KUNNANVALTUUSTO 5/2015. KOKOUSAIKA Keskiviikko klo KÄSITELTÄVÄT ASIAT Liite

Transkriptio

1 KUNNANVALTUUSTO 5/2015 KOKOUSKUTSU 1 KOKOUSAIKA Keskiviikko klo KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Liite Kunnanvirasto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valitseminen Seudullinen vanhuspalveluiden suunnittelu vuosille Lainanottovaltuudet vuodelle 2016 Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote - uudistuksen askelmerkeiksi Viemärilaitoksen muuttaminen kirjanpidolliseksi taseyksiköksi ja sen avaava tase Urheilukentän rakentaminen Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman hyväksyminen PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä klo kunnanvirastossa PUHEENJOHTAJA JULKIPANO- TODISTUS Merk. Eeva Nurmi Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Todistaa: Ilmoitustaulunhoitaja

2 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 35 Kunnanvaltuuston työjärjestyksen mukaan kutsu kunnanvaltuuston kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle ja samassa ajassa kokouksesta annettava tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta on myös ilmoitettava niissä sanomalehdissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. Valtuuston päätöksen / 3, mukaan kokouksista ilmoitetaan vuosina Forssan Lehdessä. Tästä kokouksesta on ilmoitettu kunnan ilmoitustaululla asetetulla ja Forssan Lehdessä julkaistulla kuulutuksella. Valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenille sekä kunnanjohtajalle on kokouskutsu postitettu Kuntalain 58 :n 1 mom. mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä on saapuvilla. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN Kvalt 36 Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 4 :n mukaan valtuuston pöytäkirjat tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Pöytäkirjan tarkastajat voivat toimia myös ääntenlaskijoina. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jarmo Hyytiäinen ja Juha Rantanen.

3 3 KUNNANHALLITUS SEUDULLINEN VANHUSPALVELUIDEN SUUNNITELMA VUOSILLE Khall 228 Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetään kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden sekä omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitemassa tulee määritellä tarvittavat ja riittävät voimavarat, joita vaaditaan sen toteuttamiseksi käytännössä. Suunnitelman tulee painottaa kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelman tulee olla myös osa kuntien strategista suunnittelua ja se tulee tarkista valtuustokausittain. Suunnitelman hyväksyjänä toimivat kunnanvaltuustot. Loppuvuodesta 2014 alkaen viisi kunnittain muodostettua ohjausryhmää on työstänyt suunnitelman sisältöä ja sen tavoitteita. Suunnitelma on liitteenä n:o 11. Tunnistettujen painopistealueiden ja tavoitteiden sekä niihin kodistettujen toimenpiteiden kautta on tarkoitus pitkäjänteisesti kehittää ja turvata ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä taata iäkkäille henkilöille heidän tarvitsemansa palvelut sekä kehittää omaishoitoa aina vuoteen 2020 asti. Vaikka ohjausryhmät lähtivät työskentelyyn miettien omien kuntiensa ikääntyneiden asioita, ohjausryhmät totesivat pian, että osa asioita nousi esiin useista eri ohjausryhmistä ja nekin asiat, joita nosti esiin vain yksi tai pari ohjausryhmää, ovat merkittäviä kaikkien kuntien ikääntyneiden palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Tämän vuoksi tavoitteet ovat seudullisia, eivät kunnittaisia. Suunnitelman nimettyjä tavoitteita ovat: - osaava ja riittävä ammatillinen henkilöstö - kotona asuminen aitona vaihtoehtona muille palveluiden järjestämistavoille - asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut, asiakaskeskeisyys - vanhuspalvelualueen yhteistyön tiivistäminen vanhusneuvostojen, kolmannen sektorin järjestöjen vapaaehtoisten, muiden julkisten toimijoiden ja yritysten kanssa talous (riittävien määrärahojen varmistaminen palvelujen tuottamiseen asiakkaiden tarvetta vastaavasti) - omaishoito (omaishoidon tuen kokonaisuuden kehittäminen) - asiakkaiden lääkehoito (asiakkaan lääkehoidon systemaattisen moniammatillisen arvioinnin sisällyttäminen perusprosesseihin vanhuspalveluissa)

4 4 KUNNANHALLITUS SEUDULLINEN VANHUSPALVELUIDEN SUUNNITELMA VUOSILLE Khall 228 jatkoa) Riskiryhmien kartoittaminen - kuntoutus painopistealueena - suun terveydenhuolto (asiakkaiden suun terveyden merkitys huomataan arjessa ja sen rooli korostuu hoitotyössä ja asiakkaiden itsehoidossa - iäkkäiden kuntalaisten ja heidän läheistensä vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen suhteessa päätöksentekoon ja palvelujärjestelmään - joukko- ja palveluliikenne (esteettömyyden lisääminen julkisesssa liikenteessä ja asiointimahdollisuuksien lisääminen maaseudulta myös keskuskaupunkiin) - kerrostalojen hissit (hissittömyys ei ole este kotona asumiselle) - tilaratkaisut (kuntayhtymän toimintatilat ovat turvalliset sekä viihtyivät ja mahdollistavat laadukkaan hoidon toteutumisen) - lääkäripalvelut (tukevat ikääntyneiden ihmisten arkea) - ikäihmisten terveyden edistäminen - omaiset ja läheiset (osallisuuden lisääminen ja kehittäminen palveluprosesseissa) - perhehoito (osaksi palveluvalikoimaa) - terveyspalvelut (terveyspalveluiden pysyminen lähipalveluna) - Green care -ajattelu (uudet innovatiiviset tavat hyödyntää seudun green careen liittyviä vahvuuksia ja osaamista ikäihmisten hyväksi. - palveuseteli (sisällön ja käytön laajentaminen) Kj: Hallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Seudullisen vanhuspalvelujen suunnitelman ja pyytää FSHKY:tä toimittamaan vuosittain raportin suunnitelman toteutumisesta kunnanhallitukselle. Lisäksi kunnanvaltuusto toteaa, että vanhuspalveluiden rakenteellinen selvitys Humppilan osalta pitäisi tehdä vuoden 2016 aikana. _ Kvalt 37 Suunnitelma on liitteenä n:o 5.

5 5 KUNNANHALLITUS LAINANOTTOVALTUUDET VUODELLE 2016 Khall 229 Kunnanhallituksen johtosäännön 41 :n kohdan mukaan kunnanhallituksen ratkaisuvaltaan kuuluu päättää lainan tai tilapäisluoton ottamisesta kunnalle kunnanvaltuuston talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen asettamissa rajoissa sekä päättää lainan tai tilapäislainan korkoehtojen muutoksista. Kj: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se antaa valtuudet kunnanhallitukselle enintään euron talousarviolainojen ja enintään euron tilapäislainojen ottamiseen vuonna _ Kvalt 38

6 6 KUNNANHALLITUS LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUS- TEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Khall 232 Suomen hallitus on linjannut ja tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja teveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät lausuntoja hallituksen linjauksista. Lausuntopyynnön kysymyksistä yksi on osoitettu suoraan kunnanvaltuustolle. Kokousaikatauluista johtuen Humppilan kunnassa on tarkoituksenmukaista menetellä siten, että ensi vaiheessa valtuusto ottaa kantaa sille osoitettuun kysymykseen ja kunnanhallitus vastaa kyselyn muihin osioihin tammikuussa. Valtuustolle osoitettu kysymys kuuluu seuraavasti: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? Kj: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se toteaa Humppilan kunnan vastauksena kunnan kuuluvan Kanta-Hämeen maakunnan pohjalta perustettavaan itsehallintoalueeseen perustuen kunnan olemassa olevaan ja vakiintuneeseen yhteistyöhön muiden kantahämäläisten toimijoiden kanssa. _ Kvalt 39

7 7 KUNNANHALLITUS VIEMÄRILAITOKSEN MUUTTAMINEN KIRJANPIDOLLISEKSI TASEYKSIKÖKSI JA SEN AVAAVA TASE Khall 235 Vesihuoltolain muutokset ( /681) ovat tulleet voimaan Laki edellyttää kuntien eriyttävän kirjanpidossaan vesihuollon muista toiminnoista ja laativan vesihuollolle tilikausittain kirjanpitolain mukaisen taseen sekä tulos- ja rahoituslaskelman. Lisäksi on esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Mikäli vesihuolto-laitos huolehtii huleveden viemäröinnistä vesihuoltolain 17 a :n mukaisen kunnan päätöksen perusteella, myös huleveden viemäröinnin kirjanpito tulee eriyttää. Eriyttämisellä pyritään läpinäkyvästi ja realistisesti arvioimaan, missä määrin vesihuollosta ja hulevesiviemäröinnistä perittävät maksut kattavat palveluista aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä ja ovatko maksut kohtuullisia. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan vesihuoltolaitos tulee eriyttää kirjanpidollisesti joko kunnallisena liikelaitoksena tai taseyksikkönä. Huleveden viemäröinnin osalta puolestaan riittää laskennallinen eriyttäminen muusta vesihuoltolaitoksen toiminnasta. Käytännössä huleveden viemäröinnille ei olekaan mahdollista laatia tasetta sekä tulos- ja rahoituslaskelmaa kuin laskennallisesti. Humppilassa kunnan viemärilaitosta on käsitelty laskennallisesti eriytettynä. Hulevesiä ei ole ollut mahdollista selvittää. Kuntajaoston yleisohjeen mukaan vuoden 2015 tilinpäätös laaditaan liikelaitosyleisohjeen mukaisesti toimintakertomuksineen. Toimintakertomuksessa esitettävien tunnuslukujen laskemiseen ei toistaiseksi ole annettu valtioneuvoston asetuksella tarkempia ohjeita. Kuntajaoston mukaan kunnalliset vesihuoltolaitokset voivat esittää tarpeellisiksi katsottuja hintatasoa, laatua ja tehokkuutta koskevia tietoja, kunnes laissa mainittu vesihuollon tietojärjestelmä on valmis tai tunnusluvut muutoin tarkemmin määritelty.

8 8 KUNNANHALLITUS VIEMÄRILAITOKSEN MUUTTAMINEN KIRJANPIDOLLISEKSI TASEYKSIKÖKSI JA SEN AVAAVA TASE Khall 235 (jatkoa) Mikäli kunnan laskennallisesti eriytetty viemärilaitos muutetaan taannehtivasti vuoden 2015 alusta kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi, sille tulee laatia avaava tase. Avaavan taseen tulee perustua kunnan edellisen tilikauden tasearvoihin. Kirjanpidollista taseyksikköä muodostettaessa yksilöidään liiketoimintaan kohdistuvien omaisuus- ja mahdollisten velkaerien sisältö. Kunnan sijoitus muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta, ja se voidaan tarvittaessa jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Koska aloittavassa taseessa määritellään omaisuus- ja velkaerät pysyväisluonteisesti, valtuuston on päätettävä asiasta. Lisäksi viemärilaitos maksaa kunnan sijoittamalle peruspääomalle korkoa, jonka vuosittaisen suuruuden valtuusto määrää. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan jatkuvuuden periaatetta eli kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen yksikkö, aloittavaan taseeseen on suositeltavaa merkitä myös kyseisen liiketoiminnan aikaisemmilta tilikausilta kertynyt yli- /alijäämä. Kuntaliitto suosittaa tämän tehtäväksi vähintään viideltä aiemmalta tilikaudelta. Yli- /alijäämät voidaan merkitä myös toiminnan aloittamisesta asti. Humppilan viemärilaitoksen kumulatiivinen alijäämä viideltä vuodelta 2014 tilinpäätöksessä oli ,93 euroa. Viemärilaitos ei siis ole kattanut omalla tuotollaan kustannuksiaan. Tässä tilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista määritellä osaa kunnan sijoituksesta laitokseen velaksi, koska velan kustannukset tulisi lähtökohtaisesti siirtää jäteveden hintoihin. Sama pätee kunnan sijoittamalle pääomalle perittävään korkoon. Hinnoissa on kustannusten kattamattomuuden takia muutenkin suuri korotuspaine. Valtuusto voi tarkastella pääoman korkoa uudelleen, mikäli viemärilaitoksen tilanne muuttuu.

9 9 KUNNANHALLITUS VIEMÄRILAITOKSEN MUUTTAMINEN KIRJANPIDOLLISEKSI TASEYKSIKÖKSI JA SEN AVAAVA TASE Khall 235 (jatkoa) Liitteenä on ehdotus kirjanpidollisesti eriytettävän viemärilaitoksen avaavaksi taseeksi. Kj: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että 1. viemärilaitos eriytetään kirjanpidollisesti alkaen ja avaava tase hyväksytään liitteen mukaisesti sekä 2. peruspääomaksi vahvistetaan ,55 euroa ja siitä ei peritä vuosittaista korvausta. _ Kvalt 40 Liitteenä on ehdotus kirjanpidollisesti eriytettävän viemärilaitoksen avaavaksi taseeksi.

10 10 KUNNANHALLITUS URHEILUKENTÄN RAKENTAMINEN Khall 244 Humppilan kunta on teettänyt vuonna 2011 yleissuunnitelman ja kustannusarvion uudesta urheilukentästä. Samana vuotena on teetetty asemakaava, joka mahdollistaa urheilukentän rakentamisen ala-asteen itäpuolelle itä-koilliseen viettävään rinteeseen alueelle, jonka korkeusero on enimmillään noin 15 metriä. Kentän tarvitsema pinta-ala on kaikkiaan kaksi hehtaaria. Suunniteltu kenttä on niin sanottu standardikenttä, jonka juoksuradan pituus on 400 metriä. Juoksuratoja on kuusi sekä kiertävinä ratoina että etusuoralla. Pituushyppy- ja kolmiloikkapaikat on sijoitettu etusuoralle radan ulkopuolelle. Radat ja suorituspaikat päällystetään vettäläpäisevällä ja joustavalla kestopäällysteellä. Kentän paikka sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella vedenottamon sijaitessa 30 metrin päässä suunnitellusta kentästä. Tämän johdosta luonnonnurmen käyttäminen kentän keskialueen päällysteenä ei sovi, vaan keskusta on jätettävä kivituhkapintaiseksi tai katettava tekonurmella. Tekonurmen käyttö puolestaan estää heittolajien suorittamisen kentällä. Kentän juoksurataa ympäröi asvaltoitu kolme metriä leveä huoltoväylä. Kentän luoteispuolelle on sijoitettu noin 100 neliön kokoinen huoltorakennus ja koulunpuoleiseen osaan teräsrunkoinen katsomo. Sisäänajo kenttäalueelle on osoitettu sen luoteispuolelta Puistokujalta. Sijainti pohjavesialueella aiheuttaa erityisiä vaatimuksia rakentamiselle ja huollolle. Pohjaveteen kohdistuva riski liittyy työkoneisiin. Riskin pienentämiseksi koneet tulee tankata pohjavesialueen ulkopuolella tai mikäli tankkaaminen alueella on tarpeen, suorittamalla se vettä läpäisemättömällä päällysteellä päällystetyllä alueella ja johtamalla siitä vedet öljynerotuskaivoon. Koneiden hydrauliikkaöljyn tulee olla rypsiöljyä eikä koneita saa huoltaa alueella. Kentän rakennekerrokset tulee tehdä puhtaista maa-aineksista.

11 11 KUNNANHALLITUS URHEILUKENTÄN RAKENTAMINEN Khall 244 (jatkoa) Hankkeen kustannusarvio on vuoden 2011 suunnitelman mukaan yhteensä euroa (alv 0 %). Suurimmat kustannuserät ovat rakennustekniset rakennusosat, maa-, pohja- ja kalliorakenteet, maaleikkaukset ja kaivannot sekä päällys- ja pintarakenteet. Kustannusarvio lähtee siitä, että kentän keskusta on päällystetty jalkapallonurmella. Mikäli pinnoitteeksi tulee kivituhka, putoavat kustannukset. Kustannusarvioon eivät sisälly kentän valaistus ja Puistokujan laatutason parantaminen välillä Koivistontie kentän sisäänajo. Kenttä asettuu osittain pururadan päälle ja rata onkin linjattava uudelleen. Samoin kenttä sijoittuu nykyisen jääkiekkokaukalon päälle. Kaukalolle tulee löytää uusi paikka. Myös pohjaveden laadun tarkkailua tulee tehostaa ja tehdä alueella kaivokartoitus. Kenttä on ollut kunnan talousarviossa 2015 ja vuosien taloussuunnitelmassa jaettuna jälkimmäisille vuosille euroa kummallekin. Talousarvioesityksessä 2016 ja taloussuunnitelmaesityksessä kenttää ei ole. Vuodeksi 2016 kunnan investointien summaksi esitetään euroa. Taloussuunnitelmakaudelle ei tässä vaiheessa ole esitetty investointeja, koska päiväkotikysymys on edelleen avoinna. Opetus- ja kulttuuriministeriö on sisällyttänyt kenttähankkeen päivättyyn Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosiksi Hankkeista on toimitettava varsinainen valtionavustushakemus mennessä aluehallintovirastolle. Kj: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että investointia urheilukenttään ei tehdä tässä vaiheessa. Päätös: Lassi-Antti Haarala ehdotti Pentti Kaupin kannattamana, että urheilukentän valtionosuushakemus jätetään vuoden 2015 loppuun mennessä ja hakemusta täydennetään tarvittaessa.

12 12 KUNNANHALLITUS URHEILUKENTÄN RAKENTAMINEN Khall 244 (jatkoa) Kunnanhallitus äänesti asiassa. Alkuperäistä ehdotusta kannatti Eira Rosenberg. Lassi-Antti Haaralan ehdotusta kannattivat Lassi-Antti Haarala, Ritva Savolainen, Pentti Kauppi, Jukka Rouhiainen ja Juha Rantanen. Anja Syrjälä äänesti tyhjää. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että urheilukentän valtionosuushakemus jätetään vuoden 2015 loppuun mennessä ja hakemusta täydennetään tarvittaessa. Kunnanjohtaja Marko Järvenpää jätti eriävän mielipiteensä, koska kunnan talous ei kestä investointia. _ Kvalt 41 Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että urheilukentän valtionosuushakemus jätetään vuoden 2015 loppuun mennessä ja hakemusta täydennetään tarvittaessa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

13 KUNNANHALLITUS KUNNANHALLITUS VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Khall 220 Kokouksessa jaetaan keskeneräinen versio talousarviosta vuodelle 2016 ja taloussuunnitelmasta vuosille (Liitteessä on luonnos talousarviosta.) Kj: Kunnanhallitus aloittaa talousarvion käsittelyn toimielinten tavoitteiden ja talouden tasapainoon saattamisen osalta. Päätös: Kunnanhallitus jatkaa talousarvion käsittelyä seuraavassa kokouksessa. _ Khall 234 Talousarvio 2016 esitetään hyväksyttäväksi alijäämäisenä tilikauden ennustetun alijäämän ollessa euroa. Alijäämän syynä on ennustettu verotulojen väheneminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten voimakas kasvu. Muiden toimialojen budjetit puolestaan ovat joko edellisvuoden tasolla tai sitä pienemmät. Kj: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että se hyväksyy talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman vuosille Lisäksi kunnanhallitus valtuuttaa viranhaltijat tekemään talousarvioon mahdollisesti tarvittavia teknisiä muutoksia. Päätös: Ritva Savolainen ehdotti Pentti Kaupin ja Jukka Rouhiaisen kannattamana, että yksitieavustuksia ja yhdistysavustuksia lisätään talousarvioon. Ritva Savolaisen ehdotusta kannattivat Ritva Savolainen, Pentti Kauppi, Jukka Rouhiainen, Timo Nikkanen, Tea Uusimäki ja Jarmo Hyytiäinen. Anja Syrjälä äänesti tyhjää. Kunnanhallitus päätti, että yksityistieavustuksiin varataan talousarviossa 2016 yhteensä ja yhdistysavustuksiin

14 14 KUNNANHALLITUS KUNNANHALLITUS VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Khall 234 (jatkoa) Lisäksi kunnanhallitus päätti, että talousarvioon muotoillaan, että seudullinen yhteistyö on muotoutumassa uudelleen ja sivistyslautakunnan tavoitteisiin lisätään: peruskoulun päättäneistä 100 % saa jatko-opiskelupaikan. Lisäksi kunnanhallitus päätti, että taloussuunnitelmavuosien alijäämän kattamiseksi: - tehdään selvitys ateriapalvelujen tuottamisesta ja - lapsimäärän väheneminen otetaan huomioon opettajien määrässä - neuvotellaan jätevesisopimus Jokioisten kanssa sekä - tehdään selvitys päivähoidon järjestämisestä ja - vuokrataloista. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman hyväksymistä edellä olevin muutoksin, jotka tehdään talousarvioon. _ Kvalt 42 Liitteenä on talousarvio. Katja Ojala poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejääviyden vuoksi..