RAKENNEYLEISKAAVA ÄÄNEKOSKI 2016

Transkriptio

1 Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miksi ja mitä suunnitellaan sekä miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Palautetta OAS:stä voi antaa yhteystiedot -kohdassa mainituille henkilöille. RAKENNEYLEISKAAVA ÄÄNEKOSKI 2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , , Suunnittelu- ja vaikutusalue Suunnittelun kohteena on vuoden 2007 alussa syntynyt Äänekosken kaupunki, joka muodostui Äänekosken ja Suolahden kaupungeista sekä Sumiaisten kunnasta. Suunniteltavana oleva rakenneyleiskaava vaikuttaa ensisijaisesti suunnittelualueen asukkaisiin, joita on noin Tämän lisäksi yleiskaavalla voi olla välillisiä vaikutuksia myös lähikuntiin ja niiden asukkaisiin. KANNONKOSKI VIITASAARI VESANTO SAARIJÄRVI SUMIAINEN KONNEVESI ÄÄNEKOSKI SUOLAHTI UURAINEN LAUKAA 1/8

2 Mitä suunnitellaan? Uuden Äänekosken kaupungin suunnitelmallisen kehittämisen pohjaksi laaditaan rakenneyleiskaava. Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 hanke käsittää neljä erillistä yleiskaavaa: 1. Koko kunnan rakenneyleiskaava Rakenneyleiskaavassa luodaan Äänekoskelle vuoteen 2016 ulottuva strategiatyyppinen visio ja kehittämistavoitteet. 2. Äänekosken taajaman osayleiskaava 3. Suolahden taajaman osayleiskaava 4. Sumiaisten taajaman osayleiskaava Näiden taajamaosayleiskaavojen painopiste on kasvualueiden määrittämisessä, tärkeiden suojeluarvojen osoittamisessa sekä keskeisten virkistysalueiden ja -reittien turvaamisessa. Taajamien osayleiskaavat laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina oikeusvaikutteisina yleiskaavoina. Sen sijaan koko kunnan rakenneyleiskaavaa laaditaan oikeusvaikutuksettomana. Mitä on strateginen maankäytön suunnittelu? Jokaisella kunnalla, seutukunnalla ja maakunnalla on alueiden kehittämiseen liittyviä visioita, tavoitteita ja päämääriä, jotka heijastuvat maankäyttöön. Strategisessa maankäytön suunnittelussa on pitkälti kyse näiden suunnitelmien ja tavoitteiden tuomisesta aluerakenteeseen ja asettamisesta kartalle. Strateginen maankäytön suunnittelu on parhaimmillaan käytännön työkalu, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi kunta- ja seututason muutostilanteiden hallinnassa. Parhaillaan Suomessa selvitetään useita kuntaliitosmahdollisuuksia tai pyritään muuten tiivistämään seutuyhteistyötä. Alueellista kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan. Usein muutostilanteisiin liittyy alueen vahva väestönkasvu tai väestötappio. Kaikissa näissä tilanteissa strategista maankäytön suunnittelua voi käyttää keinona kytkeä väestön muutostekijät, aluetalous ja elinkeinopolitiikka vahvemmin maankäyttöön. Strategisessa ja kuntien yhteisessä maankäytön suunnittelussa voidaan ratkoa seudullisesti tärkeitä, ylikunnallisia haasteita tai ongelmia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suuret kauppakeskushankkeet, jätteiden käsittelyalueiden sijoittuminen, liikenneratkaisut tai vaikkapa matkailuhankkeiden kohdentuminen. Pyrkimyksenä on tässäkin vahvistaa seutuyhteistyötä ja seudun kilpailukykyä. Strategiaprosessiin vaikuttavat lähtökohtina kuntien tai seudun väestön kehitys, muuttoliike, elinkeinoelämä ja sen kehittymisnäkymät, alue- ja kuntatalous, kaavatilanne sekä mahdolliset odotettavissa olevat kehityshankkeet tai investoinnit. Erittäin tärkeää prosessissa on eri osapuolten ja intressiryhmien kuuleminen ja heidän aito sitoutumisensa alueen kehittämiseen yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Vuorovaikutukseen strategiaprosesseissa tulee varata riittävästi aikaa ja resursseja. Maankäyttöstrategia johdetaan yleensä useiden vaihtoehtoisten tarkastelujen (esim. rakennemallit) kautta. Strategia on raami, jolla voidaan ohjata yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua (kaavoitusta), investointeja ja erilaisia kehityshankkeita. Strategisessa maankäytön suunnittelussa korostuvat asuminen ja alueen yhdyskuntarakenne, kilpailukyky ja elinkeinoelämä, alueen palvelurakenne, logistiikka ja liikenneverkot, virkistysmahdollisuudet sekä alueen erilliskysymykset. Keskeistä on pohtia mm. - Mille alueille asumisen kysyntä kohdistuu ja missä on tarjontaa? - Missä ovat halutut kasvusuunnat? - Miten yhdyskuntarakenne saadaan eheäksi ja toimivaksi? 2/8

3 - Miten alueen kilpailukykyä saadaan kasvatettua? - Millaiseen palvelurakenteeseen alueen kunnilla on varaa? - Miten loma-asuminen ja rantarakentaminen tulisi alueella järjestää? MITEN STRATEGIAPROSESSI ETENEE? Väestön kehitys Alueen lähtökohdat Valittu kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma Kuntatalous Elinkeinoelämä nuoret Tavoitteiden ja näkemysten yhteenkokoaminen kunnat asukkaat yrittäjät järjestöt Jatkotoimenpiteet viranomaiset Kehittämisvaihtoehtoja Kaavoitus Investoinnit Maankäyttö ja kaavatilanne Lähtökohtien analyysi Osapuolten sitoutuminen Strategian luominen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisesti pidetään tärkeänä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja elinympäristön laadun parantamista. Tavoitteissa kiinnitetään huomiota myös kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin. Valtakunnallisesti tarkastellen myös toimivat yhdyskuntaverkostot ja energiahuolto ovat tärkeitä. Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa ilmaistaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelmassa suunnittelualueella on ylimaakunnallisesti merkittävää työ- ja asuntomarkkina-aluetta, jota on tarpeen kehittää kaupunkimaisena. Alueella on vähintään seudullinen palvelu- ja teollisuuskeskus sekä ylikunnallisesti merkittävä kaupallinen keskittymä, jonka laajentamista on suunniteltu. Suunnitelman mukaan yleiskaava-alueella on myös tarvetta veden ja/tai jäteveden yhteistoimintaratkaisuun. Suunnitelmassa on esitetty valtatie 4:n kehittäminen moottoritienä ja rautatien sähköistäminen. Suunnitelmassa todetaan lisäksi, että alueella on merkittäviä ympäristön, vesistömatkailun ja virkistyksen arvoja. Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen seutukaavan 5. vaihekaava (ympäristöministeriö vahvistanut ), joka on tarkoitus kumota sen jälkeen kun Keski-Suomen maakuntakaava vahvistetaan ja se tulee voimaan. Maakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt Maakuntakaavassa esitetään maakuntasuunnitelmassa tavoiteltu aluerakenne maakuntasuunnitelmaa tarkemmin. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa rakenneyleiskaava sekä taajamien yleiskaavoja. Keski-Suomen maakuntakaava sisältää: Maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet (asutusrakenne, elinkeinot, liikenne, virkistys ja matkailu sekä kulttuuriympäristö) Tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät aluevaraukset (asutusrakenne, elinkeinot, liikenne, tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö, luonnonsuojelu ja virkistys) 3/8

4 Ympäristön ja talouden kannalta kestävä liikenteen, teknisen huollon sekä vesi- ja maaainesvarojen järjestelyn ja käytön Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön edellyttämät aluevaraukset, riittävät virkistysalueet Maankäyttöratkaisujen tavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn ja yrittäjyyden kasvattaminen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikennetarpeen minimointi. Maakuntakaavalla tuetaan monikeskuksisen aluerakenteen tasapainoista kehittämistä olemassa olevaan rakenteeseen perustuen. Maakunnalla on maakuntakeskus ja teollisuusseudut sekä elämänlaadun turvaava keskus-, yritys- ja palveluverkko. Lisäksi edistetään maakunnan reuna-alueilla ylimaakunnallista yhteistyötä. Elinkeinotoiminnoille varataan riittävät alueet, ja lisäksi edistetään luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, luonnonvarojen moniarvoista käyttöä sekä korostetaan keskisuomalaista maakuntaidentiteettiä ja kulttuuriympäristöjä. Yleistavoitteisiin kuuluu myös väestön hyvinvointi ja luonnon virkistyskäyttö. Suunnittelualueella on voimassa seuraavat osayleiskaavat Äänekoski Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Honkolan osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Äänemäen-Rotkolan osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Valtatien 4 tienvarsialueiden osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Konginkankaan kirkonkylän - Masonmäen osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Myllyrinteen osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Äänekosken rantayleiskaava -Pyhänsalon rantayleiskaava sekä Äänekosken rantayleiskaavojen muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Suolahti Suolahden rantayleiskaava -Rantaosayleiskaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Suolahti yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Sumiainen Kirkonkylän osayleiskaava. Kunnanvaltuusto hyväksyi Jurvon alueen rantaosayleiskaava. Kunnanvaltuusto hyväksyi Ympäristökeskus vahvisti Korkein hallinto-oikeus Rantaosayleiskaava. Kunnanvaltuusto hyväksyi Korkein hallinto-oikeus Rakenneyleiskaavan 2016 laadinta on käynnistetty Äänekosken kaupungin aloitteesta. Projektia rahoittaa osaltaan myös Keski-Suomen ympäristökeskus. Tekninen lautakunta hyväksyi Kaavoituskatsaus 2005 asiakirjan, jossa hanke esiteltiin ja ajoitettiin käynnistettäväksi vuonna Hankkeen vireilletulosta tiedotettiin kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (Sisä- Suomen lehti ja kaupungin kotisivut). Uuden Äänekosken kunnissa hankkeen käynnistämisestä päätettiin seuraavasti: Suolahden kaupunginhallitus Äänekosken kaupunginhallitus Sumiaisten kunnanhallitus Rakenneyleiskaavassa ja taajamia koskevissa yleiskaavoissa tavoitteeksi on asetettu toimivan, taloudellisen ja viihtyisän yhdyskuntarakenteen kehittäminen kasvualueiden suunnittelu kaavataloudelliset näkökohdat huomioon ottaen ympäristö-, virkistys- ja suojeluarvojen turvaaminen 4/8

5 Aiemmat selvitykset ja suunnitelmat: Jäppinen, J. (toim.). Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö Kaitalehto, O. Rakennusperinteen ja rakennetun ympäristön inventointi Äänekoskella ja Suolahdessa v Keski-Suomen liitto & Geologian tutkimuskeskus, Kuopion yksikkö. Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Keski-Suomen liitto, Jämsä-Horppila & Salminen. Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet. Julkaisu B Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen maakuntakaava. Liikennevarausten perusteet Suolahti Kantonen, T. Suolahden vanha asema ja Keiteleen teollisuusperinne. Kohteiden kuvaus ja toimintamalleja nähtävyyskäytön kehittämiselle Keski-Suomen ympäristökeskus, Suolahden kaupunki ja Finnvforest Oy, Sokka (toim.). Yleissuunnitelma suuren tulvan aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi. Suolahden keskustan alue Suolahden kaupunki, Ympäristölautakunta, Knuutinen. Suolahden arvokkaat luontokohteet Suolahden kaupunki, Salo, Kustula, Niskanen & Sihvonen. Ympäristön tila Suolahdessa Äänekoski Savolainen, Sil n, Muhonen & Murtoniemi. Koivistolta Klubinmäelle. Äänekosken kulttuuriympäristöohjelma. Jyväskylä Tielaitos, Keski-Suomen tiepiiri. Keski-Suomen tiepiirin yleisten teiden ympäristön tila. Osa 5: Taajamatiet; taajamakuva, maankäyttö ja liikenne. 5c: Taajamat Kuhmoinen Äänekoski Tielaitos, Keski-Suomen piiri, Äänekosken kaupunki & Liikennetekniikka Oy Insinööritoimisto. Yleissuunnitelma. Kotakennäntien eritasoliittymä valtatielle Tuikka, K. Äänekoski. Itäosan rantojen luonto- ja maisemaselvitys Tuikka, K. Äänekoski. Konginkankaan etelä- ja länsiosan rantojen luonto- ja maisemaselvitys Tuikka, K. Äänkoski. Konginkankaan koillisosan rantojen luonto- ja meisemaselvitys Tuikka, K. Äänekoski. Länsiosan rantojen luonto- ja maisemaselvitys Sumiainen Levin, Jakov. Selostus koskien Sumiaisissa tehtyjä maasäteilytutkimuksia Sumiainen Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry. Sumiaisten rantojen luonto- ja maisemaselvitys Työn aikana tehtävät/tehdyt selvitykset: luontoselvitys (Suunnittelukeskus oy / Jari Kärkkäinen) maisemaselvitys (Äänekosken kaupunki / Anna-Kaisa Aalto) rakennusinventointi (Keski-Suomen museo / Juuso Väisänen) asumista, työpaikkoja ja elinkeinoja koskevat selvitykset ja yhteenvedot 5/8

6 Osalliset ja vuorovaikutus MRL 62 : Maanomistajilla ja nillä, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. OSALLISET Maanomistajat: yksityiset maanomistajat valtio Ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: asukkaat loma-asukkaat yritykset ja työntekijät koululaiset ja opettajat Viranomaiset: Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen liitto Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Keski-Suomen museo Museovirasto Kunnan lautakunnat Keski-Suomen TE-keskus Aluepelastuslaitos Ratahallintokeskus Suolahden väyläasema (Merenkulkulaitos) Naapurikunnat: Viitasaari Vesanto Konnevesi Laukaa Saarijärvi Uurainen Kannonkoski Yhteisöt: Kotiseutuyhdistykset Luonnonsuojeluyhdistykset Vesiosuuskunnat Sähköyhtiöt Yksityistiekunnat Metsänhoitoyhdistykset Keski-Suomen yrittäjät (Äänekosken sk) VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kommentit lähtöaineistosta ja alustavista tavoitteista yleisötilaisuudessa/seminaarissa mielipiteet luonnoksesta muistutukset ehdotuksesta mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kommentit lähtöaineistosta ja alustavista tavoitteista yleisötilaisuudessa/seminaarissa mielipiteet luonnoksesta muistutukset ehdotuksesta kommentit viranomaisneuvotteluissa lausunnot luonnoksesta ja ehdotuksesta mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnot luonnoksesta ja ehdotuksesta mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kommentit lähtöaineistosta ja alustavista tavoitteista yleisötilaisuudessa/seminaarissa mielipiteet luonnoksesta muistutukset ehdotuksesta 6/8

7 Aikataulu ja tiedottaminen Vuosi 2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Perusselvitykset, visio, kehittämis- ja painopistealueet Suunnitelma asetetaan nähtäville elokuussa. Suunnitelmaan voi ottaa kantaa siihen asti kunnes rakenneyleiskaava asetetaan ehdotuksena nähtäville. Selvitykset ja alustava visio esitellään yleisötilaisuudessa, jossa osallistujat voivat esittää mielipiteitään. Uusi valtuusto hyväksyy vision, kehittämis- ja painopistealueet vuoden 2007 vaihteessa. Vuosi 2007 Rakennemallivaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Eri intressiryhmät kutsutaan seminaariin, jossa vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi esitellään ja jossa on mahdollisuus osallistua rakennemallien laatimiseen. Rakenneyleiskaava- ja taajamien osayleiskaavaluonnokset Luonnokset esitellään yleisötilaisuudessa ja ne asetetaan nähtäville mielipiteen esittämistä varten kuukauden ajaksi vuoden 2007 lopussa. Luonnoksista jätettyihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, joista voi todeta, miten esitetty mielipide/lausunto vaikuttaa yleiskaavaehdotuksen laadintaan. Vuosi 2008 Rakenneyleiskaava- ja taajamien osayleiskaavaehdotukset Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 hyväksyminen Ehdotukset asetetaan julkisesti nähtäville kuukauden ajaksi kesällä Ehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, joista voi todeta, miten muistutus/lausunto on vaikuttanut ehdotuksen tarkistamiseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavaehdotuksen syksyllä Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016 nähtävilläolosta ja yleisötilaisuuksista ilmoitetaan lehdessä, kaupungin/kuntien ilmoitustauluilla ja Sisä-Suomen lehdessä. Lisäksi aineistoa esitellään kuntien kotisivuilla osoitteissa: ( asti) ( asti) 7/8

8 Vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset 1. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutusten arvioinnissa esitetään kirjallisesti, miten yleiskaavan toteutumisen oletetaan vaikuttavan em. maankäyttö- ja rakennusasetuksessa mainittuihin osa-alueisiin. Arviointi sisältää myös tarkastelun siitä, miten vaihtoehto toteuttaa asetettuja tavoitteita, miten mahdollisia haitallisia vaikutuksia voidaan pyrkiä torjumaan ja mitä epävarmuustekijöitä vaikutusten arviointiin liittyy. Arviointimenetelmänä on yleiskaavoittajan, osallisten, virkamiesten, viranomaisten ja luottamushenkilöiden väliset keskustelut. Tarvittaessa vaikutusarviointiin voivat osallistua myös erityisalojen asiantuntijat. Vaikutuksia koskevaa tietoa kerätään myös yleiskaavasta annetusta kirjallisesta palautteesta, yleiskaavatyön aikana tehdyistä luonto- ja maisemaselvityksistä, rakennusinventoinneista sekä kunnan tulevaisuutta koskevista tutkimuksista ja selvityksistä. Arvioinnissa tukeudutaan myös muihin maankäytön selvityksiin ja tutkimuksiin. Rakenneyleiskaavan pohjaksi laadittavasta rakennemallista laaditaan kolme vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan mm. mitoituksen ja toiminnallisen sisällön suhteen. Arvioinnissa tarkastellaan kunkin rakennemallivaihtoehdon vaikutuksia rakennettuun ja luonnon ympäristöön, talouteen sekä sosiaaliseen ympäristöön. Yhteystiedot Rakenneyleiskaavaa koskevat päätökset tehdään uuden Äänekosken kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Äänekosken kaupungissa käytännön työstä vastaa Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen puh , olli.kinnunen@aanekoski.fi Kaavan laatijana on AIRIX Ympäristö, jossa työstä vastaa FM Kimmo Vähäjylkkä puh kimmo.vahajylkka@airix.fi 8/8