VILLA RUBENIN YLÄKERTA SISÄILMATUKIMUS

Transkriptio

1 VILLA RUBENIN YLÄKERTA SISÄILMATUKIMUS

2 1 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Villa Ruben Myllärinkatu Lohja 1.2 Tutkimuksen tilaaja Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus / Tilapalvelut Karstuntie 4 PL 71, LOHJA Jorma Kaasinen Puh Sisäilmatutkimus Sisäilmainsinöörit Oy Tapani Kostilainen Luoteisrinne 4 C ESPOO p tapani.kostilainen@sisailmainsinoorit.fi 1.4 Lähtötiedot Villa Rubenin sisäilman laadun parantamiseksi on rakennuksen asuinhuoneisiin sekä oleskelutiloihin tehty korjaustöitä. Korjaustöitä on tehty toukokuussa Rakennus on valmistunut Rakennuksessa on toimisto ja asuintiloja yläkerrassa ja ensimmäisessä kerroksessa. Kellaritilat ovat tyhjillään. Rakennuksen yläkerran tiloissa on koettu korjaustöiden jälkeen sisäilmaongelmia, joiden seurauksena yläkerrantilat ovat olleet tyhjillään. Tutkimuksella selvitettiin sisäilman laatua mikrobimittauksella sekä sisäilman laatuun vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä. 2 Mikrobien ilmanäytteet Mikrobinäytteet on otettu Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen mukaisin menetelmin ja laittein. Näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksella Kuopiossa. Tulosten tulkinnassa noudatetaan Asumisterveysohjeen mukaisia rajaarvoja sekä Työterveyslaitoksen ohjeita tulosten tulkintaan.

3 Ilmanäytteet on otettu kolmella eri hiukkaskeräimellä yhtäaikaisesti. Hiukkaskeräin lajittelee mikrobi-itiöt kokonsa perusteella keräimen kuudelle eri kasvualustalle. Näytteet kerättiin tilavuusilmavirralla 28,3 l/min 15 minuutin näytteenottoajalla, jolloin savutetaan 2 cfu:n tarkkuus. Näyte 1. Yläkerran aula Näytteen homesienien pitoisuudet olivat talvikaudelle tavanomaista suuremmat ja yli 100 cfu/m 3. Näytteessä oli runsas homesienilajisto molemmilla homeiden kasvualustoilla. Näytteessä oli vallitsevana sienilajina sisätilojen yleisin sienilaji Penicillium, jonka pitoisuudet kasvualustoilla olivat 71 ja 54 %. Näytteessä esiintyi viittä tyypillisesti kosteissa oloissa viihtyvää mikrobilajia. Mikrobilajeista neljä on mahdollisia toksiinituottajia. Näytteessä esiintyi sädesieni 31 cfu/m 3. Asumisterveysohjeen raja-arvo talvikaudelle on 10 cfu/m 3. Ulkoilman yleisimmän sienilajin, Cladosporiumin, pitoisuudet kasvualustoilla olivat pieniä (1 ja 5 %). Ulkoilma ei ole mikrobilähde. 3 Havainnot Rakennuksen sivuportaikossa oli selkeä homemainen haju. Aikaisemmassa kellarin ilmavuotomittauksessa merkkikaasu kulkeutui kellarin portaikosta aulaan sekä yläkerran sivuportaikkoon. Sivuportaikon kautta oli ilmavirtaus yläkerran huonetilaan ja keittiötilaan. Homemainen haju oli havaittavissa portaikon yläpäässä aulatilassa. Suositellaan portaikon yläpäähän erillisen poistoilmaventtiilin asentamista sekä portaikon puurakenteiden homeen- ja hajunpoistokäsittelyä. Aikaisemmassa raportissa mainitut ilmavuotokohdat kellariportaiden ja yläkerran portaikon välisen seinämän kohdalta on tarpeen tiivistää. Myös ensimmäisen kerroksen komeroiden tiivistystyöt ovat kesken.

4 Kuva 1. Avonaisen portaikon kautta kulkeutuu kellarin epäpuhtauksia sekä homemaista hajua yläkertaan. Yläkerran huonetiloihin on remontin yhteydessä asennettu lämmitettävät tuloilmaventtiilit. Osa venttiilien lämmityksistä oli pois toiminnasta. Kytkimen asennosta ei voi päätellä onko laite toiminnassa vai ei. Venttiilikotelon ja seinän liitoskohdista oli kylmä ilmavirta sisätiloihin. Venttiilin lämmittimen korkein lämpötila oli 44 ºC, pää osin 21 ºC, ja seinän liitoskohdassa 9 ºC lämmityksestä huolimatta. Rakennuksen päädyn toimistohuoneessa poistoilmaventtiilin kohdalla seinäpinnan lämpötila oli -6,2 ºC. Ilmeisesti poistoilmakanavassa ei ole koneellista poistoa tai se toimi suunnitellusti. Viileisiin seinäpintoihin liittyy kosteuden tiivistymisriski. Alhaisissa lämpötiloissa ja kosteissa olosuhteissa materiaalipinnoilla, kuten tapettipinnoilla, syntyy poikkeavia hajuja ja homekasvuston riski on suuri. Venttiilien sähkökytkimiin on tarpeen merkitä milloin laite on toiminnassa. Suositellaan seinän ja venttiilikotelon välisten liitosten tiivistämistä MSpolymeerimassalla ilmatiiviiksi. Kuvat 2-4. Osa tuloilmalämmittimistä oli pois toiminnasta. Seinän reunapinnat jäävät viileiksi (8-9 ºC). Poistoilmaventtiilin ja sen ympäristö olivat 6,2 astetta pakkasella. Suositeltavaa on asentaa poistoilmakoje varmistamaan oikean suuntainen ilmavirtaus.

5 Yläkerran takka-aulassa oli selkeä ilmavirtaus rakennuksen päädyn toimistohuoneen suuntaan. Ilmavirtaukseen vaikutti alakerran ovien aukominen portaikon kautta. Kattopinnassa oli useassa kohdin pölykerääntymiä, jotka yleensä viittaavat riittämättömään ilmanvaihtoon. Takka-aulan ilmanvaihtoa voidaan tehostaa pitämällä takka hormi auki poistoilmakanavana. Käytävähuoneen komeroissa on lattian reunoilla avoimet raot välipohjaan. Komeroiden katon reunoilla on merkittäviä ilma- ja lämpövuotoja. Toisen komeron katossa on luukku yläpohjaan. Luukkua ei voida nykyisellään käyttää. Epätiiveyskohtien kautta sisätiloihin kulkeutuu rakenteiden ja yläpohjan hajuja sekä mahdollisesti myös homeitiöitä. Suositellaan komeron epätiiveyskohtien tiivistämistä. Yläkerran jalkalistojen sekä ikkunalistojen ja nurkka-alueilla lämpötilat olivat ympäristöään viileämmät. Rakenteiden epätiiveyskohtien kautta sisätiloihin kulkeutuu rakenteiden epäpuhtauksia ja pintojen alhaisiin lämpötiloihin liittyy kosteuden tiivistymisriski ja homekasvuston riski. Kuvat 5 ja 6. Käytävähuoneen komeroiden epätiiveyskohtia. Kuvat 7-9. Yläkerran ikkunapielien, lattian ja seinän liitosten sekä wc-tilan liitoskohtien kylmiä liitoskohtia.

6 Pienessä toimistohuoneessa ja pesuhuonetilassa on oviluukut kylmään rakentamattomiin ja kylmiin ullakkotiloihin. Oviluukut ovat epätiiviit, tiivisteet puuttuvat. Ovirakenteissa on kosteus- ja lahovaurioita. Oviluukkujen kautta sisätiloihin kulkeutuu lattian rajassa viileää ilmaa, joka aiheuttaa vedontunnetta ja pitkään jatkuessaan sairastumisen riskin. Ovikomeroiden kautta sisätiloihin kulkeutuu ullakkotilojen rakenteiden epäpuhtauksia ja hajuja. Huonetiloissa on viileät komerotilat, joissa on pinkopahviseinät. Komeroissa on homemainen haju. Komeroissa säilytettävät materiaalit keräävät hajuja. Hajut leviävät huonetiloihin epätiiviiden komero-ovien kautta. Suositeltavaa on tiivistää komero-ovet ilmatiiviiksi sekä korjata oviluukkujen vauriot. Huoneiden komerotilojen lämmöneristystä on parannettava, mikäli niitä käytetään. Pinkopahvit ja muut kosteudelle ja hajuille altis materiaali on tarpeen poistaa ja asentaa lisälämmöneristys ja lämpölähde komeroihin. Kuvat 10 ja 11. Ullakkotilojen oviluukut ovat epätiiviit ja niissä on vaurioita. Kuvat 12 ja 13. Kylmien komeroiden tavarat keräävät hajuja. Pinkopahvin alla on vanha vaakalaudoitus ilman ilmasulkua rakenteiden hajut pääsevät esteettä sisätiloihin.

7 Kuva 14. Ilmanvaihtoventtiilit, havaitut ilmavirtausreitit sekä ehdotetut ilmanvaihdon lisäykset. 4 Johtopäätökset Rakennuksen yläkerran tiloihin kohdistuu usea eri sisäilman laatua heikentävä osatekijä. Ilmanvaihto ei ole toimivaa korjaustoimista huolimatta. Takka-aulan ilmanvaihto ei ole riittävää kattopinnoille kerääntyy pölyä ja ilmavirtaus on toimistotilan suuntaan. Rakenteiden eri liitoskohtien ja listoitusten reunoilta sisätiloihin kulkeutuu ulkovaipparakenteiden epäpuhdasta ilmaa sekä viileää ilmaa. Komeroiden ja oviluukkujen kautta sisätiloihin kulkeutuu ullakon ja ulkoseinärakenteiden vanhojen rakenteiden hajuja ja muita epäpuhtauksia. Mikrobien ilmanäytteen perustella sisätiloihin kulkeutuu ulkovaipparakenteista useita erilaisia mikrobeja. Mikrobipitoisuudet ovat tavanomaista korkeammat ja lajistossa oli useita mahdollisia toksiinituottajia. Suositellaan tilojen erillistä puhdistamista tehostetun homepölysiivouksen muodossa sekä rakenteiden epätiiveyskohtien huolellista tiivistämistä kaasutiivistystyönä.

8

9