OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja

Transkriptio

1 -1, SOTELA :00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Pekkola Petri Puittinen Marko Vornanen Timo Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Warjus-Ulvinen Kirsi vt. terveysjohtaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Rosqvist Liisa vanhustenhuollon johtaja Sahala Heli sosiaalijohtaja Spännäri Maija controller Nurminen Ilona nuorisovaltuuston edustaja Irma Nuoran avustaja Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ

2 15, SOTELA :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje

3 16, SOTELA :00 Pöytäkirjan tarkastajat Ei oikaisuvaatimusohjetta Valitaan Risto Hokkanen ja Anna Holmroos. Seuraavana vuorossa ovat Kari Kujamäki ja Pirkko Leskinen.

4 17, SOTELA :00 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 18, SOTELA :00 SOTE: 400/2014 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry -yhdistyksen ylimääräinen kokous Sotela Valmistelija: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry -yhdistyksen ylimääräinen kokous pidettiin maanantaina Helsingissä../. Kokouksen asialista on esityslistan liitteenä. Kokouskutsu on saapunut sähköisenä. Kokouksessa käsiteltiin mm. sääntöjen muutosta sekä yhdistyksen strategiaa. Asia ei ehtinyt lautakunnan päätettäväksi, joten edustajasta neuvoteltiin puheenjohtajien kanssa. Kokousedustajaksi päätettiin nimetä Pirkko Leskinen, jolle osallistuminen sopi. Pirkko Leskiselle annettiin valtakirja edustaa Kotkan kaupunkia kokouksessa. Esittelijä: Ehdotus: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy tehdyn päätöksen, että Kotkan kaupungin edustajana SOSTE ry -yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa toimi lautakunnan jäsen Pirkko Leskinen. Ote: Pirkko Leskinen Johanna Kivelä Oikaisuvaatimusohje

6 18, SOTELA :00 / Pykälän liite: Soste asialista SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ESITYSLISTA YHDISTYKSEN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS Aika Maanantai klo Paikka Valkea talo, auditorio, Ilkantie 4, Helsinki, Haaga 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 4.1. Kokouksen puheenjohtajan valinta Esitys: 4.1. Sihteerin valinta Esitys: henkilöstö- ja hallintopäällikkö Tarja Bergström 4.2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Esitys: 4.3. Ääntenlaskijoiden valinta Esitys: 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Sääntöjen 9 :n mukaan yhdistyksen kokous on laillinen mikäli se on kutsuttu koolle kirjeitse tai sähköpostilla aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta. Yhdistyksen kokouksen esityslista, joka sisältää mahdolliset päätösehdotukset, tulee lähettää kolme (3) viikkoa ennen yhdistyksen kokousta. Kokouskutsu on lähetetty sähköpostitse. Esityslista liitteineen on lähetetty sähköpostitse. Esitys: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi sekä todetaan kokoukseen osallistujat. 4. Esityslistan hyväksyminen Esitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi

7 18, SOTELA :00 / Pykälän liite: Soste asialista SOSTEn säännöt Esitys: Hallitus on kokouksessaan käsitellyt SOSTEn sääntöluonnoksen ja esittää sitä yhdistyksen ylimääräisen kokouksen hyväksyttäväksi. 6. SOSTEn strategia vuosille Esitys: Hallitus on käsitellyt SOSTEn strategian ja esittää sitä yhdistyksen ylimääräisen kokouksen hyväksyttäväksi. 7. Muut asiat 8. Kokouksen päättäminen

8 19, SOTELA :00 SOTE: 1543/2013 Etelä-Kymenlaakson seudullisen maahanmuuttotoimikunnan nimeäminen Sotela Valmistelijat: Maahanmuuttajatyön johtaja Pirjo Puolakka, puh Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Etelä-Kymenlaakson kotouttamisohjelma ( ) on hyväksytty kaikissa alueen kunnissa. Yksi sen tavoitteista on perustaa Etelä- Kymenlaaksoon seudullinen maahanmuuttotoimikunta. Kotkassa on toiminut aiemmin oma toimikunta, mutta kotouttamisohjelman laajennuttua kattamaan kaikki Etelä-Kymenlaakson kunnat, on perusteltua perustaa toimikunta seudullisena. Maahanmuuttotoimikunnan tärkein tehtävä on seurata seudullisen kotouttamisohjelman edistymistä ja omalta osaltaan edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvien asioiden suunnittelua ja toteuttamista. Lisäksi se toimii tiedonvälityskanavana kuntien ja eri toimijoiden suuntaan ja myös tuo kuulumisia työkentältä toimikuntaan. Toimikausi olisi Toimikunta kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa. Asiaa on valmisteltu Kotkassa. Tavoitteena on ollut pitää toimikunnan koko suhteellisen tiiviinä, vaikka edustajia tarvitaan monelta taholta. Seudullisessa kotoutumisohjelmassa mukana olevia kuntia on pyydetty ilmoittamaan valitsemansa edustajat ja varajäsenet seuraavasti: Kotka 3 edustajaa ja toimikunnan sihteeri, Hamina 2, Pyhtää 1 ja Virolahti-Miehikkälä 1 2 edustajaa. Muilta tahoilta pyydettiin yksi edustaja. Muita mukaan pyydettyjä tahoja olivat Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Kotkan seurakuntayhtymä, Ekami, Kyamk, Kymenlaakson poliisilaitos, Monikulttuurikeskus Mylly, Rodnik ry sekä Palmenia. Lisäksi maahanmuuttotoimikunnassa tulee olla aloittavan seudullisen maahanmuuttajafoorumin edustaja. Pyydetyt edustajat on nyt ilmoitettu ja maahanmuuttajafoorumin puheenjohtaja tulee valituksi myöhemmin tänä keväänä. Maahanmuuttotoimikunnalle jätetään mahdollisuus täydentää jäsenistöään uusilla yhteistyökumppaneilla, mikäli se katsoo sen tarpeelliseksi. Rodnik ry:n sijasta edustajaksi esitettiin Yksillä purjeilla -hanketta../. Liitteenä maahanmuuttotoimikunnan kokoonpano. Toimikunnan toimikausi on tarkoituksenmukaista pitää samana kuin valtuustokausi, joten nyt nimettävä toimikunta toimii vuosina Esittelijä: Palvelujohtaja Jorma Haapanen

9 19, SOTELA :00 SOTE: 1543/2013 Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä seudullisen maahanmuuttotoimikunnan perustamisen ja nimetä sen jäsenet liitteen mukaisesti vuosiksi Maahanmuuttotoimikunta voi harkintansa mukaan täydentää jäsenistöään uusilla yhteistyökumppaneilla. Samalla lautakunta nimeää maahanmuuttotoimikunnan puheenjohtajaksi Pirjo Puolakan ja varapuheenjohtajaksi Kotkan kaupungin opetustoimen johtajan. Kaikki osallistujatahot vastaavat edustajiensa kustannuksista. Ote: Maahanmuuttotoimisto Toimikuntaan nimetyt Oikaisuvaatimusohje

10 19, SOTELA :00 / Pykälän liite: Maahanmuuttotoimikuntaan nimetyt Maahanmuuttotoimikuntaan nimetyt 2014 Kotkan kaupunki Puheenjohtaja: Pirjo Puolakka (maahanmuuttajatyön johtaja) varajäsen: nuorisotoimen johtaja Helena Kempas jäsen: avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala- Kemppainen varajäsen: terveysjohtaja jäsen: opetustoimen johtaja (vt. Mette Godenhjelm) varajäsen: varhaiskasvatusjohtaja Maija Rikberg Haminan kaupunki jäsen: Riitta Hytönen (perusturvalautakunnan puheenjohtaja) varajäsen: Merja Niemelä (sosiaalityön johtaja) (päätös tulossa) jäsen: Anne Rosendal (opetuspäällikkö) varajäsen: Eeva Päiviö (sivistystoimenjohtaja) Virolahti-Miehikkälä jäsen: Auli Hyttinen (sivistystoimenjohtaja-rehtori) varajäsen: - jäsen: Reetta Husu (sosiaaliohjaaja) varajäsen: - Pyhtään kunta Kaakkois-Suomen TE-toimisto Kotka-Kymin seurakuntayhtymä Ekami Kyamk Kymenlaakson poliisilaitos Monikulttuurikeskus Mylly Yksillä Purjeilla-hanke Palmenia Maahanmuuttajafoorumi jäsen: Timo Hokkanen (sosiaali- ja terveysjohtaja) varajäsen: Marjut Chydenius (sosiaalityöntekijä) jäsen: Antti Ronkainen (palvelujohtaja) varajäsen: Jari Saarinen (palvelujohtaja) jäsen: Maarit Koskensalo-Tiainen (maahanmuuttajatyön koordinaattori) varajäsen: Matti Kontkanen (yhteisten työalojen ja keskusrekisterin johtaja) jäsen: Kimmo Keskinen (koulutuspäällikkö, maahanmuuttajakoulutus) varajäsen: Riitta Mielonen (kouluttaja, maahanmuuttajakoulutus) jäsen: Päivi Mäenpää (koulutusjohtaja) varajäsen: Pia Nuuttila (lehtori, tiimivastaava) jäsen: Satu Aurala (tarkastaja) varajäsen: Carina Kokkola (toimistosihteeri) jäsen: Isabelle Pekonen varajäsen: Nadja Kuukka jäsen: Jaana Savolainen (hankevastaava) varajäsen: Sini Immonen (verkostokutoja) jäsen: Reija Kuhlman-Keskinen (suunnittelija) varajäsen: Päivi Hännikäinen (projektipäällikkö) jäsen: puheenjohtaja varajäsen: Maahanmuuttotoimikunnan sihteeri Saara Marjasvaara (seudullinen maahanmuuttajatyön koordinaattori)

11 20, SOTELA :00 SOTE: 1567/2013 Vastaus vammaisneuvostolle vaikeavammaisten kuljetuspalvelun omavastuuosuudesta Sotela Valmistelija: Vammaistyönjohtaja Heli Kulmala, puh Kotkan kaupungin vammaisneuvosto on päättänyt pyytää sosiaali- ja terveyslautakunnalta tarkennusta, millä perusteella kuljetuspalvelujen omavastuuosuutta koskeva päätös on tehty, ja onko noudatettu yhdenvertaisuusperiaatetta ns. vammattomien kulkemiseen kuukausilipulla. Kuljetuspalvelun omavastuun suuruus vuonna 2013 Kotkan sisäisillä matkoilla oli 3,30. Omavastuuosuudella kompensoitiin kuljetuspalvelun tilaamisesta aiheutuneita kustannuksia, jotka olivat paikallispuhelumaksua suuremmat. Nykyinen omavastuu määräytyy ajetun matkan pituuden mukaan noudattaen julkisen liikenteen taksaa. Omavastuun määrä: 6 km 3,30, 9 km 3,60, 12 km 3,90, 16 km 4,70 ja 20 km 5,50. Omavastuun määrästä päätettiin , osana kunnan päätöksiin perustuvia asiakasmaksuja vuonna 2014, jolloin asia oli esittelytekstissä avattuna muutoksen osalta. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun tilauskustannukset ovat alentuneet aiempaan tilanteeseen verrattuna vähintään 1,93 /puhelu, kun taksi tilataan vaikeavammaisten kuljetuspalvelun omasta tilausnumerosta. Kaikkien kuljetuspalvelumatkojen keskiarvopituus vuonna 2013 oli noin 8,6 km. Matkoja käytetään keskimäärin 8 matkaa/kk/asiakas. Näiden lukujen valossa näyttää sille, että valtaosalla kuljetuspalvelun yli 800 asiakkaasta matkan kokonaishinta (huomioiden taksin tilaus ja omavastuu) on alentunut. Keskiarvot eivät luonnollisesti kuvaa koko totuutta. Joukossa on asiakkaita, joiden todelliset kustannukset ovat lisääntyneet, jos matka on yli 16 kilometrin pituinen. Nykyistä mallia voidaan pitää oikeudenmukaisempana aikaisempaan tilanteeseen verrattuna, kun matkan omavastuu määräytyy kuljetun matkan perusteella. Se on myös yhdenvertainen verrattuna vammattomiin henkilöihin, jotka myös maksavat liikkumisestaan kuljetun matkan mukaisesti. 52 :n kuukausilipulla voi Kotkassa matkustaa rajattomasti linja-autolla. Kuljetuspalveluasiakas käyttää keskimäärin 8 matkaa kuukaudessa, joten vertailua kuukausilipun kustannuksiin ei voida tehdä, sillä harva vammaton henkilö hankkii kuukausilippua 8 matkan takia vaan hän maksaa matkansa kertamaksuna, jolloin kustannukset ovat samansuuruiset kuin vaikeavammaisella henkilöllä. KHO 2013:62 päätöksessä todetaan, että kuljetuspalvelusta voidaan periä enintään paikkakunnalla käytössä oleva julkisen liikenteen maksua vastaava maksu. AOK päätöksessä on todettu, että kuljetuspalvelusta voidaan periä kertalipun hinta. Hallinto-oikeuksien päätökset asiasta ovat vaihtelevia. Oikeuskäytännöstä ei siten ole löydettävissä selkeää ohjetta siitä, miten asiakasmaksu tulisi määrätä. Tapio Räty (Vammaispalvelut 2010) toteaa, että kunta voi määrätä omavastuun julkisen liikenteen kertamaksuna, mutta tämä ei saa olla esteenä palvelun käytölle. Asiakkaan tulee näyttää, että määrätty maksu tosiasiassa estää tai kaventaa hänen mahdollisuuksiaan käyttää subjektiivista oikeuttaan. Vammaispalvelutoimistoon ei ole juuri tullut valituksia koskien muuttunutta omavastuuosuutta.

12 20, SOTELA :00 SOTE: 1567/2013 Kaakkois-Suomen alueella mm. Kouvolassa, Haminassa ja Eksoten kunnissa omavastuuosuus määräytyy kilometrien perusteella ja käytäntö on ollut voimassa jo pidemmän aikaa. Näissäkin kunnissa etäisyydet reunakylistä ja taajamistakin kuntakeskukseen ovat pitkiä, joten Kotka ei alueena poikkea näistä kunnista../. Liitteenä Leila Gyntherin laatima selvitys Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kustannuksista. Esittelijä: Ehdotus: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa edellä olevan selvityksen vammaisneuvostolle vastauksena sen esittämään tarkennuspyyntöön. Ote: Vammaisneuvosto Oikaisuvaatimusohje

13 20, SOTELA :00 / Pykälän liite: Leila Gyntherin kirjelmä_vaikeavammaisten kuljetus VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN KUSTANNUKSISTA Sotela :ään ja vammaisneuvosto jatkolista 64:ään liittyen: Jos uudistus toteutuu: Vaikeavammaiset asiakkaat velvoitetaan tilaamaan taksi määritellystä palvelunumerosta, johon soitettaessa asiakas maksaa vain normaalin paikallispuhelun hinnan ja Kotkan kaupunki maksaa palvelumaksun osuuden. Lisäksi asiakas voi tilata invataksin suoraan ja oikeus ns. tuttutaksitilaamiseen jää voimaan. Toteutuessaan tämä osuus uudistuksesta on hyvä. Koska taksin tilaamisesta aiemmin aiheutuneet lisäkustannukset näin poistuvat, kaupunki aikoo kompensoida tämän nostamalla kuljetuspalvelusta aiheutuvia asiakasmaksuja. Aiemmin maksu on perustunut Kotkan kaupungin sisällä pienimpään bussimaksuun, joka on tällä hetkellä Jatkossa Kotka harkitsee aikovansa periä todellisten kilometrien mukaisen maksun. Toteutuessaan tämä osuus (kilometriperusteinen omavastuuosuus) muutoksesta eriarvoistaa vammaiset verrattuna vammattomiin kotkalaisiin ja eriarvoistaa myös syrjäseuduilla asuvat vammaiset taajamissa asuvien vammaisten kanssa. Toteutuessaan kilometreihin perustuva omavastuuosuus voi nostaa nykyisen 3.30 omavastuuosuuden jopa yli 5.50, joka on 20 kilometrin taksa bussissa tällä hetkellä. Vaikeavammaisella on oikeus saada vähintään 18 matkaa kuukaudessa eli hän voi 9 kertaa kuukaudessa mennä kodin ulkopuolelle. 18 x 3.30 = x 5.50 = Kotkassa bussin kuukausikortti maksaa tällä hetkellä 52 ja on voimassa 30 päivää, kortilla on rajaton matkustusoikeus Kotkan kaupungin alueella. Vammaton pääsee siis rajattomasti liikkumaan 52 :lla ja vaikeavammainen voi joutua tyytymään 9:ään käyntiin kodin ulkopuolella ja kaksinkertaisella hinnalla. Vaikeavammainen joutuu käyttämään taksia usein jo hyvin lyhyilläkin matkoilla oman liikuntavammansa takia. Mikäli hän tarvitsee taksia kaikessa kodin ulkopuolisessa liikkumisessa, hän pääsee lain edellyttämällä minimillä 9 kertaa kuukaudessa kotinsa ulkopuolelle. Näillä matkoilla hänen pitää saada hoidettua asioiminen virastoissa ja kaupoissa sekä apteekeissa, harrastukset, kyläilyt jne. Moni kaupungin ja valtion palvelupisteistä sijaitsee Kotkansaarella, ja matkaa Kotkan keskustan ulkopuolelta voi kertyä yli 20 kilometriä. Moni vaikeavammainen joutuu myös muuta väestöä useammin asioimaan apteekissa, näitä matkoja ei voi saada Kelan korvauksista. (Kela ei korvaa apteekkimatkoja, vaan ainoastaan mm. terveyskeskus-, fysioterapia- ja sairaalamatkat ja omavastuu näissäkin on 14,25 /suunta. Kelan korvaamiin kyyteihin ei saa yhdistää esim. apteekkikäyntiä.) Vaikeavammaisen kuljetuspalvelun omavastuuosuutta käsitellään 2014 asiakasmaksujen määrittelyn yhteydessä, ja haluan tuoda mielipiteeni - ja monien yksittäisten vammaisten mielipiteen - jo nyt tiedoksi vammaistyön johtajalle sekä sosiaalijohtajalle. Tätä asiaa on myös käsitelty jo edellisen valtuustokauden vammaisneuvoston kokouksissa ja asia on herättänyt laajaa kiinnostusta vammaisten keskuudessa. Valitettavasti monet vammaiset eivät itse jaksa lähteä viemään asioita eteenpäin kuntabyrokratiassa. Toivon, että vaikeavammaisten kuljetuspalvelu-uudistuksella ei Kotkassa tulla lisäämään vammaisten huonoosaisuutta ja eriarvoisuutta. Yhteistyöterveisin Leila Gynther Kotkan Vammaisten Yhteisjärjestön pj

14 21, SOTELA :00 SOTE: 402/2014 Vastaus lausuntopyyntöön sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Sotela Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh ja vastuualuejohtajat Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli kokouksessaan vastausta lausuntopyyntöön sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista. Nyt sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta ja muilta tahoilta lausuntoja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Lausunto pyydetään antamaan mennessä sähköisen kyselyn kautta..l. Liitteenä sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö (STM090:00/2013) sekä täytetty kyselylomake. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain lakiesitys on kokonaisuudessaan luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön Internet-osoitteesta: -> Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa liitteen mukaisen vastauksen lausuntopyyntöön sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Ote: Lautakunnan sihteeri Oikaisuvaatimusohje

15 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lähetekirje

19 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki Lausuntopyyntö STM LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut loppuraportin, jossa on todettu uudistuksen pääperiaatteet. Nämä periaatteet perustuvat pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan ja hallituksen tekemiin tarkentaviin linjauksiin. Raportti on laadittu toimeksiannon mukaisesti hallituksen esityksen muotoon. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot lakiesityksestä. Lausuntopyyntö ja lakiesitys löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön Internet-osoitteesta: Valmisteluryhmän laatimaa ehdotusta hallituksen esitykseksi on täydennetty lisäämällä siihen sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiesvalmisteluna laaditut yleisperustelujen jaksot 4 6 (mm. vaikutusarviointi) ja yksityiskohtaisten perustelujen jaksot 2 4 (mm. suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys). Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Kyselyvastausten muotoon laaditut lausunnot tullaan huomioimaan hallituksen esityksen viimeistelytyössä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta. Lausunnot pyydetään antamaan torstaihin mennessä. Lausuntopyyntöön voi vastata suomeksi tai ruotsiksi. Annetut vastaukset ovat julkisia. OHJEET Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Suurimpaan osaan kysymyksistä tulee valita yksi omaa mielipidettä lähinnä oleva vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella. Osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi.

20 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painiketta painettaessa kysely vie sinut automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voit myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Kun Valmis-painiketta on painettu, kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Huomionarvoista on, että kyselyä ei ole mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa sähköistä kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Lausuntopyynnön yhteydessä vastaajille toimitetaan kyselystä myös tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Vastaajille on toimitettu myös havainnollistava Power Point -esitys lakiesityksen keskeisistä sisällöistä. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään lopuksi sähköiseen kyselyyn. Vastausten työstämisen apuna voidaan käyttää myös hallituksen esitystä koskevaa diaesitystä, joka löytyy Internetosoitteesta: Lisätietoja kyselystä antavat: osastopäällikkö Kirsi Varhila, p , etunimi.sukunimi@stm.fi hallitusneuvos Pekka Järvinen, p , etunimi.sukunimi@stm.fi neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p , etunimi.sukunimi@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Hang Pham, p , etunimi.sukunimi@stm.fi osastosihteeri Jaana Aho, p , etunimi.sukunimi@stm.fi

21 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kotkan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Sanna Koskimies, hallinto- ja kehittämispäällikkö 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Jorma Haapanen Asema organisaatiossa Palvelujohtaja Matkapuhelin Sähköposti jorma.haapanen@kotka.fi

22 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Päivämäärä: Toimielimen nimi Sosiaali- ja terveyslautakunta 5. Onko vastaaja * kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 6. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen?

23 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki Kyllä Palveluiden järjestämistavoissa on otettava huomioon paikkakuntakohtainen soveltaminen Ei Ei ota kantaa 7. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Kyllä Ei Ei ota kantaa 8. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen

24 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki 9. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Kyllä Jos erikseen on olemassa perustason alue, muutoksesta ei saada hyötyjä Etelä- Kymenlaaksossa. Integraatio ei toteudu ja syntyy palveluiden ja resurssien päällekkäisyyksiä. Ei Ei ota kantaa :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Kyllä Ei Ei ota kantaa 11. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? Kyllä Ei Perustason alue on turha ja päällekkäinen toimija Etelä-Kymenlaaksossa. Väestöpohja muodostuu aivan liian pieneksi.

25 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki Ei ota kantaa :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Palvelujen jakautuminen esitetyn mukaisesti on tarkoituksenmukaista Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja Joku muu, mikä Perustason alueita ei pitäisi olla ollenkaan :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? Kyllä Ei Ei ota kantaa 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 1) alueiden välisen yhteistyön varmistaminen 2) eri hallinnonalojen välisen yhteistyön ohjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta

26 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki 3) palvelujen tai muiden tehtävien keskittäminen 4) tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu ja yhteensovittaminen 5) työvoimatarpeen arviointi 6) ensihoidon ohjaaminen 7) tiedonhallinnan tehtävät 8) valmiussuunnittelun yhteensovittaminen 9) kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano 10) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät 11) hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen analysointi ja hyödyntäminen 12) saamenkielisiin palveluihin liittyvät tehtävät (keskitetysti yhdellä ervalla) 15. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä Riskinä päällekkäisyydet eri toimijoiden välillä (Sote-alueet, AVI, STM, Valvira, Erva-alueet, THL). Toimijoiden välillä pitää olla selkeät tehtävänjaot ja vastuualueet.

27 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki 3 luku Hallinto :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Kyllä Ei Pykälä antaa liikaa vaihtoehtoja hallinnon järjestämisen suhteen. Riskinä on, että hallintomalleista tulee liian monimutkaisia, jolloin päätöksenteko ja rahoitus voivat eriytyä. Kymenlaaksossa keskuskaupunki ei ole maakunnan suurin kunta. Ei ota kantaa :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Kyllä Ei Ei ota kantaa

28 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? Kyllä Ei; kuntien määrän tulisi olla isompi Ei; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla isompi Ei; kuntien määrän tulisi olla pienempi Ei; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla pienempi Ei mikään edellä olevista, koska Suhdeluvut ovat huonot. Ehdot eivät voi täyttyä Etelä-Kymenlaaksossa. 19. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Kyllä Ei Valtiolta on tultava tarkempi esitys hallintomallista. Kunnat eivät itse pysty tekemään toimivaa ratkaisua. Riskinä on, että syntyy erilaisia hallintomalleja eri alueilla.

29 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki Ei ota kantaa :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Kuntien yksimielisellä päätöksellä Kuntien lukumäärän enemmistöllä Asukasluvun enemmistöllä Sekä kuntien lukumäärän että asukasluvun enemmistöllä Jollain muulla tavalla, millä :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?

30 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki Kyllä Ei Paikallisuus otettava huomioon. Ei ota kantaa :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? Kyllä Tehtävät ovat hyväksyttäviä, mutta vastuukunnan kaupunginhallituksella pitää olla otto-oikeus toimielimen päätöksiin. Ei Ei ota kantaa 23. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa?

31 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki Kyllä Ei Päätösvalta tulee olla vastuukunnan valtuustolla. Ei ota kantaa Erityisvastuualue :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? Kyllä Ei Viisi erva-aluetta on liikaa. Ei ota kantaa :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen?

32 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki Kyllä Ei Epäselväksi jää, onko kyseessä poliittinen vai ammattihallitus. Hallituksen kokoonpanossa on varmistettava alueellinen ja ammatillinen osaaminen. Ei ota kantaa :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? Kyllä Erityisvastuualueilla on hyvä olla päätösvaltaa kokonaisuuteen liittyvissä asioissa, kokonaisoptimoinnin näkökulmasta. Ei Ei ota kantaa 27. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä

33 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki 4 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 28. Huomioita 4 luvun säännöksistä 5 luku Rahoitus Järjestämislain 5 luvussa säädetään kuntien kustannustenjaosta perustason alueiden ja sosiaali- ja terveysalueiden rahoittamiseksi. Perustason alueeseen sekä sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat sopia alueiden rahoituksesta yhteistoimintasopimuksessa. Mikäli kunnat eivät sovi alueiden rahoituksesta, perustuu alueiden rahoitus niin kutsuttuun kapitaatioperiaatteeseen. Lisäksi, mikäli sosiaali- ja terveysalueen kunnat eivät toisin sovi, määräytyy perustason alueen asukkaiden käyttämien sosiaali- ja terveysalueen järjestämien palvelujen maksuosuus palvelujen käytön perusteella. Valtionosuudet ohjautuvat jatkossakin kunnille :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? Kyllä Ei Ei ota kantaa

34 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Kyllä Ei Ei ota kantaa :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? Kyllä Ei Ei ota kantaa :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sotealueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Kyllä Ei Ei ota kantaa

35 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki 33. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta korostuu vain terveydenhuollon osuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä tulisi säätää yhteisenä kokonaisuutena eikä jättää sosiaalihuollon kehittämistä kokonaan erilliseen säätelyyn. 6 luku Valvonta 34. Huomioita 6 luvun säännöksistä 7 luku Erinäiset säännökset :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? Kyllä Hyvä uudistus, joka vähentää hallintoa. Ei Ei ota kantaa

36 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Kyllä Ei Ei ota kantaa 37. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki) 38. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? Kyllä Ei Ei ota kantaa 39. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?

37 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki Kyllä Ei Aikataulu on liian tiukka. Sote-uudistuksen erottaminen kuntarakenneuudistuksesta aiheuttaa epäselvyyttä. Ei ota kantaa :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Kyllä Ei Ei ota kantaa :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? Kyllä Ei Lupamenettely on jäykkä ja monimutkainen. Ei ota kantaa

38 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Kyllä Ei Ei ota kantaa :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Kyllä Ei Ei ota kantaa 44. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan?

39 21, SOTELA :00 / Pykälän liite: Lausunto,Sote-laki 45. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

40 22, SOTELA :00 KH: 464/2012 Keskitettyjen sosiaali- ja terveystoimen tilojen suunnittelu keskussairaalan yhteyteen Kh / 5 Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Valtuusto on kokouksessaan / 94 tehnyt päätöksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden tulevaisuuden rakenteesta. Päätöksen mukaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelut keskitetään pääosin yhteen paikkaan keskussairaalan yhteyteen. Keskittäminen tapahtuu vaiheittain, alkaen terveyskeskusten päivystystoiminnan keskittämisestä. Carea on edennyt nykyisten tilojen peruskorjauksessa ja uusien tilojen suunnittelussa siihen vaiheeseen, että hankkeen arkkitehtisuunnittelu kilpailutetaan alkuvuodesta Carea on perustanut hankeyhtiön, joka vastaa koko hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta. Hankeyhtiö vastaa myös suunnittelun kustannuksista. Kaupungin terveysjohtaja on osallistunut vuoden 2013 aikana Carean suunnittelukokouksiin kaupungin edustajana. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluiden käyttöön tarvitaan noin m 2. Tällä hetkellä keskitettäväksi suunniteltujen toimintojen käytössä kaupungilla on m 2, joten keskittäessä toimintoihin tarvittava neliömäärä vähenee oleellisesti. Kaupungin toiminnot ovat kiinteä osa kokonaisuutta, joten suunnittelu ja rakentaminen tehdään yhtenä kokonaisuutena. Kaupungille ei aiheudu suunnittelu- ja rakentamisaikana kustannuksia, vaan kaikki kustannukset sisältyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kaupungin toimintojen käyttöön tulevien tilojen vuokriin. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää merkitä asian tiedoksi ja päättää oikeuttaa kaupungin puolesta jatkamaan hankkeen suunnittelua ja valmistelua osana valtuuston päätöksen / 94 täytäntöönpanoa. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Sotela Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä asian tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

41 23, SOTELA :00 SOTE: 1592/2013 Terveysjohtajan vaali Sotela Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Terveysjohtajan viran kelpoisuusvaatimusten muuttaminen ja viran haettavaksi julistaminen käsiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Terveysjohtajan virka on ollut haettavana ajalla Viran kelpoisuusvaatimuksina ovat soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemus sekä perehtyneisyys vastuualueeseen. Virkaan valittavalle luetaan eduksi hyvät valmiudet ihmisten ja muutosten johtamiseen ja talouden hallintaan sekä kyky toimia monenlaisissa verkoistoissa, kuten myös kyky hallita kokonaisuuksia. Virkaan tuli yhteensä 16 hakijaa. Kaikki hakijat täyttävät viran muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluun kutsuttuun viisi hakijaa, joista yksi veti hakemuksensa pois haastattelun jälkeen. Kahdelle haastatellulle tehtiin soveltuvuustestit. Haastattelijoina olivat palvelujohtaja Jorma Haapanen, henkilöstöjohtaja Minna Uusitalo, vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Aila Eerola sekä varapuheenjohtaja Anja Eerola. Soveltuvuustestien tulokset ovat käytettävissä vasta sen jälkeen, kun esityslista on jo jaettu, minkä vuoksi päätösehdotus esitetään kokouksessa..l. Esittelijä: Ehdotus: Yhteenveto hakemuksista jaetaan erillisenä liitteenä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille ja kokoukseen osallistuville. Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita Kotkan kaupungin terveysjohtajan virkaan kokouksessa esitetyn henkilön ja päättää viran tehtäväkohtaiseksi palkaksi 5 918,50 /kuukausi (hinnoittelutunnus 01HAL033A1). Virkaan valitun kohdalla noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Virkaan valitun tulee toimittaa kirjallinen ilmoitus viran vastaanottamisesta sekä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan 30 päivän kuluessa saatuaan tiedon valinnasta. Ote: Virkaan valittu Viran hakijat Hepa/Minna Uusitalo, Kaisa Piirainen, Raija Bly Palvelussuhdeasiantuntija Johanna Kivelä Oikaisuvaatimusohje

42 24, SOTELA :00 SOTE: 1185/2012 Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämisen kokeilun loppuraportti Sotela Valmistelijat: Ylihammaslääkäri Päivi Vatanen, p , mielenterveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen, p ja vs. terveydenedistämisen koordinaattori Helena Leikas-Hänninen, p /. Kokeilun loppuraportti on esityslistan erillisenä liitteenä. Suun terveydenhuollon, mielenterveystyön ja terveydenedistämisen yksikön yhteistyönä valmisteltiin vuonna 2012 kokeilu, jonka tavoitteena oli saada tietoa mielenterveyskuntoutujien suun terveyden erityispiirteistä, lisätä tämän potilasryhmän hoitomyöntyvyyttä ja hoitoon sitoutumista sekä jakaa tietoa ja kehittää yhteistyötä mielenterveystyön ja suun terveydenhuollon toimijoiden välillä. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä esitetyn kokeilujakson ja poiketa asiakasmaksuasetuksesta suuhygienistillä käynnin osalta kokeiluun osallistuvilla potilailla. Kokeilu toteutettiin vuoden 2013 aikana. Henkilöstölle suunnattuun Digium-kyselyyn vastasi yhteensä 44 suun terveydenhuollossa ja mielenterveystyössä toimivaa ammattihenkilöä. Mielenterveyskuntoutujien alkukartoitukseen vastasi 16. Saadun tiedon pohjalta järjestettiin sekä mielenterveysasumisyksikön että suun terveydenhuollon henkilöstölle täsmäkoulutukset. Mielenterveyskuntoutujien alkukartoituksesta saadun tiedon pohjalta suuhygienistit valmistelivat ja järjestivät asumisyksikössä infotilaisuuden kuntoutujille. Suuhygienistin käynneillä tehtiin yksilöllinen hoidon tarpeen arvio sekä annettiin terveysneuvontaa yhteensä 15 kuntoutujalle. Perimättä jäävää asiakasmaksuosuutta kertyi kokeilussa 205,50 euroa. Osa kuntoutujista ohjattiin uudelle käynnille joko suuhygienistille tai hammaslääkärille. Etukäteen yhteisissä infotilaisuuksissa saatu tieto vastaanottokäynnin kulusta ja sisällöistä osoittautui kuntoutujien hoitomyöntyvyyttä ja hoitoon sitoutumista edistäväksi. Mielenterveyskuntoutujille järjestettiin kokeilun aikana myös muuta elintapaohjausta mm. ravinnon, liikunnan ja tupakoinnin osalta. Kokeilulle asetetut tavoitteet saavutettiin. Luotu toimintamalli mahdollistaa matalan kynnyksen yhteistyön eri toimijoiden välillä ja siten tukee mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämistä osana hyvää kokonaishoitoa. Esittelijä: Ehdotus: Vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämisen kokeilun loppuraportin ja hyväksyä laaditun toimintamallin käyttöönoton kuntoutumisyksikkö Miekun palvelujen käyttäjille asiakasmaksuasetuksen mukaisin maksuin.

43 24, SOTELA :00 SOTE: 1185/2012 Ote: Suun terveydenhuolto Kuntoutumisyksikkö Mieku Oikaisuvaatimusohje

44 24, SOTELA :00 / Pykälän liite: Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämis MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN SUUN TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOKEILUN LOPPURAPORTTI 2014 Johanna Sipari, Te -koordinaattori, Helena Leikas -Hänninen, vs. Te -koordinaattori

45 24, SOTELA :00 / Pykälän liite: Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämis Sisällys 1. JOHDANTO TAVOITTEET KOKEILUN TOTEUTUS Kyselyt ja alkukartoitus Kuntoutumisyksikkö Miekun henkilöstökysely Suun terveydenhuollon henkilöstökysely Mielenterveyskuntoutujien alkukartoituskysely Henkilöstön koulutustilaisuudet Suuhygienistien infotilaisuus sekä mielenterveyskuntoutujien tarkastuskäynnit suuhygienistin vastaanotolla Mahdolliset muut tarpeelliset vastaanottokäynnit Muu elintapaohjaus ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET Liite 1: Mielenterveystyön henkilöstön kyselyn tulokset Liite 2: Suun terveydenhuollon henkilöstön kyselyn tulokset Liite 3: Mielenterveyskuntoutujien kyselyn tulokset Liite 4: Mielenterveystyön henkilöstön kyselyn avoimet vastaukset

46 24, SOTELA :00 / Pykälän liite: Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämis 1 1. JOHDANTO Suun terveyden edistäminen on osa lakisääteistä kansanterveystyötä, jonka tavoitteena on väestön suuterveyden edistäminen, suun sairauksien ja terveysongelmien vähentäminen sekä suun terveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. Suun terveyteen vaikuttavat elämäntapatekijät ovat samoja kuin yleisimmissä kansansairauksissamme. Suun terveys ja suusairaudet jakautuvat epätasaisesti ja eriarvoisuus voi näkyä suun terveydessä jo nuorena. Keskeistä suun terveyden edistämisessä on laaja ja yhteisiin tavoitteisiin tähtäävä yhteistyö toimijoiden kesken. Kotkassa toimi vuosina Kaste Ester- hanke, jonka tavoitteena oli Etelä-Suomen alueella kaventaa kuntalaisten terveyseroja. Kotka on lisäksi mukana maakunnallisessa terveyden edistämisen työryhmässä, jonka jatkuvana tavoitteena on mielenterveyden suojeleminen arjessa. Psykiatriset potilaat, ja erityisesti raskaita psyykenlääkkeitä käyttävät, joutuvat kiinnittämään tavanomaista enemmän huomiota päivittäiseen suuhygieniaan ja edes kohtuullisen hammasterveyden ylläpitämiseen. Käytännössä kuntoutujien tulisi käydä hammashoidossa säännöllisesti. Ongelmaksi muodostuu usein kuntoutujan motivaatio sekä osaaminen hoitaa suunsa terveyttä ja pitää hampaansa terveenä. Mielenterveyskuntoutujilla riskiterveyskäyttäytyminen, kuten runsas tupakointi ja epäsäännöllinen ja -terveellinen ateriointi, voivat aiheuttaa ongelmia suun terveyden kannalta. Kotkassa mielenterveystyön, suun terveydenhuollon ja terveydenedistämisyksikön tavoitteena oli edistää kuntoutumisyksikkö Miekussa asuvien, intervalli- ja vastaanotolla käyvien mielenterveyskuntoutujien suun terveyttä osana kokonaisvaltaista hoitoa.

47 24, SOTELA :00 / Pykälän liite: Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämis 2 2. TAVOITTEET Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämisen kokeilua valmisteltiin yhteistyössä vuoden 2012 aikana ja toteutus tapahtui vuoden 2013 aikana. Kuntoutumisyksikkö Miekussa hoitohenkilökunta kartoitti ja motivoi kuntoutujat kokeiluun. Kokeilu koostui seuraavista osioista: alkukartoitus ja toiminnan esittely henkilökunnalle puolin ja toisin, infotilaisuus kuntoutujille, käynti suuhygienistin vastaanotolla sekä mahdolliset seurantakäynnit. Kokeilun tavoitteet: 1. saada tietoa mielenterveyskuntoutujien erityistarpeista sekä henkilökunnan tiedoista, taidoista ja asenteista 2. parantaa kuntoutujien hoitomyöntyvyyttä, hoitoon hakeutumista ja hoitoon sitoutumista 3. kehittää yhteistyötä ja jakaa tietoa kokeilun osapuolten kesken 4. nimetä jokaiseen Kotkan kaupungin hammashoitolaan (3 kpl) mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämiseen perehtynyt suuhygienisti 5. lisätä kuntoutumisyksikkö Miekussa henkilökunnan tietämystä suun terveydestä

48 24, SOTELA :00 / Pykälän liite: Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämis 3 3. KOKEILUN TOTEUTUS Kokeilun toteutuksen osat: 1. kyselyt ja alkukartoitus 2. suun terveydenhuollon ja asumisyksikön henkilökunnan koulutustilaisuudet 3. suuhygienistien infotilaisuus asumisyksikössä ja mielenterveyskuntoutujien käynnit suuhygienistin vastaanotolla (maksuton) 4. mahdolliset muut tarpeelliset vastaanottokäynnit 5. muu elintapaohjaus 3.1 Kyselyt ja alkukartoitus Työryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa vuosien aikana. Työryhmä suunnitteli kyselylomakkeet sekä henkilökunnan että mielenterveyskuntoutujien alkukartoitusta varten, koulutusrungon henkilökunnalle kyselyn perusteella sekä mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämisen kokeilun toteutusrungon aikatauluineen. Kokeiluun sisältyi esitys kokeilun aikaisesta poikkeamisesta asiakasmaksuasetuksesta. Ensimmäinen käynti, joka sisälsi suuhygienistin suorittaman hoidon tarpeen arvion ja omahoidon ohjauksen, oli kokeilun ajan maksuton. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti maksuasetuksesta poikkeamisesta kokeilun suunnitelman hyväksymisen yhteydessä kokouksessaan ( 113). Henkilökunnan kyselylomake oli sähköisenä Digium -kyselynä avoinna Kyselylinkki toimitettiin osastonhoitajalle sekä ylihammaslääkärille, jotka jakoivat linkin edelleen henkilökunnilleen jakoon. Mielenterveyskuntoutujien alkukartoitus oli myös sähköisenä Digium -kyselynä avoinna Oman hoitajan rooli mielenterveyskuntoutujien vastausapuna oli merkittävä. Digium -kyselyt teki sähköiseen muotoon Erja Herranen Kuntoutumisyksikkö Miekun henkilöstökysely Mielenterveystyön henkilöstöstä kyselyyn vastasi yhteensä 20 henkilöä. Vastaajista 12 henkilöä oli lähihoitajia, kuusi sairaanhoitajia ja kaksi muulla ammattinimikkeellä työskentelevää. Suurin osa vastaajista oli jonkin verran tietoisia hoitamiensa mielenterveyskuntoutujien suun terveydentilasta. Muutama vastaaja ilmoitti olevansa hyvin tietoinen ja muutama ei ollut tietoinen hoitamiensa mielenterveyskuntoutujien suun terveydentilasta. Kuntoutumisyksikkö Miekun henkilökunta

49 24, SOTELA :00 / Pykälän liite: Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämis 4 oli antanut eniten ohjausta suun terveyteen liittyvissä asioissa hampaiden harjauksesta, hammashoitoon ohjaamisessa, ravitsemusasioista sekä tupakointiin liittyvissä asioissa. Vähiten ohjausta oli annettu hammasvälien puhdistamisesta sekä ksylitolin käytöstä. Jostakin muusta asiasta (hammastulehdusten seuraukset, suuveden käyttö) oli lisäksi muutama henkilöä antanut ohjausta. Suun terveysneuvonnan antaminen oli yhden kyselyyn vastanneen mielestä haasteellista. Jonkin verran haasteellisena terveysneuvonnan antamisen koki 11 vastaajaa. Helpoksi terveysneuvonnan antamisen koki seitsemän vastaajaa. Yksi henkilö ei osannut sanoa, onko terveysneuvonnan antaminen helppoa vai vaikeaa. Terveysneuvonnan antamiseen liittyvään jatkokysymykseen Miksi kohtaaminen oli haasteellista?, vastaajia oli yhteensä 12. Vastaajista puolet oletti, että kuntoutuja ei motivoidu hoitoon ohjauksesta huolimatta. Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että heillä oli liian vähän tietoa suun terveydenhoidosta. Loput vastaajista koki potilaan suuhun liittyvät asiat liian intiiminä. Lisäksi yhden vastaajan mielestä suun hoitoon ei ole riittävästi aikaa ja yksi vastaaja ilmoitti kohtaamisen haasteeksi jonkin muun syyn. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että suun terveyteen liittyvä neuvonta ja ohjaus ovat joko ehdottoman tarpeellista tai tarpeellista. Yleisterveydelle suun terveydellä oli lähes kaikkien vastaajien mielestä paljon merkitystä (ks. avoimet vastaukset liite 4). Suun terveyteen liittyvissä tiedollisissa asioissa kuusi vastaajaa koki omaavansa hyvät tiedot, 13 vastaajaa kohtalaiset tiedot ja yksi vastaaja erinomaiset tiedot. Vastaajista noin puolet koki, että heillä olisi tarvetta päivittää tietämystään suun terveyteen liittyvissä asioissa. Toinen puoli vastaajista ei osannut sanoa tietojen päivitystarpeesta ja yksi vastaaja koki, että ei tarvitse tietojen päivitystä. Vastaajat toivoivat tietojen päivitystä seuraavista aiheista: nykytrendit suun hoidosta, yleistä tietoa motivointiin sekä miten suuta tehostetusti hoidetaan?. (Kyselyn tulokset graafisine kuvaajineen ja avoimet vastaukset ovat liitteessä 1 ja 4.) Suun terveydenhuollon henkilöstökysely Suun terveydenhuollon henkilöstöstä kyselyyn vastasi 24 henkilöä. Karhulan hammashoitolasta vastaajia oli 11, Kotkansaaren hammashoitolasta kahdeksan ja Länsi-Kotkan hammashoitolasta viisi. Vastaajista kymmenen oli hammaslääkäreitä, kahdeksan hammashoitajia/lähihoitajia, viisi suuhygienistiä ja yksi vastaanottoavustaja.

Näytä lisää