TAUSTATIEDT. Kaupunginhallitus liite nro 2 (1/14) TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. Nimi. Äänekosken kaupunki

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus liite nro 2 (1/14) TAUSTATIEDT TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Äänekosken kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Raija Kolehmainen Nimi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Raija Kolehmainen Nimi Asema organisaatiossa Perusturvajohtaja Matkapuhelin Sähköposti raija.kolehmainen@aanekoski.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Päivämäärä: kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto

2 Kaupunginhallitus liite nro 2 (2/14) Toimielimen nimi 5. Onko vastaaja * X kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 6. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 7. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? X 8. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä

3 Kaupunginhallitus liite nro 2 (3/14) Vastaus: Täydentävillä ohjeistuksilla tulisi tarkemmin määritellä, mitä tarkoitetaan lähipalveluilla (kriteerit) ja keskitetyillä palveluilla. Lähipalvelunäkökulma näyttäytyy hyvin erilaiselta, kun tarkastellaan esim. perustason sosiaalipalveluja, tai kun tarkastellaan erikoissairaanhoidon palveluja, jotka molemmat sisältyvät samaan lainkohtaan. 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 9. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 11. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? X

4 Kaupunginhallitus liite nro 2 (4/14) :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Palvelujen jakautuminen esitetyn mukaisesti on tarkoituksenmukaista Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja X Joku muu, mikä Vastaus: Perustason alueista tulisi luopua. Ne hajottavat palvelurakennetta, rikkovat terveydenhuollon integraation, lisäävät rajapintoja ja vaikeuttavat yksikanavaisen rahoitusmallin toteutumista :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? X Vastaus: Erityisvastuualueiden koordinoiva rooli on hyvin laaja, ja osittain päällekkäinen THL:n ja STM:n roolien kanssa. Tulee tarkkaan arvioida, tarvitaanko ervaa koordinoivana organisaationa, vai tuleeko ko. tehtävät hoitaa kansallisella tasolla. Tarvitaan ainakin priorisointia ja selkeyttä työnjakoon. 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 1) alueiden välisen yhteistyön varmistaminen 2) eri hallinnonalojen välisen yhteistyön ohjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta

5 Kaupunginhallitus liite nro 2 (5/14) 3) palvelujen tai muiden tehtävien keskittäminen 4) tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu ja yhteensovittaminen 5) työvoimatarpeen arviointi 6) ensihoidon ohjaaminen 7) tiedonhallinnan tehtävät 8) valmiussuunnittelun yhteensovittaminen 9) kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano 10) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät 11) hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen analysointi ja hyödyntäminen 12) saamenkielisiin palveluihin liittyvät tehtävät (keskitetysti yhdellä ervalla) 15. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä Vastaus: Lain valmistelun yksi keskeinen tavoite oli sosiaali- ja terveyspalvelujen, ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio. Lisäksi tavoiteltiin yksikanavaista rahoitusta. Perustason alueita ei tulisi muodosta, koska ne sekä rikkovat integraatiota että vaikeuttavat yksikanavaisen rahoituksen järjestämistä. Sen sijaan tulisi selkeämmin kirjata kuntien oikeus toimia palveluntuottajana sotealueen järjestämisorganisaatiolle. Kriteerit sote- alueen muodostamiselle ovat sinänsä selkeät, mutta ne eivät kaikin osin ole tarkoituksenmukaisia. Esim. n asukkaan sote-alue on liian pieni vastaamaan erikoissairaanhoidosta, ja vaarana on erikoissairaanhoidon pirstaloituminen. 3 luku Hallinto :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? X

6 Kaupunginhallitus liite nro 2 (6/14) :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? ; kuntien määrän tulisi olla isompi ; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla isompi ; kuntien määrän tulisi olla pienempi ; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla pienempi mikään edellä olevista, koska 19. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla?

7 Kaupunginhallitus liite nro 2 (7/14) :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Kuntien yksimielisellä päätöksellä Kuntien lukumäärän enemmistöllä Asukasluvun enemmistöllä X Sekä kuntien lukumäärän että asukasluvun enemmistöllä Jollain muulla tavalla, millä :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 23. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa?

8 Kaupunginhallitus liite nro 2 (8/14) Erityisvastuualue :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? X :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 27. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä

9 Kaupunginhallitus liite nro 2 (9/14) Vastaus: Sote alueen kunnilla tulisi olla lakiehdotusta väljempi mahdollisuus sopia sote-alueen hallinnoinnista myös kuntayhtymämallilla. Mikäli hallintomalli on vastuukuntamalli, ja mikäli perustason alueet säilyvät, toimielimen toimintakyky tulee turvata. Kaikkien, myös perustason alueisiin kuuluvien kuntien edustus sotealueen toimeenpanevassa toimielimessä saattaisi hankaloittaa sen toimintakykyä. Erva-alueiden tarkoituksenmukaisuus ja työnjako tulee vielä arvioida suhteessa mm. THL:ään ja STM:ään. Mikäli erityisvastuualueet toteutuvat lakiehdotuksen tyyppisellä tehtäväkokonaisuudella, ja mikäli niillä tulee olemaan puuttumisoikeus sote-alueen palveluihin, esitetty hallintomalli (kuntayhtymä) on perusteltu. Erityisvastuualueen puuttumisoikeus tulee selkeästi rajata koskemaan vain erityistason palelujen päällekkäisyyksiä, ns. kilpavarustelua tai alueiden vakavia palveluaukkoja. 4 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 28. Huomioita 4 luvun säännöksistä Vastaus: Kehittämistyön ohjauksessa työnjako ja mahd. päällekkäisyydet THL:n, STM:n ja Erva-alueiden välillä tulee selkeyttää. Kehittämistyön/-projektien organisointi nykyjärjestelmällä on pirstaleista, joten siihen sekä kehittämisvoimavarojen suuntaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kehittämistyötä tulee painottaa kansalliselle tasolle siten, että ns. hyvien käytäntöjen jalkautuminen on vähemmän riippuvaista alueiden ja kunnan omista kehittämisvoimavaroista. Alueelliset hyvinvointierot ja eroavuudet väestön tarpeissa tulee kuitenkin huomioida. 5 luku Rahoitus Järjestämislain 5 luvussa säädetään kuntien kustannustenjaosta perustason alueiden ja sosiaali- ja terveysalueiden rahoittamiseksi. Perustason alueeseen sekä sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat sopia alueiden rahoituksesta yhteistoimintasopimuksessa. Mikäli kunnat eivät sovi alueiden rahoituksesta, perustuu alueiden rahoitus niin kutsuttuun kapitaatioperiaatteeseen. Lisäksi, mikäli sosiaalija terveysalueen kunnat eivät toisin sovi, määräytyy perustason alueen asukkaiden käyttämien sosiaali- ja terveysalueen järjestämien palvelujen maksuosuus palvelujen käytönperusteella. Valtionosuudet ohjautuvat jatkossakin kunnille :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä?

10 Kaupunginhallitus liite nro 2 (10/14) :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? X :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 33. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä

11 Kaupunginhallitus liite nro 2 (11/14) Vastaus: Rahoitusmallia sekoittaa mahdollisuus perustason alueisiin. Mikäli kunta kuuluisi sekä perustason alueeseen että sote- alueeseen, osa kustannuksista tulisi vaikeasti ennakoitavina yksikkökustannuksina (mm. erikoissairaanhoito) ja osa kustannuksista mahdollisesti kapitaatioperusteella. Osaoptimoinnin mahdollisuus jää voimaan. Lisäksi mahdollisuus palvelujen järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun yhdistymiseen jää toteutumatta. Sote alueiden mahdollisuus päättää rahoitusmallista saattaa aiheuttaa hankalasti sovitettavia eturistiriitoja alueiden sisällä, ja kirjavia rahoitusmalleja. Tulisi harkita kaikille yhteistä kapitaatioperusteista rahoitusmallia, jossa huomioidaan tarvetekijät esim. valtionosuusperusteen mukaan. Lisäksi tulisi rakentaa kannusteet sille, että peruskunnissa huolehditaan ennaltaehkäisevästä hyvinvointipolitiikasta ja esim. liikuntapalveluista ja oppilashuollosta, joilla ehkäistään sote-palvelujen tarvetta. 6 luku Valvonta 34. Huomioita 6 luvun säännöksistä Vastaus: Valvonnan ennakoitavuuteen, ennaltaehkäisevään painotukseen ja yhdenmukaisuuteen eri aluehallintovirastojen alueilla tulee kiinnittää huomiota. Valvovan viranomaisen ei tule laatia tiukempia mitoituksia ja/tai tulkintoja kuin mitä laissa määritellään. 7 luku Erinäiset säännökset :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?

12 Kaupunginhallitus liite nro 2 (12/14) :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 37. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Vastaus: Laitoshoidossa tai ympärivuorokautisessa hoidossa olevan asiakkaan oikeus muuttaa paikkakuntaa entisen kotikunnan rahoitusvastuulla on tuottanut hankalia lain tulkintoja, hallintoriitoja ja oikeuskäsittelyjä sekä teettää paljon työtä mm. kustannusten seurannassa. Periaate kustannusvastuun siirtämisestä uudelle kotikunnalle helpottaisi asioiden hoitamista. Toisaalta asian tekee monisyiseksi se, kyse ei aina ole asiakkaan omasta aloitteellisuudesta, vaan kunnat myös ohjaavat asiakkaitaan muuttamaan kotipaikkakuntaa omien kustannustensa minimoimiseksi. Mikäli tästä ilmiöstä tulee yleinen käytäntö, ehdotetun järjestelmän riskinä on, että kunnat ryhtyvät rajoittamaan erityispalveluyksiköiden sijoittumista kunnan alueelle. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki) 38. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 39. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?

13 Kaupunginhallitus liite nro 2 (13/14) :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? X :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? X :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä?

14 Kaupunginhallitus liite nro 2 (14/14) X 44. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Vastaus: Konkreettista rakennemuutoksen tukea, mm. asiantuntija-apua sekä sopimus- ja hallintorakennemalleja. 45. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Vastaus: Lain jatkovalmistelussa tulisi palata takaisin kohti alkuperäisiä tavoitteita ja lähtökohtia, keskiössä palvelujen tasavertainen turvaaminen, integraatio ja palvelujen rahoituksen ja järjestämisen ykseys. Henkilöstön aseman tulee olla sama kuin muulla kuntien henkilöstöllä rakennemuutoksissa. Lakiehdotuksessa jää avoimeksi se, miten henkilöstö tulee sijoittumaan palvelujen järjestämisorganisaation ja palvelujen tuottajatahojen kesken. Omaisuusjärjestelyjen osalta samoin tulee vielä tarkentaa mm. se, miten nykyinen kiinteistöomaisuus, sen tulevat peruskorjaus- ja korvausinvestoinnit sekä tulevat laitehankinnat jakautuvat nykyisten kuntayhtymien ja uusien sote-alueiden kesken.