Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön liikenneturvallisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön liikenneturvallisuussuunnitelma"

Transkriptio

1 1 Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön liikenneturvallisuussuunnitelma Kaskinen Kristiinankaupunki Närpiö Vaasan tiepiiri 2004 Oy Talentek Ab

2 2

3 3

4 4

5 5 Sisältö Esipuhe 7 1. Johdanto Mitä on liikenneturvallisuus? Kuka on vastuussa liikenneturvallisuudesta? Millainen liikenneturvallisuustilanne alueella on? Koko alue Liikennekulttuuri, asenteet ja tiedotus Valtatie Kaskinen Kristiinankaupunki Närpiö Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Liikenneturvallisuustyö alueella Kaupunkien hallintokunnat ja liikenneturvallisuustyö Organisaatio kaupunkien hallintokuntien liikenneturvallisuustyötä varten Liikenneturvallisuusyhteistyö alueella Ulkoiset yhteistyökumppanit ja infomaatiokanavat Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Tärkeimmät hankkeet Toimenpideohjelma 53 Liitteet 58

6 6

7 7 Esipuhe Tämä liikenneturvallisuussuunnitelma käsittelee Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueita. Työn ovat käynnistäneet kaupungit yhdessä Tiehallinnon kanssa johtuen mm. useista pahoista valtatiellä 8 sattuneista liikenneonnettomuuksista. Suunnitelma on laadittu Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien sekä Vaasan tiepiirin toimeksiannosta. Näiden lisäksi myös Länsi-Suomen lääninhallitus rahoittanut tehtyä tutkimustyötä. Laadittu tutkimus perustuu vuosien aikana alueella tapahtuneista onnettomuuksista kerättyyn aineistoon, liikennöitsijöille ja koululaisille tehdyn liikenneturvallisuuskyselyn tuloksiin sekä maastotarkastelujen perusteella alueen liikenneympäristöstä kerättyihin tietoihin. Selvitys sisältää ehdotuksen liikenneturvallisuustyön kehittämiseksi kaupungeissa sekä toimenpideohjelman liikenneympäristön parantamiseksi yleisillä teillä ja kaupunkien katuverkoilla. Työn etenemisestä on vastannut seuraava työryhmä: Kjell Lind Kjell Dahlvik Lasse Klack Heli Lintamo Henrik Nisuls Anders Pulkkis Timo Tamminen Göran Wiklund Kjell Witans Vaasan tiepiiri, puheenjohtaja poliisi Kaskinen Liikenneturva Kristiinankaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Vaasan tiepiiri Närpiö Närpiö Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet Klas Hytönen ja Tero Voldi Oy Talentek Ab:stä Vaasasta.

8 8

9 9 1. Johdanto 1.1 Mitä on liikenneturvallisuus? Liikenneturvallisuus on vaikeastimääriteltävä käsite, jota ei voi mitata tai määritellä yksiselitteisesti. Eräs puutteellinen määritelmä liikenneturvallisuudelle on tapahtuneet onnettomuudet. Pelkkien liikenneonnettomuuksien tutkiminen antaa epätäydellisen ja jollain tapaa vääristyneen kuvan liikenneriskeistä johtuen jo mm. tavasta rekisteröidä ja tilastoida liikenneonnettomuuksia. Poliisi ja vakuutusyhtiöt rekisteröivät systemaattisesti liikenneonnettomuuksia. Poliisi rekisteröi ne onnettomuudet, jotka tulevat heidän tietoonsa. Tutkimusten mukaan vain pieni osa aineelliseen vahinkoon johtaneista onnettomuuksista tulee poliisin tietoon. Useimmissa tapauksissa syyllisyyden toteaminen on niin selvää, että onnettomuudesta ilmoitetaan ainoastaan vakuutusyhtiöille. Tämän takia on käytännössä mahdotonta laatia näistä onnettomuuksista luotettavaa analyysiä. Poliisin tietoon tulee noin puolet henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Erityisesti taajamien pienemmistä mustelmiin johtaneista onnettomuuksista raportoidaan harvoin. Sama pätee polkupyörällä tapahtuneisiin onnettomuuksiin, joissa ei ole ollut autoa osallisena. Sitä vastoin kaikkista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista raportoidaan. Henkilövähinkoon johtaneen onnetomuuden perusteella tehdään yleinen onnettomuusanalyysi niistä syistä, jotka aiheuttivat onnettomuuden. Tilastot liikenneonnettomuuksista sisältävät usein verrattain suuren määrän hirvi- ja riistaeläinonnettomuuksia. Hirvionnettomuuksista raportoidaan vakuutuskorvausten takia lähes aina, myös silloin kun henkilövahingoilta on vältytty, ja tämän seurauksena ovat hirvionnettomuudet selvästi yliedustettuina tilastoissa. Onnettomuusriskiä voidaan mitata tapahtuneilla onnettomuuksilla. Onnettomuusriskiä esiintyy möys siellä missä liikenneympäristön muotoilu on puutteellista tai poikkeaa normaalista. Onnettomuusriskiin vaikuttavat myös ylläpidetyn infrastruktuurin kunto sekä sellaiset ulkoiset tekijät kuten pimeys, lumisade, sumu jne. Suuresta onnettomuusriskistä ei välttämättä seuraa aina vakavia onnettomuuksia. Usein sellaiset paikkat, jotka yleisesti koetaan vaarallisiksi, eivät välttämättä tule ilmi onnettomuustilastoista. Esimerkkinä tästä voidaan mainita useat risteykset, joissa näkyvyys on olematon sekä tieosuudet, joissa on jyrkkiä mutkia. Julkisessa keskustelussa pohditaan jatkuvasti vaikuttaako nopeusrajoitusten alentaminen onnettomuuksien määrän laskuun. Aiheesta on olemassa useita - monissa eri maissa - tehtyjä tukimuksia, jotka selvästi osoittavat sen, että onnettomuus määrät vähenevät pienemmillä ajonopeuksilla. Mutta mikä on vielä tätäkin tärkeämpää havaita, on se, että onnettomuudet ovat seurauksiltaan usein sitä vakavampia mitä suurempi nopeus on ollut. Erityisen merkille pantavia ovat ajoneuvoliikenteen konfliktit pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kanssa. Kevyt liikenne tarvitsisi usein onnettomuustilanteissa juuri samanlaista turvavyön ja turvatyynyn tuomaa suojaa kuin mitä autoilijoilla on. Vakavat liikenneonnettomuudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä uhreille ja heidän omaisilleen, sekä myös taloudellisia seuraamuksia mm. hoitokulujen ja vähentyneiden työsuoritusten muodossa.

10 10 Liikenneturvallisuus voidaan ymmärtää myös turvallisuuden tunteena ja siten myös elämänlaatua parantana tekijänä. Turvallisuus on toisin sanoen tietoisuutta siitä, että esimerkiksi lasten koulutie on liikenneteellisesti turvallinenkulkea, ja että voi tehdä omat työ-, asiointi- ja vapaa-ajanmatkat huoletta, ilman että tarvitsee murehtia oman henkensä tai muiden ihmisten terveyden puolesta. Liikenneturvallisuus käsittää myös riittävän turvaverkon, jolla minimioidaan mahdollisten onnettomuustapahtumien seuraamuksia - henkilökohtaiset turvalaitteet ja -välineet, tieltä suistumisen ja ulosajon kannalta turvalliset tiet, asiantunteva hoito. 1.2 Kuka on vastuussa liikenneturvallisuudesta? Hyvän liikenneturvallisuuden edellytyksenä on hyvin muotoiltu ja suunniteltu liikenneympäristö, hyväkuntoiset ajoneuvot ja taitavat, oikean asenteen omaavat ajoneuvojen kuljettajat. Vastuu liikenneturvallisuudesta merkitsee sitä, että matkustamisen tulee olla turvallista omalla kotiseudulla kotiseudullaan markustavan tulee voida luottaa muihin tiellä liikkujiin Liikenneympäristön suunnittelu ja kunnossapito - tiet, kadut, jalkakäytätävät ja pyörätiet, pysäköimisalueet, liikennemerkit, tiemerkinnät jne - kuuluvat tienpitäjän vastuulle. Yleisten teiden osalta tieverkosta vastaa Tiehallinto ja katuverkoista vastaa kaupunkien tekninen toimi ja yksityisteistä tiekunnat. Myös kiinteistöillä on vastuu liikenneympäristöstä kuten esimerkiksi pysäköimis- ja piha-alueista. Poliisilla on tärkeä rooli liikenneturvallisuuden kannalta. Sen tehtävä on valvoa olemassa olevien sääntöjen noudattmista. Liikennekasvatus, liikennekulttuuri on kaikkein tärkein asia hyvän liikenneturvallisuuden kannalta. Koulujen ja päiväkotien tehävä on kasvattaa lapsia liikenneturvallisuuskysymyksissä, unohtamatta kuitenkaan vanhempienkaan roolia. Sosiaali- ja terveyssektorilla on vastuu toisaalta jakaa informaatiota henkilökohtaiseen liikenneturvallisuuteen liittyvistä välineistä ja laitteista, mutta myös ottaa huostaansa ja hoitaa loukkantuneita. Valtakunnantasolla Liikenneturva on saanut vastuun levittää liikennturvallisuusinformaatiota, jota myös monet tiedosta kiinnostuneet tahot voivat hyödyntää. Vastuu liikkenneturvallisuudesta kuuluu myös monille hallintoelimille, jotka hoitavat erilaisia kuljetuksia - koulukuljetukset, kuljetuspalvelut. Myös yhdistykset ja seurat, jotka kuljettavat jäseniään, ovat vastuussa siitä, että kuljetukset tapahtuvat määräysten mukaisilla ajoneuvoilla ja ammattitaitoisten kuljettajien ajamina.

11 11 2. Millainen liikenneturvallisuustilanne alueella on? 2.1 Koko alue Vuosien aikana Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella poliisin tietoon yhteensä 717 ilmoitusta tapahtuneista onnettomuuksista. Tämä tarkoittaa noin 143 onnettomuutta vuosittain. Täytyy myös huomioida se, että suuria osa onnettomuuksista jää ilmoittamatta poliisille ja sen takia tilasollisen tarkastelun ulkopuolelle jää suuri joukko onnettomuuksia (kts. kappale 1.1). Poliisin tietoon tulleista onnetomuuksista 111 johti loukkaantumiseen ja lisäksi 6 onnettomuutta johti kuolemaan. Onnettomuudet voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: yksittäisonnettomuudet risteysonnettomuudet (kääntyminen, peräänajo, risteäminen) linjaonnettomuudet (ohitus- ja kohtaamisonnettomuudet) kevyen liikenteen onnettomuudet (mopoilija, jalankulkija ja pyöräilijät) eläinonnettomuudet muut onnettomuudet Yksittäisonnettomuuksiksi lasketaan yleensä tieltä suistumiset, törmäykset ajoradan esteisiin ja ajoneuvon kumoon ajaminen. Yksittäisonnettomuuksia on tarkastelujakson aikana tapahtunut 205 kpl, joista 42 on johtanut loukkaantumiseen ja yksi kuolemaan. Useimmat yksittäisonnettomuudet ovat tapahtuneet valtatiellä 8. Tavallisimmat alemman tieverkon onnettomuudet kuuluvat tähän onnettomuusluokkaan. Risteysonnettomuudet liittyvät erilaisiin risteystoimintoihin. Ne aiheutuvat useimmiten ajoneuvon lähestyessä tai kääntyessä risteyksessä. Useimmat risteysonnettomuudet aiheutuvat joko perään, kylkeen tai eteen ajamisesta. Risteysonnettomuuksia on tarkastelujakson aikana tapahtunut 158 kpl, joista 31 on johtanut loukkantumiseen ja 1 kuolemaan. Eniten risteysonnettomuuksia tapahtuu taajamissa, mutta seurauksiltaan vakavimmat tämän luokan onnettomuudet tapahtuvat valtatiellä 8. Linja onnettomuuksiksi luokitellaan kaikki ohitus- ja kohtaamistoimintoihin liittyvät onnettomuudet. Linjaonnettomuudet eroavat risteysonnettomuuksista siinä, että osapuolten pääasiallisena kulkusuuntana on ollut joko sama tai vastakkainen liikennevirran suunta. Linjaonnettomuuksia on tarkastelujakson aikana tapahtunut 43 kpl. Näistä 8 onnettomuutta on johtanut loukkantumisiin. Yhtään kuoleman tapausta ei ole sattunut. Myös linjaonnettomuudet ovat hyvin tavallisia valtatiellä 8. Kevyen liikenteen onnettomuuksia ovat kaikki jalankulku-, polkupyörä- ja mopoonnettomuudet. Kevyen liikenteen onnettomuuksia on tarkastelujakson aikana tapahtunut 30 kpl, joista 20 on johtanut loukkantumiseen ja 2 kuolemaan. Useimmat kevyen liikenteen onnettomuudet tapahtuvat taajamissa.

12 12 Kuva 1. Onnettomuudet taajamissa ja haja-asutusalueilla. Kuva 2. Erilaisten onnettomuuksien vakavuusasteet. Eläinonnettomuuksiksi lasketaan kaikki hirvi-, peura- ja muut eläinonnettomuudet, sekä joissain tapauksissa myös väistöliikkeen takia tapahtuneet tieltä suistumiset. Tarkastelujakson aikana tapahtui 230 eläinonnettomuutta, joista 9 johti loukkantumiseen ja 1 kuolemaan. Eläinonnettomuuksia tapahtuu eniten valtatiellä 8. Muut onnettomuudet ovat useimmiten joko törmäyksiä pysäköityihin ajoneuvoihin tai peruutusonnettomuuksia. Tähän luokkaan on lisäksi laskettu ajoneuvon ja junan yhteentärmäykset, tasoristeyksien puomeihin ajot. Myös muut tavallisuudesta poikke-

13 13 avat onnettomuudet kuuluvat tähän luokkaan. Tarkastelujakson aikana muita onnettomuuksia tapahtui yhteensä 51 kpl, joista 1 johti loukkaantumiseen ja 1 kuolemaan. Tarkastelujakson aikana alueella tapahtui yhteensä 600 materiaalivahinkoon johtanutta onnettomuutta. Tämä tekee noin 120 peltikolaria vuosittain. Liikenneonnettomuuksien määrät ovat tarkastelualueella olleet hienoisessa kasvussa. Viisivuotisen tarkastelujakson alussa onnettomuusmäärät jäivät selvästi alle sataan onnettomuuteen vuodessa, kun taas vuosien 2001 ja 2002 aikana onnettomuusmäärät nousivat yli sataan onnettomuuteen vuodessa. Myös henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrät ovat nouseet. Vuosina tapahtui keskimäärin 20 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuosittain. Vuosien aikana henkilövahinko-onnettomuuksien määrät noisivat kuitenkin jo yli 27 onnettomuuteen vuodessa. Tarkasteltaessa onnettomuustilastoja eri kuukausina, voidaan havaita selvää kausiluonteista vaihtelua. Onnettomuusmäärät ovat huipussaan talviliukkailla. Joulukuun suurta onnettomuusmäärää selittää osaltaan vilkastunut joululiikenteen määrä. Kevään ja syksyn märimpinä aikoina onnettomuuksien määrät laskevat selvästi. Kesää kohti tultaessa onnettomuusmäärissä on taas havaittavissa selvää kasvua, mitä selittää osaltaan myös lomakuukausien suuret liikennemäärät. Eniten henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtuu kesällä, jolloin ajonopeudetkin ovat suurimmillaan. Vaikka talvella onnettomuusmäärät ovat suurimmillaan, tapahtuu talvella kuitenkin huomattavasti vähemmän henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia. Tähän voivat vaikuttaa alennetut nopeusrajoitukset, mutta myös se, että talviaikaan liukkautta osataan varoa. Kuva 3. Onnettomuusmäärien vaihtelu eri kuukausina.

14 14 Kuva 4. Onnettomuusmäärien jakautuminen eri viikonpäiville. Viikonpäivittäin tarkasteltuna onnettomuuksia tapahtuu eniten viikon loppupuolella. Selvästi eniten onnettomuuksia tapahtuu perjantaisin, jolloin ihmiset ovat työviikon jälkeen väsyneitä ja heillä on kiire viikonlopunviettoon. Eniten onnettomuuksia tapahtuu kello välisenä aikana, jolloin on myös eniten liikennettä. Yöksi liikenne vähenee ja onnettomuusmäärät tippuvat huomattavasti. Henkilövahinkojen osalta voidaan sanoa samaa. Aamulla kello kuuden jälkeen onnettumuusmäärät alkavat taas lisääntyä ihmisten mennessä takaisin työpaikoilleen. Tieltä suistumiset aiheuttavat eniten hankilövahinkoja. Henkilövahingoista jopa 35% johtuu tieltä suistumisista. Hieman yli 20 % henkilövahingoista johtuu risteysonnettomuuksista, 17 %:ssa henkilövahinko-onnettomuuksista on ajettu samaan suuntaan ja lähes 8%:ssa vastakkaisiin suuntiin. Noin 8%:ssa henkilövahinko-onnettomuuksista on oltu liikkellä jalan. Kuva 5. Onnettomuusmäärien jakautuminen eri kellonajoille.

15 15 Kuva 6. Onnettomuusmäärät sekä niiden vakavuus eri nopeuksilla. Eri nopeuksilla sattuneita onnettomuuksia vertailtaessa henkilövahinko-onnettomuuksien määrät pysyttelevät jokseenkin samoina - nopeudesta riippuen henkilövahinkoonnettomuuksien osuus vaihtelee 12-19% välillä. Onnettomuusmäärät kasvavat kuitenkin huomattavasti, kun nopeus ylittää 80 km/h:ssa. Kaikista onnettomuuksista yli 70%, henkilövahinko-onnettomuuksista yli 75% ja kuoleman tapauksista lähes 90%, on tapahtunut, kun nopeutta on ollut 80 km/h tai enemmän. Nopeudella on siis suuri vaikutus onnettomuuksien määrään sekä niiden vakavuuteen.

16 Liikennekulttuuri, asenteet ja tiedotus Liikenneturvallisuuskysely lähetettiin alueellisille liikennöitsijöille sekä henkilöille, jotka muuten ovat tekemisissä liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä. Liikenneturvallisuuskyselyllä kartoitettiin vallitsevan liikenneympäristön ja liikennekulttuurin nykytilannetta. Kyselyyn vastasi yhteensä 29 eri henkilöä. Kyselystä saatujen vastausten mukaan suurin asenteisiin ja liikennekulttuuriin liittyvä ongelma on alkoholi. Vastanneet peräänkuuluttivat myös sitä, että nopeusrajoituksia saisi olla enemmän. Vanhemmat autoilijat koetaan suuremmaksi ongelmaksi kuin nuoret kuljettajat. Tämä tulisi ottaa huomioon, sillä vanhusten määrän alueella ennustetaan kasvavan nopeasti. Samalla se voi myös olla myös voimakas, yksioikoinen pois tieltä paappa tyylinen ilmaus, joka kuvaa liikennekulttuurin asennetta. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että myös maatalousliikenne koetaan suureksi ongelmaksi. Kyselyn mukaan henkilökohtaisten turvavälineiden käytöstä turvavyön käyttö on suhteellisen yleistä, heijastinten käyttö hieman huonopaa tasoa ja pyöräilykypärän käyttö kaikkein huonointa. Myös liikenneturvan tekemien tutkimusten mukaan pyöräilykypärän käyttö on vähäistä. Heijastimien käyttö on viimeisen vuosikymmenen aika vähentynyt voimakkaasti ja esimerkiksi aamuisin voi todeta bussipysäkeille kulkevien koululaisten olevan ilman heijastimia. Myös Liikenneturvan tekemän koulumatkatutkimuksen selvitystyön yhteydessä on todettu, että huoli lisääntynyttä välinpitämättömyyttä kohtaan liikennekulttuurissa on kasvanut voimakkaasti. Koululaiset ja heidän vanhempansa korostavat turvattomuuden tunnetta liikenteessä, mikä johtuu suurista ajonopeuksista kouluteillä sekä koulujen läheisyydessä, mutta myös koulujen piha-alueiden huonoista liikennejärjestelyistä. Paikalliset viranomaiset, organisaatiot ja yhdistykset mukaan, he tekevät systemaattista liikenneturvallisuuskysymyksiin liittyvää tiedotustyötä. Tiedotustoimintaa tehdään mm. neuvonnoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa, järjestetään kursseja jne. Ongelma Kaskisissa, Kristiinankaupungissa ja Närpiössä on kuitenkin sama kuin muuallakin Suomessa. Tieto ei tavoita kaikkia riittävän hyvin. Alueella tehdään lukuisia kuljetuksia - koulukyydityksiä, kuljetuspalveluita, yhdistysten matkoja jne. Ajateltaessa näihin kuljetustuksiin liittyviä laatuvaatimuksia, ei niiden liikenneturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ole huomioitu riittävästi. Vaatimukset tällaisille kuljetuksille tulee asettaa siten, että mm. ajoneuvoa, sen laitteita, kuljettajaa, aikatauluja sekä nouto- ja jättöpysäkkejä koskevat asiat tulevat huomioiduiksi.

17 17 Kuva 7. Jalankulkijoita Kristiinankaupungin keskustan jalkakäytävällä.

18 Valtatie 8 Valtatie 8 kulkee Närpiön ja Kristiinankaupunki lävitse. Tieosuuden pituus näiden kuntien alueella on 84 km, josta 37 km sijaitsee Kristiinankaupungin och 47 km Närpiön puolella. Valtatie 8 on käytännössä katsoen kokonaan haja-asutusaluetta, eikä sen varrella sijaitse suurempia taajama-alueita. Lähinnä valtatietä 8 sijaitsevat taajamat ovat Pirttikylä, Tiukka ja Lapväärtti. Keskimääräiset liikennemäärät vaihtelvat ajoneuvoon vuorokaudessa. Tyypillistä valtatielle 8 ovat pohjoisessa Närpiön alueella pitkät yhtäjaksoiset suorat, kun taas etelässä Kristiinankaupungin alueella tie muuttuu mukaisemmaksi. Valtatiellä 8 on yleisesti voimassa 100 km/h nopeusrajoitus - talviaikaan rajoitus on 80 km/h. Pjelaxin ja Brännbackan välillä on kuitenkin talvellakin ollut 100 km/h:ssa nopeusrajoitus. Bäcklidennin ja Kallmossan risteyksissä nopeusrajoitus on 80 km/h. Tutkimusalueen läpi kulkeva vt 8 kuuluu pääosin talvihoitoluokkaan 1. Vain pieni osuus Brännbackan ja Pörtomin välillä kuuluu alempaan 1b- talvihoitoluokkaan. Tarkastelujakson aikana poliisi kirjasi Närpiön ja Kristiinankaupungin alueella valtatiellä 8 tapahtuneeksi 227 liikenneonnettomuutta eli noin 45 onnettomuutta vuosittain. Henkilövahinkoihin johti yhteensä 35 onnettomuutta, joka on noin 7 hevaonnettomuutta per vuosi. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia näistä oli kolme, joka on puolet kaikista Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella tapahtuneista kuolonkolareista. Vakavien onnettomuuksien suureen määrään vaikuttaa eniten vt 8:n korkeat ajonopeudet. Valtatiellä 8 tapahtuneet onnettomuudet on esitetty sivuilla Onnettomuus määrät vt 8:lla ovat pysyneet vuosien aikana suhteellisen tasaisina. Tosin pienoista kasvua on havaittavissa niin onnettomuuksien kokonaismäärissä kuin myöskin henkilövahinko-onnettomuuksissa. Valtatiellä 8 tyypillisimpiä onnettomuuksia ovat eläin, yksittäis- ja risteysonnettomuudet. Kuva 8. Onnettomuusmäärien kehitys Vt 8:lla.

19 19 Hirvikolareiden osuus on erittäin suuri lähes 50 % kaikista valtatie 8:n onnettomuuksista. Henkilövahinkoja näissä onnettomuuksissa sattuu kuitenkin erittäin harvoin. Alle 5 % hirvikolareista on johtanut henkilövahinkoon. Yli puolet hirvionnettomuuksista on tapahtunut komella eri tieosuudella: Blomträsk- Åsändan, Pjelax-Bäckliden ja Brännback-Granliden. Nämä tieosuudet on pääasiassa varustettu hirvivaraasta kertovilla liikennemerkeillä. Kuitenkin esimerkiksi Pjelaxissa varoitusalue on liian lyhyt verrattuna tieosuudella sattuneisiin onnettomuuksiin nähden. Eläinonnettomuuksista lähes 60% on tapahtunut elokuun ja joulukuun välisenä aikana. Yksittäisonnettomuuksien eli käytännössä tieltä suistumisten osuus on hieman yli 25% kaikista tieosuuden onnettomuuksista. Yksittäisonnettomuuksista joka kuudes (noin 17%) on johtanut henkilövahinkoon. Yksittäisonnettomuuksia on tapahtunut eniten Vt 8:n Granliden-Pirttikylä välisellä tieosuudella, joka on osittain alempaa 1b-talvihoitoluokkaa johtuen pohjavesien suojaamisesta. Tiukassa on sattunut useita yksittäisonnettomuuksia joen molemmin puolin. Myös Kallmossassa rautatien ylikulkusillan molemmin puolin on ollut useita yksittäisonnettomuuksia. Tämän ongelman osalta on jo ryhdytty toimenpiteisiin, sillä silta on rakennettu uudelleen. Yleisesti ottaen näyttäisi siltä, että suurin osa yksittäisonnettomuuksista on sattunut pitkillä suorilla niissä kohdin, joissa tieolosuhteet ovat jostain syytä olleet erilaiset kuin muuten (alempi talvihoitoluokka, mutka tai mäki, epätasainen sillan kansi). Risteystoimintoihin liittyviä onnettomuuksia on noin 16% eli lähes joka kuudes valtatiellä sattuneista onnettomuuksista. Henkilövahinkoihin näistä onnettomuuksista on johtanut peräti 55%. Risteysonnettomuuksista suurin osa on tapahtunut vt 8:n sekä Kallmossan ja Pirttikylän risteyksissä. Myös vt 8:n ja Lappväärttiin johtavissa risteyksissä on tapahtunut useita risteysonnettomuuksia. Kallmossan ja Pirttikylän risteyksien osuus risteysonnettomuuksista on noin 35%. Jos mukaan lasketaan lisäksi Träskvik- Lålby väliset (Lappväärtin) risteysonnettomuudet nousee näiden osuus yli 50%:iin kaikista risteysonnettomuuksista. Kuva 9. Vt 8:lla sattuneiden onnettomuuksien onnettomuusluokat ja vakavuusasteet.

20 20 Linjaonnettomuuksia eli ohitus- ja nokkakolareita on suhteellisen vähän, vain hieman yli 5% kaikista vt 8:n onnettomuuksista. Vt 8:n linjaonnettomuuksista suurin osa (77%) on tapahtunut etelässä Kristiinankaupungin alueella, jossa tiestö on mutkaisempaa kuin pohjoisosissa. Yksittäisonnettomuuksista hyvin useat ovat sattuneet aivan levähdysalueen läheisyydessä. Edellä mainittujen tieosuuksien lisäksi on useampia onnettomuuksia tapahtunut myös seuraavilla tieosuuksilla: kunnanraja - Ömossa, Åsändan - Tiukka ja Östra Yttermark - Brännback. Kaikkein pahimmat tieosuudet eri onnettomuusluokissa ovat kuitenkin Träsvik - Tiukka ja Brännback - Pirttikylä. Ajo-olosuhteet ja säätila ovat onnettomuushetkellä olleet kohtalaisen hyvät. Suurin osa onnettomuuksista on tapahtunut joko päivänvalossa (44 %) tai pimeässä (41 %). Sää on ollut kirkas tai pilvipoutainen (82 %). Tien pinta on ollut noin puolessa tapauksista paljas ja kuiva (52 %), noin 17 % paljas ja märkä ja noin 16 % jäinen. Raskaiden ajoneuvojen osuus onnettomuuksissa on suuri. Joka kolmanneksessa onnettomuudessa osallisena on ollut raskas ajoneuvo (30 %). Kuitenkin yli 60 % raskaiden onnettomuuksista on ollut sellaisia, joista ei ole aiheutunut välitöntä vaaraa muille tiellä liikkujille (=eläin- ja yksittäis- eli suistumisonnettomuudet). Tapahtuneista onnettomuuksista alkoholilla on ollut osuutta hieman yli 4 % tapauksista. Kuva 10. Raskasta liikennettä Kaskisten kaupungin alueella.

21 Kaskinen Kaskisissa tieverkko muodostuu kaupungin katuverkosta sekä yleisistä teistä. Yleisiä teitä ovat yhdystie Eskilsöhön sekä kantatie 67 ja seututie 676, jotka toimivat kaupungin sisääntuloteinä. Kantatie 67 on merkittävä teollisuusalueille ja satamaan suuntautuvan raskaan liikenteen välittäjä. Kaskisten keskustan pääkatuja ovat Kneiffinpolku ja Kirkkokatu. Liikenteellisesti keskeisin paikka on tori Kuningas Kustaan Aukion päässä. Siellä sijaitsevat linjaautoasema ja pysäköintialue, sekä myös läheinen Eskilsön autolautta. Nopeusrajoitukset yleisillä teillä ovat km/h ja katuverkolla 40 km/h. Kantatiellä 67 liikennemäärä on noin ajononeuvoa vuorokaudessa ja seututiellä 676 liikkuu noin 660 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupungin katuverkon liikennemäärät eivät ole tiedossa, mutta ne ovat verrattain pieniä. Kantatien 67 varrella kulkee pyörätie ja jalkakäytäviä. Jalankulku- ja pyörätie alkaa Kneiffin polun ja kantatien 67 risteyksestä ja jatkuu aina Syväsatamaan asti eli toisin sanoen kt 67:n loppupäähän. Jalankulku- ja pyörätie löytyy myös Lautatarhantieltä. Onnettomuusmäärät Kaskisissa ovat vähäisiä. Vähäisten onnettomuusmäärien tulee tilastollisten tarkastelujen tuloksia tulkita varauksella, sillä onnettomuusmäärien vaihtelu voi olla hyvinkin suuri eri tarkasteluvuosina. Tarkastelujakson aikana ( ) poliisi kirjasi Kaskisissa tapahtuneeksi 37 liikenneonnettomuutta eli noin 7,4 onnettomuutta vuosittain. Henkilövahinkoihin johtaneita näistä oli yhteensä 3 onnettomuutta. Yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta ei ole tapahtunut. Kaskisissa tapahtuneet onnettomuudet on esitetty sivuilla Suurin osa onnettomuuksista on ollut yksittäis- ja risteysonnettomuuksia. Kevyen liikenteen onnettomuuksia ja hirvieläinonnettomuuksia ei ole tapahtunut lainkaan. Onnettomuuksista vain kolme on johtanut henkilövahinkoon, joka on noin 8 % Kaskisissa tapahtuneiden onnettomuuksien kokonaismäärästä. Yksitäisonnettomuuksien osuus on 57 % Kaskisissa tapahtuneista onnettomuuksista. Yksittäisonnettomuuksista suurin osa on ollut rautateiden tasoristeyksen puomia päin ajamisia Metsä-Botnian tasoristeyksessä. Puomia päin ajojen osuus luokan onnettomuuksista on peräti yli 60 %. Näkemät paikalla ovat hyvät, mutta varoituslaitteiden ja tasoristeyksen havaittavuus ovat huonohkoja, sillä ne eivät erotu ympäristöstä riittävän selvästi. Myös ajonopeudet hyvällä tiellä voivat olla huomattavasti korkeammat kuin mitä nopeusrajoitus (60 km/h) edellyttäisi. Ajo-olosuhteet ja säätila ovat onnettomuushetkellä olleet usein hyvät. Suurin osa onnettomuuksista on tapahtunut päivän valossa (76 %) sään ollessa kirkas tai pilvipoutainen (95 %). Tien pinta on ollut useimmiten paljas ja kuiva (60 %) ja noin joka neljännessä tapauksessa jäinen (24 %). Vajaassa kolmanneksessa onnettomuuksista osallisena on ollut raskas ajoneuvo. Tasoristeys onnettomuuksia on tapahtunut yhteensä 16 kpl, joka on 43 % kaikista Kaskisissa tapahtuneista onnettomuuksista.

22 22 Kuva 11.Onnettomuudet sekä henkilövahinko-onnettomuudet vuosina Kuva 12.Taajamien ja haja-asutusalueiden onnettomuudet eri onnettomuusluokissa. Kuva 13. Onnettomuuksien vakavuusasteet eri onnettomuusluokissa.

23 23 Kuva 14. Onnettomuudet sekä vaaralliset koulutiet Kaskisten keskustan läheisyydessä.

24 Kristiinankaupunki Kristiinankaupungin keskusta on vanhaa puutaloaluetta. Vanhan kaupungin kadut ovat pääosin erittäin kapeita ja rakennukset sijaitsevat risteyksien läheisyydessä muodostaen näkemäesteitä. Jalankäytävät ovat kapeita eikä pyöräteiden rakentaminen ole juurikaan mahdollista tämän takia. Suuri osa keskustan risteyksistä on tasa-arvoisia. Liikennemäärät ovat suhteellisen pieniä. Liikennevaloja ei ole, eikä niille juuri ole tarvettakaan. Korttelit ovat pieniä ja lyhyitä eivätkä liittymät pihateille tai p-alueille erotu katujen risteyksistä riittävän selkeästi ainakaan vieraspaikkakuntalaiselle. Katujen kapeudesta johtuen keskustassa on myös useita yksisuuntaisia katuja. Yksisuuntaisia katuja risteää varsinkin Raatihuoneenkadulta, joka toimii keskustan pääkatuna. Liikennejärjestelyt Raatihuoneenkadun varrella ovat epäselvät ajokaistojen vaihtelevan määrän sekä määrittelemättömien pysäköintialueiden takia. Varsinkin pyöräilijöiden kannalta ympäristö on vaarallinen. Myös Merikadun ja Raatihuoneenkadun risteysalueen liikennejärjestelyt ovat epäselvät. Risteys on tasa-arvoinen eikä sitä ole merkitty kunnolla. Pitkäsillan kaiteet muodostavat myös risteyksen kohdalla näkemäesteitä. Ruutukaavan ulkopuolisella alueella - etenkin Aitakadun varrella - sijaitsee vinoja risteyksiä, joissa liikennejärjestelyt ovat epäselviä. Nopeusrajoitus keskustan alueella on 40 km/h, mutta suurimmaksi osaksi nopeudet ovat tätäkin alhaisempia. Pitkäsillan pohjoispuolella kulkee uudelleen rakennettu Kuva 15. Risteysnäkemä ja kapea kevyen liikenteen väylä Kristiinankaupungin keskustassa.

25 25 kevyenliikenteen väylä. Painorajoitus sillalla on 25 tonnia, joka edesauttaa läpiajoliikenteen vähentämisessä ja parantaa siten liikenneturvallisuutta keskustan alueella. Lappväärtin keskustaan tarvittaisiin lisää jalankulku- ja pyöröteitä kuten myös Lålbyn vanhan tien varteen. Pyörätie Lapväärtistä/Lålbystä kulkee kohti kantakaupukia ja loppuu äkillisesti sairaala-alueen kohdalla. Tästä pyöräilijät ja kävelijät joutuvat palaamaan kaupunkiin johtavalle kapealle ja vaarallisella sisääntulotielle. Kevyen liikenteen väyliä tarvittaisiin useimmissa Kristiinankaupungin kylissä. Kaupunkialueella on katuvalaistusta. Yleisten teiden varsilla oleva valaistus ilmenee seuraavista kuvista. Tarkastelujakson aikana poliisi kirjasi Kristiinankaupungissa tapahtuneeksi 188 liikenneonnettomuutta eli noin 38 onnettomuutta vuosittain. Viime vuosina määrä on tosin noussut jo yli 40 onnettomuuteen vuodessa. Henkilövahinkoihin johtaneita näistä oli yhteensä 36 onnettomuutta (7,2 onn./v.). Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia näistä oli yksi. Onnettomuustarkastelusta on poistettu valtatiellä 8 sattuneet onnettomuudet, joita edellisten lisäksi oli Kristiinankaupungin alueella yhteensä 91 onnettomuutta. Valtatiellä 8 tapahtuneita onnettomuuksia on tarkasteltu kappaleessa 2.3. Kristiinankaupungissa tapahtuneet onnettomuudet on esitetty sivuilla Suurin osa Kristiinankaupungin liikenneonnettomuuksista on tapahtunut kaupungin keskustassa. Eräs syy leinee vanha kaupunkirakenne, minkä takia kadut ovat kapeita, näkymät huonoja sekä kevyenliikenteen väylät puutteellisia. Keskustan alueella on tapahtunut paljon kevyenliikenteen onnettomuuksia, jotka ovat johtaneet myös loukkaantumisiin. Kuolemantapauksia ei ole sattunut. Myös kahden auton peltikolareita on tapahtunut keskustan risteysalueilla paljon. Yksitäisonnettomuuksia on tapahtunut suhteellisen vähän ympäri kaupunkia. Onnettomuusmäärät ovat olleet tarkastelujakson aikana pienoisessa kasvussa. Samoin henkilövahinko-onnettomuuksia määrä on lisääntynyt hieman. Onnettomuusmäärien osalta vuosi 1998 poikkeaa muista vuosista, sillä silloin tapahtui noin puolet vähemmän onnettomuuksia kuin muina vuosina. Suurin osa Kristiinankaupungissa tapahtuneista onnettomuuksista on ollut risteys-, yksittäis- sekä eläinonnettomuuksia. Kunkin onnettomuusluokan osuus on noin 25 % kaikista onnettomuuksista. Hirvieläinonnettomuudet ovat sattuneet suurimmaksi osaksi yleisillä teillä st 663 (Lappväärtintie) ja yt 6600 (Härkmerentie), joiden osuus eläinonnettomuuksista on lähes 60 %. Hirvieläinonnettomuuksia viiden vuoden aikana on ollut yhteensä 45 kpl, joista vain yksi on johtanut loukkaantumiseen. Yksittäisonnettomuuksista suurin osa eli noin neljännes on tapahtunut kaupunkialueella ja yhteensä noin 30 % seututeillä 662 (Tiukka) ja 663 (Lappväärtti). Yksittäisonnettomuuksista joka kolmannessa kuljettaja on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Risteysonnettomuuksien suuri osuus on luonnollista kaupunkialueilla. Risteysonnettomuuksista kuitenkin lähes 60% on tapahtunut Kristiinankaupungin keskustassa. Noin 25% risteysonnettomuuksista on tapahtunut Kristiinankaupunkiin johtavalla st 663:lla.

26 26 Kuva 16. Nopeusrajoitukset yleisillä teillä Kristiinankaupungissa. Kuva 17. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä yleisillä teillä.

27 27 Kuva 18. Hirvivaroitusalueet Kristiinankaupungin ympäristössä. Kuva 19. Jalankulku- ja pyörätiet sekä tienvarsilla oleva valaistus.

28 28 Kevyen liikenteen onnettomuuksia on tapahtunut 13 kpl. Näistä 11 kpl eli 85% on johtanut henkilövahinkoon. Suurin osa kevyen liikenteen onnettomuuksista on tapahtunut aivan Kristiinankaupungin keskustassa. Onnettomuuksien kokonaismäärästä kevyen liikenteen onnettomuudet ovat vain noin 7%, mutta henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksista niiden osuus on huomatta yli 30%. Onnettomuudet ovat tapahtuneet suurimaksi osaksi teillä, joilla on 40 (kaupungin keskusta) tai 80 km/h:ssa nopeusrajoitus. 60 km/h:ssa nopeusrajoitusalueilla sattunut suhteellisen vähän onnettomuuksia, mutta niistä lähes joka kolmas on aiheuttanut henkilövahinkoja (29%). 50 km/h alueella 15% onnettomuuksista on johtanut henkilövahinkoihin ja 80 km/h:ssa alueella lähes 22%. Ajo-olosuhteet ja säätila ovat onnettomuushetkellä olleet usein hyvät. Suurin osa onnettomuuksista on tapahtunut päivänvalossa (60%) ja noin 20% pimeässä. Sää on ollut joko kirkas tai pilvipoutainen (86%). Tien pinta on ollut lähes puolessa tapauksis- Kuva 20. Onnettomuusmäärien kehitys Kristiinankaupungissa. Kuva 21. Onnettomuuksluokat ja onnettomuuksien vakavuus Kristiinankaupungissa.

29 29 ta paljas ja kuiva (47%) ja noin joka neljännessä tapauksessa jäinen (23%). Noin joka kymmenennessä onnettomuudessa osallisena on ollut raskas ajoneuvo (11 %). Onnettomuuksista 8% on aiheuttanut kuljettaja, joka on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Kuva 22. Eri tyyppiset onnettomuudet taajamissa ja haja-asutusalueilla Kristiinank:ssa. Kuva 23. Vaaralliset koulutiet Kristiinan kaupunginalueella.

30 30 Kuva 24. Onnettomuuskartta Närpiön ja Kaskisten alueen eri tyyppisistä onnettomuuksista.

31 31 Kuva 25. Onnettomuuskartta Närpiön keskustassa tapahtuneista onnettomuuksista.

32 32 Kuva 26. Onnettomuuskartta Krisiinankaupungin eri tyyppisistä onnettomuuksista.

33 33 Kuva 27. Onnettomuuskartta Kristiinankaupungin keskustan onnettomuuksista.

34 Närpiö Närpiön tieverkko muodostuu suurelta osin yleisistä teistä. Suurimmat kaava-alueet, joilla on katuverkkoa löytyvät Näsbystä ja Finbystä. Nämä alueet muodostavat käytännössä myös Närpiön keskustan. Valtatien 8 lisäksi yleisistä teistä Rantatie 673, Vaasantie 6760 ja Kristiinankaupungintie 6761 muodotavat Närpiön tieverkon rungon. Tieverkoa täydentää lisäksi suuri joukko pienempiä teitä, jotka sijaitsevat lähinnä Närpiöjokilaaksossa. Närpiöntiellä Näsbyssä liikennemäärä ylitää 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suuri liikennemäärä on myös Närpiöntiellä Ivarsin ja Kalmossan ristyksien välillä sekä Kristiinankaupungintiellä, mutta suurimmalla osalla tiestöstä liikennemäärää jää kuitenkin alle 1500 ajoneuvoon vuorokaudessa. Kävely- ja pyörätiet sijaitsevat lähinnä Närpiön keskustassa. Joitain lyhempiä pätkiä on myös Yttermarkissa, Övermarkissa, Pirttikylässä ja Kalaxissa. Tievalaistusta löytyy useampien teiden varsilta niin keskustasta kuin kylistäkin. Nopeusrajoitukset vaihtelevat suuresti tieverkon eri osuuksilla. Närpiön keskustassa nopeusrjoitukset ovat 40 km/h:ssa. Kuva 28. Yleisnäkymä Närpiö keskustan liikennejärjestelyistä.

35 35 Kuva 29. Nopeusrajoitukset yleisillä teillä Närpiössä. Tarkastelujakson aikana vuosina poliisi kirjasi Närpiössä tapahtuneeksi 265 liikenneonnettomuutta eli noin 53 onnettomuutta vuosittain. Henkilövahinkoihin johtaneita näistä oli yhteensä 43 onnettomuutta (8,6 onn./v.). Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia näistä oli kaksi. Onnettomuuksista on poistettu valtatiellä 8 sattuneet onnettomuudet, joita edellisten lisäksi oli Närpiössä yhteensä 136 kpl. Valtatiellä 8 tapahtuneita onnettomuuksia on tarkasteltu erikseen kappaleessa 2.3. Närpiössä tapahtuneet onnettomuudet on esitetty sivuilla Onnettomuusmäärät ovat olleet tarkastelujakson aikana pienoisessa kasvussa. Samoin henkilövahinko-onnettomuuksia määrä on lisääntynyt hieman. Onnettomuusmäärät vaihtelevat hieman eri vuosina. Närpiössä onnettomuuksista noin 75% on tapahtunut haja-asutusalueilla ja taajamissa noin 25%. Yksittäis- ja eläinonnettomuuksia tapahtunut eniten haja-asutusalueilla. Risteysonnettomuudet ovat tapahtuneet sekä haja-asutusalueilla että taajamassa. Kevyen liikenteen onnettomuudet ovat jakautuneet lähes tasan. Linjaonnettomuudet ovat tapahtuneet haja-asutusalueilla. Suurin osa viimeisten vuosien aikana Närpiössä tapahtuneista onnettomuuksista on ollut yksittäis-, risteys- tai eläinonnettomuuksia. Yksittäis- ja eläinonnettomuuksien osuus on ollut noin 30% onnettomuuksien kokonaismäärästä ja risteysonnettomuuksien osuus noin 20%. Hirvieläinonnettomuuksia on ollut yhteensä 75 kpl, joista vain yksi on johtanut loukkaantumiseen. Hirvionnettomuuksista lähes 40 % on tapahtunut Rantatiellä st 673:lla sekä kantiellä 67 ja Vaasantillä yt 6760:lla yhteensä noin 25%.

36 36 Yksittäisonnettomuuksista vajaa 15 % on tapahtunut keskustassa ja yhteensä noin 45% Vaasantiellä, Rantatiellä sekä Kristiinankaupungintiellä. Yksittäisonnettomuuksista joka viidennessä kuljettaja on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Yksittäisonnettomuuksista peräti joka neljäs on johtanut loukkaantumiseen. Kaikista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yksittäisonnettomuuksien osuus on peräti 42%. Kuva 30. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä Närpiössä yleisillä teillä. Kuva 31. Jalankulku- ja pyörätiet sekä valaistus Närpiössä yleisillä teillä.

37 37 Noin 30% Närpiön risteysonnettomuuksista sattuu keskustassa (Irvarsintien risteys mukaan luettuna). Tämän lisäksi risteysonnettomuuksia tapahtuu paljon Ivarsin ja valtatie 8:n välisellä tieosuudella. Kevyen liikenteen onnettomuuksia on tapahtunut 16 kpl, joista 11 on johtanut henkilövahinko-onnettomuuteen. Näistä kahdessa tapauksessa uhri kuollut saamiinsa vammoihin. Suurin osa kevyen liikenteen onnettomuuksista on tapahtunut Närpiön keskustassa. Onnettomuuksien kokonaismäärästä kevyen liikenteen onnettomuudet ovat vain 6%, mutta henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksista niiden osuus on yli 25%. Onnettomuudet ovat tapahtuneet suurimaksi osaksi teillä, joilla on 50 tai 80 km/h:ssa nopeusrajoitus. Etenkin 80 km/h:ssa nopeusrajoitusalueilla sattuneiden onnettomuuksien määrä on suuri. Samoin henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien osuus on näillä alueilla suhteettoman suuri lähes 20 % (70 % alueen henkilövahingoista). Ajo-olosuhteet ja säätila ovat onnettomuushetkellä olleet melko usein hyvät. Suurin osa onnettomuuksista on tapahtunut päivänvalossa (58%) ja noin neljäsosa pimeässä (26%). Sää on ollut yleensä kirkas tai pilvipoutainen (84%). Tien pinta on ollut 42% paljas ja kuiva ja 31% jäinen. Noin 15% onnettomuuksista osallisena on ollut raskas ajoneuvo. Raskaiden onnettomuuksista reilusti yli puolet on tapahtunut joko vt 8:lla tai kt 67:lla. Kaikista onnettomuuksista laskettuna kuljettajalla on ollut alkoholia veressä hieman yli 6% tapauksista. Tasoristeysonnettomuuksia on tapahtunut 8 kpl, joka on noin 3% onnettomuuksista. Kuva 32. Onnettomuusmäärien kehitys Närpiössä.

38 38 Kuva 33. Onnettomuudet taajamissa ja ja haja-asutusalueilla Närpiössä. Kuva 34. Närpiön alueen vaaralliset koulutiet.

39 39 3. Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on, että Liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä puolittuu alueella vuoteen 2020 mennessä Osatavoiteet helpottavat päätavoitteen toteutumista. Niitä ovat: Kaupunkien hallintokunnat aloittavat ja ylläpitävät jatkuvaa ja systemaattista liikenneturvallisuutyötä Päätöksentekijät ja väestö ovat tietoisia liikenneturvallisuustilanteesta alueella Kaupungit, tiehallinto, poliisi ja lääninhallistus sekä muut tahot ylläpitävät tiivistä yhteistyötä liikenneturvallisuuskysymyksissä Toimenpiteillä liikenneympäristössä tähdätään sellaisten tieosuuksien parantamiseen, joilla on todettu henkilövahinko-onnettomuuksia. Tällaiset tiet priorisoidaan tärkeysjärjestykseen. Kaikille koululaisille taataan turvallinen koulumatka Liikenneympäristö muotoillaan siten, että virheliikkeiden ja onnettomuuksien seuraamukset ovat minimaaliset Turvavyön, pyöräilykypärän ja heijastimen käyttöä lisätään keskimääräistä riskitasoa vastaavaksi.

40 40 4. Liikenneturvallisuustyö alueella 4.1 Kaupunkien hallintokunnat ja liikenneturvallisuustyö Tämän työn yhteydessä toteutettiin ohjelma, jolla on pyritty tehostamaan kaupunkien hallintokuntien tekemää liikenneturvallisuustyötä. Ohjelman tarkoituksena on ollut motivoida eri hallintokuntia tekemään yhteistyötä liikenneturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja saada liikenneturvallisuustyö osaksi hallintokuntien toimintaa. Ohjelma on käsittänyt neljä liikenneturvallisuuskysymyksiä koskevaa tilaisuutta: 1. Informaatiota kaupunkien johdolle 2. Hallintokunnat: Informaatiota liikenneturvallisuudesta ja keskustelua kunkin hallintokunnan liikenneturvallisuuteen liittyvistä tehtävistä 3. Hallintokunnat: Keskustelua alustavista yhteistyösuunnitelmista liikenneturvallisuustyössä (Kristiinankaupunki, Närpiö) 4. Lt-yhteistyöryhmä: Keskustelua lt-työn aloittamiseksi vuonna 2005 Työssä on selvennetty eri hallintokuntien liikenneturvallisuustyötä niin oman toiminnan kuin myös toisille hallintokunnille jaettavan iformaation osalta. Eri hallintokuntien ja sektoreiden tärkeimmät tehtävät ja vastuualueet liittyen liikenneturvallisuuskysymyksiin on koottu seuraavaan taulukkoon: Hallintokunta/sektori Liik.turvallisuus-tehtävät (lt) Asiakkaat Koulu ja vapaa-aika Informaatio liikennesäännöistä Informaatio lt-välineistä ja laitteista Koulukuljetukset Yhdistysten liikenneturvallisuustoiminta Sosiaali ja terveydenhoito Tekninen Keskushallinto Informaatiota lasten liikenneturvallisuudesta Liikenneinformaatiota päiväkodeissa Lääkkeet, päihteet ja liikenne Lt-informaatio työterveydenhoidossa Lt-välineet ja laitteet vanhuksille Kuljetuspalvelu Lääkärintodistus ajokorttia varten Liikenneväylien kunnissapito Liikenneväylien parantaminen Nopeusrajoitusten hallinta Lt kaavoituksessa Joukkoliikenne Oppilaat Oppilaat Oppilaat Yhdistysten jäsenet Vanhemmat Päiväkotilapset Oppilaat, aikuiset, vanhukset Aikuiset Vanhukset, omaiset Vanhukset, vammaiset

41 Organisaatio kaupunkien hallintokuntien liikenneturvallisuustyötä varten Ehdotus liikenneturvalliuusryhmän työksi vuodelle Organisaatio Liikenneturvallisuuskysymyksistä vastaava yhteistyöryhmä muodostetaan kaupunkien hallintokuntien yhteyshenkilöistä. Näiden kolmen kaupungin yhteistyöryhmät vuonna 2005 ilmenevät liitteistä. 2.Tehtävä Yhteistyöryhmän tehvänä on Johtaa ja koordinoida liikenneturvallisuustyötä kaupunkien hallintokunnissa Seurata kupungin liikenneturvallisuuden kehitystä Levittää ja jakaa tietoa liikenneturvallisuuskysymyksistä Laatia vuosittain liikenneturvallisuusraportti kunnanvaltuustolle 3.Ohjelma vuodelle 2005 joulu/tammi huhti elo syys/loka marras/joulu järjestäytyinen yhteisten aktiviteettien suunnittelu liikenneturvallisuustyöhön koulutus ensiapukurssit liikenneturvallisuusongelmiin investointi ja toimenpideehdotukset kaupungin kiinteistöille hallintokuntien toiminnan seuranta koulun aloitus/kampanja? raportti kunnanvaltuustolle seuraavan vuoden toimintasuunnitelman laatiminen 4.3 Liikenneturvallisuusyhteistyö alueella Kaupunkien liikenneturvallisuustyön tukemiseksi ja liikenneturvallisuusteen liittyvien toimenpiteiden yhteensovittamiseksi ja koordinoimiseksi muodostetaan yhteistyöryhmä eri viranomaisten kesken. Yhteistyöryhmään muodostuu seuraavien tahojen edustajista Lasse Klack Henrik Nisuls Göran Viklund Kjell Dahlvik Kjell Lind Anders Pulkkis Heli Lintamo Kaskinen Kristiinankaupunki Närpiö poliisi Vaasan tiepiiri Länsi-Suomen lääninhallitus Liikenneturva Yhteistyöryhmä kokoontuu vuosittain. Ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle Kristiinankaupunki.

42 Ulkoiset yhteistyökumppanit ja infomaatiokanavat Liikenne- sekä liikenneturvallisuussektorin sisällä vaikuttaa useita viranomaisia ja organiosaatioita, jotka välittävät tietoa liikenneturvallisuudesta tai vaikuttavat jollain muulla tavalla liikenneturvallisuustyössä. Länsi-Suomen lääninhallitus vastaa liikenneturvallisuustyön seurannasta. Kotisivu löytyy osoitteesta: Liikenneturva tekee tiedotus-, koulutus ja tutkimustyötä tarkoituksena parantaa liikenneturvallisuutta sekä asenteita liikenteessä. Liikenneturvalla on myös materiaalia liikenneturvallisuudesta ja se pyrikii vaikuttamaan erilaisissa tilaisuuksissa. Kotisivu Folkhälsan harjoittaa muun muassa lasten turvaistuinten sekä kypärien myymistä ja vuokrausta autoihin ja polkupyöriin. Kotisivu Mannerheimin lastensuojeluliiton tavoitteena on edistää lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Sen kotisivuilta löytyy mm. koulutietesti, Moottoariajoneuvonkuljettajien raittiusyhdistys (Motorförarnas helnykterhetsförbund) tiedottaa liikenneturvallisuudesta, liikenteessä selvänä ajamisesta ja asenteista liikenteessä. Kotisivu Tietoa liikenteestä ja liikenneturvallisuudesta voi myös saada seuraavilta suomalaisilta virastoilta ja organisaatioilta: Liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto, Valtion tekninen tutkimuslaitos, Länsi-Suomen lääninhallitus, Arvokasta liikenneturvallisuus tietoa eri väestöryhmille löytyy myös eri vammaisjärjestöiltä /-organisaatioilta. Näiden ohella voidaan ulkomaisista organisaatioista mainita mm. Ruotsin Tielaitos (Vägverket), Liikenneturvallisuutta edistävä kansallisyhdistys (Nationalföreningen för trafiksäkerhetens befrämjande, NTF), Valtion tie- ja kuljetustutkimusinstituutti (Statens väg- och transportforskningsinsitut, VTI), Tanskan Tiehallinto (Vegdirektoratet),

43 43 5. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 5.1 Tärkeimmät hankkeet Valtatie 8 / Eurooppatie 8 Valtatie tulee leventää koko osuudeltaan 10 metriä leveäksi, joka vastaa nykyistä tien leveyttä Lålbyssä sekä Pirttikylän pohjoispuolella. Tämä turvaa raskaan liikenteen, jonka osuus on verrattain korkea. Samalla leventäminen antaa lisää tilaa ajoneuvojen kohtaamis- ja ohitustilanteita varten, kuten myös pientareille kevyelle liikenteelle. Tien leventämisen yhteydessä tulisi tiealueen reunat muotoilla samalla niin, että mahdolliset tieltä suistumiset - joita tapahtuu koko tieosuudella - eivät johtaisi vakaviin henkilövahinko-onnettomuuksiin. Tähän sisältyvät mutkaiset mäkiosuudet - sekä sisäettä pientareen ulkokurvista. Samoin tulee liittymät tasoittaa niin, etteivät ne aiheuta äkkipysäystä tieltä suistuttaessa. Myös muut mahdolliset rakenteet, kallioseinämät ja valaistustolpat tulee suojata riittävästi tai muotoilla törmäysturvallisiksi. Tieosuudella Lapväärtistä etelään ovat ohitusmahdollisuudet hyvin rajalliset. Tälle osuudella tulisi olla keskikaiteella varustettu ohituskaista. Valtatie 8 muodostuu pitkästä, yksitoikkoisesta tieosuudesta, joka yhdistettynä hyvin pitkiin ajomatkoihin etenkin yöaikaan sisältää liikenteellisessä mielessä oman riskitekijänsä. Yksi ratkaisu tämän ongelman poistamiseksi on tievalaistuksen lisääminen pimeille tieosuuksille. Valtatiellä 8 Kristiinankaupungissa ja Närpiössä on useita risteyksiä, joissa ei ole ajokaistaa kääntyvää liikennettä varten. Onnettomuuksia, jotka ovat tapahtuneet tiellä ja risteyksissä, ei voi verrata sellaisiin risteystoimintoihin, joita voi korjata kääntyvän liikenteen ajokaistalla. Ajokaistan ja risteyksien kanavoinnit suositellaan tehtäväksi samalla kertaa tien leventämisen kanssa. Tätä täytyy kuitenkin täydentää järjestelyille, jotka turvaavat teiden risteysalueet kevyen liikenteen kannalta, koska lisätty ajokaista muodostaa aina pidemmän risteyksen ylitysmatkan. Jotta liikenneturvallisuustilanne ei huonontuisi, tulee kuntien huolehtia siitä, ettei paikallisliikkenne valtatiellä enää lisäänny. Rakennuslupien antamista tienvarteen tulisi välttää, jolloin asukkaiden, koululaisten sekä julkisen liikenteen liikenneturvallisuus samalla paranisi. Uusia asuinalueita ei tulisi myöskään suunnitella valtatien varteen. Alla on kuvattu tärkeimmät toimenpiteet valtatien 8 varrella. Valtatie 8 Kunnanraja - Ömossa Tie levennetään 10 metriseksi. Tieosuuden varrella olevat kallioleikkaukset tehdään liikenteelle vaarattomiksi. Myös muutamat liittymät tasoitetaan leventämisen yhteydessä. Tieosuudella on tievalaistus Ömossassa huoltoaseman kohdalla. Tätä valaistusta jatketaan pohjoiseen päin Sideby risteykseen asti. Tällä tavoin saadaan pidempi katkos yksitoikkoiselle tieosuudelle ja yölliselle pimeydelle.

44 44 Valtatie 8 Träskvik - Åsändan Träskvik-Åsändan Lapväärtistä etelään on verrattain lyhyt tieosuus, jolla on kuitenkin tapahtunut useita erilaisia onnettomuuksia. Tieosuudella on muutamia liikenneturvallisuuden kannalta selviä riskipaikkoja. Blomträskin levähdysalueella käy paljon ihmisiä ja liikenne taukopaikalle aiheuttaa häiriöitä valtatiellä. Koko tieosuuden varrelle on levittäytynyt lisäksi asutusta. Useat asutusliittymät aiheuttavat risteystoimintoja ja paikallis- ja kaukomatkaisenliikenteen sekoittumista. Tien leventäminen 10 metriseksi tällä osuudella uskotaan vaikuttavan nopeasti myös liikenneturvallisuuteen. Osuudella on lisäksi useita pieniä kallioleikkauksia aivan tien vieressä, jotka tulisi tehdä vaarattomiksi. Mikäli leventämistä ei jostain syystä voida tehdä lähitulevaisuudessa, tulee nämä kallioleikkaukset suojata riittävällä tavalla. Tämä koskee koko jäljellä olevaa tieosuutta välillä kunnaraja - Lappväärtti. Leventämisen yhteydessä rakennetaan myös oikeallekääntymiskaista Härkmeren risteykseen sekä vasemmalle kääntymiskaista Åsändaniin. Valtatie 8 Tiukka Valtatie 8 Tiukassa on erityisen onnettomuusaltis, lyhyt tieosa. Tiukka on liikenteellisessä mielessä monimutkainen paikka, jossa on useita risteyksiä ja liittymiä tien molemmin puolin. Lisäksi tie on mutkainen ja sillä on kaksi kapeaa vanhaa rautatienylityssiltaa, joissa on pitkät kaiteet, joidenka takia liikenne ajautuu lähelle tien keskilinjaa. Rautatien ylikulkusillat levennetään. Samalla tehdään pituusgeometrian oikaisu, jolloin alikulun mahdollista vapaata korkeutta voidaan laskea. Alikulkua ei kuitenkaan poisteta, vaan sitä voidaan käyttää kevyen liikenteen, sekä mahdollisesti myös valtatien vasemman puoleisen asutuksen kulkutienä. Tiukantielle (mt 6651) rakennetaan jalankulkijoille- ja pyöräilijöillä alikulku. Tämä risteys muotoillaan siten, että olemassa olevaa bussipysäkkiä jatketaan oikealle kääntyvien ajokaistaksi. Valtatie 8 Brännback - Pirttikylä Tapahtuneiden onnettomuuksien, tien kapeuden sekä erityisesti talvihoitoluokan tason välillä näyttäisi olevan selvä yhtenevyys. Tämä ilmenee etenkin tieosuudella olevan pohjavaesialueen onnettomuusmäärissä. Tienouuden parantamisen suunnittelu on parhaillaan käynnissä (2004). Siihen sisältyy tienleventämisen lisäksi pohjavesisuojauksen tekeminen, minkä jälkeen myös tätä tieosuutta voidaan hoitaan samalla talvihoidon tasolla kuin muuta valtatietä. Valtatie 8 Pirttikylä Pörttomissa olisi tarve selventää kevyen liikenteen sääntöjä eteläisen valtatien varrella sekä kaakkoossa Övermarkkiin johtavan seututien 6670 varrella. Etenkin Pörtomin eteläosissa asuvien koululaisten koulumatka on hyvin turvaton koulunkin sijaitessa aivan valtatie 8:n läheisyydessä. Vaikka yhtään kevyen liikenteen onnettomuutta ei alueella olekaan rekisteröity, on riski onnettomuuksille hyvin suuri ja ilmeinen.

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenneonnettomuudet 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Puumala Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 Yhteenveto tieliikenneonnettomuuksista iliitu - Destian liikenneturvallisuuspalvelu YHTEENVETO TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA VUONNA 2014 Tarkastelualue kunta: KOKKOLA Vuonna 2014

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN TIELIIKENNEONNETTOMUUDET 2001-2010 JA 2006-2010 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Sisältö 1 LIIKENNEONNETTOMUUDET 3 1.1.1

Lisätiedot

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Hirvensalmi Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2013 tapahtui 184 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2012 luku oli 205). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 33 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1020 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 204 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 6 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Mäntyharju. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Mäntyharju. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Mäntyharju Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2009-2013 tapahtui 8489 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 1698 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 66 (13 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SOMERON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SOMERON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SOMERON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 120 Tieliikenneonnettomuudet (kpl) 100 80 60 40 20 0 93 81 80 92 74 74 65 77 77 61

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1534 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 307 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 9 (2 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 1 Tieliikenneonnettomuudet Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Rakenteelliset ratkaisut ja kevyen liikenteen turvallisuus 28.10.2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Liikenneturvallisuustilanne Tampereella Liikenneturvallisuustilanne

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2013 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2013. Vuonna 2012 hirvionnettomuuksissa kuolleita ei ollut.

Lisätiedot

Kangasniemi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Kangasniemi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Kangasniemi Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009 Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 800 700 Tieliikenneonnettomuudet (kpl) 600 500 400 300 200 100 0 598 510 475 504 467

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ Yhteenveto Onnettomuuskehitys, riskit ja vakavuus aluetasolla Onnettomuuksien osalliset ja osallisten

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA

2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 13 2 2.1 Liikenneturvallisuuskysely ja koetut ongelmat Suunnittelualueella liikkuvien kokemuksia liikenneturvallisuudesta ja paikallisesta liikennekulttuurista selvitettiin kaikille avoimella kyselyllä

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2000-2009 JA 2005-2009

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2000-2009 JA 2005-2009 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 21 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2-29 JA 25-29 8 7 Tieliikenneonnettomuudet (kpl) 6 5 4 3 2 1 675 584 549 581 532 587 574 475 518 488 115 127 95 111

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Kempeleen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet.

Nurmijärven liikenneturvallisuuskysely. Maastokäyntikohteet. Maastokäynnin 8.4.2010 kohteet: de-ehdotuksen lyhenne: alautteen : K = kevyen liikenteen väylä Asukas- A = U-ELY:n liikenneturvallisuusaloitteet L = kyselyn K = asukaskysely N = nopeusrajoitus palaut-

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI

TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI Ylämyllyn koulun liikenneturvallisuussuunnitelma TURVALLISTA KOULUMATKAA SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Vinkkejä vanhemmille 4 Liikennekasvatuksen teemat 5 Jalankulkijana

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 Liite 7 Tekninen ltk 21.1.2015 RAPORTTEJA 124 2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 JAAKKO KLANG CHRISTEL KAUTIALA EIJA YLI-HALKOLA HANNA PUOLIMATKA Liite 5. Kuntakohtaiset osiot, Ulvila

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNKI SEITSEMÄN VAARALLISINTA RISTEYSTÄ - Onnettomuusanalyysi ja toimenpide-esitykset Alexandru Simut Lappeenrannan kaupunki Kadut ja ympäristö 19.12.2013 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto..3

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopon paikka liikenneympäristössä Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopokanta ja mopo-onnettomuudet Mopokanta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana monin

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi NYKYTILA Suunnittelualue Suunnittelualueena olevat Keski-Karjalan kunnat Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi sijaitsevat Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ASIKKALAN KUNTA KUNNAN VALTUUSTO Rusthollistie 2 17200 VÄÄKSY 28.9.2015 ALOITE: LIIKENNETURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

7. NYKYTILAN ANALYSOINTI TAVOITTEENA kokonaiskuvan saaminen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta 7.1 TYÖN LÄHTÖKOHTANA KÄYTETTÄVÄT AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset, lääni- tai aluekohtaiset

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista Neljän kolmion liikennejärjestelyjen purku 4.11.2009 Porin liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2001 (s 55 ja liite 4) hyvien kokemusten pohjalta päätettiin laajentaa väistämisvelvollisuus joka tulosuunnalta.

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Pyöräilijä liikenteessä

Pyöräilijä liikenteessä Pyöräilijä liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7 PL 29 00421 Helsinki puhelin:

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Hirvilahden koulu Länsirannantie välillä Lamperila-Leppälampi tien kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi 0-4

Hirvilahden koulu Länsirannantie välillä Lamperila-Leppälampi tien kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi 0-4 LIIKENTEELLISESTI VAARALLISET KOULUMATKAT koko vuosi talviaika* Koulu Airakselan esiopetus Airakselantie Viita-ahontien kohdalta Syvänniemen suuntaan,. 0-2 Hiltulanlahden koulu Puutossalmentie tien kapeuden

Lisätiedot

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta

Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Yksityisteiden liikenneturvallisuudesta Elina Kasteenpohja Yksityisteiden turvallisuudesta Kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvoonnettomuuksista (229) vuonna 2009 tapahtui Yksityisteillä ja alueilla 24

Lisätiedot

Mopon paikka liikenneympäristössä. Joensuun kaupunkialuetta koskeva suunnitelma

Mopon paikka liikenneympäristössä. Joensuun kaupunkialuetta koskeva suunnitelma Mopon paikka liikenneympäristössä Joensuun kaupunkialuetta koskeva suunnitelma Toukokuu 2013 Esipuhe Alkuvuodesta 2013 on valmistunut Liikenneviraston ohje Mopon paikka liikenneympäristössä. Uuden ohjeen

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET 22.5.2013 Leo Jarmala Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke SYSMÄN TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS Sysmän rannikkoalueen

Lisätiedot

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang Salon liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Liikenneseminaari Jaakko Klang YLEISTÄ: Mikä on liikenneturvallisuussuunnitelma? Liikenne ja infrastruktuuri 2 SUOMI (nyk. Salo) 1972 muutos 2009 asukkaita Milj.

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Asikkala 2011 Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla 1 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE JA TIEVERKKO 3 1.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Sinä, mopo ja liikenne

Sinä, mopo ja liikenne Sinä, mopo ja liikenne Liikenteessä oleminen on yllättävän monitahoinen asia. Mopoilijan on jatkuvasti otettava huomioon muut tienkäyttäjät ja se millaisessa liikenneympäristössä hän liikkuu. Mopoilijan

Lisätiedot

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Sisältö Tiivistelmä...2 Esipuhe...3 1. Porin pyöräonnettomuusselvityksen tausta ja tavoitteet...4 2. Tapahtumapaikka...5 3. Väistämisvelvollisuus...6 4.

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais Suomen ELY keskus Toimialue Varsinais Suomen ja Satakunnan maakunnat, 690 000

Lisätiedot

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma

Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma Pohjois-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma HARTOLAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI PADASJOEN KUNTA SYSMÄN KUNTA TIEHALLINTO, HÄMEEN TIEPIIRI Tampere

Lisätiedot