Lukuhaaste Oppimateriaali

Transkriptio

1 Lukuhaaste 2015 Oppimateriaali 1

2 Sisällysluettelo Tervetuloa Lukuhaasteeseen 3 Näin osallistut 4 VINKKEJÄ LUKUHAASTEESEEn 5-7 TUTUSTUTAAN LUKUTAIDON MERKITYKSEEN 8 Sanomalehtiä hyödyntäviä tehtäviä 9 Tehtäväideoita lukutaidottomuuden havainnollistamiseen Tehtäväideoita pakolaisuuteen liittyen Hyödyllisiä linkkejä 17 2

3 Tervetuloa LUKUHAASTEESEEN! YK:n Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9. Suomen Pakolaisapu ja Sanomalehtien Liitto järjestävät lukutaitopäivänä Lukuhaaste-yhteiskampanjan. Lukuhaasteessa lapset ja nuoret voivat lahjoittaa lukemalla lukutaidon ihmisille, jotka elävät konfliktien keskellä. Kampanjan tavoitteena on syventää oppilaiden ymmärrystä lukutaidon merkityksestä ja siitä, millaista elämä olisi ilman lukutaitoa. Kampanja tutustuttaa lapsia ja nuoria pakolaisteemoihin ja innostaa samalla lukemaan tänä vuonna erityisesti sanomalehteä. Lukuhaaste alkaa 8.9. ja siihen voi osallistua koko syyslukukauden 2015 ajan. Lukuhaasteessa oppilaat hankkivat yhden tai useamman sponsorin (esimerkiksi vanhemmat, sukulaiset ja perhetutut), jotka sitoutuvat maksamaan ennalta sovitun summan jokaista luettua tekstiä kohden. Sponsoreiden määrää ei ole rajoitettu, mutta lapset voivat osallistua kampanjaan myös ilman sponsoria. Kaikki kerätyt varat ohjataan lyhentämättömänä Suomen Pakolaisavun lukutaitotyöhön. Lukuhaaste 2015 Oppimateriaaliin on koottu yhteen tehtäviä havainnollistamaan lukutaidon merkitystä. Tehtävät on jaoteltu kolmeen osaa. Ensimmäisessä osassa perehdytään sanomalehden rooliin ja mediakasvatukseen, toisen osan tehtävät havainnollistavat lukutaidon merkitystä, ja kolmannessa osassa asetutaan pakolaisten asemaan. Kannattaa hyödyntää myös tietopakettia, jonka avulla pääsee perehtymään syvällisemmin lukutaidottomuuteen ja pakolaisuuden syihin ja seurauksiin. Paketin voit tulostaa pakolaisapu/lukuhaaste.fi tai sanomalehtiopetuksessa.fi/lukuhaaste -sivuilta. Mukavaa, että olette mukana lukuhaasteessa! Vinkatkaa siitä myös muille :) Escocia Nsuku Globaalikasvatuksen koordinaattori Hanna Romppainen Mediakasvatusasiantuntija 3

4 Näin osallistut lukuhaasteeseen 1. Tulosta lukupassi oppilaille osoitteessa sanomalehtiopetuksessa.fi/lukuhaaste tai pakolaisapu.fi/lukuhaaste 2. Keskustelkaa luokassa, millaisia lukemisen tavoitteita voisitte asettaa. Kirjatkaa ne ylös passeihin. 3. Hankkikaa sponsoreita lukemisellenne. Haasteeseen voi osallistua, vaikkei saisikaan sponsoreita. 4. Hyödyntäkää oppimateriaalin tehtäviä ja tietopakettia ja keskustelkaa lukutaidon merkityksestä luokassa. 5. Kerätkää sponsoreilta lukemisen mukaan kertyneet lahjoitukset ja tilittäkää varat koulunne omalla viitteellä. 6. Saatte lopuksi Pakolaisavulta tiedot oman lukuhaasteenne vaikutuksista. Keskustelkaa, mitä ajatuksia ne herättävät. 4

5 Suomen Pakolaisapu Vinkkejä lukuhaasteeseen Lukuhaasteen aluksi kannattaa sopia yhteisesti, millaisia lukutavoitteita luokkanne ottaa. Sopiva lukemisen määrä vaihtelee ikäryhmittäin ja voitte päättää sen vapaasti luokassanne. Tänä vuonna kannustamme lukemaan erityisesti sanomalehtiä. Voitte seurata useita sanomalehtiä tai keskittyä yhteen lehteen. Lukuhaasteessa voi lukea sekä printti- että verkkolehtiä. Lukemiselle voi asettaa sekä määrällisiä että muita tavoitteita, jotka kehittävät medialukutaitoa ja tukevat eri oppiaineiden tavoitteita. Lukuhaasteeseen osallistuva oppilas voi esimerkiksi seurata viikon ajan, millaisia aiheita alueenne lehti nostaa pääuutiseksi, millaisiin asioihin yleisönosastokirjoituksissa otetaan kantaa tai millaisia lapsia käsitteleviä juttuaiheita lehdessä on. Seuraavilla sivuilla on lisää esimerkkejä mahdollisista lukuhaasteen tavoitteista. Voitte ideoida teidän luokallenne sopivia ja oppilaita innostavia tavoitteita vapaasti lisää. 5

6 Ideoita lukuhaasteeseen Pienemmille: Etsi sanomalehdistä lukutaitoon liittyviä juttuja (erityisesti lukutaitopäivänä). Jokaisena päivänä joku luokasta esittelee lehden kiinnostavimman jutun ja perustelee, miksi juuri tämä juttu kiinnosti häntä. Valitse yksi lehden osio (esim. kulttuuri-, talous- tai urheilusivut) ja lue sen jutut tarkasti esim. viikon ajan. Pidä lukupäiväkirjaa siitä, mitä uutta viikon aikana opit. Valitse esimerkiksi harrastukseesi liittyvä aihe ja tarkkaile viikon ajan, millaisia juttuja aiheesta lehti julkaisee. Kerro lehden toimittajalle aiheeseen liittyvä juttuidea. Tutustu johonkin sinua kiinnostavaan maahan ulkomaanuutisten avulla tai valitse yksi sinua kiinnostava paikkakunta, jossa et ole päässyt vielä käymään. Käy vierailulla valitsemallasi paikkakunnalla paikallisen lehden välityksellä. Tee matkustussuunnitelma lukemasi perusteella. Seuraa, millaista säätä kotiseudullesi luvataan. Pitävätkö ennustukset viikon aikana paikkansa? Mieti, millainen on sinun lempisääsi. Kirjaa se ylös samanlaisin merkein, joita on käytetty sanomalehden ennustuksessa. Jatko: Lukuhaasteessa kerätyt varat käytetään lukutaitotyöhön Sierra Leonessa, Liberiassa ja Ugandassa. Löydätkö lehdestä karttaa, josta näkisi, millainen sää on näissä maissa? Tutki, millaisista tapahtumista sanomalehdessä kerrotaan. Mihin tapahtumaan tahtoisit osallistua ja miksi? Etsi lehdestä kuvia, joissa tapahtuu jotakin kiinnostavaa. Mieti, mitä on tapahtunut ennen kuvan ottamista ja mitä tapahtuu sen jälkeen. Tee sarjakuva tilanteesta. Etsi henkilöjuttuja. Valitse yksi kiinnostava henkilö ja kirjoita hänelle kirje. Etsi pikku-uutinen, jossa ei ole kuvaa. Pohdi, millainen kuva siihen sopisi. Ota uutiseen sopiva kuva tai tee kuvitus piirtäen. 6

7 Ideoita lukuhaasteeseen Isommille Millaisia aiheita alueenne lehti nostaa pääuutisiksi? Jos olisit lehden uutispäällikkö tai päätoimittaja, mitkä aiheet olisit itse nostanut pääuutisiksi? Millaisiin asioihin yleisönosastokirjoituksissa otetaan kantaa? Ota osaa johonkin keskusteluun. Millaisia aiheita pääkirjoituksessa nostetaan esiin? Millaisia päätelmiä lehden linjasta voi tehdä lukemienne pääkirjoitusten perusteella? Millaisia lapsia / nuoria käsitteleviä juttuaiheita lehdessä on? Ideoi uusia juttuaiheita. Perehdy sanomalehteä lukemalla siihen, miten alueenne kunnanvaltuusto toimii ja miten sinun olisi mahdollista vaikuttaa kunnallispolitiikkaan. Jokaisena päivänä joku luokasta esittelee lehden kiinnostavimman jutun ja perustelee, miksi juuri tämä juttu kiinnosti häntä. Valitkaa yksi sanomalehti ja yksi päivän iso uutisaihe. Seuratkaa, miten lehti käsittelee aihetta päivän mittaan eri välineissä. Tarkastelkaa ainakin verkkolehteä, lehden sosiaalisen median sivua ja printti- tai näköislehteä. Tehkää aikajana uutisaiheen käsittelystä. Treenaa kielitaitoasi lukemalla rinnakkain uutista ruotsin- ja suomenkielisestä sanomalehdestä. Tarkastelkaa, millaisia lukutaitoon liittyviä juttuja lehdessä julkaistaan. Vertaile urheilu- ja kulttuurisivujen tekstien kieltä ja tyyliä. Mitä eroja löydät? Etsi positiivisia uutisia. Tarkastele, millaisia uutisia lehti jakaa sosiaalisessa mediassa (esimerkiksi facebookissa). Pohdi, millä perusteella jutut valitaan. 7

8 Tähän osioon on koottu tehtäväideoita, jotka avaavat sitä, mikä on lukutaidon arvo globaalisti ja mihin kaikkeen lukutaidottomuus vaikuttaa. Samalla tehtävät haastavat pohtimaan myös oman lukutaidon merkitystä. 8

9 Sanomalehteä hyödyntäviä tehtäviä Näissä tehtävissä tarkastellaan sanomalehteä lukutaidottoman silmin, perehdytään siihen, miten maantieteellinen etäisyys vaikuttaa uutisointiin ja pohditaan sitä, miten omaa lukutaitoa voi kehittää ja ylläpitää. Kaikissa tehtävissä hyödynnetään sanomalehteä. Voitte hyödyntää sekä printti- että verkkolehteä. Tehtävä 1: Uutisia kaukaa Suomen Pakolaisapu järjestää lukutaitokoulutusta Ugandassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa. Tarkastele, miten näiden maiden tilannetta käsitellään sanomalehdissä. Seuraa uutisointia esimerkiksi viikon ajan ja hyödynnä myös lehtien arkistoa. Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi meidän lähellä olevien alueiden aiheet painottuvat mediassa? Miksi esimerkiksi tulipalo kotikaupungissa on uutinen, muttei tulipalo Johannesburgissa? Miltä näyttäisi sanomalehti, jossa paikallisuus ja alueellinen läheisyys uutiskriteerinä olisi kadonnut. Mitkä ovat teidän mielestänne globaalisti suurimpia uutisia, jotka koskettavat yhtä lailla kaikki maapallon kansalaisia. Tehkää tällaisen sanomalehden pääuutissivu. Tehtävä 2: Lukutaidottoman sanomalehti Tutustukaa aluksi sellaisten maiden lehtiin, joiden kieltä ette osaa. Kuinka hyvin pystytte seuraamaan, mitä lehdissä kirjoitetaan? Millä perusteella pystytte tekemään päätelmiä? Mitkä asiat jäävät täysin epäselviksi? Yrittäkää tarkastella päivän sanomalehteä lukutaidottoman silmin. Mitä hän saisi lehdestä irti? Valitkaa lehdestä yksi aihe ja suunnitelkaa materiaali, joka kertoisi aiheesta ihmisille, jotka eivät osaa lukea. Tehtävä 3: Digiajan lukutaito Digiaika muuttaa monin tavoin lukemista. Esimerkiksi silmäilevä lukeminen lisääntyy ja syventyvä lukeminen vähenee. Kokeilkaa, luetteko eri tavalla printtisanomalehteä ja verkkolehteä. Selailkaa sekä printti- että verkkolehteä esimerkiksi 10 minuutin ajan ja tarkkailkaa, mitä juttuja päädytte lukemaan ja millaista lukemisenne on (esimerkiksi luetteko joitakin juttuja kokonaan tai silmäilettekö vain otsikoita). Keskustelkaa siitä, millaista lukutaitoa tarvitsette esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, etsiessä tietoa hakukoneen avulla tai lukiessa sanomalehteä / painettua romaania. Mitä kaikkea hyvään lukutaitoon teidän mielestänne kuuluu? Millainen on nykyajan taitava lukija? Miten lukutaitoa voi vaalia ja kehittää? Laatikaa lukijan huoneentaulu, johon laaditte ohjeet siitä, miten omaa lukutaitoa voi kehittää ja ylläpitää. 9

10 FAKTA: kannattaa lukea erilaisia tekstejä Lukutaituri tarvitsee nykyään entistä monipuolisempia taitoja. Taitava lukija osaa tulkita ja tuottaa painetun tekstin lisäksi myös esimerkiksi kuvaa ja ääntä sisältäviä tekstejä. Verkkolukeminen vaatii erityisiä strategioita: silmäilevän lukemisen taitoa, kykyä tulkita monimuotoisia tekstejä ja taitoa arvioida lähteiden luotettavuutta. Omaa lukutaitoaan voi kehittää lukemalla monipuolisesti erilaisia tekstejä. Verkkotekstien lisäksi on hyvä lukea muun muassa kauno- ja tietokirjallisuutta ja erilaisia lehtitekstejä. Syventyvää lukemista voi tietoisesti harjoitella lukemalla pitkiä tekstejä ja kokonaisia teoksia. 10

11 Tehtäväideoita lukutaidottomuuden havainnollistamiseen Nämä tehtävät avaavat sitä, mikä on lukutaidon arvo globaalisti ja mihin kaikkeen lukutaidottomuus vaikuttaa. Samalla ne haastavat pohtimaan myös oman lukutaidon merkitystä. Lisätietoja lukutaidottomuudesta saat Pakolaisavun tuottamasta Lukuhaasteen tietopaketista. Tehtävä 1: Lukutaidottomuus Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on herättää ajatuksia ja saada oppilaat ymmärtämään, miltä tuntuu olla lukutaidoton tai joutua toimimaan täysin vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Tämä on arkipäivää monelle pakolaiselle. Monista ja jaa oppilaille tunnin aluksi seuraavalla sivulla oleva lomake siansaksaksi. Pyydä heitä täyttämään lomake ilman sen kummempia selityksiä. Jos oppilaat kysyvät, mitä siinä lukee, vastaa siinähän se näkyy tms. Älä kerro vielä tässä vaiheessa tarkemmin, mistä harjoituksessa on kyse. Anna oppilaille muutama minuutti aikaa täyttää paperi ja kerää ne pois. Keskustele oppilaiden kokemuksista lukutaidottomina Mitä ajatuksia paperin näkeminen herätti? Miltä tuntui täyttää lomaketta, jota ei ymmärtänyt? Miten ajattelette harjoituksen liittyvän pakolaisuuteen? Lopuksi: Kerro oppilaille, että harjoituksen tarkoituksena oli laittaa oppilaat hetkeksi turvapaikanhakijoiden kenkiin. Monet turvapaikanhakijat joutuvat heti rajalle tultuaan täyttämään vieraskielisiä lomakkeita tietämättä, mitä niissä sanotaan tai osaamatta itse kirjoittaa edes omalla kielellään. Pahimmassa tapauksessa väärin täytetyt lomakkeet kääntyvät turvapaikanhakijoita vastaan ja ovat esteenä turvapaikan saamiselle. Myös pakolaisasutusalueella asuvien pakolaisten on vaikea toimia arkipäivässä ilman lukutaitoa. Monet meidän itsestään selvinä pitämämme asiat, kuten torilla asiointi tai lääkärissäkäynti vaativat numeroiden ja kirjainten tunnistamista ja lukutaitoa. Tehtävä 2: Koulupäivä Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on konkretisoida lukutaidon merkitys lasten arjessa. Harjoitus auttaa oppilaita ymmärtämään jokapäiväisiä tilanteita, joista selvitäkseen tarvitaan lukutaitoa. Harjoitus on hyvä tehdä iltapäivällä, jotta oppilailla on esittää tarpeeksi esimerkkejä. Pyydä oppilaita kirjaamaan mihin kaikkeen he ovat tarvineet kuluneen päivän aikana lukutaitoa. Kun oppilaat ovat saaneet listansa valmiiksi, piirrä oppilaiden esimerkkejä noudattaen taululle tai seinälle ripustetulle isolle paperille visuaalinen kartta aamusta iltapäivään. Kirjaa tai piirrä eri lukutaitoa vaatineet tilanteet. Tällaisia voivat olla esimerkiksi: aamun sanomalehden luku /otsikoiden silmäily, lukujärjestyksen tarkastus, oikean junan tai bussin valinta koulumatkalle, oppikirjojen luku, ruokalan lounaslistan silmäily, ystävän tekstiviestin tai chat-viestin luku jne. Lopuksi: Keskustelkaa yhdessä lukutaidon merkityksestä. Millaisia haasteita arjessa on ilman lukutaitoa? Yllättikö oppilaita, kuinka monenlaisissa tilanteissa lukutaitoa tarvitaan? 11

12 12

13 fakta: Lukutaidottomuus Lukutaidottomuus on maailmanlaajuinen ongelma, joka koskettaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia. Kriisin keskeltä paenneilla on suuri koulutuksen tarve. Moni on joutunut sodan takia jättämään koulunsa kesken ja osa ei köyhyyden tai pitkien koulumatkojen vuoksi ole koskaan oppinut lukemaan. Pakolaisleirillä lukutaidottomuus vaikeuttaa elämää esimerkiksi silloin, kun asukkaiden on täytettävä lomakkeita ja seurattava nimilistoja. Suurin hyöty lukutaidosta on kuitenkin arjen askareissa. Lukutaidon mukanaan tuomat hyödyt ja taidot parantavat elämänlaatua pakolaisuudessa, mutta ovat erityisesti tarpeen kun konflikti kotimaassa on ohi ja pakolaiset palaavat. Sodan runtelemissa maissa lukutaitoisista ja itsenäisistä nuorista ja aikuisista on suuri pula, kun jälleenrakennuksen aika koittaa. >> Taustatietoa lukutaidottomuudesta saat Lukuhaaste Tietopaketista. 250 miljoonaa maailman alakouluikäisistä lapsista ei osaa lukea. Suurin osa heistä on tyttöjä. Lue lisää lukutaidosta: international-days/literacy-day/ 13

14 Tehtäväideoita pakolaisuuteen liittyen Nämä tehtävät avaavat sitä, millaista elämää pakolaisena on ja minkälaisia haasteita pakolaiset joutuvat kohtaamaan lähtiessään kotimaastaan ja saapuessaan vieraaseen maahan. Tehtävät haastavat tekijää asettumaan pakolaisten asemaan. Lisätietoa pakolaisuudesta saat Pakolaisavun nettisivuilta Tehtävä 1: Matkalaukku Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on konkretisoida lähtemisen vaikeutta. Pakomatkalle lähtiessä aikaa ei ole hukattavana, vaan matkaan on usein lähdettävä heti tai hyvin lyhyellä varoitusajalla. Usein pakolaiset eivät tiedä minne he ovat menossa ja kuinka pitkäksi aikaa. Pyydä oppilaita pohtimaan hetken ajan tilannetta, jossa olet oppilas on saanut kuulla, että hänen perheensä on vaarassa ja hänellä on ainoastaan 15 minuuttia aikaa lähtöön. Oppilas saa äidiltään pienen matkalaukun, jonne hän saa valita kymmenen esinettä. Äiti pyytää pikaisesti päättämään mitä otetaan mukaan pitkälle ja vaaralliselle pakomatkalle. Pyydä oppilaita harkitsemaan tarkkaan mitä he jaksavat kantaa mukanaan, mikä on todella tärkeää ja mikä ei. Jaa oppilaille paperi ja pyydä heitä piirtämään mukaan ottamansa tavarat. Kun kaikki lapset ovat saaneet kuvansa valmiiksi, tehkää yhdessä luokkanne seinälle lista niistä asioista, joiden jättäminen olisi vaikeaa. Lopuksi: Listatkaa myös muut taaksejäävät tärkeät ei-materiaaliset asiat, kuten esimerkiksi ystävät, mahdolliset lemmikkieläimet, sukulaiset ja koulukaverit. Tarkastelkaa listaa yhdessä ja pohtikaa, mitkä asiat ovat luokallenne tärkeitä? Mistä puolestaan pystyy luopumaan, kun on pakko? Tehtävä 2: Tervetuloa! Kouluissa kuulee monenkielistä puhetta. Tutustukaa luokassanne puhuttaviin kieliin ja keskustelkaa yhdessä miksi monikielisyyden voi nähdä rikkautena. Tehkää keskustelun jälkeen luokkanne oveen juliste, johon kirjoitatte tervetuloa kaikilla niillä kielillä, joita luokallanne puhutaan. Vaihtoehtoisesti julisteen voi tehdä myös koulun aulaan kaikista koulussa puhuttavista kielistä. Opetelkaa lopuksi kaikki tervehdykset! 14

15 Tehtävä 3: Afganilaisen Ahmadin tarina Lue seuraava tarina ääneen luokalle. Olen Ahmad Razai, afganistanilainen poika, 13 vuotta vanha. Asun perheeni kanssa Helsingissä. Meillä oli Afganistanissa tosi hyvä elämä ja meillä oli kolme taloa. Kun talebanit tulivat Afganistaniin, siitä tuli meille painajainen Me lähdimme pakoon omasta maastamme. Nälkä ja pelko oli koko ajan läsnä enkä koskaan unohda sitä matkaa. Muistelen aina, kun pakomatkalla tuli ikävä kotiin ja nälkä.--- Minä siis saavuin siskoni kanssa Suomeen 1999 joulukuussa alaikäisenä. Olin niin väsynyt, että nukahdin heti Helsingin lentokentällä. Emme osanneet sanaakaan suomea. Ensin poliisit haastattelivat meitä ja olimme yötä Helsingissä. Seuraavana aamuna lähdimme suoraan junalla perhe- ja ryhmäkotiin. Lukkarilassa olivat lapset, jotka olivat ilman huoltajia tulleet Suomeen niin kuin me. Alussa kaikki oli vaikeaa, mutta vähitellen totuin elämään ja Lukkarilaan. Viihdyin siellä hyvin, vaikka en tiennyt perheestäni mitään. Lukkarilassa oli erittäin mukavia työntekijöitä. Heistä tuli meille tosi ystäviä. Mutta se ei pidä paikkaansa. Tietysti riippuu itsestäkin, kuinka tulee toimeen ihmisten kanssa. On vaikeaa olla kahden kulttuurin välissä. Kun olen afganistanilaisten kanssa, minusta tuntuu, että olen aivan suomalainen. Mutta kun olen suomalaisten seurassa, tunnen olevani afganistanilainen. Kysyn joskus itseltäni, kuka minä oikeastaan olen. Mielestäni omaa kulttuuria on aina arvostettava, muuten ihminen jää yksin. Äitini ja veljeni saapuivat Suomeen tammikuussa Muutimme Turkuun ja se oli kauhea paikka. Siinä talossa oli paljon torakoita. En olisi uskonut, että Suomessa voi olla taloissa torakoita. Sen lisäksi talossa haisi pahalle. Kukaan ei voinut auttaa meitä. Alussa meillä ei ollut edes huonekaluja. Yöllä kaikilla piti olla takit ja pipot päällä, koska Suomen talvi ei olekaan helppo. Elimme viikon ilman mitään ja se masensi kovasti meitä. Pikkuhiljaa sitten isosiskon ystävät ja eräs veljeni opettaja auttoivat meitä paljon ja toivat meille, mitä tarvitsimme. Hyvä, että ystävät ovat olemassa. Turun koulussa minua kiusattiin melkein joka päivä. Mutta oli hyvä, että opettajat olivat mukavia ja minusta tykättiin ja välitettiin paljon. Opettajan mielestä minä olen fiksu, ahkera ja kohtelias. Turussa ei siis mennyt kovin mukavasti. Oli tylsää ja koko ajan ikävä Lukkarilaan. Se teki minut iloiseksi, kun pääsimme pois sieltä talosta. Isosiskon ystävät löysivät meille asunnon Helsingistä. Olen kuullut, että Suomessa on harvinaista, että naapurit välittävät toisistaan ja varsinkin maahanmuuttajista. Mutta kävi toisin. Naapurissa asuu todella huomaavainen ja mukava nainen. Hän tuli heti sanomaan meille tervetuloa. Meitä kaikkia helpotti vähän, kun naapuri oli meillä käymässä, ei tuntunut ikävältä. Toivottavasti löydän hyvän koulun ja harrastuksen Helsingistä. Toivon vieläkin siskoni pääsevän Suomeen mahdollisimman pian. Kirjasta: Harju (toim.) 2003, Palasina maailmalla Turvapaikan hakijoiden kirjoituksia Luettuasi tarinan, jaa lapset pieniin ryhmiin. Ahmadin sopeutuminen uuteen kotikaupunkiin Turkuun oli hankalaa ja uudessa koulussa häntä kiusattiin lähes joka päivä. Pyydä lapsia yhdessä miettimään seuraavia kysymyksiä: Miten voisit toivottaa uuden oppilaan tervetulleeksi luokalle? Miksi uuden oppilaan huomioiminen on tärkeää? Miten kiusaamiseen voi puuttua? Mitä uutta vieraasta maasta tulevalta lapselta voi oppia? 15

16 FAKTA: PAKOLAISUUS Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan; tai joka olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne. 16

17 Hyödyllisiä linkkejä Pakolaisavun tietopankki /tietoa Esite lapsen lukutaidon tukemisesta: Maahanmuuton vuosikatsaus /download/43667_maahanmuuton_tilastokatsaus2012_web.pdf Muuttoliikkeessä-sivusto / UNHCR:n kuvapankki UNHCR Global Trends vuosiraportti UNHCR: Asylum Levels and Trends in Industrialized Countries UNHCR / Not Just Numbers -opetusmateriaali European Council on Refugees and Exiles International Organization for Migration (IOM) / PICUM Platform for international cooperation on undocumented migrants KIITOS, ETTÄ OLETTE MUKANA LUKUHAASTEESSA! #lukuhaaste 17

18 SANOMALEHTI OPETUKSESSA Sanomalehtien Liiton Sanomalehti opetuksessa -toiminta kannustaa lapsia ja nuoria lukemaan sanomalehtiä ja kehittää koulujen mediakasvatusta. Sanomalehtien Liitto tuottaa oppimateriaaleja liiton jäsenlehtien käyttöön ja kaikille kouluasteille. sanomalehtiopetuksessa.fi.& sanomalehdet.fi SUOMEN PAKOLAISAPU Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti arjessa ja yhteiskunnan jäseninä. Pakolaisapu antaa konflikteista kärsineille lukutaito-opetusta sekä ammatti- ja pienyrittäjyyskoulutusta. Globaalikasvatus on osa Pakolaisavun toimintaa. Pakolaisapu tarjoaa kouluille maksuttomia kouluvierailijoita sekä materiaaleja ja järjestää koulujen kanssa päivätyökeräystä sekä lukutaitokampanjoita. pakolaisapu.fi 18