Lausunto Eriksnäsin korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta ja Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksesta

Transkriptio

1 Lausunto 1 (5) Rakennus- ja ympäristövaliokunta PL Sipoo Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskus Viite: Lausuntopyyntö Lausunto Eriksnäsin korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta ja Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksesta Kaavoista ympäristönsuojelun näkökulmasta Eriksnäsin korjattu osayleiskaavaehdotus Rakennus- ja ympäristövaliokunta pitää myönteisenä sitä, että alueelta on olemassa melko tuoreet luontoselvitykset. Luontoselvitykset on tehnyt Faunatica Oy vuosina Luontoselvitysten mukaan alueella havaittiin 31 huomionarvoista metsälaki- ja muuta luontotyyppikohdetta ja lisäksi seitsemän muuta huomionarvoista luontokohdetta. Luontoarvot arvioitiin korkeiksi 14 ja keskinkertaisiksi 17 kohteella. Luontoselvitysten mukaan kaikki korkeiden luontoarvojen kohteet tulisi kaavoituksessa säästää. Valiokunta on tutustunut korjattuun Eriksnäsin osayleiskaavaehdotukseen ja toteaa siitä, että korkeiden luontoarvojen kohteet on pääasiallisesti turvattu kaavoituksessa hyvin. Kuitenkin valiokunta haluaa muistuttaa muutamista luontokohteista, joiden kaavamerkintöjä tulisi vielä harkita tarkemmin. Sipoonlahden rannan alueella on luontoselvitysten mukaan korkeiden luontoarvojen kohteita 3 kpl (kuviot ja 23). Valiokunnan käsityksen mukaan kaavassa on säästetty kyseiseltä ranta-alueelta kuitenkin vain kuvio 15, joka on merkitty luo-kohdemerkinnällä. Valiokunta katsoo, että Sipoonlahden rantavyöhykkeeltä luo-merkinnän ansaitsisivat myös kuviot 23 ja 16. Yksittäisiä luo-merkintöjä suositeltavampaa olisi kuitenkin turvata kyseisen ranta-alueen kaikki luontoarvokohteet (kuviot 14 16, 23 ja 27 28) sellaisella yhtenäisellä kaavamerkinnällä, joka turvaa näiden kohteiden luontoarvojen säilymisen. Luontoselvityksen mukaan kuviolla 36 on korkeat luontoarvot. Kyseinen Bulsängenin itäpuolinen rinne on runsaslahopuustoinen vanha metsä, jossa on joukossa hyvinkin järeitä, tyvestä yli 60 cm paksuja maapuita. Rinne muodostaa monimuotoisuuden kannalta tärkeän, yhtenäisen kuvion muuten talousmetsävoittoisella alueella. Korjatussa osayleiskaavaehdotuksessa Bulsängenin rinne on valiokunnan käsityksen mukaan merkitty kokonaisuudessaan M-merkinnällä, jolla tarkoitetaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Valiokunta katsoo, että Bulsängenin alue on sen luontoarvot ja laajuus huomioiden säästämisen arvoinen. Alue myös toimii tärkeänä ekologisena käytävänä metsälajistolle. Näin ollen kaavaehdotuksessa oleva M-merkintä tulee korvata esimerkiksi merkinnällä MY-1, joka paremmin turvaa tämän kohteen säilymisen. SIPOON KUNTA Iso Kylätie 18, PL7, Sipoo Vaihde Faksi SIBBO KOMMUN Stora Byvägen 18, PB 7, Sibbo Växel Fax

2 Lausunto 2 (5) Kaava-alueen läntisen haaran pohjoisreunassa on luo-merkintä keskellä A- aluetta (asuntoaluetta). Nykyisellä luo-merkinnällä oleva alue on Eriksnäsin osayleiskaavaluonnoksessa ollut merkitty SL-merkinnällä. A-alueella lienee siten ilmeisiä luontoarvoja, joiden säilymisedellytyksistä tulee valiokunnan mielestä huolehtia kaavoituksessa tarkemmin viimeistään alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaava-alueella pesii luontoselvityksen mukaan kalasääski. Kalasääsken pesän ympäristö on kaavakartassa merkitty MY-1-merkinnällä, jonka mukaisesti alueella on erityisiä ympäristöarvoja ja alueen käyttö tulee suunnitella siten, ettei vaaranneta alueella elävien kalasääskien pesimisedellytyksiä. Valiokunta on antanut käynnissä olevasta Eriksnäsin IIasemakaavamuutoksesta lausunnon , jossa valiokunta on katsonut, että asemakaava vaarantaa kalasääsken pesimisrauhan luontoselvityksen mukaisesta suojavyöhykkeestä huolimatta. Nyt lausunnolla olevassa Eriksnäsin korjatussa osayleiskaavaehdotuksessa on valiokunnan käsityksen mukaan suunniteltu rakentamista kalasääsken pesän länsi- ja luoteispuolelle aivan vastaavalla tavalla, kuin em. asemakaavamuutoksessa. Aikaisempaan lausuntoonsa viitaten valiokunta katsoo edelleen, että Eriksnäsin osayleiskaavaehdotuksen toteutuminen vaarantaa kalasääsken pesimisedellytysten säilymisen. Pesää ympäröivien rakentamisalueiden (Aalueet) rajauksia tulee ainakin pesän länsi- ja luoteispuolelta tarkistaa, sillä siellä luontoselvityksen mukainen kalasääsken suojavyöhyke vaikuttaa A- alueisiin nähden uhatuimmalta. Yleisissä kaavamääräyksissä todetaan, että osayleiskaavan rakentamisalueille voidaan sijoittaa kaivumaiden käsittely- ja välivarastointialueita, jotka ovat tarpeen rakentamisalueiden toteutuksen edellyttämiä esirakentamistoimenpiteitä varten. Valiokunnan mielestä määräyksen tarvetta tulisi harkita uudelleen - mitä kaavamääräyksellä haetaan takaa ja antaako määräys sellaisenaan oikean kuvan erityisesti kaivumaiden käsittelypaikkojen sijoittamismahdollisuuksista? Kaivumaiden käsittelypaikat voivat esim. paikkojen sijainnista sekä käsiteltävien maamassojen alkuperästä, käsittelytavasta, laadusta ja määrästä riippuen vaatia ympäristönsuojelulain 27 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että osayleiskaavaehdotukseen on sisällytetty pohjavesialueita koskeva maalämpöjärjestelmämääräys. Kuitenkin määräyksen olisi hyvä kuulua seuraavasti: "Maalämpökaivojen rakentaminen pohjavesialueella on kielletty". Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos Rakennus- ja ympäristövaliokunta pitää myönteisenä, että Sibbesborgin osayleiskaavatyön aikana on selvitetty kaavan vaikutukset Sipoonjoen Naturaalueeseen (Natura-arviointi, Ramboll Oy 2014). Kuitenkin muiden luontoarvojen osalta ei ole kaavatyön yhteydessä tehty lainkaan uusia luontoselvityksiä. Valiokunnan näkemyksen mukaan kaava-alueen luontoarvojen nykytila tulee selvittää tarkemmin ennen osayleiskaavan ehdotusvaihetta. Selvityksen pohjalta luontoarvojen säilyminen on tarvittaessa turvattava asianmukaisin kaavamerkinnöin. Esimerkiksi kaavatyön tausta-aineistona toimineessa Söderkullan luonto- ja maisemaselvityksessä (2002) on arvioitu, että Ormträsketin ympäristössä sijaitsee Eirolundenin arvokas luontokohde. Alue on lehtoa, jolla on

3 Lausunto 3 (5) monimuotoinen lajisto ja linnustoarvoja. Selvityksen mukainen suojelualuesuositus on sl. Kyseinen alue on ollut Söderkullan osayleiskaava 2015:ssa merkittynä sl-merkinnällä. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnoksessa Eirolundenin alue on kuitenkin MY-aluetta. Mikäli tällainen muutos tehdään, tulee se valiokunnan näkemyksen mukaan perustella asianmukaisin ja ajantasaisin luontotiedoin. Valiokunta huomauttaa lisäksi, että Itä-Uudenmaan liiton maakunnallisesti arvokkaiden luonnonympäristöjen (MALU) selvityksen (2010) mukaan valtaosa Söderkullan alueen metsistä on luonnonsuojelullisesti arvokkaita ja kokonaisuutena se on valtakunnallisesti arvokas kokonaisuus. Osayleiskaavaluonnoksessa kuitenkin suunnitellaan rakentamista juuri selvityksen mukaisille arvokkaille luontoalueille. Suurin osa luontoalueista on luonnoksessa merkitty A-alueiksi (asuntoalue). Valiokunnan näkemyksen mukaan A-alueiden rajausta tulee tarkistaa siten, että Söderkullan alueen metsien säilyvyydestä ja ekologisten yhteyksien tarpeesta tällä alueella huolehditaan asianmukaisin kaavallisin merkinnöin. Lisäksi valiokunta toteaa kaavahankkeen yhteydessä tehdystä Naturaarvioinnista, että siinä on kokonaisuutena arvioiden kattavasti selvitetty kaavahankkeen vaikutukset Sipoonjoen suojeluarvoihin. Arvioinnissa ja kaavamääräyksissä on otettu kantaa sulfidisavien esiintymisen selvittämiseen ennen rakentamistoimiin ryhtymistä. Natura-arviointiin olisi valiokunnan mielestä kuitenkin suositeltavaa tarkentaa sitä, millaisilla alueilla sulfidisavien selvittämisen tarve ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä on todennäköistä. Mikäli mahdollista, nämä alueet olisi hyvä esittää arvioinnissa myös kartalla. Pohjavesialuetta osoittavaa kaavamerkintää tulee valiokunnan mielestä täydentää. Tällä hetkellä siitä puuttuvat asianmukaiset pohjaveden suojelumääräykset. Pohjavesialuemerkintää tulee muuttaa esimerkiksi siten, kuin kaavaselostuksessa on asiasta todettu (s. 104). Lisäksi pohjavesialuemerkintään tulee lisätä maalämpökaivojen rakentamista koskeva kielto. Osayleiskaavaluonnoksen yleisissä määräyksissä todetaan, että tarkemmat pohjaveden muodostumisalueet on määriteltävä maaperätutkimuksin jatkosuunnittelun yhteydessä. Valiokunnan näkemyksen mukaan kyseisen määräyksen muotoilua on myöhempien tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi syytä tarkistaa. Ympäristön-suojelullisista lähtökohdista katsottuna pohjaveden muodostumisalueiden selvittämisellä viitattaisiin erityisiin pohjavesialueen hyvin vettä läpäiseviin alueisiin, joiden perusteella lasketaan arvio pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määrästä. Mikäli kaavamääräyksellä kuitenkin tahdotaan pikemminkin viitata rakentamisolosuhteiden tarkempaan kartoittamiseen silloin, kun rakennetaan pohjavesialueella, voisi määräyksen muotoilu olla samantyyppinen, kuin Eriksnäsin osayleiskaavaehdotuksessa ("--pohjavesiolosuhteet on tarvittaessa tarkemmin selvitettävä ja otettava huomioon alueen rakentamisen suunnittelussa"). Osayleiskaavaluonnoksen karttaan on varattu alue lumenkaatopaikalle. Kaduilta ja tiealueita poistettu lumi saattaa sisältää ympäristön kannalta haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja, öljyjä ja roskia. Valiokunnan näkemyksen mukaan lumenkaatopaikkamääräykseen tulee mahdollisuuksien

4 Lausunto 4 (5) mukaan sisällyttää ehto kaatopaikan hoitamisesta siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista ja että sulamisvedet tulee selkeyttää ennen niiden johtamista ojaan. Yleisissä kaavamääräyksissä todetaan, että osayleiskaavan rakentamisalueille voidaan sijoittaa kaivumaiden käsittely- ja välivarastointialueita, jotka ovat tarpeen rakentamisalueiden toteutuksen edellyttämiä esirakentamistoimenpiteitä varten. Valiokunnan mielestä määräyksen tarvetta tulisi harkita uudelleen - mitä kaavamääräyksellä haetaan takaa ja antaako määräys sellaisenaan oikean kuvan erityisesti kaivumaiden käsittelypaikkojen sijoittamismahdollisuuksista? Kaivumaiden käsittelypaikat voivat esim. paikkojen sijainnista sekä käsiteltävien maamassojen alkuperästä, käsittelytavasta, laadusta ja määrästä riippuen vaatia ympäristönsuojelulain 27 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan. Lopuksi valiokunta toteaa, että valiokunnan mielestä raidejoukkoliikenteen aluevarauksista suositeltavampi vaihtoehto on eteläisempi linjaus (pohjaveden suojelemiseksi). Rakennus- ja ympäristövaliokunnan puolesta, Christel Kyttälä ympäristönsuojelupäällikkö Kaavoista rakennusvalvonnan näkökulmasta Eriksnäsin korjattu osayleiskaavaehdotus Koko osayleiskaava-alue on yleisellä määräyksellä edellytetty asemakaavoitettavaksi. Rakennusvalvonta kaipaa selkeät tulkintaohjeet alueella mahdollisesti tapahtuvaa lupaharkintaa varten ennen asemakaavojen laatimista - kaikkien A - ja M-alkuisten aluevarausmerkintöjen osalta. Voidaanko olemassa olevia rakennuspaikkoja kehittää - eli onko korvaava rakentaminen, laajentaminen ja peruskorjaaminen mahdollisia? Mm. MTHalueella eli varsinaisella haja-asutusalueella kaavamääräys ottaa mm. kantaa vain asemakaavoituksen jälkeiseen aikaan: "uuden rakentamisen mitoitus määritetään asemakaavoituksen yhteydessä". Onko rakentamisalueella (Y ; luonteeltaan nykyisellään säilyvä alue) korvaava rakentaminen mahdollista? Maisemallisesti arvokkaille alueille sekä ympäristöarvoja omaaville alueille olisi syytä kirjata vaatimus maisematyöluvasta (vrt. "Yleiskaava 2025") esim. seuraavasti: "Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL:n 128 :n mukaista lupaa". Rakentamisalueilla voidaan kaavan määräysten mukaan "sijoittaa kaivuumaiden käsittely- ja varastointialueita, jotka ovat tarpeen rakentamisalueiden toteutuksen edellyttämiä esirakentamistoimenpiteitä varten". Kaavamääräys antaa mielikuvan siitä, että kaava mahdollistaa toimenpiteet ilman lupaprosessia. Kaavamääräystä tulee joko täydentää luvanvaraisuudella tai se tulee poistaa väärinymmärrysten välttämiseksi.

5 Lausunto 5 (5) Asuinalueiden korttelitehokkuuden sitova määrittely alueella, missä maaston korkeuserot vaihtelevat voimakkaasti, tulee tekemään asemakaavan laatimisesta haasteellista; rakennusvalvonta esittää, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa asemakaavoituksen yhteydessä olisi vielä mahdollista tarkastella tehokkuutta sekä rakennusten ja paikoitusalueiden maastoon sovittamista siten, että ei aiheuteta haittaa alueen tarkoituksenmukaiselle toteutukselle. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos Koko osayleiskaava-alue on yleisellä määräyksellä edellytetty asemakaavoitettavaksi. Onko tarkoitus asemakaavoittaa myös laaja MY-alue? Kaavassa tai toteutusohjelmassa olisi hyvä ottaa kantaa rakentamiseen ennen asemakaavan laatimista tai mahdolliseen asemakaava-alueiden ulkopuoliseen rakentamiseen. Onko mm. M-, MA-, MY- ja A/r -alueilla mahdollista vain olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen vai käytetäänkö alueella jotain mitoitusta hajarakentamisen ohjaamiseksi? Rakentamisalueen A-x osalta olisi korvaavan ja korjausrakentamisen lisäksi syytä sallia myös laajentaminen. Maisemallisesti arvokkaille alueille sekä ympäristöarvoja omaaville alueille olisi syytä kirjata vaatimus maisematyöluvasta (vrt. "Yleiskaava 2025") esim. seuraavasti: "Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL:n 128 :n mukaista lupaa". Rakentamisalueilla voidaan kaavan määräysten mukaan "sijoittaa kaivuumaiden käsittely- ja varastointialueita, jotka ovat tarpeen rakentamisalueiden toteutuksen edellyttämiä esirakentamistoimenpiteitä varten". Kaavamääräys antaa mielikuvan siitä, että kaava mahdollistaa toimenpiteet ilman lupaprosessia. Kaavamääräystä tulee joko täydentää luvanvaraisuudella tai se tulee poistaa väärinymmärrysten välttämiseksi. Rakennus- ja ympäristövaliokunnan puolesta, Ulla-Maija Upola rakennusvalvontapäällikkö