LTE osana varmentavaa viestintäjärjestelmää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LTE osana varmentavaa viestintäjärjestelmää"

Transkriptio

1 43 TEKSTI: JYRKI PENTTINEN, NOKIA SIEMENS NETWORKS INNOVATI- ON CENTER, MADRID. PERTTI PENTTINEN, IFOLOR, IT-PÄÄLLIKKÖ. KUVAT: NOKIA SIEMENS NETWORKS INNOVATION CENTER Jyrki Penttinen. Pertti Penttinen. LTE osana varmentavaa viestintäjärjestelmää LTE eli Long Term Evolution on uusin askel matkaviestinnän kehityspolulla. Se on matkaviestintäjärjestelmien kolmannen sukupolven kehittynyt versio, joka mahdollistaa aiempaa korkeammat datanopeudet. Järjestelmä on täysin IP-pohjainen. Uudistetun suojausmenetelmän, radiorajapinnan toiminnallisuuden ja pakettikytkentäisyyden ansiosta se mahdollistaa samalla myös kansalliselle turvallisuudelle sopivan tiedonsiirron varmennusmenetelmän. Esi-4G-teknologia avaa tietä uudelle matkaviestinsukupolvelle Suomeen sekä useisiin muihin maihin on vähitellen tulossa matkaviestintäjärjestelmien variantti LTE eli kehittynyt kolmannen sukupolven järjestelmä (Long Term Evolution). Se voidaan tulkita esi-4g-teknologiaksi ja kehittyneenä versionaan varsinaiseksi neljännen sukupolven edustajaksi. LTE-järjestelmä on määritetty GSM:n ja UMTS:n tapaan 3GPP:n (3rd Generation Partnership Project) standardeissa. LTE on tarkoitettu ainoastaan pakettimuotoisen datan siirtoon, joten puheliikennöinti tapahtuu IP-pohjaisesti VoIP-menetelmänä tai ns. fall-back-toiminnolla siirtäen puhepalvelu LTE-verkosta 2G/3G-verkkoon ja sitä myöten piirikytkentäisenä kiinteään puhelinverkkoon. Ensimmäisen vaiheen 3GPP:n release 8 mukaisen LTE:n datanopeudet ovat teoriassa maksimissaan 300 Mb/s alalinkissä eli tukiaseman lähetyssuunnassa (downlink) ja 75 Mb/s ylälinkissä eli matkaviestimen lähetyssuunnassa (uplink). LTE:n käytännön datanopeus riippuu muun muassa käytettävästä antenniratkaisusta (4x4 MIMO-antennien mahdollistaessa korkeimmat nopeudet) sekä kullakin hetkellä dynaamisesti valittavasta koodausnopeudesta ja modulointimenetelmästä (QPSK, 16-QAM tai 64-QAM). 3GPP:n jo jäädytetty standardijulkaisu 9 lisää hiukan LTE:n toimintoja, kuten hälytyspuhelut LTE:n kautta. Myös LTE:n release 10 -määritykset ovat jo valmistuneet ja niiden mukaisesta, edelleen kehitetystä LTE:n versiosta käytetään nimitystä LTE Advanced. Se mahdollistaa markkinoille aikanaan ilmestyessään ensimmäistä kertaa suorituskyvyn, joka täyttää myös ITU:n 3GPP:n mukaisen kolmannen sukupolven matkaviestintäjärjestelmän datansiirtonopeuden kehitys ala- ja ylälinkissä. MIMO (Multiple Input, Multiple Output) on antennien moniporttitekniikka, HSDPA (High Speed Downlink Packet Access) on 3G:n kehittynyt datansiirtomenetelmä alalinkissä ja HSUPA (High Speed Uplink Packet Access) on 3G:n kehittynyt datansiirtomenetelmä ylälinkissä.

2 44 Viestimies 3/2011 (International Telecommunications Union) neljännen sukupolven vaatimukset spektrin tehokkuudelle. LTE Advanced tarjoaa teoreettisen huippudatanopeuden 1 Gb/s alalinkissä ja 500 Mb/s ylälinkissä käytettäessä 100 MHz:n skaalattavaa taajuuskaistaa laajimmillaan. Edeltäjiään yksinkertaisempi arkkitehtuuri Edistyksellisistä toiminnoistaan huolimatta LTE:n arkkitehtuuri on suunniteltu edeltäjiään yksinkertaisemmaksi. Verkosta puuttuu GSM:ään ja UMTS:ään verrattuna radioverkon ohjainelementti, sillä sen toiminnot on sisällytetty tukiasemaan (kehittynyt 3G:n tukiasema, evolved NodeB eli enodeb). Erityisenä hyötynä tästä ratkaisusta on aiempaa nopeampi merkinanto ja siten lyhyemmät viiveet pakettien kuittauksessa, mikä parantaa datansiirtonopeutta. Toinen ero aiempiin verkkoihin nähden on tukiasemien välinen merkinanto, mikä mahdollistaa nopean datansiirron myös kanavanvaihdon yhteydessä. LTE määrittää nimenomaan kehittyneen radioverkon osuuden, joka siis sisältää ainoastaan tukiasemia. LTE:n virallinen termi 3GPP:n standardoinnissa on Evolved UTRAN (Evolved UMTS Terrestrial Radio Access Network) eli kehittynyt UMTS-radioverkko. Toisaalta LTE:n merkittävästi kohonneet datanopeudet vaativat parannuksia myös matkaviestintäverkon kiinteään osuuteen. Tätä kutsutaan 3GPP:n standardeissa nimellä Evolved Packet Core (EPC). Käytännössä EPC:tä kutsutaan usein myös nimellä SAE, System Architecture Evolution. LTE:n ja SAE:n yhdistelmä on nimeltään EPS, Evolved Packet System. LTE:n ja SAE:n arkkitehtuuri. Katkoviivat esittävät merkinantorajapintoja ja yhtenäiset viivat kuvaavat käyttäjän datansiirron rajapintoja. Laitevalmistajasta riippuen S-GW- ja P-GW-elementit voidaan integroida samaan fyysiseen laitteeseen, mikä vähentää erillisten elementtien lukumäärää. LTE käyttää 2G- ja 3G-verkoista poiketen laajakaistaista monikantoaaltotekniikkaa, OFDMA:ta (Orhogonal Frequency Division Multiple Access). OFDMA perustuu 15 khz:n alikantoaaltoihin, joita jaetaan käyttäjille nipuissa kapasiteettitarpeen mukaan. Tästä johtuen se on vastustuskykyinen radiorajapinnan nopeille häipymille. LTE:n ja SAE:n arkkitehtuuria esittävässä kuvassa näkyy SAE:n kolme pääelementtiä, jotka ovat palveleva portti (S-GW, Serving Gateway), pakettidataverkon portti (Packet Data Network GW) ja liikkuvuudenhallintaelementti (MME, mobility management element). S-GW huolehtii käyttäjän datayhteydestä ja välittää datavirran tukiasemien ja P-GW-elementtien välillä. P-GW välittää käyttäjän datavirran LTE/SAEverkon ja ulkopuolisten pakettidataverkkojen välillä esimerkiksi Internetiin tai operaattorin IP-multimediajärjestelmään (IMS, IP Multimedia Subsystem) VoIP-puheluiden tapauksessa. MME on tarkoitettu pelkästään merkinantoon LTE/SAE-elementtien ja muiden verkon elementtien välillä, kuten tilaajan kotirekisterin ja tunnistuskeskuksen välillä. Jälkimmäiset ovat yhteisiä operaattorin mahdollisten 2G- ja 3Gverkkojen kanssa.

3 45 Käytössä laajakaistaiset monikantoaaltotekniikat LTE käyttää 2G- ja 3G-verkoista poiketen OFDMA-pääsytekniikkaa (Orhogonal Frequency Division Multiple Access) alalinkissä ja SC-FDMA-pääsytekniikkaa (Single Carrier Frequency Division Multiple Access) ylälinkissä. Ne ovat laajakaistaisia monikantoaaltotekniikoita, jotka ovat vastustuskykyisiä radiorajapinnan nopeille häipymille. UMTS:n koodijakoinen tekniikka WCDMA (Wideband Code Division Multiple Access) tarkoittaa sitä, että kukin käyttäjä lisää energiatasoa koko 5 MHz:n kaistalla kapasiteettikäytöstään riippuen, ja käyttäjät erotellaan toisistaan ei-korreloivien koodiensa avulla. LTE:n OFDMA ja SC-FDMA sen sijaan jakavat kullekin käyttäjälle kapasiteettitarpeen ja häiriöitten mukaan 15 khz:n kokoisia, toistensa kanssa mahdollisimman lähekkäin olevia, mutta korreloimattomia alikantoaaltoja. LTEtukiaseman skedulointiprosessi jakaa resursseja kokonaistilanteen mukaisesti ja voi myös priorisoida käyttäjiä tilaajapro ilien perusteella. SC-FDMA on pääasiassa yhtenevä OFDM:n kanssa, joten myös sen alikantoaaltojen periaate on sama. SC-FD- MA on optimaalisempi ratkaisu LTEterminaalin lähetystekniikaksi, koska sen tehonkulutus on vähäisempi ja tekniikan huipputehon ja keskimääräisen tehon suhde (PAPR, Peak-to-Average Power Rate) on helpommin hallittavissa kuin OFDMA:ssa. LTE-järjestelmälle on identi oitu kansainvälisesti useita taajuusalueita väliltä MHz. On oletettavaa, että käytännön LTE-verkot toimisivat Euroopassa tyypillisesti 900, 1800 ja 2100 MHz:n alueella, koska ne ovat yhteneviä GSM/UMTS-taajuuskaistojen kanssa. Muita alueita ovat amerikkalaiset GSM-alueet 850 ja 1900 MHz, analogisilta TV-asemilta vapautuva 700 MHz:n alue ja amerikkalainen yhdistelmä 1700 ja 2100 MHz:n alueista. LTE:n myötä saadaan myös uusi 2600 MHz:n maailmanlaajuisesti monin paikoin käytettävissä oleva taajuusalue. Kuten aiemmissakin järjestelmissä, korkeampi taajuus tarkoittaa pienempiä peittoalueita, joten alueet 900 MHz:iin saakka ovat ideaalisia laajoilla alueilla LTE-terminaalit ovat järjestelmää käyttöönotettaessa USB-portissa käytettäviä tikkumalleja. Myöhemmissä käsipuhelinmalleissa LTE- ja 2G/3G-järjestelmien radiotoiminnallisuudet on integroitu samaan laitteeseen. muiden toimiessa parhaiten kaupunkiympäristöissä kapasiteettiverkkoina. LTE on joustavampi taajuuskaistan suhteen verrattuna UMTS:n kiinteään 5 MHz:n kaistaan (tai 4.2 MHz:n kaistaan, jos operaattorilla on naapurikaistat käytössään). LTE:ssä voidaan kaista valita arvoista 1.4, 3, 5, 10, 15 ja 20 MHz. Maksimi datanopeus vaihtelee vastaavasti siten, että 20 MHz:n kaistassa mahdollistetaan suurimmat arvot. Pienempiä taajuuskaistoja voidaan ottaa käyttöön muiden järjestelmien oheen samalle taajuusalueelle. Täten esimerkiksi GSM:n ja UMTS:n kapasiteettia voidaan vähentää ja LTE:n kapasiteettia lisätä sitä mukaan, kun LTE:n käyttöaste lisääntyy. UMTS:n tavoin LTE tukee FDD- (taajuusjakoinen tekniikka, Frequency Division Duplex) ja TDDmoodia (aikajakoinen tekniikka, Time Division Duplex). FDD-moodissa ylälinkin ja alalinkin lähetteet tapahtuvat erillisillä taajuuskaistoilla pareittain. TDD-moodissa voidaan yhdistää ylä- ja alalinkin parittomia lähetteitä samalle kaistalle. Kuvia, sosiaalista mediaa ja videoneuvotteluja LTE-yhteyden luominen tapahtuu erityisesti verkkojen alkuvaiheessa datatikkutyyppisellä LTE-terminaalilla. Myöhemmin markkinoille ilmestyy käsipuhelinmalleja, joissa LTE- ja 2G/3Gjärjestelmien radiotoiminnallisuudet on integroitu samaan laitteeseen. Tämä liittyy yhteen tärkeistä LTE:n hyödyistä 3GPP:n kautta standardoituna, sillä LTE-peittoalueen loppuessa data- ja VoIP-puhelu siirtyvät 2G/3G-järjestelmien kautta välitettäväksi, datapuhelu GPRS-verkon kautta ja puhepalvelu piirikytkentäisenä versiona GSM/UMTS:n sisäisesti tai kiinteään puhelinverkkoon. Mahdollisia, erityisen hyvin LTE:n kautta toimivia sovelluksia ovat kuvien ja videoiden jakopalvelut sekä reaaliaikaiset videoneuvottelut. Puhepalvelu voidaan toteuttaa LTE/SAE-verkkoon kytketyn IMS-verkon (IP Multimedia Subsystem) kautta standardoidulla tavalla. Koska LTE/SAE välittää ainoastaan dataliikennettä, voidaan ulkopuolisten verkkojen, kuten Internetin välillä käyttää IMS:n lisäksi periaatteessa kaikkia VoIP-menetelmiä, joista esimerkkeinä Skype, Messenger ja Google Talk. Datasovelluksia poikkeusolosuhteisiin ovat esimerkiksi Facebookin kaltaiset suuria joukkoja palvelevat yhteisöpalvelut, joissa lukuisat eri käyttäjät voivat samaan aikaan jakaa

4 46 Viestimies 3/2011 sekä teksti- että kuvamuotoista dataa. Esimerkiksi Japanin maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin aikana Suomen Ulkoministeriön perustamaan Facebook-sivustoon ilmestyi kriisin edetessä tuhansia jäseniä, jotka jakoivat tietoa tapahtumasta. Datansiirtovaatimukset esimerkiksi videopalveluissa ovat suuria, vaikka vasteajalla ei tässä tapauksessa ole puskuroinnin ansiosta niin suurta merkitystä, kuin esimerkiksi pieniä vasteaikoja (<10ms) tarvitsevilla reaaliaikaisilla palveluilla. Jälkimmäisiin kuuluvat reaaliaikaiset pelit ja korkeaa palvelun tasoa vaativa reaaliaikainen videoneuvottelu. Videonjakopalveluista eräs esimerkki on Internetissä toimiva jonne käyttäjät voivat jakaa reaaliajassa (tai myöhemmin) mobiilipäätelaitteella tallennettua videokuvaa. Palvelu muuttaa vastaanotetun videotiedoston selaimilla katsottavaan formaattiin, kun tallenne on siirretty palveluun. Palvelussa voidaan käyttää myös videoneuvottelumahdollisuutta. Palvelu on lisäksi synkronoitu muun muassa Facebook- ja YouTube-palvelujen kanssa. Varajärjestelmäksi poikkeusolosuhteisiin LTE/SAE soveltuu rinnakkaisena varajärjestelmänä poikkeusolosuhteiden tiedonvälitysverkoksi Suomessa siksi, että se on yhteensopiva 2G/3G-verkkojen kanssa ja tarjoaa siten verkkojen välisine kanavanvaihtotoiminteineen loogisen järjestelmäkokonaisuuden. LTE mahdollistaa korkeat datanopeudet, joten verkon kautta voidaan välittää multimediaan pohjautuvia käyttäjäkohtaisia tiedotteita yhtä hyvin kuin puheja perusdataviestejä. LTE-verkkoon on standardoitu myös yleisjakelulähete, jota voidaan käyttää alueellisiin tai kansallisiin tiedotteisiin niille terminaaleille, jotka tukevat LTE-järjestelmää. Toiminne on vastaava kuin DVB-H:n yksitaajuusverkon lähete, jolla voidaan välittää kaikille määritetyllä alueella oleville päätelaitteille samaa datavirtaa siten, että verkon kautta ei kulje kuittausviestejä ja verkko ei siten ylikuormitu käyttäjien lukumäärän vuoksi. Yhdistettynä GSM:n ja UMTS:n omiin LTE- ja 2G/3G -tukiasemat voidaan kytkeä verkkoon IP-pohjaisesti. Mikäli verkon reititinelementtejä tuhoutuu, yhteys saadaan vielä toimimaan uudelleenreitityksen avulla helpommin kuin dedikoitujen linjojen vauriotapauksessa. palveluihin, mahdollistaa LTE:n yleisjakeluviestit käyttökelpoisen multimediaan pohjautuvan tiedonvälityskanavan esimerkiksi poikkeusolosuhteiden tilannekatsauksiin. Fyysisen radiorajapinnan OFDMA ja SC-FDMA mahdollistavat paremman suojan radiorajapinnan vaihteleville olosuhteille verrattuna aiempiin matkaviestintäverkkojen menetelmiin. Mikäli osa lähetteen kantoaalloista tuhoutuu, viesti on vielä käyttökelpoinen automaattisen radiolinkkiadaptaation ja turbo-koodauksen ansiosta. Siten LTE:n radiototeutus antaa lisäarvoa erityisesti moniedenneitten lähetteiden aiheuttaman nopean radiosignaalin häipymisen haittavaikutusten minimoimiseksi. Saman periaatteen mukaisesti LTE:n monikantoaaltoaaltotekniikka on vastustuskykyinen kapeakaistaisille, tahattomille tai tahallisille häiriölähteille. GSM:n ja UMTS:n tapaan LTE on haavoittuva tarpeeksi laajakaistaiselle häirintälähetteelle, jolla voidaan estää lyhyen kantaman päästä käyttäjien yhteyksiä päätelaitteiden tai yksittäisten tukiasemien vastaanottimia häiriten, soveltaen palvelun estohyökkäyksen periaatteita (DoS, Denial of Service) suoraan radiotiellä. Laajempien alueiden häirintä vaatii jo suuritehoisia, laajakaistaisia ja suunta-antenneilla varustettuja häirintäasemia. Asiaa helpottaa tällaisissa tapauksissa eri taajuusalueille rakennettujen 2G/3G/LTE-verkkojen yhteistoiminta. Mielenkiintoisena suojausmahdollisuutena on LTE:n kotitukiasemakonsepti. LTE-tukiasemia voidaan sijoittaa operaattoreiden infrastruktuurin ulkopuolisiin tiloihin, ml. paikat, jotka eivät ole alttiita ulkopuolisille häiriölähteille rakennusvaimennuksen vuoksi. Suojausvaikutusta voidaan lisätä rakentamalla tilan ympärille Faradayn häkki, jolloin sisällä olevat LTE-terminaalit toimivat ulkopuolisten häiriöiden aikana. LTE- ja SAE-verkkojen välinen siirtoverkko voidaan toteuttaa kapasiteetin niin salliessa perinteisenä TDM/ATMyhteytenä dedikoiduilla linjoilla. Nykyaikaisemmista tekniikoista on esimerkkinä Carrier Ethernet Transport (CET), jolla kytkentä tukiasemien ja SAEverkon välillä, samoin kuin 2G/3Gtukiasemien ja niiden ohjainelementtien välillä, voidaan toteuttaa soveltaen nk. pseudolinjaratkaisua. Pseudolinjalla jäljitetään TDM-aikavälien periaatteita IP-verkkojen yli pakettikytkentäisesti ja

5 47 se mahdollistaa siirtoverkon joustavan toiminnan suljetun IP-verkkoratkaisun kautta. IP-pohjaisten siirtoverkkojen vahvana hyötynä on se, että mikäli verkon reititinelementtejä tuhoutuu, yhteys saadaan toimimaan uudelleenreitityksen avulla helpommin kuin dedikoitujen linjojen vauriotapauksessa. Standardi ja antenniratkaisut parantavat toimintavarmuutta Standardoinnissa on LTE/SAEverkon tietoturvaan kiinnitetty erityistä huomiota. LTE:n radiorajapinta on suojattu nykyaikaisilla menetelmillä verkon tietoteknisiä hyökkäyksiä vastaan. Suojaus perustuu 3G-järjestelmää monimutkaisempiin proseduureihin ja serti kaatteihin. LTE/SAE-ratkaisun IP-pohjaisuus sekä toimintojen sijoittaminen yhä vahvemmin tukiasemaan mutkistaa suojaustoimintoja. Toisaalta LTE/SAE:n kotitukiasemakonsepti (Home enodeb) mahdollistaa tukiasemien sijoittamisen aiempaa vapaammin paikkoihin, jotka voivat avata mahdollisuuden tietoturvahyökkäyksille. LTE/SAE vaatii siten laajennettuja autentisointiratkaisuja ja suojausavainten jakelumenetelmiä hyökkäysten varalle. Tämä tarkoittaa parannettuja avainhierarkioita ja lisättyjä tukiasemien turvallisuustoimintoja verrattuna 2G/3G-ratkaisuihin, mikä estää muun muassa yritykset luoda valetukiasemia LTE-verkkoon. LTE:n radiorajapinta on siten modernisoitu myös poikkeusolojen tietoturvan kannalta. LTE:n myötä myös adaptiiviset antennitekniikat (AAS, Adaptive Antenna System) kehittyvät. Adaptiivisilla antenneilla saadaan antennikeiloja muokattua ja suunnattua tilanteen mukaan elektronisesti antennielementtien vaihetta varioimalla niin horisontaalikuin vertikaalitasoissa. Tällä voidaan optimoida solujen peittoalueita käytön ja häiriöiden mukaan. Kehittyneissä AAS-versioissa on mahdollista luoda monikerroksisia soluja vertikaalisuunnassa. Yhtenä AAS-konseptin hyötynä on antennien syöttöjohdinten tehohäviöllisten koaksiaalikaapeleiden korvaaminen valokuiduilla, sillä AASantennien tehovahvistimet on integroitu kunkin säteilijän yhteyteen osaksi antennielementtejä. Adaptiiviset antennit toimivat myös osana LTE:n myötä kehitettävää itseoptimoitavien verkkojen konseptia. Esimerkkinä tästä on adaptiivisuus siten, että yhden tai useamman antennisäteilijän vioittuessa muiden suuntakuviota sekä vioittuneen antennin että naapuritukiasemien antennien voidaan säätää automaattisesti paikkaamaan puuttuvan peittoalueen osa. Automaattisen itseoptimointikykynsä ansiosta AAS soveltuu myös tilanteisiin, joissa ilmenee tahaton tai tahallinen, verkon ulkopuolinen häiriölähde. Adaptiivisella antennilla voidaan hallita suuntakuvioita sekä horisontaali- että vertikaalitasoissa. Kehittyneet antennit toimivat osana LTE:n mahdollistavaa itseoptimoitavien verkkojen konseptia. Kokonaisuutena LTE ja SAE mahdollistavat korkean datanopeuden matkaviestintäverkon, joka varsinaisen käyttötarkoituksensa lisäksi on laajetessaan käyttökelpoinen varmistavana tiedonsiirtoverkkona poikkeusolosuhteisiin. Radioverkon robustisuuden ja IP-verkkojen automaattisen uudelleenreitityksen ansiosta LTE/SAE on toimiva häiriöllisissä olosuhteissa, mah- dollistaen palvelun jatkuvuuden verkon vaurioituessa esimerkiksi luonnonkatastro en tai onnettomuuksien vuoksi. Lisätietoja LTE:stä: - Jyrki T.J. Penttinen. The LTE/ SAE Deployment Handbook. Wiley. Kirja julkaistaan marraskuussa Harri Holma ja Antti Toskala. LTE for UMTS; Evolution to LTE- Advanced. Toinen painos. Wiley, ja

ELISAN 4G-VERKOT. Antti Impiö. Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka

ELISAN 4G-VERKOT. Antti Impiö. Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ELISAN 4G-VERKOT Antti Impiö Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ANTTI IMPIÖ: Elisan 4G-verkot

Lisätiedot

LTE (4G) Long Term Evolution

LTE (4G) Long Term Evolution LTE (4G) Long Term Evolution Arttu Juhala Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka

Lisätiedot

KANDIDAATINTYÖ. LTE tulevaisuuden mobiiliverkkoratkaisuna

KANDIDAATINTYÖ. LTE tulevaisuuden mobiiliverkkoratkaisuna Lappeenrannan teknillinen yliopisto 29.4.2010 Teknillistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma KANDIDAATINTYÖ LTE tulevaisuuden mobiiliverkkoratkaisuna Seminaarityön aihe on hyväksytty

Lisätiedot

3GPP LONG TERM EVOLUTION

3GPP LONG TERM EVOLUTION 3GPP LONG TERM EVOLUTION Ville Vartiamäki Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan

Lisätiedot

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Diplomityöseminaariesitys 13.11.2007 Markku Laasonen 1 Aihe Aihe: Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu Valvoja:

Lisätiedot

MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS

MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS Mika Järvinen Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Mika Summanen. LTE-verkon mittaus. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma. Insinöörityö 18.11.

Mika Summanen. LTE-verkon mittaus. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma. Insinöörityö 18.11. Mika Summanen LTE-verkon mittaus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 18.11.1013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Etunimi Sukunimi LTE-verkon

Lisätiedot

TVP 2003 - Kevätkurssi

TVP 2003 - Kevätkurssi TVP 2003 - Kevätkurssi Wireless networks Otto Alhava otto.alhava@ericsson.fi Luento 7: osat! Soveltava osa:! ADSL, ATM ja IP: pääsyverkko! VPN-ratkaisut: ATM, FR, Ethernet, IP (MPLS)! Opimme uutta:! Mobiiliverkot

Lisätiedot

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Seppo Moilanen Matkapuhelinverkot, 3G Avainkysymyksiä: Miten 3g (WCDMA/UMTS) verkko / ilmarajapinta eroaa 2G:stä (GSM:stä)? Mitä etua 3g:stä on operaattoreille? Mitä

Lisätiedot

Perttu Lehtimäki. Matkapuhelinverkkojen datasiirto ja siirtonopeuteen vaikuttavat tekijät

Perttu Lehtimäki. Matkapuhelinverkkojen datasiirto ja siirtonopeuteen vaikuttavat tekijät Perttu Lehtimäki Matkapuhelinverkkojen datasiirto ja siirtonopeuteen vaikuttavat tekijät Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Insinöörityö 7.11.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko

Lisätiedot

MATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE

MATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE MATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE Tomi Kullas Olli Smedberg Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka

Lisätiedot

4G MOBIILIVERKOT LTE. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Tietoliikennetekniikka. Riihimäki, 21.12.2012. Jani Kopakkala

4G MOBIILIVERKOT LTE. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Tietoliikennetekniikka. Riihimäki, 21.12.2012. Jani Kopakkala 4G MOBIILIVERKOT LTE Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Tietoliikennetekniikka Riihimäki, 21.12.2012 Jani Kopakkala TIIVISTELMÄ Riihimäki Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka Tekijä Jani Kopakkala Vuosi

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden 2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Toni Pekkanen VOLTE Tietotekniikan koulutusohjelma 2015

Toni Pekkanen VOLTE Tietotekniikan koulutusohjelma 2015 Toni Pekkanen VOLTE Tietotekniikan koulutusohjelma 2015 VOLTE Pekkanen, Toni Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2015 Ohjaaja: Aromaa Juha, DI Sivumäärä: 48 Liitteitä:

Lisätiedot

Kanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia

Kanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia DVB-T2 standardi valmis Mitä vaikutuksia alan toimintaan? Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009 Kari Risberg Tekninen Johtaja, Digita NorDig T2 ryhmän puheenjohtaja Kari Risberg Miksi DVB-T2 standardi?

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

ETÄHALLINTA 3G-REITITTIMELLÄ

ETÄHALLINTA 3G-REITITTIMELLÄ ETÄHALLINTA 3G-REITITTIMELLÄ LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Syksy 2011 Sakari Nikander Lahden ammattikorkeakoulu Tietotekniikka NIKANDER, SAKARI:

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

TUTKIMUS MOBIILILAAJAKAISTAN KÄYTTÄJISTÄ

TUTKIMUS MOBIILILAAJAKAISTAN KÄYTTÄJISTÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ÅBO YRKESHÖGSKOLA Markus Kuusimäki TUTKIMUS MOBIILILAAJAKAISTAN KÄYTTÄJISTÄ Opinnäytetyö Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tammikuu 2010 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Bioalat

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen kehitys ja verkkojen kapasiteetin muuttuminen

Mobiiliverkkojen kehitys ja verkkojen kapasiteetin muuttuminen Knuutti Lehtinen Mobiiliverkkojen kehitys ja verkkojen kapasiteetin muuttuminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Koulutusohjelman nimi Insinöörityö 20.4.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Kimmo Myllymäki KANAVA- JA TAAJUUSMUUNNIN WINDOWS PHONE -PUHELIMELLE

Kimmo Myllymäki KANAVA- JA TAAJUUSMUUNNIN WINDOWS PHONE -PUHELIMELLE Kimmo Myllymäki KANAVA- JA TAAJUUSMUUNNIN WINDOWS PHONE -PUHELIMELLE KANAVA- JA TAAJUUSMUUNNIN WINDOWS PHONE -PUHELIMELLE Kimmo Myllymäki Opinnäytetyö Syksy 2013 Tietotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Tietotekniikka. Tietoliikenne INSINÖÖRITYÖ. LTE mittaukset ja mittalaitteet

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Tietotekniikka. Tietoliikenne INSINÖÖRITYÖ. LTE mittaukset ja mittalaitteet TEKNIIKKA JA LIIKENNE Tietotekniikka Tietoliikenne INSINÖÖRITYÖ LTE mittaukset ja mittalaitteet Työ hyväksytty:.. 2010 Työn tekijä: Lassi Ajalin Työn ohjaaja: Yliopettaja Antti Koivumäki ALKULAUSE Tämä

Lisätiedot

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Teknillinen Korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Marko Kotilainen Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Espoo 14.1.2003 Valvoja: Prof. Sven-Gustav

Lisätiedot

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Laajakaistatekniikoiden kehitys Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Sisällys 1. Kiinteät laajakaistatekniikat Kuparitekniikat Kaapelimodeemi Kuitu kotiin 2. Langattomat laajakaistatekniikat

Lisätiedot

4G-ANTENNIEN TESTAUS JA VERTAILU

4G-ANTENNIEN TESTAUS JA VERTAILU Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät 2015 Ilkka Meerto 4G-ANTENNIEN TESTAUS JA VERTAILU OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Elektroniikka Tietoliikennejärjestelmät

Lisätiedot

LTE-teknologia laajenee koko Suomeen. Mobiiliverkot kehittyy

LTE-teknologia laajenee koko Suomeen. Mobiiliverkot kehittyy LTE-teknologia laajenee koko Suomeen Mobiiliverkot kehittyy Elisa 4G lyhyesti: Lisätietoja: www.elisa.fi/4g 4G eli ns. neljännen sukupolven mobiilitekniikka on jatkoa jo laajasti käytössä olevalle 3G-tekniikalle.

Lisätiedot

WCDMA-JÄRJESTELMÄN KAPASITEETTI

WCDMA-JÄRJESTELMÄN KAPASITEETTI TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö Juha Repo WCDMA-JÄRJESTELMÄN KAPASITEETTI Ohjaava opettaja: Tampere 2009 Jorma Punju TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyö i

Lisätiedot

UMTS. UMTS Forumin näkemys. UMTS Forumin jäsenet ovat sopineet yhteisestä UMTS-näkemyksestä, jonka mukaan UMTS:

UMTS. UMTS Forumin näkemys. UMTS Forumin jäsenet ovat sopineet yhteisestä UMTS-näkemyksestä, jonka mukaan UMTS: 330 UMTS 331 UMTS UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) on kolmannen sukupolven (3G) maailmanlaajuinen matkapuhelinjärjestelmä UMTS-järjestelmään liittyviä avainasioita ovat: Eri verkkojen

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

3G, 4G ja 5G. Sukupolvesta seuraavaan. Timo Hyttinen. Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot

3G, 4G ja 5G. Sukupolvesta seuraavaan. Timo Hyttinen. Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot 3G, 4G ja 5G Sukupolvesta seuraavaan Timo Hyttinen Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka

Lisätiedot

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto

Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Uudet teknologiat ja perinteinen antennivastaanotto Antennialan tekniikkapäivä 8.11.2012 Kari Kangas Taajuuksien käyttö tehostuu Radioympäristö muuttuu Taajuuksien käyttö tehostuu - tv vastaanotolle uusia

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

PPO Core. Jari Roininen 15.3.2013

PPO Core. Jari Roininen 15.3.2013 PPO Core Jari Roininen 15.3.2013 1 TP1 TP2 Coressa tehty PPO:lla 4G-teknologiaa hyödyntävien sovellusten ja palveluiden analysointi Työpaketissa on tutkittu ja analysoitu käytännössä kaupallisista verkkoelementeistä

Lisätiedot

Nukkuvan solun havaitseminen itseorganisoituvissa LTE-radioverkoissa

Nukkuvan solun havaitseminen itseorganisoituvissa LTE-radioverkoissa Kimmo Brigatti Nukkuvan solun havaitseminen itseorganisoituvissa LTE-radioverkoissa Tietotekniikan pro gradu -tutkielma 30. marraskuuta 2011 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOTEKNIIKAN LAITOS Jyväskylä Tekijä:

Lisätiedot

Tommi Väätäinen. WiMAX ja LTE neljännen sukupolven mobiililaajakaistateknologioina

Tommi Väätäinen. WiMAX ja LTE neljännen sukupolven mobiililaajakaistateknologioina Tommi Väätäinen WiMAX ja LTE neljännen sukupolven mobiililaajakaistateknologioina Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 27.3.2012 Tiivistelmä Tekijä

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle HSCSD HSCSD HSCSD => =>

Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle HSCSD HSCSD HSCSD => => 305 306 Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle 2G+ ja 2½G perustuivat GSM-verkon kehittämiseen seuraavin ratkaisuin: (High Speed Circuit Switched Data) eli nopea piirikytkentäinen datasiirto (2G+). GPRS (General

Lisätiedot

MIMO -ANTENNITEKNIIKKA

MIMO -ANTENNITEKNIIKKA MIMO -ANTENNITEKNIIKKA Jukka Myllyniemi Opinnäytetyö Marraskuu 2011 Tietotekniikka koulutusohjelma Tietoliikenne ja -verkot suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 15.01.2011 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA

LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA Radiomodeemit ovat yksi luotettavimmista tavoista langattomaan tiedonsiirtoon toimintakriittisissä -sovelluksissa kuten sähköntuotannossa, -siirrossa ja -jakelussa. Satel

Lisätiedot

MOBIILIVERKKOJEN TESTAAMINEN

MOBIILIVERKKOJEN TESTAAMINEN MOBIILIVERKKOJEN TESTAAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Forssa, kevät 2015 Oma Allekirjoituksesi Petri Syrjänen TIIVISTELMÄ Forssa Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikan

Lisätiedot

Jarmo Halmetoja & Kyösti Honkaperä NOPEAMPI TIEDONSIIRTOTIE TUKIASEMALTA PÄÄTELAITTEELLE. LTE downlink 3G - verkossa

Jarmo Halmetoja & Kyösti Honkaperä NOPEAMPI TIEDONSIIRTOTIE TUKIASEMALTA PÄÄTELAITTEELLE. LTE downlink 3G - verkossa Jarmo Halmetoja & Kyösti Honkaperä NOPEAMPI TIEDONSIIRTOTIE TUKIASEMALTA PÄÄTELAITTEELLE LTE downlink 3G - verkossa Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Elokuu

Lisätiedot

Jorma Axelsson. TEKNOLOGISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI - NetHawk Oyj ja mobiiliverkkojen evoluutiot

Jorma Axelsson. TEKNOLOGISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI - NetHawk Oyj ja mobiiliverkkojen evoluutiot Jorma Axelsson TEKNOLOGISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI - NetHawk Oyj ja mobiiliverkkojen evoluutiot Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

Katariina Moilanen LTE-VERKON VOIP-TESTAUKSEN EMULOINTIYMPÄRISTÖ

Katariina Moilanen LTE-VERKON VOIP-TESTAUKSEN EMULOINTIYMPÄRISTÖ Katariina Moilanen LTE-VERKON VOIP-TESTAUKSEN EMULOINTIYMPÄRISTÖ LTE-VERKON VOIP-TESTAUKSEN EMULOINTIYMPÄRISTÖ Katariina Moilanen Opinnäytetyö Kevät 2012 Tietotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sisäverkon peittotuotteet

Sisäverkon peittotuotteet Sisäverkon peittotuotteet Laatuantennin sisäverkon peittotuotteilla voitte helposti parantaa kuuluvuutta tai nostaa mobiililaajakaistan nopeutta. Ulkoantennin avulla hitaasti toimivan laajakaistaliittymän

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista

Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista Mittauksen päämääränä oli tutkia Telewell 3G-Router päätelaitteen suorituskykyä LTE-Lan-gateway konfiguraatiossa. Vertailuarvojen saamiseksi nopeustestejä tehtiin

Lisätiedot

Mobiiliverkot. Kirja sivut 533-572

Mobiiliverkot. Kirja sivut 533-572 Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Historia Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)

Lisätiedot

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen Tärkeimmät toimittajamme: Sisäpeitto antennit: kaapelit: bedea Passion in high frequency Ongelma: GSM-signaali ei kanna rakennuksen sisään heikko kentänvoimakkuus

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Jukka Valkama LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTOVERKKOJEN ANALYYSI KENTTÄTYÖSSÄ

Jukka Valkama LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTOVERKKOJEN ANALYYSI KENTTÄTYÖSSÄ Jukka Valkama LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTOVERKKOJEN ANALYYSI KENTTÄTYÖSSÄ LANGATTOMIEN TIEDONSIIRTOVERKKOJEN ANALYYSI KENTTÄTYÖSSÄ Jukka Valkama Opinnäytetyö Kevät 2014 Tietotekniikan koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

Miska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus. 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous

Miska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus. 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous Verkkoliikenteen rajoittaminen Miska Sulander Jyväskylän yliopisto Atk keskus 2.6.2004 FUNET yhdistyksen vuosikokous Agenda 1. Jyväskylän yliopistoverkko 2. Verkon käytöstä 3. Verkkoliikenteestä 4. Käytön

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Verkon avulla voidaan kehittää monia toimintoja Kauppa Urheilu / Viihde Käyttäjä Energiankulutus Koulutus

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin.

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. T e c h v o Oy V e s a O r p a n a A s e n t a j a n t i e 2 C 8 0 2 4 0 0 K i r k k o n u m m i

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

Matkapuhelinverkon kuuluvuuden parantaminen peittoalueen reunalla

Matkapuhelinverkon kuuluvuuden parantaminen peittoalueen reunalla Juho Palolahti Matkapuhelinverkon kuuluvuuden parantaminen peittoalueen reunalla Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Insinöörityö 4.5.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005 1(5) Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä marraskuuta 2001 annetun radiolain (1015/2001)

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

FTR960 RADIODATATOISTIN

FTR960 RADIODATATOISTIN Käyttöohje 26.9.2007 V 1.1 RADIODATATOISTIN Nokeval YLEISKUVAUS on toistin Nokevalin MTR- FTR- ja KMR-sarjan radiolähettimille. Se lähettää edelleen vastaanottamansa paketit, joten käyttämällä toistimia

Lisätiedot

Soluverkot. Jukka K. Nurminen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Soluverkot. Jukka K. Nurminen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Soluverkot Jukka K. Nurminen T10.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Viime luennolla Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros, haetaan vastausta kysymykseen: Miten bitteinä oleva tieto siirtyy

Lisätiedot

Movikan CallMEDIA-palvelut

Movikan CallMEDIA-palvelut Movikan CallMEDIA-palvelut kuluttaja osaksi Median sisältöä Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut CallTV-palvelut Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut interaktiivista sisältöä medioille IVR-, SMS- ja älypuhelintekniikka

Lisätiedot

Liikennemäärät Tikku vai puhelin

Liikennemäärät Tikku vai puhelin Mobiilidata Nopeus Kaikille mobiiliyhteyksille ominaista on, että käytännössä toteutuva liikennenopeus jää huomattavasti alhaisemmaksi kuin yhteystekniikan nimellinen enimmäisnopeus. Tiedonsiirtoon sopivat

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ 3G-LABORATORIOVERKON RAKENTAMINEN JA RAJAPINTAMITTAUSTEN ANALYSOINTI Työn tekijä: Jarno Toivio Työn valvoja: Seppo Lehtimäki

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:

Lisätiedot

SNE2000G-P and SNE2000G-S Single Line SDSL Network Extender Provider and Subscriber with TC/PAM (G.SHDSL) Encoding

SNE2000G-P and SNE2000G-S Single Line SDSL Network Extender Provider and Subscriber with TC/PAM (G.SHDSL) Encoding 220-0000027 rev06 SNE2000G Installation Page 1 of 7 Asennus ohjeet SNE2000G-P and SNE2000G-S Single Line SDSL Network Extender Provider and Subscriber with TC/PAM (G.SHDSL) Encoding Varoitus Net to Net

Lisätiedot

Laajakaistainen taktinen kognitiiviradio ja RF-tekniikka. Vision Aug 20 th 2013 Ari Hulkkonen

Laajakaistainen taktinen kognitiiviradio ja RF-tekniikka. Vision Aug 20 th 2013 Ari Hulkkonen Laajakaistainen taktinen kognitiiviradio ja RF-tekniikka Vision Aug 20 th 2013 Ari Hulkkonen Radio- ja tietoliikennetekniikka murroksessa: Perinteinen matkapuhelinteknologia, jolla suomalainen tietoliikenneteollisuus

Lisätiedot

Ukkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015.

Ukkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015. Ukkoverkot Oy 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015 Saarijärvi Ukkonet 4G LTE Band 38, 2.6GHz Tukiasemapaikat ja peittoennusteet 2 Selvityksen kohteet 3 Keskustaajaman ulkopuolella, asukasluvun perusteella

Lisätiedot

Mikä muuttuu 2015? WRC2015. Pasi Toivonen

Mikä muuttuu 2015? WRC2015. Pasi Toivonen Mikä muuttuu 2015? WRC2015 Pasi Toivonen World Radiocommunication Conference 2015 WRC15 kokoontuu 2-27.11.2015, International Telecommunication Union (ITU), Geneve, Sveitsi Asialistalla lähes 30 kohtaa,

Lisätiedot

IBM Iptorin pilven reunalla

IBM Iptorin pilven reunalla IBM Iptorin pilven reunalla Teppo Seesto Arkkitehti Pilvilinnat seesto@fi.ibm.com Cloud Computing Pilvipalvelut IT:n teollistaminen Itsepalvelu Maksu käytön mukaan Nopea toimitus IT-palvelujen webbikauppa

Lisätiedot

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:

Lisätiedot

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Viestintävirasto 33 F/2014 M 1 (5) Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä

Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä Juuso Meriläinen 27.11.2015 Juuso Meriläinen Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä 1 / 11 Johdanto

Lisätiedot

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1)

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1) 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2000 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) Sisältö Tietoliikenneverkot

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset. 2.12.2014 DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset. 2.12.2014 DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj 1 Taustaa Matkaviestinyhteydet ovat keskeisessä asemassa kuluttajien ja yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden langattomat järjestelmät. Jukka K. Nurminen

Tulevaisuuden langattomat järjestelmät. Jukka K. Nurminen Tulevaisuuden langattomat järjestelmät Jukka K. Nurminen Edellisellä kerralla Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät Puhelun kytkeminen, Signalointiverkko

Lisätiedot

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Viestintäpalvelun laatu kuluttajalle Kuluttajan odotukset Mittarit Kuluttajan

Lisätiedot

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle.

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle. LAAJAKAISTASELVITYS PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE Loppuraportti V1.0 3.6.2008 Liikenne- ja viestintäministeriölle Oy Omnitele Ab Teemu Huttunen Jyri Puumalainen Ari Ojaniemi

Lisätiedot

Sisällys. Katsaus vuoteen 2013 Q4 2013 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014

Sisällys. Katsaus vuoteen 2013 Q4 2013 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 Sisällys Katsaus vuoteen 2013 Q4 2013 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Liiketoimintojen menestyminen Strategian toteutus Näkymät vuodelle 2014 2 Vuosi 2013 Liikevaihto edellisen vuoden tasolla Käyttökate

Lisätiedot