Koneyrittäjien liitto toteaa lausuntonaan hallituksen esityksestä seuraavan.

Transkriptio

1 Lausunto Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle Asia: Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta Viite: Hallituksen esitys HE 133/2015 Koneyrittäjien liitto toteaa lausuntonaan hallituksen esityksestä seuraavan. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia, metsätuhojen torjunnasta annettua lakia ja riistavahinkolakia hallitusohjelman mukaisten säästöjen edellyttämällä tavalla. Yleisesti toteamme, että esitetyt muutokset ovat oikeansuuntaisia vaikeassa säästötilanteessa. Mielestämme rakenteelliset uudistukset ovat toimivampia kuin tasainen leikkaaminen kaikista työlajeista. Pidämme tärkeänä, että taimikon varhaishoidon ja nuorenmetsän hoidon tuki säilyisi ja tukitasot pysyisivät ennallaan. Leikkaukset näihin työlajeihin ovat valitettavia, koska sillä saadaan aikaan työtä nuorten metsien puunkorjuussa, millä on selkeästi työllistävä vaikutus. Leikkaus vaikuttaa pieniläpimittaisen puuston kohteissa, joissa tuki on tarpeellinen. Nuorten metsien hakkuista tuleva puu on tärkeä energiapuun lähde. Nuoren metsän hoidon tuen ehdot säilytettävä ennallaan Lakiesityksen 12 :ssä esitetään uutena vaatimuksena, että valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset mm. käsittelyä edeltävästä puuston rinnankorkeusläpimitasta. Uutena vaatimuksena on puuston pohjapinta-alalla punnitun (asetusesityksestä poimittu teksti) läpimitan määrittäminen rinnankorkeudelta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Tämä lisää toimenpiteiden ja hallinnollisen taakan määrää. Puuston käsittelyn jälkeen ei myöskään ole aivan helppoa valvoa ko. ennakkoehdon täyttymistä. Esitämme 12 :stä poistettavaksi käsittelyä edeltävän puuston rinnankorkeusläpimittaa koskevat kohdat hallinnollista taakkaa lisäävinä ja valvontaa vaikeuttavana tekijänä.

2 Täten 12 pykälä kuuluisi Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kohde, joka voi olla jakautunut usealle alueelle, täyttää vähimmäispinta-alaa ja käsittelyä edeltävän puuston rinnankorkeusläpimittaa koskevan vaatimuksen sekä käsittelyn jälkeiset puuston tiheyttä, poistumaa, keskipituutta tai rinnankorkeusläpimittaa koskevat vaatimukset ja että kohteelle ei käsittelyn jälkeen jää välitöntä hoidon tarvetta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kohteen vähimmäispinta-alasta ja käsittelyä edeltävästä puuston rinnankorkeusläpimitasta, käsittelyn jälkeisistä puuston tiheyttä, poistumaa, kerätyn pienpuun vähimmäismäärää, keskipituutta ja rinnankorkeusläpimittaa koskevista vaatimuksista, tehdyn nuoren metsän kunnostustyön toteamisesta sekä muista tässä pykälässä säädetyistä tuen ehdoista ja määräytymisperusteista. Lakiesityksen 30 todetaan, että Jos hoitotyö on tehty alkuperäistä hakemusta laajempana, tuen lopullista määrää koskevassa päätöksessä tuen määrä lasketaan alkuperäisessä hakemuksessa ilmoitetun hoitotyön pinta-alan mukaan. Koska pykälässä sallitaan ilmoitettua suppeampi toteutus tai jopa hakemuksessa mainitun työn muutos, niin silloin on syytä sallia myös ilmoitetun työn pinta-alan kasvu arvioitua suurempana. Nykyinen esitys, johtaa pinta-alojen arvioimiseen yläkanttiin ja sitoo siten määrärahaa tarpeettomasti, koska todellisuudessa toteutuma tällöin jää suunniteltua pienemmäksi. Juurikäävän torjunnan tukemisesta luopuminen perusteltua Juurikäävän torjunnan tukemisesta luopuminen on mielestämme perusteltua. Byrokratian vähentämisen ja kemera-tukijärjestelmän tehokkuuden kannalta on järkevää luopua juurikäävän torjunnan tukemisesta. Hallinnointikustannukset eivät ole järkevässä suhteessa maksettuun tukeen nähden. Kymmeniä tuhansia pienen tukimäärän kohteita koskevia hakemuksia saadaan karsittua ja levitystyön markkinoita ja hinnoittelua vääristänyt tuki poistettua. Juurikäävän torjunnan tuki on voimakkaasti vaikuttanut eli käytännössä määrittänyt juurikäävän torjuntatyön hinnan markkinoilla, mitä ei voi pitää hyväksyttävänä. Juurikäävän torjunta tehdään hakkuiden yhteydessä sulan maan aikaan. Ottaen huomioon markkinahakkuista saadut noin kahden miljardin kantorahatulot, on vaikea perustella tuen tarvetta ja siten tuesta luopuminen on perusteltua. Mielestämme juurikäävän torjuntaa ei pitäisi säätää lailla velvoitettavaksi. Meillä on Suomessa vapaaehtoinen, kattava ja toimiva PEFC-sertifiointijärjestelmä, jossa yhtenä kriteerinä on juurikäävän torjunnan tekeminen sulan toukokuun alun ja marraskuun lopun välisissä hakkuissa. Sertifiointivaatimus on lisännyt juurikäävän torjuntaa vapaehtoiselta pohjalta ja asiassa ei ole tullut poikkeamia. Luotamme vapaaehtoisuuteen ja toimijoiden vastuullisuuteen juurikäävän aiheuttamien tuhojen hallinnassa ja ehkäisyssä. Byrokratian lisääminen on ongelmallista myös juurikäävän torjunnan valvonnan kannalta. Lain valvonta on hankalaa, koska kantokäsittelyaineen jälki häviää kannolta suhteellisen nopeasti. Sääntelyn lisääminen tältä osin on myös vastoin hallituksen tavoitetta purkaa sääntelyä ja normeja.

3 Viiden viime vuorokauden keskilämpötilan määrittäminen on käytännön työssä mahdotonta. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, hakkuun yhteydessä tehtävää torjuntaa ei tarvitsisi tehdä, jos ilman lämpötila on liian alhainen. Asetusluonnoksen mukaan lämpötila on liian alhainen, jos hakkuuta edeltävän viiden viimeisen vuorokauden keskilämpötila on ollut alle + 5 celsiusastetta tai ulkolämpötila on pakkasella. Mielestämme säätelyn tulee tehdä tarkkarajaisena lain pykälätekstissä; ei sen perusteluissa ja lain tulee olla yksiselitteisesti noudatettavissa ja valvottavissa. Juurikäävän torjunnan tekemisessä vaihtelevissa sääoloissa on ollut epätietoisuutta siitä, milloin levitystyö voidaan esimerkiksi lopettaa säiden kylmettyä ennen levityskauden säädettyä loppuajankohtaa taikka säiden pysyttyä lämpimänä yli marraskuun lopun. On positiivista, että ongelmaan on yritetty löytää joustavaa ratkaisua, mutta esitetty malli ei tosiasiassa voi toimia hyvin jos ollenkaan. Viiden viime vuorokauden keskilämpötilan määrittäminen käytännön työssä hakkuutyömaahan kohdistettuna on mahdotonta. Kuka mittaa, mistä mittaa ja miten mittaa? Mistä saadaan viralliset lämpötilatiedot ja pystytäänkö ne tuottamaan kattavasti ja luotettavasti? Onko Ilmatieteenlaitoksen virallisia mitta-asemia riittävä määrä? Lain valvonta olisi sangen mahdotonta jälkikäteen. Hakkuukoneenkuljettaja voi aamulla todeta lämpötilan kotona taikka yrityksen konehallilla. Mutta hän joutuu kulkemaan työmaalle, joka voi sijaita lähes sadan kilometrin päässä, keskimäärinkin kymmenien kilometrien päässä. Tarve juurikäävän torjunnalle pitää olla tiedossa ennen kuin työmaalle lähdetään, koska kantokäsittelyaine pitää kuljettaa sinne. Esityksessä on pyritty teoreettiseen kattavuuteen, mikä kääntyy tarkoitustaan vastaamattomaksi käytännön elämässä. On viisaampaa säätää lain velvoite käytännössä toteutettavissa ja valvottavissa olevaksi, vaikka se näin hieman kaventaa lain soveltamisalaa. Jos juurikäävän torjunta siis säädetään pakolliseksi, tulee rajan olla selkeä jolloin kantokäsittelyä ei tehdä toukokuun ja marraskuun välillä eikä pakkasella. Tutkimustiedon mukaan, kuten lain perusteluissa oli todettu, että pakkasjakson jälkeen kolmen viikon ajan ei ole merkittävää riskiä juurikäävän leviämisestä. Käytännössä yli kolme viikkoa kestäviä hakkuutyömaita ei riskialueella tehdä. Esitämme, että metsätuhojen torjunnasta annetun lain uusi 8 a kuuluisi;

4 8 a Juurikäävän torjunta Metsän hakkaajan on huolehdittava kivennäis- ja turvemaalla suoritettavan kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana; ei kuitenkaan pakkasella tai välittömästi pakkasjakson jälkeen. Torjunta on tehtävä hyväksyttävää torjuntamenetelmää käyttäen. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset juurikäävän leviämisen riskialueista, torjuntakohteista, hyväksyttävistä torjuntamenetelmistä (ja 2 momentissa tarkoitetusta ilman lämpötilaa koskevasta rajauksesta. pois) Tuki metsäteihin on tarpeellinen Mielestämme on tärkeää tukea metsäteiden tekemistä ja kunnostusta jatkossakin, jotta tiet pysyvät metsätalouden kuljetusten vaatimassa käyttökunnossa ympärivuotisesti ja puu saadaan tehokkaasti kuljetettua metsästä käyttöpaikalle. Metsäteiden kunto on kriittinen tekijä metsäteollisuuden ympärivuotiselle puuhuollolle ja metsäteollisuuden kilpailukyvylle sekä puunkorjuun logistiikassa toimiville kone- ja kuljetusyrittäjille. Valtion tuet toimivat sekä energiapuun hankinnassa että metsänparannushankkeissa käynnistävänä voimana. Valtion tuki saa energiapuun ostajat laittamaan omaa rahaa hankinnan käynnistämiseksi, kun tuella saadaan muutoin liiketaloudellisesti kannattamaton hankinta toteuttamiskelpoiseksi. Toiminnan näin käynnistyttyä saadaan tukirahat nopeassa tahdissa takaisin valtion kassaan erilaisten verojen (arvonlisävero, polttoaineen valmistevero, tulovero) muodossa. Lannoitukset Terveyslannoituksesta luopuminen, etenkin kivennäismailla on perusteltua, koska lannoitus on yleensä taloudellisesti kannattava toimenpide. Esityksen mukaan terveyslannoituksen sijaan tuettaisiin tuhkalannoitusta suometsissä ja boorilannoituksia boorin puutoksesta kärsivillä kivennäismailla ja turv la. Tuhkalannoituksen tukeminen auttaa hyödyntämään bioenergian tuotannossa syntyvää tuhkaa. Kemerahakemusten sisältö yksinkertaisemmaksi Mielestämme kemera tukien hakeminen, käsittely ja myöntäminen on raskas, kallis ja byrokraattinen prosessi kokonaisuudessaan. Eikä se ole kovin kustannustehokas ja vaikuttava. Tukien käsittelyn ja myöntämisen keskeytykset tulee ilmoittaa riittävän ajoissa Maa- ja metsätalousministeriölle annettaisiin mahdollisuus keskeyttää tuen myöntäminen ja käsittely siinä tapauksessa, että vuosittain käytettävissä oleva myöntämisvaltuus on loppumassa jollekin toimenpiteelle osoitetun

5 myöntämisvaltuuden osalta. Haluamme korostaa maa- ja metsätalousministeriön vastuuta ja velvollisuutta ilmoittaa ja tiedottaa toimijoille riittävän hyvin ja aikaisin tuen myöntämisen sekä käsittelyn keskeytyksestä, jotta niihin osataan varautua. Helsingissä Koneyrittäjien liitto ry Ville Manner Asiantuntija Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto on 2500:n energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö. Koneyrittäjät työllistävät metsäalalla välittömästi itsensä lisäksi yli 5000 työntekijää.