Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO HE 133/2015 vp Luonnonvaraosasto Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Viite: Vastinekuuleminen Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain, metsätuhojen torjunnasta annetun lain ja riistavahinkolain muuttamisesta (HE 133/2015 vp) Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia (34/2015; jäljempänä rahoituslaki), metsätuhojen torjunnasta annettua lakia (1087/2013, jäljempänä metsätuholaki) ja riistavahinkolakia (105/2009). Esityksestä ovat antaneet lausunnon oikeusministeriö, Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Koneyrittäjien liitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Metsäteollisuus ry, Suomen Sahat ry, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö ja Luonnonsuojeluliitto ry. 1. Yleistä rahoituslakia ja metsätuholakia koskevista lausunnoista Lausunnoissa on kiinnitetty huomiota erityisesti juurikäävän torjunnan poistamiseen tuettavien toimenpiteiden joukosta ja torjunnan säätämistä metsätuholaissa hakkaajan velvollisuudeksi. Tuen hakemiseen, hakemusten käsittelyyn ja päätöksentekoon liittyvän hallinnollisen työn määrään on suhtauduttu lausunnoissa kriittisesti. Lausunnoissa on korostettu maa- ja metsätalousministeriön vastuuta tukihakemusten käsittelyn keskeyttämisessä ja siitä tiedottamisesta niin, ettei tuenhakijoiden yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa loukata. Lausunnoissa otettiin kantaa myös valtioneuvoston asetuksilla säädettäviin asioihin kuten rahoitusehtojen muuttamistarpeeseen ja tukien tasoon. 2. Rahoituslakia koskevat maininnat lausunnoissa Taimikon varhaishoidon tuki

2 Taimikon varhaishoidon tukemista voimassa olevin ehdoin pidettiin perusteltuna. Oikea-aikaisen taimikonhoidon tukeminen on sekä metsänkasvatuksen että kustannustehokkuuden kannalta järkevää. Tosin Metsäteollisuus ry:n lausunnossa esitettiin, että tarvittavien vuosittaisten määrärahasäästöjen saavuttamiseksi voitaisiin harkita tukitason alentamista sen sijaan, että juurikäävän torjunta poistetaan tuettavista toimenpiteistä. Taimikon varhaishoito kuten myös nuoren metsänhoito todettiin Metsäteollisuus ry:n lausunnossa normaaliksi metsänkasvatusketjuun kuuluvaksi toimenpiteeksi. Lausunnon mukaan pitkän tähtäimen tavoitteena tulisi olla, että metsätalouden harjoittaminen ammattimaistuu niin, ettei perusmetsänhoitoon tarvitse osoittaa valtion tukea. Nuoren metsän hoidon tuki Nuoren metsän hoidon tukemista pidettiin sinänsä perusteltuna. Koneyrittäjien liitto esitti lausunnossaan, että puuston rinnankorkeusläpimitan määrittäminen ennen toimenpiteeseen ryhtymistä lisää tarpeettomasti hallinnollista taakkaa, joten tältä osin hallituksen esitystä tulisi muuttaa. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että tuen selkeämpi ohjautuminen riukuuntuneisiin nuoriin metsiin edellyttää sitä, että jo ennen työn toteuttamista varmistutaan siitä, että kyseessä on hoitotyön tarpeessa oleva nuori metsä. Ministeriön mielestä esitys parantaa myös tuen hakijoiden oikeusturvaa tilanteissa, joissa voimassa olevan lain nojalla tuen hakijoille on ollut epäselvää, mitä nuoren metsän hoitokohteella on laissa tarkoitettu. Lisäksi lausunnoissa otettiin kantaa valtioneuvoston asetuksella säädettäviin nuoren metsän hoidon rahoitusehtoihin ja tuen tasoon. Metsäteollisuus ry katsoi, että sen sijaan että juurikäävän torjunnan tukemien poistettaisiin rahoituslaista, voitaisiin vastaava määrärahan vuosittainen säästö saavuttaa alentamalla nuoren metsän hoidon tukitasoa. Metsäkeskus ehdotti harkittavaksi rahoitettavien hankkeiden vähimmäiskoon kasvattamista, jolla olisi myös vaikutusta laajemmin käsittelykuvioiden koon kasvamiseen ja metsätalouden kannattavuuden paranemiseen. Metsäkeskus piti tärkeänä hoitotöiden ohjaamista nykyistä selkeämmin riukuuntuneisiin nuoriin metsiin. Nuoren metsän hoidon ja taimikon hoidon rahoitusehtoja ehdotettiin eriytettäväksi, jotta varttuneen taimikon hoito tehtäisiin oikea-aikaisena. Terveyslannoituksen tuki Pääosassa lausunnoista terveyslannoituksen rajaamista esitetyllä tavalla pidettiin tarkoituksenmukaisena ja tuhkan käyttöä suometsien lannoituksiin erittäin perusteltuna. Ympäristöministeriö sen sijaan kiinnitti huomiota tuhkalannoituksen ympäristövaikutuksiin.

3 Juurikäävän torjunnan tuki Metsäteollisuus ja Suomen Sahat esittivät, että juurikäävän torjunnan tuki säilytettäisiin ja että vastaavat säästöt toteutettaisiin muilla toimenpiteillä. Metsäkeskus kannatti juurikäävän torjunnan tuesta luopumista ja torjunnan lisäämistä metsätuholakiin. MTK katsoi, että juurikäävän torjunnan tukea voitaisiin jatkaa. Koneyrittäjien liitto ja ympäristöministeriö katsoivat, että juurikäävän torjunnan tuesta luopuminen olisi perusteltua. Luonnonvarakeskuksella ei ollut hallituksen esitykseen huomauttamista. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoi, että kesäaikaisista hakkuista tulisi ylipäätään luopua sekä juurikäävän torjunnan että hakkuiden luontovaikutusten kannalta Ympäristöministeriön lausunnossa todettiin, että juurikäävän torjunnan voidaan katsoa olevan taloudellisesta toiminnasta aiheutuvien mahdollisten vahinkojen ennakolta torjuntaa, mikä kuuluu yleensä taloudellisen toiminnan harjoittajalle. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että juurikäävän torjunnan tukemiseen ei ole enää perusteita, koska torjunnan tekeminen kesäaikaisten hakkuiden yhteydessä on muodostunut metsäalalla rutiinitoimenpiteeksi. Lisäksi ministeriö haluaa korostaa, että tukijärjestelmän sopeuttaminen vuosittain käytettävissä olevaan myöntämisvaltuuteen ja määrärahaan edellyttää tuotettavan toiminnan supistamista. Metsätien tekeminen Metsäkeskus nosti maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemisessa suullisesti ja myöhemmässä kirjallisessa selvityksessään esiin kysymyksen tiekunnassa tehtävästä uuden metsätien tekemistä ja yksityistien perusparantamista koskevasta päätöksestä. Voimassa oleva rahoituslain 16 :n 2 momentti edellyttää, että pysyvä tieoikeus on perustettu yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisesti ja että tietoimituksessa on määrätty tietä koskevien asioiden hoitamiseksi tieosakkaiden muodostama tiekunta. Tiekunta voidaan kuitenkin yksityistielain mukaan perustaa paitsi tietoimituksessa myös kunnan tielautakunnan toimesta. Koska tiekunnan eri perustamistapoja ei ole syytä erotella, Suomen metsäkeskus esittää, että lain 16 :n 2 momenttia muotoiltaisiin muotoon ja että tietä koskevien asioiden hoitamiseksi on yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisesti perustettu tieosakkaiden muodostama tiekunta. Maa- metsätalousministeriö katsoo, että metsäkeskuksen esitys on perusteltu ja lisää tukijärjestelmän joustavuutta ja kustannustehokkuutta ilman että tieosakkaiden oikeusturva vaarantuu. Sen vuoksi ministeriö esittää, että rahoituslain 16 :n 2 momentti muutettaisiin seuraavasti: 16 Metsätien tekeminen

4 --- Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että perusparannettava yksityistie tai uusi metsätie soveltuu rakenteeltaan metsätalouden ympärivuotisiin kuljetuksiin lukuun ottamatta kelirikkoaikoja ja että tien perusparannusta tai uuden tien tekemistä voidaan pitää alemmanasteisen tieverkon kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisena. Lisäksi edellytetään, että pysyvä tieoikeus on perustettu yksityisistä teistä annetun lain mukaisesti ja että tietä koskevien asioiden hoitamiseksi on yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisesti perustettu tieosakkaiden muodostama tiekunta. Yhteismetsän yksinään toteuttamaan hankkeeseen ei kuitenkaan sovelleta pysyvän tieoikeuden perustamista ja tiekuntaa koskevaa vaatimusta. Määrärahojen riittävyys ja tukihakemusten käsittely Metsäteollisuus katsoi lausunnossaan, ettei tukihakemusten käsittelyn keskeyttäminen saisi heikentää tehtyjen metsäpalvelusopimusten asemaa. Tältä osin maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että metsätalouden rahoitus on harkinnanvaraista tukea eikä maanomistajalla ole subjektiivista oikeutta tukeen. Tuen myöntäminen on riippuvaista käytettävissä olevista määrärahoista. Tukitason aleneminen tai tuen poistuminen on sellainen riski, johon yritysten tulee toiminnassaan varautua. Luonnonsuojeluliitto katsoi, että KEMERA-rahoituksen painopistettä tulisi siirtää taloustoimista talousmetsien luonnonhoitoon. Valtiovarainministeriö piti hallituksen esitystä lähtökohdiltaan kannatettavana, kun siinä tavoitellaan metsätalouden tukimäärärahojen mitoitusta vastaamaan pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisia säästöjä. Valtiovarainministeriö kiinnitti huomiota myös uuteen 28 a :ään, joka mahdollistaa tukihakemusten hylkäämisen ja ehdotetun uuden säännöksen osalta siihen, että taimikon varhaishoitoa ja nuoren metsän hoitoa koskevan toimenpiteen voi aloittaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen. Valtiovarainministeriö epäili säännösten yhteentoimivuutta. Tältä osin maa- ja metsätalousministeriö korostaa, että töiden aloittaminen ei ole tuen hakijalle tae tuen saamisesta. Tuen saaminen on aina harkinnanvaraista. Työn täytyy täyttää tuen myöntämisen edellytykset, joihin kuuluu myös se, että käytettävissä on myöntämisvaltuutta. Ehdotettu uusi 28 a toimii ihan samalla tavoin taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tuen osalta kuin muidenkin tukien osalta. Töiden aloittamisen ajankohta ei vaikuta uuden 28 a :n soveltamiseen. Sen sijaan merkitystä on hakemuksen vireilletulon ajankohdalla, käytettävissä olevalla myöntämisvaltuudella ja sillä täyttääkö työ muulta osin tuen myöntämisen edellytykset.

5 Hallintomenettelyjen keventäminen Metsäkeskus on lausunnossaan esittänyt, ettei osaa valtionavustuslain säännöksistä sovellettaisi esimerkiksi alle 1500 euron tukiin. Valtionavustuslain esitöistä käy ilmi, että lain tavoitteena on ollut muun muassa turvata perustuslaissa tarkoitetut hyvän hallinnon takeet harkinnanvaraisten valtionavustusten myöntämiseen, maksamiseen, käytön valvontaan sekä palauttamiseen ja takaisinperintään liittyvissä viranomaismenettelyissä ja käytettäessä viranomaisen toiminnan apuna ulkopuolisia tilintarkastajia ja muita asiantuntijoita. Kyse on maanomistajan oikeusturvaan liittyvistä asioista. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että hyvän hallinnon takeista on joka tapauksessa huolehdittava tukijärjestelmän osalta. Valtionavustuslain esitöistä käy ilmi, että lain tavoitteena on myös ollut hyvä taloudenhoito. Valtionavustuslain esitöiden mukaan hyvään taloudenhoitoon voidaan tarkemmin määritellä kuuluvan voimavarojen taloudellisesti tehokas kohdentaminen ja käyttäminen. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että kun metsätalouden rahoitukseen käytettävien määrärahat ovat vähenemässä, olisi varojen tehokkaampaa käyttöä suunnata ne pikemmin isompiin hankkeisiin. Metsäkeskuksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota kaksivaiheiseen päätösmenettelyyn. Uusi tukijärjestelmä ei enää EU:n valtiontukisääntöjen vuoksi salli ns. jälkirahoitteisia tukia. Rahoituslaissa on säännös, joka koskee päätöksiä tuen lopullisesta määrästä. Hallintolain 44 :n mukaan kirjallisesta päätöksestä on muun muassa käytävä ilmi päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu. Hallintolain 45 :n mukaan päätös on perusteltava. Näin ollen tuen lopullista määrää koskevasta päätöksestä tulisi käydä ilmi lopullisen tuen määrän lisäksi myös lopullisen tuen määrän laskemisen perusteet. Tuensaajan kannalta tämä tarkoittaa, että päätöksestä kävisi siis ilmi, onko kaikki esitetyt kustannukset tai työ- ja tarvikemäärät hyväksytty. Tuen saajalla olisi muutoksenhakumahdollisuus, jos hän esimerkiksi katsoisi, että päätöksessä olisi virheellisesti jätetty hyväksymättä joitakin hankkeen kustannuksia. Maa- ja metsätalousministeriö pitää säännöstä maanomistajan oikeusturvan kannalta tärkeänä. Luonnonvarakeskuksen tehtävät Rahoituslakia koskevan lakiehdotuksen uudessa 47 a :ssä säädettäisiin luonnonvarakeskuksen tehtävistä. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi sanat elokuun loppuun mennessä seuraavasti: 47 a Luonnonvarakeskuksen tehtävä

6 Luonnonvarakeskuksen tulee vuosittain elokuun loppuun mennessä toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle tiedot kolmen edellisen kalenterivuoden puukuutiometrin keskikantohinnan aritmeettisesta keskiarvosta maakuntapohjaisesti maakunnittain. (2 mom. kuten HE:n lakiehdotuksessa) Rahoituslakia koskevan lakiehdotuksen siirtymäsäännökset Hallituksen esitykseen sisältyviä rahoituslakia koskevia voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiä tulisi täydentää seuraavasti (lisäykset kursiivilla): Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleet juurikäävän torjunnan tuen hakemukset ratkaistaan niiden saapumisjärjestyksessä. Juurikäävän torjuntaa koskevat toimenpiteet, joihin tukea myönnetään, tulee tällöin saattaa loppuun viimeistään 31 päivänä toukokuuta Juurikäävän torjunnan tukea koskevat hakemukset, joiden käsittelyyn ei ole enää käytettävissä myöntämisvaltuutta, hylätään. Niihin ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin tukiin, joita koskeva toteutusilmoitus on toimitettu metsäkeskukselle tämän lain voimaantulon jälkeen, sovelletaan tämän lain 30 :n 3 momenttia ja 32 :n 2 momenttia. Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyissä taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukea koskevassa päätöksissä mainittujen töiden loppuunsaattamiseen voidaan myöntää lisäaikaa enintään tuen myöntämistä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun asti. Muuta lisäaikaa ei saa myöntää. Tämän lain 29 a :n 2 momenttia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa tehdyissä toteuttamissuunnitelmaan perustuvaa tukea koskevissa päätöksissä mainittujen töiden loppuunsaattamiseen.

7 Yllä olevat kursiivilla merkityt lisäykset ja niiden perustelut käyvät ilmi maa- ja metsätalousministeriön toimittamasta päivätystä muistiosta maa- ja metsätalousvaliokunnalle. 3. Metsätuholakia koskevat maininnat lausunnoissa Juurikäävän torjunnan velvoite Metsäteollisuus ry:n mielestä juurikäävän tuen poistaminen ja torjunnan säätäminen lakisääteiseksi velvoitteeksi tulisi johtamaan metsätalouden ja puunhankinnan kausivaihtelun kärjistymiseen. Koneyrittäjien liitto kannatti tuen poistamista, mutta ei kannattanut juurikäävän torjunnan säätämistä pakolliseksi. Ympäristöministeriö kannatti myös tuen poistamista, mutta se piti samalla perusteltuna, että juurikäävän torjunta olisi velvoittavaa. Myös MTK:n mielestä juurikäävän torjunnan tukemista valtion varoin voitaisiin pitää edelleen perusteltuna. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että tilanteessa, jossa juurikäävän torjunnan tukeminen lopetetaan, nähdään torjuntavelvoitteen säätäminen tarpeelliseksi sen vuoksi, että juurikääpä on metsien pahin sienituholainen Suomessa ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän ilmaston lämpenemisen vuoksi. Torjuntavelvoitetta voidaan verrata tuoreen puutavaran varastointirajoituksiin hyönteistuhojen pitämiseksi alhaisella tasolla. Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Sahat ry:n mielestä juurikäävän torjuntavelvoite kuuluu yksiselitteisesti maanomistajalle. Myös hyödyt kohdistuvat maanomistajaan ja torjuntatoimien valvonta on maanomistajan päätösvallassa. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että noin 80 prosenttia puunmyynnistä yksityismetsissä tehdään pystykauppoina. Pystykaupassa omistaja luovuttaa metsänhakkuuoikeuden puunostajalle ja pääosin juurikääpää torjutaan kantokäsittelynä hakkuun yhteydessä. On puukauppaosapuolten välisestä sopimisesta kiinni, miten kustannukset torjunnan toteuttamisesta jaetaan. Ministeriö haluaa korostaa metsätalouden rahoituksen harkinnanvaraisuutta ja budjettisidonnaisuutta. Maanomistajalla ei ole subjektiivista oikeutta tukeen. Tukitason aleneminen tai tuen poistuminen on sellainen riski, johon yritysten tulee toiminnassaan varautua. MTK ry esittää, että torjuntavelvoitteen tulisi koskea ainoastaan koneellista puunkorjuuta ja että metsänomistajien omatoimisissa hakkuissa vaatimus torjunnan tekemisestä on kohtuuton. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että torjuntavelvoitteen tulee koskea tasapuolisesti kaikenlaista puunkorjuuta. Esityksessä kotitarvehakkuut on rajattu pois torjuntavelvoitteen piiristä. Manuaaliset hakkuut voi tarvittaessa ajoittaa tehtäväksi talvikaudella, jolloin torjunnasta ei tarvitse huolehtia. Kasvinsuojelututkinnon vaatimus laajenee näin niihin henkilöihin, jotka tekevät manuaalisia

8 hakkuita kesäaikaan. Jos henkilö on suorittanut kasvinsuojelututkinnon esimerkiksi maatalouden alalta, ei hänen kuitenkaan tarvitse suorittaa tutkintoa metsätalouden osalta uudestaan. Metsäkeskus kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että joulukuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana voi erityisesti eteläisessä Suomessa olla lämpimiä jaksoja, jolloin juurikäävän leviämisen riski on suuri hakkuiden yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo kuitenkin, että torjunta-aikaa ei ole tarpeen ulottaa esitetyn ajanjakson ulkopuolelle. Torjunta ei ole enää tarpeen silloin, kun lämpötila on ollut vähintään viiden päivän ajan alle + 5 celsiusastetta. Jos ilman lämpötila alkaa uudestaan nousta, kestää noin kolme viikkoa ennen kuin itiöitä on ilmassa. Tällaiset useiden viikkojen lämpöjaksot ovat vielä harvinaisia sekä huhtikuun alussa että joulukuussa ja torjuntakausi voidaan pitää toistaiseksi toukokuun alusta marraskuun loppuun. Tilannetta on kuitenkin seurattava ja ilmaston lämmetessä tarvittaessa tarkistettava määritettyä torjuntaajanjaksoa. Koneyrittäjien liitto on sitä mieltä, että ehdotetussa metsätuholain 8 a :ssä tulisi selvästi ilmaista, että juurikäävän torjuntaa ei tarvitse tehdä pakkasella tai välittömästi pakkasjakson jälkeen. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo olevan tarpeellista, että valtioneuvoston asetuksella voidaan tarkentaa niitä lämpötiloja jolloin torjuntaa ei olisi tarpeen tehdä. Luonnonsuojeluliiton mielestä kesähakkuista tulisi kokonaan luopua juurikäävän torjunnan ja hakkuiden luontovaikutusten vuoksi.