NURMEKSEN KAUPUNKI. Itäisen 121- ja Porokylän 131 kaupunginosan asemakaavamuutokset ja sitovat tonttijaot (ITÄ/Kotipolku ja POR/AL -kortteli)

Transkriptio

1 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Itäisen 121- ja Porokylän 131 kaupunginosan asemakaavamuutokset ja sitovat tonttijaot (ITÄ/Kotipolku ja POR/AL -kortteli) Kuva 1: Kaavamuutosalueiden sijoittuminen asemakaava-alueella Asemakaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Ympäristön hallinta Kaavoitus /

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Kaupunginosa: Korttelit ym.: Kaavan nimi: Laatijan nimi: Itäinen / Kotipolku ja Porokylä / AL -kortteli Nurmeksen kaupunki Itäisen- 121 ja Porokylän 131 kaupunginosa Itä-114 ja 116 sekä Por-128 osakorttelit. Itäisen- 121 ja Porokylän 131 kaupunginosan asemakaavamuutos (ITÄ/Kotipolku ja POR/AL -kortteli) NURMEKSEN KAUPUNKI Martti Piironen Kaavoituspäällikkö Yhteystiedot: Porokylänkatu 6 D NURMES Puh tai s.posti. martti.piironen@.nurmes.fi Vireilletulo: Kaavamuutoksesta on kerrottu kaavoituskatsauksen yhteydessä laaditussa kaavoitusohjelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnan yhteydessä (hyväksytty kaavoitusjaostossa ), on kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettu päivätyllä kuulutuksella, kuten kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (julkaistu sanomalehti Ylä-Karjalassa ja ilmoitustaululla ). Hyväksyminen: Kaavoitusjaosto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

3 3 1.2 Kaava-alueiden sijainti Kuva 2: Asemakaavamuutosten sijainti Nurmeksen Itäisessä ja Porokylän kaupunginosassa 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Itäisen- 121 ja Porokylän 131 kaupunginosan asemakaavamuutos (ITÄ/Kotipolku ja POR/AL -kortteli) Kaavan päätarkoitus: Itäisen 121 kaupunginosan kaavamuutoksen tavoitteena on alueen osin vanhentuneiden kaavojen (peräisin vuosilta ) ajan tasalle saattaminen. Kotipolun viereisten tonttien omistajat ovat hakeneet asemakaavamuutosta Kotipolun liittämiseksi kahteen tonttiin. Porokylän kaupunginosan asemakaavan muuttamisen tavoitteena on tontinomistajan toiveen toteuttaminen. Asemakaavaa muutettaisiin siten, että AL -korttelialue jaettaisiin kahtia Porokylänkatu 31:ssä. Tuolloin Tasalan tila ja Olavi Partasen omistama 31 m2 alue yhdessä muodostaisivat yhden tontin ja ns. Naakan talon alue toisen tontin. Näin tonttirajat noudattaisivat pääosin omistussuhteita. Aloite kaavaprosessin käynnistämiselle on lähtenyt tontinomistajien (maanomistajien) aloitteesta. Kerrosala: Väestö: Laajuus: 1439 m2 8 henkeä 0,46 ha

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEIDEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet Seudulliset selvitykset Maakuntaliiton [seutukaavaliiton] julkaisut Paikalliset selvitykset TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisema ja luonnonolot Pienilmasto Vesistöt ja vesitalous Luonnonsuojelu Rakennettu ympäristö Väestö ja yhdyskuntarakenne Palvelut Työpaikat, elinkeinotoiminta Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Erityistoiminnat Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot Rakennussuojelu Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAMUUTOSTEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö... 22

5 5 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Yleiskaavoitus Maakuntakaavoitus Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutusten selvittäminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset talouteen Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset talouteen Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Vaikutukset kulttuuriin YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA LÄHDELUETTELO KUVALUETTELO LIITELUETTELO ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITTEET (YMPÄRISTÖ- JA MUUT SELVITYKSET) ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET VASTINELUETTELO... 40

6 6 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista LIITE 1: Liikenneverkko LIITE : Yhdyskuntatekninen huolto LIITE : Maanomistus LIITE : Poistuva asemakaava LIITE : Toteutusluonnos LIITE : Asemakaavamuutos / Kartta ja merkinnät LIITE : Tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, erillinen asiakirja) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Valtakunnalliset selvitykset tai ohjeet - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 493 (2001) - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu, Suomen Ympäristö 780 (2005) - Liikenneturvallisuus kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2006) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa, Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita I (2007) Seudulliset selvitykset Maakuntaliiton [seutukaavaliiton] julkaisut Lähde Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa 89. Elävänä Pohjois-Karjalassa Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92. Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 94. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 96. Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia

7 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! 72. Maakuntaohjelma POKAT Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 73. Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys 74. Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 78. Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpanosuunnitelma Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys Paikalliset selvitykset - Rakennusten inventointia; Kakkinen Tuula, Kettunen Terhi, Kuittinen Leena, Pietikäinen Taina, Piironen Tuula, Pikkarainen Hanna, Pyykönen Petteri ja Soininen Suvi ( ) - Rakennusten inventointia; arkkitehtiylioppilas Pirjo Kaltiainen (1993) - Nurmeksen kulttuuriympäristöohjelma; Nurmeksen kaupunki / Katri Nuutinen (1998) - Rakennuskannan arvottaminen; arkkitehti Kirsti Reskalenko (2000), - Yleiskaava (Rakennesuunnitelma 2010) ja selostus (kaupunginvaltuusto ) - Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kuntasuunnittelukurssin aineisto ( ) - Nurmeksen liikenneturvallisuussuunnitelma, Nurmeksen kaupunki, Tiehallinto ja Liidea (2007) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I viranomaisneuvottelu (sovittu puhelimitse, ei tarpeellinen tässä vaiheessa, AYK:n lausunto riittää) - Osallisille on järjestetty mahdollisuus tutustua kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja laadittuihin selvityksiin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Asemakaavamuutosluonnos (laadittu OAS:in yhteydessä) ja siihen tutustumisaika kuten OAS:iin - Asemakaavamuutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vuoden 2008 syksyllä - II viranomaisneuvottelu AYK:ssa syystalvella 2008 (vain tarvittaessa) - Kaavaehdotus saatetaan valtuustokäsittelyyn vuoden vaihteessa. 2.2 Asemakaava Itäisen 121 kaupunginosan asemakaavan on Pohjois-Karjalan lääninhallitus vahvistanut ja Porokylän 131 kaupunginosan asemakaavan on Pohjois-Karjalan lääninhallitus vahvistanut

8 8 Kuva 3: Ote Itäisen 121 kaupunginosan asemakaavasta Kuva 4: Ote Porokylän 131 kaupunginosan asemakaavasta Suunnittelun alla olevat alueet on varattu seuraaviin tarkoituksiin: - ITÄ: Erillispientalojen korttelialue (AO) - Jalankululle varattu katualue (Kotipolku). - POR: Asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL)

9 9 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu pääosin Nurmeksen kaupungin ja kaava-alueen yksityisten toimesta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Itäisen kaupunginosan asemakaava, jolle toinen kaavamuutosalue sijoittuu on ruutukaavaaluetta, mikä on tyypillinen esimerkki 1800 luvun lopun myöhäisempire-henkisestä asemakaavoituksesta Suomessa vaikka sitä on myöhemmin muutettu (muutos vahvistettu lääninhallituksessa ). Kaava on säännöllinen ruutukaava. Porokylän kaupunginosan asemakaavamuutos on uudempaa ja se on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Luonnonympäristö Maisema ja luonnonolot Alueet ovat rakennettua korttelialuetta Nurmeksen Itäisen- ja Porokylän kaupunginosien asemakaava-alueella Pienilmasto Porokylänkadun liikenteestä ilmaan kulkeutuu pienhiukkasia (katupöly ja pakokaasut). Muutoin alueet sijoittuvat ilmaston kannalta kohtuullisen hyvälle alueelle Vesistöt ja vesitalous Porokylän kaupunginosa kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen. Alueelle on laadittu pohjavesialueen rakenneselvitys vuonna 2000.

10 10 Kuva 5: Kartta ja karttamerkinnät pohjavesiselvityksestä (mallin rakenne) Lähde: Geologian tutkimuskeskus / Kuopio Luonnonsuojelu Kaavamuutosalue kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen. Uhanalaisia tai huomionarvoisia kasveja tai eläinlajeja alueelle ei sijoitu Rakennettu ympäristö Väestö ja yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalueilla asuu yhteensä 8 henkeä Kaupunki-/taajamakuva Kaavamuutosalueet ovat tavanmukaisia kaavatonttialueita. Kotipolku on osin jyrkässä rinteessä, joten sen käyttö on ollut vähäistä. Sitä ovat pääasiassa käyttäneet Kotikadun varrella olevat asukkaat ja Kyrönrannankadun liepeillä olevat asukkaat oikaistessaan uimaan Lautiaisen rannassa olevalle uimarannalle. Porokylän kortteli 128 sijoittuu Porokylän kadun varteen ja on siten kaupunkikuvallisesti merkittävämpi kaavamuutosalue.

11 11 Kuva 6: Kotipolun varrella oleva Ahposen asuinrakennus (kortteli 114) Kotipolun alkupää ja oikealla viereinen tontti johon polku liitettäisiin sekä kuvassa 6 tontilla oleva hyväkuntoinen asuinrakennus Kuva 7: Kotipolun varrella oleva Korhosen asuinrakennus (kortteli 121) Kotipolun toisessa päässä oleva toinen tontti johon polku liitettäisiin sekä tontilla oleva hyväkuntoinen asuinrakennus kuvattuna Pitkärannankadulta Kuva 8: Porokylänkadun varrella olevat liikerakennukset (kortteli 128) Porokylänkadun varrella olevassa toisessa rakennuksessa (ruskea) on alakerrassa kahvila ja yläkerrassa asuintila ja toisessa rakennuksessa (vaalea) alakerrassa on kirpputori ja yläkerrassa asuinhuoneita Palvelut Itäisen kaupunginosan kaavamuutosalueen palvelut sijoittuvat pääosin Läntiseen kaupunginosaan ja Porokylän kaavamuutosalueen muut palvelut sijoittuvat pääosin Porokylän keskustaan Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueilla oleviin rakennuksiin sijoittuu kahvila ja kirpputori, joissa on muutama työpaikka.

12 Virkistys Itäisen kaupunginosan kaavamuutosalueen länsipuolella on Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) ja uimaranta-alue (VV) Lautiaisen rannalla. Porokylän kaavamuutosalueen eteläpuolella asemakaavassa on puistoalue, jolla on asemakaavassa myös leikkipuisto (VK) Liikenne Porokylän kaava-alueen pohjoispuolella on vilkasliikenteinen Porokylänkatu. Itäisen kaavamuutosalueen ympäristössä Pitkänrannankatu ja Kotikatu ovat tavallisia asuntokatuja. MERKINNÄT: Kuva 9: Liikenneverkko merkintöineen Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavamuutosalueella oleville rakennuksille ei ole voimassa olevassa asemakaavassa annettu suojelumerkintöjä Tekninen huolto Vesihuoltoverkostosta vastaa Nurmeksen kaupungin vesilaitos. Alueella on maanalainen sähkö- ja tietoliikenneverkko. Sähköverkon omistaa Pohjois- Karjalan sähkö oy ja tietoliikenneverkot Sonera ja Tikkacom.

13 13 Porokylän alueen vieritse kulkee lämpöjohto (omistaa Nurmeksen Lämpö Oy) ja puhelinkaapeli sekä vesi- ja viemärijohto. Kuvat 10-11: Tekninen huolto, niin Itäisessä kaupunginosassa kuin Porokylässäkin Erityistoiminnat Porokylän alue on tärkeää pohjavesialuetta. Puhtaan pohjaveden saanti on turvattava. Tavoitteet pohjaveden suojelemiseksi: - Suojelun tavoitteena on estää ennakolta pohjavesialueen muuttuminen käyttökelvottomaksi, sillä jo tapahtuneen pohjavesivahingon korjaaminen on kallista ja vaikeaa Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Nurmeksessa ilmanlaatuongelmista merkittävin on maaperän ja vesistöjen happamoituminen. Pääosa happamoittavista päästöistä tulee ilmateitse muualta Suomesta tai ulkomailta. Suurimmat melu- ja tärinähaitat johtuvat Porokylänkadun liikenteestä sekä rautatiestä Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistus jakautuu seuraavasti: - kaupunki 0,0423 ha, yksityiset 0,4164 ha, Yhteensä: 0,4587 ha.

14 14 Kuvat 12-13: Maanomistus Itäisen ja Porokylän kaupunginosan kaavamuutosalueilla (punainen yksityiset ja vihreä kaupunki) 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Tässä asemakaavan muutosprosessissa tarkastellaan em. tavoitteiden ryhmittelyn ja sen perusteluiden osalta: * toimiva aluerakenne * eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu * virkistyskäyttö * toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto * luonto- ja kulttuuriympäristönä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Suunnittelualueet kuuluvat Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen (Taajamatoimintojen alue A).

15 15 Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen, kaava ei vielä ole lainvoimainen. Maakuntakaava on suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Kuva 14: Ote maakuntakaavasta Maakuntahallitus on päättänyt tammikuun 2006 lopulla käynnistää maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus käsittää ne osa-alueet, joita ei ollut varsinaisessa maakuntakaavassa. Näitä ovat maa-ainesten otto- ja turvetuotantoalueet ja niihin liittyvät maakunnalliset suojelualueet sekä varuskuntien ja niiden ampuma-alueiden maa-alueet. Lisäksi tarkistuksessa voidaan huomioida muita maakunnallisia suojelualueita ja maakuntakaavan tarkistukseen liittyviä asioita. Maakuntakaavan tarkistus tulee korvaamaan voimassa olevan seutukaavan ja hyväksytyn maakuntakaavan näiltä osin. Maakuntakaavoitusta koskevat aineistot ovat nähtävänä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton www-sivuilla Yleiskaava Nurmeksen koko kunnan yleiskaava (rakennesuunnitelma 2010) on hyväksytty valtuustossa Tässä yleiskaavassa alue on keskustoimintojen aluetta, jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (C-1).

16 16 Aiempi Nurmeksen keskustaajaman yleiskaava 1975 ja haja-asetusalueen osayleiskaava on hyväksytty Nurmeksen kaupunginvaltuustossa Tätä yleiskaavaa noudatetaan myös soveltuvin osin, kunnes alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tässä Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavassa 1975 Itäisen kaupunginosan kaavamuutosalue on merkitty pientaloalueeksi ja Porokylän kaupunginosan alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Kuva 15: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavasta 1975 Kuva 16: Ote Nurmeksen keskustaajaman yleiskaavan 1975 kaavamerkinnöistä Asemakaava Itäisen 121 kaupunginosan asemakaavan on Pohjois-Karjalan lääninhallitus vahvistanut ja Porokylän 131 kaupunginosan asemakaavan on Pohjois-Karjalan lääninhallitus vahvistanut

17 17 Kuva 17: Ote Itäisen 121 kaupunginosan asemakaavasta Kuva 18: Ote Porokylän 131 kaupunginosan asemakaavasta Suunnittelun alla olevat alueet on varattu seuraaviin tarkoituksiin: - ITÄ korttelit 114 ja 116: Erillispientalojen korttelialue (AO) - Jalankululle varattu katualue (Kotipolku). - POR kortteli 128: Asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL)

18 Rakennusjärjestys Nurmeksen uusi rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kuva 19: Ote rakennusjärjestyksen liitekartasta (suunnittelutarvealue) Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muuttamisalue on kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Itäisen kaupunginosan asemakaavamuutosalue sisältyy hyväksyttyyn tonttijakoon, ja tontit on mitattu ja viety kiinteistörekisteriin korttelin 114 tontin nro 6 osalta ja korttelin nro 16 (asemakaavassa kortteli nro 116) tontin nro 1001 osalta (korttelinumeron muutosta ei ole vielä viety kiinteistörekisteriin). Porokylän kaupunginosan asemakaavamuutosalue sisältyy hyväksyttyyn tonttijakoon, mutta tontteja ei ole merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty Maa ja Vesi Oy:n 70-luvun lopulla laatimaa 1:1000 kantakarttaa, jota on skannattu AutoCad:in DWG -formaattiin GeoData Oy:ssä vuonna 1994 ja sitä on ylläpidetty kaupungin teknisen palvelukeskuksen ympäristön hallinnan mittauksen toimesta vuosina Kaavan pohjakartta on ajan tasalla.

19 Rakennuskiellot Itäisen kaupunginosan asemakaavamuutosalueen korttelissa nro 116 on rakennuskielto, koska aiemman asemakaavan mukaisen korttelin numeron 16 muutosta kaavamuutoksessa 116:ksi ei ole viety kiinteistörekisteriin. Porokylän kaupunginosan asemakaavamuutosalue on rakennuskiellossa, koska tontteja ei ole mitattu ja viety kiinteistörekisteriin Rakennussuojelu Kaava-alueilla suoritetuissa eri inventoinneissa ei ole havaittu rakennuksissa sellaisia kulttuurihistoriallisia tai rakennustaiteellisia arvoja, että rakennukset olisi syytä suojella Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Kaavamuutosalueella on suoritettu rakennusten inventointia (inventoinnin suoritti vuonna 1983 arkkitehtiylioppilas Pirjo Kaltiainen ja myöhemmin arkkitehti yo Katri Nuutinen laati Porokylän kehittämissuunnitelman, jossa on käsitelty myös osittain tätä aluetta). LIITE 1: LIIKENNEVERKKO LIITE : YHDYSKUNTATEKNINEN HUILTO LIITE : MAANOMISTUS LIITE : POISTUVA ASEMAKAAVA LIITE :TOTEUTUSLUONNOS LIITE : ASEMAKAAVAMUUTOS (Kartta ja merkinnät) LIITE : TONTTIJAON MUUTOS - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, erillinen asiakirja) - Kolmen keskuksen kaupungissa: Nurmeksen kaupunki ja Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston yhdyskuntasuunnittelun laboratorio on järjestänyt Nurmeksessa kuntasuunnittelun kurssin ja jatkokurssin vuosina , josta on valmistunut julkaisu C 91 Kolmen keskuksen kaupungissa. Suunnitelmissa on käsitelty myös tätä seutua. Kuva 20: Ote yleispiirteisestä suunnitelmasta (kolmen keskuksen kaupunki / Oulun yliopisto)

20 20 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutosten suunnittelun tarve Itäisen 121 kaupunginosan kaavamuutos on tarpeen, koska alueen kaavat ovat peräisin vuosilta ja ne ovat siten jo osin vanhentuneet ja Kotipolun viereisten tonttien omistajat ovat hakeneet asemakaavamuutosta Kotipolun liittämiseksi kahteen tonttiin. Porokylän kaupunginosan asemakaavan muuttaminen on tarpeen, mikäli tontinomistajan toive toteutetaan. Asemakaavaa muutettaisiin siten, että AL -korttelialue jaettaisiin kahtia Porokylänkatu 31:ssä. Tuolloin Tasalan tila ja Olavi Partasen omistama 31 m 2 alue yhdessä muodostaisivat yhden tontin ja ns. Naakan talon alue toisen tontin. Näin tonttien rajat noudattaisivat omistussuhteita. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavaprosessin käynnistämiselle on lähtenyt yksityisten maanomistajien aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat: maanomistajat, kaikki ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikutta, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ovat Nurmeksessa seuraavat (Tummennetulla kursiivilla, joille varataan tilaisuus lausunnon antamiseen nähtävillä olon yhteydessä ja alleviivatuilta pyydetään lausunto): Maanomistajat Kaavamuutoksen vaikutusalueen asukkaat Kunnan hallintokunnat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Museovirasto Nurmeksen Lämpö Oy Sonera ja TikkaCom Rakennusvalvontaviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen Terveydensuojeluviranomainen - Nurmeksen ja Valtimon kansanterveystyön kuntayhtymä Maamittaustoimisto

21 21 Kuva 21: Kaavoituksen osapuolten kaaviokuva (vihreällä osalliset) Vireilletulo Asemakaavamuutokset ovat tulleet vireille yksityisten tonttien omistajien taholta. Aloite Itäisen 121 kaupunginosan osakorttelien n:ot 114 ja 116 sekä Porokylän 131 kaupunginosan osakorttelin n:o 128 asemakaavamuutosten (ITÄ/Kotipolku ja POR/AL kortteli) laatimiseksi on lähtenyt tonttien omistajilta seuraavasti: - Itäisen 121 kaupunginosan osalta Kotipolku -nimiseen katualueeseen rajoittuvan kahden tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavamuutosta katualueen liittämiseksi heidän tontteihinsa. - Porokylän 131 kaupunginosan osalta AL -korttelialue jaettaisiin kahtia Porokylänkatu 31:ssä, jolloin Tasalan tila ja Olavi Partasen omistama 31 m 2 alue yhdessä muodostaisivat yhden tontin ja ns. Naakan talon alue toisen tontin. Näin ollen tonttien rajat noudattaisivat omistussuhteita. - aloitteen tekijät ovat sitoutuneet maksamaan kaavoituksesta aiheutuvat kustannukset. - Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksella (päivätty ) sanomalehti Ylä- Karjalassa ja kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla ajalla Lisäksi asiakirjat ovat olleet nähtävänä myös kaupungin verkkosivuilla.

22 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisille on annettu mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön ajan huolimatta siitä, että joitakin aikarajoja on esitetty Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja asetuksen 26 :n tarkoittama viranomaisneuvottelua ei ole pidetty (sovittu puhelimitse, ei tarpeen tässä vaiheessa, AYK:n lausunto riittää), mutta tarvittaessa se on tarkoitus pitää mikäli nähtävillä ollessa tai lausunnoissa ilmenee sellaista jotta viranomaisneuvotteluun olisi aihetta. Muiden viranomaisten ja kaupungin eri hallintokuntien kanssa on käyty tarpeellisessa laajuudessa kahdenkeskisiä neuvotteluita suoraan, sähköpostin välityksellä taikka kirjeitse. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Yleiskaavoitus Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä koko kuntaa koskevassa yleiskaavassa (rakennesuunnitelma 2010) Porokylän alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (C-1), jolla pääasiallisina toimintoina ovat palvelut, hallinto, asuminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot ja näihin liittyvät liikenne- ja virkistysalueet sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet että teollisuusalueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (asemakaava-alue). Rakennesuunnitelmaan 2010 on myös merkitty taajama lähialueineen (asemakaava- ja suunnittelutarvealue TYK), jolle tulee laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Alueella on, niiltä osin kuin tässä yleiskaavassa ei ole merkintää tai mainintaa, edelleen voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä keskustaajaman yleiskaava 1975, kunnes koko alueelle on laadittu ja hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tässä vuonna 1978 hyväksytyssä keskustaajaman yleiskaavassa 1975, Itäisen kaupunginosan kaavamuutosalue on merkitty pientaloalueeksi ja Porokylän kaupunginosan alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi.

23 Maakuntakaavoitus Pohjois-Karjalaan on laadittu maakuntakaava ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen, kaava ei vielä ole lainvoimainen. Kuva 22: Ote maakuntakaavasta Lähde: Pohjois-Karjalan liitto / www-sivut Asemakaavamuutosalue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). TAAJAMATOIMINTOOJEN ALUE (A) Aluemerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset alue- tarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenne- väylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskunta- rakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet.

24 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden käytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka koskettaisivat Nurmesta ja on otettava asemakaavan muutoksessa huomioon: - elinympäristöjen toimivuus, viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus - maisemien, kulttuuriympäristöjen ja luonnonarvojen vaaliminen - luonnon virkistyskäytön edellytysten turvaaminen - luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen - toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne - toimivat yhteysverkostot - energiahuollon edellytysten turvaaminen - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset merkittävät aluekokonaisuudet Kunnan asettamat tavoitteet Suojelusuunnitelmat ja ohjelmat: Porokylän kaavamuutosalue kuuluu pohjaveden suojelun piiriin Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet on osittain selostettu kohdassa 3.2 Suunnittelutilanne ja em. kohdissa Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaa muutettaessa selvitetään kaksi vaihtoehtoa, joiden vaikutuksia arvioidaan. 0. Tilanne ennallaan eli kaavamuutosta ei tehdä 1. Asemakaavaa muutetaan hakemusten mukaisesti.

25 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutusten selvittäminen Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Valittuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vertaamalla toisiinsa rakennettuun ympäristöön nähden arvioidaan olevan joitakin eroja: * asumisen (ITÄ) alueella arvioidaan olevan hyvää vaihtoehdosta riippumatta, koska toinen rakennuksista lähes tasaisella ja toinen on aurinkoisella lounaisrinteellä. Molemmat rakennukset ovat rauhallisella ja viihtyisällä alueella, joskin Kotipolusta on jonkin verran haittaa, koska se kulkee aivan toisen rakennuksen vieritse. Alueella (POR) asuminen sijoittuu toiseen kerrokseen, jonne Porokylän liikenteestä aiheutuu jonkin verran haittoja. * liikenneverkkoon vaikutukset ovat vähäiset, koska muita uusia liikenneväyliä kaavamuutoksella ei tule, joskin Kotipolun poistuessa osa asukkaista joutuu käyttämään kiertoteitä oikaistessaan uimarannalle. * tekniseen huoltoon eri vaihtoehdoilla ei ole olennaisia vaikutuksia, koska ne säilyvät ennallaan vaihtoehdosta riippumatta. * ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset kohdentuvat lähinnä pohjavedensuojeluun, mitä varten kaavassa riippumatta vaihtoehdosta tulee antaa erityiset suojelumääräykset. * sosiaaliseen ympäristöön vaikutukset arvioidaan vähäisiksi valitusta vaihtoehdosta riippumatta. Vaihtoehdolla 0, ei tapahtuisi muutoksia nykyiseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Valittuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vertaamalla toisiinsa luontoon ja luonnonympäristöön, ei arvioida olevan olennaisia eroja verrattuna toisiinsa: * pohjaveden suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota vaihtoehdosta riippumatta. Vaihtoehdolla 0, ei tapahtuisi muutoksia nykyiseen Vaikutukset talouteen Valittuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vertaamalla toisiinsa talouteen, vaikutukset arvioidaan erojen olevan vähäisiä

26 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavamuutosratkaisun vaihtoehtojen valinnassa on keskitytty lähinnä Kopipolun liittämiseen viereisiin tontteihin (korttelit ITÄ 114 ja 116) ja liikerakennusten tontin jakamiseen omistusolosuhteet huomioivaksi (kortteli POR 128) Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1: Asemakaavaa muutetaan siten, että Kotipolku liitetään erillispientalojen korttelialueeseen (AO) ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue jaetaan kahdeksi tontiksi (AL) Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoitusjaosto on hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty ) ja siihen liittyvän alustavan asemakaavamuutosluonnoksen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustavat asemakaavaluonnokset on lähetetty Pohjois-Karjalan ympäristökeskukseen tiedoksi sekä mahdollista lausuntoa varten. Lausunto on annettu ja siinä ei ole esitetty olennaisia tarkistamistarpeita vain Porokylän kaavamääräyksiin on esitetty lisättäväksi maininta jotta kaavamuutosalue kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen. Tarkennus on otettu huomioon ja tehty kaavamääräyksiin. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Väestömäärä asemakaavamuutosalueella ei kasva. Työpaikkojen määrään ja laatuun kaavamuutoksella ei ole erityistä vaikutusta. Kaavamuutosaluetta on yhteensä 0,4587 ha. AL aluetta 0,1947 ha, 779 k-m 2 AO aluetta 0,2640 ha, 660 k-m Palvelut Porokylä kaavamuutosalueelle sijoittuu lähinnä kaupallisia palveluita.

27 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutosten keskeisenä tavoitteena on ollut toteuttaa tontinomistajien toiveet. Asemakaavamuutosten toteuttaminen ei aiheuta luonnonympäristössä kovinkaan suuria muutoksia, koska alueet ovat voimassa olevissa asemakaavoissakin rakennuskortteleita, joskin Kotikadun liittäminen viereisiin tontteihin vaikuttaa jonkin verran alueen ilmeeseen. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet * AL aluetta 0,1947 ha, jolla rakennusoikeutta 779 k-m 2, II kerroksiselle rakennuksille. * AO aluetta 0,2640 ha, jolla rakennusoikeutta 660 k-m 2, I 1/2 kerroksisille erillispientaloille. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat: * väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaava-alueella vaikutukset jäävät olemattomiksi. * yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset ovat myös vähäiset. * kaupunki-/taajamakuvaan vaikutukset ovat vähäiset. * asumiseen vaikutukset ovat myönteiset, onhan alue asumisen kannalta hyvällä alueella. * nykyisten palveluiden säilymiseen kaavamuutoksella ei ole erityisiä vaikutuksia. * työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan vaikutukset jäävät vähäisiksi. * virkistykseen kaavamuutoksella on jonkin verran vaikutusta, koska osa asukkaista joutuu käyttämään kiertoteitä uimarannalle mentäessä Kotipolun poistuessa käytöstä. * liikenneverkkoon vaikutukset ovat kuten edellä. * ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset kohdentuvat lähinnä pohjavedensuojeluun, mitä varten kaavassa on annettu erityiset määräykset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan muutoksella vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat: * luonnonoloihin vaikutukset ovat lähinnä siinä, että kaava-alueella oleva Kotipolku liitetään viereisiin tontteihin, jolloin sen ilme muuttuu.

28 28 * luonnon monimuotoisuuteen, pienilmastoon maa- ja metsätalouteen vaikutukset jäävät olemattomiksi. * vesistöihin ja vesitalouteen sekä luonnonsuojeluun vaikutukset ovat myönteisiä, koska pohjaveden suojeluun on kiinnitetty erityistä huomiota kaavamääräyksissä Vaikutukset talouteen Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat merkittävät: * ympäristön suojelusta huolehditaan, jolloin ympäristön puhdistamiseen ja haittojen korjaamiseen tarvittavat taloudelliset uhraukset jäävät pienemmiksi. * kokonaistalouteen vaikutukset ovat vähäiset. * kunnan talouteen pitkällä aikavälillä vaikutukset saattava olla positiivisesti merkittäviä kun pohjaveden puhtaudesta on huolehdittu Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Asemakaavan muutoksella vaikutukset ihmisten terveyteen ja elinoloihin ovat pääasiassa myönteisiä: * kaavamääräyksillä on pyritty eliminoimaan terveysriskejä aiheuttavia toimia Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Asemakaavan muutoksella vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä ovat: * asukkaiden määrän ja ikärakenteen muutoksiin vaikutukset ovat vähäiset Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Asemakaavan muutoksella vaikutukset sosiaalisiin oloihin ovat vähäiset. * alueiden käyttöön ja rakentamisen järjestämiseen vaikutukset ovat myönteisiä, koska kaavalla selkeytetään alueiden käyttö ja rantarakentaminen ja siten myös niiden arvostus kohoaa Vaikutukset kulttuuriin Asemakaavan muutoksella vaikutukset kulttuuriin ovat olemattomat.

29 Ympäristön häiriötekijät Porokylän kaava-alue sijaitsee tärkeällä pohjaveden muodostumisalueella. Pohjaveden saastumisen uhkana ovat teollisuus, liikenne, viemäriverkosto ja hautausmaa. Kaavassa on pohjaveden pilaantumisvaaran varalta annettu yksityiskohtaiset ohjeet ja kaavamääräykset siitä miten rakentaminen ja toiminnot alueella tulee järjestää: - Korttelialueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa tai sijoittaa sellaista laitosta, joka voi aiheuttaa pohjaveden saastumista tai muita ympäristöhaittoja. - Viemäriverkko on rakennettava tiiviiksi. - Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että öljysäiliöt sekä piha-alueet, joilla käsitellään tai varastoidaan öljyä tai muita pohjavesien pilaantumisvaaran aiheuttavia aineita on rakennettava tiiviiksi siten, että pohjavesiä pilaavat aineet eivät pääse maaperään. Liikenne- ja autopaikoitusalueet on tehtävä samoin. - Toiminnasta aiheutuva pölyävä aines on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittoja (esim. umpinainen siilo). - Pintavedet on päällystetyillä alueilla viemäröitävä. Eli alueelle ei saa sijoittaa sellaisia uusia laitoksia tai toimintoja, jotka voivat pilata pohjaveden tai muuttaa veden laatua tai määrää: Pohjaveteen ei saa päästää ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Alueelle ei saa rakentaa öljyjen, myrkkyjen, torjunta-aineiden, tiesuolojen eikä ympäristölle vaarallisten aineiden varastoa ellei niiden suhteen ole tehty riittävät turvajärjestelyt. Nurmeksessa ilmanlaatuongelmista merkittävin on maaperän ja vesistöjen happamoituminen. Pääosa happamoittavista päästöistä tulee ilman mukana muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaava-alueella ei ole merkittäviä pistemäisiä päästölähteitä, mutta myös liikenne tuottaa typenoksideja ja hiukkaspäästöjä, mutta näihin kuin muualta tuleviin päästöihinkään ei voida tällä kaavalla vaikuttaa. Suurimmat meluhaitat johtuvat Porokylänkadun liikenteestä sekä rautatieliikenteestä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Erillispientalojen korttelialue. Asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

30 30 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon talolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Kahden eri korttelin välinen raja. ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Itäinen 121 kaupunginosa 1. RAKENNUSTEN SIJOITUS - Erillinen talousrakennus (autovaja) saadaan sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle. 2. RAKENTAMISTAPA - Rakennukset tulee kooltaan, muodoltaan, materiaaliltaan ja väreiltään rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. - Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasema

31 31 tulee olla kortteleittain naapurirakennuksen vastaavaan korkeusasemaan soveltuva. - Rakennuksen kattokaltevuuden on oltava samansuuruinen naapurirakennuksen kattokaltevuuden kanssa. 3. ISTUTUKSET - Tontilla tulee säilyttää tai istuttaa puita niin, että niiden määrä on vähintään yksi puu kutakin tontin pinta-alan 150 m2 kohti. - Istutettavalle tontin osalle saadaan sijoittaa ajoväylä ja kulkuyhteys tontille. 4. AITAAMINEN - Tontit tulee aidata pensas- tai lautasäleaidoin. 5. AUTOPAIKAT - Yksi autopaikka kutakin asuntoa kohti. Porokylän 131 kaupunginosa 1. RAKENTAMISTAPA - AL-korttelialueella tontille sallitusta kerrosalasta 10 % tulee käyttää asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja varasto-, askartelu-, leikki- tai vastaavia palvelutiloja varten. - Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. - Uudisrakennuksen tulee soveltua ympäristöönsä ja kaaupunkikuvaan. - Luonnollista maanpintaa ei saa oleellisesti muuttaa. - Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee erityisryhmät ja liikuntaesteiset ottaa huomioon. 2. PIHA-, LEIKKI- JA OLESKELUALUEET SEKÄ ISTUTUKSET - Tonteilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 20 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. - Rakentamatta jäävälle tontin osalle, jota ei käytetä leikkialueeksi tai liikenteeseen, on istutettava puita ja pensaita vähintään 1 tontin rakentamattoman pinta-alan 100 m2 kohti. - Asuntojen piha-alueet on erotettava tontin muista toiminnoista riittävällä suojaistutuksella. 3. AITAAMINEN - Asuintontit saa aidata pensasaidalla tai korkeintaan 1,2 m korkealla puu- tai verkkoaidalla. 4. AUTOPAIKAT - Asunnot - Yksi autopaikka kutakin kerrosalan 60 m2 kohti, kuitenkin vähintään yksi autopaikka kutakin asuntoa kohti ja yksi vierasautopaikka kutakin kerrosalan 500 m2 kohti. - Liikehuoneisto, toimistot ja niitä vastaavat - Yksi autopaikka kutakin kerrosalan 50 m2 kohti.

32 32 5 YMPÄRISTÖHAITTOJEN TORJUNTA - Kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan tärkeään pohjavesialueeseen. - Alueelle ei saa rakentaa laitosta, joka vaarantaa pohjaveden laadun. Teollisuuden lastaus-, purku-, pysäköinti- ja varastoalueet on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Sade- ja sulamisvedet on alueelta johdettava öljynerotuskaivojen kautta viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle. - Viemärit on rakennettava tiiviiksi siten, että mitään jätevesiä ei pääse maaperään - Kaikki öljysäiliöt, jotka on tarkoitettu pohjavesien laadulle vaarallisille aineille, on sijoitettava tiiviiseen katettuun suoja-altaaseen. - Suoja-allas on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin. Altaan tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan nesteen suurin määrä. - Alueella ei saa irrallaan säilyttää tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. - Kadut ja tiealueet on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Niiden sivuojat ja tarvittavat leikkaukset ja penkereet tulee tiivistää siten, että voidaan estää mahdollisesti maahan päässeiden pohjaveden laadulle vaarallisten aineiden joutumista pohjaveteen. - Haitallista pohjaveden purkautumista tai haitallisia muutoksia pohjaveden pinnan korkeuteen ei saa aiheuttaa rakentamisen takia. 6 MUUT OHJEET - Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee erityisryhmät ja liikuntaesteiset ottaa huomioon. 5.7 Nimistö Asemakaavan muutoksessa nimistöön ei tule muutoksia muita kuin Kotipolku nimenä poistuu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisohjeeksi on laadittu toteutusluonnos liitteet Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavamuutoksen lainvoimaistuttua Nurmeksen kaupunki ja yksityiset huolehtivat alueen toteuttamisesta yhdessä tai erikseen.

33 Toteutuksen seuranta Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan vuosittain kaavoituskatsausten yhteydessä. 7. LÄHDELUETTELO LÄHDE POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITON NETTISIVUT... 6 LÄHDE: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS / KUOPIO LÄHDE: POHJOIS-KARJALAN LIITTO / WWW-SIVUT KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOSALUEIDEN SIJOITTUMINEN ASEMAKAAVA-ALUEELLA... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOSTEN SIJAINTI NURMEKSEN ITÄISESSÄ JA POROKYLÄN KAUPUNGINOSASSA... 3 KUVA 3: OTE ITÄISEN 121 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVASTA... 8 KUVA 4: OTE POROKYLÄN 131 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVASTA... 8 KUVA 5: KARTTA JA KARTTAMERKINNÄT POHJAVESISELVITYKSESTÄ (MALLIN RAKENNE) KUVA 6: KOTIPOLUN VARRELLA OLEVA AHPOSEN ASUINRAKENNUS (KORTTELI 114) KUVA 7: KOTIPOLUN VARRELLA OLEVA KORHOSEN ASUINRAKENNUS (KORTTELI 121) KUVA 8: POROKYLÄNKADUN VARRELLA OLEVAT LIIKERAKENNUKSET (KORTTELI 128) KUVA 9: LIIKENNEVERKKO MERKINTÖINEEN KUVAT 10-11: TEKNINEN HUOLTO, NIIN ITÄISESSÄ KAUPUNGINOSASSA KUIN POROKYLÄSSÄKIN KUVAT 12-13: MAANOMISTUS ITÄISEN JA POROKYLÄN KAUPUNGINOSAN KAAVAMUUTOSALUEILLA (PUNAINEN YKSITYISET JA VIHREÄ KAUPUNKI) KUVA 14: OTE MAAKUNTAKAAVASTA KUVA 15: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVASTA KUVA 16: OTE NURMEKSEN KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVAN 1975 KAAVAMERKINNÖISTÄ KUVA 17: OTE ITÄISEN 121 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVASTA KUVA 18: OTE POROKYLÄN 131 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVASTA KUVA 19: OTE RAKENNUSJÄRJESTYKSEN LIITEKARTASTA (SUUNNITTELUTARVEALUE) KUVA 20: OTE YLEISPIIRTEISESTÄ SUUNNITELMASTA (KOLMEN KESKUKSEN KAUPUNKI / OULUN YLIOPISTO) KUVA 21: KAAVOITUKSEN OSAPUOLTEN KAAVIOKUVA (VIHREÄLLÄ OSALLISET) KUVA 22: OTE MAAKUNTAKAAVASTA LIITELUETTELO LIITE 1: Liikenneverkko LIITE : Yhdyskuntatekninen huolto LIITE : Maanomistus LIITE : Poistuva asemakaava LIITE : Toteutusluonnos LIITE : Asemakaavamuutos / Kartta ja merkinnät LIITE : Tonttijaon muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, erillinen asiakirja)

34 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE

35 35

36 LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) LIITTEET

37 37

38 ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAKARTTA JA -MÄÄRÄYKSET

39 39

40 VASTINELUETTELO VASTINELUETTELO (lisätään nähtävillä olon jälkeen tarvittaessa)

41 41 VASTINELUETTELO: Asemakaavamuutosehdotuksen nähtävillä oloaikana ei ole jätetty yhtään muistutusta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen lausuntoon viitaten asemakaavaehdotusta on tarkennettu kahden korttelin välisen rajan merkinnän osalta. Tarkennukset on viety kaavakarttaan ja sen merkintöihin sekä selostukseen ja sen liitteisiin.