Kansliapäällikkö Hannele Pokka. Ympäristöministeriö. Alustus 100. Rakennusfoorum Helsinki

Transkriptio

1 Kansliapäällikkö Hannele Pokka Ympäristöministeriö Alustus 100. Rakennusfoorum Helsinki Ilmastonmuutos ja energian hinta ovat ne kaksi tekijää, joiden kanssa meidän suomalaisten on ollut pakko oppia elämään. Jokaisen on viime aikoina ollut pakko tunnustaa, että ilmasto on muuttunut. Talvet eivät ainakaan ole enää samanlaisia kuin ennen. Energian hinta on noussut eikä näköpiirissä ole mitään merkkejä siitä, että esimerkiksi sähkön hinta olisi tulossa alaspäin. Tavallinen kuluttaja miettiikin nyt, miten pystyy säästämään nykyistä energian käyttöä, mutta kyllä hän myös haluaisi tietää, millaisissa olosuhteissa hänen lapsenlapsensa vuonna 2050 asuvat ja elävät, miten he hankkivat elantonsa, millaisia tuotantotapoja he käyttävät taloudellisessa toiminnassa, millaisia tavaroita ja palveluita he kuluttavat ja miten he viettävät vapaa-aikaansa. Maan hallituksessa on työn alla useita strategioita, jotka antavat tilaisuuden arvioida nykytilaa ja ennustaa tulevia. Valtioneuvoston kansliassa laaditaan ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuusselontekoa ympäristöministeri Lehtomäen johdolla ja elinkeinoministeriössä väännetään ilmasto- ja energiapoliittista strategiaa, jossa on tarkoitus määrittää, miten EU:n tammikuussa hyväksymät ilmasto- ja energiatavoitteet pannaan toimeksi. Molemmat hallituksen piirissä työn alla olevat paperit menevät eduskunnan käsittelyyn. Suomelle unioni on asettanut noin 9,5 prosentin lisäystavoitteen uusiutuvien energialähteiden osalta niin, että uusiutuvan energiantuotannon osuus olisi vuoteen 2020 mennessä 38 %:ia Energiatehokkuutta olisi parannettava 20 %:lla sekä lisätä 10 %:lla liikenteessä biopolttoaineen osuutta. Näitä on pidetty tiukkoina velvoitteina, mutta todennäköistä on, että EU:n tavoitteet tulevina vuosina tästäkin tiukkenevat, jos kansainvälisissä ilmastosopimusneuvotteluissa päästään eteenpäin. Nyt siis kannattaa toimia, sillä lasku tulevaisuudessa voi olla vieläkin kalliimpi. Eniten tavallisia kansalaisia kiinnostavat käytännön toimet: miten energialaskua voi pienentää, miten asuntojen rakenteissa voidaan ottaa huomioon energiatehokkuus jne. Erityisesti kuluttaja haluaa tietää, mitä investoinnit maksavat Hyvät kuulijat, kaikista kasvihuonekaasuista energiasektori aiheuttaa yli 80 prosenttia. Ei siis ihme, että huomiomme helposti kiinnittyy siihen tapaan, jolla energiaa tuotetaan. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin pohtia miten energiaa kulutetaan. Rakennusten energiatehokkuus on tästä hyvä esimerkki.

2 Suomessa on noin 2,7 miljoonaa asuntoa. Viime vuosina vuosittain on rakennettu noin uutta asuntoa. Vanhaa kantaa poistuu purkamisen seurauksena varsin vähän, asuntokantamme uusiutuu parin prosentin vuosivauhtia. Rakennusten kokonaisenergiakulutus on 40 % maan koko energiakulutuksesta ja rakennuskanta vastaa peräti yhdestä kolmanneksesta maan kasvihuonepäästöistä Rakennukset, joita tänä päivänä rakennetaan, ovat pystyssä vielä 2050, sillä talothan tehdään kestämään isältä pojalle tai pojan pojalle vuodeksi. Tästä syystä on hyvä, että juuri nyt uudisrakentamiseen kiinnitetään huomiota. Selvää kuitenkin on, että painopiste on olemassa olevassa rakennuskannassa. Energiatehokkuus on päivän iskusana. Ilman energian kulutuksen kasvun pysäyttämistä ja kääntämistä laskuun Suomella ei ole mahdollisuuksia päästä sille esitettyihin uusiutuvan energian ja päästöjen vähennystavoitteisiin. Samaan aikaan kun Suomessa rakennetaan ydinvoimaa ja nähtävästi jatkossa myös tuulivoimaa ja vesivoimaa, on merkittävästi lisättävä energiatehokkuutta eli suomeksi sanottuna itse kunkin meistä on tutkittava kulutuskäyttäytymistään ja säästettävä energiaa. Silloin omalle kohdalle maksuun tuleva lasku varmimmin pienenee. Itse olen huomannut, että kuljen talossa ja laitan sähköisten vempainten stand up-asentoja kiinni, huolehdin siitä, ettei lamppuja jää palamaan, käytän energian säästölamppuja, kuljen lähikauppaan mieluummin pyörällä kuin autolla, menen töihin bussilla ja koetan pitää huoneiden lämpötilan pari astetta alempana. Ympäristöministeriö on aloittanut valmistelun uusien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Uudet rakentamismääräykset tulevat voimaan vuoden 2010 alusta ja niissä vaaditaan lämmitysenergian säästöä asuinrakennuksilta prosenttiin nykyiseen määräystasoon verrattuna. Vuoden 2012 alusta yleistä vaatimustasoa suunnitellaan kiristettäväksi edelleen 20 %.:lla. linjaukset tulevat tarpeeseen, sillä kansainvälisen energiajärjestö IEA:n maaraportin mukaan Suomen nykyiset määräykset ovat jäljessä yleisestä pohjoismaisesta vaatimustasosta. Energiatodistus on hyvä väline energiatehokkuuden edistämisessä. Todistushan tuli vuoden alusta käyttöön ja se helpottaa tavallisen ihmisen kykyä arvioida rakennusten energiatehokkuutta. Energiatodistus hyödyttää erityisesti asunnon ostajia ja vuokraajia, jotka voivat todistuksen avulla vertailla tarjolla olevien asuntojen energiatehokkuutta. Energiatehokkuus on myös kiinteistön omistajan etu. Energiatehokkuus voi jatkossa olla merkittävä myyntivaltti.

3 Vaikka investointi energiatehokkuuteen voi maksaa itsensä hämmästyttävän pian takaisin, on syytä muistaa, että monille pienituloisille jo parin tuhannen euron lämpöpumppu on ylivoimaisen iso investointi. Asuntojen omistajat tarvitsevatkin julkista tukea investointien toteuttamiseen. Tässä suhteessa valtion ensi vuoden talousarviossa tehty avaus kotitalousvähennykset enimmäismäärän korottamiseksi on oikeaan osunut toimi. Samalla vähennyksestä puretaan nykyiset rajoitteet, joka merkitsee, että kiinteistönomistaja voi tehdä 3000 euroon asti verotuksessa vähennyksen tekemänsä investoinnin työkustannuksista. Olisi tietysti ollut hyvä, jos verovähennystä olisi voinut käyttää myös laitteisiin, mutta onhan tämäkin hyvä alku. Samalla hallitus päätti lisätä rahaa energia-avustuksiin syksyn lisäbudjetissa, mikä on erittäin hyvä. Nythän avustuksia on kunnissa ruuhkaksi asti ja kunnat pienentävät avustusprosentteja saadakseen rahan riittämään. Matalaenergia tai passiivienergiatalot eivät synny ilman kustannuksia. Toki kustannuksia aiheuttaa myös nykymenon jatkaminen. Vanhojen talojen, kerrostalojen ja omakotitalojen saneeraaminen on kallista puuhaa, kun muutetaan lämmitysjärjestelmä vähäpäästöisemmäksi. Sähkölämmitystalon muuttaminen johonkin muuhun lämmitysmuotoon lienee kaikkein kalleinta. Ovatko kotitaloudet yleensä haluttomia maksamaan kiinteistöjen paremmasta laadusta? Ei näytä siltä. Viimeisen viidentoista vuoden aikana asukkaat ovat toivoneet viihtyisimpiä, turvallisempia ja toimivampia asuntoja ja maksaneet niistä kalliimman hinnan. On arvioitu, että asuntojen tekninen laatu ja muut halutut ominaisuudet ovat nostaneet rakennuskustannuksia 25 prosenttia. Eikä näytä todennäköiseltä, että energian lisätuotanto alentaisi kuluttajan sähkölaskua. Nykyjärjestelmä päästökauppoineen sallii sen, että sähköstä, joka on perushyödyke, voidaan periä tuotantokustannuksia huomattavasti kalliimpi hinta. Energiaomavaraisuutta on silti tarpeen nostaa, jotta voimme vähentää riippuvuutta Venäjän tuonnista. Rakennus- ja kiinteistöalalta odottaisin paljon nykyistä suurempaa panosta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Eri vaihtoehtojen tutkimisessa ja prosessien kehittämisessä tarvitaan alan toimijoiden ja eri tutkimuslaitosten panostusten nostamista. Kuluttajat kyllä arvioivat tilannetta kukkarollaan, mutta yksistään määräyksillä ja ohjauksella energiatehokkuus ei parane. Kuluttajilla pitää olla käytettävissään kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Missä viipynevät kotitalouksille käyttökelpoiset ratkaisut tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämisestä

4 Hyvät kuulijat, kesän aikana on asuntoministeri Vapaavuoren aloitteesta keskusteltu vilkkaasti kauppakeskuksista ja niiden rakentamisen vaikutuksista yhdyskuntien toimivuudelle. Keskustelu on tuonut esille oikeita näkökohtia kuten sen, mikä merkitys on kaavoituksella. Nykyistä selvemmin tuleekin hahmottaa, että alueiden kaavoituksella vaikutetaan merkittävästi siihen kuinka suuriksi rakentamisen kustannukset ja toisaalta kuinka kalliiksi asuminen muodostuu. Kaavoituksessa olisikin nykyistä paremmin pystyttävä suunnittelemaan, että asutus, liikennejärjestelyt ja myös liikerakentaminen tapahtuu kustannustehokkaasti. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikkien ihmisten pitäisi suurissa kaupungeissa asua kerrostaloissa metrolinjan, bussireitin tai radan varressa ja maaseudulla ei tarvitsisi asua kenenkään. Suomessa ihmiset asuvat hajallaan ja jos suomalaiselta kysyy, missä hän haluaisi asua, saa vastauksen: omakotitalossa, keskellä kaupunkia ja järven rannalla. Täällä pääkaupunkiseudullakin on paljon rakentamattomia alueita. Tilaa olisi monimuotoiselle asumiselle, johon kuuluvat niin pientalot kuin tiiviimpi asuminen. Kunnilla on kaavoitusvalta ja nyt niiden kannattaa valtaansa käyttää yhdyskuntarakenteen vahvistamiseen. Kun suomalainen hankkii asunnon, valintaan vaikuttaa ylivoimaisesti eniten hinta, mutta kyllä hän myös tutkii, onko koulu, päiväkoti, ostoskeskus ja muut palvelut kohtuullisen matkan päässä. Liikerakentamisesta on jo puhuttu niin paljon, että riittänee, kun totean, että megahankkeissa, joita suunnitellaan pari seutukunnan tai parin maakunnan tarpeisiin, yhden kunnan kaavapäätös tuskin riittää. Sen koko luokan hankkeiden tulisi sisältyä maakuntakaavaan. Pääkaupunkiseudun asuntopulasta en uskalla sanoa yhtään mitään muuta kuin että ei hyvältä näytä. Kysyntää on paljon enemmän kuin tarjontaa. Toisaalta asuntomarkkinoiden tasaantuminen voi suunnata rakennusliikkeiden mielenkiintoa sosiaaliseen asuntotuotantoon, joka ei ole ollut suosittua, kun kovan rahan asunnoille on riittänyt kysyntää Ympäristöministeriö on myös käynnistänyt normitalkoot, joilla on haluttu selvittää, onko meillä rakentamismääräyksiä, joita ilmankin selvittäisiin ja jotka lisäävät rakentamisen kustannuksia. Ei liene yllätys, että tehdyn kyselyn perusteella rakentamisessa haluttaisiin väljyyttä mm. väestönsuojatiloja ja kylpyhuonemitoituksia koskeviin määräyksiin. Asian valmistelu on siinä vaiheessa, että kyselyn tuloksia mietitään ministeriössä, antavatko ne aihetta ja jos antavat, mihin toimenpiteisiin.

5 Hyvät kuulijat! Olen poiminut tähän joitain rakentamisen alueen keskeisiä asioita. Ja tämä katsaus osoittaa, että meillä on yhteistä tekemistä.