Monikulttuurisuusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monikulttuurisuusohjelma 2014 2017"

Transkriptio

1 Monikulttuurisuusohjelma valtuusto

2 Sisältö JOHDANTO... 3 OSA 1: Poikkihallinnollisten ohjelmien maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta koskevat linjaukset... 5 Osallistuva Espoo -kehitysohjelma....5 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma... 5 Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma....6 Kestävä kehitys -kehitysohjelma... 6 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma... 6 OSA 2: Poikkihallinnollisten ohjelmien toimintakentän ulkopuolelle jäävät linjaukset... 7 Henkilöstö... 7 Kielitaito....8 Työllisyys ja toimeentulo... 9 Terveys ja hyvinvointi Viestintä Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto Maahanmuuttajien asunnottomuus ESPOON KAUPUNKI Painatuspalvelut 2014 ISBN

3 JOHDANTO Ohjelman suhde Espoo-tarinaan Espoo-tarina on kaupungin strategia vuoteen Se suuntaa kaupungin toimintaa entistä paremmin ja selkeämmin yhteisiin tavoitteisiin. Kaupungin vision mukaan Espoo on verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon arvoihin kuuluu yhdenvertaisuus. Espoo-tarinan tavoitteet koskevat kaikkia espoolaisia. Tämän ohjelman tarkoituksena on varmistaa maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten yhdenvertaisuus visiossa asetettujen tavoitteiden suhteen. Kaikkien kaupunkilaisten Espoossa ei suvaita rasismia. Espoo-tarinan päämääriin kuuluu, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei kuitenkaan jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Tämä kuvaa hyvin myös monikulttuurisuusohjelman lähtökohtia. Maahanmuuttajien kotoutuminen Espooseen ei onnistu ilman heidän aktiivista mukanaoloaan. Tämän ohjelman linjauksia toteuttamalla kaupunki tukee maahanmuuttajien kotoutumista. Kaupungin yhteistyö seurakuntien ja mm. liikunta- ja kulttuurijärjestöjen kanssa tukee tätä. Ohjelman tarkoitus Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä on säädetty laki. Sen mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma valtuuston hyväksyttäväksi. Espoon kotouttamisohjelmaa kutsutaan monikulttuurisuusohjelmaksi. Sen lähtökohtana on jo toteutunut väestörakenteen muutos sekä ennustettu väestönkehitys. Espoo-tarinan mukaan Espoo on tänään viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama asukkaan kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Kaupungin tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Monikulttuurisuusohjelmaan on kirjattu tähän liittyviä tavoitteita ja keinoja. Painopiste on konkreettisessa kehittämistyössä ja tärkeimpien kehityskulkujen seuraamisessa. Maahanmuuttajat Suomessa ja Espoossa Tilastollisesti maahanmuuttajataustaista väestöä kuvataan yleisimmin äidinkielen tai kansalaisuuden perusteella. Kansalaisuuteen perustuvassa tarkastelussa Suomen kansalaisuuden jo saaneet, maahanmuuttajataustaiset henkilöt jäävät tilastojen ulkopuolelle. Vuoden 2013 alussa Suomessa asui ulkomaan kansalaista, mutta äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui henkilöä. Tässä ohjelmassa seurataan ensisijaisesti vieraskielisen väestön kehitystä ja palveluja. Joidenkin tämän ohjelman tavoitteiden seurantamittareiden kohdalla puhutaan kuitenkin vieraskielisyyden sijaan ulkomaiden kansalaisista sen takia, että monista rekistereistä ja julkisen hallinnon asiakastietojärjestelmistä ei löydy luotettavaa tietoa asukkaiden tai asiakkaiden äidinkielestä. Kaupunkilaisten terveys- ja hyvinvointieroja on vaikea kaventaa Espoo-tarinan tavoitteiden mukaisesti, ellei kaupungilla ole selvää kuvaa eri ryhmien hyvinvointieroista. Tällä hetkellä ei useinkaan ole tietoa siitä, miten maahanmuuttajat käyttävät erilaisia kaupungin palveluja. Maahanmuuttajien palvelujen käyttöä, kotoutumista ja 3

4 hyvinvointia koskevaa tilastointia on tärkeää kehittää. Maahanmuutto on muokannut Espoon väestöä nopeasti. Vuoden 2013 alussa kaupunkilaista, eli 11,3 prosenttia väestöstä, puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vielä vuosituhannen vaihteessa vieraskielisten osuus espoolaisista oli alle 4 prosenttia. Viime vuosina vieraskielisten määrä on kasvanut vuosittain noin kolmella tuhannella. Vieraskielisten kaupunkilaisten määrä ylitti hengen rajan vuonna 2009 ja hengen rajan vuonna Muutoksen ennustetaan jatkuvan nopeana. Vuonna 2013 julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa asuu lähes vieraskielistä kaupunkilaista. Ennustettu vieraskielisen väestön kasvu merkitsee, että vuonna 2030 kaupunkilaisista 21 prosenttia ja työikäisistä kaupunkilaisista 24 prosenttia on vieraskielisiä. Maahanmuuttajaväestö keskittyy Suomessa suuriin kaupunkeihin, mikä näkyy myös Espoossa. Vuonna 2013 Espoossa asui 11 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 48 prosenttia koko maan vieraskielisestä väestöstä. Maahanmuuttajat ja kaupungin palvelut Maahanmuuttajien palveluissa kiinnitetään usein huomiota erityispalveluihin, jotka on suunnattu vain maahanmuuttajille. Varsinkin kotoutumisen alkuvaiheessa normaalipalveluiden pariin siirtymistä tukevat erityispalvelut ovatkin tärkeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi maahanmuuttajien kielikoulutus ja neuvontapalvelut. Kaupungin suurin haaste on kuitenkin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, jotka vastaavat kaikkien kaupunkilaisten tarpeisiin heidän taustastaan riippumatta. Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Eri maahanmuuttajaryhmien lähtökohdat oman hyvinvointinsa turvaamisessa voivat olla heikommat kuin muilla. Tämä voi joissain tilanteissa edellyttää positiivista erityiskohtelua tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Käytännössä sillä tarkoitetaan esimerkiksi pidemmän ajan varaamista asiakaspalveluun, jos asiakas ei puhu suomea/ruotsia hyvin. Se voi myös tarkoittaa tietyille ryhmille suunnattuja koulutuspalveluja. Positiivinen erityiskohtelu ei ole suosimisjärjestelmä, jonka tarkoituksena olisi asettaa joku henkilö tai ryhmä muita parempaan asemaan. Tietyn ryhmän erityiskohtelu ei saa johtaa muiden ryhmien syrjimiseen. Tämän vuoksi positiivinen erityiskohtelu tulee aina pystyä perustelemaan hyvin ja sen tulee olla pyrityn tavoitteen kannalta oikein mitoitettua. Ohjelman toimeenpano ja seuranta Kaupunginhallituksen asettamispäätöksen mukaan monikulttuurisuusohjelman valmisteluun osallistuminen, ohjelman seuranta ja toteutumisen arviointi kuuluvat Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunnan tehtäviin. Neuvottelukunta on maahanmuuttajien, järjestöjen, viranomaisten ja kaupungin päättäjien yhteistoimintaelin. Vastuu ohjelman toimeenpanosta ja seurannasta kuuluu kaupungin viranhaltijaorganisaatiossa poikkihallinnolliselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmälle. Ohjelman toimeenpanosta ja seurannasta huolehditaan myös suoraan yksittäisten toimialojen ja tulosyksiköiden kanssa. Monikulttuurisuusohjelman rakenne Espoossa on käynnissä viisi toimialojen rajat ylittävää kehitysohjelmaa. Niillä haetaan ratkaisuja kaupungin suurimpiin haasteisiin. Kaikissa kehitysohjelmissa on maahanmuuttajiin tai monikulttuurisuuteen liittyviä kirjauksia. Monikulttuurisuusohjelman ensimmäinen osa on yhteenveto näistä kirjauksista. Ohjelman toinen osa pitää sisällään tavoitteita ja linjauksia, jotka eivät kuulu yhdenkään Espoo-tarinassa mainitun kehitysohjelman toimintakenttään. 4

5 Espoon monikulttuurisuusohjelma OSA 1: Poikkihallinnollisten ohjelmien maahanmuuttajia koskevat linjaukset Osallistuva Espoo Nuorten elinvoimaisuus Elinvoimaa ikääntyville Kestävä kehitys Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys OSA 2: Poikkihallinnollisten ohjelmien toimintakentän ulkopuolelle jäävät linjaukset Henkilöstö Kielitaito Työllisyys ja toimeentulo Terveys ja hyvinvointi Viestintä Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto Maahanmuuttajien asunnottomuus OSA 1: Poikkihallinnollisten ohjelmien maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta koskevat linjaukset Osallistuva Espoo -kehitysohjelma Osallisuuden suhteen Espoon erityisenä haasteena ovat kaupunkiin muuttavat uudet asukkaat ja se, miten he juurtuvat Espooseen ja kokevat sen omaksi kotikaupungikseen. Yksi kehitysohjelman hyötytavoitteista on huomioida erilaisten ryhmien osallisuus (lapset, nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat, syrjäytyneet, kansainväliset asukkaat). Erilaisten kuntalaisten tarpeet huomioidaan. Espoo toivottaa uudet kuntalaiset tervetulleiksi. Ohjelman mukaan Espoossa arvostetaan kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Ohjelman tavoitteena on, että ulkomaalaisten äänestysprosentti nousee vuoden 2016 kunnallisvaaleissa 20 prosenttiin (vuoden 2012 vaaleissa 16,9 prosenttia). Erilaisten ryhmien osallisuuden huomioimiseksi käynnistetään kokeiluja sekä lisätään toimintaa kansainvälisten asukkaiden kanssa. Yhtenä toimenpiteenä aktivoidaan vähän osallistuvia. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia ja yhteiskuntaan kiinnittymistä neljän tavoitekokonaisuuden puitteissa: 1. Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat 2. Kaikille nuorille turvataan mielekäs vapaaajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta 3. Nuorten asunnottomuus vähenee 4. Nuorten työttömyys vähenee Yllä mainittujen tavoitteiden toteuttamisessa kiinnitetään nuorisotakuun hengessä erityistä huomiota vieraskielisten, vammaisten sekä romaninuorten yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Keväällä 2012 Espoossa jäi toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle yhteishaun jälkeen 10 prosenttia suomenkielisistä ja 26 % muunkielisistä nuorista. Kaikkiaan keväällä 2013 Espoossa on yli 3000 koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta. Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olleista nuorista oli vuonna 2010 vieraskielisiä 40 %. Vieraskielisten nuorten riski joutua syrjäytyneeksi on viisinkertainen kantaväestöön verrattuna. Erityisen tärkeäksi vieraskielisten nuorten huomioimisen tekee se, että heidän määränsä kasvaa nopeasti. Tuoreen väestöennusteen mukaan alle kolmekymmentävuotiaita vieraskielisiä on Espoossa vuoteen 2030 mennessä yli henkilöä. Tuolloin vieraskielisten osuuden kaikista alle kolmekymmentävuotiaista espoolaisista ennustetaan olevan yli 22 prosenttia. 5

6 Väestöennusteen mukaan vieraskielisten osuus nousee 2030 mennessä vielä korkeammaksi vuotiaiden keskuudessa. Työikäisistä espoolaisista joka neljäs puhuu vuonna 2030 äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Tästä syystä työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että myös vieraskieliset nuoret saavat toisen asteen tutkinnon suoritettua ja jatkavat sen jälkeen joko korkeakouluopintoihin tai työelämään. Espoo-tarinassa tavoitteeksi on asetettu nuorten työllisyyden saaminen maan parhaalle tasolle. Vieraskielisten nuorten osalta yksi merkittävimmistä tekijöistä on taata riittävä suomenkielen taito, jotta nuoren on mahdollista päästä kiinni opiskelu- ja työelämään. Nuorisotakuun mukaisesti kaupunki ohjaa yhdessä työhallinnon kanssa aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun, työpajoille sekä opiskelemaan huomioiden erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret. Poikkihallinnollisessa kehitysohjelmassa on yhdeksi tavoitteeksi asetettu turvata oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa maahan tulleiden nuorten mahdollisuus peruskoulun päättötodistuksen suorittamiseen. Tästä huolehditaan lisäämällä Espoon aikuislukion peruskoulun päättötodistukseen tähtäävien opiskelijapaikkojen määrää. Tähän aikuislukion opetukseen osallistuvien nuorten jatkopoluista toisen asteen koulutukseen huolehditaan. Tiettyjä erityisryhmiä (maahanmuuttajataustaiset, romani- ja vammaiset nuoret) huomioivia tarkennuksia ohjelman sisältöön voidaan asiantuntijoiden suosituksista tehdä, mikäli ne liittyvät valtuuston hyväksymiin yleisiin ohjelman tavoitteisiin. Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Vanhuuseläkeikäisten joukkoon mahtuu tulevina vuosikymmeninä myös kasvava osuus maahanmuuttajia. Kestävä kehitys -kehitysohjelma Yksi Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksista on vieraskielisten maahanmuutto. Se nuorentaa entisestään Espoon muutenkin nuorta väestörakennetta ja tuo lisäresursseja nuorten työikäisten pieneneviin ikäryhmiin. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan kuitenkin myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen sekä lasten ja vieraskielisen väestön määrän kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Eri väestö- ja ikäryhmien ja alueiden välillä on suuria hyvinvointieroja. Omaleimaisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan huomioiden tärkeät tavoitteet, kuten segregaation ehkäisy, hyvinvointierojen kaventaminen ja asuntojen hallinta- ja omistusmuotojen tasainen sijoittaminen. Verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Tähän liittyen asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehditaan uusilla ja täydennysrakentamisen kautta myös vanhoilla asuinalueilla siten, että samoille alueille rakentuu hallinta- ja omistusmuodoiltaan erilaisia asuntoja. Sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen taloudelliset hyödyt arvioidaan ja luodaan tiekartta sosiaalisesti kestävälle espoolaiselle kaupunkikeskusrakenteelle. Lisäksi arvioidaan mittarit, joilla eri asuntojen omistus- ja hallintamuodot eri kaupunkikeskusten alueella ohjaavat optimaaliseen suhteeseen ja siten hillitään segregaatiota. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma Ohjelman mukaan kaupungin arjen kansainvälisyys houkuttelee osaajia alueelle, mikä edistää kaupungin kilpailukykyä. Kaupungin vetovoimaisuuteen liittyen tavoitteena on investointien, osaavien työntekijöiden ja opiskelijoiden saaminen alueelle. Tämä parantaa espoolaisten yritysten kilpailukykyä. Kaupunki tarjoaa joustavat ja ketterät toimintaedellytykset yrityksille ja huomioi kansainvälisten yritysten ja niiden työntekijöiden tarpeet. Espoo on vetovoimainen kohtaamispaikka kansainvälisille teknologiaosaajille ja tieteentekijöille. Kansainvälisillä markkinoilla menestymistä tavoitellaan osaavien maahanmuuttajien urapolkuja edistämällä. Kaupunki tukee yrittäjyyttä. Yrityspalveluja kehitetään siten, että ne kattavat perustamisvaiheen neuvonnan ja yrityksen muutos- ja kehitysvaiheen palvelut. Myös maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tarpeet huomioidaan. Yhteistyötä valtion työvoimatoimijoiden kanssa lisätään. Tavoitteena on nuorten ja maahanmuuttajien työmarkkina-aseman merkittävä parantaminen. Siinä on välttämätöntä onnistua työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Työmarkkina-aseman parantamisessa käytetään muiden keinojen ohella myös sosiaalisesti vastuullisia hankintoja, joissa yrityksiltä edellytetään työllistämistä tai työssäoppimispaikkojen tarjoamista. Kullakin Espoon kaupunkikeskuksista on oma persoonallisuus ja identiteetti, joita tulisi vahvistaa. 6

7 OSA 2: Poikkihallinnollisten ohjelmien toimintakentän ulkopuolelle jäävät linjaukset Tähän osioon kirjatuilla linjauksilla tuetaan Espoo-tarinan päämääriä ja valtuustokauden tavoitteita maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyen. Ohjelman toisen osan tavoitteet liittyvät kaupungin henkilöstöön, maahanmuuttajien kielitaitoon, työllisyyteen ja toimeentuloon, terveyteen ja hyvinvointiin, viestintään, humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanottoon sekä maahanmuuttajien asunnottomuuteen. Kaikkien niiden tavoitteiden osalta, joiden toteutumista voidaan mitata määrällisesti, tekstissä esitellään seurantamittarit. Puutteellisten tilasto- ja rekisteriaineistojen takia kaikkien tämän osion tavoitteiden toteutumista ei voida seurata määrällisesti. Kaupungilla on nollatoleranssi etniseen taustaan ja muihin henkilöön liittyviin syihin kohdistuvaan syrjintään. Vieraskielisten osuus henkilöstöstä lähenee vieraskielisten osuutta espoolaisista Suhdeluku vieraskielisten työntekijöiden henkilöstöosuuden ja vieraskielisten kaupunkilaisten väestöosuuden välillä (koko kaupunki ja yksittäiset toimialat) Henkilöstöhallinto, toimialojen johto Henkilöstö Kaupungin arvoja ja toimintaperiaatteita ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullinen edelläkävijyys ja oikeudenmukaisuus. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten osuuden kasvaessa kaupungin palvelujen asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa väestörakennetta. Esimerkiksi kaupungin vanhuspalvelujen henkilöstöstä vuoden 2013 lopussa 16 prosenttia oli vieraskielisiä. Heidän osaamisensa merkitys kasvaa, kun ikääntyviä vieraskielisiä on entistä enemmän. Moni aikuisena suomen tai ruotsin kielen opetellut voi unohtaa oppimansa kielen ikääntyessään. Näin on käynyt monille aikanaan Suomesta Ruotsiin muuttaneille, vaikka he ovat työskennelleet ruotsin kielellä vuosikymmenten ajan. Kaupungin tavoitteena on, että vieraskielisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä lähenisi vieraskielisten osuutta espoolaisista. Espoon henkilöstössä oli vuoden 2014 alussa 717 vieraskielistä työntekijää. Heidän osuutensa kaupungin henkilöstöstä oli yli 5 prosenttia. Työnantajana kaupunki edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön yhdenvertaista asemaa työmarkkinoilla. Kaupunki tavoittelee myös sitä, että vieraskielisiä työntekijöitä työskentelee erilaisissa kaupungin yksiköissä ja myös esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Vieraskielisiä työntekijöitä työskentelee erilaisissa kaupungin yksiköissä Niiden työyhteisöjen osuus, joissa työskentelee ainakin yksi vieraskielinen työntekijä (koko kaupunki ja yksittäiset toimialat) Henkilöstöhallinto, toimialojen johto Yllä olevat tavoitteet eivät merkitse sitä, että kaupungin henkilöstön pätevyysvaatimuksista joustettaisiin vieraskielisten hakijoiden kohdalla. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen työmarkkinoilla on rakenteellista syrjintää etnisen taustan perusteella. Espoo ehkäisee työnantajana syrjinnän haittoja esimerkiksi maahanmuuttajien rekrytointimallin avulla. Sen toimeenpano on keskeinen osa kaupungin valtion kanssa tekemän metropolipolitiikan yhteistyöhön liittyviä sitoumuksia. Rekrytointimallia ja muita maahanmuuttajien palkkaamista edistäviä toimia harkitaan uudestaan, mikäli maahanmuuttajien yliedustus työttömien joukossa alenee merkittävästi tai vieraskielisten henkilöstöosuus saavuttaa vieraskielisten väestöosuuden. 7

8 Kielitaito Lapset ja nuoret Espoo-tarinassa kaupungin tavoitteena on tarjota espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään turvallisissa ja innostavissa päiväkodeissa ja kouluissa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luodaan pohja sille, että Suomeen muuttaneet lapset ja maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset saavat yhdenvertaiset lähtökohdat aktiiviselle yhteiskunnan jäsenyydelle. Kaupungin tavoitteena on huolehtia siitä, että he oppivat suomea ja ruotsia sekä ylläpitävät ja edelleen kehittävät oman äidinkielensä osaamista. Kaupungin tavoitteena on huolehtia maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten suomen/ruotsin kielen osaamisesta. Kielitaito luo pohjan nuorten pärjäämiselle jatko-opinnoissa ja työelämässä. Suomi/ruotsi toisena kielen opetuksen toteutunut tuntimäärä opetukseen osallistuvaa oppilasta kohden perusopetuksessa sekä niiden vieraskielisten lasten osuus, joille on varhaiskasvatuksessa tehty yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma Huolehditaan lasten ja nuorten suomen/ruotsin osaamisesta Varhaiskasvatus, perusopetus Vahva oman äidinkielen osaaminen taas tukee identiteetin rakentumista kulttuurisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa, käsitteellisen ajattelun kehittymistä sekä suomen ja ruotsin kielten oppimista. Varhaiskasvatuksessa oman äidinkielen osaamista tuetaan vahvistamalla kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Suomen/ruotsin kielten oppimista edistetään varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa osana arjen toimintaa. Henkilöstön kielikasvatuksen osaamista kehitetään järjestelmällisesti. Perusopetuksessa oman äidinkielen opettajat vastaavat yhteistyössä eri kieliaineiden, muiden oppiaineiden opettajien sekä vanhempien kanssa oppilaan kielikasvatuksesta. Ylläpidetään ja kehitetään monikielisten lasten ja nuorten kielitaitoa Nuorten yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi kaupunki järjestää maahanmuuttajanuorille suunnattua lukioon valmistavaa koulutusta. Koulutus alkaa syksyllä 2014 yhdellä ryhmällä Leppävaaran lukiosta ja sitä laajennetaan tarvittaessa. Vuonna 2014 astui voimaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Lain mukaan valmistavat opinnot keskittyvät opetuskielenä käytettävien suomen tai ruotsin ja tarvittaessa muiden kielten opiskeluun. Niissä edistetään lukiossa tarvittavia opiskelutaitoja ja kulttuurintuntemusta sekä ohjataan opiskelijoita. Tällä hetkellä maahanmuuttajia siirtyy lukio- ja korkeakoulutukseen kantaväestöä vähemmän. Maahanmuuttajista on kantaväestöä suurempi osuus ammatillisessa koulutuksessa ja suorittavan työn ammateissa. Nuorten koulutuksellinen yhdenvertaisuus on tärkeä kysymys työelämässä pärjäämisen ja yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden kannalta. On tärkeää, että nuorten ikäluokkien koko osaamispotentiaali saadaan yhteiskunnan käyttöön. Tästä syystä ohjelmassa seurataan espoolaisnuorten hakeutumista toisen asteen opintoihin ja pärjäämistä niissä. Nuoret kulkevat toisen asteen opintoihin myös yli kuntarajojen, joten tarkkoja ja ajankohtaisia kuntakohtaisia tilastoja asiasta on vaikea saada. Hyvän yleiskuvan tilanteesta saa kuitenkin seuraamalla Espoon toisen asteen oppilaitoksista valmistuvia nuoria. Niiden vieraskielisten lasten ja nuorten osuus, jotka osallistuvat esiopetuksen ja perusopetuksen oman äidinkielen opetukseen Varhaiskasvatus, perusopetus Huolehditaan nuorten koulutuksellisesta yhdenvertaisuudesta Vieraskielisten nuorten osuus vuotiaista espoolaisista nuorista, vieraskielisten osuus Omnian ammattiopistosta valmistuvista espoolaisista nuorista ja vieraskielisten osuus Espoon lukiosta valmistuvista espoolaisista nuorista Perusopetus ja lukiot. Kumppanina Omnian ammattiopisto Lasten ja nuorten monikielisyyden vaaliminen on tärkeää. Heidän kielitaitonsa on jatkossa merkittävä voimavara suomalaiselle yhteiskunnalle ja yritysten kansainväliselle menestykselle. 8

9 Aikuiset maahanmuuttajat Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneiden aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin kielen opetuksesta vastaa ensisijaisesti valtio kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan. Se toteutetaan pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena. Tämä on tärkein aikuisten maahanmuuttajien kotouttamispolitiikan väline Suomessa. Koska maahanmuuttajaväestö keskittyy voimakkaasti suurimpiin kaupunkeihin, ovat työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen määrä ja laatu Espoolle ja muille suurimmille kaupungeille tärkeitä edunvalvonnan kysymyksiä. Espoo toimii tiiviissä yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa vaikuttaakseen siihen, että kotoutumiskoulutus vastaa maahanmuuttajien määrän kasvun asettamaan haasteeseen. Vaikka työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäminen ei ole kaupungin käsissä, seurataan tämän ohjelman toimeenpanossa koulutuksen saatavuutta. Vuonna 2013 TE-toimiston asiakkaat odottivat Espoossa ensimmäiseen kielikoulutukseen pääsyä noin puoli vuotta. Niiden aikuisten maahanmuuttajien kohdalla, jotka eivät kuulu työvoimakoulutuksen kohderyhmään, kuuluu vastuu kielikoulutuksen järjestämisestä ensisijaisesti kaupungille. Käytännössä kyse on esimerkiksi työelämässä mukana olevista ja ikääntyneistä maahanmuuttajista sekä kotona lastaan hoitavista vanhemmista. Järjestetään kielikoulutusta niille aikuisille maahanmuuttajille, joiden kielikoulutus on kaupungin vastuulla Suomen/ruotsin kielen koulutuksen tuntimäärä ja kurssilaisten määrä yhteensä työväenopistossa. Seurataan myös kotona lasta hoitavien vanhempien kielikoulutuksen tuntimäärää ja kurssilaisten määrää jaoteltuna opetuksen ajaksi järjestetyn lastenhoidon vastuutahon mukaan (avoin varhaiskasvatus, seurakunnat, järjestöt) Työväenopisto. Kumppaneina varhaiskasvatus, seurakunnat, järjestöt Huolehditaan Espoon edusta valtion vastuulle kuuluvan kielikoulutuksen suhteen TE-toimiston uusien kotoutumisasiakkaiden odotusaika TE-toimistoon ilmoittautumisesta ensimmäisen koulutuksen alkuun Konserniesikunta. Kumppaneina muut suuret kaupungit Useimmiten lapsia hoitavat kotona äidit, joten vanhempien kielikoulutuksen järjestäminen on myös tärkeä sukupuolten välisen tasa-arvon kysymys. Kielitaidon vahvistuminen edesauttaa koko perheen hyvinvointia ja kotoutumista sekä kohentaa naisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla perhevapailta palaamisen jälkeen. Edellä mainituille ryhmille suomen kielen koulutusta järjestää Espoon työväenopisto. Kotona lasta hoitavien vanhempien ja ikäihmisten koulutusta kehitetään yhteistyössä varhaiskasvatuksen, vanhuspalveluiden, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Espoo-tarinan mukaan kaupunki tekee yhteistyötä alueellaan sijaitsevien seurakuntien kanssa muun muassa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Ruotsin kielen opetuksesta vastaa työväenopiston ruotsinkielinen yksikkö (arbis). Työllisyys ja toimeentulo Espoo-tarinan mukaan tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työttömyyden laskeminen korkeintaan 5 prosenttiin. Nuorison työllisyydessä tavoitellaan maan parasta tasoa. Tavoitteena on myös, että hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat tuovat oman osaamisensa käyttöön, ja Espoo menestyy kansainvälisilläkin markkinoilla. 9

10 Vieraskielisten osuus työikäisestä väestöstä nousee pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella yli 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (katso alla oleva kuva). Työllisyyteen liittyvien kaupungin tavoitteiden toteuttamisessa ei voida onnistua, ellei maahanmuuttajien työllisyydenhoidossa onnistuta aiempaa paremmin. Edellisellä valtuuskaudella ulkomaalaisten espoolaisten työttömyysaste oli noin kolminkertainen yleiseen työttömyysasteeseen verrattuna. Työllisten osuus vuotiaista maahanmuuttajista Suomessa maahantulovuoden mukaan Espoon, Helsingin ja Vantaan työikäinen väestö (20-64-vuotiaat) äidinkielen mukaan ja ennuste Suomalaisessa yhteiskunnassa työllä on keskeinen merkitys. Myös Suomessa asuvat maahanmuuttajat korostavat työn tekemisen merkitystä ja arvoa. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2013 julkaiseman maahanmuuttajabarometrin mukaan maahanmuuttajat pitävät työtä tärkeimpänä yksittäisenä onnistuneen kotoutumisen osatekijänä. Työikäisen väestön kehitys merkitsee myös sitä, että työvoiman kysyntään on jatkossa hyvin vaikea vastata sekä yrityksissä että julkisella sektorilla, jos maahanmuuttajat eivät työllisty nykyistä paremmin. Samaan aikaan, kun vieraskielisten osuus työikäisestä väestöstä kasvaa jatkuvasti, myös työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan. Vuonna 2011 pääkaupunkiseudulla oli yhteensä noin työpaikkaa. Vuoteen 2020 mennessä työpaikkoja arvioidaan olevan noin Vuonna 2035 pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan työpaikkaa. Työpaikojen määrän kehitystä on arvioitu valmisteltaessa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2011). Vuoden 2013 lopussa ulkomaalaisten työttömyys oli Espoossa 21,6 prosenttia, Helsingissä 28,1 prosenttia ja Vantaalla 31,6 prosenttia. Maahanmuuttajien työllisyystilanne kohenee, kun maahantulosta kuluu aikaa (katso alla oleva kuva). Koska huomattava osa Espoossa asuvista maahanmuuttajista on saapunut Suomeen melko hiljattain, antavat tietyn hetken tilannetta kuvaavat poikkileikkaustilastot turhan synkän kuvan maahanmuuttajien työttömyystilanteesta. Espoon maahanmuuttajista noin 20 prosenttia on saapunut Suomeen kahden edellisen vuoden aikana. Suomessa jo asuvissa maahanmuuttajissa on paljon työvoimapotentiaalia ikärakenteen ja nykyisen työllisyysasteen vuoksi. Suomessa asuvista ulkomaalaisista 80 prosenttia on työikäisiä. Vuonna 2012 Suomen ulkomailla syntyneen väestön työllisyysaste oli 63,8 prosenttia ja Suomessa syntyneen väestön 69,6 prosenttia. Opiskelu Suomessa on kasvanut toiseksi yleisimmäksi oleskeluluvan myöntämisen syyksi, joten Suomen oppilaitoksista ja korkeakouluista valmistuu yhä enemmän osaavia ulkomaalaisia työmarkkinoillemme. Vuonna 2012 opiskelun perusteella myönnettiin 32 prosenttia kaikista Suomen oleskeluluvista. Saman vuoden syksyllä Aalto-yliopiston, Laurean, Metropolian ja Omnian Espoossa sijaitsevissa toimipisteissä oli lähes ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Maahanmuuttajien työllistymistä pyritään nopeuttamaan monin eri keinoin. Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa allekirjoittaneet asiaa koskevan kolmivuotisen metropolipolitiikan aiesopimuksen joulukuussa Kaupunki laatii vuosittain yhteistyösopimuksen työllisyyden tavoitteista ja keinoista Uudenmaan TE-toimiston kanssa. Yksi sopimuksen painopisteistä on maahanmuuttajien työllisyystilanteen parantaminen. Lisäksi kaupunki on aktiivisesti mukana seudullisten kumppaneiden kanssa kehittämässä välineitä osaavien ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien urapolkujen edistämiseksi kansainvälisillä markkinoilla kilpailevissa yrityksissä. 10

11 E Maahanmuuttajien työllisyystilanne paranee Terveys ja hyvinvointi Ulkomaisten työttömien osuus ulkomaisesta työvoimasta (yleiseen työttömyystilanteeseen vertaamiseksi luvut esitetään yhdessä työttömien osuutta työvoimasta kuvaavien lukujen kanssa) Konserniesikunta ja sosiaali- ja terveystoimen työllisyyspalvelut. Kumppanina työ- ja elinkeinohallinto Kun henkilö ei pärjää työmarkkinoilla, hän joutuu varsinkin kalliiden elinkustannusten pääkaupunkiseudulla usein turvautumaan toimeentulotukeen. Maahanmuuttajien muuta väestöä korkeampi työttömyys ja työllistenkin osalta matalampi tulotaso näkyy selvästi kaupungin toimeentulotuen tilastoissa. Vuonna 2012 suomalaisista espoolaisista 6 prosenttia ja ulkomaalaisista espoolaisista 23 prosenttia sai toimeentulotukea. Kaikkein huolestuttavinta on kuitenkin, että vuonna 2012 peräti 46 prosenttia ulkomaalaisista espoolaisista lapsista kasvoi perheissä, jotka olivat toimeentulotuen piirissä. Kaupungin tasapainoinen kehitys voi vaarantua, mikäli maahanmuuttajien huono-osaisuus periytyy, työllisyys ei parane, eikä lasten yhdenvertaisesta asemasta koulutusjärjestelmässä onnistuta huolehtimaan. Terveys Espoo-tarinassa palveluiden kehittämisellä tavoitellaan mm. terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista sekä ongelmien ennaltaehkäisyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi vuonna 2012 tutkimuksen Suomessa asuvien maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan venäläis-, somalialais- ja kurdintaustausta maahanmuuttajaa. Espoon otokseen kuului 17 prosenttia kaikista tutkimukseen mukaan kutsutuista henkilöistä. Tutkimuksen mukaan erityisen tärkeää terveyspalveluiden ja terveyttä edistävien palveluiden kehittämisessä olisi varmistaa, että maahanmuuttajien mielenterveyspalvelut sekä kansantautien ehkäisy ja hoito toimisivat jatkossa paremmin. Maahanmuuttajien terveyspalvelujen, erityisesti mielenterveyspalvelujen, kehittämisellä on THL:n mukaan kiire. Nykyinen palvelujärjestelmä ei tavoita kuin osan palveluja tarvitsevista. Joissain maahanmuuttajaryhmissä vakavia masennus- ja ahdistusoireita esiintyy todella paljon enemmän kuin koko samanikäisessä väestössä. Erot psyykkisen oireilun esiintyvyydessä ovat erittäin suuria maahanmuuttajien lähtöalueiden välillä ja yksittäisissä maahanmuuttajaryhmissä myös sukupuolten välillä. Maahanmuuttajien toimeentulotukiriippuvuus laskee Toimeentulotuen asiakkaana olleiden ulkomaalaisten osuus ulkomaalaisista kaupunkilaisista ja toimeentulotuen piirissä olleiden ulkomaalaisten lasten osuus Espoon ulkomaalaisista lapsista (yleiseen kehitykseen vertaamiseksi luvut esitetään yhdessä kantaväestön vastaavien toimeentulotukea kuvaavien tietojen kanssa) Tavoitteelle ei voida nimetä yksittäistä vastuutahoa. Se liittyy mm. työllistymiseen ja koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen Humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneilla maahanmuuttajilla traumakokemukset voivat korostaa tarvetta mielenterveyspalveluille. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. THL:n mukaan maahanmuuttajilla on vaikeuksia asianmukaisten mielenterveyspalveluiden saamisessa. Perusterveydenhuollossa voi olla vaikeuksia tunnistaa psyykkisen hoidon tarvetta ja hoitoon liittyvät kulttuurisidonnaiset tekijät voivat vaikuttaa hoidon tehokkuuteen. THL pitää maahanmuuttajien määrän kasvuun liittyvien erityishaasteiden ratkaisemista mielenterveyspalveluissa äärimmäisen tärkeänä. Espoossa haasteeseen vastataan esimerkiksi mielenterveyspalveluiden henkilöstön osaamista kehittämällä. Myös hoitoon ohjaamista perusterveydenhuollosta mielenterveyspalveluiden piiriin kehitetään. Yhtenä painopisteenä tässä työssä on maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden tarpeen tunnistaminen. Haasteena maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden kehittämistyössä on, että maahanmuuttajien terveys- ja mielenterveyspalveluiden käytöstä ei Espoossa ole saatavilla kattavia seurantatietoja. Seurantaa kehitetään valtuustokauden aikana. Tarkempien seurantatietojen kautta voidaan myös arvioida, tarvitaanko joillekin maahanmuuttajaryhmille henkilökunnan osaamisen ja hoitoon ohjaamisen kehittämisen lisäksi erityisiä räätälöityjä palveluja. 11

12 THL:n mukaan kansansairaudet ja niiden riskitekijät, kuten diabetes, ylipaino, ruokailutottumukset sekä vähäinen liikunta uhkaavat monien maahanmuuttajien terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Esimerkiksi tutkimukseen osallistuneista kurdi ja somalialaistaustaisista 45 vuotta täyttäneistä naisista yli 60 % koki vaikeuksia portaiden nousussa. Toimintakyvyn heikentymiseen liittyvän avun ja palveluiden tarve tulee todennäköisesti kasvamaan merkittävästi jatkossa, kun nyt työiässä toimintarajoitteista kärsivät maahanmuuttajataustaiset ryhmät tulevat vanhusikään. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman. Kuntia, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väestöä, suositellaan tekemään yksityiskohtaiset suunnitelmat paikallisen ennaltaehkäisevän työn järjestämiseksi. Tämä työ on Espoossa käynnistynyt ja suunnitelma valmistuu vuoden 2014 aikana. Liikunta Espoossa työikäisten maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kuntoliikunnan avulla huolehditaan ohjaamalla terveyspalveluista asiakkaita liikuntaneuvontaan ja matalan kynnyksen ryhmäliikuntaan, mikäli heidän katsotaan liikkuvan terveyden kannalta riittämättömästi ja tarvitsevan erityistä tukea liikunnan aloittamiseen. Tätä terveyspalveluiden henkilöstöltä kiitosta saanutta yhteistyötä liikuntapalveluiden kanssa laajennetaan ja sen piiriin otetaan tällä valtuustokaudella myös neuvolat. Liikuntaryhmissä myös jaetaan tarvittaessa tietoa oikeasta ravitsemuksesta ja sen merkityksestä. Leikkiikäisten lasten vanhempia ohjataan ja kannustetaan neuvoloiden tarkastusohjelman puitteissa tarvittaessa liikuntapalveluiden matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Erityistä tukea elämänmuutokseen tarvitsevia ohjataan henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan tai esim. painonhallintaryhmiin. Varhaiskasvatuksen avoimissa palveluissa annetaan elämäntapaohjausta, johon sisältyy liikuntaan kannustaminen yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa. Lisäksi terveyden edistämiseen ja kuntoliikunnan harrastamiseen liittyvää vapaaehtoistyötä tulisi suunnata rohkaisemaan maahanmuuttajataustaista väestöä, ja etenkin naisia, huolehtimaan fyysisestä kunnostaan. Liikunnalla voi olla maahanmuuttajien kotoutumisessa tärkeä rooli muutenkin kuin yllä mainittujen erityisryhmien osalta. Erityisesti monille lapsille ja nuorille se tarjoaa mahdollisuuksia mielekkääseen harrastustoimintaan ja sosiaalisten suhteiden luomiseen sekä itsetunnon kehittymiseen. Maahanmuuttajien muuta väestöä alhaisemman tulotason takia harrastamisen esteeksi voi kuitenkin muodostua harrastuksen kulut. Liikuntapalvelut tarjoavatkin espoolaisille lapsille mahdollisuuksia maksuttomaan harrastamiseen sporttiskerhoissa ja muuvi-toiminnassa. Maksuttomiksi muuttuvat sporttiskerhot tarjoavat leikinomaista liikuntaa 1-3-luokkalaisille. Syksyn 2014 tavoitteena on 60 kerhon toteutuminen. Muuvi-toiminta on maksutonta lajiharjoittelua 4-6-luokkalaisille. Syksyllä 2013 toiminta aloitettiin kolmen salibandyseuran kanssa, jotka ovat järjestäneet kolme kerhoa sekä tytöille että pojille. Osallistujien ja tarjolla olevien lajien määrää laajennetaan hallitusti. Muuvi-toiminnan ja sporttiskerhojen tavoitteena nuorten liikuntamahdollisuuksien kohentaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja syrjinnän ehkäisy. Vuonna 2014 liikuntapalvelut myös luovat mallin, jossa liikunta-avustuksia voidaan ohjata jatkossa aiempaa enemmän matalan kynnyksen harrastustoimintaa järjestäville seuroille. Liikunta-avustusten jaossa huomioidaan maahanmuuttajien aktivointi liikuntaan avustusten myöntämisperusteiden mukaisesti. Vaikka tavoitteena on saada yleiseen seuratoimintaan maahanmuuttajia aktiivisesti mukaan, myös maahanmuuttajien omien liikuntaryhmien järjestämistä tuetaan tarjoamalla niiden käyttöön tiloja ja ohjaajia. Liian vähäisen liikunnan takia riskiryhmiin kuuluvia maahanmuuttajia tuetaan liikunnan aloittamisessa Terveys- ja neuvolapalveluista liikuntapalveluiden liikuntaneuvontaan ohjautuneiden ulkomaalaisten määrä Neuvolat, terveyspalvelut, liikuntapalvelut 12

13 Lapsiperheiden varhainen tuki Maahanmuuttajien osuus lastensuojelun asiakkaista on viime vuosina kasvanut selvästi nopeammin kuin kantaväestön. Maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden palvelutarpeista ei ole riittävästi tietoa. Ohjelmakaudella asiaa tutkitaan tarkemmin ja kehitetään toimintaa saadun tiedon perusteella. Suunnitteilla on mm. kohdennettujen ryhmien (esim. perhevalmennuksen) käynnistäminen. Lapsiperheiden perhetyössä on saatu hyviä kokemuksia maahanmuuttajataustaisesta perhetyöntekijästä. Tällaista matalan kynnyksen palvelua laajennetaan mahdollisuuksien mukaan. Lapsiperheiden tukemisessa tehdään tiivistä yhteistyötä seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Kulttuuri Kehitetään peruspalveluja niin, että maahanmuuttajaperheiden palvelutarpeet tunnistetaan paremmin ja kohdistetaan heille tarkoituksenmukaisia ja oikeaaikaisia palveluja Sijaishuoltoon ohjattujen ulkomaan kansalaisten osuus ulkomaalaisista vuotiaista (yleiseen kehitykseen vertaamiseksi luvut esitetään yhdessä kantaväestön vastaavien sijaishuoltoa kuvaavien tietojen kanssa) Sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelut (erityisesti perhe- ja sosiaalipalvelut) sekä sivistystoimen peruspalvelut Taiteen ja kulttuurin suuri merkitys terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on osoitettu lukuisin tutkimuksin. Kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen lievittää yksinäisyyttä, tarjoaa mahdollisuuksia yhteisöllisiin kokemuksiin ja auttaa juurtumaan uuteen ympäristöön. Kulttuurin tulosyksikössä pyritään monin eri keinoin varmistamaan, että myös maahanmuuttajataustaiset kaupunkilaiset voivat päästä osalliseksi näistä myönteisistä vaikutuksista. Harkinnanvaraisilla kulttuuriavustuksilla maahanmuuttajataustaisia kuntalaisia voidaan aktivoida omaehtoisesti kulttuurin pariin. Maahanmuuttajataustaiset avustuksen hakijat voivat tarvita kantaväestöä enemmän henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa hakuprosessissa ja omien hankkeiden toteuttamisessa. Kulttuuriavustusten myöntämisperiaatteita päivitetään tämän valtuustokauden aikana. Uudistuksen valmistelutyössä huomioidaan Espoo-tarinan painotukset eri väestöryhmien tarpeista liittyen kaupungin nopeasti muuttuvaan väestörakenteeseen. Kulttuurineuvolatoimintaa toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kulttuurineuvolan keskeinen tavoite on lapsiperheen arjen tukeminen kulttuurin keinoin. Tavoitteena on saavuttaa myös ne perheet, joita tiedotus ei syystä tai toisesta tavoita. Kulttuurin tulosyksikkö on käynnistämässä kulttuurikaveritoimintaa, jonka avulla pyritään rohkaisemaan kulttuurin käyttäjiksi sellaisia henkilöitä, jotka eri syistä eivät yksin tule hakeutuneeksi kulttuuripalvelujen pariin. Kulttuurikaverit ovat kulttuuritarjontaan perehtyneitä vapaaehtoistoimijoita, vertaisohjaajia. Sekä vertaisohjaajiksi että ohjattaviksi pyritään saamaan mukaan myös maahanmuuttajia. Kaupunginmuseo haluaa palveluillaan luoda kontaktipintoja paikallisuuteen ja tuoda näyttelyidensä kautta mahdollisuuden vuoropuheluun erilaisten yleisöryhmien kanssa. Esimerkkinä muutama vuosi sitten maahanmuuttajanuorten kanssa tehtiin yhteisprojekti, jonka tuloksena syntyi näyttely ja uutta maahanmuuttajien elämään liittyvää materiaalia museon kokoelmiin. Kaupunginkirjasto tarjoaa lähes sadalla kielellä tieto- ja kulttuuriaineistoja sekä erikielisiä tapahtumia. Tavoite on tarjota elämyksiä mahdollisimman monelle asiakkaalle hänen omalla äidinkielellään ja tukea näin oman kulttuurin säilymistä. Kotoutumislain mukaan kotoutuminen tarkoittaa paitsi yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietojen ja taitojen antamista maahanmuuttajille, myös hänen oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämisen mahdollisuuksien tukemista. Sellon kirjastoon sijoitettu, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella hoidettu Venäjänkielinen kirjasto on kaikkien Suomen kirjastonkäyttäjien hyödynnettävissä maanlaajuisen kirjastoverkon välityksellä. Kirjasto tukee monin keinoin sekä kantasuomalaisten tutustumista eri kulttuureihin että maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Ikääntyneet maahanmuuttajat Espoo-tarinan mukaan vanhusten kotona selviytymiseen ja yksinäisyyteen vastataan omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Muuta väestöä selvästi nuoremman ikärakenteen takia vieraskielisten osuus Espoon yli 65-vuotiaista asukkaista oli vuoden 2013 alussa vain 2 prosenttia. Yli 65-vuotiaiden vieraskielisten kaupunkilaisten määrä oli tuolloin 686. Väestöennusteen mukaan heidän määränsä kasvaa vuoteen 2030 mennessä lähes viisinkertaiseksi. Samaan aikaan kantaväestön yli 65-vuotiaiden määrän kasvun ennustetaan olevan 69 %. Ikääntyneiden kaupunkilaisten omatoimisuutta ja hyvinvointia tuetaan mm. vertaistukeen perustuvilla Intoa elämään -hyvinvointikursseilla, joilla käsitellään ikääntymistä, ravitsemusta, sosiaalisia suhteita, kulttuuria, liikuntaa ja kotiympäristön turvallisuutta. Kaupunki varautuu ikääntyneen vieraskielisen väestön etenkin seuraavalla vuosikymmenellä kiihtyvään kasvuun kehittämällä edelleen omatoimisuutta tukevia ikääntyvien kaupunkilaisten avopalveluita. Ikääntyneiden vieraskielisten määrän kasvaessa myös omakielistä ikääntyvien ryhmätoimintaa kehitetään. 13

14 Viestintä Infopankki on monikielinen verkkosivusto, joka kokoaa yhteen tärkeää tietoa Suomeen muuttoa suunnittelevalle tai täällä jo asuvalle. Sivusto palvelee myös viranomaisia monikielisessä tiedotuksessa. Espoon tavoitteena on yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa saada palvelu vakinaistettua. Suomen ja ruotsin lisäksi Espoon kaupungin omat internet-sivut palvelevat englanniksi. Valtuustokauden aikana selvitetään venäjänkielisen version avaamista kaupungin internet-sivuista. Sähköisiä palveluja kehitettäessä on tärkeää muistaa, että maahanmuuttajataustaisella asiakaskunnalla on keskimääräistä suurempi tarve henkilökohtaiselle ohjaukselle ja neuvonnalle. Espoo avasi Sellon kirjaston ja yhteispalvelupisteen yhteyteen edellisellä valtuustokaudella In Espoo -neuvontapisteen maahanmuuttajille. Sen käyttäjämäärät ovat kasvaneet 85 prosenttia vuosina Tällä valtuustokaudella neuvontapalveluja kehitetään edelleen ja etsitään kustannustehokas ratkaisu myös ruotsinkielellä suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutuvien maahanmuuttajien neuvontapalveluiden järjestämiseksi. Neuvontapalveluiden kehittämisen lisäksi kaupungin eri yksiköt kehittävät toimintaansa niin, että erityisesti sähköisillä palveluilla vaikeasti tavoitettavien ryhmien kotoutumista voidaan tukea. Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto Humanitaarisilla perusteilla Suomessa asuviin maahanmuuttajiin kuuluvat kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet mainittujen ryhmien perheenjäsenet. Espoo on ottanut vastaan näihin ryhmiin kuuluvia ihmisiä vuodesta Eduskunta päättää vuosittain kiintiöpakolaismäärän budjettikäsittelyn yhteydessä. Viime vuosina kiintiö on ollut 750 henkilöä. Vuonna 2014 kiintiö on poikkeuksellisesti 1050 henkilöä Syyrian kriisin takia. Espooseen saapuu kiintiöpakolaisia kaupungin ja ELY-keskuksen välisen sopimuksen mukaisesti. Voimassa olevan ELYkeskuksen ja kaupungin välisen sopimuksen mukaan Espoo antaa kuntapaikan 30 henkilölle vuodessa. Vuonna 2014 Espoo myöntää poikkeuksellisesti Syyrian kriisiin liittyen 50 kiintiöpakolaiselle kuntapaikan pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien ja työ- ja elinkeinoministeriön käymien neuvottelujen pohjalta. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden tulisi lain mukaan siirtyä kuntiin ELY-keskuksen ja kuntien välisten sopimusten mukaisesti. Tosiasiassa sopimukseen perustuvien kuntapaikkajoen määrä on ollut riittämätön ja valtaosa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista siirtyy kuntiin itsenäisesti. Vastaanottava kunta ei voi vaikuttaa näin kuntalaiseksi tulevien henkilöiden määrään. Espooseen on 2010-luvulla saapunut vuosittain keskimäärin noin 220 humanitaarisista syistä oleskeluluvan saanutta maahanmuuttajaa. Heistä vain noin 10 prosenttia on tullut espoolaisiksi ELY-keskuksen kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Tieto suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja kaupungin palveluista tavoittaa espoolaiset maahanmuuttajat Huolehditaan humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneiden espoolaisten vastaanotosta ja seurataan valtakunnallisen kuntasijoituspolitiikan toimivuutta Kaupungin vieraskielisten internet-sivujen, maahanmuuttajille suunnattujen kaupungin internet-sivujen ja Infopankin Espoo-sivujen keskimääräiset kuukausittaiset erilliset kävijät sekä maahanmuuttajien neuvontapalveluiden asiakasmäärä Kaupungin viestintä ja maahanmuuttajien neuvontapalvelut. Kumppanina Infopankki-toimitus Espooseen saapuvien humanitaaristen maahanmuuttajien määrä (sekä ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa että sopimuksesta riippumatta saapuneet uudet tulijat) Sosiaali- ja terveystoimen maahanmuuttaja-palvelut 14

15 Maahanmuuttajien asunnottomuus Kaupunki toimii asunnottomuuden vähentämiseksi ja ehkäisee kaupunkilaisten joutumista asunnottomaksi. Asunnottomien maahanmuuttajien määrä ja osuus kaikista asunnottomista kasvaa nopeasti Suomessa. Vuonna 2011 yksinäisten asunnottomien maahanmuuttajien määrä ylitti ensimmäisen kerran henkilön rajan. Vuonna 2013 yksinäisiä asunnottomia maahanmuuttajia oli jo lähes ja heidän osuutensa Suomen asunnottomista ylitti 25 prosenttia. Asunnottomissa perheissä maahanmuuttajien osuus oli yli 60 prosenttia. Espoossa oli vuoden 2013 lopussa 201 yksinäistä asunnotonta maahanmuuttajaa. Asunnottomia maahanmuuttajaperheitä oli Espoossa 35. Perheisiin kuului 46 aikuista ja 52 lasta. Maahanmuuttajien asunnottomuus vähenee Yksinäisten asunnottomien maahanmuuttajien määrä, asunnottomien maahanmuuttajaperheiden sekä niihin kuuluvien aikuisten ja lasten määrä Teknisen ja ympäristötoimen asuntoyksikkö ja sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalvelut. Kumppanina Espoon Asunnot Oy ja Y-säätiö 15

16 16

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2015

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2015 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2015 Teemu Haapalehto Maahanmuuttoasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 16.5.2016 Vieraskielisen väestön määrä ja kasvu Vuoden

Lisätiedot

LUONNOS 28.2.: Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelma

LUONNOS 28.2.: Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelma LUONNOS 28.2.: Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2014 2017 JOHDANTO Ohjelman suhde Espoo-tarinaan Espoo-tarina on kaupungin strategia vuoteen 2017. Se suuntaa kaupungin toimintaa entistä paremmin

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 5/2016

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 5/2016 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 5/2016 Aika Maanantai 16.5.2016, kello 17.38 20.08 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6/2015

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6/2015 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6/2015 Aika Torstai 4.6.2015, kello 17.32 19.35 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu Tilannekatsaus maahanmuuton asioista Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu 1 Turvapaikanhakijatilanne Koko maassa V. 2015 32478 turvapaikanhakijaa V. 2016 1697 (1.1. 23.2.) Irak 61%, Afganistan 17%,

Lisätiedot

Kotoutuminen kuntoon! - julkistamisseminaari Eurooppasali

Kotoutuminen kuntoon! - julkistamisseminaari Eurooppasali Kotoutuminen kuntoon! - julkistamisseminaari 16.6. 2016 Eurooppasali Kotoutuminen kuntoon! Ehdotuksia kotoutumista tukevan koulutuksen parantamiseksi Selvitys on osa Vihreä Sivistysliitto ry:n Ajatuspaja

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta (tavoitteet 1 11 ja 13)

Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta (tavoitteet 1 11 ja 13) Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta 2009-12 (tavoitteet 1 11 ja 13) 08.5.2013 Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto Kv-assistentti Danyi Liu Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta

Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta 2009-11 23.5.2012 Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto Tutkija Glenn Gassen Esityksen sisältö 1. Pikakatsaus Espoo-strategiaan

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta 2009/2010

Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta 2009/2010 Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta 2009/2010 18.5.2011 Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto Tutkija Glenn Gassen Esityksen sisältö 1. Pikakatsaus Espoo-strategiaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Espoon hyvinvointibarometri 2010 Monikulttuuriasiain neuvottelukunta Riitta Hurme

Espoon hyvinvointibarometri 2010 Monikulttuuriasiain neuvottelukunta Riitta Hurme Monikulttuuriasiain neuvottelukunta Riitta Hurme 1 Lähtökohdat: Hyvinvointibarometri on laadittu kaupunginvaltuuston päätöksellä jatkona Espoon hyvinvointikertomukselle 2009. Hyvinvointibarometrissa käsitellään

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien kotoutuminen. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Maahanmuuttajien kotoutuminen. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maahanmuuttajien kotoutuminen Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Kotouttamisen toimintaympäristössä merkittäviä muutoksia Suomi on osa kasvavia ja muuttuvia globaaleja

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun

Lisätiedot

Syrjätymisvaarassa olevien maahanmuuttajanuorten kotoutumisen edistäminen - tilannekatsaus. Nuorisotakuutyöryhmä

Syrjätymisvaarassa olevien maahanmuuttajanuorten kotoutumisen edistäminen - tilannekatsaus. Nuorisotakuutyöryhmä Syrjätymisvaarassa olevien maahanmuuttajanuorten kotoutumisen edistäminen - tilannekatsaus Nuorisotakuutyöryhmä 7.11.2013 Kristina Stenman Kristina.stenman@tem.fi Maahanmuuton kuva Ulkomaalaista syntyperää

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU 9.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot