Monikulttuurisuusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monikulttuurisuusohjelma 2014 2017"

Transkriptio

1 Monikulttuurisuusohjelma valtuusto

2 Sisältö JOHDANTO... 3 OSA 1: Poikkihallinnollisten ohjelmien maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta koskevat linjaukset... 5 Osallistuva Espoo -kehitysohjelma....5 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma... 5 Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma....6 Kestävä kehitys -kehitysohjelma... 6 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma... 6 OSA 2: Poikkihallinnollisten ohjelmien toimintakentän ulkopuolelle jäävät linjaukset... 7 Henkilöstö... 7 Kielitaito....8 Työllisyys ja toimeentulo... 9 Terveys ja hyvinvointi Viestintä Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto Maahanmuuttajien asunnottomuus ESPOON KAUPUNKI Painatuspalvelut 2014 ISBN

3 JOHDANTO Ohjelman suhde Espoo-tarinaan Espoo-tarina on kaupungin strategia vuoteen Se suuntaa kaupungin toimintaa entistä paremmin ja selkeämmin yhteisiin tavoitteisiin. Kaupungin vision mukaan Espoo on verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon arvoihin kuuluu yhdenvertaisuus. Espoo-tarinan tavoitteet koskevat kaikkia espoolaisia. Tämän ohjelman tarkoituksena on varmistaa maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten yhdenvertaisuus visiossa asetettujen tavoitteiden suhteen. Kaikkien kaupunkilaisten Espoossa ei suvaita rasismia. Espoo-tarinan päämääriin kuuluu, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei kuitenkaan jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Tämä kuvaa hyvin myös monikulttuurisuusohjelman lähtökohtia. Maahanmuuttajien kotoutuminen Espooseen ei onnistu ilman heidän aktiivista mukanaoloaan. Tämän ohjelman linjauksia toteuttamalla kaupunki tukee maahanmuuttajien kotoutumista. Kaupungin yhteistyö seurakuntien ja mm. liikunta- ja kulttuurijärjestöjen kanssa tukee tätä. Ohjelman tarkoitus Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä on säädetty laki. Sen mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma valtuuston hyväksyttäväksi. Espoon kotouttamisohjelmaa kutsutaan monikulttuurisuusohjelmaksi. Sen lähtökohtana on jo toteutunut väestörakenteen muutos sekä ennustettu väestönkehitys. Espoo-tarinan mukaan Espoo on tänään viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama asukkaan kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Kaupungin tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Monikulttuurisuusohjelmaan on kirjattu tähän liittyviä tavoitteita ja keinoja. Painopiste on konkreettisessa kehittämistyössä ja tärkeimpien kehityskulkujen seuraamisessa. Maahanmuuttajat Suomessa ja Espoossa Tilastollisesti maahanmuuttajataustaista väestöä kuvataan yleisimmin äidinkielen tai kansalaisuuden perusteella. Kansalaisuuteen perustuvassa tarkastelussa Suomen kansalaisuuden jo saaneet, maahanmuuttajataustaiset henkilöt jäävät tilastojen ulkopuolelle. Vuoden 2013 alussa Suomessa asui ulkomaan kansalaista, mutta äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui henkilöä. Tässä ohjelmassa seurataan ensisijaisesti vieraskielisen väestön kehitystä ja palveluja. Joidenkin tämän ohjelman tavoitteiden seurantamittareiden kohdalla puhutaan kuitenkin vieraskielisyyden sijaan ulkomaiden kansalaisista sen takia, että monista rekistereistä ja julkisen hallinnon asiakastietojärjestelmistä ei löydy luotettavaa tietoa asukkaiden tai asiakkaiden äidinkielestä. Kaupunkilaisten terveys- ja hyvinvointieroja on vaikea kaventaa Espoo-tarinan tavoitteiden mukaisesti, ellei kaupungilla ole selvää kuvaa eri ryhmien hyvinvointieroista. Tällä hetkellä ei useinkaan ole tietoa siitä, miten maahanmuuttajat käyttävät erilaisia kaupungin palveluja. Maahanmuuttajien palvelujen käyttöä, kotoutumista ja 3

4 hyvinvointia koskevaa tilastointia on tärkeää kehittää. Maahanmuutto on muokannut Espoon väestöä nopeasti. Vuoden 2013 alussa kaupunkilaista, eli 11,3 prosenttia väestöstä, puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vielä vuosituhannen vaihteessa vieraskielisten osuus espoolaisista oli alle 4 prosenttia. Viime vuosina vieraskielisten määrä on kasvanut vuosittain noin kolmella tuhannella. Vieraskielisten kaupunkilaisten määrä ylitti hengen rajan vuonna 2009 ja hengen rajan vuonna Muutoksen ennustetaan jatkuvan nopeana. Vuonna 2013 julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa asuu lähes vieraskielistä kaupunkilaista. Ennustettu vieraskielisen väestön kasvu merkitsee, että vuonna 2030 kaupunkilaisista 21 prosenttia ja työikäisistä kaupunkilaisista 24 prosenttia on vieraskielisiä. Maahanmuuttajaväestö keskittyy Suomessa suuriin kaupunkeihin, mikä näkyy myös Espoossa. Vuonna 2013 Espoossa asui 11 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 48 prosenttia koko maan vieraskielisestä väestöstä. Maahanmuuttajat ja kaupungin palvelut Maahanmuuttajien palveluissa kiinnitetään usein huomiota erityispalveluihin, jotka on suunnattu vain maahanmuuttajille. Varsinkin kotoutumisen alkuvaiheessa normaalipalveluiden pariin siirtymistä tukevat erityispalvelut ovatkin tärkeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi maahanmuuttajien kielikoulutus ja neuvontapalvelut. Kaupungin suurin haaste on kuitenkin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, jotka vastaavat kaikkien kaupunkilaisten tarpeisiin heidän taustastaan riippumatta. Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Eri maahanmuuttajaryhmien lähtökohdat oman hyvinvointinsa turvaamisessa voivat olla heikommat kuin muilla. Tämä voi joissain tilanteissa edellyttää positiivista erityiskohtelua tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Käytännössä sillä tarkoitetaan esimerkiksi pidemmän ajan varaamista asiakaspalveluun, jos asiakas ei puhu suomea/ruotsia hyvin. Se voi myös tarkoittaa tietyille ryhmille suunnattuja koulutuspalveluja. Positiivinen erityiskohtelu ei ole suosimisjärjestelmä, jonka tarkoituksena olisi asettaa joku henkilö tai ryhmä muita parempaan asemaan. Tietyn ryhmän erityiskohtelu ei saa johtaa muiden ryhmien syrjimiseen. Tämän vuoksi positiivinen erityiskohtelu tulee aina pystyä perustelemaan hyvin ja sen tulee olla pyrityn tavoitteen kannalta oikein mitoitettua. Ohjelman toimeenpano ja seuranta Kaupunginhallituksen asettamispäätöksen mukaan monikulttuurisuusohjelman valmisteluun osallistuminen, ohjelman seuranta ja toteutumisen arviointi kuuluvat Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunnan tehtäviin. Neuvottelukunta on maahanmuuttajien, järjestöjen, viranomaisten ja kaupungin päättäjien yhteistoimintaelin. Vastuu ohjelman toimeenpanosta ja seurannasta kuuluu kaupungin viranhaltijaorganisaatiossa poikkihallinnolliselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmälle. Ohjelman toimeenpanosta ja seurannasta huolehditaan myös suoraan yksittäisten toimialojen ja tulosyksiköiden kanssa. Monikulttuurisuusohjelman rakenne Espoossa on käynnissä viisi toimialojen rajat ylittävää kehitysohjelmaa. Niillä haetaan ratkaisuja kaupungin suurimpiin haasteisiin. Kaikissa kehitysohjelmissa on maahanmuuttajiin tai monikulttuurisuuteen liittyviä kirjauksia. Monikulttuurisuusohjelman ensimmäinen osa on yhteenveto näistä kirjauksista. Ohjelman toinen osa pitää sisällään tavoitteita ja linjauksia, jotka eivät kuulu yhdenkään Espoo-tarinassa mainitun kehitysohjelman toimintakenttään. 4

5 Espoon monikulttuurisuusohjelma OSA 1: Poikkihallinnollisten ohjelmien maahanmuuttajia koskevat linjaukset Osallistuva Espoo Nuorten elinvoimaisuus Elinvoimaa ikääntyville Kestävä kehitys Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys OSA 2: Poikkihallinnollisten ohjelmien toimintakentän ulkopuolelle jäävät linjaukset Henkilöstö Kielitaito Työllisyys ja toimeentulo Terveys ja hyvinvointi Viestintä Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto Maahanmuuttajien asunnottomuus OSA 1: Poikkihallinnollisten ohjelmien maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta koskevat linjaukset Osallistuva Espoo -kehitysohjelma Osallisuuden suhteen Espoon erityisenä haasteena ovat kaupunkiin muuttavat uudet asukkaat ja se, miten he juurtuvat Espooseen ja kokevat sen omaksi kotikaupungikseen. Yksi kehitysohjelman hyötytavoitteista on huomioida erilaisten ryhmien osallisuus (lapset, nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat, syrjäytyneet, kansainväliset asukkaat). Erilaisten kuntalaisten tarpeet huomioidaan. Espoo toivottaa uudet kuntalaiset tervetulleiksi. Ohjelman mukaan Espoossa arvostetaan kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Ohjelman tavoitteena on, että ulkomaalaisten äänestysprosentti nousee vuoden 2016 kunnallisvaaleissa 20 prosenttiin (vuoden 2012 vaaleissa 16,9 prosenttia). Erilaisten ryhmien osallisuuden huomioimiseksi käynnistetään kokeiluja sekä lisätään toimintaa kansainvälisten asukkaiden kanssa. Yhtenä toimenpiteenä aktivoidaan vähän osallistuvia. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia ja yhteiskuntaan kiinnittymistä neljän tavoitekokonaisuuden puitteissa: 1. Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat 2. Kaikille nuorille turvataan mielekäs vapaaajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta 3. Nuorten asunnottomuus vähenee 4. Nuorten työttömyys vähenee Yllä mainittujen tavoitteiden toteuttamisessa kiinnitetään nuorisotakuun hengessä erityistä huomiota vieraskielisten, vammaisten sekä romaninuorten yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Keväällä 2012 Espoossa jäi toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle yhteishaun jälkeen 10 prosenttia suomenkielisistä ja 26 % muunkielisistä nuorista. Kaikkiaan keväällä 2013 Espoossa on yli 3000 koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta. Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olleista nuorista oli vuonna 2010 vieraskielisiä 40 %. Vieraskielisten nuorten riski joutua syrjäytyneeksi on viisinkertainen kantaväestöön verrattuna. Erityisen tärkeäksi vieraskielisten nuorten huomioimisen tekee se, että heidän määränsä kasvaa nopeasti. Tuoreen väestöennusteen mukaan alle kolmekymmentävuotiaita vieraskielisiä on Espoossa vuoteen 2030 mennessä yli henkilöä. Tuolloin vieraskielisten osuuden kaikista alle kolmekymmentävuotiaista espoolaisista ennustetaan olevan yli 22 prosenttia. 5

6 Väestöennusteen mukaan vieraskielisten osuus nousee 2030 mennessä vielä korkeammaksi vuotiaiden keskuudessa. Työikäisistä espoolaisista joka neljäs puhuu vuonna 2030 äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Tästä syystä työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että myös vieraskieliset nuoret saavat toisen asteen tutkinnon suoritettua ja jatkavat sen jälkeen joko korkeakouluopintoihin tai työelämään. Espoo-tarinassa tavoitteeksi on asetettu nuorten työllisyyden saaminen maan parhaalle tasolle. Vieraskielisten nuorten osalta yksi merkittävimmistä tekijöistä on taata riittävä suomenkielen taito, jotta nuoren on mahdollista päästä kiinni opiskelu- ja työelämään. Nuorisotakuun mukaisesti kaupunki ohjaa yhdessä työhallinnon kanssa aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun, työpajoille sekä opiskelemaan huomioiden erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret. Poikkihallinnollisessa kehitysohjelmassa on yhdeksi tavoitteeksi asetettu turvata oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa maahan tulleiden nuorten mahdollisuus peruskoulun päättötodistuksen suorittamiseen. Tästä huolehditaan lisäämällä Espoon aikuislukion peruskoulun päättötodistukseen tähtäävien opiskelijapaikkojen määrää. Tähän aikuislukion opetukseen osallistuvien nuorten jatkopoluista toisen asteen koulutukseen huolehditaan. Tiettyjä erityisryhmiä (maahanmuuttajataustaiset, romani- ja vammaiset nuoret) huomioivia tarkennuksia ohjelman sisältöön voidaan asiantuntijoiden suosituksista tehdä, mikäli ne liittyvät valtuuston hyväksymiin yleisiin ohjelman tavoitteisiin. Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Vanhuuseläkeikäisten joukkoon mahtuu tulevina vuosikymmeninä myös kasvava osuus maahanmuuttajia. Kestävä kehitys -kehitysohjelma Yksi Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksista on vieraskielisten maahanmuutto. Se nuorentaa entisestään Espoon muutenkin nuorta väestörakennetta ja tuo lisäresursseja nuorten työikäisten pieneneviin ikäryhmiin. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan kuitenkin myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen sekä lasten ja vieraskielisen väestön määrän kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Eri väestö- ja ikäryhmien ja alueiden välillä on suuria hyvinvointieroja. Omaleimaisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan huomioiden tärkeät tavoitteet, kuten segregaation ehkäisy, hyvinvointierojen kaventaminen ja asuntojen hallinta- ja omistusmuotojen tasainen sijoittaminen. Verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Tähän liittyen asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehditaan uusilla ja täydennysrakentamisen kautta myös vanhoilla asuinalueilla siten, että samoille alueille rakentuu hallinta- ja omistusmuodoiltaan erilaisia asuntoja. Sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen taloudelliset hyödyt arvioidaan ja luodaan tiekartta sosiaalisesti kestävälle espoolaiselle kaupunkikeskusrakenteelle. Lisäksi arvioidaan mittarit, joilla eri asuntojen omistus- ja hallintamuodot eri kaupunkikeskusten alueella ohjaavat optimaaliseen suhteeseen ja siten hillitään segregaatiota. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma Ohjelman mukaan kaupungin arjen kansainvälisyys houkuttelee osaajia alueelle, mikä edistää kaupungin kilpailukykyä. Kaupungin vetovoimaisuuteen liittyen tavoitteena on investointien, osaavien työntekijöiden ja opiskelijoiden saaminen alueelle. Tämä parantaa espoolaisten yritysten kilpailukykyä. Kaupunki tarjoaa joustavat ja ketterät toimintaedellytykset yrityksille ja huomioi kansainvälisten yritysten ja niiden työntekijöiden tarpeet. Espoo on vetovoimainen kohtaamispaikka kansainvälisille teknologiaosaajille ja tieteentekijöille. Kansainvälisillä markkinoilla menestymistä tavoitellaan osaavien maahanmuuttajien urapolkuja edistämällä. Kaupunki tukee yrittäjyyttä. Yrityspalveluja kehitetään siten, että ne kattavat perustamisvaiheen neuvonnan ja yrityksen muutos- ja kehitysvaiheen palvelut. Myös maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tarpeet huomioidaan. Yhteistyötä valtion työvoimatoimijoiden kanssa lisätään. Tavoitteena on nuorten ja maahanmuuttajien työmarkkina-aseman merkittävä parantaminen. Siinä on välttämätöntä onnistua työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Työmarkkina-aseman parantamisessa käytetään muiden keinojen ohella myös sosiaalisesti vastuullisia hankintoja, joissa yrityksiltä edellytetään työllistämistä tai työssäoppimispaikkojen tarjoamista. Kullakin Espoon kaupunkikeskuksista on oma persoonallisuus ja identiteetti, joita tulisi vahvistaa. 6

7 OSA 2: Poikkihallinnollisten ohjelmien toimintakentän ulkopuolelle jäävät linjaukset Tähän osioon kirjatuilla linjauksilla tuetaan Espoo-tarinan päämääriä ja valtuustokauden tavoitteita maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyen. Ohjelman toisen osan tavoitteet liittyvät kaupungin henkilöstöön, maahanmuuttajien kielitaitoon, työllisyyteen ja toimeentuloon, terveyteen ja hyvinvointiin, viestintään, humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanottoon sekä maahanmuuttajien asunnottomuuteen. Kaikkien niiden tavoitteiden osalta, joiden toteutumista voidaan mitata määrällisesti, tekstissä esitellään seurantamittarit. Puutteellisten tilasto- ja rekisteriaineistojen takia kaikkien tämän osion tavoitteiden toteutumista ei voida seurata määrällisesti. Kaupungilla on nollatoleranssi etniseen taustaan ja muihin henkilöön liittyviin syihin kohdistuvaan syrjintään. Vieraskielisten osuus henkilöstöstä lähenee vieraskielisten osuutta espoolaisista Suhdeluku vieraskielisten työntekijöiden henkilöstöosuuden ja vieraskielisten kaupunkilaisten väestöosuuden välillä (koko kaupunki ja yksittäiset toimialat) Henkilöstöhallinto, toimialojen johto Henkilöstö Kaupungin arvoja ja toimintaperiaatteita ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullinen edelläkävijyys ja oikeudenmukaisuus. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten osuuden kasvaessa kaupungin palvelujen asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa väestörakennetta. Esimerkiksi kaupungin vanhuspalvelujen henkilöstöstä vuoden 2013 lopussa 16 prosenttia oli vieraskielisiä. Heidän osaamisensa merkitys kasvaa, kun ikääntyviä vieraskielisiä on entistä enemmän. Moni aikuisena suomen tai ruotsin kielen opetellut voi unohtaa oppimansa kielen ikääntyessään. Näin on käynyt monille aikanaan Suomesta Ruotsiin muuttaneille, vaikka he ovat työskennelleet ruotsin kielellä vuosikymmenten ajan. Kaupungin tavoitteena on, että vieraskielisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä lähenisi vieraskielisten osuutta espoolaisista. Espoon henkilöstössä oli vuoden 2014 alussa 717 vieraskielistä työntekijää. Heidän osuutensa kaupungin henkilöstöstä oli yli 5 prosenttia. Työnantajana kaupunki edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön yhdenvertaista asemaa työmarkkinoilla. Kaupunki tavoittelee myös sitä, että vieraskielisiä työntekijöitä työskentelee erilaisissa kaupungin yksiköissä ja myös esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Vieraskielisiä työntekijöitä työskentelee erilaisissa kaupungin yksiköissä Niiden työyhteisöjen osuus, joissa työskentelee ainakin yksi vieraskielinen työntekijä (koko kaupunki ja yksittäiset toimialat) Henkilöstöhallinto, toimialojen johto Yllä olevat tavoitteet eivät merkitse sitä, että kaupungin henkilöstön pätevyysvaatimuksista joustettaisiin vieraskielisten hakijoiden kohdalla. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen työmarkkinoilla on rakenteellista syrjintää etnisen taustan perusteella. Espoo ehkäisee työnantajana syrjinnän haittoja esimerkiksi maahanmuuttajien rekrytointimallin avulla. Sen toimeenpano on keskeinen osa kaupungin valtion kanssa tekemän metropolipolitiikan yhteistyöhön liittyviä sitoumuksia. Rekrytointimallia ja muita maahanmuuttajien palkkaamista edistäviä toimia harkitaan uudestaan, mikäli maahanmuuttajien yliedustus työttömien joukossa alenee merkittävästi tai vieraskielisten henkilöstöosuus saavuttaa vieraskielisten väestöosuuden. 7

8 Kielitaito Lapset ja nuoret Espoo-tarinassa kaupungin tavoitteena on tarjota espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään turvallisissa ja innostavissa päiväkodeissa ja kouluissa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luodaan pohja sille, että Suomeen muuttaneet lapset ja maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset saavat yhdenvertaiset lähtökohdat aktiiviselle yhteiskunnan jäsenyydelle. Kaupungin tavoitteena on huolehtia siitä, että he oppivat suomea ja ruotsia sekä ylläpitävät ja edelleen kehittävät oman äidinkielensä osaamista. Kaupungin tavoitteena on huolehtia maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten suomen/ruotsin kielen osaamisesta. Kielitaito luo pohjan nuorten pärjäämiselle jatko-opinnoissa ja työelämässä. Suomi/ruotsi toisena kielen opetuksen toteutunut tuntimäärä opetukseen osallistuvaa oppilasta kohden perusopetuksessa sekä niiden vieraskielisten lasten osuus, joille on varhaiskasvatuksessa tehty yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma Huolehditaan lasten ja nuorten suomen/ruotsin osaamisesta Varhaiskasvatus, perusopetus Vahva oman äidinkielen osaaminen taas tukee identiteetin rakentumista kulttuurisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa, käsitteellisen ajattelun kehittymistä sekä suomen ja ruotsin kielten oppimista. Varhaiskasvatuksessa oman äidinkielen osaamista tuetaan vahvistamalla kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Suomen/ruotsin kielten oppimista edistetään varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa osana arjen toimintaa. Henkilöstön kielikasvatuksen osaamista kehitetään järjestelmällisesti. Perusopetuksessa oman äidinkielen opettajat vastaavat yhteistyössä eri kieliaineiden, muiden oppiaineiden opettajien sekä vanhempien kanssa oppilaan kielikasvatuksesta. Ylläpidetään ja kehitetään monikielisten lasten ja nuorten kielitaitoa Nuorten yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi kaupunki järjestää maahanmuuttajanuorille suunnattua lukioon valmistavaa koulutusta. Koulutus alkaa syksyllä 2014 yhdellä ryhmällä Leppävaaran lukiosta ja sitä laajennetaan tarvittaessa. Vuonna 2014 astui voimaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Lain mukaan valmistavat opinnot keskittyvät opetuskielenä käytettävien suomen tai ruotsin ja tarvittaessa muiden kielten opiskeluun. Niissä edistetään lukiossa tarvittavia opiskelutaitoja ja kulttuurintuntemusta sekä ohjataan opiskelijoita. Tällä hetkellä maahanmuuttajia siirtyy lukio- ja korkeakoulutukseen kantaväestöä vähemmän. Maahanmuuttajista on kantaväestöä suurempi osuus ammatillisessa koulutuksessa ja suorittavan työn ammateissa. Nuorten koulutuksellinen yhdenvertaisuus on tärkeä kysymys työelämässä pärjäämisen ja yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden kannalta. On tärkeää, että nuorten ikäluokkien koko osaamispotentiaali saadaan yhteiskunnan käyttöön. Tästä syystä ohjelmassa seurataan espoolaisnuorten hakeutumista toisen asteen opintoihin ja pärjäämistä niissä. Nuoret kulkevat toisen asteen opintoihin myös yli kuntarajojen, joten tarkkoja ja ajankohtaisia kuntakohtaisia tilastoja asiasta on vaikea saada. Hyvän yleiskuvan tilanteesta saa kuitenkin seuraamalla Espoon toisen asteen oppilaitoksista valmistuvia nuoria. Niiden vieraskielisten lasten ja nuorten osuus, jotka osallistuvat esiopetuksen ja perusopetuksen oman äidinkielen opetukseen Varhaiskasvatus, perusopetus Huolehditaan nuorten koulutuksellisesta yhdenvertaisuudesta Vieraskielisten nuorten osuus vuotiaista espoolaisista nuorista, vieraskielisten osuus Omnian ammattiopistosta valmistuvista espoolaisista nuorista ja vieraskielisten osuus Espoon lukiosta valmistuvista espoolaisista nuorista Perusopetus ja lukiot. Kumppanina Omnian ammattiopisto Lasten ja nuorten monikielisyyden vaaliminen on tärkeää. Heidän kielitaitonsa on jatkossa merkittävä voimavara suomalaiselle yhteiskunnalle ja yritysten kansainväliselle menestykselle. 8

9 Aikuiset maahanmuuttajat Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneiden aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin kielen opetuksesta vastaa ensisijaisesti valtio kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan. Se toteutetaan pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena. Tämä on tärkein aikuisten maahanmuuttajien kotouttamispolitiikan väline Suomessa. Koska maahanmuuttajaväestö keskittyy voimakkaasti suurimpiin kaupunkeihin, ovat työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen määrä ja laatu Espoolle ja muille suurimmille kaupungeille tärkeitä edunvalvonnan kysymyksiä. Espoo toimii tiiviissä yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa vaikuttaakseen siihen, että kotoutumiskoulutus vastaa maahanmuuttajien määrän kasvun asettamaan haasteeseen. Vaikka työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäminen ei ole kaupungin käsissä, seurataan tämän ohjelman toimeenpanossa koulutuksen saatavuutta. Vuonna 2013 TE-toimiston asiakkaat odottivat Espoossa ensimmäiseen kielikoulutukseen pääsyä noin puoli vuotta. Niiden aikuisten maahanmuuttajien kohdalla, jotka eivät kuulu työvoimakoulutuksen kohderyhmään, kuuluu vastuu kielikoulutuksen järjestämisestä ensisijaisesti kaupungille. Käytännössä kyse on esimerkiksi työelämässä mukana olevista ja ikääntyneistä maahanmuuttajista sekä kotona lastaan hoitavista vanhemmista. Järjestetään kielikoulutusta niille aikuisille maahanmuuttajille, joiden kielikoulutus on kaupungin vastuulla Suomen/ruotsin kielen koulutuksen tuntimäärä ja kurssilaisten määrä yhteensä työväenopistossa. Seurataan myös kotona lasta hoitavien vanhempien kielikoulutuksen tuntimäärää ja kurssilaisten määrää jaoteltuna opetuksen ajaksi järjestetyn lastenhoidon vastuutahon mukaan (avoin varhaiskasvatus, seurakunnat, järjestöt) Työväenopisto. Kumppaneina varhaiskasvatus, seurakunnat, järjestöt Huolehditaan Espoon edusta valtion vastuulle kuuluvan kielikoulutuksen suhteen TE-toimiston uusien kotoutumisasiakkaiden odotusaika TE-toimistoon ilmoittautumisesta ensimmäisen koulutuksen alkuun Konserniesikunta. Kumppaneina muut suuret kaupungit Useimmiten lapsia hoitavat kotona äidit, joten vanhempien kielikoulutuksen järjestäminen on myös tärkeä sukupuolten välisen tasa-arvon kysymys. Kielitaidon vahvistuminen edesauttaa koko perheen hyvinvointia ja kotoutumista sekä kohentaa naisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla perhevapailta palaamisen jälkeen. Edellä mainituille ryhmille suomen kielen koulutusta järjestää Espoon työväenopisto. Kotona lasta hoitavien vanhempien ja ikäihmisten koulutusta kehitetään yhteistyössä varhaiskasvatuksen, vanhuspalveluiden, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Espoo-tarinan mukaan kaupunki tekee yhteistyötä alueellaan sijaitsevien seurakuntien kanssa muun muassa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Ruotsin kielen opetuksesta vastaa työväenopiston ruotsinkielinen yksikkö (arbis). Työllisyys ja toimeentulo Espoo-tarinan mukaan tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työttömyyden laskeminen korkeintaan 5 prosenttiin. Nuorison työllisyydessä tavoitellaan maan parasta tasoa. Tavoitteena on myös, että hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat tuovat oman osaamisensa käyttöön, ja Espoo menestyy kansainvälisilläkin markkinoilla. 9

10 Vieraskielisten osuus työikäisestä väestöstä nousee pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella yli 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (katso alla oleva kuva). Työllisyyteen liittyvien kaupungin tavoitteiden toteuttamisessa ei voida onnistua, ellei maahanmuuttajien työllisyydenhoidossa onnistuta aiempaa paremmin. Edellisellä valtuuskaudella ulkomaalaisten espoolaisten työttömyysaste oli noin kolminkertainen yleiseen työttömyysasteeseen verrattuna. Työllisten osuus vuotiaista maahanmuuttajista Suomessa maahantulovuoden mukaan Espoon, Helsingin ja Vantaan työikäinen väestö (20-64-vuotiaat) äidinkielen mukaan ja ennuste Suomalaisessa yhteiskunnassa työllä on keskeinen merkitys. Myös Suomessa asuvat maahanmuuttajat korostavat työn tekemisen merkitystä ja arvoa. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2013 julkaiseman maahanmuuttajabarometrin mukaan maahanmuuttajat pitävät työtä tärkeimpänä yksittäisenä onnistuneen kotoutumisen osatekijänä. Työikäisen väestön kehitys merkitsee myös sitä, että työvoiman kysyntään on jatkossa hyvin vaikea vastata sekä yrityksissä että julkisella sektorilla, jos maahanmuuttajat eivät työllisty nykyistä paremmin. Samaan aikaan, kun vieraskielisten osuus työikäisestä väestöstä kasvaa jatkuvasti, myös työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan. Vuonna 2011 pääkaupunkiseudulla oli yhteensä noin työpaikkaa. Vuoteen 2020 mennessä työpaikkoja arvioidaan olevan noin Vuonna 2035 pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan työpaikkaa. Työpaikojen määrän kehitystä on arvioitu valmisteltaessa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2011). Vuoden 2013 lopussa ulkomaalaisten työttömyys oli Espoossa 21,6 prosenttia, Helsingissä 28,1 prosenttia ja Vantaalla 31,6 prosenttia. Maahanmuuttajien työllisyystilanne kohenee, kun maahantulosta kuluu aikaa (katso alla oleva kuva). Koska huomattava osa Espoossa asuvista maahanmuuttajista on saapunut Suomeen melko hiljattain, antavat tietyn hetken tilannetta kuvaavat poikkileikkaustilastot turhan synkän kuvan maahanmuuttajien työttömyystilanteesta. Espoon maahanmuuttajista noin 20 prosenttia on saapunut Suomeen kahden edellisen vuoden aikana. Suomessa jo asuvissa maahanmuuttajissa on paljon työvoimapotentiaalia ikärakenteen ja nykyisen työllisyysasteen vuoksi. Suomessa asuvista ulkomaalaisista 80 prosenttia on työikäisiä. Vuonna 2012 Suomen ulkomailla syntyneen väestön työllisyysaste oli 63,8 prosenttia ja Suomessa syntyneen väestön 69,6 prosenttia. Opiskelu Suomessa on kasvanut toiseksi yleisimmäksi oleskeluluvan myöntämisen syyksi, joten Suomen oppilaitoksista ja korkeakouluista valmistuu yhä enemmän osaavia ulkomaalaisia työmarkkinoillemme. Vuonna 2012 opiskelun perusteella myönnettiin 32 prosenttia kaikista Suomen oleskeluluvista. Saman vuoden syksyllä Aalto-yliopiston, Laurean, Metropolian ja Omnian Espoossa sijaitsevissa toimipisteissä oli lähes ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Maahanmuuttajien työllistymistä pyritään nopeuttamaan monin eri keinoin. Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa allekirjoittaneet asiaa koskevan kolmivuotisen metropolipolitiikan aiesopimuksen joulukuussa Kaupunki laatii vuosittain yhteistyösopimuksen työllisyyden tavoitteista ja keinoista Uudenmaan TE-toimiston kanssa. Yksi sopimuksen painopisteistä on maahanmuuttajien työllisyystilanteen parantaminen. Lisäksi kaupunki on aktiivisesti mukana seudullisten kumppaneiden kanssa kehittämässä välineitä osaavien ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien urapolkujen edistämiseksi kansainvälisillä markkinoilla kilpailevissa yrityksissä. 10

11 E Maahanmuuttajien työllisyystilanne paranee Terveys ja hyvinvointi Ulkomaisten työttömien osuus ulkomaisesta työvoimasta (yleiseen työttömyystilanteeseen vertaamiseksi luvut esitetään yhdessä työttömien osuutta työvoimasta kuvaavien lukujen kanssa) Konserniesikunta ja sosiaali- ja terveystoimen työllisyyspalvelut. Kumppanina työ- ja elinkeinohallinto Kun henkilö ei pärjää työmarkkinoilla, hän joutuu varsinkin kalliiden elinkustannusten pääkaupunkiseudulla usein turvautumaan toimeentulotukeen. Maahanmuuttajien muuta väestöä korkeampi työttömyys ja työllistenkin osalta matalampi tulotaso näkyy selvästi kaupungin toimeentulotuen tilastoissa. Vuonna 2012 suomalaisista espoolaisista 6 prosenttia ja ulkomaalaisista espoolaisista 23 prosenttia sai toimeentulotukea. Kaikkein huolestuttavinta on kuitenkin, että vuonna 2012 peräti 46 prosenttia ulkomaalaisista espoolaisista lapsista kasvoi perheissä, jotka olivat toimeentulotuen piirissä. Kaupungin tasapainoinen kehitys voi vaarantua, mikäli maahanmuuttajien huono-osaisuus periytyy, työllisyys ei parane, eikä lasten yhdenvertaisesta asemasta koulutusjärjestelmässä onnistuta huolehtimaan. Terveys Espoo-tarinassa palveluiden kehittämisellä tavoitellaan mm. terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista sekä ongelmien ennaltaehkäisyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi vuonna 2012 tutkimuksen Suomessa asuvien maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan venäläis-, somalialais- ja kurdintaustausta maahanmuuttajaa. Espoon otokseen kuului 17 prosenttia kaikista tutkimukseen mukaan kutsutuista henkilöistä. Tutkimuksen mukaan erityisen tärkeää terveyspalveluiden ja terveyttä edistävien palveluiden kehittämisessä olisi varmistaa, että maahanmuuttajien mielenterveyspalvelut sekä kansantautien ehkäisy ja hoito toimisivat jatkossa paremmin. Maahanmuuttajien terveyspalvelujen, erityisesti mielenterveyspalvelujen, kehittämisellä on THL:n mukaan kiire. Nykyinen palvelujärjestelmä ei tavoita kuin osan palveluja tarvitsevista. Joissain maahanmuuttajaryhmissä vakavia masennus- ja ahdistusoireita esiintyy todella paljon enemmän kuin koko samanikäisessä väestössä. Erot psyykkisen oireilun esiintyvyydessä ovat erittäin suuria maahanmuuttajien lähtöalueiden välillä ja yksittäisissä maahanmuuttajaryhmissä myös sukupuolten välillä. Maahanmuuttajien toimeentulotukiriippuvuus laskee Toimeentulotuen asiakkaana olleiden ulkomaalaisten osuus ulkomaalaisista kaupunkilaisista ja toimeentulotuen piirissä olleiden ulkomaalaisten lasten osuus Espoon ulkomaalaisista lapsista (yleiseen kehitykseen vertaamiseksi luvut esitetään yhdessä kantaväestön vastaavien toimeentulotukea kuvaavien tietojen kanssa) Tavoitteelle ei voida nimetä yksittäistä vastuutahoa. Se liittyy mm. työllistymiseen ja koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen Humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneilla maahanmuuttajilla traumakokemukset voivat korostaa tarvetta mielenterveyspalveluille. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. THL:n mukaan maahanmuuttajilla on vaikeuksia asianmukaisten mielenterveyspalveluiden saamisessa. Perusterveydenhuollossa voi olla vaikeuksia tunnistaa psyykkisen hoidon tarvetta ja hoitoon liittyvät kulttuurisidonnaiset tekijät voivat vaikuttaa hoidon tehokkuuteen. THL pitää maahanmuuttajien määrän kasvuun liittyvien erityishaasteiden ratkaisemista mielenterveyspalveluissa äärimmäisen tärkeänä. Espoossa haasteeseen vastataan esimerkiksi mielenterveyspalveluiden henkilöstön osaamista kehittämällä. Myös hoitoon ohjaamista perusterveydenhuollosta mielenterveyspalveluiden piiriin kehitetään. Yhtenä painopisteenä tässä työssä on maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden tarpeen tunnistaminen. Haasteena maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden kehittämistyössä on, että maahanmuuttajien terveys- ja mielenterveyspalveluiden käytöstä ei Espoossa ole saatavilla kattavia seurantatietoja. Seurantaa kehitetään valtuustokauden aikana. Tarkempien seurantatietojen kautta voidaan myös arvioida, tarvitaanko joillekin maahanmuuttajaryhmille henkilökunnan osaamisen ja hoitoon ohjaamisen kehittämisen lisäksi erityisiä räätälöityjä palveluja. 11

12 THL:n mukaan kansansairaudet ja niiden riskitekijät, kuten diabetes, ylipaino, ruokailutottumukset sekä vähäinen liikunta uhkaavat monien maahanmuuttajien terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Esimerkiksi tutkimukseen osallistuneista kurdi ja somalialaistaustaisista 45 vuotta täyttäneistä naisista yli 60 % koki vaikeuksia portaiden nousussa. Toimintakyvyn heikentymiseen liittyvän avun ja palveluiden tarve tulee todennäköisesti kasvamaan merkittävästi jatkossa, kun nyt työiässä toimintarajoitteista kärsivät maahanmuuttajataustaiset ryhmät tulevat vanhusikään. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman. Kuntia, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väestöä, suositellaan tekemään yksityiskohtaiset suunnitelmat paikallisen ennaltaehkäisevän työn järjestämiseksi. Tämä työ on Espoossa käynnistynyt ja suunnitelma valmistuu vuoden 2014 aikana. Liikunta Espoossa työikäisten maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kuntoliikunnan avulla huolehditaan ohjaamalla terveyspalveluista asiakkaita liikuntaneuvontaan ja matalan kynnyksen ryhmäliikuntaan, mikäli heidän katsotaan liikkuvan terveyden kannalta riittämättömästi ja tarvitsevan erityistä tukea liikunnan aloittamiseen. Tätä terveyspalveluiden henkilöstöltä kiitosta saanutta yhteistyötä liikuntapalveluiden kanssa laajennetaan ja sen piiriin otetaan tällä valtuustokaudella myös neuvolat. Liikuntaryhmissä myös jaetaan tarvittaessa tietoa oikeasta ravitsemuksesta ja sen merkityksestä. Leikkiikäisten lasten vanhempia ohjataan ja kannustetaan neuvoloiden tarkastusohjelman puitteissa tarvittaessa liikuntapalveluiden matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Erityistä tukea elämänmuutokseen tarvitsevia ohjataan henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan tai esim. painonhallintaryhmiin. Varhaiskasvatuksen avoimissa palveluissa annetaan elämäntapaohjausta, johon sisältyy liikuntaan kannustaminen yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa. Lisäksi terveyden edistämiseen ja kuntoliikunnan harrastamiseen liittyvää vapaaehtoistyötä tulisi suunnata rohkaisemaan maahanmuuttajataustaista väestöä, ja etenkin naisia, huolehtimaan fyysisestä kunnostaan. Liikunnalla voi olla maahanmuuttajien kotoutumisessa tärkeä rooli muutenkin kuin yllä mainittujen erityisryhmien osalta. Erityisesti monille lapsille ja nuorille se tarjoaa mahdollisuuksia mielekkääseen harrastustoimintaan ja sosiaalisten suhteiden luomiseen sekä itsetunnon kehittymiseen. Maahanmuuttajien muuta väestöä alhaisemman tulotason takia harrastamisen esteeksi voi kuitenkin muodostua harrastuksen kulut. Liikuntapalvelut tarjoavatkin espoolaisille lapsille mahdollisuuksia maksuttomaan harrastamiseen sporttiskerhoissa ja muuvi-toiminnassa. Maksuttomiksi muuttuvat sporttiskerhot tarjoavat leikinomaista liikuntaa 1-3-luokkalaisille. Syksyn 2014 tavoitteena on 60 kerhon toteutuminen. Muuvi-toiminta on maksutonta lajiharjoittelua 4-6-luokkalaisille. Syksyllä 2013 toiminta aloitettiin kolmen salibandyseuran kanssa, jotka ovat järjestäneet kolme kerhoa sekä tytöille että pojille. Osallistujien ja tarjolla olevien lajien määrää laajennetaan hallitusti. Muuvi-toiminnan ja sporttiskerhojen tavoitteena nuorten liikuntamahdollisuuksien kohentaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja syrjinnän ehkäisy. Vuonna 2014 liikuntapalvelut myös luovat mallin, jossa liikunta-avustuksia voidaan ohjata jatkossa aiempaa enemmän matalan kynnyksen harrastustoimintaa järjestäville seuroille. Liikunta-avustusten jaossa huomioidaan maahanmuuttajien aktivointi liikuntaan avustusten myöntämisperusteiden mukaisesti. Vaikka tavoitteena on saada yleiseen seuratoimintaan maahanmuuttajia aktiivisesti mukaan, myös maahanmuuttajien omien liikuntaryhmien järjestämistä tuetaan tarjoamalla niiden käyttöön tiloja ja ohjaajia. Liian vähäisen liikunnan takia riskiryhmiin kuuluvia maahanmuuttajia tuetaan liikunnan aloittamisessa Terveys- ja neuvolapalveluista liikuntapalveluiden liikuntaneuvontaan ohjautuneiden ulkomaalaisten määrä Neuvolat, terveyspalvelut, liikuntapalvelut 12

13 Lapsiperheiden varhainen tuki Maahanmuuttajien osuus lastensuojelun asiakkaista on viime vuosina kasvanut selvästi nopeammin kuin kantaväestön. Maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden palvelutarpeista ei ole riittävästi tietoa. Ohjelmakaudella asiaa tutkitaan tarkemmin ja kehitetään toimintaa saadun tiedon perusteella. Suunnitteilla on mm. kohdennettujen ryhmien (esim. perhevalmennuksen) käynnistäminen. Lapsiperheiden perhetyössä on saatu hyviä kokemuksia maahanmuuttajataustaisesta perhetyöntekijästä. Tällaista matalan kynnyksen palvelua laajennetaan mahdollisuuksien mukaan. Lapsiperheiden tukemisessa tehdään tiivistä yhteistyötä seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Kulttuuri Kehitetään peruspalveluja niin, että maahanmuuttajaperheiden palvelutarpeet tunnistetaan paremmin ja kohdistetaan heille tarkoituksenmukaisia ja oikeaaikaisia palveluja Sijaishuoltoon ohjattujen ulkomaan kansalaisten osuus ulkomaalaisista vuotiaista (yleiseen kehitykseen vertaamiseksi luvut esitetään yhdessä kantaväestön vastaavien sijaishuoltoa kuvaavien tietojen kanssa) Sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelut (erityisesti perhe- ja sosiaalipalvelut) sekä sivistystoimen peruspalvelut Taiteen ja kulttuurin suuri merkitys terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on osoitettu lukuisin tutkimuksin. Kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen lievittää yksinäisyyttä, tarjoaa mahdollisuuksia yhteisöllisiin kokemuksiin ja auttaa juurtumaan uuteen ympäristöön. Kulttuurin tulosyksikössä pyritään monin eri keinoin varmistamaan, että myös maahanmuuttajataustaiset kaupunkilaiset voivat päästä osalliseksi näistä myönteisistä vaikutuksista. Harkinnanvaraisilla kulttuuriavustuksilla maahanmuuttajataustaisia kuntalaisia voidaan aktivoida omaehtoisesti kulttuurin pariin. Maahanmuuttajataustaiset avustuksen hakijat voivat tarvita kantaväestöä enemmän henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa hakuprosessissa ja omien hankkeiden toteuttamisessa. Kulttuuriavustusten myöntämisperiaatteita päivitetään tämän valtuustokauden aikana. Uudistuksen valmistelutyössä huomioidaan Espoo-tarinan painotukset eri väestöryhmien tarpeista liittyen kaupungin nopeasti muuttuvaan väestörakenteeseen. Kulttuurineuvolatoimintaa toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kulttuurineuvolan keskeinen tavoite on lapsiperheen arjen tukeminen kulttuurin keinoin. Tavoitteena on saavuttaa myös ne perheet, joita tiedotus ei syystä tai toisesta tavoita. Kulttuurin tulosyksikkö on käynnistämässä kulttuurikaveritoimintaa, jonka avulla pyritään rohkaisemaan kulttuurin käyttäjiksi sellaisia henkilöitä, jotka eri syistä eivät yksin tule hakeutuneeksi kulttuuripalvelujen pariin. Kulttuurikaverit ovat kulttuuritarjontaan perehtyneitä vapaaehtoistoimijoita, vertaisohjaajia. Sekä vertaisohjaajiksi että ohjattaviksi pyritään saamaan mukaan myös maahanmuuttajia. Kaupunginmuseo haluaa palveluillaan luoda kontaktipintoja paikallisuuteen ja tuoda näyttelyidensä kautta mahdollisuuden vuoropuheluun erilaisten yleisöryhmien kanssa. Esimerkkinä muutama vuosi sitten maahanmuuttajanuorten kanssa tehtiin yhteisprojekti, jonka tuloksena syntyi näyttely ja uutta maahanmuuttajien elämään liittyvää materiaalia museon kokoelmiin. Kaupunginkirjasto tarjoaa lähes sadalla kielellä tieto- ja kulttuuriaineistoja sekä erikielisiä tapahtumia. Tavoite on tarjota elämyksiä mahdollisimman monelle asiakkaalle hänen omalla äidinkielellään ja tukea näin oman kulttuurin säilymistä. Kotoutumislain mukaan kotoutuminen tarkoittaa paitsi yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietojen ja taitojen antamista maahanmuuttajille, myös hänen oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämisen mahdollisuuksien tukemista. Sellon kirjastoon sijoitettu, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella hoidettu Venäjänkielinen kirjasto on kaikkien Suomen kirjastonkäyttäjien hyödynnettävissä maanlaajuisen kirjastoverkon välityksellä. Kirjasto tukee monin keinoin sekä kantasuomalaisten tutustumista eri kulttuureihin että maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Ikääntyneet maahanmuuttajat Espoo-tarinan mukaan vanhusten kotona selviytymiseen ja yksinäisyyteen vastataan omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Muuta väestöä selvästi nuoremman ikärakenteen takia vieraskielisten osuus Espoon yli 65-vuotiaista asukkaista oli vuoden 2013 alussa vain 2 prosenttia. Yli 65-vuotiaiden vieraskielisten kaupunkilaisten määrä oli tuolloin 686. Väestöennusteen mukaan heidän määränsä kasvaa vuoteen 2030 mennessä lähes viisinkertaiseksi. Samaan aikaan kantaväestön yli 65-vuotiaiden määrän kasvun ennustetaan olevan 69 %. Ikääntyneiden kaupunkilaisten omatoimisuutta ja hyvinvointia tuetaan mm. vertaistukeen perustuvilla Intoa elämään -hyvinvointikursseilla, joilla käsitellään ikääntymistä, ravitsemusta, sosiaalisia suhteita, kulttuuria, liikuntaa ja kotiympäristön turvallisuutta. Kaupunki varautuu ikääntyneen vieraskielisen väestön etenkin seuraavalla vuosikymmenellä kiihtyvään kasvuun kehittämällä edelleen omatoimisuutta tukevia ikääntyvien kaupunkilaisten avopalveluita. Ikääntyneiden vieraskielisten määrän kasvaessa myös omakielistä ikääntyvien ryhmätoimintaa kehitetään. 13

14 Viestintä Infopankki on monikielinen verkkosivusto, joka kokoaa yhteen tärkeää tietoa Suomeen muuttoa suunnittelevalle tai täällä jo asuvalle. Sivusto palvelee myös viranomaisia monikielisessä tiedotuksessa. Espoon tavoitteena on yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa saada palvelu vakinaistettua. Suomen ja ruotsin lisäksi Espoon kaupungin omat internet-sivut palvelevat englanniksi. Valtuustokauden aikana selvitetään venäjänkielisen version avaamista kaupungin internet-sivuista. Sähköisiä palveluja kehitettäessä on tärkeää muistaa, että maahanmuuttajataustaisella asiakaskunnalla on keskimääräistä suurempi tarve henkilökohtaiselle ohjaukselle ja neuvonnalle. Espoo avasi Sellon kirjaston ja yhteispalvelupisteen yhteyteen edellisellä valtuustokaudella In Espoo -neuvontapisteen maahanmuuttajille. Sen käyttäjämäärät ovat kasvaneet 85 prosenttia vuosina Tällä valtuustokaudella neuvontapalveluja kehitetään edelleen ja etsitään kustannustehokas ratkaisu myös ruotsinkielellä suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutuvien maahanmuuttajien neuvontapalveluiden järjestämiseksi. Neuvontapalveluiden kehittämisen lisäksi kaupungin eri yksiköt kehittävät toimintaansa niin, että erityisesti sähköisillä palveluilla vaikeasti tavoitettavien ryhmien kotoutumista voidaan tukea. Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto Humanitaarisilla perusteilla Suomessa asuviin maahanmuuttajiin kuuluvat kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet mainittujen ryhmien perheenjäsenet. Espoo on ottanut vastaan näihin ryhmiin kuuluvia ihmisiä vuodesta Eduskunta päättää vuosittain kiintiöpakolaismäärän budjettikäsittelyn yhteydessä. Viime vuosina kiintiö on ollut 750 henkilöä. Vuonna 2014 kiintiö on poikkeuksellisesti 1050 henkilöä Syyrian kriisin takia. Espooseen saapuu kiintiöpakolaisia kaupungin ja ELY-keskuksen välisen sopimuksen mukaisesti. Voimassa olevan ELYkeskuksen ja kaupungin välisen sopimuksen mukaan Espoo antaa kuntapaikan 30 henkilölle vuodessa. Vuonna 2014 Espoo myöntää poikkeuksellisesti Syyrian kriisiin liittyen 50 kiintiöpakolaiselle kuntapaikan pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien ja työ- ja elinkeinoministeriön käymien neuvottelujen pohjalta. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden tulisi lain mukaan siirtyä kuntiin ELY-keskuksen ja kuntien välisten sopimusten mukaisesti. Tosiasiassa sopimukseen perustuvien kuntapaikkajoen määrä on ollut riittämätön ja valtaosa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista siirtyy kuntiin itsenäisesti. Vastaanottava kunta ei voi vaikuttaa näin kuntalaiseksi tulevien henkilöiden määrään. Espooseen on 2010-luvulla saapunut vuosittain keskimäärin noin 220 humanitaarisista syistä oleskeluluvan saanutta maahanmuuttajaa. Heistä vain noin 10 prosenttia on tullut espoolaisiksi ELY-keskuksen kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Tieto suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja kaupungin palveluista tavoittaa espoolaiset maahanmuuttajat Huolehditaan humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneiden espoolaisten vastaanotosta ja seurataan valtakunnallisen kuntasijoituspolitiikan toimivuutta Kaupungin vieraskielisten internet-sivujen, maahanmuuttajille suunnattujen kaupungin internet-sivujen ja Infopankin Espoo-sivujen keskimääräiset kuukausittaiset erilliset kävijät sekä maahanmuuttajien neuvontapalveluiden asiakasmäärä Kaupungin viestintä ja maahanmuuttajien neuvontapalvelut. Kumppanina Infopankki-toimitus Espooseen saapuvien humanitaaristen maahanmuuttajien määrä (sekä ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa että sopimuksesta riippumatta saapuneet uudet tulijat) Sosiaali- ja terveystoimen maahanmuuttaja-palvelut 14

15 Maahanmuuttajien asunnottomuus Kaupunki toimii asunnottomuuden vähentämiseksi ja ehkäisee kaupunkilaisten joutumista asunnottomaksi. Asunnottomien maahanmuuttajien määrä ja osuus kaikista asunnottomista kasvaa nopeasti Suomessa. Vuonna 2011 yksinäisten asunnottomien maahanmuuttajien määrä ylitti ensimmäisen kerran henkilön rajan. Vuonna 2013 yksinäisiä asunnottomia maahanmuuttajia oli jo lähes ja heidän osuutensa Suomen asunnottomista ylitti 25 prosenttia. Asunnottomissa perheissä maahanmuuttajien osuus oli yli 60 prosenttia. Espoossa oli vuoden 2013 lopussa 201 yksinäistä asunnotonta maahanmuuttajaa. Asunnottomia maahanmuuttajaperheitä oli Espoossa 35. Perheisiin kuului 46 aikuista ja 52 lasta. Maahanmuuttajien asunnottomuus vähenee Yksinäisten asunnottomien maahanmuuttajien määrä, asunnottomien maahanmuuttajaperheiden sekä niihin kuuluvien aikuisten ja lasten määrä Teknisen ja ympäristötoimen asuntoyksikkö ja sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalvelut. Kumppanina Espoon Asunnot Oy ja Y-säätiö 15

16 16

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2015

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2015 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2015 Teemu Haapalehto Maahanmuuttoasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 16.5.2016 Vieraskielisen väestön määrä ja kasvu Vuoden

Lisätiedot

Mihin leijonia tarvitaan monikulttuurisessa Espoossa? LIONS Päivi Käri-Zein, Espoon Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan pj. 1

Mihin leijonia tarvitaan monikulttuurisessa Espoossa? LIONS Päivi Käri-Zein, Espoon Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan pj. 1 Mihin leijonia tarvitaan monikulttuurisessa Espoossa? LIONS Päivi Käri-Zein, Espoon Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan pj. 1 Paras mahdollinen Espoo - tasa-arvoinen, turvallinen, suvaitsevainen ja yhdenvertainen

Lisätiedot

LUONNOS 28.2.: Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelma

LUONNOS 28.2.: Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelma LUONNOS 28.2.: Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2014 2017 JOHDANTO Ohjelman suhde Espoo-tarinaan Espoo-tarina on kaupungin strategia vuoteen 2017. Se suuntaa kaupungin toimintaa entistä paremmin

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 5/2016

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 5/2016 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 5/2016 Aika Maanantai 16.5.2016, kello 17.38 20.08 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET KOULUTUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN. Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 15.5.2014 Ylitarkastaja Susanna Piepponen

MAAHANMUUTTAJANUORET KOULUTUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN. Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 15.5.2014 Ylitarkastaja Susanna Piepponen MAAHANMUUTTAJANUORET KOULUTUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 15.5.2014 Ylitarkastaja Susanna Piepponen Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) ja maahanmuuttajanuoret Kotoutumislain

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Varhaiskasvatus ja perusopetus 3. Jokainen suomi toisena kielenä -oppija saa S2-opetusta omassa päiväkodissa ja - koulussa.

Varhaiskasvatus ja perusopetus 3. Jokainen suomi toisena kielenä -oppija saa S2-opetusta omassa päiväkodissa ja - koulussa. Monikulttuurisuusohjelman seuranta 2013 2016 (yhdenmukainen numerointi/väliotsikot Tavoite Mittari Työ- ja elinkeinotoimisto 1. Puolitetaan maahanmuuttajien työttömyys vuoden 2011 tasosta (36 %) 18 prosenttiin

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 KYKY-hanke (1.9.2015-31.10.2017) Opetusviraston ESR-rahoitteinen projekti, joka

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö Muutokset pähkinänkuoressa 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia Yksilölliset

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Keskeimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Espoossa 21.10.2015 Elina Palojärvi & Terhi Pippuri

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 140. Valtuusto 21.10.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 140. Valtuusto 21.10.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 1 / 1 2220/01.01.01/2013 Kaupunginhallitus 254 16.9.2013 140 Valtuustokysymys etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Sarekoski, puh. (09) 816 22525

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 annika.forsander@helsinki.fi Maahanmuutto muokkaa kaupunkeja Maahanmuutto ja maahanmuuttajaväestön kasvu yksi keskeisimmistä kaupunkien

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot