Sisällysluettelo. 1. Esipuhe. 2. Johdanto Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman valmistelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. 1. Esipuhe. 2. Johdanto Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman valmistelu"

Transkriptio

1 Häme 2035 maakuntasuunnitelma Hämeen liiton viraston luonnos

2 Sisällysluettelo 1. Esipuhe 2. Johdanto Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman valmistelu 3. Hämeen vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat Häme tänään Hämeen tulevaisuuskuvia 4. Hämeen tavoitteet ja painopisteet Hämeen visio 2035 Hämeen tavoitteet Painopisteet 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen Läpäisevät teemat - Kestävyys - Hyvinvointi - Yhteistyö - Vetovoima Liite: vaikutusten arviointi Liite: kartta

3 2. Johdanto Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma on strategisin ja pitkäjänteisin maakunnan suunnitelmista. Se muodostaa yhdessä maakuntaohjelman ja maakuntakaavan kanssa kokonaisuuden, joka kokoaa ja jäsentää Hämeen maakunnan kehittämisnäkemyksen ja toteutusvoiman. Tämä kokonaisuus valmistellaan ja viedään päätöksiin kansanvaltaisesti ja avoimesti keskustellen. Maakuntasuunnitelma on strateginen suunnitelma, sen aikajänne on noin 25 vuotta, vuoteen Maailman muutoksissa jo lähitulevaisuus 2010-luvulla on kuitenkin utuisempi kuin koskaan. Olemme juuri nyt keskellä taloudellista taantumaa. Osa siitä on perinteistä suhdannevaihtelua, mutta monet talouden rakenteet muuttuvat myös pysyvästi. Vaikka talous elpyy aikanaan, paluuta entiseen ei ole. Tässä ajassa kasvavasta työttömyydestä huolimatta olemme 2010-luvulla todennäköisesti työvoimapulan edessä. Maakuntasuunnitelmassa joudutaan varautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin ja valmistautumaan lyhyen, keskipitkän, pitkän ja ylipitkän tähtäyksen haasteisiin. Maakuntasuunnitelmaa valmisteltaessa keskitytään niihin asioihin, joissa yhteinen, maakunnallinen tekeminen on välttämätöntä onnistumiselle, joiden tavoitteista voidaan yhdessä sopia ja joihin voidaan yhdessä vaikuttaa. Maakuntasuunnitelman keskeinen sisältö vastaa kysymyksiin: - Mitä haluamme muuttaa Hämeessä? - Mitä haluamme säilyttää Hämeessä? Sekä muuttaminen, että säilyttäminen edellyttää aktiivista toimintaa, yhteistyötä ja voimavaroja. Keinoja ja voimavarojen kohdentamista osoitetaan maakuntasuunnitelmassa ja maakuntakaavassa. Maakuntasuunnitelman valmistelu Maakuntasuunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain. Häme 2035 maakuntasuunnitelma valmistellaan maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi marraskuussa Valmistelu limittyy maakuntaohjelman kanssa siten, että maakuntaohjelma hyväksytään keväällä Rinnalla käynnistyy maakuntakaavan tarkistus. Maakuntavaltuusto ja -hallitus ovat käsitelleet maakuntasuunnitelmaa ja sen valmistelua kokouksissaan Aluekehittäminen perustuu toimijoiden yhteistyöhön, verkostoihin. HämePro-yhteistyöverkosto on ollut maakuntasuunnitelman valmistelun keskeinen väline. HämePro on Hämeen keskeisten aluekehittäjien luoma maakunnan kehittämisen ammattimainen toimintamalli, joka on pysyvä ja uudistuva. HämePron puitteissa on muodostettu vuodesta 2007 alkaen yhteistä näkemystä maakunnan tulevaisuuden suunnasta. HämePro-skenariotyössä päädyttiin tavoittelemaan yritysten toimintaedellytyksiä ja hyvää peruselämää. Yhteisen tekemisen alueita puntaroitaessa maakuntasuunnitelmaan seuloutui viisi painopistealuetta: 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen Lisäksi maakuntasuunnitelman läpäiseviä, kaikkiin painopisteisiin liittyviä teemoja ovat kestävyys, hyvinvointi, yhteistyö ja vetovoima.

4 Painopisteiden käsittely nojaa maakunnan tuoreisiin teemastrategioihin, jotka on valmisteltu huolella ja laajassa yhteistyössä: - Kanta-Hämeen innovaatiostrategia Kanta-Hämeen kansainvälistymisstrategia Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Hämeen asumisen strategiat Hämeen työllisyyden toimenpideohjelma Hämeen ympäristöstrategia Hämeen hyvinvointistrategia HOC HämePro tahtosopimus 2008

5 3. Hämeen vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat Pitkän aikajänteen suunnitelmia laadittaessa katse täytyy kohdistaa samanaikaisesti kahdelle eri etäisyydelle: lähelle näköpiiriin ja kauaksi horisonttiin. Kauemmaksi tähyillessä näkee tunnetusti huonommin. Silti vaikeita kysymyksiä kannattaa strategisessa mielessä lähestyä ikään kuin kiertoteitse asettamalla ensin kauempana oleva päätavoite ja vasta sen jälkeen kohdistaa paikoilleen siihen johtava kehityspolku välitavoitteineen. Juuri tähän tapaan toimii maakuntasuunnitelma. Häme tänään Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen kaupunkiseudun, Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen muodostama maakunta. Toiminnallisesti ja rakenteellisesti Häme on osa Helsingin laajaa metropolialuetta. Hämeen kehitys on ollut vahvaa koko 2000-luvun ajan. Monilla mittareilla maakunta kuuluu maan kärkijoukkoon. Asukasluku on kasvanut, yritystoiminta ja työllisyys kehittynyt suotuisasti ja rakennustoiminta ollut vilkasta. Seutujen välillä on tosin eroja. Taloudellinen taantuma on painanut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin ahdinkoon myös Hämeessä. Maakunta on kuitenkin selvinnyt monia muita paremmin monipuolisen elinkeinorakenteen, julkisen talouden pehmentävän vaikutuksen ja Helsingin metropolialueen vetovoiman ansiosta. Keskeinen sijainti, yhtenäisyys, kilpailukyky ja osaaminen voivat tehdä Hämeestä tulevaisuudessakin vahvan maakunnan, jossa ihmiset haluavat tehdä työtä, asua ja viettää vapaa-aikaansa. Omia vahvuuksiaan hyödyntämällä Häme menestyy sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Hämeen tulevaisuuskuvia Maakuntasuunnitelmaa varten hahmoteltiin Hämeen maakunnalle vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja niihin johtavia strategisia polkuja. Tulevaisuustyötä verstaineen on vetänyt Tulevaisuuden tutkimuskeskus professori Sirkka Heinosen johdolla. Työssä on käsitelty tulevaisuusajattelun integrointia maakunnalliseen päätöksentekoon, megatrendejä ja niiden vaikutusta Hämeeseen sekä heikkoja signaaleja ja niiden vaikutusta Hämeeseen. Maakunnan kilpailukyky syntyy hyvinvoinnin edellytysten luomisesta ja proaktiivisen, kokonaisvaltaisen kehittämisen tahtotilasta. Maakunnan kehittämisessä on huomioitava isot kysymykset, megatrendit: ilmastonmuutos, väestön vanheneminen, talouden taantuma, maahanmuutto, sosiaalisen koheesion hajoaminen, digitalisaatio ja elämystalouden kehittyminen. Näihin haasteisiin maakunnan kannattaa omista lähtökohdistaan ja omia vahvuuksiaan kehittäen löytää ratkaisuja sekä mahdollisuuksia talouden vahvistamiseksi. Megatrendit Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja. Megatrendi on jonkin ilmiön yleisesti tunnistettu ja selkeän historian omaava yhtenäinen kokonaisuus, jolla on lisäksi selkeä kehityssuunta. Megatrendien suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä. Usein kyseessä on maailmanlaajuinen kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Erilaisia megatrendilistauksia on olemassa useita, mutta ainakin seuraavat viisi ovat tärkeitä analysoida Hämeen tulevaisuuden kannalta: 1. Ilmastomuutos 2. Väestömuutos 3. Globalisaatio 4. Digitalisaatio 5. Elämystalous

6 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on tärkein maailmanlaajuinen haaste. Ilmastonmuutoksen etenemisen vaikutukset alkavat näkyä yhä selvemmin. Pohjois-Euroopan sademäärät saattavat kasvaa huomattavasti ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Toisaalta keskilämpötilan nousu voi pidentää kasvikautta, mikä parantaa maatalouden mahdollisuuksia. Uusien hyötykasvien viljely on mahdollista, mutta samalla uudet kasvi- ja tuholaislajit leviävät Suomeen. Profiloituuko Häme vähähiilimaakuntana ja vähäpäästöisenä maakuntana? Väestönmuutos on toinen keskeinen megatrendi. Väestön ikääntyminen on kehittyneiden teollisuusmaiden ilmiö. Kehitysmaissa puolestaan väestönmäärän kasvu on megatrendi, joka tulee heijastumaan myös kehittyvien maiden tilanteeseen. Väestön määrän kasvu kehittyvissä maissa yhdistettynä ilmastonmuutokseen voi aiheuttaa jopa uusia kansainvaelluksia, kun ruoasta, energiasta ja puhtaasta vedestä syntyy pulaa. Väestön vanheneminen ja työvoiman tarjonnan pienentyminen ovat ainakin vuoteen 2030 asti merkittävimpiä suomalaista yhteiskuntaa mullistavia tekijöitä. Asukkaiden ikääntyminen nostaa esiin kysymyksiä, missä määrin koti muuntuu hoivakodiksi ja millainen on palvelutalon uusi toimintakonsepti? Millainen on Hämeen rooli hoivamaakuntana? Globalisaatio eli maapalloistuminen on megatrendi monella tasolla. Usein keskitytään globalisaation roolin kaupan ja talouden kysymyksenä. Kuitenkin on muistettava, että globalisaatio etenee myös muilla tasoilla, jotka ovat: teknologia, politiikka, ympäristö, uskonnot, kulttuuri, media jne. Globalisaation vaikutukset kattavat yritysten kaupankäynnin, tuotannon, työn, liikenteen ja matkailun. Globalisaatio sinällään sisältää sekä hyötyjä että haittoja. Miten Häme menestyy globaalissa maailmassa? Parhaiten se tapahtuu toimimalla paikallisesti ja vaikuttamalla globaalisti ja hyödyntämällä globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia omaan kehitykseen. Avainsanana on verkottuminen seudullisesti ja kansainvälisesti. Tällöin nousee pohdittavaksi se, kuinka laaja on hämäläisten kotiseutu ja toimintasäde niin asumisessa, yritystoiminnassa, liikkumisessa ja suunnitteluyhteistyössä. Digitalisaatio on yhteiskunnan kaikille sektoreille tunkeutuva megatrendi. Kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan. Digitalisaatio perustuu teknologian nopeaan kehittymiseen. Tällöin nousee esiin sosiaalisen median hyödyntäminen Hämeen kehittämisessä. Tämä tarkoittaa uudenlaisia virtuaaliyhteisöjä ja vuorovaikutusta, jossa käyttäjät tuottavat, jakavat ja kommentoivat sisältöjä. Uudenlainen liiketoimintalogiikka tulee siirtymään kaikkeen bisnekseen. Kykeneekö Häme hyödyntämään digimaailmaa? Viides tässä esiin nostettava megatrendi on elämystalous. Elämystalous tarkoittaa sitä, että yhä enenevässä määrin tuotteita ja palveluita suunniteltaessa, myytäessä ja ostettaessa kyseessä on elämykset. Identiteettien ja merkitysten haku tulee osaksi elämyspalveluja ja niihin kytkeytyvää elämys-liiketoimintaa. Elämystalous linkittyy varallisuuden kasvuun. Kuitenkaan kyseessä ei ole pelkästään ekstreemielämykset yhtä hyvin keskiössä tuote- ja palvelukehityksessä voivat olla pelkistetyt ja/tai immateriaaliset elämykset. Miten Häme pärjää elämystaloudessa? Heikot signaalit Heikko signaali on yksittäinen ilmiö, tapahtuma tai toisiinsa liittyvien erillisten ilmiöiden tai tapahtumien joukko, joka ei välttämättä tapahtuessaan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys. Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tulevan laajemman muutoksen ensioire tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Hämeen kannalta mielenkiintoisia heikkoja signaaleja voisivat olla vaikkapa: Downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen, joka pohjautuu toisaalta ilmastonmuutoksen hillintävaatimukseen ja toisaalta talouden taantumiseen ja kotitalouksien säästämistavoitteisiin. Lisänä tulee työttömyyden ja esimerkiksi energian hinnan nousujen aiheuttamat paineet.

7 Käytännössä kulutusta voidaan siirtää immateriaalisiin kohteisiin tai esimerkiksi vapaa-ajan vietossa lähilomailuun. Slow life eli hitauden vallankumous on saanut alkunsa pikaruokaloiden vastareaktiona käynnistyneestä slow food -liikkeestä. Kiireen yhteiskunnassa hallitsee nopeuden kultti ja tehokkuus on ylimmäinen arvo. Slow life antaa aikaa ja tilaa rentoutumiselle ja luovuudelle, minkä tuloksena hyvinvointi ja elämän laatu kohoaa. Osaako Häme hyödyntää hitauden valttinaan? Vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia Skenaariot ja tulevaisuuskuvat on tarkoitettu havainnollistamaan mahdollisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja, jotta niiden toteutumisen todennäköisyyksiä ja toivottavuutta voidaan arvioida. Todellisuudessa mikään skenaario tai tulevaisuuskuva ei toteudu sellaisenaan. Tulevaisuuskuvissa on paljon elementtejä, joita voisi sijoittaa toisinkin ja ristiin eri tulevaisuushahmotelmien välillä. Hämeen toivottu tulevaisuus voisi siten muodostua useiden eri tulevaisuuskuvien yhdistelmistä. Oleellista on, että toivotun tulevaisuuskuvan valinnan jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin kyseisen tulevaisuuden tekemiseksi. Hajallaan hallitusti hoivaava Häme Tässä tulevaisuuskuvassa maakunnan yhdyskunnat ovat hiljalleen hajautuneet rakenteeltaan. Kyseessä on nykymallin jatkuminen. Rakenteen on sallittu hajautuvan. Ns. hajauttavan kaavoituksen käsite on toteutunut: alati laajenevat kaavoitetut pientalovoittoiset alueet taajamien reunoilla yleistyvät. Väestön vanheneminen Suomessa on johtanut kahdenlaiseen kehitykseen. Varakas vanheneva väestönosa hakeutuu nimenomaan pientalovaltaisille haja-asutusalueille asumaan. Kanta- Hämeen muuttovoitto kasvaa ikääntyvän väestönosan muodossa. Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden lisäksi myös hoivattaviksi palveluyhteisöihin tulleita varten on hallitun hajautetusti rakennettu hiljaisuutta, luonnonkauneutta ja turvallisuutta henkiviä asuinyhteisöjä. Vanhenevan väestön hoivatarve on samalla kasvanut sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti. Kyseisille hajautuneena sijaitseville senioriyhdyskunnille tarvitaan hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Näitä toteutetaan myös yksityisen palvelurakenteen turvin, mikä on luonut uusia työpaikkoja. Myös muista maakunnista käsin ostetaan Hämeen hoivayhdyskuntien palveluja. Elinkeinorakenteen muutos suuntautuu kohti terveys- ja hyvinvointipalveluja sekä luonto- ja elämysmatkailua. Sekä paikallisille asukkaille että muualta Suomesta ja myös ulkomailta etenkin Aasiasta tuleville matkailijoille on tarjolla räätälöityjä elämyspalveluja ja reittejä. Hajautuneen yhdyskuntarakenteen kompensoimiseksi energiajärjestelmiä on saneerattu uusiutuviin energialähteisiin pohjaaviksi. Esimerkiksi seniorikylissä hyödynnetään useita energialähteitä: aurinko- ja tuulienergiaa ja biomassaa. Ikääntyneiden asukkaiden kunnon ylläpitämiseen on kytketty heidän panoksensa kulutuksen immaterialisaatioon, materiaalien huolelliseen kierrätykseen ja jätteiden kompostointiin ja uusiokäyttöön. Hyvinvoinnin käsitteeseen luetaan kuuluvaksi ympäristön hyvinvointi. Ympäristön terveyskytkennöistä tehdään ekoesteettisen asuinympäristön luomisen lisäksi liiketoimintaa. Erityisesti hyödynnettyjä tai huomioon otettuja megatrendejä maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa ovat väestön vanheneminen ja elämystalous. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin slow life eli hitauden vallankumous saa vauhtia tässä tulevaisuuskuvassa. Hyödyllinen Häme Helsingin helmassa Tässä tulevaisuuskuvassa Häme hyötyy verkostoitumisesta niin Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuin globaalinkin toimintaympäristön kanssa. Häme hyödyntää asemaansa Helsingin ulkokehällä, tiukasti kiinni taloudellisten toimintamahdollisuuksien helmassa. Suur-Helsingin ulkokehä muodostaa verkostorakenteen, jossa silmukkakokona on noin yhden tunnin matka Helsingistä. Verkon solmukohdiksi ovat valikoituneet muun muassa Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Forssa ja Salo. Täsmällistä maantieteellistä sijaintia tärkeämmäksi on tässä verkostomallissa noussut matka-

8 aika Helsingistä. Häme on tehnyt itsensä hyödylliseksi tässä proaktiivisessa verkostoajattelussa, joka kattaa sekä rakenteellisen että toiminnallisen yhteistyön verkostoon kuuluvien paikkakuntien välillä. Maakuntatason ajattelun sijaan paikkakunnat profiloituvat kumppanuusnoodeina eli solmukohtina kokonaisuuden muodostamassa verkostossa. Hämeen liiton tuore avaus Häme Open Campus (HOC) hyötyy näkyvyydestä verkostossa ja houkuttelee monipuolisesti opiskelijoita. HOC palvelee myös kansainvälisiä opetustarpeita. Maakunnan kaupungeista Hämeenlinna ja Forssa vahvistuvat suhteellisesti eniten ja Forssan osalta draivereina toimivat sekä seudulla jo valittu vihreä strategia (ekoteknologialla nousuun) että onnistuneet rata- ja väyläinvestoinnit. Erityisesti hyödynnettyjä tai huomioon otettuja megatrendejä maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa ovat digitalisaatio, globalisaatio ja ilmastonmuutoksen hillintä. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen saa jalansijaa tässä tulevaisuuskuvassa. Hiilitön Häme HHT:n hengessä Hämeen tavoite nousta vähäpäästöiseksi ja vähähiiliseksi mallimaakunnaksi on toteutunut. Hiilitön Häme HHT:n hengessä merkitsee todellista nauhakaupungin muodostumista Helsinki- Hämeenlinna-Tampere -akselille. Kyseessä on raju ratavaihtoehto Helsinki - Hämeenlinna - Tampere -välillä, jolloin lähes kaikki kasvu kohdistuu tälle nauhakaupungin vyöhykkeelle. Yritykset ovat lähteneet valumaan Helsingistä asukkaiden perässä pohjoiseen. Toisaalta siirtymistä pääkaupunkiseudulta pois on vauhdittanut talouden taantuman jäljiltä jääneet pelot kustannusten noususta (toimitilat + energia). Riihimäki on kiinnostava tässä mielessä, sillä sen vetovoima on kasvanut sen jälkeen, kun kaupunki on panostanut asuinympäristön tekemiseen viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi. Nuoria työikäisiä ja lapsiperheitä muuttaa paikkakunnalle samoin kuin palvelujen läheisyyttä arvostavia eläkeläisiä. Yritysten yhteiskuntavastuun käsitteeseen on liitetty työntekijöiden työmatkaliikkuminen. Näin radan varrella sijaitsevien yritysten on odotettu huolehtivan siitä, että raideliikenne on suositeltavin työmatkaliikkumisen muoto ja muille tarjotaan aktiivisesti etätyömahdollisuutta. Pendelöinti vahvistuu entisestään sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla, päärataa on kehitetty ja sen kapasiteetti on kasvanut erityisesti lähiliikenteessä. Tämä puolestaan on mahdollistanut varsinkin lyhyempien matkojen pendelöinnin. Erityisesti hyödynnetty tai huomioon otettu megatrendi maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa on ilmastonmuutoksen hillintä. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen saa jalansijaa tässä tulevaisuuskuvassa. Kukin näistä vaihtoehdoista on kärjistetty, eikä todennäköisesti sellaisenaan toteutuvissa. Maakuntasuunnitelma Häme 2035 sisältää piirteitä kaikista kolmesta mallista. Millaiset tekijät voisivat olla vaikuttamassa siihen että kehitys lähtisi kulkemaan tällaisia ratoja?

9 4. Hämeen tavoitteet ja painopisteet Hämeen visio 2035 Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä perustuu alueemme luontaisiin vahvuuksiin, hyvään saavutettavuuteen ja tasapainoiseen alue- ja elinkeinorakenteeseen. Elinympäristömme on luonnonläheinen ja turvallinen. Elämässämme työ, asuminen, opiskelu ja vapaa-aika yhdistyvät kestävällä tavalla. Tuotamme korkealaatuiset palvelumme tehokkaasti. Häme on aktiivinen osa Helsingin laajaa metropolialuetta: tunnettu ja helposti saavutettavissa. Olemme juurevia ja harkitsevaisia, osaavia ja osallistuvia, uusille ajatuksille, kyvyille ja kulttuureille avoimia kansainvälisiä suomalaisia. Hämeen tavoitteet Maakuntasuunnitelman ylätason tavoite on johdettu maakunnassa käydyn laajan keskustelun kautta: Ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä. Haluavat Voivat Tehdä työtä Asua = vetovoima, houkuttelevuus ja todellisuus sen takana = elinvoima, mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja asua, saavutettavuus = yritystoiminta, yrityspalvelut = hyvä peruselämä, asunnot ja asuinympäristöt, peruspalvelut ja vapaaajan palvelut, saavutettavuus Vuonna 2035 Hämeessä tehdään työtä ja asutaan toisaalta Hämeen ja koko suomalaisen kulttuurin syntysijoilla mutta myös osana Helsingin modernia, laajaa ja edelleen kehittyvää metropolialuetta. Alueellinen identiteetti ja hämäläinen itsetunto ovat vahvoja ja riippumattomia hallinnon rakenteista ja hallinnollisista rajoista. Juuret ovat tukevasti Hämeen maaperässä mutta kasvu kurkottaa kohti Eurooppaa. Kehittynyt digitaalitekniikka mahdollistaa kumppanuuksien solmimisen mieluummin sisällöllisin kuin maantieteellisin perustein. Erilaiset verkostot ovat vahvoja ja toimivat niin hyvin että yhteistyö on vaivatonta. Tavoitteen toteutumista edistetään viiden painopisteen ja neljän läpäisevän teeman kautta: 1. Uusiutumiskyky Hämeen maakuntasuunnitelman ehkä keskeisin painopiste on uusiutumiskyky. Hämeen kestävän kilpailukyvyn ja vakaan taloudellisen kasvun perusta tulevina vuosikymmeninä on kyvyssä uudistua. Tulevien vuosikymmenien Häme tarvitsee jatkuvaa uudistumista, uusien ideoiden, innovaatioiden ja toimintatapojen etsimistä, löytämistä ja hyödyntämistä. Tämä koskee yhtä hyvin yritysten toimintaa, julkisten palvelujen järjestämistä, tuottamista ja rahoittamista kuin vaikkapa maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Uusiutumiskyvyn alkuvoima on yrityksissä ja organisaatioissa, jotka pystyvät uudistamaan toimintaansa ja löytämään innovatiivisia toimintatapoja, tuotteita tai palveluita. Uusiutumiskyvyn tunnistaminen kehittyvien ja kypsien toimialojen rajapinnassa tukee maakunnan kestävää kilpailukykyä.

10 Uusiutumiskyvyn alkuvoima on yrityksissä ja organisaatioissa, jotka pystyvät uudistamaan toimintaansa ja löytämään innovatiivisia toimintatapoja, tuotteita tai palveluita. Kohti tarvelähtöistä innovaatiotoimintaa Innovaatioita syntyy, kun uusi idea tai keksintö saadaan toteutetuksi ja kun se tuottaa arvoa uusina tuotteina, prosesseina tai toimintatapoina. Painopisteeseen ovat nousseet asiakkaiden ja verkostojen lisääntyvä merkitys sekä uusiutumisen avoimuus. Uusiutumiskyky on luontevaa nähdä prosessina, johon vaikuttavat monet eri tekijät samanaikaisesti. Innovaatiotoiminnan edistämisestä on tullut yhä enemmän mahdollisuuksien luomista, sillä innovaatioprosessin täydellinen hallitseminen on vaikeaa. Innovaatioprosesseissa ideoista kehittyy arvoa tuottavia innovaatioita. Vaikka innovaatioprosesseja kuvastavat luovuus, yllätyksellisyys ja ennakoimattomuus, on mahdollista tunnistaa innovaatiotoiminnan ominaispiirteitä, joita tukemalla voidaan lisätä innovaatioiden syntymistä. Tavoitteena on innostunut ja energinen liike kohti tarvelähtöisen uudistumisen maakuntaa. Sen alkulähteinä ovat esimerkiksi asiakkaiden ja käyttäjien uudet vaatimukset, kilpailijoiden uudet tuotteet tai julkisen sektorin tuottavuusvaatimukset. Tulevaisuuden mahdollisuuksien ennakointi Ennakointitoiminta ja tietohuolto toimivat strategisen kehittämisen tukijoina. Ennakoinnin tavoitteena on tulevaisuuden tarjoamien mahdollisuuksien jäsentäminen ja ymmärtäminen. Tuloksena on onnistuneita tulevaisuussuuntautuneita kehittämistoimenpiteitä, joissa painopisteet, panosten kohdentaminen, toimijat ja toimintatavat ovat tarkkaan harkittuja. Numeroiden lisäksi haetaan rohkeita ja moniulotteisia näkemyksiä tulevaisuuden vaihtoehdoista alati muuttuvassa maailmassa. Ennakoinnissa on läsnä tulevaisuuden tutkimuksen näkökulma. Maakuntaan luodaan menettely tiedon hankinnalle, johtopäätösten teolle ja päätöksenteon tuelle. Hankkeessa rakennetaan ja vakiinnutetaan maakunnallisen ennakointiverkoston toiminta. Ennakoinnin menettelyt ja työtavat juurrutetaan maakuntaan. (Kanta-Hämeen innovaatiostrategia 2008, ym.) 2. Työelämä ja osaaminen Häme, kuten koko Suomi, elää osaamisesta. Työvoiman osaamisen ja työelämän tarpeiden oikea kohtaaminen on vuonna 2035 maakunnan ratkaisevia menestystekijöitä. Jo lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta samaan aikaan kun nuoret, työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Vaikka työttömyys juuri nyt on päällimmäisimpiä ongelmiamme, joudumme jo tulevana vuosikymmenenä tilanteeseen, jossa osaamisen oikea laadusta ja määrästä on niukkuutta. Tavoitteina on ammatillisen osaamisen kehittäminen, oppilaitosten toiminnan kohtaaminen yrityselämän tarpeisiin, yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen, työperäisen maahanmuuton mahdollistaminen sekä entistä parempi työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi. Työelämän ja osaamisen kehittäminen Hämeessä edellyttää kunnossa olevia perustekijöitä: koulutusta, yritystoimintaa, asumista, palveluja, saavutettavuutta sekä vetovoimaa ja tunnettuutta.

11 Avoimien verkostojen Häme Häme on vuonna 2035 avoimen toimintakulttuurin, korkean osaamisen, innovatiivisen yritystoiminnan ja yhteistyön maakunta. Häme Open Campus (HOC) luo maakuntaan uusia kumppanuuksia ja verkostoja. Korkeakoulujen, yritystoiminnan ja aluekehittäjien yhteisessä tekemisessä maakunnan suuri mahdollisuus. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten kuntien, elinkeinoelämän ja yritysten sekä kansalaisten avoimella perinteiset organisaatiorajat ylittävällä vuorovaikutuksella on mahdollista luoda ja löytää uusia innovatiivisia mahdollisuuksia maakunnan elinympäristön kehittämiseen. Avoimen verkostomaisen toimintaympäristön rakentaminen luo edellytykset kokonaan uusien toimintojen, toimintamallien ja -kulttuurien kehittämiseen. Avoimet verkostot mahdollistavat työskentelyn kansainvälisessä ympäristössä ja uuden kilpailuedun syntymisen. Ammatillisen osaamisen kehittäminen Tavoitteena on, että yrityksillä ja julkisella sektorilla on riittävä määrä osaavaa työvoimaa. Hämeen oppilaitosten vetovoima on korkea ja ne tuottavat yritysten tarpeisiin osaavia tekijöitä. Oppilaitokset kohtaavat nuorten arvot ja tavoitteet. Parhaat tekijät saadaan Hämeeseen ja he myös pysyvät täällä. Peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe saadaan toimivaksi, opintojen keskeyttämiset ja syrjäytyminen vähenevät. Yrittäjyyden edellytyksien vahvistaminen Häme on vuonna 2035 vahvin yrittäjyysmaakunta. Kunnat ja maakunta toimivat yrittäjäaktiivisesti. Yrittäjäkasvatus ja koulutus on keskeisellä sijalla kouluissa ja oppilaitoksissa. Yrittäjät toimivat verkostomaisesti maakunnassa ja sen ulkopuolella. Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi Koulutuksen ennakointi vaikuttaa siihen, miten osuvasti alueen koulutus vastaa kehittämispyrkimyksiin sekä yritysten tarpeeseen saada osaavaa työvoimaa. Parhaimmillaan ennakoinnilla luodaan innovatiivisia avauksia tulevaan työelämään. Yksilön kannalta on tärkeää, että hän saa koulutuksen, joka vastaa työelämän tarpeita. Siihen tarvitaan myös koulutuksen sisältöjen laadullista ennakointia. Työperäisen maahanmuuton mahdollistaminen Ikäluokkien pienentyessä tullaan Hämeessäkin todennäköisesti tarvitsemaan muista maista kotoisin työntekijöitä osaamistarpeen täyttämiseksi. Maakuntaan tarvitaan aktiivisen työperäisen maahanmuuton ohjelma. Maahanmuuttajien kotouttaminen järjestetään siten, että osaajat pysyvät Hämeessä. Oppilaitosten kansainväliset ohjelmat ja niiden opiskelijat ovat merkittävä voimavara. (Häme Open Campus 2009-, Hämeen työllisyyden toimenpideohjelma 2009-, ym.) 3. Kansainvälistyminen Häme on toistaiseksi yksi Suomen vähiten kansainvälisiä maakuntia. Maakunnan elinkeinoelämä on perinteisesti suuntautunut kotimarkkinoille. Kasvuhakuisia, kansainvälisille markkinoille suuntautuneita yrityksiä on melko vähän. Hämeen kansainvälistymisen kärki asetetaan yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Vuonna 2035 hämäläisten kotimarkkina-aluetta ovat lähialueet, Itämeren alue, Eurooppa ja koko maailma.

12 Kansainvälistymisen edellytykset Tavoitteena on, että maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä keskeisenä mahdollisuutena. Kansainvälinen opiskelija- ja uravaihto on merkittävää. Yritysten kansainväliset valmiudet ovat nykyistä oleellisesti paremmalla tasolla; kielitaito, potentiaalisten kohdemaiden kulttuurien tuntemus sekä valmiudet kansainväliseen kauppaan ja kontaktien luomiseen. Maakunnan kansainvälinen hankeosaaminen on hyvällä tasolla Kasvua kansainvälistymisestä Yritysten kansainvälistymisen tueksi rakennetaan palvelukonsepteja ja tuotteita. Maakunnan kansainväliset verkostot ovat avoimesti kaikkien käytössä, kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös maakuntarajojen yli, erityisesti Helsingin laajalla metropolialueella. Kansainvälinen vetovoima Osana Helsingin laajaa metropolialuetta Häme on kansainvälisesti tunnettu ja tiedetty, houkutteleva kohde kansainvälisille yrityksille, investoinneille ja tapahtumille. Häme tarjoaa maahan muuttaville opiskelijoille ja työntekijöille palvelut ja ympäristön toimia, kotoutua ja asettua. (Kanta-Hämeen kansainvälistymisstrategia 2007, ym.) 4. Saavutettavuus Saavutettavuus ymmärretään maakuntasuunnitelmassa laajasti. Se sisältää esimerkiksi ihmisien, tavaroiden, palveluiden, tiedon ja energian saavutettavuuden. Sijainti hyödynnetään Häme on eri tavoin kilpailukykyisesti saavutettavissa. Saavutettavuus edellyttää hyvin toimivia yhteyksiä sekä kuljetus- ja liikennepalveluita. Maankäytön ja liikenteen kestävä yhteistyö on avainasemassa. Liikennehankkeiden rahoituksen järjestyminen ja toteutuminen edellyttää jatkuvasti yhteistä edunvalvontaa ja toimintaa kaikilta maakunnan toimijoilta. Häme on osa Itämeren aluetta, Etelä-Suomea ja Helsingin laajaa metropolialuetta. Sijainti keskellä kasvavaa Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat maakunnan kehittämiselle. Hyödynnämme täysimääräisesti Hämeen sijainnin kansallisten ja kansainvälisten liikenne- ja kehityskäytävien varrella. Hämeen kautta kulkevat Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Helsinki-Forssa-Pori kehityskäytävät sekä niitä tukevat poikittaiset runkoyhteydet. Valtakunnalliset pääliikenneyhteydet linkittävät maakunnan kolme omaleimaista kaupunkiseutua osaksi Etelä-Suomen tiivistyvää kaupunkiverkostoa ja Helsingin metropolialuetta. Väylät palvelevat Vuonna 2035 Suomessa on jo tehty julkiseen liikenteeseen suuria kansallisia panostuksia. Varsinkin raideliikenteen rooli on vahvistunut sekä paikallisesti että valtakunnallisesti ja tämä näkyy myös Hämeen kaikissa osissa. Häme hyödyntää sijaintinsa valtakunnan rajat ylittävien liikennekäytävien solmukohdassa. Hämeestä on suorat raideyhteydet Helsinki/Vantaan ja Tampere/Pirkkalan lentokentille, Vuosaaren satamaan sekä Pietariin. Forssan seudun valmistunut kansainvälinen rahtilentokenttä välittää eri-

13 tyisesti mannertenvälistä liikennettä. Hämeestä on tehokkaat yhteydet Tallinnaan ja siitä edelleen Keski-Eurooppaan. Rautatiet ja päätiet palvelevat tehokkaina joukkoliikennekäytävinä ja muodostavat kehittämisvyöhykkeiden rungon. Liikennejärjestelmä on toimiva ja ympäristöllisesti kestävä. Se perustuu toimivaan joukko- ja raideliikenteeseen. Toimivat rakenteet Yhdyskuntien perusrakenteiden toimivuus on turvattu myös muuttuvissa olosuhteissa ja erityistilanteissa. Vesihuolto, jätehuolto ja sähkön saanti on turvattu kaikissa olosuhteissa. Puhtaan veden saatavuus perustuu pohjavesien suojeluun ja maakunnallisiin ja seudullisiin verkostoihin. Jätevedet puhdistetaan tehokkaasti laajoina kokonaisuuksina. Jätettä käytetään turvallisesti energian lähteenä kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Energia tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Nopeat ja edulliset tietoliikenneyhteydet ja -palvelut ovat Hämeen kaikkien asukkaiden ja yritysten käytettävissä. Tulevaisuuteen varaudutaan pitämällä kansallisomaisuus rakennuksineen, väylineen ja muine rakenteineen hyvässä kunnossa. Palvelujen saavutettavuus Liikkumisen merkitystä on ilmastonmuutoksen hillitsemisen vuoksi jouduttu arvioimaan uudelleen ja esimerkiksi liikenteen ja kaupan suhde on osittain muuttunut. Erityisesti maaseudulla tavarat ja palvelut kohtaavat tarvitsijat kohtaavat uudelleen ajatelluilla tavoilla. Ikääntyvä väestön osa on parempikuntoista kuin koskaan aiemmin ja liikkuvaan elämään tottuneena asettaa haasteita elinkeinoelämän eri sektoreille. Julkisten palveluiden murrosvaihe on pakottanut kehittämään uusia tapoja huolehtia palvelujen saavutettavuudesta yhteiskunnan heikoimmista, nuorimmista ja vanhimmista. (Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2009, Asumisen Häme ym.) 5. Asuminen Asuntojen pitkän käyttöiän seurauksena asuntorakentamisella on erittäin kauaskantoiset seuraukset. Tämän vuoksi asuntorakentamista ja siihen liittyviä muita investointeja täytyy tarkastella nykyisten tarpeiden lisäksi pitkän aikavälin tavoitteiden kautta. Asumisen ajankohtaiset ilmiöt Maailma on tänään hyvin erilainen kuin se oli vaikkapa viisikymmentä vuotta sitten, ja voimme olla varmoja siitä että muutos jatkuu edelleen tietyiltä osin jopa kiihtyen. Tulevaisuuden asumiseen kohdistuvia tavoitteita muotoiltaessa on hyvä osata tunnistaa jo nykyhetkessä esiintyvät ilmiöt ja erilaiset - heikotkin - signaalit, jotka kertovat omalta osaltaan kehityksen suunnasta. Ilmastonmuutoksen vaikutus asumiseen Tulevaisuuden hyvän asumisen on oltava hyvää paitsi asukkaan, myös ympäristön kannalta. Kestävyyden ja ekologisuuden vaatimus tulee jo lähivuosina näkymään entistä selvemmin asuntorakentamisessa. Asumisella on merkittävät ilmastovaikutukset, joten muutoksen vaatima kehitystyö tarjoaa asumiseen ja asuntorakentamiseen liittyville toimialoille huomattavat markkinat. Maakunnallisen kilpailu-

14 kyvyn kannalta on tärkeää toimia aktiivisesti kehitystyön etulinjassa sen sijasta että vain sopeuduttaisiin tilanteeseen ja passiivisesti noudatettaisiin uusiutuvia määräyksiä. Uudet teknologiat asumisen mullistajina Tekniikan kehitys on mahdollistanut työn luonteen muuttumisen. Yhä useamman hämäläisen työn suorituspaikkana onkin vuonna 2035 tavalla tai toisella oma koti. Tämä kasvattaa asumisen, asunnon ja kodin elämyksellistä roolia ihmisten arjessa entisestään. Vuonna 2035 takana on ensimmäinen todella suurten ympäristöteknologiaan liittyvien investointien aalto. Asumisen osalta investoinnit ovat kohdistuneet erityisesti energiantuotantoon ja lämmöneristykseen. Valtio on tukenut määrätietoisesti uuden energiaa säästävän ja ns. puhtaan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Asumisen kehitystyö paikallisen kilpailukyvyn vahvistajana Vuoteen 2035 mennessä hämäläinen asuntosuunnittelun ja asuntorakentamisen osaaminen on kasvanut mm. erilaisten asumisen kehittämishankkeiden myötä. Asumisen laadun suhteen kuluttajien vaatimukset ovat koventuneet sekä rakennetekniikan että yksilöllisten tilaratkaisujen osalta ja rakennusalan paikalliset ammattimaiset toimijat ovat osanneet kääntää tämän positiiviseksi haasteeksi omalle kehitystyölleen. Ennakkoluulottomista asuntokohteista ja yksilölliselle asumiselle onkin syntynyt Hämeeseen oma hämäläisen asumisen brändi, joka viihtyisän asuinympäristön ohella houkuttelee asukkaita seudulle muualta. Myös kulttuurimyönteisyyden merkitys alueen vetovoimatekijänä on osattu nähdä ja kulttuuritoimintaan on alueen kunnissa tehty onnistuneita satsauksia. Hämäläinen asukas on tyytyväinen arjen sujumiseen, mutta saa luonto- ja kulttuurielämysten kautta myös elämää rikastuttavia, arjen ylittäviä kokemuksia. Hämäläistä asumista kylissä ja kaupungeissa Kaupunkien rakennetta on eheytetty avaamalla käyttöön muilta toiminnoilla vapautuneita muutosalueita ja muuttamalla asunnoiksi aiempia tuotantolaitoksia ja muussa julkisessa käytössä olleita rakennuksia. Asuntomarkkinoille on tämän innostamana syntynyt aivan uudenlaisia asumisen muotoja. Asumista tarkastellaan ennemmin asumistapaan liittyvien valintojen kautta kuin vain pientaloina, rivitaloina tai kerrostaloina. Maaseudulla asutus on keskittynyt sekä vanhoihin kyliin että hyvien kulkuyhteyksien varteen muodostuneisiin uusiin taloryhmiin. Vanhoissa kylissä vaalitaan alueelle ominaista rakennusperinnettä kunnostamalla rakennuksia perinteisillä rakentamistavoilla ja -materiaaleilla. Maaseudun vanha rakennuskanta nähdään alueellisen identiteetin tärkeänä ilmentymänä ja tästä perinteestä ollaan paikallisesti ylpeitä. Uusi maaseutuasuminen hyödyntää täysipainoisesti erilaisia ekologisia tekniikoita. Aktiivinen ja monin tavoin eri osapuolia hyödyttävä kanssakäyminen maaseudulla synnyttää modernia, vapaata ja luontevaa yhteisöllisyyttä sekä uusissa ekokylissä että vanhaan rakennuskantaan asettuneiden perheiden parissa. Uuden ajan hyvä hämäläinen koti taipuu aiempaa notkeammin perheiden muuttuviin toiveisiin ja tarpeisiin ja luo tukevan perustan asukkaidensa hyvinvoinnille. (Asumisen Häme 2009-, ym.)

15 Läpäisevät teemat Häme 2035 maakuntasuunnitelman läpäiseviä teemoja ovat kestävä kehitys, hyvinvointi, yhteistyö ja vetovoima. Ne näkyvät kaikkien viiden painopisteen tavoitteissa, linjauksissa ja tekemisissä. Kestävyys Kestävyys lähtee siitä, ettemme valinnoillamme sulje pois mahdollisia hyviä tulevaisuuksia. Tavoitteena on, että Häme säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee: puhtaat vedet, hyvä ilman laatu, monimuotoinen luonto, terveellinen elinympäristö ja rikas kulttuuriympäristö. Häme ja hämäläiset vastaavat osaltaan ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Uusia riskejä ehkäistään ennakolta. Kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee merkittävästi. Hämäläinen yhdyskuntarakenne tukee energian ekotehokasta käyttöä, säilyttää ympäristöä ja säästää luonnonvaroja. Häme on rikkaaseen kulttuuriperintöön tukeutuva luonnonläheinen, viihtyisä ja toimiva elinympäristö. Hämäläinen luonto on monimuotoinen vesien, metsien, viljelymaiden, lehtojen, harjujen ja soiden tasapainoinen kokonaisuus, jossa ihmisten yhteys luontoon on arkipäivää. (Hämeen ympäristöstrategia 2008, ym.) Hyvinvointi Mikään alue ei voi hyvin, mikäli siellä asuvat ja toimivat ihmiset eivät voi hyvin. Hämäläinen hyvinvointi on turvallista ja viihtyisää asumista ja arjen elämää, fyysistä ja psyykkistä terveyttä. taloudellista hyvinvointia sekä osallisuutta, itsensä toteuttamista ja yhteisvastuuta Turvallisuus ja viihtyisyys kuvaavat ihmisten koettua tai havaittua käsitystä elinympäristön turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Strategisen hyvinvointitarkastelunydin perustuu tämän määrittelyn mukaan selkeästi todennettaviin seikkoihin, kuten leikkipuistojen siisteyteen ja tilastojen paljastamiin rikoslukuihin. Fyysinen ja psyykkinen terveys ovat hyvän elämän kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita. Hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä pidetään monesti kaiken hyvinvoinnin lähtökohtana. Hyvä terveys mahdollistaa hyvinvoinnin. Vaikka terveys on sairauden poissaolon ohella monesti myös henkilökohtaisesti koettu asia, sen vaaliminen myös valtion tasolla on otettu hyvin vakavasti. Tästä ovat esimerkkinä monet kansalliset terveyttä edistävät ohjelmat ja strategiat. Taloudellinen hyvinvointi on ehkä yksi mitatuimmista asioista niin Suomessa kuin koko maailmassa. Taloudellinen hyvinvointi riippuu toimeentulosta ja työllisyystilanteesta. Se mahdollistaa riittävät elinolot ja elintason. Taloudellinen hyvinvointi lisää yksilöiden mahdollisuuksia huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan kokonaisvaltaisemmin. Osallisuus ja itsensä toteuttaminen ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä asioita. Osallistuminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, jolla on todettu olevat vaikutusta hyvinvoinnille ja terveydelle. Osallisuuteen ja itsensä toteuttamiseen vaikuttavat mm. asema yhteiskunnassa, koulutustausta sekä jossain määrin myös taloudellinen tilanne. Osallistuminen luo yhteistä kulttuuria ja edistää suvaitsevaisuutta ihmisten välillä. (Hämeen hyvinvointistrategia 2006, ym.)

16 Yhteistyö Aluekehitys perustuu yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteistyötä tarvitaan maakunnan sisällä, mutta yhä enemmän maakuntarajojen yli, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Helsingin laajan metropolialueen käsittävä yhteistoiminta-alue on luonteva yhteistyön suunta, mutta myös Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat tärkeitä kumppaneita. Alueen kehittäminen toteutuu arkisena palveluna, mutta jatkuvassa toimintaympäristön muutoksessa tarvitaan yhä vahvempaa edelläkävijyyttä. Esimerkiksi HämePro-prosessi vahvistaa voimavarojen kokoamista ja kohdentamista. Hämäläinen yhteistyön toimintatapa on jatkuvasti uudistuva, yleistavoitteita toteuttavia toimia hakeva ja löytävä. Toiminnallisena tavoitteena on, että aluekehittäjien työn vaikuttavuus Kanta- Hämeen alueella paranee ja näkyy vetovoimatekijänä kansallisella tasolla. (HämePro tahtosopimus 2008, ym.) Vetovoima Vetovoima on maakunnan keskeisimpiä menestystekijöitä. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen niiden takana. Häme on brändi, lupaus korkeasta laadusta, joka sisältyy kaikkeen tekemiseen maakunnassa. Maakunnallisen markkinoinnin keinoin tehdään yrittämisen, asumisen, matkailun, opiskelun ja työnteon vetovoimatekijöitä Hämeessä tunnetuksi.

17 Liite: vaikutusten arviointi Liite: kartta

35/09. hyvyyttä paremmuutta parhautta

35/09. hyvyyttä paremmuutta parhautta 35/09 hyvyyttä paremmuutta parhautta Häme 2035 maakuntasuunnitelma Hämeen liiton viraston luonnos 4.11.2009 Sisällysluettelo 1. Esipuhe 3 2. Johdanto 4 Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman valmistelu

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Hämeen liitto palveluksessanne

Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto kehittää Kanta-Hämeen maakuntaa ja valvoo sen etua Suomessa ja maailmalla sekä ylläpitää Hämeen kesäyliopistoa. Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot