Sisällysluettelo. 1. Esipuhe. 2. Johdanto Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman valmistelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. 1. Esipuhe. 2. Johdanto Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman valmistelu"

Transkriptio

1 Häme 2035 maakuntasuunnitelma Hämeen liiton viraston luonnos

2 Sisällysluettelo 1. Esipuhe 2. Johdanto Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman valmistelu 3. Hämeen vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat Häme tänään Hämeen tulevaisuuskuvia 4. Hämeen tavoitteet ja painopisteet Hämeen visio 2035 Hämeen tavoitteet Painopisteet 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen Läpäisevät teemat - Kestävyys - Hyvinvointi - Yhteistyö - Vetovoima Liite: vaikutusten arviointi Liite: kartta

3 2. Johdanto Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma on strategisin ja pitkäjänteisin maakunnan suunnitelmista. Se muodostaa yhdessä maakuntaohjelman ja maakuntakaavan kanssa kokonaisuuden, joka kokoaa ja jäsentää Hämeen maakunnan kehittämisnäkemyksen ja toteutusvoiman. Tämä kokonaisuus valmistellaan ja viedään päätöksiin kansanvaltaisesti ja avoimesti keskustellen. Maakuntasuunnitelma on strateginen suunnitelma, sen aikajänne on noin 25 vuotta, vuoteen Maailman muutoksissa jo lähitulevaisuus 2010-luvulla on kuitenkin utuisempi kuin koskaan. Olemme juuri nyt keskellä taloudellista taantumaa. Osa siitä on perinteistä suhdannevaihtelua, mutta monet talouden rakenteet muuttuvat myös pysyvästi. Vaikka talous elpyy aikanaan, paluuta entiseen ei ole. Tässä ajassa kasvavasta työttömyydestä huolimatta olemme 2010-luvulla todennäköisesti työvoimapulan edessä. Maakuntasuunnitelmassa joudutaan varautumaan erilaisiin tulevaisuuksiin ja valmistautumaan lyhyen, keskipitkän, pitkän ja ylipitkän tähtäyksen haasteisiin. Maakuntasuunnitelmaa valmisteltaessa keskitytään niihin asioihin, joissa yhteinen, maakunnallinen tekeminen on välttämätöntä onnistumiselle, joiden tavoitteista voidaan yhdessä sopia ja joihin voidaan yhdessä vaikuttaa. Maakuntasuunnitelman keskeinen sisältö vastaa kysymyksiin: - Mitä haluamme muuttaa Hämeessä? - Mitä haluamme säilyttää Hämeessä? Sekä muuttaminen, että säilyttäminen edellyttää aktiivista toimintaa, yhteistyötä ja voimavaroja. Keinoja ja voimavarojen kohdentamista osoitetaan maakuntasuunnitelmassa ja maakuntakaavassa. Maakuntasuunnitelman valmistelu Maakuntasuunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain. Häme 2035 maakuntasuunnitelma valmistellaan maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi marraskuussa Valmistelu limittyy maakuntaohjelman kanssa siten, että maakuntaohjelma hyväksytään keväällä Rinnalla käynnistyy maakuntakaavan tarkistus. Maakuntavaltuusto ja -hallitus ovat käsitelleet maakuntasuunnitelmaa ja sen valmistelua kokouksissaan Aluekehittäminen perustuu toimijoiden yhteistyöhön, verkostoihin. HämePro-yhteistyöverkosto on ollut maakuntasuunnitelman valmistelun keskeinen väline. HämePro on Hämeen keskeisten aluekehittäjien luoma maakunnan kehittämisen ammattimainen toimintamalli, joka on pysyvä ja uudistuva. HämePron puitteissa on muodostettu vuodesta 2007 alkaen yhteistä näkemystä maakunnan tulevaisuuden suunnasta. HämePro-skenariotyössä päädyttiin tavoittelemaan yritysten toimintaedellytyksiä ja hyvää peruselämää. Yhteisen tekemisen alueita puntaroitaessa maakuntasuunnitelmaan seuloutui viisi painopistealuetta: 1. Uusiutumiskyky 2. Työelämä ja osaaminen 3. Kansainvälistyminen 4. Saavutettavuus 5. Asuminen Lisäksi maakuntasuunnitelman läpäiseviä, kaikkiin painopisteisiin liittyviä teemoja ovat kestävyys, hyvinvointi, yhteistyö ja vetovoima.

4 Painopisteiden käsittely nojaa maakunnan tuoreisiin teemastrategioihin, jotka on valmisteltu huolella ja laajassa yhteistyössä: - Kanta-Hämeen innovaatiostrategia Kanta-Hämeen kansainvälistymisstrategia Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Hämeen asumisen strategiat Hämeen työllisyyden toimenpideohjelma Hämeen ympäristöstrategia Hämeen hyvinvointistrategia HOC HämePro tahtosopimus 2008

5 3. Hämeen vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat Pitkän aikajänteen suunnitelmia laadittaessa katse täytyy kohdistaa samanaikaisesti kahdelle eri etäisyydelle: lähelle näköpiiriin ja kauaksi horisonttiin. Kauemmaksi tähyillessä näkee tunnetusti huonommin. Silti vaikeita kysymyksiä kannattaa strategisessa mielessä lähestyä ikään kuin kiertoteitse asettamalla ensin kauempana oleva päätavoite ja vasta sen jälkeen kohdistaa paikoilleen siihen johtava kehityspolku välitavoitteineen. Juuri tähän tapaan toimii maakuntasuunnitelma. Häme tänään Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen kaupunkiseudun, Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen muodostama maakunta. Toiminnallisesti ja rakenteellisesti Häme on osa Helsingin laajaa metropolialuetta. Hämeen kehitys on ollut vahvaa koko 2000-luvun ajan. Monilla mittareilla maakunta kuuluu maan kärkijoukkoon. Asukasluku on kasvanut, yritystoiminta ja työllisyys kehittynyt suotuisasti ja rakennustoiminta ollut vilkasta. Seutujen välillä on tosin eroja. Taloudellinen taantuma on painanut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin ahdinkoon myös Hämeessä. Maakunta on kuitenkin selvinnyt monia muita paremmin monipuolisen elinkeinorakenteen, julkisen talouden pehmentävän vaikutuksen ja Helsingin metropolialueen vetovoiman ansiosta. Keskeinen sijainti, yhtenäisyys, kilpailukyky ja osaaminen voivat tehdä Hämeestä tulevaisuudessakin vahvan maakunnan, jossa ihmiset haluavat tehdä työtä, asua ja viettää vapaa-aikaansa. Omia vahvuuksiaan hyödyntämällä Häme menestyy sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Hämeen tulevaisuuskuvia Maakuntasuunnitelmaa varten hahmoteltiin Hämeen maakunnalle vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja niihin johtavia strategisia polkuja. Tulevaisuustyötä verstaineen on vetänyt Tulevaisuuden tutkimuskeskus professori Sirkka Heinosen johdolla. Työssä on käsitelty tulevaisuusajattelun integrointia maakunnalliseen päätöksentekoon, megatrendejä ja niiden vaikutusta Hämeeseen sekä heikkoja signaaleja ja niiden vaikutusta Hämeeseen. Maakunnan kilpailukyky syntyy hyvinvoinnin edellytysten luomisesta ja proaktiivisen, kokonaisvaltaisen kehittämisen tahtotilasta. Maakunnan kehittämisessä on huomioitava isot kysymykset, megatrendit: ilmastonmuutos, väestön vanheneminen, talouden taantuma, maahanmuutto, sosiaalisen koheesion hajoaminen, digitalisaatio ja elämystalouden kehittyminen. Näihin haasteisiin maakunnan kannattaa omista lähtökohdistaan ja omia vahvuuksiaan kehittäen löytää ratkaisuja sekä mahdollisuuksia talouden vahvistamiseksi. Megatrendit Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja. Megatrendi on jonkin ilmiön yleisesti tunnistettu ja selkeän historian omaava yhtenäinen kokonaisuus, jolla on lisäksi selkeä kehityssuunta. Megatrendien suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä. Usein kyseessä on maailmanlaajuinen kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Erilaisia megatrendilistauksia on olemassa useita, mutta ainakin seuraavat viisi ovat tärkeitä analysoida Hämeen tulevaisuuden kannalta: 1. Ilmastomuutos 2. Väestömuutos 3. Globalisaatio 4. Digitalisaatio 5. Elämystalous

6 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on tärkein maailmanlaajuinen haaste. Ilmastonmuutoksen etenemisen vaikutukset alkavat näkyä yhä selvemmin. Pohjois-Euroopan sademäärät saattavat kasvaa huomattavasti ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Toisaalta keskilämpötilan nousu voi pidentää kasvikautta, mikä parantaa maatalouden mahdollisuuksia. Uusien hyötykasvien viljely on mahdollista, mutta samalla uudet kasvi- ja tuholaislajit leviävät Suomeen. Profiloituuko Häme vähähiilimaakuntana ja vähäpäästöisenä maakuntana? Väestönmuutos on toinen keskeinen megatrendi. Väestön ikääntyminen on kehittyneiden teollisuusmaiden ilmiö. Kehitysmaissa puolestaan väestönmäärän kasvu on megatrendi, joka tulee heijastumaan myös kehittyvien maiden tilanteeseen. Väestön määrän kasvu kehittyvissä maissa yhdistettynä ilmastonmuutokseen voi aiheuttaa jopa uusia kansainvaelluksia, kun ruoasta, energiasta ja puhtaasta vedestä syntyy pulaa. Väestön vanheneminen ja työvoiman tarjonnan pienentyminen ovat ainakin vuoteen 2030 asti merkittävimpiä suomalaista yhteiskuntaa mullistavia tekijöitä. Asukkaiden ikääntyminen nostaa esiin kysymyksiä, missä määrin koti muuntuu hoivakodiksi ja millainen on palvelutalon uusi toimintakonsepti? Millainen on Hämeen rooli hoivamaakuntana? Globalisaatio eli maapalloistuminen on megatrendi monella tasolla. Usein keskitytään globalisaation roolin kaupan ja talouden kysymyksenä. Kuitenkin on muistettava, että globalisaatio etenee myös muilla tasoilla, jotka ovat: teknologia, politiikka, ympäristö, uskonnot, kulttuuri, media jne. Globalisaation vaikutukset kattavat yritysten kaupankäynnin, tuotannon, työn, liikenteen ja matkailun. Globalisaatio sinällään sisältää sekä hyötyjä että haittoja. Miten Häme menestyy globaalissa maailmassa? Parhaiten se tapahtuu toimimalla paikallisesti ja vaikuttamalla globaalisti ja hyödyntämällä globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia omaan kehitykseen. Avainsanana on verkottuminen seudullisesti ja kansainvälisesti. Tällöin nousee pohdittavaksi se, kuinka laaja on hämäläisten kotiseutu ja toimintasäde niin asumisessa, yritystoiminnassa, liikkumisessa ja suunnitteluyhteistyössä. Digitalisaatio on yhteiskunnan kaikille sektoreille tunkeutuva megatrendi. Kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan. Digitalisaatio perustuu teknologian nopeaan kehittymiseen. Tällöin nousee esiin sosiaalisen median hyödyntäminen Hämeen kehittämisessä. Tämä tarkoittaa uudenlaisia virtuaaliyhteisöjä ja vuorovaikutusta, jossa käyttäjät tuottavat, jakavat ja kommentoivat sisältöjä. Uudenlainen liiketoimintalogiikka tulee siirtymään kaikkeen bisnekseen. Kykeneekö Häme hyödyntämään digimaailmaa? Viides tässä esiin nostettava megatrendi on elämystalous. Elämystalous tarkoittaa sitä, että yhä enenevässä määrin tuotteita ja palveluita suunniteltaessa, myytäessä ja ostettaessa kyseessä on elämykset. Identiteettien ja merkitysten haku tulee osaksi elämyspalveluja ja niihin kytkeytyvää elämys-liiketoimintaa. Elämystalous linkittyy varallisuuden kasvuun. Kuitenkaan kyseessä ei ole pelkästään ekstreemielämykset yhtä hyvin keskiössä tuote- ja palvelukehityksessä voivat olla pelkistetyt ja/tai immateriaaliset elämykset. Miten Häme pärjää elämystaloudessa? Heikot signaalit Heikko signaali on yksittäinen ilmiö, tapahtuma tai toisiinsa liittyvien erillisten ilmiöiden tai tapahtumien joukko, joka ei välttämättä tapahtuessaan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys. Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tulevan laajemman muutoksen ensioire tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Hämeen kannalta mielenkiintoisia heikkoja signaaleja voisivat olla vaikkapa: Downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen, joka pohjautuu toisaalta ilmastonmuutoksen hillintävaatimukseen ja toisaalta talouden taantumiseen ja kotitalouksien säästämistavoitteisiin. Lisänä tulee työttömyyden ja esimerkiksi energian hinnan nousujen aiheuttamat paineet.

7 Käytännössä kulutusta voidaan siirtää immateriaalisiin kohteisiin tai esimerkiksi vapaa-ajan vietossa lähilomailuun. Slow life eli hitauden vallankumous on saanut alkunsa pikaruokaloiden vastareaktiona käynnistyneestä slow food -liikkeestä. Kiireen yhteiskunnassa hallitsee nopeuden kultti ja tehokkuus on ylimmäinen arvo. Slow life antaa aikaa ja tilaa rentoutumiselle ja luovuudelle, minkä tuloksena hyvinvointi ja elämän laatu kohoaa. Osaako Häme hyödyntää hitauden valttinaan? Vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia Skenaariot ja tulevaisuuskuvat on tarkoitettu havainnollistamaan mahdollisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja, jotta niiden toteutumisen todennäköisyyksiä ja toivottavuutta voidaan arvioida. Todellisuudessa mikään skenaario tai tulevaisuuskuva ei toteudu sellaisenaan. Tulevaisuuskuvissa on paljon elementtejä, joita voisi sijoittaa toisinkin ja ristiin eri tulevaisuushahmotelmien välillä. Hämeen toivottu tulevaisuus voisi siten muodostua useiden eri tulevaisuuskuvien yhdistelmistä. Oleellista on, että toivotun tulevaisuuskuvan valinnan jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin kyseisen tulevaisuuden tekemiseksi. Hajallaan hallitusti hoivaava Häme Tässä tulevaisuuskuvassa maakunnan yhdyskunnat ovat hiljalleen hajautuneet rakenteeltaan. Kyseessä on nykymallin jatkuminen. Rakenteen on sallittu hajautuvan. Ns. hajauttavan kaavoituksen käsite on toteutunut: alati laajenevat kaavoitetut pientalovoittoiset alueet taajamien reunoilla yleistyvät. Väestön vanheneminen Suomessa on johtanut kahdenlaiseen kehitykseen. Varakas vanheneva väestönosa hakeutuu nimenomaan pientalovaltaisille haja-asutusalueille asumaan. Kanta- Hämeen muuttovoitto kasvaa ikääntyvän väestönosan muodossa. Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden lisäksi myös hoivattaviksi palveluyhteisöihin tulleita varten on hallitun hajautetusti rakennettu hiljaisuutta, luonnonkauneutta ja turvallisuutta henkiviä asuinyhteisöjä. Vanhenevan väestön hoivatarve on samalla kasvanut sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti. Kyseisille hajautuneena sijaitseville senioriyhdyskunnille tarvitaan hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Näitä toteutetaan myös yksityisen palvelurakenteen turvin, mikä on luonut uusia työpaikkoja. Myös muista maakunnista käsin ostetaan Hämeen hoivayhdyskuntien palveluja. Elinkeinorakenteen muutos suuntautuu kohti terveys- ja hyvinvointipalveluja sekä luonto- ja elämysmatkailua. Sekä paikallisille asukkaille että muualta Suomesta ja myös ulkomailta etenkin Aasiasta tuleville matkailijoille on tarjolla räätälöityjä elämyspalveluja ja reittejä. Hajautuneen yhdyskuntarakenteen kompensoimiseksi energiajärjestelmiä on saneerattu uusiutuviin energialähteisiin pohjaaviksi. Esimerkiksi seniorikylissä hyödynnetään useita energialähteitä: aurinko- ja tuulienergiaa ja biomassaa. Ikääntyneiden asukkaiden kunnon ylläpitämiseen on kytketty heidän panoksensa kulutuksen immaterialisaatioon, materiaalien huolelliseen kierrätykseen ja jätteiden kompostointiin ja uusiokäyttöön. Hyvinvoinnin käsitteeseen luetaan kuuluvaksi ympäristön hyvinvointi. Ympäristön terveyskytkennöistä tehdään ekoesteettisen asuinympäristön luomisen lisäksi liiketoimintaa. Erityisesti hyödynnettyjä tai huomioon otettuja megatrendejä maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa ovat väestön vanheneminen ja elämystalous. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin slow life eli hitauden vallankumous saa vauhtia tässä tulevaisuuskuvassa. Hyödyllinen Häme Helsingin helmassa Tässä tulevaisuuskuvassa Häme hyötyy verkostoitumisesta niin Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuin globaalinkin toimintaympäristön kanssa. Häme hyödyntää asemaansa Helsingin ulkokehällä, tiukasti kiinni taloudellisten toimintamahdollisuuksien helmassa. Suur-Helsingin ulkokehä muodostaa verkostorakenteen, jossa silmukkakokona on noin yhden tunnin matka Helsingistä. Verkon solmukohdiksi ovat valikoituneet muun muassa Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Forssa ja Salo. Täsmällistä maantieteellistä sijaintia tärkeämmäksi on tässä verkostomallissa noussut matka-

8 aika Helsingistä. Häme on tehnyt itsensä hyödylliseksi tässä proaktiivisessa verkostoajattelussa, joka kattaa sekä rakenteellisen että toiminnallisen yhteistyön verkostoon kuuluvien paikkakuntien välillä. Maakuntatason ajattelun sijaan paikkakunnat profiloituvat kumppanuusnoodeina eli solmukohtina kokonaisuuden muodostamassa verkostossa. Hämeen liiton tuore avaus Häme Open Campus (HOC) hyötyy näkyvyydestä verkostossa ja houkuttelee monipuolisesti opiskelijoita. HOC palvelee myös kansainvälisiä opetustarpeita. Maakunnan kaupungeista Hämeenlinna ja Forssa vahvistuvat suhteellisesti eniten ja Forssan osalta draivereina toimivat sekä seudulla jo valittu vihreä strategia (ekoteknologialla nousuun) että onnistuneet rata- ja väyläinvestoinnit. Erityisesti hyödynnettyjä tai huomioon otettuja megatrendejä maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa ovat digitalisaatio, globalisaatio ja ilmastonmuutoksen hillintä. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen saa jalansijaa tässä tulevaisuuskuvassa. Hiilitön Häme HHT:n hengessä Hämeen tavoite nousta vähäpäästöiseksi ja vähähiiliseksi mallimaakunnaksi on toteutunut. Hiilitön Häme HHT:n hengessä merkitsee todellista nauhakaupungin muodostumista Helsinki- Hämeenlinna-Tampere -akselille. Kyseessä on raju ratavaihtoehto Helsinki - Hämeenlinna - Tampere -välillä, jolloin lähes kaikki kasvu kohdistuu tälle nauhakaupungin vyöhykkeelle. Yritykset ovat lähteneet valumaan Helsingistä asukkaiden perässä pohjoiseen. Toisaalta siirtymistä pääkaupunkiseudulta pois on vauhdittanut talouden taantuman jäljiltä jääneet pelot kustannusten noususta (toimitilat + energia). Riihimäki on kiinnostava tässä mielessä, sillä sen vetovoima on kasvanut sen jälkeen, kun kaupunki on panostanut asuinympäristön tekemiseen viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi. Nuoria työikäisiä ja lapsiperheitä muuttaa paikkakunnalle samoin kuin palvelujen läheisyyttä arvostavia eläkeläisiä. Yritysten yhteiskuntavastuun käsitteeseen on liitetty työntekijöiden työmatkaliikkuminen. Näin radan varrella sijaitsevien yritysten on odotettu huolehtivan siitä, että raideliikenne on suositeltavin työmatkaliikkumisen muoto ja muille tarjotaan aktiivisesti etätyömahdollisuutta. Pendelöinti vahvistuu entisestään sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla, päärataa on kehitetty ja sen kapasiteetti on kasvanut erityisesti lähiliikenteessä. Tämä puolestaan on mahdollistanut varsinkin lyhyempien matkojen pendelöinnin. Erityisesti hyödynnetty tai huomioon otettu megatrendi maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa on ilmastonmuutoksen hillintä. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä etenkin downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen saa jalansijaa tässä tulevaisuuskuvassa. Kukin näistä vaihtoehdoista on kärjistetty, eikä todennäköisesti sellaisenaan toteutuvissa. Maakuntasuunnitelma Häme 2035 sisältää piirteitä kaikista kolmesta mallista. Millaiset tekijät voisivat olla vaikuttamassa siihen että kehitys lähtisi kulkemaan tällaisia ratoja?

9 4. Hämeen tavoitteet ja painopisteet Hämeen visio 2035 Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä perustuu alueemme luontaisiin vahvuuksiin, hyvään saavutettavuuteen ja tasapainoiseen alue- ja elinkeinorakenteeseen. Elinympäristömme on luonnonläheinen ja turvallinen. Elämässämme työ, asuminen, opiskelu ja vapaa-aika yhdistyvät kestävällä tavalla. Tuotamme korkealaatuiset palvelumme tehokkaasti. Häme on aktiivinen osa Helsingin laajaa metropolialuetta: tunnettu ja helposti saavutettavissa. Olemme juurevia ja harkitsevaisia, osaavia ja osallistuvia, uusille ajatuksille, kyvyille ja kulttuureille avoimia kansainvälisiä suomalaisia. Hämeen tavoitteet Maakuntasuunnitelman ylätason tavoite on johdettu maakunnassa käydyn laajan keskustelun kautta: Ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä. Haluavat Voivat Tehdä työtä Asua = vetovoima, houkuttelevuus ja todellisuus sen takana = elinvoima, mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja asua, saavutettavuus = yritystoiminta, yrityspalvelut = hyvä peruselämä, asunnot ja asuinympäristöt, peruspalvelut ja vapaaajan palvelut, saavutettavuus Vuonna 2035 Hämeessä tehdään työtä ja asutaan toisaalta Hämeen ja koko suomalaisen kulttuurin syntysijoilla mutta myös osana Helsingin modernia, laajaa ja edelleen kehittyvää metropolialuetta. Alueellinen identiteetti ja hämäläinen itsetunto ovat vahvoja ja riippumattomia hallinnon rakenteista ja hallinnollisista rajoista. Juuret ovat tukevasti Hämeen maaperässä mutta kasvu kurkottaa kohti Eurooppaa. Kehittynyt digitaalitekniikka mahdollistaa kumppanuuksien solmimisen mieluummin sisällöllisin kuin maantieteellisin perustein. Erilaiset verkostot ovat vahvoja ja toimivat niin hyvin että yhteistyö on vaivatonta. Tavoitteen toteutumista edistetään viiden painopisteen ja neljän läpäisevän teeman kautta: 1. Uusiutumiskyky Hämeen maakuntasuunnitelman ehkä keskeisin painopiste on uusiutumiskyky. Hämeen kestävän kilpailukyvyn ja vakaan taloudellisen kasvun perusta tulevina vuosikymmeninä on kyvyssä uudistua. Tulevien vuosikymmenien Häme tarvitsee jatkuvaa uudistumista, uusien ideoiden, innovaatioiden ja toimintatapojen etsimistä, löytämistä ja hyödyntämistä. Tämä koskee yhtä hyvin yritysten toimintaa, julkisten palvelujen järjestämistä, tuottamista ja rahoittamista kuin vaikkapa maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Uusiutumiskyvyn alkuvoima on yrityksissä ja organisaatioissa, jotka pystyvät uudistamaan toimintaansa ja löytämään innovatiivisia toimintatapoja, tuotteita tai palveluita. Uusiutumiskyvyn tunnistaminen kehittyvien ja kypsien toimialojen rajapinnassa tukee maakunnan kestävää kilpailukykyä.

10 Uusiutumiskyvyn alkuvoima on yrityksissä ja organisaatioissa, jotka pystyvät uudistamaan toimintaansa ja löytämään innovatiivisia toimintatapoja, tuotteita tai palveluita. Kohti tarvelähtöistä innovaatiotoimintaa Innovaatioita syntyy, kun uusi idea tai keksintö saadaan toteutetuksi ja kun se tuottaa arvoa uusina tuotteina, prosesseina tai toimintatapoina. Painopisteeseen ovat nousseet asiakkaiden ja verkostojen lisääntyvä merkitys sekä uusiutumisen avoimuus. Uusiutumiskyky on luontevaa nähdä prosessina, johon vaikuttavat monet eri tekijät samanaikaisesti. Innovaatiotoiminnan edistämisestä on tullut yhä enemmän mahdollisuuksien luomista, sillä innovaatioprosessin täydellinen hallitseminen on vaikeaa. Innovaatioprosesseissa ideoista kehittyy arvoa tuottavia innovaatioita. Vaikka innovaatioprosesseja kuvastavat luovuus, yllätyksellisyys ja ennakoimattomuus, on mahdollista tunnistaa innovaatiotoiminnan ominaispiirteitä, joita tukemalla voidaan lisätä innovaatioiden syntymistä. Tavoitteena on innostunut ja energinen liike kohti tarvelähtöisen uudistumisen maakuntaa. Sen alkulähteinä ovat esimerkiksi asiakkaiden ja käyttäjien uudet vaatimukset, kilpailijoiden uudet tuotteet tai julkisen sektorin tuottavuusvaatimukset. Tulevaisuuden mahdollisuuksien ennakointi Ennakointitoiminta ja tietohuolto toimivat strategisen kehittämisen tukijoina. Ennakoinnin tavoitteena on tulevaisuuden tarjoamien mahdollisuuksien jäsentäminen ja ymmärtäminen. Tuloksena on onnistuneita tulevaisuussuuntautuneita kehittämistoimenpiteitä, joissa painopisteet, panosten kohdentaminen, toimijat ja toimintatavat ovat tarkkaan harkittuja. Numeroiden lisäksi haetaan rohkeita ja moniulotteisia näkemyksiä tulevaisuuden vaihtoehdoista alati muuttuvassa maailmassa. Ennakoinnissa on läsnä tulevaisuuden tutkimuksen näkökulma. Maakuntaan luodaan menettely tiedon hankinnalle, johtopäätösten teolle ja päätöksenteon tuelle. Hankkeessa rakennetaan ja vakiinnutetaan maakunnallisen ennakointiverkoston toiminta. Ennakoinnin menettelyt ja työtavat juurrutetaan maakuntaan. (Kanta-Hämeen innovaatiostrategia 2008, ym.) 2. Työelämä ja osaaminen Häme, kuten koko Suomi, elää osaamisesta. Työvoiman osaamisen ja työelämän tarpeiden oikea kohtaaminen on vuonna 2035 maakunnan ratkaisevia menestystekijöitä. Jo lähivuosina suuret ikäluokat poistuvat työmarkkinoilta samaan aikaan kun nuoret, työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Vaikka työttömyys juuri nyt on päällimmäisimpiä ongelmiamme, joudumme jo tulevana vuosikymmenenä tilanteeseen, jossa osaamisen oikea laadusta ja määrästä on niukkuutta. Tavoitteina on ammatillisen osaamisen kehittäminen, oppilaitosten toiminnan kohtaaminen yrityselämän tarpeisiin, yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen, työperäisen maahanmuuton mahdollistaminen sekä entistä parempi työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi. Työelämän ja osaamisen kehittäminen Hämeessä edellyttää kunnossa olevia perustekijöitä: koulutusta, yritystoimintaa, asumista, palveluja, saavutettavuutta sekä vetovoimaa ja tunnettuutta.

11 Avoimien verkostojen Häme Häme on vuonna 2035 avoimen toimintakulttuurin, korkean osaamisen, innovatiivisen yritystoiminnan ja yhteistyön maakunta. Häme Open Campus (HOC) luo maakuntaan uusia kumppanuuksia ja verkostoja. Korkeakoulujen, yritystoiminnan ja aluekehittäjien yhteisessä tekemisessä maakunnan suuri mahdollisuus. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten kuntien, elinkeinoelämän ja yritysten sekä kansalaisten avoimella perinteiset organisaatiorajat ylittävällä vuorovaikutuksella on mahdollista luoda ja löytää uusia innovatiivisia mahdollisuuksia maakunnan elinympäristön kehittämiseen. Avoimen verkostomaisen toimintaympäristön rakentaminen luo edellytykset kokonaan uusien toimintojen, toimintamallien ja -kulttuurien kehittämiseen. Avoimet verkostot mahdollistavat työskentelyn kansainvälisessä ympäristössä ja uuden kilpailuedun syntymisen. Ammatillisen osaamisen kehittäminen Tavoitteena on, että yrityksillä ja julkisella sektorilla on riittävä määrä osaavaa työvoimaa. Hämeen oppilaitosten vetovoima on korkea ja ne tuottavat yritysten tarpeisiin osaavia tekijöitä. Oppilaitokset kohtaavat nuorten arvot ja tavoitteet. Parhaat tekijät saadaan Hämeeseen ja he myös pysyvät täällä. Peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe saadaan toimivaksi, opintojen keskeyttämiset ja syrjäytyminen vähenevät. Yrittäjyyden edellytyksien vahvistaminen Häme on vuonna 2035 vahvin yrittäjyysmaakunta. Kunnat ja maakunta toimivat yrittäjäaktiivisesti. Yrittäjäkasvatus ja koulutus on keskeisellä sijalla kouluissa ja oppilaitoksissa. Yrittäjät toimivat verkostomaisesti maakunnassa ja sen ulkopuolella. Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi Koulutuksen ennakointi vaikuttaa siihen, miten osuvasti alueen koulutus vastaa kehittämispyrkimyksiin sekä yritysten tarpeeseen saada osaavaa työvoimaa. Parhaimmillaan ennakoinnilla luodaan innovatiivisia avauksia tulevaan työelämään. Yksilön kannalta on tärkeää, että hän saa koulutuksen, joka vastaa työelämän tarpeita. Siihen tarvitaan myös koulutuksen sisältöjen laadullista ennakointia. Työperäisen maahanmuuton mahdollistaminen Ikäluokkien pienentyessä tullaan Hämeessäkin todennäköisesti tarvitsemaan muista maista kotoisin työntekijöitä osaamistarpeen täyttämiseksi. Maakuntaan tarvitaan aktiivisen työperäisen maahanmuuton ohjelma. Maahanmuuttajien kotouttaminen järjestetään siten, että osaajat pysyvät Hämeessä. Oppilaitosten kansainväliset ohjelmat ja niiden opiskelijat ovat merkittävä voimavara. (Häme Open Campus 2009-, Hämeen työllisyyden toimenpideohjelma 2009-, ym.) 3. Kansainvälistyminen Häme on toistaiseksi yksi Suomen vähiten kansainvälisiä maakuntia. Maakunnan elinkeinoelämä on perinteisesti suuntautunut kotimarkkinoille. Kasvuhakuisia, kansainvälisille markkinoille suuntautuneita yrityksiä on melko vähän. Hämeen kansainvälistymisen kärki asetetaan yritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Vuonna 2035 hämäläisten kotimarkkina-aluetta ovat lähialueet, Itämeren alue, Eurooppa ja koko maailma.

12 Kansainvälistymisen edellytykset Tavoitteena on, että maakunnan yritykset näkevät kansainvälisyyden oman kehittymisensä keskeisenä mahdollisuutena. Kansainvälinen opiskelija- ja uravaihto on merkittävää. Yritysten kansainväliset valmiudet ovat nykyistä oleellisesti paremmalla tasolla; kielitaito, potentiaalisten kohdemaiden kulttuurien tuntemus sekä valmiudet kansainväliseen kauppaan ja kontaktien luomiseen. Maakunnan kansainvälinen hankeosaaminen on hyvällä tasolla Kasvua kansainvälistymisestä Yritysten kansainvälistymisen tueksi rakennetaan palvelukonsepteja ja tuotteita. Maakunnan kansainväliset verkostot ovat avoimesti kaikkien käytössä, kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös maakuntarajojen yli, erityisesti Helsingin laajalla metropolialueella. Kansainvälinen vetovoima Osana Helsingin laajaa metropolialuetta Häme on kansainvälisesti tunnettu ja tiedetty, houkutteleva kohde kansainvälisille yrityksille, investoinneille ja tapahtumille. Häme tarjoaa maahan muuttaville opiskelijoille ja työntekijöille palvelut ja ympäristön toimia, kotoutua ja asettua. (Kanta-Hämeen kansainvälistymisstrategia 2007, ym.) 4. Saavutettavuus Saavutettavuus ymmärretään maakuntasuunnitelmassa laajasti. Se sisältää esimerkiksi ihmisien, tavaroiden, palveluiden, tiedon ja energian saavutettavuuden. Sijainti hyödynnetään Häme on eri tavoin kilpailukykyisesti saavutettavissa. Saavutettavuus edellyttää hyvin toimivia yhteyksiä sekä kuljetus- ja liikennepalveluita. Maankäytön ja liikenteen kestävä yhteistyö on avainasemassa. Liikennehankkeiden rahoituksen järjestyminen ja toteutuminen edellyttää jatkuvasti yhteistä edunvalvontaa ja toimintaa kaikilta maakunnan toimijoilta. Häme on osa Itämeren aluetta, Etelä-Suomea ja Helsingin laajaa metropolialuetta. Sijainti keskellä kasvavaa Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat maakunnan kehittämiselle. Hyödynnämme täysimääräisesti Hämeen sijainnin kansallisten ja kansainvälisten liikenne- ja kehityskäytävien varrella. Hämeen kautta kulkevat Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Helsinki-Forssa-Pori kehityskäytävät sekä niitä tukevat poikittaiset runkoyhteydet. Valtakunnalliset pääliikenneyhteydet linkittävät maakunnan kolme omaleimaista kaupunkiseutua osaksi Etelä-Suomen tiivistyvää kaupunkiverkostoa ja Helsingin metropolialuetta. Väylät palvelevat Vuonna 2035 Suomessa on jo tehty julkiseen liikenteeseen suuria kansallisia panostuksia. Varsinkin raideliikenteen rooli on vahvistunut sekä paikallisesti että valtakunnallisesti ja tämä näkyy myös Hämeen kaikissa osissa. Häme hyödyntää sijaintinsa valtakunnan rajat ylittävien liikennekäytävien solmukohdassa. Hämeestä on suorat raideyhteydet Helsinki/Vantaan ja Tampere/Pirkkalan lentokentille, Vuosaaren satamaan sekä Pietariin. Forssan seudun valmistunut kansainvälinen rahtilentokenttä välittää eri-

13 tyisesti mannertenvälistä liikennettä. Hämeestä on tehokkaat yhteydet Tallinnaan ja siitä edelleen Keski-Eurooppaan. Rautatiet ja päätiet palvelevat tehokkaina joukkoliikennekäytävinä ja muodostavat kehittämisvyöhykkeiden rungon. Liikennejärjestelmä on toimiva ja ympäristöllisesti kestävä. Se perustuu toimivaan joukko- ja raideliikenteeseen. Toimivat rakenteet Yhdyskuntien perusrakenteiden toimivuus on turvattu myös muuttuvissa olosuhteissa ja erityistilanteissa. Vesihuolto, jätehuolto ja sähkön saanti on turvattu kaikissa olosuhteissa. Puhtaan veden saatavuus perustuu pohjavesien suojeluun ja maakunnallisiin ja seudullisiin verkostoihin. Jätevedet puhdistetaan tehokkaasti laajoina kokonaisuuksina. Jätettä käytetään turvallisesti energian lähteenä kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Energia tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Nopeat ja edulliset tietoliikenneyhteydet ja -palvelut ovat Hämeen kaikkien asukkaiden ja yritysten käytettävissä. Tulevaisuuteen varaudutaan pitämällä kansallisomaisuus rakennuksineen, väylineen ja muine rakenteineen hyvässä kunnossa. Palvelujen saavutettavuus Liikkumisen merkitystä on ilmastonmuutoksen hillitsemisen vuoksi jouduttu arvioimaan uudelleen ja esimerkiksi liikenteen ja kaupan suhde on osittain muuttunut. Erityisesti maaseudulla tavarat ja palvelut kohtaavat tarvitsijat kohtaavat uudelleen ajatelluilla tavoilla. Ikääntyvä väestön osa on parempikuntoista kuin koskaan aiemmin ja liikkuvaan elämään tottuneena asettaa haasteita elinkeinoelämän eri sektoreille. Julkisten palveluiden murrosvaihe on pakottanut kehittämään uusia tapoja huolehtia palvelujen saavutettavuudesta yhteiskunnan heikoimmista, nuorimmista ja vanhimmista. (Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2009, Asumisen Häme ym.) 5. Asuminen Asuntojen pitkän käyttöiän seurauksena asuntorakentamisella on erittäin kauaskantoiset seuraukset. Tämän vuoksi asuntorakentamista ja siihen liittyviä muita investointeja täytyy tarkastella nykyisten tarpeiden lisäksi pitkän aikavälin tavoitteiden kautta. Asumisen ajankohtaiset ilmiöt Maailma on tänään hyvin erilainen kuin se oli vaikkapa viisikymmentä vuotta sitten, ja voimme olla varmoja siitä että muutos jatkuu edelleen tietyiltä osin jopa kiihtyen. Tulevaisuuden asumiseen kohdistuvia tavoitteita muotoiltaessa on hyvä osata tunnistaa jo nykyhetkessä esiintyvät ilmiöt ja erilaiset - heikotkin - signaalit, jotka kertovat omalta osaltaan kehityksen suunnasta. Ilmastonmuutoksen vaikutus asumiseen Tulevaisuuden hyvän asumisen on oltava hyvää paitsi asukkaan, myös ympäristön kannalta. Kestävyyden ja ekologisuuden vaatimus tulee jo lähivuosina näkymään entistä selvemmin asuntorakentamisessa. Asumisella on merkittävät ilmastovaikutukset, joten muutoksen vaatima kehitystyö tarjoaa asumiseen ja asuntorakentamiseen liittyville toimialoille huomattavat markkinat. Maakunnallisen kilpailu-

14 kyvyn kannalta on tärkeää toimia aktiivisesti kehitystyön etulinjassa sen sijasta että vain sopeuduttaisiin tilanteeseen ja passiivisesti noudatettaisiin uusiutuvia määräyksiä. Uudet teknologiat asumisen mullistajina Tekniikan kehitys on mahdollistanut työn luonteen muuttumisen. Yhä useamman hämäläisen työn suorituspaikkana onkin vuonna 2035 tavalla tai toisella oma koti. Tämä kasvattaa asumisen, asunnon ja kodin elämyksellistä roolia ihmisten arjessa entisestään. Vuonna 2035 takana on ensimmäinen todella suurten ympäristöteknologiaan liittyvien investointien aalto. Asumisen osalta investoinnit ovat kohdistuneet erityisesti energiantuotantoon ja lämmöneristykseen. Valtio on tukenut määrätietoisesti uuden energiaa säästävän ja ns. puhtaan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Asumisen kehitystyö paikallisen kilpailukyvyn vahvistajana Vuoteen 2035 mennessä hämäläinen asuntosuunnittelun ja asuntorakentamisen osaaminen on kasvanut mm. erilaisten asumisen kehittämishankkeiden myötä. Asumisen laadun suhteen kuluttajien vaatimukset ovat koventuneet sekä rakennetekniikan että yksilöllisten tilaratkaisujen osalta ja rakennusalan paikalliset ammattimaiset toimijat ovat osanneet kääntää tämän positiiviseksi haasteeksi omalle kehitystyölleen. Ennakkoluulottomista asuntokohteista ja yksilölliselle asumiselle onkin syntynyt Hämeeseen oma hämäläisen asumisen brändi, joka viihtyisän asuinympäristön ohella houkuttelee asukkaita seudulle muualta. Myös kulttuurimyönteisyyden merkitys alueen vetovoimatekijänä on osattu nähdä ja kulttuuritoimintaan on alueen kunnissa tehty onnistuneita satsauksia. Hämäläinen asukas on tyytyväinen arjen sujumiseen, mutta saa luonto- ja kulttuurielämysten kautta myös elämää rikastuttavia, arjen ylittäviä kokemuksia. Hämäläistä asumista kylissä ja kaupungeissa Kaupunkien rakennetta on eheytetty avaamalla käyttöön muilta toiminnoilla vapautuneita muutosalueita ja muuttamalla asunnoiksi aiempia tuotantolaitoksia ja muussa julkisessa käytössä olleita rakennuksia. Asuntomarkkinoille on tämän innostamana syntynyt aivan uudenlaisia asumisen muotoja. Asumista tarkastellaan ennemmin asumistapaan liittyvien valintojen kautta kuin vain pientaloina, rivitaloina tai kerrostaloina. Maaseudulla asutus on keskittynyt sekä vanhoihin kyliin että hyvien kulkuyhteyksien varteen muodostuneisiin uusiin taloryhmiin. Vanhoissa kylissä vaalitaan alueelle ominaista rakennusperinnettä kunnostamalla rakennuksia perinteisillä rakentamistavoilla ja -materiaaleilla. Maaseudun vanha rakennuskanta nähdään alueellisen identiteetin tärkeänä ilmentymänä ja tästä perinteestä ollaan paikallisesti ylpeitä. Uusi maaseutuasuminen hyödyntää täysipainoisesti erilaisia ekologisia tekniikoita. Aktiivinen ja monin tavoin eri osapuolia hyödyttävä kanssakäyminen maaseudulla synnyttää modernia, vapaata ja luontevaa yhteisöllisyyttä sekä uusissa ekokylissä että vanhaan rakennuskantaan asettuneiden perheiden parissa. Uuden ajan hyvä hämäläinen koti taipuu aiempaa notkeammin perheiden muuttuviin toiveisiin ja tarpeisiin ja luo tukevan perustan asukkaidensa hyvinvoinnille. (Asumisen Häme 2009-, ym.)

15 Läpäisevät teemat Häme 2035 maakuntasuunnitelman läpäiseviä teemoja ovat kestävä kehitys, hyvinvointi, yhteistyö ja vetovoima. Ne näkyvät kaikkien viiden painopisteen tavoitteissa, linjauksissa ja tekemisissä. Kestävyys Kestävyys lähtee siitä, ettemme valinnoillamme sulje pois mahdollisia hyviä tulevaisuuksia. Tavoitteena on, että Häme säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee: puhtaat vedet, hyvä ilman laatu, monimuotoinen luonto, terveellinen elinympäristö ja rikas kulttuuriympäristö. Häme ja hämäläiset vastaavat osaltaan ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta. Uusia riskejä ehkäistään ennakolta. Kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee merkittävästi. Hämäläinen yhdyskuntarakenne tukee energian ekotehokasta käyttöä, säilyttää ympäristöä ja säästää luonnonvaroja. Häme on rikkaaseen kulttuuriperintöön tukeutuva luonnonläheinen, viihtyisä ja toimiva elinympäristö. Hämäläinen luonto on monimuotoinen vesien, metsien, viljelymaiden, lehtojen, harjujen ja soiden tasapainoinen kokonaisuus, jossa ihmisten yhteys luontoon on arkipäivää. (Hämeen ympäristöstrategia 2008, ym.) Hyvinvointi Mikään alue ei voi hyvin, mikäli siellä asuvat ja toimivat ihmiset eivät voi hyvin. Hämäläinen hyvinvointi on turvallista ja viihtyisää asumista ja arjen elämää, fyysistä ja psyykkistä terveyttä. taloudellista hyvinvointia sekä osallisuutta, itsensä toteuttamista ja yhteisvastuuta Turvallisuus ja viihtyisyys kuvaavat ihmisten koettua tai havaittua käsitystä elinympäristön turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Strategisen hyvinvointitarkastelunydin perustuu tämän määrittelyn mukaan selkeästi todennettaviin seikkoihin, kuten leikkipuistojen siisteyteen ja tilastojen paljastamiin rikoslukuihin. Fyysinen ja psyykkinen terveys ovat hyvän elämän kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita. Hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä pidetään monesti kaiken hyvinvoinnin lähtökohtana. Hyvä terveys mahdollistaa hyvinvoinnin. Vaikka terveys on sairauden poissaolon ohella monesti myös henkilökohtaisesti koettu asia, sen vaaliminen myös valtion tasolla on otettu hyvin vakavasti. Tästä ovat esimerkkinä monet kansalliset terveyttä edistävät ohjelmat ja strategiat. Taloudellinen hyvinvointi on ehkä yksi mitatuimmista asioista niin Suomessa kuin koko maailmassa. Taloudellinen hyvinvointi riippuu toimeentulosta ja työllisyystilanteesta. Se mahdollistaa riittävät elinolot ja elintason. Taloudellinen hyvinvointi lisää yksilöiden mahdollisuuksia huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan kokonaisvaltaisemmin. Osallisuus ja itsensä toteuttaminen ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä asioita. Osallistuminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, jolla on todettu olevat vaikutusta hyvinvoinnille ja terveydelle. Osallisuuteen ja itsensä toteuttamiseen vaikuttavat mm. asema yhteiskunnassa, koulutustausta sekä jossain määrin myös taloudellinen tilanne. Osallistuminen luo yhteistä kulttuuria ja edistää suvaitsevaisuutta ihmisten välillä. (Hämeen hyvinvointistrategia 2006, ym.)

16 Yhteistyö Aluekehitys perustuu yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteistyötä tarvitaan maakunnan sisällä, mutta yhä enemmän maakuntarajojen yli, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Helsingin laajan metropolialueen käsittävä yhteistoiminta-alue on luonteva yhteistyön suunta, mutta myös Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat tärkeitä kumppaneita. Alueen kehittäminen toteutuu arkisena palveluna, mutta jatkuvassa toimintaympäristön muutoksessa tarvitaan yhä vahvempaa edelläkävijyyttä. Esimerkiksi HämePro-prosessi vahvistaa voimavarojen kokoamista ja kohdentamista. Hämäläinen yhteistyön toimintatapa on jatkuvasti uudistuva, yleistavoitteita toteuttavia toimia hakeva ja löytävä. Toiminnallisena tavoitteena on, että aluekehittäjien työn vaikuttavuus Kanta- Hämeen alueella paranee ja näkyy vetovoimatekijänä kansallisella tasolla. (HämePro tahtosopimus 2008, ym.) Vetovoima Vetovoima on maakunnan keskeisimpiä menestystekijöitä. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen niiden takana. Häme on brändi, lupaus korkeasta laadusta, joka sisältyy kaikkeen tekemiseen maakunnassa. Maakunnallisen markkinoinnin keinoin tehdään yrittämisen, asumisen, matkailun, opiskelun ja työnteon vetovoimatekijöitä Hämeessä tunnetuksi.

17 Liite: vaikutusten arviointi Liite: kartta

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 16.9.2016 5.9.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot