Vaasan yliopiston strategia Sisällys. Vaasan yliopisto Nykytila ja tulevaisuuden haasteet Visio...

Transkriptio

1 Strategia

2 Vaasan yliopiston strategia Sisällys Vaasan yliopisto Nykytila ja tulevaisuuden haasteet Visio Strategiset tavoitteet ja keinot Tutkimus Koulutus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Johtaminen, henkilöstö ja talous Strategian toimeenpanon seuranta ja arviointi Liitteet Hyväksytty hallituksessa

3 Vaasan yliopisto Vaasan yliopisto toimii Pohjanmaan kolmen maakunnan ainoana itsenäisenä yliopistona. Huolehdimme alueellisesta koulutus- ja sivistystehtävästä sekä akateemisten arvojen ja perinteiden vaalimisesta. Samalla Vaasan yliopisto on moderni tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka osallistuu alueen kehittämiseen, alueen elinkeinoelämän verkostoihin sekä tutkimustulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen. Tuloksemme koulutuksessa ja kansainvälistymisessä ovat valtakunnan keskiarvoja korkeammalla. Maisterien ja kandidaattien eteneminen ja valmistuminen on hyvällä tasolla ja opiskelijavaihtoa ja ulkomaalaisten suorittamia tutkintoja yliopistossamme on selvästi kansallista keskiarvoa enemmän. Tutkimusrahoituksemme, tutkimustulosten julkaiseminen sekä tutkijankoulutuksemme tulokset ovat hieman jäljessä kansallisesta tasosta ja edellyttävät kehittämistoimenpiteitä. Näille lähtökohdille rakennamme strategiamme. Yliopiston tulevaisuusvisio kaudelle esittelee neljä painoalaa, joille yliopiston menestys tulee perustumaan: energia, johtaminen, monikielisyys ja rahoitus. Strategiassa linjataan myös opetuksen ja tutkimuksen kehittämisen keinot sekä kunkin koulutus- ja tutkimusalan sisällöllinen kehittäminen. Olemme uudistaneet koulutusohjelmarakenteemme. Kaikkiin ohjelmiin sisällytetään kansainvälistymis- ja liiketoimintaosuudet. Tulevalla kaudella toteutamme uudistukset, vahvistamme ohjelmien johtamista ja liitämme ohjelmiin tulospalkkioelementit. Tutkimusryhmiemme ja tutkijoidemme keskeinen tavoite on tutkimustulosten laadukas julkaiseminen. Yliopiston

4 tutkijakoulun kautta kanavoimme lisää tohtorikoulutettavien työsuhteita ja stipendejä ja lisäämme näin edellytyksiä tulokselliseen jatkokoulutukseen. Strategiakauden aikana kampuksemme kehittyy voimakkaasti. Ammattikorkeakoulut siirtävät kaikki toimintonsa Merikampukselle, mikä antaa erinomaiset edellytykset jatkaa jo aloitettua tilojen, resurssien ja palveluiden yhteistä kehittämistä. Strategian toteuttamiseen varaamme noin 2 M vuosittain, mikä on noin 7 % vuosimenoistamme. Strategiarahoitusta sekä pääoman tuottoa käytämme painoalojemme (energia, johtaminen, monikielisyys, rahoitus) vahvistamiseen sekä palkitsemaan yksiköitä ja yksilöitä strategian mukaisesta tuloksekkaasta työstä. Tavoitteenamme on hankkia strategiakauden aikana merkittävästi lisää tutkimusrahoitusta sekä kohdennettuja lahjoituksia erityisesti painoalojamme vahvistamaan. Strategian toteutuksen ja tuloksellisuuden seurantaan käytämme kokonaisarviointeja sekä vuosittaista tulosten seurantaa. Erityishuomiota kohdistamme liiketoimintaopintojen tarjonnan lisäämiseen, kumppanuuksien kehittymiseen sekä tutkimustulosten ja tutkijakoulutuksen tehostamiseen. Hallitus seuraa tiiviisti strategian toimeenpanoa. Matti Jakobsson Rehtori 3

5 1. Nykytila ja tulevaisuuden haasteet Vaasan yliopiston aloja ovat liiketalous, hallinto, kielet ja tekniikka. Liiketoimintaorientoituneelle yliopistolle on ominaista alojen välinen tiivis yhteistyö ja synergia. Kauppatieteellinen ala kattaa laaja-alaisesti modernin kauppakorkeakoulun tarjonnan. Humanistinen ala on erikoistunut nykykieliin ja viestintään, yhteiskuntatieteellinen ala hallintotieteisiin ja tekniikka energia-alaan. Vaasan yliopiston koulutus ja koulutuksen kansainvälistyminen on tuloksellista. Tutkimuksen ja koulutuksen yhteys on vahva. Yliopistolla on alueellaan (Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat) monipuolinen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen perinne ja vahva yhteys alueen elinkeino- ja yhteiskuntarakenteeseen. Alueen korkeakoulukenttä on rakenteeltaan poikkeuksellinen. Vaasan yliopisto on alueen ainoa itsenäinen yliopisto. Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa toimii Vaasan yliopiston lisäksi 13 muun korkeakoulun yksiköitä. Yliopiston tulevaisuuden kehittämishaasteena on yliopiston liiketoimintaorientoitumisen vahvistaminen, alojen välinen integrointi ja painoalojen vahvistaminen. Tutkimuksen haasteena ovat erityisesti tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen tuloksellisuus ja kansainvälisyys. Koulutuksen haasteena on opintojen etenemisen vauhdittaminen, mikä johtaa tutkintojen suunnitelmalliseen valmistumiseen. 4

6 2. Visio Vaasan yliopisto on liiketoimintaorientoitunut yliopisto, joka on kansainvälisesti ja valtakunnallisesti menestyvä sekä tehokkaasti verkottunut monialainen tutkija ja kouluttaja. Vaasan yliopistosta valmistuu kansainvälisesti suuntautuvia asiantuntijoita ja johtajia. Yliopiston tutkimus tuottaa uutta tietoa organisaatioiden ja prosessien johtamiseen sekä modernien ja kestävien toimintamallien kehittämiseen. Yliopiston menestys perustuu korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen, tutkimukseen perustuvaan ja työelämärelevanttiin koulutukseen, toimivaan opiskeluympäristöön, kansainväliseen orientaatioon, yhteisöllisyyteen ja toimiviin yhteistyöverkostoihin. Yliopisto kantaa vastuunsa sivistystehtävässään. Liiketoimintaosaamisen painoarvoa vahvistetaan sisällyttämällä tarkoituksenmukaiset liiketoimintaopinnot kaikkiin yliopiston koulutusohjelmiin. Painoalat ovat monitieteisiä opetuksen ja tutkimuksen teemoja, jotka profiloivat yliopistoa. Tutkimus- ja koulutustoiminnan tuloksellisuutta seurataan painoaloilla. Painoalojen toiminta organisoidaan ja toiminta arvioidaan säännöllisesti. Strategisia panostuksia kohdennetaan painoaloille. Yliopiston painoalat ovat: Energia Johtaminen Monikielisyys Rahoitus 5

7 Hallintotieteellinen ala on maamme kolmen kärjessä. Vahvistetaan julkisen johtamisen monipuolista osaamista ja alan roolia johtamisinstituutissa. Humanistinen ala vastaa organisaatioiden viestinnän tarpeisiin ja on johtava kielikylpyyn profiloitunut kieli- ja viestintäkouluttaja. Kielikylpytutkimus on kansainvälistä. Koulutuksessa vahvistetaan liiketoimintaosaamista ja paikallista korkeakouluyhteistyötä. Kauppatieteellinen ala vakiinnuttaa asemansa maamme kolmen parhaan yksikön joukossa ja vahvistaa kansainvälistä toimintaansa sekä tutkimusta ja tutkijakoulutusta. Tekniikan ala vahvistaa asemaansa maamme tärkeimpien energia-alan kouluttajien ja tutkijoiden joukossa. Panostetaan merkittävästi energia-alan koulutukseen, tutkimukseen ja laboratorioihin. Vahvistetaan liiketoimintaosaamista tekniikan alan tutkinnoissa. Hyödynnetään monipuolisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta ja tiivistetään ammattikorkeakouluyhteistyötä. 6

8 3. Strategiset tavoitteet ja keinot 3.1. Tutkimus Tavoitteet Tutkimustoiminnan ja tohtorikoulutuksen kansainvälisyys vahvistuu. Yliopiston valtakunnallinen osuus tohtorikoulutuksessa, kansainvälisessä julkaisutoiminnassa ja tutkimusrahoituksessa kasvaa kaikilla aloilla. Parhaimmat tutkimusryhmät saavuttavat kansainvälisesti tunnustetun korkean tason. Strategiset keinot Tutkimusryhmät: tutkimusryhmien toiminnan tuloksellisuutta ja laadukkuutta seurataan vuosittain osana toiminnanohjausta. Tutkimusryhmien toiminta arvioidaan viiden vuoden välein. Seuraava arviointi toteutetaan vuonna Arvioinnin perusteella rahoitetaan parhaimpia, kansainvälisesti verkottuneita tutkimusryhmiä. Tutkijakoulut: yliopiston tutkijakoulun toiminta ja resurssit vakiinnutetaan. Yliopisto osallistuu valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tutkijakoulutusohjelmiin. Tutkijakoulu kehittää tohtorikoulutettavien rekrytointia, ohjausprosessien toimivuutta ja tohtorikoulutettavien kansainvälisiä ja työelämävalmiuksia. Tutkijanuramalli: yliopisto rekrytoi tutkijoita tutkijanuramallin (tenure track -malli) mukaisesti. Rekrytoinnissa hyödynnetään kansainvälisiä rekrytointikanavia. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuutta yliopiston tutkijakunnasta kasvatetaan. Otetaan käyttöön professoreiden tutkimusvapaajärjestelmä. Julkaisutoiminta: julkaisemisesta korkealle luokitetuilla foorumeilla palkitaan. 7

9 3.2. Koulutus Tavoitteet Koulutus on laadukasta, selkeästi profiloitunutta ja liiketoimintaorientoitunutta. Koulutus on työelämän kannalta relevanttia. Tutkinnon suorittaneilla on hyvät valmiudet toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Koulutuksen toteutuksessa korostuu yhteisöllisyys ja opiskelijalähtöisyys. Strategiset keinot Koulutusohjelmat: kandidaatti- ja maisteritason ohjelmat ovat kiinnostavia, kilpailukykyisiä sekä resursoinniltaan ja sisäänottomääriltään riittävän kokoisia. Koulutusohjelmat hyödyntävät laajasti koko yliopiston ja yhteistyökumppaneiden opetustarjontaa. Koulutusohjelmajohtamisen periaatteet vakiinnutetaan. Yliopisto arvioi ohjelmien tuloksellisuutta ja laatua vuosittain ja koulutusohjelmatarjontansa säännöllisesti. Maisteriohjelmat: yliopisto erottuu korkeatasoisilla ja tutkimusryhmien osaamisalueisiin profiloituneilla maisteritason koulutusohjelmillaan. Ohjelmien kehittämisessä hyödynnetään ulkopuolisia arviointeja ja akkreditointeja. Erityisesti tekniikan alalla tiivistetään ammattikorkeakouluyhteistyötä. Tutkintoihin sisällytetään liiketoimintaosaamis- ja kansainvälistymisvalmiudet. Kansainväliset maisteriohjelmat: kansainvälistä koulutustarjontaa maisteriopinnoissa laajennetaan. Kansainvälisiä koulutuskumppanuuksia kehitetään. Ulkomaalaisen henkilöstön osuutta opetushenkilöstössä kasvatetaan. 8

10 Elinikäinen oppiminen: yliopisto toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja vahvistaa tutkintokoulutuksen, avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen yhteyttä. Yliopisto tarjoaa avoimen yliopiston opintoja tutkinnon mahdollistavina väyläopintoina sekä painoaloille profiloituja täydennyskoulutusohjelmia.

11 3.3. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tavoitteet Yliopisto tuottaa osaavaa työvoimaa, tekee tiivistä tutkimusyhteistyötä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa ja välittää aktiivisesti tutkimustietoa yhteiskunnan käyttöön. Strategiset keinot Medianäkyvyys: yliopisto lisää koulutus- ja tutkimustulosten näkyvyyttä mediassa. Strateginen verkosto: yliopiston strategista verkostoa vahvistetaan solmimalla laaja-alaiset kumppanuussopimukset tärkeimpien yhteistyötahojen (korkeakoulut, yritykset, julkinen hallinto) kanssa. Sidosryhmäyhteistyö systematisoidaan osaksi yliopiston toimintakulttuuria. Paikallinen ja alueellinen verkosto: yliopisto toimii aktiivisesti Vaasan korkeakoulukonsortiossa sekä Seinäjoen ja Kokkolan yliopisto-keskuksissa. Yliopisto integroituu alueen merkittäviin osaamiskeskittymiin ja kehittämisverkostoihin ja tarjoaa niiden kehittämistä tukevaa tutkimusta ja aikuis- ja täydennyskoulutusta. Ammattikorkeakouluyhteistyö: yliopisto vahvistaa yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. Alumnitoiminta: alumnit aktivoidaan vahvistamaan yliopiston työelämäyhteyksiä ja tukemaan yliopiston toimintaa. Levón-instituutin rooli: Levón-instituutti välittää yliopiston osaamista aikuiskoulutuksessa ja tuotteistaa yliopiston tutkimukseen pohjautuvaa osaamista. 10

12 3.4. Johtaminen, henkilöstö ja talous Tavoitteet Yliopiston johtamisjärjestelmä, toiminnanohjaus ja laadunvarmistusjärjestelmä takaavat yliopiston tuloksellisen ja laadukkaan toiminnan. Tehokas hallinto tukee tutkimusta ja koulutusta. Työnantajana yliopisto panostaa yhteisöllisyyden sekä henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämiseen tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia periaatteita noudattaen. Strategiset keinot Toiminnanohjausjärjestelmä: yliopiston toiminnanohjausjärjestelmä perustuu koulutusohjelmien ja tutkimusryhmien tehtäville, tavoitteille ja tuloksille. Toiminnanohjausjärjestelmä kannustaa tuloksellisuuteen ja laadukkuuteen sekä yksiköiden väliseen yhteistyöhön. Tulospalkkaus: yliopiston vuonna 2011 käyttöönotettua tulospalkkiojärjestelmää laajennetaan koskemaan koko henkilöstöä vuodesta Henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja työhyvinvointia vahvistetaan. Kansainvälistyminen: kansainvälistyvä henkilöstörakenne huomioidaan yliopiston hallinnossa ja viestinnässä. Oppimisympäristö: yliopistoympäristö, tilat ja laitteet edistävät modernia opetusta ja tutkimusta ja ovat tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Esteettömyys huomioidaan tilaratkaisuissa ja opetuksen järjestämisessä. Yliopistobrändi: yliopiston brändiä vahvistetaan yhtenäistä yliopistokuvaa tukevalla viestinnällä ja markkinoinnilla. Vaasan ammattikorkeakoulu -yhteistyö: hyödynnetään yhteistyömahdollisuuksia Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. 11

13 4. Strategian toimeenpanon seuranta ja arviointi Strategian toteutumista seurataan kaikkia yliopistoja koskevien tavoitteiden sekä Vaasan yliopiston strategian painotuksiin liittyvien mittareiden kautta. Strategian seuranta ja raportointi on säännöllistä numeerista ja laadullista johdon raportointia. Rehtori vastaa strategian toteutuksesta, seurannasta ja arvioinnista ja raportoi hallitukselle. Painoalojen keskeisenä seurantakohteena ovat tutkimuksen tulosten, rahoituksen ja tutkijakoulutuksen tulosten kehittyminen. Johtoryhmä arvioi painoaloja vuosittain. Yliopiston tutkimustoiminta arvioidaan viiden vuoden välein. Koulutustoiminnan strategisten tavoitteiden toteutumisessa arvioidaan koulutusohjelmien rekrytointien menestyksellisyys, opintojen eteneminen, liiketoimintaopintojen suorittaminen, koulutuksen kansainvälisyys, valmistuneiden työllistyminen ja opiskelijapalaute. Yliopiston koulutusohjelmat arvioidaan säännöllisesti. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisellä seurantatutkimuksella, kumppanuussopimusten toimivuudella ja aikuiskoulutuksen tuloksellisuudella. Yliopiston johtamisjärjestelmää arvioidaan säännöllisesti toteutettavalla hyvinvointikyselyllä ja tukipalveluiden toimivuutta kartoittavalla palvelukyselyllä. Talouden tasapainon seuranta toteutetaan kuukausittain. Sisäinen valvonta arvioi riskienhallintaa ja toiminnan johtamista strategian tavoitteiden mukaisesti. Painoalakohtaiset ja tulosyksikkökohtaiset tavoitteet määritellään strategiaan perustuvassa toimenpideohjelmassa. 12

14 Tavoitteet sopimuskaudella Määrälliset tavoitteet Tavoite Ylemmät korkeakoulututkinnot Humanistinen koulutus Yhteiskuntatieteellinen koulutus Kauppatieteellinen koulutus Teknillistieteellinen koulutus Tohtorin tutkinnot Humanistinen koulutus... 5 Yhteiskuntatieteellinen koulutus... 3 Kauppatieteellinen koulutus Teknillistieteellinen koulutus... 5 Yliopistokohtaiset tavoitteet Alemmat korkeakoulututkinnot Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) Tunnuslukutavoitteet Tavoite 2016 Ylemmät korkeakoulututkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta...1,5 Tohtorintutkinnot/professorit...0,5 Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus/opetus- ja tutkimushenkilökunta, v:sta vko...0,35 Vähintään 55 op. suorittaneiden osuus Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta...1,7 Kilpailtu tutkimusrahoitus/kokonaisrahoitus Taulukot päivitetään OKM:n ja yliopiston välisen sopimusneuvottelun ( ) jälkeen. 13

15 STRATEGISET SEURANTAKOHTEET Koulutuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus Suoritetut ylemmat kk-tutkinnot aloittain ja ohjelmittain Suoritetut alemmat kk-tutkinnot aloittain ja ohjelmittain Avoimen ja erillisten opintojen opintopistemäärän kehittyminen Opintojen eteneminen: 55 op suorittaneiden määrä Työelämärelevanttius: Valmistuneet työlliset Ulkomaalaisten suorittamat ylemmät kk-tutkinnot Kansainvälinen opiskelijavaihto Koulutuskiinnostavuus: hakijamäärä/aloituspaikka, ohjelma Koulutuskumppanuudet - koulutussopimusten toimivuus Koulutusohjelmien ja koulutusalan arviointi ja akkreditointi Tutkimuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus Suoritetut tohtorintutkinnot aloittain Ulkomaalaisten suoritamat tohtorintutkinnot Ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä Julkaisut painoalalla ja tutkimusryhmissä Kansainväliset referee-julkaisut Muut tieteelliset julkaisut Kilpailtu tutkimusrahoitus yliopistossa ja painoalalla Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus Muu kilpailtu tutkimusrahoitus Tutkijanuraseuranta Koulutustaso: Tohtorikoulutettujen osuus henkilökunnasta Tutkimusryhmien ja painoalojen tutkimustulosten seuranta Yliopiston profiloituminen Liiketoimintaosaaminen koulutuksessa: liiketoimintaopintojen osuus tutkinnossa (vähimmäistaso 25 op) Työllistymisvaikutus: Valmistuneiden palaute Liiketoimintaorientoituneisuus tutkimuksessa Kansainvälistyminen: kansainvälistymisen seuranta on osana koulutuksen ja tutkimuksen mittaristossa Yliopiston proifiloitumisen vaikuttavuus arvioidaan yliopiston kokonaisarvioinneissa ja tulosyksikkökohtaisissa katselmoinneissa 14

16 Visio Monialainen