Täydentävät ehdot ja maatilan luonto -Valvonta ja seuraamukset

Transkriptio

1 Täydentävät ehdot ja maatilan luonto -Valvonta ja seuraamukset -Tässä tekstissä käsitellään täydentävien ehtojen valvontaa lähinnä luonto- ja lintudirektiivin sekä niihin liittyvien kansallisten säädösten osalta -Tiedot vuoden 2005 mukaan

2 Tietolähteet: Vuosittain annettava Valvonta-asetus MMMa 48/05 ( , Dnro 2446/01/2005) (+ MMM kalvosarja 2005, Maija Kyrö) Täydentävien ehtojen asetus MMMa 1079/2004 ( ) + muutos MMMa 72/05 (pysyvät laitumet) Viljelytapa ja ympäristöehdot Täydentävät ehdot -opas MMM 2004 ( t/) Luonnonsuojeluun liittyvät säädökset: Lintudirektiivi (79/409/ETY) Luontodirektiivi (92/43/ETY) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Luonnonsuojeluasetus (160/1997), uusittu 2006 alkaen

3 Lähtökohdat Viljelijän osattava noudattaa kaikkia kansalaisia koskevia EU-direktiivejä ja kansallista lainsäädäntöä Tilatuki ja täydentävät ehdot edellyttävät ympäristölainsäädännön noudattamista Viljelijän toimilla on luontoon ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia Tahallisissa rikkomuksissa suuremmat vaikutukset suoriin tukiin

4 Valvovat viranomaiset TE-keskusten tukivalvojat: täydentävien ehtojen valvonta Lajiston osalta täydentävien ehtojen oppaassa Viljelytapa ja ympäristöehdot luetellut lajit (samat kuin valvonta-asetuksessa MMM 48/05) rikkomuksissa mahdollisuus tukileikkauksiin Kuntien ja ympäristökeskusten ympäristöviranomaiset valvovat: Luonto- ja lintudirektiivin sekä kansallisten säännösten noudattaminen (sisältäen lajisuojelun) rikkomuksissa luonnonsuojelulain mukaiset rangaistukset Läänineläinlääkärit (2005 eläinten merkitseminen ja rekisteröinti, 2007 alkaen eläinten hyvinvointi) -rikkomuksissa mahdolliset tukileikkaukset

5 Tukivalvonnassa valvottavat asiat eri tiloilla Lakisääteiset hoitovaatimukset kaikilla valvottavilla tiloilla Nitraattidirektiivi kaikilla valvottavilla tiloilla Pohjavesidirektiivi tiloilla, joilla maatalousmaata pohjavesialueella Puhdistamolietedirektiivi tiloilla, jotka käyttävät puhdistamolietettä Luontodirektiivi, kasvit kaikilla valvottavilla tiloilla Luontodirektiivi, perhoset Natura-tiloilla Lintudirektiivi Natura-tiloilla Lisäksi valvotaan selkeät rikkomustapaukset, jotka tulevat esille muun valvonnan yhteydessä NATURA TILA = tila jolla maatalousmaata Natura-alueella

6 Valvonnan kohdealueet Valvonta kohdistuu viljelijän hallinnassa olevaan (ilmoitettu tukihaun yhteydessä) maatalousmaahan pelto, pysyvät laitumet, pysyvät viljelmät, mukaan lukien kesannoitu, viljelemätön ja tilapäisesti viljelemätön alue Jos valvonnan yhteydessä havaitaan selviä rikkomustapauksia maatalousmaan ulkopuolella otetaan valvontaan mukaan ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle

7 Tulkinta: Mikä on Natura-tila? Nyt tukivalvonnassa naturatilaksi 2005 tulkittu jos peltoa natura-alueella (koko Suomessa n ha) Meillä myös laajoja merenrantalaitumia natura-alueilla sekä erityistukien piirissä Tulkitaanko nämä jatkossa naturatiloiksi? -> 2005 Perhoset ja linnut valvottu naturatiloilla, kasvit kaikilla tiloilla (täydentävien ehtojen tukivalvonnassa olleet tilat) HUOMATTAVAA: Uudessa ympäristötukiehdotuksessa Natura-tiloille esitetty mahdollisuutta erityisiin Natura-tukiin Natura alue on eduksi myös erityisympäristötukien hakemusvaiheessa NATURA on EU:n luoma verkosto -> todennäköistä että myös tulevaisuudessa paremmat EU tukimahdollisuudet alueen hoitoon

8 Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus ja maatilan luonto valvonnassa Puu- ja pensasryhmät sekä kivisaarekkeet peltojen keskellä -> onko säilytetty -jos on raivattu-> onko ennen raivausta tehty ilmoitus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja onko syy ollut perusteltu (2005 lähtien) Viljelykunnossa säilytettävien viljelemättömien peltojen nurmipeitteisyys ja hoito Onko niitetty Onko ajoitettu niittoajankohdat lintujen pesimisen jälkeen ja tehty elokuun loppuun mennessä Ilmoitetun pysyvän laitumen alan säilyminen

9 PINTA-ALA VALVONTA JA PELTOJEN KESKELLÄ OLEVAT LUONNON MONIMUOTOISUUS KOHTEET Tukikelvottomien alueiden vähentäminen peruslohkon alasta hakuoppaan 2005 mukaan (2006 viljelemättömyysluokat saattavat muuttua) peruslohkon alasta on vähennettävä pysyvästi viljelemättömät alueet (yhteispinta-ala/lohko): metsäkuvioita, kiviraunioita, kantokasoja, lammikoita ym. pellolla olevia viljelyesteitä; kaikki peltoalueella sijaitsevat vesakoituneet alueet; rakennukset ja niiden tontit pysyvästi viljelemättömät alueet oma maankäyttölajinsa vähintään 0,05 ha:n suuruiset viljelemättömät alueet on piirrettävä lohkokartalle jos alaan sisälletyt alueet ovat pieniä ja vaikeasti merkittäviä, ei niitä tarvitse merkitä kartalle -> mutta on vähennettävä ala digitoidusta pinta-alasta Jos lohkolla olevien pienten viljelemättömien kohteiden pinta-ala ei ylitä 1 aaria/ lohko, niitä ei välttämättä tarvitse vähentää lohkon pinta-alasta (Tulkinta-> katso hakuoppaan 2005 sivu 28, kohdan lopussa)

10 Maataloustukiin liittyvä valvontakäynti -luonto- ja lintudirektiivin asiat Keskustelu: viljelijän havainnot direktiivilajeille sopivista elinympäristöistä lajien ja elinympäristöjen huomioiminen käytännön viljelytoimissa Arvioidaan lajin tuhoamisen osalta tahallisuus, laajuus ja vakavuus (mahd. myös pysyvyys) puututaan hävittämis- ja rikkomustapauksiin -> ilmoitus ympäristöviranomaiselle

11 Mikä voi tuhota tilalla esiintyvien suojeltujen lajien elinympäristöjä? Suoranaisesti: muokkaukset, niittäminen tai kulotus pesimisen aikaan, kasvupaikan muokkaus tai hävittäminen, elinympäristössä tehtävät raivaukset, lannoitus, kemikaalien levittäminen, ylilaidunnus, alueen kasvaminen umpeen, kaivuutyöt keskeisiä valvonnassa Välillisesti: kuivaustoimet lähialueilla, veden pinnan nosto, vesistön kunto (vesikasvit), läheisten alueiden voimakkaat raivaukset, pensaikkojen ym. kemiallinen torjunta lähialueilla (leviäminen tuulen mukana) mahdollisesti merkitystä valvonnassa

12 Mikä voi tuhota suojellun lintulajin? Tahallinen tappaminen, esim. ampuminen Metsästyslaissa määritelty metsästettävät lajit, esim. metsästysaikana mahdollisuus vahinkoihin PESIEN TAI POIKUEIDEN TUHOUTUMINEN esim. niiton, laidunnuksen tai muokkauksen yhteydessä Ongelma: useimmat lajit kuitenkin tarvitsevat avoimen viljely ympäristön useimmat lajit hyötyvät laidunnuksesta (rajoitettu eläintiheys)

13 Mikä on suojeltu laji? Maataloustukivalvontaan 2005 valittu erityisesti maatalousympäristössä esiintyviä suojelun kannalta tärkeimpiä direktiivilajeja Käsitteistä löydät lisätietoa mm. -kohdassa Lajiston suojelu -> -lajien suojeluluokat ja käsitteet Huomattava että esim. lintudirektiivi ja luonnonsuojelulaki suojelevat lähes kaikki luonnonvaraiset lintu- ja nisäkäslajimme

14 Maataloustukivalvontaan valitut lajit Pohjois- Pohjanmaalla valvonta-asetuksen 48/05 mukaan Kasvit: Kasveista kaikki ovat hyvin harvinaisia merenrantakasveja -> meillä 6 kasvia Luontodirektiivin liitteistä II,IV laji vaatii tiukkaa suojelua ja suojelualueita Linnut: Lintudirektiivin I liitteestä -> 12 kpl valittu meillä esiintyvistä laji vaatii eritystä suojelua ja suojelualueita Perhoset: 1 kpl meillä esiintyvistä Katso tilatukivalvonnassa olevien Pohjois-Pohjanmaan lajien tuntomerkit Kohdassa -> Direktiivilajien tunnistusopas

15 Täydentävien ehtojen rikkomusten seuraamukset tukivalvonnassa Täydentävät ehdot muodostavat kokonaisuuden, josta voidaan määrätä yksi seuraamus-% Valvonnan kokoaja on TE-keskus Seuraamukset kohdistuvat kaikkiin suoriin tukiin

16 Tuet, joita voidaan leikata täydentävien ehtojen rikkomuksista 2006 Suoria tukia ovat 2006: 1. -Tilatuki 2. -Tuotantoon sidotut tuet: -sonni- ja härkäpalkkio -uuhipalkkio ja lisätuki -valkuaiskasvipalkkio -energiakasvituki -tärkkelysperunan tuki -timotein siementuotannon tuki -non-food palkkio -tilatuen 10% järjestelyvara

17 Rikkomusten seuraamukset Ei tahallinen / ei tarkoituksellinen: Pääasiassa 3 % suorista tuista (1, 3 tai 5 %) rikkomuksia yhdellä tai useammalla ehdon alalla: max 5 % Tahallinen / tarkoituksellinen: Pääasiassa 20 % suorista tuista (15-100%) % suorista tuista karenssimahdollisuus

18 Rikkomusten seuraamus %:n vaikuttavat: Laajuus säännösten noudattamatta jättämisen vaikutukset kohdistuvat vain omaan tilaan (laajuudeltaan suppeampi) tai laajemmalle alueelle (laajempi). Vakavuus säännösten noudattamatta jättämisen seurausten merkittävyys, kun otetaan huomioon vaatimuksen tai standardin tavoitteet.

19 Pysyvyys kuinka kauan noudattamatta jättämisen vaikutukset jatkuvat onko vaikutuksia mahdollista päättää kohtuullisin keinoin Toistuvuus noudattamatta jättäminen toistuu 3 vuoden aikana 2006 lähtien

20 Rikkomusten yhteisvaikutus tukileikkaukseen SEURAAMUS %:SSA HUOMOIDAAN KAIKKI TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN RIKKOMUKSET YHTEENSÄ Luonnonsuojeluun liittyvien seikkojen lisäksi mukana myös esim: Nitraattidirektiivi Säädökset lannan, muiden typpilannoitteiden ja puristenesteen osalta Lantalat ja jaloittelutarhat-> onko valumia Pohjavesialueet 1 ja 2 ei lantapattereita torjunta-aineiden käytön määräykset Eroosion esto pientareet Yli 30%:n kesantojen hoito Hukkakauran esiintyminen Eläinten hyvinvointi 2007 lähtien jne.

21 Valvonnan laajuus 2005 Euroopan komission asetus 796/04 edellyttää täydentävien ehtojen valvontaa väh. 1 %:lla suoria tukia hakeneista tiloista, elleivät muut säädökset edellytä muuta (eläinten merkitsemisessä ja rekisteröinnissä esim. uuhet) Pohjois-Pohjanmaalla valvottu 2005 täydentäviä ehtoja n. 60 tilalla (eli 1%) päätukitarkastusten yhteydessä (Pohjois-Pohjanmaalla valvottu päätukia n. 6%:lla tukia hakeneista tiloista komission asetuksen 3887/92 mukaisesti )

22 Tilakäynnein valvottavien tilojen valinta Osaksi satunnaisotantana: jokaisella tilalla on yhtä suuri todennäköisyys joutua valvontaan. Osaksi riskipainotteisena otantana, jossa huomioidaan esim. tilan saama suuri tukimäärä lohkojen ja eläinten lukumäärät lohkojen pinta-alat erot eläinten ja lohkojen määrissä verrattuna aiempiin vuosiin aiempien vuosien valvontojen seuraamukset LÄHDE: ohjeet_oppaat_tiedonannot/oppaat/valvonta/valvosu.pdf

23 Valvonta on myös viljelijän etu Jotta EU-tuet pystytään hyödyntämään täysimääräisinä, tukien valvonta on toteutettava EU:n säätämällä tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. EU-rahoitteiset tuet voidaan maksaa vasta kun valvonnat on tehty (täydentävien ehtojen valvonnan puute ei vielä estä maksua) Tavoitteena on, että tuenhakijoita kohdellaan tasapuolisesti sekä jäsenvaltion sisällä että eri EUmaiden kesken Halutaan taata veronmaksajille, että unionin antama rahoitus on käytetty siihen mistä on yhteisin pelisäännöin sovittu. Tuet ohjautuvat ehtoja noudattaville tiloille