R AN IL* KO N PUOHSTAJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "R AN IL* KO N PUOHSTAJA"

Transkriptio

1 ^ r RANNIKKOPUOLUSTUKSEN ASELAJILEHTI 40. VUOSIKERTA 3/1997 R AN IL* KO N PUOHSTAJA HANKO HOITAA HENKILÖSTÖÄ LINNOITTAJA ELÄKKEELLE PORKKALA -97 ONNISTUI RT AMPUI OHJUKSEN

2 RANNIKON PUOLUSTAJA 3/1997 * 3 Pääkirjoitus * 4 Eteläkärjen patteristo - TÄSSÄ NUMEROSSA MM: haasteita sosiaalisektorilla * 7 Rakennemuutoksen kynnyksellä - Hangon Rannikkopatteristo * Retki Bengtskärin majakkasaarelle * 14 Hankolaiset Rovajärvellä * 1 6 Hanko uskoo puolustusvalmiuden säilyttämiseen * 1 8 PAT-harjoitus naisen silmin * 2 0 Obuhovin tuntemattomat veteraanit * 2 2 Torsti Lahti - upseeri ja herrasmies * 2 6 TriHero: Politiikkako pöljää? * 2 7 Perkainpönttö * 2 8 Suomenlinna 250 vuotta * Amfibiopataljoona * 3 2 Lomamatka Australiaan * 3 4 Rannikon linnoittaja muistelee RANNIKON PUOLUSTAJA 4/97 ON LEHDEN 40-VUOTISJUHLANUMERO... ja se ilmestyy viikolla 49 Juhlanumerossamme tulisi näkyä jokaisen killan, joukko-osaston ja yhdistyksen panos. Aineiston tulee olla toimituksella mennessä. Tekstit mielellään levykkeellä missä tahansa formaatissa. Liittäkää juttuihinne runsaasti kuvia, älkääkä unohtako perkainpönttöä. Kuulumisia: * 3 8 Porkkala 97 saavutti tavoitteet * 4 0 Rannikon sisarten mietteitä 4 2 Kroatian kokemusten jälkeen Rt-Golf * 4 6 RtUy * 4 7 RtOu * 4 8 SIRR * 4 4 Aurinkoiset päivät rannikonpuolustajilla * 52 SI Rännikkotykistökilta * 53 Hankoniemen kilta * 53 Tulevia Turussa 2 1 Kirjat LEHDEN JULKAISIJAYHTEISÖJEN YHTEYSTIEDOT LÖYDÄT SIVULTA 63 Tekniikkaa: 56 Sveitsiläinen upseerin veitsi 0 vuotta * 60 Rt ampui ohjuksen Rannikkosotilaslääni meripuolustuksen muutoksissa Vuodesta 1952, jolloin rannikkotykistö siirrettiin merivoimilta maavoimille ovat nyttemmin sotilasläänit vastanneet rannikon puolustuksesta ja laivastot merioperaatioista unohtamatta useita merkittäviä yhteistoimintaosapuolia. Sotilasläänin komentaja on siis operatiivisessa vastuussa rantaviivasta. Tämän yhteistyön hiominen on vaatinut useita, jopa kymmeniä. vuosia. Vasta teknisten johtamisvälineiden tultua avuksi voidaan tämän kokonaisuuden katsoa muodostuneen toimivaksi. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti rannikkotykistö jä merivoimat yhdistetään uusiksi merivoimiksi. Aikataulu tälle historialliselle muutokselle on erittäin kireä, sillä peruslinjausten jälkeen tulee meripuolustusalueiden olla toiminnassa jo Mitä kiireisemmällä aikataululla ollaan liikkeellä, niin sitä tärkeämpää on. että kaikki osallistuvat omalla ammattitaidollaan täysipainoisesti muutosprosessiin. Yhteistoiminta on aina kahdensuuntaista. Laivasto tukee sotilaslääniä merellisten asioiden erikoisasiantuntemuksessa. Uudenmaan sotilasläänillä on taas oma erikoisasiantuntemuksensa muun muassa satamien käytön estämisessä, MT-ohjuspatterien käytössä, rannikkomiinoittamisessa unohtamatta perustamista, asevelvollisuusasioita tai yleishuoltoa. Kun yhteistoiminnan rajapinta on vielä nyt rannikolla, siirtyy se uudistuksen myötä rantavyöhykkeen takareunaan - ei siis suinkaan häviä. Maa- ja merivoimat tarvitsevat toisiaan jatkossakin. Tämän rajapinnan asiantuntijoina ja pehmentäjinä tullevat jatkossakin toimimaan rantamaan asiantuntijat; rannikkotykkimiehet riippumatta siitä, mihin puolustushaaraan he kuuluvat. Voi olla, ettei rannikkosotilaslääneihin enää jatkossa sijoiteta meripuolustusupseereita. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että esikunnissa säilyy meripuolustustuntemus kriisiajan varalle. Jatkossakin lienee syytä sijoittaa meripuolustuskoulutuksen saaneita joko rannikkotykistö- tai laivastoupseereita sotilasläänien esikuntiin ns yleisiin operatiivisiin tehtäviin. Siitä olisi hyötyä kokonaismaanpuolustukselle sekä kunkin yksilön ammattitaidolle. Rannikkosotilasläänien meripuolustuksellisten operatiivisten tehtävien siirtäminen meripuolustusalueille on hoidettava hallitusti. Uudet velvoitteet on kirjattava uudistettaviin yhteistoimintamuistioihin eikä yhteistoimintaosapuolille tiedottamista saa unohtaa, vaan hoidettava se yhdessä. Yhteisvoimin ylimenokausi saadaan niin asiallisesti kuin henkisestikin hoidettua tehokkaasti ja mahdollisimman lyhyesti. Älkäämme palatko ajassa vajaata 50 vuotta lakaisin, vaan suunnatkaamme yhdessä tulevalle vuosituhannelle. Uudenmaan sotilasläänin komentaja I RANNIKKOPUOLUSTUKSEN ASELAJILEHTI Päätoimittaja Eero Sivunen puh f ax Toimitussihteeri Timo Kaukoranta puh fax Toimituksen osoite PErt-os, PL Helsinki Toimitusneuvosto Jorma Vuohelainen, eversti Timo Sario, everstiluutnantti Ulla Varjola, rouva Timo Kaukoranta, everstiluutnantti Kaj Brandstack, diplomi-insinööri Reijo Telaranta, toimitusjohtaja Heikki Tiilikainen, everstiluutnantti Kari Laakko, luutnantti Tilaushinnat Kiltojen ja yhdistysten jäsenet 50 mk Ulkopuoliset tilaajat 80 mk Osoitteenmuutokset ja tilaukset Toimitussihteeri Kirjapaino Lauttapaino, Huittinen Taitto Kari Merilä Ilmoitusmyynti Ilpo Pitkänen Oy puh fax ISSN Kansi Lappohjan rintamamuseon pitkäputkinen tykkivanhus Jälleen 64 sivua - täyttä terästä! Prikaatikenraali ^ RANNIKON PUOLUSTAJA 3/97 3

3 SAKARI KINNARINEN Hangon Rannikkopatteristo on Suomen eteläisin joukko-osasto. Russarön linnakkeen pohjoispuolelle jäävät niin Utö kuin naapurina oleva Örökin. Patteristossa palvelee hieman yli sata työntekijää ja noin 250 varusmiestä. ETELÄKÄRJEN PATTERISTO - haasteita sosiaalisektorilla Hangon Rannikkopatteristoon runsaan seitsemänkymmenen itsenäisen toimintavuotensa aikana juurtunut vahvasii Manko niemellejasen kaksikieliseen kau punkiin. Vahvat tunnesiteet tuli vai hyvin näkyviin vuosina l l W ja 1994 käydyssii lopetlainispro sessissa Pro lianko liikkeineen, karvalakki lähetystöilleen ja mars seincen. Samantapainen huoli on nyt nähtävissä meneillään olevassa rakennemuutoksessa. Suurin osa työntekijöistä asuu omistusasunnoissa, minkä takia patteriston asuntoalue on pitkään ollut vajaakäytössä. Vasta tänä vuonna kouluista valmistuneiden sotilaiden myötä työsuhdeasunnot ovat jälleen hyötykäytössä. Henkilökunnan kierto on vähäisiä ja Hankoon näyttää olevan vaikea houkutella upseereita ja opistoupseereja. Toisaalta työntekijät hankolaistuvat nopeasti ja he haluavat pysyä perheineen Hangossa ja Hangon Rannikkopatteristossa. Kaupungissa vieltää kaadereiden lisäksi eläkepäiviään huomattava määrä entisiä patteristolaisia. Aktiivinen huoltopäällikkö Pienessä kaupungissa on helppo asua. Pienessä patteristossa voi palvella kaikissa paikoissa tarvitsematta joka kerta muuttaa talouttaan. Seikka, joka rannikko- Hangon Rannikkopatteriston esikunnasta näkyy merelliselle vastuualueelle. Näkymä eskunnan tupakointiterassilta. tykistössä ei aina ole helppoa. Patteristo luopui vanhasta arvokkaasta Bulevardin kiinteistöstä ja muutti esikuntansa Nycanderinkadun asuntoalueelle. Haikealta tuntunut muutto osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Nyt merivalvonta-aluekeskus ja esikunta muodostavat toimivan kokonaisuuden. Patteriston esikunta viettää viimeistä vuottaan itsenäisen joukko-osaston esikuntana. Viimeinen vuosi on meneillään myös patteristoa koko sotilasuransa palvelleella huoltopäälliköllä, majuri Veikko-Olavi Erosella. Veikon ura alkoi alokkaana Kymen Jääkäripataljoonassa ja jatkui vuodesta 1972 Hangon Rannikkopatteristossa. Veikko on poikkeuksellisen aktiivinen upseeri. Harrastuksiin kuuluu mm Hangon varuskunnan urheilijat, Upseerikerho, Upseerien ampumayhdistys, Kadettipiiri, Sotilasurheiluliitto, Hangon Harrastajateatteri ja rentoutumiskeinona eräkämppäily Vehkalahden korvissa. Kirjoittajalle Veikko tokaisi: "Hangosta en ole halunnut pois ja tänne aion jäädä!". Syksyllä Veikko jää eläkkeelle Savusauna tuhottu? Hästö-Busön vartiolinnaketta käytetään patteriston ampumaharjoituksiin ja rannikkoilmatorjuntamiesten koulutukseen. Uudenmaan Prikaatin rannikkojääkareille saari on merkittävä, koska se on lähin hyvässä kunnossa oleva miehitetty rannikkolinnake sen toiminta-alueella. Prikaatin uiskosatamasyndalenissaon samalla Hästö-Busön "etappi". Syksyllä reserviin siirtyvä patteriston huoltopäällikkö, majuri Veikko-Olavi Eronen tiernapoikana Päällystökerholla. Hästö-Busön virkistyskäyttö on jälleen aloitettu. Sen yksi rivitaloasunto on aktiivisessa virkistyskäytössä. Kuuluisa Hästiksen savusauna on toistaiseksi muutettu jatkuvalämmitteiseksi "toistuvien" saunapalojen pelossa. Kesällä saaressa järjestettiin mm. Sotilasurheiluliiton lasten kesäleiri. Tämä tärkeä kaikkia varuskuntia palveleva lasten kesäleiritoiminta sai alkunsa Hangon Rannikkopatteristossa jo vuonna Rationalisointi vie Tammisaareen Saaressa palvelee toinen patteriston aktivisti, taisteluvälinemies, s-sotilasmestari Matti Vartiainen. Matin taitavien sormien jäljet näkyvät monessa virkistystilassa ja muistoesineessä, puhumattakaan hyvinhoidetuista varastoista. Matin tie patteristossa alkoi vuonna 1971 Hästö-Busössäjatkuen useiden palvelupaikkojen jälkeen jälleen samassa paikassa. Jopa asunto on sama. Matin vaimo, ravitsemustyönjohtaja Merja Vartiainen palveli vuodesta 1973 patteristoa, kunnes hän siirtyi huollon rationalisoinnin yhteydessä Uudenmaan Prikaatin muonituskeskukseen Tammisaareen. Siirtyminen Tammisaareen ja ruotsinkieliseen joukkoon tuntui aluksi maailmanlopulta, mutta sittemmin prikaatista on tullut mieluisa paikka palvella. Merja teki sitä ennen arvokkaan työn toimiessaan emäntänä Hästö-Busössä, Russarössä ja Hangossa. Huoltopäällikön tapaan Matti ja Merja pitävät selvänä, että he jäävät Hankoon asumaan. Matti aikoo jäädä eläkkeelle vuonna Kouluttajatilanne kohtuullinen Suomen eteläisin linnake, Russarö puskee täysillä eteenpäin. Saaressa panostetaan koulutusedellytysten parantamiseen mm. ra- RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

4 Hangon Rannikkopatteriston ja Uudenmaan Prikaatin yhteityötä parhaimmillaan. Aviopari Matti ja Merja Vartiainen. kentamalla taisteluampumarataa jaeste-jakuntorataa. Linnakkeen ongelmana on edelleen sisäliikuntatilojen puuttuminen. Ongelma ei ole rannikkotykistössä kuitenkaan mikään outo asia. Aselaji piristi joukko-osastoa ja linnaketta määräämällä patteristoon neljä uutta vänrikkiä ja yhden yliluutnantin. Kouluttajatilanne on pitkästä aikaa kohtuullinen. Saaren henkilökunnan yhtenä ylpeyden aiheena on oma virkistystila veneineen ja savusaunoineen - perinteikäs Majakkatalo. Sosiaalisten olojen kartoitus viitoitti tarpeet, joita tulee kehittää. Tärkeää oli havaita, että sosiaalisektori tulee ymmärtää laajasti, laajemmin kuin perinteinen ajattelutapa edellyttää. Meneillään oleva meripuolustuksen rakennemuutos antaa erityisen haasteen myös sosiaalisektorille. Muutosprosessissa patteristo on pitänyt henkilöstön kattavasti mukana alusta alkaen. Panostusta henkilöstöön Hankolaiset Utön linnakkeen vieraina kesäretkellä Hästö-Busön kulta-aikaa. Kuva Reiiasta vuodelta Kuvassa vasemmalta Veikko Kalmari, Oiva Lyytikäinen, Hannu Oksanen, Seppo Ahokas ja Matti Vartiainen. Patteristo on rakentanut virkistystilat Russaröön ja Hästö-Busöseen. Mantereelle on perustettu Isosaaren tyyliin viihtyisä myrskymajoitus saarelaisten käyttöön. Virkistys- ja tutustumismatkoja on järjestetty tänä vuonna jo mm venemessuille, muutamiin konsertteihin, maanpuolustusmessuille ja Saaristomeren Rannikkopatteristoon. Edessä ovat matka Bengtskäriin, Tattoo-konserttiin, Hartvvallareenalle sekä pikkujouluristeily. Tärkein ja merkittävin panostus suunnataan työsuhdeasumiseen, henkiseen työilmapiiriin ja varusmiesten sosiaalikuraattoripalvelujen hankkimiseen. Kehittämällä laajassa mielessä sosiaalisektoria ja ottamalla henkilöstö avoimesti mukaan patteriston kehittämiseen olemme pystyneet parhaiten panostamaan tärkeimpään voimavaraamme - ammattitaitoiseen henkilöstöömme. 18 RANNIKON PUOLUSTAJA 3/97 Hangon Rannikkopatteriston vahvuuksiin kuuluu mm uusi kalusto, mutta suurimpana heikkoutena oleva liian pieni henkilöstö on kuitenkin painavampi tekijä. Rakennemuutoksen kynnyksellä - Hangon rannikkopatteristo STIG-GÖRAN GRÖNBERG Kaksi vuotta sitten todettiin tämän lehden sivuilla "Muutos on ajan tunnus niin Hangon Rannikkopatteristossa kuin koko puolustusvoimissa". Miten totta se olikaan, sitä ei osannut kirjoittaja itsekään arvata. Rakennemuutoksen edellä on hyvä katsoa tilannetta mistä ponnistetaan tulevaisuuteen. Puolustusvoimien rakennemuutoksen valmistelu on alkanut. Rannikkotykistöaselajin osalta se merkitsee yhteenliittämistä merivoimien kanssa Hangon Rannikkopatteristo itsenäisenä joukko-osastona lakkautetaan ja se liitetään alueen puolustuksesta vastaavaan meripuolustusalueeseen. Varusmieskoulutusta ja henkilöstöä Hangon alueella supistetaan. Vapautuva henkilöstö kohdennetaan ensi sijassa meripuolustusalueiden liikkuvien rannikkojoukkojen ja uusien asejärjestelmien käyttöön. Sanoma on selvä ja suunnittelutyö on täydessä käynnissä. Millainen lopputulos on, selviää syksyn kuluessa. Rannikkotykistön nykyinen joukko-osastojako on perua 1950-luvulta. On hyväksyttävä seikka, ettei se ollut tarkoituksen mukainen kun rakennetaan 2000-luvun puolustusta. Merivoimilla ja rannikkotykistöllä on yhteinen toimintaalue, yhteisiä tehtäviä, yhteiset valvonta- ja johtamisjärjestelmät ja yhteisiä asejärjestelmiä. Yhdistämiselle on olemassa perusteet; kyse ei siis ole vain vanhojen herrojen nostalgisista Merisotakoulumuistoista. Muutoksen radikaalisuus taisi kuitenkin yllättää koko aselajin. Jo kerran elettyä Vaasan ohella Hangon Rannikkopatteriston lakkauttamisen korostaminen valtioneuvoston selonteossa on ihmetyttänyt. Muutos koskee koko aselajia! Itse asiassa Hangossa väen asennoitumista muutokseen on helpottanut se, että monella siihen liittyy tunne jo kerran eletystä. Kun patteriston olemassa olo edellisen kerran oli uhattuna vuoden 1992 "Puukan paperin" perusteella, itse kukin joutui miettimään elämäntilannettaan ja mahdollisia ratkaisujaan jo silloin. Surutyö on kertaalleen tehty, asiat on jo kertaalleen ajatel- 19

5 Russarön linnake on erinomainen paikka rannikkotykistön erikoiskoulutuksen antamiseen, mutta alokkaiden koulutuksen vähemmän sopiva. tu läpi. Toki tilanne tälläkin kertaa on vaikea, mutta se ei ole uusi. Tässä vaiheessa voi tyydytystä hakea ajatuksesta, että saatiin sentään edellisen rationalisointikierroksen toimenpiteet tehtyä ennen kuin uusi alkoi. Liian pieni ei toimi "Pieni on kaunista" sanotaan. Liian pieni ei toimi. Edellisen rationalisointikierroksen alkaessa patteristossa tutkittiin sen vahvuuksia ja heikkouksia. Jo silloin nähtiin, että toimintaa joukko-osastona voidaan jatkaa lyhyellä tähtäyksellä toimintoja rationalisoimalla, mutta pidemmällä tähtä- Erilaisten linnoitusten rakantamista ja koulutusolosuhteiden parantamista on Hangon rannikkopatteristossa tehty uutterasti. Näitä töitä on tehtävä jatkossakin. J B ^ RANNIKKO- ' WH fl SOTI LAS KOTI- Hjy^ YHDISTYS RY yksellä on harkittava uudelleen edellytyksiä toimia joukko-osastona. Totuus on, että Hangon Rannikkopatteristo on useita vuosia ollut ehdottomalla alarajalla, kun ajatellaan joukko-osastona toimimista. Vahvuudet, kuten koottu ryhmitys, kiinteys, ammattitaito ja uusi kalusto eivät riitä, kun heikkouksista 011 suurimpana liian pieni palkattu henkilöstö. Opistoupseerivajaus on pahimmillaan ollut noin 30%. Suunnittelu- ja johtotehtävissä olevien upseerien määrä on jäänyt liian pieneksi, kun hallintoa ja toiminnan ja talouden suunnittelua on delegoitu joukko-osastoille, mikä sinällään on aivan oikein. Alle 30 Mmk:n vuosibudjetillaan patteristo on kovin pieni tulosyksikkö. Se on helposti hallittavissa, mutta ei välttämättä kokonaisuuden kannalta taloudellinen. Nyt rakennemuutos tuo ratkaisun tähän asiaan. Ei välttämättä sillä tavalla kuin oli kuviteltu, ja joka tapauksessa ajateltua nopeammin. Järkevää muutosta Vähänkään kriittinen tarkastelu osoittaa, että varusmieskoulutuksen vähentäminen patteristossa on järkevää, kun sillä tarkoitetaan peruskoulutuksen siirtämistä mantereella toimivaan varuskuntaan, jossa on hyvät lähiharjoitusmaastot, ampumaradat ja muut varuskunnalliset palvelut. Russarön linnake on erinomainen paikka sodan ajan linnakkeen joukkojen kouluttamiseen ja rannikkotykistön erikoiskoulutuksen antamiseen kaksine tornikanuunapattereineen, mutta totisesti vähemmän sopiva uusien alokkaiden koulutukseen. Samoin on rannikkotykistön ilmatorjuntamiesten koulutuksen muuttaminen paikallaan. Ilmatorjuntamieskurssin toimeenpano on varmasti tehokkaampaa ilmatorjuntajoukko-osastossa, jossa on käytettävissä kunnon koulutus- ja aseharjoitteluhallit, kuin perustaitojen opiskelu ulkona Russarön talvessa. Sen sijaan ilmatorjuntamiesten joukkokoulutus pitää järjestää linnakkeella. Henkilöstömäärän supistaminen on vielä suunnittelun kohteena. Palkatun henkilöstön väheneminen on kuitenkin itsestään selvää, kun joukko-osaston asema häviää. Lopputulos nähdään viimeistään vuoden vaihteessa, joten siitä ei sen enempää tässä. Oma identiteetti Jokaisella yksilöllä ja joukolla on oma identiteettinsä. Se muodostuu perinteistä, tehtävästä, toimintaympäristöstä ja toiminta-alueesta sekä luodusta yrityskulttuurista. Rannikkotykistössä on ollut luonnollista ankkuroida identiteetti alueeseen ja valmiustehtävään. Hangossa voidaan olemassa olon tarkoitus kiteyttää kolmeen asiaan: Suomenlahden suun valvonta, meripuolustuksen avainalue Suomenlahden ja Saaristomeren yhtymäkohdassa, Hankoniemen puolustus. Hangossa palvelee meripuolustuksen yhteisoperaatiot hallitseva joukko, valvonnan ja tykistön ammatti-ihmisiä, kouluttajia ja kasvattajia, sotilaita. Rannikkotykistön ja merivoimien yhdistäminen on tarkoitus toteuttaa tasavertaiselta pohjalta. Suomenlahdella on painopiste HANRPSTO rannikkopuolustuksessa ja Saaristomerellä laivaston toiminnassa. Hangon rannikkopuolustuksen identiteetti on selvästi Suomenlahden suunnassa, ja näin valmisteluissa myös edetään. Tasavertaisuuden toteutumisesta ei kaikkialla olla kovin varmoja. Henkilöstöjärjestelyjen lisäksi yhdistämiseen liittyy kulttuurin muutos erilaisine tunteineen. Pahin virhe mikä yhdistämisessä voi tapahtua on se, että rannikkotykistön väeltä riistetään oma ammatti-identiteetti eikä tunnusteta rannikkotykistön vaatimaa erikoisosaamista. Näissä kysymyksissä vaatteiden väri on toisarvoinen. Ei tämä tähän lopu Hankoniemi on kautta historian ollut meripuolustuksemme strateginen avainalue. Niin tulee olemaan vielä pitkään. Meitä ennen on rannikkopuolustusta rakennettu viisaudella, ja niin tapahtuu vastakin. Muutosta ja kehitystä tulee tapahtumaan koko ajan. Nykymuodossa toimintaa on jatkettava vielä vajaa vuosi. Russarön linnakkeen ja erilaisten alueellisten ja teknisten järjestelmien kehittämistä jatketaan rakennemuutoksesta riippumatta. Russarössä parannetaan koko ajan rannikkotaistelijoiden koulutusolosuhteita; nyt on valmistumassa uusi esterata, joka liittyy suoraan taisteluampumaalueeseen. Ikuisuusprojektina ollut kranaatinheitinasemien linnoittaminen on nyt loppusuoralla. Ampumatarvike varastojen rakentaminen ja erilaiset viestiäkin työt odottavat vuoroaan j.n.e. Alueellisen koskemattomuuden valvonta, Hankoniemen joukkojen koulutus ja paikalliset puolustusvalmistelut ovat asioita joita Hankoniemellä pitää tehdä jatkossakin. Ja kyllä työ tekijänsä tarvitsee kuten ennenkin. Rannikkopuolustus tulee säilymään täällä muodossa tai toisessa. Ei tämä tähän lopu. RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

6 Maamme vanhin majakka, Bengtskär on vihdoinkin kunnostettu matkailukäyttöön. Kuva Rosalan museo. Retki Bengtskärin majakkasaarelle Suomen saaristo on yhtä erikoinen ja ainutlaatuinen kuin Suomen Lappikin. Jos kulkee silmät ja korvat auki, niihin ei voi olla rakastumatta. Suomen saariston helmi on eittämättä Bengtskärin majakka ja sen ympärillä olevat upeat saaret. Saimme kokea sen helteisenä heinäkuun viikonloppuna. CAROLA TIITINEN Saavuimme helteestä nääntyneinä Rosalan Bölen kylästä varaamaamme "Bed & Breakfast" -majoitukseen Hemming ja Raili Erikssonin luona. Meri kimmelsi kirkkaana edessämme ja majoituimme mukaviin tiloihin. Uituamme kauempana sijaitsevalla "todellisella beachillä", valtavalla hiekkarannalla, olimme taas virkeitä ja onnellisia. Myöhemmin illalla saunoimme ja nautimme peilityynen meren tunnelmasta. Seuraavana aamuna lähdimme hyvän aamupalan nautittuamme retkelle Suomen vanhimmalle majakalle, Bengtskärille. Isäntämme, kalastaja Hemming Erikssonin taksivene kuljetti meidät ja muut turistit kauniiden saarten lomitse aavalle ulapalle. Saaristo tarjosi parastaan; laajoja, rauhallisia maininkeja, kaukana taivaanrannalla siintävää kevyttä utua, lintuja, jotka poikueilleen lipuvat karien ja kallioiden välissä ja kauempana jylhästi kohoavan Bengtskärin majakan ääriviivat. Uskomaton tunnelma! Kiireinen kaupunkilainen tunsi henkensä salpaantuvan ja arki jäi kauaksi taakse. Todellista lomaa. Nopeasti majakka rakennettu Taksivene kiinnittyi puolen tunnin ajomatkan jälkeen Bengtskärin kallioisen luonnonsataman laituriin. Saari ei ole suuren suuri ja Majakkaan rakennetussa kappelissa on myös vihitty joitakin aviopareja. Kuva: Rosalan museo. graniittinen majakka kohoaa todella jylhänä kallioiden keskellä. Alueella ei ole yhtään puita eikä pensaita, mutta kukat ja heinät puskevat sitkeästi esiin kallioiden koloista. Joka suuntaan on mahtava näköala. Sateen ja tuulien pieksemät kalliot ovat sileitä kuin pienen lapsen poski. Kallioilla on näin kuivalla säällä helppo liikkua. Sateella ja myrskyn myllertäessä ne ovat liukkaita kuin luistinrata. Bengtskärin majakka rakennettiin todella lyhyessä ajassa, yhdeksässä kuukaudessa. Vuosisatamme alun menetelmin, majakka valmistui 1906, voidaan tiilistä rakennetun ja saaren kallioista lohitulla graniitilla päällystetyn rakennuksen valmistumisaikataulua pitää ennätyksellisenä. Majakka oli lisäksi alueen ensimmäinen rakennus, jossa oli keskuslämmitys. Bengtskärin majakka on Pohjolan korkein torni ja sen suunnitteli aikanaan Grönholmin arkkitehtitoimisto. Rakennuskustannukset olivat markkaa silloista rahaa. Saarella ilman yksityisyyttä Bengtskäriin liittyy paikan pienuudesta huolimatta paljon historiaa. Kiehtovimmat kertomukset koimme siellä asuneista asukkaista. Bengtskärillä asui aluksi viisi perhettä ja enimmillään 37 asukasta. Se oli oma sosiaalinen yhteisönsä, jossa synnyttiin, käytiin koulua, hoidettiin kotien ja majakan askareet ja elettiin hyvin tiivistä yhteiselämää. Yhteisöllä oli varmasti omat ilonsa ja surunsa. Voi vain kuvitella, miten vaativaa oli asua niin pienellä alueella ja niin tiiviisti ilman mitään yksityisyyttä. Majakan tornista näkee aivan joka kolkkaan ja koloon. Kalastaja Hemming Eriksson kertoi serkkunsa syntyneen siellä ja poistuneen saarelta mantereelle käymään vasta viisivuotiaana, jolloin hän näki elämänsä ensimmäisen puun! Saarella asuvat lapset uskoivat, että Bengtskär oli koko maailma - he eivät ol- Taiteilijan näkemys Bengtskärin majakasta. Kuva Viking Nyström. leet vielä nähneet muuta. Lähes kaikki tehtiin paikan päällä; ruoan valmistus ja hankinta, siellä on vieläkin uhkea leivinuuni. Kalastettiin, pyydettiin lintuja ja hylkeitä sekä viljeltiin jopa pientä peltoläiskää, josta saatiin vähän vihreää pöytään saarella villinä kasvavan ruohosipulin lisäksi. Mantereelta saapui kerran viikossa alus tuomaan tietoa maailman tapahtumista sekä elämiseen tarvittavia tarvikkeita. Saarelaiset eivät kuitenkaan poistuneet mantereelle kuin aivan erikoistilanteissa. Asukkaat arvostivat kaiken karuuden ja niukkuudenkin keskellä työtään ja "valtion leipää". Automaatio luo synkkyyttä Kun talvisota syttyi 1939 muuttivat kaikki siviilit pois Bengtskäriltäja koko kauan yhdessä elänyt yhteisö hajosi. Kaikilla asukkailla oli ollut koti odottamassa mantereen puolella, joten heillä oli RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

7 paikka mihin palata. Bengtskäristä tuli tärkeä sotilastukikohta. Neuvostoliitto oli vallannut H a n g o n j a Bengtskärin majakallakin taisteltiin H a n g o l l e j a S u o melle t ä r k e ä taistelu Neuvostoliittolaiset eivät kuitenkaan pystyneet valtaamaan tätä pientä saarta itselleen. M a j a k k a a vartioi j a hoiti sen jälkeen aina kaksi miestä kerrallaan niin, että he asuivat kaksi viikkoa kerrallaan saarella j a olivat kaksi viikkoa vapaalla kotonaan. Saariston asukkaiden mielestä Bengtskärillä alkoi synkin aika, k u n se aiutomatisoitiin vuonna Synkin siksi, että saari jäi ilman ihmisiä monenlaisen pahanteon j a ilkivallan kohteeksi. Ohiajavien pahantekijöiden lisäksi rakennus pääsi rappeutumaan hyvin pahasti. Syntyi pahoja vaurioita. Tätä jatkui vuoteen 1986, jolloin perustettiin P r o Bengtskär yhdistys, jolla ei kuitenkaan ollut taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa Bengtskärin korjauksia. A b o A k a d e m i sai vuokrata m a jakkasaaren 1991 edellytyksellä, että se vastaa m a j a k a n korjauksista j a kehittämisestä matkailutarkoituksiin. Bengtskärin majak- tunnin tai yöpyä. J o matka sinne on omalla tai taksiveneellä elämys. Upea luonto ympäröi saaren, mahtavia m a i s e m i a on vaikea kuvata sanoin - ne täytyy elää. Jokainen hetki on erilainen; kristallin kirkas vesi välkehtii, taivaanrannan värit vaihtuvat j a kirkkaalla ilmalla näkee Hangon j a Viron rannikot. Kirjoittajan mielestä Bengtskär ympäröivine saarineen on Suomen saariston kiistämätön helmi. Kuva: Rosalan museo. ka on korjattu kurssimuotoisena aikuiskoulutustyönä j a se avattiin yleisölle elokuussa Tyyntä ja myrskyä Paikanpäällä voi tutustua museoon, juoda kupposen kahvia, yöpyä, pitää kokouksia j a seminaareja. M u u t a m a pariskuntakin on sanonut "tahdon" m a j a k a n idyllisessä kappelissa. Bengtskärin kesässä ihminen kokee hallitsevansa luontoa. Syksyn pimeinä m y r s k y ö i n ä h ä n saa siellä kuitenkin huomata, miten pieni j a voimaton ihminen todellisuudessa on luonnon keskellä. P o i s t u m m e saarelta onnellisina, ehkä hieman haikeinakin. Olisi ollut m u k a v a j ä ä d ä sinne pitempään. N o j a i l e m m e vielä hetken saaren reunustoille rakennettuun aitaan, j o n k a tarkoitus oli jo aikanaan estää myrskyllä asukkaiden huuhtoutuminen mereen. Saisipa kokea täällä vielä myrskyn. KOTKAN RAKENNUS-TEAM OY T h e S u n n y Route via Hanko Keskuskatu PORT Of yjy HANKO V a t t u n i e m e n k a t u 12, H e l s i n k i 2 1, puhelin V Vähittäiskauppaa vuodesta 1862 A-RAKENNUSMIES Y H T Y M Ä PL 60 (Rislipellontie 16) Helsinki Puh ISOSIIVO OY 516 rakennusinsinööri OY Puh Kaikkialla S u o m e s s a H a k i n t i e 2, P L Vantaa Muut toimipisteet: S U U N T O Suoritamme mm. Eskelinen, METALLIYHTYMÄ M o n i v u o k r a u s PÄÄKONTTORI: HELSINKI, Viljatie 4 A Isosiivo o n siivousalan ammattilainen STOCKMANN Hannu KOTKA Satamakapteeni Satamatoimisto Fax Majakkasaarelle on nyt mahdollisuus retkeillä, viipyä m u u t a m a n AB 480 Puh. (05) , MITÄ IKINÄ RAKENNAT TAI KORJAAT, V U O K R A A KONEET JA L A I T T E E T - M E I L T Ä SAAT K A I K K I! OY KreuTÖ 31 C 56. PERUSPESUT VAHAUKSET PAINEPESUT IKKUNANPESUT KOKOLATTIAMATTOJEN PESUT LOPPUSIIVOUKSET ERIKOISPALVELUT TOIMIPISTEET KAUTTA MAAN. Seterinkulmantie 44, Karkkila Klemettilä, PL Vaasa Sepelitie 23, Jyväskylä Katso puhelinluettelosta oman alueesi A-RAKEI\II\IUSMIES OY Monivuokrauksen tiedot. MERITULLINKATU 11 D, HELSINKI PUH RANNIKON PUOLUSTAJA 2 /

8 HANKONIEMEN KILTA HANGÖUDDS GILLE Teksti ja kuvat ULF JOHANSSON Risto Sariola ja Jari Aspinen suunnittelemmassa siirtymisreittiä evl Hannu Luukkosen kanssa. Jo aikaisin syksyllä Hankoniemen kilta aloitti tiedustelut, olisivatko jäsenet kiinnostuneita Rovajärven matkasta tykistöleirin aikaan. Ja kiinnostusta tässä vaiheessa löytyi niin kuin tavallisesti. Eli siitä vaan rattaat pyörimään. Mitä lähemmäksi lähtöpäivää tultiin, sitä enemmän kiinnostus laantui, niin kuin tavallisesti. Koska työtä oli tehty paljon ympäri maata asian hyväksi, päätettiin matka toteuttaa kymmenen hengen porukalla. Ja se kannatti. Hankolaiset Rovajärvellä Saavuimme perjantaiaamuna Rovaniemelle, missä rautatieaseman päällikkö itse otti meidät vastaan. Tämän jälkeen matka jatkui henkilöautoilla Rovajärven ampumaleirille. Perillä oli meitä vastaanottamassa Vaasan Rannikkopatteriston komentaja, everstiluutnantti Hannu Luukkonen, jonka vieraita me olimme. Patteristo oli tuliasemissa 12 tykillä ja saavuimme tykkiasemiin juuri sopivasti ennen tulen avausta. Jylinä oli mahtava, varsinkin tämmöiselle vanhalle nostoväkeläiselle, joka ei ole ampunut järeämmällä aseella kuin 12 cal. haulikolla. Ammunnan jälkeen piti vanhan evp sotilasmestarin saada nuuskia vasta ammuttua hylsyä. Miksi Drakenissa on moottori? Ammuntojen jälkeen meillä oli mahdollisuus tutustua uuteen "soppatykki telttaan". Jos 130 mm tykkien tulos oli hyvä, niin pitää kyllä soppatykkien tulostakin kiittää. Söimme maastossa erittäin maukkaan kenttälounaan kertakäyttöastioista. Käytetäänköhän niitä hygienian takia, jos nykyajan nuorten hampurilaisiin ja Cokacolaan tottuneet vatsat ovat herkemmät kuin olivat -50 ja -60 luvulla. Syötäessä tuli patteristolle lähtökäsky ja ei kestänyt kauan, kun osastot olivat jo liikkeellä seuraavalle asemapaikalle. Kiitimme komentajaa ja siirryimme varuskuntakerholle majoittumaan ennen seuraavaa vierailukohdetta, joka oli Lapin lennosto. Lennostossa meidät otti vastaan esikuntapäällikkö ja saimme tyhjentävän informaation lennostosta ja sen toiminnasta. Infotilaisuuden jälkeen meillä oli mahdollisuus seurata Drakenin starttia, jossa oppilas ja opettaja lähtivät harjoituslennolle. Joku on sanonut, että Drake - nin moottorin tehtävä on muut- Hankoniemen kiltalaisia tarkastamassa soppatykkiä Rovajärvellä. taa kerosiini meluksi. Olisiko se sittenkin totta? Lopuksi tutustuttiin hallissa oleviin koneisiin. Valitettavasti en päässyt ottamaan "kylmätyyppiä". Kello lähenteli jo illallisaikaa ja siirryimme takaisin varuskuntakerholle syömään ja saunomaan. Majoitus oli niin mainio, että se pystyy kilpailemaan parhaimpien hotellien kanssa. Jotkut jäivät ylitöihin Lauantaina aamiaisen jälkeen tutustuimme Rovaniemen ilmatorjuntarykmenttiin. Ja kalustoa löytyi, huppumoderneista ohjuksista perinteisiin ilmatorjuntatykkeihin. Elektroniikkaa oli niin valtavasti, että vanha ilmavalvontamies putosi kärryiltäjaymmärsi, miksi puolustusvoimat ei enää ole kiinnostuneita hänestä. Laitteiden ja toiminnan esittely oli hyvä ja keskustelu vilkasta. Se mikä eniten ihmetytti, oli se, että tänä päivänä ilmatorjunta-ammunta voidaan johtaa monen sadan kilometrin päästä torjuntatykeistä. Se on varmasti asia, joka olisi ollut monelle mieluinen yli 50 vuotta sitten. Turvallisin mielin ja varmoina siitä, että maamme puolustus on hyvissä käsissä, käytiin vielä katsomassa saksalaisten sotilaiden hautakappelia, johon on haudattu noin 300 saksalaissotilasta. Lounaan jälkeen kävimme vielä ostoksilla oikeassa käsityöverstaassa, missä myytiin kunnollisia kuksia ja puukkoja, eikä mitään turistirihkamaa. Loppupäivän ohjelma alkoi kaupungin esittelyllä. Historian osalta selvisi, että ei ole mitään, mihin suomalainen ei pysty. Tämän uskoi heti, kun näki kuvia, missä höyryjuna ajoi talvella jään yli, koska siltaa ei ollut. Iltapäivän ohjelma oli vapaa ja porukka hajaantui ympäri kaupunkia. Taisi joku löytää töitäkin, koska oli kuulemma ollut ylitöissä. Kotimatkaan lähdettiin yöjunalla. Hankoniemen killan Rovajärven retkikunta saksalaisten muistomerkillä Rovaniemellä. VALIOVIHANNES OY Kyläsaarenkatu HELSINKI puh fax e SATALASKENTA OY Isolinnankatu PORI Turku Energia OyZinaltecAb ( H D EX] O" Fax Taalintehdas Kotimaiset sinkkianodit RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

9 Viimeksi Hanko luovutettiin tukikohdaksi Neuvostoliitolle talvisodan rauhanehtojen mukaan vuonna 1940, mutta vallattiin takaisin seuraavana vuonna, jolloin hankolaiset pääsivät taas palaamaan kotikaupunkiinsa. Nämä seikat ovat aiheuttaneet sen, että hankolaiset arvostavat maanpuolustusta. Nämä muistot ja raskaat kokemukset kaupungin täydellisestä evakuoinnista aiheuttavat sen, että me hankolaiset olemme - ehkä muita suomalaisia tarkemmin - seuranneet patteriston tulevaisuutta koskevaa julkista keskustelua. Meillä on luonnollisesti sellainen käsitys, että joukon mahdollisimman itsenäisellä asemalla on merkitystä se toimintavalmiudelle. Lisäksi uskomme, että toi- HANKO USKOO puolustusvalmiuden säilyttämiseen Hanko sijaitsee strategisesti tärkeällä Itämereen työntyvällä niemellä. Niinpä kaupunki on aina joutunut osalliseksi niistä lukuisista sodista, joita on käyty Itämeren piirissä. Kaupunginjohtaja TOM AXBERG mintavalmius on pitkälle riippuvaista siitä, miten hyvin henkilökunta tuntee patteriston olosuhteet. Tästä seuraa, että vakituinen henkilökunta Hangossa on puolustuskapasiteetin kannalta erittäin tärkeä tekijä. Tätä kirjoitettaessa on taivaalla vielä näkyvissä tulevaisuutta uhkaavia pilviä. Vielä emme tiedä mitä Hankoon tulevaisuudessa jää. Toivomme ja uskomme kuitenkin, että pääesikunta on kaikesta tästä tietoisena halukas säilyttämään Hankoniemellä käytännössä hyvän puolustusvalmiuden. Olemme toki tietoisia siitä, että muutokset ovat välttämättömiä myöskin puolustusstrategiassa. Me hankolaiset uskomme edelleenkin, että tulevat muutokset perustuvat ensisijassa puolustuspoliittisiin seikkoihin eivätkä ainoastaan valtiontaloudesta johtuviin ratkaisuihin. Portti Suomenlahdelle on edelleenkin samassa paikassa, missä se on aina ollut. JUHLA- JA TAPAHTUMATELTAT Tilaa vieraille syntymäpäiviin ja muihin perhejuhliin. Näyttävät tilat messuille ja PR-tilaisuuksiin, sekä myyntikatokseksi. Rakentajain Konevuokraamo Oy P Koko maan kattava toimipisteverkosto. Soita, niin kerromme lähimmän pisteen yhteystiedot. Oy WESTERN SHIPYARD LTD TOSHIBA tekniikan huipulla 5; SATEL Langattomaan tiedonsiirtoon SATELLINE radiomodeemit. Lisätietoa tuotteistamme saat: Satel Oy, Meriniitynkatu 17, PL 142, 241 SALO Puh. (02) , Fax: (02) puh telefax Alusten korjaus- ja muutostyöt sekä vuositelakoinnit. Suuret teräsrakenteet. SCRIBONA SUOMI OY S RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

10 Kati Lyytikäinen oppi merivalvontaharjoituksessa paljon uutta ja koki valvonnan vastuunalaiseksi ja tärkeäksi tehtäväksi. SA-kuva. Merivalvonta on keskeinen osa Suomen maanpuolustusta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi valvoo rajojaan niin maalla, merelläkuin ilmassakin. Merellä ja rannikolla tapahtuva merivalvonta koostuu monista eri osista; vesikuuntelusta, tutkavalvonnasta ja aistivalvonnasta. Nämä kaikki täydentävät toisiaan. Valvonta ulottuu sensoriasemilta aluekeskusten jajohtokeskusten kautta maanpuolustuksesta vastaavalle poliittiselle tasolle saakka. Meillä Hangon Ryhmäläisillä oli eräänä toukokuun viikonloppuna mahdollisuus harjoitella tätä vastuunalaista merivalvontaa Hästö-Busön saarella perjantai-iltana pakkasin itseni ja repunrähjäni pieneen henkilöautoon. Otettuamme pari muuta leiriläistä matkaamme, suuntasimme nokan kohti Syndalenin satamaa. PAT-harjoitus naisen silmin KATI LYYTIKÄINEN Satamaan päästyämme hyppäsimme ystävieni kanssa linnakeveneeseen, jolla mennä puksutimme kohti Hästö-Busön linnaketta. Saavuttuamme saarelle taiteilin itseni leirimajoitukseen; sotilaskodin tyhjän varastohuoneen lattialle. Majoittumisen jälkeen kokoonnuimme kuuntelemaan luentoa merivalvonnasta. Pienen välipalan nautittuamme pöllähdimme pihalle ja siitä majuri Lyytikäisen johdolla tutustumiskierrokselle. Kierroksen aikana saimme kuulla ja nähdä kaikenlaista mielenkiintoista, tietysti merivalvontaan liittyviä asioita. Tultuamme takaisin leiripaikalle alkoi ilta jo hämärtää. Yksi jos toinenkin haukotteli makeasti. taisimme saada raittiin ilman myrkytyksen. Väsyväiskejä oli useita Hieman väsyneinä lenkistä raahauduimme saunalle, mutta väsymys katosi saunan löylyihin. Kylvettyämme minä ja ystäväni Anne etsiydyimme muiden leiriläisten luo nuotiotulille makkaranpaistoon. Nautimme iloisin mielin leirielämästäja lämpimästä yhteishengestä. Ja piankos taas uni alkoi painaa silmiä. Painuimme punkkaan ja kohta kuului varastohuoneesta tasainen tuhina, kun kaikki huoneen asukkaat, yhtä kärpästä lukuunottamatta, nukkuivat sikeästi. Seuraavana aamuna kello 7.00 kuului "Sotilaskodissa herätys". Haukottelin, könysin itseni ulos makuupussista, menin aamun pikapesulle ja vaatteet ylle. Haukotus, takanani oli viiden tai kuuden tunnin yöunet, mutta piankos sitä aamiaisen jälkeen piristyin. Katselin huvittuneena ympärilleni ja huomasin toisten uneliaat kasvot; en siis ollut ainoa väsyväiski, hyvä niin. Ohjelmassa oli rastiharjoituk- sia. Etäisyydenarviointia, teltan pystytystä ja purkua, kivääri- ja pistooliammuntaa, tikanheittoa ja paljon muuta mukavaa. Havaitsin kauhukseni olevani täysin looseri etäisyydenarvioinnissa, tikanheitossa ja mikä pahinta ja nolointa, pistooliammunnassa. Lohduttauduin kuitenkin sillä, että se oli elämäni ensimmäinen Kirjoittaja Kati Lyytikäinen "repunrähjäänsä" pakkaamassa. kerta, kun ammuin pistoolilla ja harjoitushan tekee mestarin. Leiri opetti uutta Ruoka- ja tanssiravintola \SpMba UUSIKAUPUNKI Vakka-Suomenkatu 19 p kotim. orkesterit kokoukset perhejuhlat ym. työpaikkaruokailut lounas joka päivä Merivalvontaharjoitusta varten pojat rakensivat sotilaskodin salin pöydälle valvontapöydän ja puhelinyhteyden merivalvontatolppaan. Niinpä me tytöt pääsimme aloittamaan suoraan valmiista pöydästä. Harjoittelimme laivojen merkitsemistä valvontatasolle. Sitten tytöt tolppaan! Hui kauhistus. Sydän kurkussa kipusin ylös asti ja kyllä se kannatti. Maisemat olivat huikeat ja voitinpahan oman korkeanpaikankammoni. Siellä valvonta-asemassa sitten määrittelimme alusten sijaintia ja seurailimme niiden liikkeitä. Niin koitti leirin lopun aika. Tavarat täytyi kasata, paikat siistiä ja lähteä kohti kotia. Tunnelma oli melkolailla hiljainen. Ainakin itse olin haikeana. Jälleen oli yksi leiri takana jättäen jälkeensä mukavia muistoja. Tämä lyhyt merivalvontaleiri opetti ainakin minulle hyvin paljon. Sain tietää sellaisista asioista, joista ei ihan jokainen ikäiseni neiti-ihminen heti tiedäkään. Leiri opetti jälleen kerran myös sen, miten tärkeää hyvä yhteishenki on. Yksin ei kaikkeen pysty, vaan kun kaikki yhdessä touhutaan, niin johan lähtee lyyti kirjoittamaan. Kotiin päästyäni istahdin punkalleni ja ajattelin mennyttä leiriä ja halusin kiittää muita leiriläisiä miellyttävästä leiristä ja iloisesta ilmapiiristä joka vallitsi keskuudessamme. Kiitokset myös leirinjärjestäjille. Finn-Gamec Oy Ab Kaasuvarusteet, huollot ja korjaukset Kaasujakelulaitteet Puh Fax Karapellontie 2, 026 Espoo 1 8 RANNIKON PUOLUSTAJA 3/97 19

11 KIRJAT OVE ENQVIST Vuonna 1908 alkoi uuden 2 mm:n venäläisen tykkimallin kehittäminen. Tykin käyttöönotto aloitettiin vuonna Näitä tykkejä jäi jonkin verran Suomeen vapaussodan jälkeen. Tykille annettiin tyyppimerkintä 2/60 O, eli 2 mm:n puoliautomaattinen merikanuuna mallia Obuhov, jonka putken pituus on 60 kertaa kaliiperi. Obuhovin 5/58 O -tykit ovat enää muistoja menneestä, kuten niiden viimeinen todellinen sijoituspaikkakin, Isokarin linnake. Kuva OE. tuntemattomat veteraanit Tykkimalli oli ennen sotia Suomessa käytössä pääasiassa laivastolla, mm. tykkivene Hämeenmaalla ja Uusimaalla. Niitä käytettiin myös niin sanottujen tykkilauttojen aseistuksena. Erään tiedon mukaan talvisodan alkaessa tykkejä olisi ollut käytössä 11 kappaletta. Jatkosodan loppupuolella oli käytössä kuusi 2/60 O -tykkiä, joista kaksi rannikkotykistöllä. Tykkejä muutettiin Suomessa 5/58 O -mallisiksi pääosin jatkosodan loppupuolella. Putket koneistettiin 5 mm:ksi Valtion Tykkitehtaalla. Valtion laivatelakan tykkipajalla putket varustettiin suujarruilla, hidastimeen ja palauttimeen tehtiin muutoksia, korotuskaarta jatkettiin, haarukkaan ja tähtäinlaitteisiin tehtiin muutoksia ja muita pieniä töitä suoritettiin. Vielä vuonna 1956 ainakin yksi tykki muutettiin 5 mm:ksi. Jotkut tykit siirtyivät sodan jälkeen rannikkotykistölle ja jotkut jäivät vielä merivoimille. Kalustolla suoritettiin 1960-luvulla ammuntoja Kala-lautalta. Viimeinen 5/58 O -patteri oli käytössä Isokarin linnakkeella, jonne asennettiin neljä 5/ 58 O -tykkiä vuonna Tykeillä ammuttiin suhteellisen paljon aina vuoteen 1982 saakka. Vuonna 1997 ryhdyttiin tykkien siirtämiseen Sotamuseon kirjanpitoon ja tykit purettiin keväällä Yksi tykki oli tarkoitus lahjoittaa Uudellekaupungille. The Service of Coast Artillery Amerikkalainen Coast Defense Study Group (CDSG) on tehnyt uusintapainoksiaamerikkalaisistarannikkotykistökirjoista. Uusin kiija on The Service of Coast Artillery, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 19. Vastaavasta käytetystä kirjasta on Amerikassa aikaisemmin maksettu tuhansia markkoja. Kovakantinen 563-sivuinen kirja on todellinen "rannikkotykkimiehen käsikirja". Sisällysluettelo antanee parhaan kuvan mistä on kysymys; määritelmät ja lyhenteet, rannikkopuolustuksen teoria ja periaatteet, organisaatio ja henkilöstö, tykistöoppi ja ballistiikka, aseistus, räjähteet ja ampumatarvikkeet, välineistö sekä kartat ja tasot, valonheittimet, sukellusvenemiinat ja pienet alukset jne, mittaustoiminta, köydet ja niiden käsittely, käsiaseet sekä komentokieli yms. Kirja on runsaasti kuvitettuja kuvat sekä piirrokset on varustettu tarkoilla selostuksilla. Jos hankinta kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä seuraavaan osoitteeseen: CDSG Press, 8607 Bold Forest Drive, Huston, Texas USA Attn: Mr. Michael A. Kea (281) (kotiin). Hinta on 40 USD + 5 USD tilattaessa USA:n ulkopuolelle. Samalta henkilöltä voi tilata aikaisempaa kirjaa Seacoast Artillery Weapons (25+5 USD). mi Carlo Alfredo Clerici: Le Difesa Costiere Italiane Nelle Due Guerre Mondali Suomennettuna kirjan nimi on "Italian Rannikkopuolustus kahdessa maailmansodassa". 126-sivuinen, vuonna 1996 ilmestynyt kovakantinen kirja käsittelee Italian rannikkotykistöä ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Johdantona on katsaus aikaan ennen ensimmäistä maailmansotaa alkaen luvusta. Kirja sisältää noin 130 mustavalkoista valokuvaa ja suurin piirtein saman verran piirroksia. Valitettavasti teksti on ainoastaan italiaksi, joka vaikeuttaa kirjan lukemista. Kirjan voi tilata osoitteesta: Tuttostoria- CP Parma Italia, telefax 0521/ Hinta lienee postikuluineen noin 180 mk. The American Arsenal, Introduction by Ian V. Hogg. Amerikkalaiset ovat aina olleet eteviä tekemään oppaita ja ohjesääntöjä. Eri oppaiden yhdistelmänä USA:n taisteluvälinejohto julkaisi toisessa maailmansodassa teoksen, josta on vuonna 1996 tehty uusintapainos nimellä "The American Arsenal" (Amerikkalaiset aseet). 384-sivuinen teos esittelee tekstein sekä noin 400:11a valokuvalla ja piirroksella amerikkalaisten toisessa maailmansodassa käyttämää asekalustoa. Teoksessa käsitellään panssarivaunuja ja muita taisteluajoneuvoja, tykistöä (liikkuvaa tykistöä, rautatietykistöä, rannikkotykistöä, panssarivaunuaseita, ilmatorjuntatykistöä, satamamiinoja ja lentokoneaseistusta), käsiaseita ja ampumatarvikkeita. Kirjaa myy ainakin Ken Trotman Ltd, Init 11, 135 Ditton Walk, Cambridge CB5 8PY, England. Puh , fax Kirjan hinta on 29,90 puntaa, mihin lisätään postimaksu. Samalla firmalla on muitakin kirjoja, jotka saattavat kiinnostaa rannikkotykkimiehiä: Sarty,R:CoastArtillery , 48 sivua, 4,25 puntaa Dougan: Great Gunmaker; Life of Lord Armstrong, 192 sivua, 7,50 puntaa Buchanan: Gunpowder, the history of an international technology, 404 sivua, 50,00 puntaa Carpenter: Cannon; the conservation, reconstruction and presentation of historic artillery, 208 sivua, 30,00 puntaa. Lisäksi yrityksellä on myytävänä paljon muutakin sotakiijallisuutta, josta he lähettävät pyydettäessä luettelon. Ove Enqvist * Käärintäkoneet ja B / P Ä S ^ E f ' J l järjestelmät T» rtft«i m ^^H Lavausjärjestelmä kuljettimet Puh , tax Matkapuh Teollisuuskatu 14, LOIMAA HIEKKAMYLLY OY Pl KARVIA puh fax aulo Kuivattua seulottua luonnonhiekkaa. Käyttökohteet: Rakennusteollisuus, suihkupuhallus, hiekoitushiekka. Helsingin NMKY:n Sotilaskoti Santahamina fax (09) v T RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

12 TUTUT! KASVOT Rannikon Puolustajan haastattelusarjassa tutustutaan aselajimme piirissä pitkään toimineisiin henkilöihin. Vuorossa on Torsti Lahti. TORSTI LAHTI - upseeri ja herrasmies Rannikkotykistöupseeri Torsti Lahdesta tuli sattumalta. Jo lukiolaisena hän oli nimittäin päättänyt kouluttautua ulos maaseudun raskaista töistä ja pyrkiä upseeriksi laivastoon. "Olin menossa merivoimiin ja merivoimiin minä myös pääsin, kun vuonna 1952 astuin palvelukseen Pansiossa ja päädyin varusmieheksi Russarön linnakkeelle," Torsti Lahti muistelee. Tuohon aikaan rannikkotykistö kuului vielä merivoimiin, johon sitä ollaan jälleen liittämässä. Sotilasasiat olivat olleet Torsti Lahdelle tuttuja jo lapsuudesta asti. Hän oli vuosina toiminut Kokkolan varikolla sotilaspoikana. Tuolta ajalta hänen mieleensä ovat jääneet mm kaksi venäläistä sotavankia, jotka päivittäin saapuivat ilman saattajia auttelemaan talon töissä, ja illan tullen palasivat omia aikojaan leiriinsä. Varusmiespalveluksen jälkeen Torsti Lahti aikoi laivaston kadettikurssille. Tuona vuonna sellaista kurssia ei kuitenkaan alkanut, joten mies päätyi rannikkotykistön kadettikurssille ja sitä tietä myös rt-upseeriksi. Ohjusalan uranuurtaja Tammisaaren Ruosteenesto Ky Ekenäs Rostskydd Kb Varastokatu, 600 Tammisaari, puh Kadettikoulusta valmistuttuaan Torsti Lahti komennettiin silloisen Rannikkotykistörykmentti 1 :n Isosaaren linnakkeelle, missä kuluivat seuraavat seitsemän vuotta. Tuona aikana hän yleni vänrikistä kapteeniksi. "Otin Isosaaren linnakkeen päällikkötehtävät vastaan kapteeni Valtaselta," Torsti Lahti muistelee noita aikoja. Isosaaren ajoilta hänellä on muutoinkin runsaasti muistoja. Niiden joukkoon kuuluu mm. hyvin suurikokoinen alokas Jaakkola, jolle kapteeni Silvast oli yrittänyt takoa kalloon rykmentin organisaatiota: "Alokas Jaakkola, te olette Rt l:n 1. Ptrin 1. joukkueen 1. ryhmän 1. mies. Alokas Jaakkola, mikä te olette?" Alokas Jaakkola oli miettinyt tovin ja vastannut "Puuseppä, herra kapteeni!" Kodikkaan ja värikkään linnakepalvelun jälkeen sotilasura alkoi viedä Torsti Lahtea vauhdilla mukanaan. Takana olivat jo yliupseerikurssi ja kapteenikurssi, kun hän sai siirron Pääesikuntaan. Seuraavina vuorottelivat Sotakorkeakoulu, kadettien kouluttaminen Tykistökoulun rannikkotykistöosastossa ja Pääesikunnan erikoistehtävät. Pääesikunnassa häntä oli odottamassa kiinnostava uusi alue. Rannikkotykistö oli ottamassa ensimmäisiä varovaisia askeleitaan meritorjuntaohjusten kanssa. Kehitystyöhön ja kokeisiin paneuduttiin tarmokkaasti. Saman vuonna 1968, kun rannikkotykistön ensimmäiset ohjusammunnat järjestettiin, Torsti Lahti ylennettiin majuriksi. Komentajakaudet edessä Vuosina Torsti Lahti oli Rannikkotykistökoulussa taktiikan ja sotatekniikan opettajana. Seuraavaksi hän siirtyi Pääesikuntaan sotataloustoimiston päälliköksi ja sai ylennyksen everstiluutnantiksi. Viimein oli vuorossa joukko-osaston komentajuus, kun hän 1978 otti vastaan Han- OY HANGO STEVEDORING AB puh Torsti Lahti on upseeri ja herrasmies, joka on vielä reserviin siirtymisensä jälkeenkin monessa mukana. gon Rannikkopatteriston komentajan tehtävät. "Se oli vahvaa kasvun ja rakentamisen aikaa. Tehtiin paljon laituri- ja linnoitustöitä, ostettiin kiinteistöjä ja panostettiin paljon ennaltaehkäisyyn näyttämällä, että meillä asiat on kunnossa. Johdettava joukko oli sopivan kokoinen ja henki hyvä. Pidin tuosta Hangon ajasta tavattomasti," Torsti Lahti sanoo surren samalla sitä, että nyt tuota samaa joukko-osastoa on oltu jo pitkään lopettamassa. TERVETULOA Joulun alla 1980 Torsti Lahti otti vastaan Lippurykmentin eli silloisen Suomelinnan Rannikkotykistörykmentin komentajan tehtävät. Linnoittaminen ja uusien järjestelmien käyttöönotto jatkuivat. Tulivat 0 TK, 130 TK, Raval ja monet muut uudet asiat. Reserviin Torsti Lahti siirtyi Suhde aselajiin ei kuitenkaan tähän katkennut. Suvun liikeyrityksen ja Vihdissä sijaitsevan Sipilän tilan hoitamisen ohessa hänellä on riittänyt aikaa ja energiaa maanpuolustustyölle. Reservissä PAT-päälliköksi SILMÄLASIOSTOKSILLE! OPTILOOK Itäkeskus, Bulevardi, Turunlinnantie 4, Helsinki. Puh Avoinna Ma-Pe La Keskusta, Lapinlahdenkatu 7, Helsinki. Puh Avoinna Ma-Pe La "Kun Vuorela oli rannikkotykistön tarkastajana, hän ilmoitti minullejoskus 60-luvun lopussa, että he olivat päättäneet tehdä minusta Rannikon Puolustajan päätoimittajan. Tutustuin lehden talouteen, huomasin sen olevan kuralla. Kun jotain piti yrittää, niin lehdelle koottiin toimitusneuvostoja taloutta ryhdyttiin vähitellen vakauttamaan," Torsti Lahti kertoo. RtUy:n hallituksen jäsenyys, varapuheenjohtajuus ja puheenjohtajuus ovat myös kuuluneet Torsti Lahden tehtäviin. Komentajakaudella hän oli aktiivisesti mukana Robert Kajanuksen saunan entisöinnissä ja Järvön kiltamajan rakentamisessa. Reserviin siirryttyään hän on ollut mukana Suomenlinnan Rannikkotykistökillan hallituksessa ja kiltaneuvostossa. Tällä hetkellä hän on lisäksi uuteen vapaaehtoiseen maanpuolustusjärjestelmään kuuluvan Vihdin paikallisosaston johtoryhmän puheenjohtajana ja PAT-päällikkönä. "Rannikkotykistö on luvulla alkaneen kovan työn ja kehittämisen tuloksena saavuttanut arvostetun aseman. Nyt tuo asema ja arvostus on pyrittävä organisaatiouudistustenkin keskellä säilyttämään. Tämä tapahtuu hoitamalla annetut tehtävät hyvin," Torsti Lahti kannustaa kaikkia aselajissa toimivia. Haastattelija Reijo Telaranta Merelle! Viipurin risteilyt Tallinnan risteilyt Itämeren risteilyt Tilausristeilyt TAX FREE Soita i a tilaa esite! (05) 218 ^KRISTINA CRUISES Korkeavuorenkatu 2, 480 Kotka RANNIKON PUOLUSTAJA 2/97

13 TURN-KEY TELECOMMUNICATION SYSTEMS FROM NOKIA RANNIKKOTYKISTÖN TEKNINEN KÄSIKIRJA m F Radio RT:N TEKNINEN KÄSIKIRJA ON JULKAISTU SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA; TOIMII WINDOWSIN HELP-TOIMINTOJEN TAPAAN HYPPYINEEN JA HAKUI- NEEN Terminal VASTAA KOOLTAAN YLI 250-SIVUISTA KIRJAA; YHTEENSÄ YLI 200 AIHET- TA, JOISSA TEKSTIÄ YLI MERKKIÄ, 70 KUVAA, JOISSA ON ESITETTY MM. AMPUMATAULUKOIDEN KESKEINEN SISÄLTÖ GRAAFISESSA MUODOS- SA, YLI 200 KAAVAA JA YHTÄLÖÄ, JOIDEN AVULLA VOI HAHMOTTAA MO- NIPUOLISESTI ERI TEKIJÖIDEN VAIKUTUSSUHTEITA ERI ALOILLA Message Switch Message Switch Computer SISÄLTÄÄ TYKISTÖ- JA OHJUSTEKNIIKKAA, ULKO- JA SISÄBALLISTIIKKAA, VIESTITEKNIIKKAA, TODENNÄKÖISYYSLASKENTAA, PERUSTEET AMMUN- NAN VAIKUTUKSEN ARVIOINNILLE YM, YM VAATII TIETOKONEELTA: TILAA KOVALEVYLTÄ 0,8 MEGAA (PAKATTU TIE- DOSTO, JOSSA YLI 2,5 MEGAA DATAA), PARI MEGAA MUISTIA JA WINDOWS VERSION 3.1X TAI UUDEMPI Message Switch JOKAISEN TIETOSIVUN YLIÖSSÄ RT-JOUKKO-OSASTON TUNNUS (S1RR, Tur- RR, KotRPsto, HanRPsto, VaaRPsto TAI RtK) HINTA VAIN 120,- mk + POSTIKULUT, TOIMITETAAN 3,5 TUUMAN LEVYK- KEELLÄ EDUSTA VASTI PAKATTUNA TILAAN KPL TEKNISTÄ KÄSIKIRJAA :n JOUKKO-OSASTOTUNNUKSELLA VARUSTETTUNA Nokia Message Terminals Nokia Field Computers NIMI: OSOITE: TILAUKSET JOKO POSTITSE TAI FAXILLA LEHDEN OSOITTEESTA (KTS SIVU 3) RANNIKON PUOLUSTAJA 2/9711 Nokia provides total telecommunication solutions starting from the mobile battlefield communication equipment and systeme up to the nation-wide fixed telecommunication networks. Nokia Message Switching System NOKIA TELECOMMUNICATIONS SPECIAL SYSTEMS P. O. Box 380, Fin Nokia Group, Finland Phone Fax

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin! 1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 Lähtötunnelmissa Heikki, Ari, Jani ja Erkki. Jäsenemme Larissakin tavattiin kentällä. Elvikin pääsi kuvaan. Tällä koneella lennettiin. Philip ja Aija-Riitta. Tästä se sitten

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

Motek messut, Stuttgart 11.-13.10 2011

Motek messut, Stuttgart 11.-13.10 2011 Motek messut, Stuttgart 11.-13.10 2011 Motek messut 11.-13.10 2011 Matka tehtiin osana pinnoitustekniikan investointi- ja kehittämishankkeen laiteinvestointien suunnittelua. Hankkeessa on tarkoitus suunnitella

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Mestari Liun oppilas Huan Jian Guilinista vieraili Helsingissä 21.6-3.7.2010 välisenä aikana. Hän tutustui Helsinkiin ja sen ympäristöön sekä myös Lahteen

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 TIEDOTE 1 (3) Laivaston Sukeltajakilta ry Tapani Korhonen 28.1.2016 LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 Tervehdys hyvät kiltaveljet! Killan 31. toimintavuosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Tämän

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 13.5. kello 2.45 marttasisar Kaarina soitteli minulle herätyssoiton ja näin tämä Italian matkan alkaminen on todellista.

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois. JATKA LAUSETTA. PLUSKVAMPERFEKTI + IMPERFEKTI Kun minä olin syntynyt, olin pieni vauva. Kun me olimme kuorineet perunat, keitimme ne. Sitten kun perunat olivat kiehuneet, söimme ne kastikkeen kanssa. Koska

Lisätiedot

nuottaniemen portti, ESPOO

nuottaniemen portti, ESPOO AUNTO OY nuottaniemen portti, EOO Etuniementie 3, 02230 EOO 10.9.2013 ENNAKKOMARKKINOINTI KUVAA IARYTIÖ NUOTTANIEMEN UITO. TAITEILIJAN NÄKEMY. arasta mahdollista arkea loistavien yhteyksien, palveluiden

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1 Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö Destination Örö 1 Laidunsaari linnake luontomatkailukohde Autio Örön saari toimi Rosalan tilojen laidunalueena 1800 -luvulla Saaren rakentaminen alkoi osana

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot