Seura on jatkanut yhteydenpitoa tukholmalaisen Samfundet S:t Erikin kanssa.

Transkriptio

1 HELSINKI-SEURA HELSINGFORS-SAMFUNDET TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Vuonna 2011 Helsinki-Seura vietti 77 toimintavuottaan. Vuonna 1934 perustetun seuran tavoitteena on levittää tietämystä Helsingistä ja vaalia Helsingin kaupunkikulttuuria. Seuran huomion kohteina ovat kaupungin menneisyys sekä nykypäivän ja tulevaisuuden kehittämiskysymykset. Seura pyrkii tarkastelemaan Helsinkiä kokonaisuutena, korostaen sen erityisasemaa maan pääkaupunkina. Seura haluaa herättää keskustelua kaupungista, niin kaupunkisuunnittelusta kuin kaupunkikulttuuristakin. Keinoina ovat yhteydenotot päätöksentekijöihin ja virkamiehiin, kirjelmät ja osallistuminen julkiseen keskusteluun. Tavoitettaan Seura toteuttaa julkaisemalla kirjallisuutta sekä järjestämällä esitelmä- ja muita yleisötilaisuuksia Helsingin historiasta ja kaupungin kehittymisen kannalta ajankohtaisista kysymyksistä. Lisäksi jäsenille järjestetään säännöllisesti tutustumiskäyntejä ja retkiä. Seura on jatkanut yhteydenpitoa tukholmalaisen Samfundet S:t Erikin kanssa. JÄSENTOIMINTA Toimintavuoden 2011 aikana seura järjesti 5 tutustumiskäyntiä, yhden avoimen esitelmätilaisuuden, yhden jäsenistölle tarkoitetun esitelmätilaisuuden ja sen lisäksi Euroopan Rakennusperintöpäivien ohjelmana kolme opastettua kiertokäyntiä. Tilaisuuksien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli noin 1000 henkilöä. Jäsenkirje postitettiin neljä kertaa. Sähköpostiosoitteen ilmoittaneille (132) kirje lähetettiin sähköpostitse. Seura järjesti jäsenhankintakilpailun, jossa pääpalkintona oli Helsinki-menu kahdelle ravintola Lasipalatsissa. Kilpailu tuotti 10 uutta jäsentä. Voittaja oli Auli Paavola, joka kannusti Riitta Räsäsen liittymään seuraan. Tutustumiskäynnit ja Suomen Pankki. Seura järjesti suuren kysynnän johdosta kaksi kiertokäyntiä. Ensimmäisellä kerralla seuran jäsenet tutustuivat pankkiin johtokunnan sihteeristön osastopäällikön Antti Suvannon johdolla ja toisella kerralla oppaina toimi kaksi pankin työntekijää.. Osanottajamäärä oli vierailuilla yhteensä Suomen rakennustaiteen museo kulissien takana. Tutustuminen museon näyttelyyn ja arkistoon amanuenssi Antti Aaltosen opastamana. Osanottajamäärä Tutustuminen Merisotakouluun. Oppaana toimi koulun apulaisjohtaja, komentaja Juha Harjunpää. Tuulisella merimatkalla oli mukana 30 seuran jäsentä. Seura kustansi retkeläisille munkkikahvit Kävelykierrokset. Seura osallistui Euroopan Rakennusperintöpäivien ohjelmaan järjestämällä kävelykierrokset Aleksanterinkadulla (opas Martti Helminen), Torkkelinmäellä (opas Sauli Seppälä) ja Yrjönkadulla (opas Mikko-Olavi Seppälä). Kierroksilla oli yhteensä 40 osanottajaa. 1/5

2 7.12. Tutustumiskäynti Uspenskin katedraaliin. Mukana 25 seuran jäsentä. Seura maksoi 50 euron opastusmaksun. Luentosarja Helsinki kaupunki ennen keisaria Seuran ja Helsingin seudun kesäyliopiston yhteinen luentosarja käsitteli Helsinkiä ennen sen nimittämistä pääkaupungiksi. Sarja järjestettiin kongressikeskus Paasitornissa tiistaisin. Luentosarjasta lähetettiin tiedote kaupungin johtaville virkemiehille. Yleisöä luentokerroilla oli , yhteensä noin 700. Luennot olivat maksuttomia. Sarjan ohjelma oli seuraava: Vanha-Helsinki sotakaupunki Dosentti Seppo Aalto, Helsingin Yliopisto Sveaborg - byggarbetsplatsen som verkligen vände upp och ner på sin omgivning Viapori ympäristönsä myllertänyt rakennustyömaa, FM Sofia Gustafsson, Helsingfors universitet Kaksoiskaupungin ihmiset - Helsingin ja Viaporin väestö 1740-luvulta luvulle, FM Juha-Matti Granqvist ja HuK Sampsa Hatakka, Helsingin yliopisto Arkeologisia tutkimuksia Senaatintorin liepeillä, arkeologi Markku Heikkinen, Helsingin kaupunginmuseo Aleksanterinkatu - muistona 1600-luvulta, erikoistutkija Martti Helminen, Helsingin kaupunginarkisto Viaporin vaurastama eliitti. FT Jessica Parland-von Essen Ensimmäiset pääkaupunkilaiset - hautakivet kertovat, tutkija Marja Pehkonen, Helsingin kaupunginmuseo. Esitelmätilaisuus 7.4. Minun Helsinkini. Helsingin taidemuseon museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén luennoi otsikolla Minun Helsinkini. Guggenheim-museoon keskittynyt esitelmä oli avoin tilaisuus seuran vuosikokouksen jälkeen Postimuseon kokoustila Kuvertissa. Osanottajamäärä oli Esitelmä Lasipalatsin restauroinnista. Arkkitehti Pia Ilonen piti noin tunnin esitelmän ravintola Lasipalatsin Helsinki-kabinetissa rakennuksen restauroinnista 1990-luvun lopulla. Paikalla oli 25 seuran jäsentä, joille ravintola tarjosi tervetuliaismaljan. Ravintola tarjosi tilan ilmaiseksi. Muuta julkaisumyynti. Seuran toimisto oli avoinna klo kirjaostoksia tekeville. Kirjoja on voinut ostaa myös yleisötilaisuuksissa ja verkkosivujen kautta. KAUPUNKISUUNNITTELU Seuran toiminnan eräänä tehtävänä on edistää laadultaan korkeatasoista ja tulevaisuuden vaatimukset kestävää kaupunkisuunnittelua ja puolustaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja miljöiden säilymistä jälkipolville sekä tehdä Helsingin kaupunkikulttuuria edistäviä aloitteita. Aloitteet, kannanotot ja lausunnot Guggenheim-selvitys 2/5

3 Seura ilmaisi www-sivuillaan mielipiteenään meneillään olevaan Guggenheim-museon selvitystyöhön, että rakennuksen tulee sopia miljööseen ja arkkitehtuurin tulee olla omaleimainen Helsingille, ei Bilbaossa sijaitsevan museon kopio. JULKAISUTOIMINTA JÄSENET HALLINTO Helsinki-Seura on julkaissut Helsinki-aiheisia kirjoja vuodesta 1936 lähtien, pääosaltaan aiheenaan Helsingin historia. Yhteensä on julkaistu noin 40 nimikettä. Helsinki-Seura on valmistellut vuonna 2012 ilmestyvää julkaisua Heikinkatu-Mannerheimintie. Julkaisutyöryhmässä ovat olleet jäseninä Anja Kervanto Nevanlinna, Maunu Harmo, Margareta Mutreich, Kaija Santaholma, Matti Nukari, Sauli Seppälä, Martti Helminen ja Jaana af Hällström. Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. Julkaisua varten jäsenistölle lähetettiin jäsenkirjeiden (2 ja 4) mukana tiedustelu Mannerheimintietä koskevasta valokuva-aineistosta. Viestintä ja tiedotus Seuran uudet verkkosivuja kehitettiin edelleen. Ruotsinkielinen sivusto on valmisteilla. Facebook. Seuralla on ollut mukana Facebookissa syksystä Sosiaalinen media on yksi viestinnän kanavista. Seuran esite. Keväällä valmistui A5-kokoinen esite seurasta. Se postitettiin seuran jäsenille, kaupungin johtaville virkamiehille sekä kortteja vietiin keskustan kirjastoihin. Seuran jäsenmäärä kohosi edellisiin vuosiin verrattuna huomattavasti, noin 10%. Nousu johtui jäsenkesiliittymismahdollisuudesta verkkosivujen kautta (lomake). Seurassa oli kertomusvuoden päättyessä 398 henkilöjäsentä (357 vuonna 2010), joista 21 on vakinaista jäsentä ja kolme kunniajäsentä. Nuorisojärjestönä seuraan kuului Eteläsuomalainen Osakunta. Jäsenmaksun suuruus oli 20 vuosijäseniltä, 200 yhteisöjäseniltä ja 20 nuorisojärjestöiltä sekä 340 vakinaisilta jäseniltä. Uusitulla verkkosivustolla on jäseneksiliittymislomake. Uusille jäsenille lahjoitettiin liittymislahjaksi valinnainen seuran julkaisu: Korkeasaari-Seurasaari (Knapas) tai Th. Höijer. Vuosikokous Seuran sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Postimuseon kokoustila Kuvertissa. Läsnä oli 20 jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi kunniajäsen Kauno G. Honkanen. Valtuuskunta Seuran valtuuskuntaan kuuluu 24 jäsentä, joista vuosittain kolmannes on erovuorossa. Valtuuskuntaan kuuluivat vuonna 2011 seuraavat henkilöt: 3/5

4 Erovuorossa vuonna 2012: arkkitehti Stephan Horn, diplomi-insinööri Liisa Larjamo, dosentti Anja Kervanto Nevanlinna, professori Henrik Meinander, pääjohtaja Jussi Nuorteva, arkkitehti Liisa Tarjanne, erikoistutkija Lauri Tykkyläinen ja arkkitehti Ann-Marie Wangel. Erovuorossa 2013: valtiotieteiden kandidaatti Pertti Mustonen, valtiotieteiden kandidaatti Matti Nukari, filosofian maisteri Stig-Björn Nyberg, filosofian tohtori Alexandra Ramsay, filosofian tohtori Marja-Liisa Rönkkö, arkkitehti Kaija Santaholma, arkkitehti Yrjö Sormunen ja toimitusjohtaja Risto Välttilä. Erovuorossa vuonna 2014: oikeustieteiden kandidaatti Sakari Arkio, taiteilija Witold Forstén, valtiotieteiden kandidaatti Maunu Harmo, valtiotieteiden maisteri Arja Kosonen, filosofian tohtori Yrjö Larmola, filosofian maisteri Margareta Muthreich, professori Päivi Setälä ja ekonomi Carl Winkler. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Anja Kervanto Nevanlinna ja varapuheenjohtajana Maunu Harmo. Valtuuskunnan sihteerinä toimi Jaana af Hällström. Valtuuskunta kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa, kerran syys- ja kerran kevätkaudella. Kevätkokous järjestettiin Suomen elokuva-museossa (Kansallinen audiovisuaalinen arkisto) valtuuskunnan jäsenen Lauri Tykkyläisen isännöimänä ja syyskokous Helsingin kaupunginmuseossa. Museonjohtaja Tiina Merisalo kertoi kokouksen aluksi museon tulevista suunnitelmista. Johtokunta ja virkailijat Seuran johtokunnan jäseninä ovat kertomusvuonna toimineet erikoistutkija Martti Helminen (puheenjohtaja), filosofian maisteri Pia Österman (varapuheenjohtaja), amanuenssi Antti Aaltonen, filosofian maisteri Anton Eskola, arkkitehti Pia Ilonen, tutkijatohtori Kristina Ranki ja museolehtori Sauli Seppälä. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa. Seuran sihteeri ja toiminnanjohtaja on filosofian maisteri Jaana af Hällström. Kirjanpito Seuran kirjanpitäjänä on toiminut vuoden 2010 Sami Ketomäki, Link Consulting Oy. Tilintarkastajat Seuran tilintarkastajina ovat kertomusvuonna toimineet kauppat. maist. Sari Yli-Paavola tilitoimisto Avionista ja filosofian tohtori Mikko-Olavi Seppälä, varatilintarkastajinaan arkkitehti Rurik Packalén ja filosofian kandidaatti Magdalena af Hällström. Talous ja toimitilat Helsinki-seura sai kertomusvuonna Helsingin kaupungilta toiminta-avustusta euroa. Jäsenmaksutuottoja oli 6 360,00 euroa. Seuran julkaisutoiminnan myyntituotot olivat 531,09 euroa ja kulut 299,16 euroa. Seuran talous ilmenee tilinpäätöksestä, jonka tulos on 0,00 euroa. Seuralla on toimisto- ja kirjavarasto osoitteessa Runeberginkatu 6 b B 20. Helsingissä, tammikuun 25 päivänä 2012 Martti Helminen Pia Österman Jaana af Hällström puheenjohtaja varapuheenjohtaja toiminnanjohtaja 4/5

5 5/5