Nautitaan talvesta!! LIITE: Sähkön myynti- ja siirtohinnat. Himmeli tuo joulun tunnelmaa. Mittarinlukijan oma mittari täyttyy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nautitaan talvesta!! LIITE: Sähkön myynti- ja siirtohinnat. Himmeli tuo joulun tunnelmaa. Mittarinlukijan oma mittari täyttyy"

Transkriptio

1 Nautitaan talvesta!! Himmeli tuo joulun tunnelmaa Maastosuunnittelu tärkeä osa toimintaa Mittarinlukijan oma mittari täyttyy LIITE: Sähkön myynti- ja siirtohinnat KORPELA PLUS 4 / 2010

2 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2011! Olemme tänä vuonna lahjoittaneet joulukorttirahat hyväntekeväisyyteen. Asiakaspalvelu Ota yhteyttä Korpelan Voiman asiakasneuvojiin, kun asiasi koskee: laskutusta sähkönmyyntiä, tuoteneuvontaa ja myyntisopimuksia sähköliittymiä Asiakasneuvojamme vastaavat yhteydenottoihisi ark. klo Puhelinvaihde: Valitse nro 1, kun haluat asiakaspalveluun Valitse nro 2, kun haluat sähkönmyyntiin Valitse nro 3, kun kyseessä on sähköliittymäasiat Suorat numerot: Asiakaspalvelu Sähkönmyynti Sähköliittymät Sähköposti: Mitaleita lasten ja nuorten urheilukilpailuihin Korpelan Voima lahjoittaa lasten ja nuorten urheilukilpailuihin mitalit. Kulta-, hopea- ja pronssimitalien lisäksi on muille varattuna osallistumismitali. Mitaleita voi tilata jokainen Korpelan Voiman verkkoalueella toimiva urheiluseura. Yhteydenotot Korpelan Voimaan: Margetta Santala p. (06) tai KORPELA PLUS 4 / 2010

3 Sisältö Korpela Plus 4 / 2010 Himmeli tuo joulutunnelmaa 4 Maastosuunnittelussa sopimukset ensin 6 Mittarinlukijan oma mittari täyttyy 8 Joulukuu kansanperinteen silmin 10 Judo sopii kaikille lapsista vanhuksiin 12 Oi kuusipuu, oi kuusipuu 14 Lukijakilpailu 16 Kuva: Elina Paavola KORPELA plus KORPELAN VOIMA KUNTAYHTYMÄKONSERNIN ASIAKASLEHTI Nro 4 / vuosikerta ISSN Julkaisija: Korpelan Voima Painos: kpl Vastaava toimittaja: Margetta Santala Toimittaja: Tuulikki Nikkilä Ulkoasu ja taitto: Tiina Fors / Taikahattu Kansi: Elina Paavola Paino: Art-Print Oy 2010 Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri Lukijakilpailun Korpela Plus nro 3/10 voittajat: Heikki Finnilä, Purontaka Juhani Potinoja, Himanka Ari Sipilä, Markkula Mirja Hänninen, Kannonkoski Matti Ojala, Halsua Onnea voittajille!! Leena Sydänmetsä, Kälviä Toni Varila, Kaustinen Riitta Keiski, Kälviä Sirpa Pirilä, Kannus Sirpa Ahola, Hämeenlinna KORPELA PLUS 4 / 2010

4 Himmeli tuo joulutunnelmaa Olkihimmeli on perinteinen joulukoriste. Vanha malli oli komea joulukoriste suuressa maalaistuvassa, siellä se orressa riippuen ja pyörähdellen loi omaa hiljaisen kaunista tunnelmaa. Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola Tuula Luomala opastaa himmelin tekoa. Himmelin teko oli taitajan pitkäjänteisen työn tulos. Kuivista rukiinoljista katkottiin sopivan mittaisia olkia ja ne sidottiin omaan muotoonsa puuvillalangalla. Taitoa ei aina muistettu opettaa jälkipolville ja niinpä se oli jo vähällä unohtua. On kyllä olemassa kirjakin himmelin teosta, sitä ei ole enää myynnissä, mutta kirjastoista tämä teos saattaa löytyä. Kannuksen kansalaisopiston himmelikurssilla Kunkaan kylätalolla syntyy kylän emäntien tekeminä himmeleitä vaikka millä mitalla. Näitä ei myydä, niin paljon niissä on tarkkaa työtä, eikä hintaa pysty määrittelemään, sanovat kurssilaiset. Kurssin vetäjä Tuula Luomala toteaa, että rukiin olkia on nykyisin vaikea saada ja hintakin on korkea. Mehupilleistä tehtyjä himmeleitä hän pitää suoras- KORPELA PLUS 4 / 2010

5 Kunkaan kylätalolla syntyy himmeleitä vaikka millä mitalla kylän emäntien taitavissa sormissa. taan rikoksena. Materiaalin hankinta olikin helppoa, Ohtakarin ja Lahdenkroopin rannoilta Lohtajalta löytyy vaikka millä mitalla meriheinää. Onko se sitten merivehnää tai merikauraa, mutta olkea kuitenkin. Ei ole koskaan tullut mieleenkään, että himmelimateriaalia löytyy näin läheltä ja helposti, kuittaavat kurssilaiset. Tämä merenrannan olki on lujaa, kovempaa kuin rukiinolki. Kerätyt oljet pistetään suolaveteen, missä on pari litraa vettä ja kaksi kourallista karkeaa merisuolaa. Liottamisen jälkeen oljet kestävät paremmin leikkaamista eivätkä halkeile, kertoo Tuula Luomala. Kun valmiita himmeleitä katsoo ei tiedä mitä ainetta olki on, niin hyvin se on rukiinoljen näköistä. Kun himmelin mallin on valinnut, alkaa olkien leikkaaminen, se tapahtuu leikkurilla missä korret katkeavat samanmittaisiksi koiran kynsisaksilla katkoen. Näin messuilla lasipilleistä tehdyn joulutähden ja tietysti kiinnostuin. Lasipillistä tehty himmeli olisi varmasti upea. Tähti oli kaunis, mutta hintakin materiaalille oli kova. Lasipillit maksoivat 95 euroa kilo, kauhisteli Luomala. Palat on katkottu ja niiden sisään pujotetaan puuvillalanka ja siitä sidonta alkaa. Ensin aihio on riippumassa ja sen jälkeen ämpärin päällä, sitten voikin jatkaa tekemistä pöydällä. Pujotusneuloina käytetään patjaneuloja ohuita ja eri pituisia. Tunnelma työn touhussa on hiljainen, jokainen valmistaa omaansa ja ihan omassa tahdissaan. Näytteille oli tuotu monia valmiita himmeleitä. Jälkeä kylän naisilta himmelien teossa syntyy. Mallejakin oli useita, oli tähteä, vaikka joulukuuseen ripustettavaksi, joulukuusi himmelioljista, renkaita himmelin tapaan vaikka seinäkoristeeksi ja tietysti niitä perinteisiä riippuvia eri mallisia ja eri kokoisia. Tuli ihan jouluinen olo niitä katsellessa. Himmelit tehdään niin, että ne voi pakata vaikka kakkulaatikkoon säilytystä varten, himmelin osat menevät sisäkkäin ja koko pienenee, kertoivat emännät. Kansalaisopiston kursseilla on oma hintansa kurssimaksuna, mutta materiaali on ilmaista, vain 50 senttiä maksetaan ohjaajalle puuvillalangasta. Tämä on halpaa oppia ja samalla huvia. Tuula Luomala kertoo omistavansa levottomat kädet, siitä se on lähtenyt himmelien ja muiden käsitöiden teko. Kotona hän pitää Marttojen hardanger kurssia. Himmelikurssia hän pitää jo toista vuotta kansalaisopistossa. Vuodenvaihteen jälkeen on eläkeläisille kaavailussa oma tekemisen piiri, mitä se sitten sisältää tullaan näkemään, jos piiri toteutuu. KORPELA PLUS 4 / 2010

6 Maastosuunnittelussa sopimukset ensin Tuulikki Nikkilä Kuvat: Korpelan Voima Verkko Korpela Oy vastaa verkoston kunnossapidosta ja uusien linjausten maastosuunnittelusta sekä rakentamisesta. Vanhat metsien läpi kulkevat linjat pyritään siirtämään teiden varsille ja se vaatii suunnittelulta pitkäjänteistä työtä. Teiden varsilla on monia maanomistajia, on yksityisiä, tielaitos, kuntia ja kaupunkeja sekä perikuntia. Kaikilta tienvarren omistajilta on saatava lupa ennen kuin linjojen siirtoa pystytään maastoon suunnittelemaan. Kun suunnitelmiin tehdään uusia vaihtoehtoja, niin neuvotteluja jatketaan taas niiden pohjalta, kertoo suunnitteluvastaava Jouni Karvonen maastosuunnittelusta. Meillä ovat käytössä kiinteistötiedot ja lainhuudatukset eli viimeisimmät tiedot maanomistussuhteista ja se helpottaa työtä huomattavasti. Enää ei tarvitse tehdä turhia käyntejä entisten omistajien luona, jatkaa Karvonen. Jos neuvottelut eivät kuitenkaan johda sopimukseen, haetaan sijoituslupaa kunnan tai kaupungin rakennuslautakunnalta. Näin on tapahtunut 4-5 kertaa viimeisen 20 vuoden aikana. Kun luvat ovat kunnossa, suunnitellaan ja neuvotellaan vielä henkilökohtaisesti maanomistajien kanssa muutoksista. Moni asia hoituu henkilökohtaisella keskustelulla. Toteutus on vuorossa pisimmillään kolmen vuoden kuluttua, nykyinen toteutusaikataulu on noin vuosi suunnittelusta. Tolpat pois pellolta Maastosuunnittelija Jorma Kauppinen suorittamassa pylväslinjauksen merkintää. Nykyisin pääosa (3/4) pienjännitelinjoista kaapeloidaan maahan. Kuitenkin suurin osa keskijänniteverkoista (20 kv) tullaan rakentamaan haja-asutusalueella vielä ilmajohtorakenteena ja pylväsratkaisuilla. Näiden johtojen sijoitus pyritään saamaan teiden varsille ja paikkoihin, joissa johtojen pylväiden ja harusten aiheuttama haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Moni maanviljelijä on ottanut tyytyväisenä vastaan tiedon linjojen siirrosta teiden varsille, sillä silloin pylväät poistuvat keskeltä peltoa. Enää ei tarvitse kiertää pylväitä. Kun verkkoa sitten siirretään ja mahdollisesti kaapeloidaan, pyritään hakemaan muitakin johtoja samaan kaivantoon. Kysymykseen tulevat puhelinyhtiöt ja kuituverkon rakentajat. Näin voidaan jakaa kustannuksia. Kaapelointikin tarvitsee luvat maanomistajilta taajamissa ja asiakkaan toiveet pyritään ottamaan huomioon. Asiakkaalle on esim. ollut hyvin tärkeää, että linnuille jätetään istumalanka ja se toive on voitukin toteuttaa. Rakennettavasta pienjänniteverkosta 70 prosenttia on maan alla. Se on uutta ilmajohtoa halvempaa, jos matkalla ei ole täyttä kivikkoa, toteaa Jouni Karvonen. Linjojen siirrolla teiden varteen halutaan taata sähkön saanti katkosten aikana ja lyhentää katkoksia. Parhaillaan suunnitellaan rengasyhteyksiä Ullavanjärven ympäristössä linjalla Ullava Haapala Viitasalo. Samoin Halsuan järven ympärikierto. Verkko Korpela Oy:llä on 1590 kilometriä 20 kv johtoa, siirtojohdoilla saadaan sähköä kyliin ja taajamiin. Pienjännitelinjoja on 1820 kilometriä, niihin kuuluvat kaapelit ja jakeluverkko. Verkoston pylväitä tarkastetaan suunnitelmallisesti ja tarkastaja, jolla on mukanaan paikantaja, antenni ja mikro on tarkastanut kolme viidesosaa pylväistä ja työ jatkuu. Pienjänniteverkossa kaikki pylväät tarkastetaan ja vialliset vaihdetaan, kertoo Jouni Karvonen yhdessä maastosuunnittelija Olli Mäkelän kanssa. Suunnitteluvastaava Jouni Karvonen esittelemässä tienvarteen siirrettyä ja uusittua päällystettyä 20 kv ilmajohtoa. KORPELA PLUS 4 / 2010

7 KORPELA PLUS 4 / 2010

8 Mittarinlukijan oma mittari täyttyy Timo Niemi eläkkeelle tammikuun lopussa Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola ja Korpelan Voima Mittarinlukija Timo Niemi aloitti työuransa jo isän kanssa metsätöissä 14-vuotiaana, 16-vuotiaana hän oli töissä eri puolilla Suomea ja Ruotsissakin tehtaan töissä. Siinä ajassa ehti olla monenlaisia kämppäkavereita ja samalla oppi tulemaan toimeen kaikkien kanssa, särmät hioutuivat. Ruotsista tie vei merille laivan kansimieheksi. Sieltä Timo Niemi tuli Kannukseen isän hautajaisiin ja siltä reissulta työpaikaksi tuli Korpelan Voima. Työuraa Korpelan Voimalla tulee kuutta kuukautta vaille 40 vuotta, kun jätän työpaikkani ensi vuoden tammikuun viimeisenä päivänä. Työtä olen tehnyt neljän toimitusjohtajan alaisena. Puuhaa riittää eläkepäivillekin omassa metsässä ja lastenlasten kanssa touhutessa, toteaa Timo Niemi. Timo Niemi kouluttautui sähköasentajaksi Valkeakoskella työn ohessa. Kaksi vuotta hän toimi Korpelan voimalaitoksella päivystäjänä, sitten linjoja rakentamassa ja pylväitä pystyttämässä linjamiehenä. Taidan olla niitä viimeisiä miehiä, jotka ovat rautakangella ja lapiolla kaivaneet pylvään reikiä maastoon. Työ oli kovaa ja hankalimpiin paikkoihin pylväätkin kannettiin olkapäillä. Työ edistyi ja apuriksi tuli Pioneeri tärypora, pää siinä oli illalla kipeänä ja tärinä tuntui kropassa pitkään. Sitten tuli dynamiitti auton perälle ja työ taas helpottui, muistelee linjamiehen työaikaa Timo Niemi. Onneksi tuo työ on helpottunut ja nämä raskaat työt tehdään koneilla, mutta se oli ennen se. Haaranperiä myöten monesti kahlattiin hangessa kantaen raskaita eristimiä pylväille. Tuo homma on luonut Niemeen tiettyä sitkeyttä ja kuntoa, mukavia muistoja löytyy myös nuotion äärellä vietetyistä evästauoista. Joka talossa on käyty Timo Niemi lukee asiakkaiden kulutusmittarit koko Korpelan Voiman alueella. Yhtään taloa ei ole jäänyt käymättä eikä yksikään talo ole kieltänyt mittarin luentaa. Hankaliakin asioita on matkan varrelle sopinut, mutta selvitty on. Niemi lukee mittarilukemat, kirjaa ne tietokoneen etäpäätteelle, mistä ne kirjautuvat edelleen keskustietokoneelle ja sieltä lähetetään sähkölaskut. Mittarinlukijoita oli aikoinaan yli 200, he olivat muuntajahuoltajia, joiden tehtävänä oli vaihtaa sulakkeet ja lukea mittarit. Vuodesta 1996 lähtien Timo Niemi on vakituisesti lukenut mittarit. Automaattinen mittarinluku korvaa tulevaisuudessa mittariluennan. Korpelan auto kaartaa pihaan ja mittarinlukija Timo Niemi astelee asiakkaan ulkona olevalle sähkökaapille ja kirjaa lukemat etäpäätteen muistiin. Kun mittari on sisätiloissa, on soitettava ovikelloa tai koputettava ovelle. Vanhimmissa liittymissä mittarit ovat miltei poikkeuksetta sisätiloissa, mittari saattaa olla jopa makuukamarissa. Kaustisella yli puolet sähkömittareista on talon sisällä. Uudemmissa kiinteistöissä, vuodesta 1982 lähtien, sähkökeskus on aina rakennuksen ulkopuolella. KORPELA PLUS 4 / 2010

9 Timo uittamassa kaapelia Ruotsalon edustalla Kuusisaareen vuonna Kaapeli vedettiin ilmalla täytettyjen säkkien avulla toiselle rannalle. Elämän koulusta ihania muistoja Timo Niemi kertoo, että asiakaskunta on koostunut pääministeristä yksin asuvaan mummoon tai pappaan ja kaikkea siltä väliltä. Ihmisten kanssa pitää tulla toimeen, kaikki asiakkaat ovat samanarvoisia. Tämä on ollut oikeaa elämän koulua ja jättää paljon ihania muistoja niin asiakkaista kuin työkavereistakin, juttelee Niemi. Juhlallista oli Lohtajan ja Ullavan pappiloissa missä pöytä oli katettuna, kun pappilan väki oli kuullut mittarinlukijan olevan liikkeellä, muistelee Niemi haikeana. Kontakteja on syntynyt niin, että kaiholla niitä muistelee. Kälviän edustan saarille mennään suksilla ja siellä sai tuntea olevansa ihan mukava vieras. Viime talvena hiihtomatkaa merellä tuli viitisentoista kilometriä, merellä on osattava kulkea ettei kastele itseään, sanoo Timo Niemi. Työssään Timo Niemi on oppinut kuuntelijaksi, hankalista tilanteista selvitään aina keskustelemalla. Siinä on asetettava itsensä keskustelukumppanin asemaan. Kun kiertää lukemassa mittaria vuodessa, on kuntokin pysynyt hyvänä ja liikuntaa tullut ihan tarpeeksi. Perhe tukena Vaimon Timo Niemi löysi Raution sunnuntaitansseista ja koti tuli Kannukseen. Perheessä on kaksi poikaa ja kolme pojanpoikaa, helmikuussa on tulossa yksi lapsenlapsi lisää. Toinen pojista asuu Kannuksessa. Vaimo on toiminut 32 vuotta perhepäivähoitajana ja taannut miehelleen terveen elämän hyvine ruokineen. Vapaa-aika on kulunut omassa metsässä tekemällä puita omiin tarpeisiin. Tietysti lasten elämän seuraaminen ja heidän auttamisensa ovat tärkeässä asemassa. Pojanpoikien kanssa touhuillen ja metsää perkaillen, siinäpä ne eläkepäivien harrastukset työn tilalle, naurahtaa Timo Niemi. Timo ja liikunnan riemua tykypäivänä vuonna KORPELA PLUS 4 / 2010

10 Joulukuu kansanperinteen silmin Tuulikki Nikkilä Kuvat: Pixmac Joulukuuta on kansanperinteen tutkija Juha Nirkko sanonut oikeaksi kansanperinteen runsauden sarveksi. Päivitys alkaa Suomen itsenäisyyspäivästä eli Niilon tai Nikolauksen päivästä, joka on saattanut olla nykyisen joulupukin esikuva. Joulukuulle osuvat pimeän ajan pisimmät yöt ja sitä kuvaakin sanonta, että Lucian yön jälkeen kukkokin putoaa orreltaan kolme kertaa. Tulkinta voisi olla vaikkapa niin, että kun on niin pimeää, kukkokin orrellaan nukahtelee ja tippuu vähän väliä alas. Tuomas onkin sitten joulun merkkimiehiä, hänestä sanotaan, että hyvä Tuomas joulun tuopi ja paha Nuutti sen pois vie. Nirkko toteaa, että Tuomaan päivään kuuluu kansanperinteessä yksi kaunis vivahde, miehet saavat lopettaa työnteon ja jäädä viettämään joulun pyhiä, kun taas naisille kiireet vasta alkavatkin. Kansanperinteeseen kuuluvat myös pitkät sääennusteet, pyryt ennen Tuomaan päivää olivat odotettuja sillä mitä ennen Tuomasta kinostaa, kinostaa laariin. Suojaava lumikerros estää maata jäätymästä syvästi ja se edistää siten vuodentuloa eli satoa. Tuomaksen runomitta Tule, tule Tuomas kulta, tuo joulu tullessas, oluttynnöri olallas, piimäjuusto pivossas. Kansanperinteen pitkät sääennusteet voi lukea myös Aatamin ja Eevan nimipäivänä eli jouluaattona, jos on kova pakkanen on pakkasta toukokuussa. Tuuli ja sade joulupäivänä ennustaa katovuotta. Leuto joulu ennustaa kylmää juhannusta ja pakkasjoulu lämmintä keskikesän juhlaa. Siitä nyt sitten pistämään enteet muistiin ja kesän jälkeen voi todeta kuinka kansaperinne onnistuu kisassaan meteorologien kanssa. Kun tulis joulu, että sais yölläkin syödä Entisaikaan ei jouluruokia korjattu pois pöydästä vaan siinä oli mahdollisuus käydä yölläkin syömässä. Liekö se tiptap -laulukin syntynyt kansanperinteen innoittamana, tontutkin pääsivät isäntäväen joulupöydän antimista nauttimaan. J o u l u p ä i v ä n ä piti nousta aikaisin ja kiiruhtaa joulukirkkoon, sinne kun mentiin hevosella tarvittiin aikaa myös matkaan. Paluumatka joulukirkosta jo ajettiin kilpaa muiden valjakoiden kanssa. Joulupäivänä oli aikoinaan ehdoton 10 KORPELA PLUS 4 / 2010

11 vierailukielto, päivää vietettiin perheen kesken rauhallisesti. Tapaninpäivänä oli sitten jo virtaa kertynyt niin paljon, että liikkeelle piti lähteä. Tapani on Pyhän Stefanuksen perillinen ja hevosten suojelupyhimys. Tapanin päivänä lähdettiin liikkeelle, opetettiin kesällisiä varsoja reen eteen, käytiin hevosella Tapanin ajelulla. Tapanina nuoret purkivat pyhäpäivien rauhallisuuden tansseissa ja kotihipoissa. Vanhan tavan mukaan saattoi kylän raitilla nähdä myös Tapanin pukin, joka ei tuonut lahjoja vaan vaati taloista kestitystä. Päivä on jo kukonaskeleen pidempi kuin ennen talvipäivän seisausta Seuraavaksi vietetään Jussin-päivää, tanssien ja leikkien, monesti nuorisoseurat esittivät iltamissaan näytelmiä ja kaikilla oli hauskaa. Talon työt olivat joulun ajalta poissa mielestä eikä vielä neljäntenä joulupäivänä, viattomien lasten päivänä, saanut tehdä töitä, vain pienet askareet olivat sallittuja. Uudenvuoden aattona Sylvesterin päivänä kannatti kansanperinteen tietojen mukaan olla korva tarkkana, kun kuuntelee naapurin oven takana ja siellä puhutaan rahasta, tietää se rikastumista. Uuden vuoden taiat Uuden vuoden taiat olivat aikoinaan vakava juttu, nykyisin niillä leikitellään. Tinan valannassa katsotaan varjosta mitä vuosi tuo tullessaan ja röpelöinen pintahan tietää rahaa. Korteista ennustetaan kohtaloita, kuppien alle piilotetaan esineitä, sekoitetaan kupit ja katsotaan mitä kupin alta löytyy. Jos nyt vieläkin on ilman sitä armastaan, voi sitä katsoa peilistä. Laitetaan kaksi peiliä pöydälle vastakkain ja niiden väliin kynttilä, näin syntyy loputon kynttilä-peilikuja. Keskiyöllä katsotaan tuohon kujaan, siellä pitäisi näkyä tuleva puoliso, häitä enteilevä väkijoukko, lasta ennustava kehto. Uudenvuodenyönä voisi laittaa tyynyn alle vihkisormuksen tai vihkiraamatun, silloin voi unessa nähdä tulevan puolisonsa. Kansanperinnettä taikoineen uskomuksineen ja ennusteineen on nyt tarjottu lähes ymmyrkäinen vuosi. Uteliaat voivat tutkia asioita sitten itsekseen ja vanhempiaan tenttaamalla. Lähteinä: Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto ja kansanperinteen tutkijan Juha Nirkon kirjoitukset KORPELA PLUS 4 /

12 Judo sopii kaikille lapsista vanhuksiin Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola Judon harjoitustilat Kaustisella entisissä huonekaluliikkeen tiloissa täyttyvät lasten temmellyksestä ja äänistä tiistaisin puoli kuudelta. Paikalle saapuu 14 vilkasta 6 9-vuotiasta pikku judokaa. Ohjaajina toimivat Erkki Kivioja ja Alisa Järvelä. Ovarin! komentaa Erkki Kivioja ja kaikki lapset rientävät riviin. Mokuso tarkoittaa hiljentymistä ja keskittymistä. Polvillaan, leuka rinnassa, silmät suljettuina ja kädet reisien päällä, ollaan hiljaa ja keskitytään harjoituksiin. Ukemi on ehdottomasti judokan henkivakuutus, siinä opetellaan kaatumaan loukkaamatta itseään. Ukemia harjoitellaan joka kokoontumiskerralla niin, että sitä ei tarvitse ajatella tehdessään. Se syöpyy niin syvään judokan mieleen, että siitä on hyötyä kaatumisessa tatamin ulkopuolellakin, toteaa Erkki Kivioja. Lasten harjoitukset ovat leikkimielisiä, paljon kertausta ja vähän uutta. Erilaisia hippaleikkejä ja päästään sitä kokeilemaan taitoja toisen kaatamisessakin. Kaikilla on hauskaa, se näkyy silmäkulmasta ja vilkkaimpia joutuu välillä muistuttamaan, että harjoituksissa puhuu vain ohjaaja. Rauhallinen eteneminen on kaiken a ja o, kaikki alkaa siitä ukemin tekemisestä. Välillä on rauhoituttava ja pistettävä tatamille makuulle, silmät suljettuina ja aivan rentoina. Harjoitus kestää 45 minuuttia kerrallaan ja hikihän siinä pukkaa pikkuisillekin, joilla kaikilla oli muuten judokan puku eli judoki päällä. Vyö on vielä valkoinen, neljällä kaverilla keltainen. He ovat olleet mukana jo viime kaudella ja suorittaneet keltaisen vyön. Judoa 16 vuotta Kaustisella Kaustisen Pohjan- Veikot otti judon mukaan 1994, Pekka Kainu toi lajin Etelä-Pohjanmaalta Kaustiselle. Kaustisella on koulutettu alkeiskurssilaisia , harmi vain, että liki 90 % lopett a a j u d o n vihreään vyöhön. Kivioja arvelee, että siinä ehkä tulee judo liian äkkiä liian kovaksi, eikä muisteta sitä rauhallista etenemistä. Kaustisen judokoista löytyy kolme graduoitsijaa, he voivat arvioida vyökokeita. Tärkeintä judossa on keskittyminen, oman kehon hallintaan ja toisen huomioon ottamiseen. Tässä lajissa ei tule koskaan valmiiksi, aina riittää opiskeltavaa, toteaa Erkki Kivioja. Kivioja pitää judon traditiot, ne ovat hienoja, kumarrukset, tervehtimiset ja liikkeiden aloitukset on ohjattu judon ohjeissa. Sopii kaikille Erkki Kivioja vakuuttaa, että judo sopii kaikille iästä tai sukupuolesta riippumatta, vanhuksista vammaisiin. Kelan kannattaisi kurssittaa iäkkäitä ihmisiä judossa, esimerkiksi ukemin opettelu säästäisi loukkaantumisilta kaaduttaessa. Kivioja puhuu omastakin kokemuksestaan, oma sairaus, Parkinsonin tauti, on pysynyt hyvin hallinnassa, kiitos oman judoharrastuksen. Kurssivalikoimasta löytyy jokaiselle tasolle sopivaa harjoiteltavaa, kunto ja liikkumisen taito kasvavat, vakuuttaa Erkki Kivioja. Koko ajan opin itsekin ja pidän omaa kuntoani yllä. Keväällä olen lähdössä Japaniin, Kodokan koko maailman judokeskukseen, kymmenen päivän matkalle. Odotan, että sieltäkin opin jotain uutta, toteaa Kivioja. Alisa Järvelä ja Erkki Kivioja ohjaavat Kaustisella judoa harrastavia. 12 KORPELA PLUS 4 / 2010

13 Judoharjoituksissa kaikilla on hauskaa, se näkyy silmäkulmasta. Lasten harjoitukset ovat leikkimielisiä, paljon kertausta ja vähän uutta. JUDO Laji syntynyt 1880-luvulla Japanissa, Jigoro Kano muokkasi japanilaisista taistelutaidoista liikuntamuodon, jossa vastustajaa vahingoittamatta voitiin kilpailla. Suomessa hän esitteli Judoa vuonna 1890, judotoiminta alkoi Suomessa 1954, lajiliitto tuli 1958 ja olympialaisiin judo tuli mukaan Tavotteita Käytöstavat ja toisen kunnioittamisen periaate. Mitä nuorempana aloittaa sen paremmat mahdollisuudet on elinikäisen oppimisen aikana omaksua vaikeatkin tekniikat niin hyvin, että ne ovat luontevia. Judoa harrastava on judotatamin ulkopuolella henkisesti ja fyysisesti vahva ihminen. KORPELA PLUS 4 /

14 14 KORPELA PLUS 4 / 2010

15 Tuulikki Nikkilä Kuva: Pixmac Aloitetaan laulu sitten suomeksi, ruotsiksi, saksaksi tai jollain muulla kielellä, aina on kysymyksessä meidän rakas joulukuusemme. Mitä olisikaan joulu ilman joulukuusta, no joulu kuitenkin, mutta tunnelmassa olisi pieni särö. Joulukuusi on suhteellisen nuori suomalaisissa kodeissa, mutta itse joulukuusella on monisatavuotinen historia takanaan. Joulukuusen historian katsotaan alkaneen Saksasta, missä Martti Luther toi pienen kuusen koristamaan kotiaan, latvassa oli enkelin kuva. Historia on siis alkujaan 1500-luvulta, Lutherin keksimästä joulupuusta ei ole varmuutta, mutta se tiedetään, että protestantit aloittivat kristillisen joulukuusitradition. Perinne lähti maailmalle saksalaiselta Strasbourgin alueelta. Aivan aluksi joulukuusia ei nähty yksityiskodeissa, vaan julkisilla paikoilla ja yhteisöjen juhlatiloissa. Lutherin joulukuusi Vuonna 1878 Kyläkirjaston kuvalehden kannessaan julkaistiin kuva taiteilijan tekemästä taulusta Martti Lutherin perheen joulunvietosta. Pöydällä on joulukuusi kynttilöineen, enkelin kuva latvassa ja sen ääreen Lutherin perhe oli lähimpine ystävineen kokoontunut. Tä m ä kuva on täysin saksalaisen taiteilijan mielikuvituksen tuotetta luvun alkupuolelta, mutta kuvalla oli suuri merkitys joulukuusen leviämiselle ja käyttöönotolle. Ajan joululehdet ja Topeliuksen Talvi-iltain tarinat tekivät joulukuusta tunnetuksi koko kansalle. Virossa tiedetään ruusuin koristeltuja joulukuusia pystytetyn Mustapäiden kauppiaskillan toimesta satoja vuosia sitten. Riika mainostaa televisiossa 500 vuotiasta joulukuusta. Kuusen historiaan kuuluu tarina Vapahtajasta, joka rajumyrskyn yllättäessä etsi suojaa ja apua puiden alta. Vain kuusi levitti uskolliset lehvänsä ympäröimään Vapahtajaa, joka kiitollisena siunasi puun viheriöimään kesät talvet. Varhaisin tieto Suomesta Varhaisin tieto joulukuusesta suomalaiskodissa on vuodelta Tuolloin paroni Klinkowströmin suurilla joulukutsuilla Helsingissä oli peräti kahdeksan joulukuusta, joista yksi oli niin suuri, että sen takana oli posetiivinsoittaja. Kun Topelius tavoistaan poiketen vietti jouluaan Helsingissä Rosenkampfin perheessä 1839, hänen saapuessaan kyläpaikkaansa iltaseitsemältä oli siellä jo sytytetty kuusenkynttilät. Koulun joulukuusi Moni näki joulukuusen ensimmäistä kertaa koulun joulujuhlassa 1900-luvun alkupuolella. Aluksi joulukuusen sai hakea mistä vain, se oli jonkinlainen jokamiehen oikeus. Nykyään kuusen hankinta on vaikeampaa, sen voi hakea omasta metsästä tai luvalla naapurin metsästä, kuusivarkaitakin liikkuu, varmin keino taitaa olla joulukuusen osto. Sadassa vuodessa joulukuusi levisi kaikkialle Suomeen, virikkeitä tuli niin etelästä kuin lännestäkin. Joulukuusen tulo sai osakseen myös kritiikkiä ja tulipalovaara oli ilmeinen. Monessa maalaistuvassa viimeistään joulukuusen tuonti tupaan merkitsi lattialle aikaisemmin levitetyistä jouluoljista luopumista. Ensin kuusi ripustettiin tuvan kattoon, pian se kuitenkin laskeutui lattialle ja tarvitsi pystyssä pysyäkseen jalan. Ensin jalka oli laudoista tehty ristijalka. Nykyinen joulukuusi seisoo milteipä poikkeuksetta metallisessa tai muovisessa kuusenjalassa, missä kuuselle on tarjolla vettä virkistymiseen ja vihreänä pysymiseen. Palavat kynttilät oksilla Kynttilöiden teon suomalaiset ovat osanneet jo pitkään, ensi kynttilät tehtiin talista ja myöhemmin otettiin käyttöön steariini. Palava kynttilä kuusen oksalla oli vahdittava, kun vielä talon lapsikatras juoksenteli isossa tuvassa kuusen ympärillä. Paloturvallisuus oli taattava ja kynttilät sammutettava ajoissa, ettei koko kuusi syttynyt palamaan. Ensimmäiset sähkökynttilät (sähkölamput) joulukuuseen syttyivät Pietarsaaren torin kuuseen 1905 ja Helsingissä vasta Sähkökynttilät joulukuusessa ovatkin paloturvalliset ja niitä on saatavilla monenlaisia niin sisätiloihin kuin ulkokuuseenkin. Helsinki on lahjoittanut vuodesta 1954 lähtien joulukuusen Brysselin kaupungille. Joulupuun asema suurimpana ja tärkeimpänä koristeena on horjumaton. Joulukuusen hankintaa yritettiin jo rajoittaa, kun pelättiin metsän puolesta, josko runsas kuusien käyttö vähentää metsätuloja.. Suomessa on ryhdytty viljelemään joulukuusia, kun metsäkoneet tallovat metsissä parhaat latvakuuset ja laadukkaista kuusista oli pulaa. Allergisen kodin avuksi valmistetaan kuusia nykyisin jo muovista ja aika hyvän näköisiäkin. Kuusen koristelu Alkuun kuusen koristeet tehtiin kotona, kuusen latvaan valmistettiin aina tähti, mutta muut koristeet syntyivät mielikuvituksen siivittäminä. Alkuun kuusen oksille ripustettiin punaposkisia omenoita, kirjavia kuusen karamelleja, paperista leikeltyjä nauhoja ja muita koristeita, saattoipa oksilla riippua myös joulupipareita. Koristeina tulivat käyttöön erilaiset kirkkaat pallot ja kellot. Lasipallot olivat helposti särkyviä ja pian tilalle tulivat muoviset pallot ja kellot. Kuusen koristelussa rajoja ei löydy, jokainen saa toteuttaa oman kuusensa koristelun oman mielensä mukaan vaikkapa niillä ruusuilla, jota Tallinnassa käytettiin. Joulukuusi on kodin keskeinen joulukoriste ja tässä pieni katsaus joulukuusen historiaan, siitä riittäisi kerrottavaa vaikka kuinka pitkästi. Lähteenä: Vilkunan Vuotuinen ajantieto ja lukuisat nettisivut. KORPELA PLUS 4 /

16 lukijakilpailu Etsi piparipojat ja -tytöt lehden sivuilta! Palkintona kymmenelle etsijälle 15 euroa, joka hyvitetään sähkölaskussa. Lähetä vastauksesi meille mennessä. PIPARIPOJAT JA -TYTÖT LÖYTYIVÄT SIVUILTA: Nimi: Osoite: Puh. Palkitsemme kymmenen tehtävän ratkaisijaa 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Palauta tämä sivu mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, Kannus. Kuoreen merkintä "LUKIJAKILPAILU". 16 KORPELA PLUS 4 / 2010

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa! Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

joulu joulut jouluissa jouluihin jouluja joulujen jouluineni, jouluinesi, jouluineen

joulu joulut jouluissa jouluihin jouluja joulujen jouluineni, jouluinesi, jouluineen Monikko- ja verbiharjoituksia harjoitus harjoitukset harjoituksissa harjoituksiin harjoituksia harjoituksien harjoitella harjoittelen harjoittelin olen harjoitellut harjoittelemassa harjoittelisin harjoittele!

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi Vantaan Jukara KARATE JUDO AIKIDO KARATE Kausitiedote Syksy 2006 SHORINJIRYU KARATEN SM KILPAILUT Kokusai Shorinjiryu karaten avoimet SM-kilpailut järjestetään 28.10.2006 Espoossa. Jukarasta kisoihin lähtee

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Työssäoppimisjakso Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Kobe? Kobe - yksi Japanin suurkaupungeista (~1,6 milj. asukasta) ja tärkeä satamakaupunki, joka sijaitsee Hyogon prefektuurissa

Lisätiedot

Sarjakuva- www.ransu.info

Sarjakuva- www.ransu.info Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: 1. Millainen sää oli uudenvuodenaattona? 2. Miten tyttö oli menettänyt puukenkänsä? 3. Millaiset hiukset tulitikkutytöllä oli?

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI!

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! VANHEMPAINYHDISTYS KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KOULUN HENKILÖKUNTAA, OPPILAITA JA VANHEMPIA SYKSYN AIKANA TEHDYSTÄ YHTEISTYÖSTÄ. KAKKUTUKUN TUOTTEIDEN MYYNNILLÄ SAIMME

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 NIMI RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa? 36- leikin ohjeet 36- leikki on versio ulkoleikistä, jonka on kehittänyt Saara Susiluoma Jyväskylän luontokoulusta. Nimi tulee 36 kysymyksestä, jotka on kirjoitettu erillisille paperilapuille. Kuhunkin

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN

OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN Ransu ja Valtteri opastavat välttämään vaaratilanteita ja toimimaan oikein onnettomuuksissa. Valtteri Väyrynen on Tampereen aluepelastuslaitoksen koulutussuunnittelija. Tämä opas

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Joulukranssi (opetuskokonaisuus)

Joulukranssi (opetuskokonaisuus) Käsityökasvatus Joulukranssi (opetuskokonaisuus) Tekijät Inna Liimatainen Alsu Vakhitova Idir Cheref Abdulkadir Jama Tampereen Yliopisto Kuulumisia III M 7.2 Käsityön opetuksen tavoitteet: - Oppilas kokee

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011

SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 Tälle koko lukuvuodelle olemme suunnitelleet teemaksi MATKALLA Tutkimusmatkamme lähtee minusta itsestä ja laajenee käsittämään ainakin Suomen ja Pohjoismaat. Otamme toimintaamme

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Aikuistoiminta Satakunnan Museossa

Aikuistoiminta Satakunnan Museossa Aikuistoiminta Satakunnan Museossa 15.12.2009 Museolehtori Carita Tulkki Satakunnan Museo www.pori.fi/smu 15.12.2009 1 Satakunnan Museon toimipisteet Satakunnan Museo v. 1888 Perusnäyttely Vesien sylistä

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto

Kirsi Alastalo Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto MENOPELIBINGO Tässä tiedostossa ovat: ohjeet arvottavat menopelien nimet pelimerkit kuvan peittämistä varten 6 erilaista bingoalustaa bingopalkintovitsejä. Lisää bingoalustoja on toisessa tiedostossa.

Lisätiedot

TELINERATA. Ikäryhmä 9-12-vuotiaat, 1 osio (10 min)

TELINERATA. Ikäryhmä 9-12-vuotiaat, 1 osio (10 min) Ikäryhmä 9-12-vuotiaat, 1 osio (10 min) Salipallo/ikuisuuspolttopallo Polttopallosta johdettu leikki, jossa on enemmän toimintaa. Toimintamuoto Pelit ja leikit Kesto 10 min Liikuntataidot Juokseminen,

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

KULTASIIPI 2015-2016

KULTASIIPI 2015-2016 Syksy KULTASIIPI 2015-2016 Elokuussa kultasiivessä alkoivat uuden toimintakauden touhut. Työntekijöinä ryhmässä oli Kirsi Vuori, Pia Granqvist ja Johanna Partinen. Vanhoja konkareita Kirsin lisäksi oli

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE.

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. PuMu D-TYTÖT 2013 Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. Onko 1-tilanne, 2-tilanne, 3-tilanne, 1-3-tilanne, 2-3-tilanne, ajolähtö

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot. 19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta

Lisätiedot

Seuraa huolellisesti annettuja ohjeita. Tee taitokset tarkkaan,

Seuraa huolellisesti annettuja ohjeita. Tee taitokset tarkkaan, Origami on perinteinen japanilainen paperitaittelumuoto, joka kuuluu olennaisena osana japanilaiseen kulttuuriin. Länsimaissa origami on kuitenkin suhteellisen uusi asia. Se tuli yleiseen tietoisuuteen

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Bangkok 2.-6.2.2015 Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Vajaan puolen kilometrin päässä hotellistamme oli venelaituri, jossa kaikki jokilaivat pysähtyivät. Olimme hokanneet, että klo 9.30 alkaen siitä lähtisi

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN!

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! Taatalan palvelukeskuksen harrastusryhmät ja kulttuuriohjelmat ovat kaikille avoimia. Ryhmät ja tapahtumat ovat pääsääntöisesti maksuttomia.

Lisätiedot

MITTAAMINEN I. Käännä! matematiikkalehtisolmu.fi

MITTAAMINEN I. Käännä! matematiikkalehtisolmu.fi 1 MITTAAMINEN I Tehtävät sopivat peruskoulun alaluokille. Ne on koostettu Matematiikkalehti Solmun Matematiikkadiplomeista I IV. Sivunumerot viittaavat näiden diplomitehtävien sivuihin. Aihepiirejä: oma

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot