Nautitaan talvesta!! LIITE: Sähkön myynti- ja siirtohinnat. Himmeli tuo joulun tunnelmaa. Mittarinlukijan oma mittari täyttyy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nautitaan talvesta!! LIITE: Sähkön myynti- ja siirtohinnat. Himmeli tuo joulun tunnelmaa. Mittarinlukijan oma mittari täyttyy"

Transkriptio

1 Nautitaan talvesta!! Himmeli tuo joulun tunnelmaa Maastosuunnittelu tärkeä osa toimintaa Mittarinlukijan oma mittari täyttyy LIITE: Sähkön myynti- ja siirtohinnat KORPELA PLUS 4 / 2010

2 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2011! Olemme tänä vuonna lahjoittaneet joulukorttirahat hyväntekeväisyyteen. Asiakaspalvelu Ota yhteyttä Korpelan Voiman asiakasneuvojiin, kun asiasi koskee: laskutusta sähkönmyyntiä, tuoteneuvontaa ja myyntisopimuksia sähköliittymiä Asiakasneuvojamme vastaavat yhteydenottoihisi ark. klo Puhelinvaihde: Valitse nro 1, kun haluat asiakaspalveluun Valitse nro 2, kun haluat sähkönmyyntiin Valitse nro 3, kun kyseessä on sähköliittymäasiat Suorat numerot: Asiakaspalvelu Sähkönmyynti Sähköliittymät Sähköposti: Mitaleita lasten ja nuorten urheilukilpailuihin Korpelan Voima lahjoittaa lasten ja nuorten urheilukilpailuihin mitalit. Kulta-, hopea- ja pronssimitalien lisäksi on muille varattuna osallistumismitali. Mitaleita voi tilata jokainen Korpelan Voiman verkkoalueella toimiva urheiluseura. Yhteydenotot Korpelan Voimaan: Margetta Santala p. (06) tai KORPELA PLUS 4 / 2010

3 Sisältö Korpela Plus 4 / 2010 Himmeli tuo joulutunnelmaa 4 Maastosuunnittelussa sopimukset ensin 6 Mittarinlukijan oma mittari täyttyy 8 Joulukuu kansanperinteen silmin 10 Judo sopii kaikille lapsista vanhuksiin 12 Oi kuusipuu, oi kuusipuu 14 Lukijakilpailu 16 Kuva: Elina Paavola KORPELA plus KORPELAN VOIMA KUNTAYHTYMÄKONSERNIN ASIAKASLEHTI Nro 4 / vuosikerta ISSN Julkaisija: Korpelan Voima Painos: kpl Vastaava toimittaja: Margetta Santala Toimittaja: Tuulikki Nikkilä Ulkoasu ja taitto: Tiina Fors / Taikahattu Kansi: Elina Paavola Paino: Art-Print Oy 2010 Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri Lukijakilpailun Korpela Plus nro 3/10 voittajat: Heikki Finnilä, Purontaka Juhani Potinoja, Himanka Ari Sipilä, Markkula Mirja Hänninen, Kannonkoski Matti Ojala, Halsua Onnea voittajille!! Leena Sydänmetsä, Kälviä Toni Varila, Kaustinen Riitta Keiski, Kälviä Sirpa Pirilä, Kannus Sirpa Ahola, Hämeenlinna KORPELA PLUS 4 / 2010

4 Himmeli tuo joulutunnelmaa Olkihimmeli on perinteinen joulukoriste. Vanha malli oli komea joulukoriste suuressa maalaistuvassa, siellä se orressa riippuen ja pyörähdellen loi omaa hiljaisen kaunista tunnelmaa. Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola Tuula Luomala opastaa himmelin tekoa. Himmelin teko oli taitajan pitkäjänteisen työn tulos. Kuivista rukiinoljista katkottiin sopivan mittaisia olkia ja ne sidottiin omaan muotoonsa puuvillalangalla. Taitoa ei aina muistettu opettaa jälkipolville ja niinpä se oli jo vähällä unohtua. On kyllä olemassa kirjakin himmelin teosta, sitä ei ole enää myynnissä, mutta kirjastoista tämä teos saattaa löytyä. Kannuksen kansalaisopiston himmelikurssilla Kunkaan kylätalolla syntyy kylän emäntien tekeminä himmeleitä vaikka millä mitalla. Näitä ei myydä, niin paljon niissä on tarkkaa työtä, eikä hintaa pysty määrittelemään, sanovat kurssilaiset. Kurssin vetäjä Tuula Luomala toteaa, että rukiin olkia on nykyisin vaikea saada ja hintakin on korkea. Mehupilleistä tehtyjä himmeleitä hän pitää suoras- KORPELA PLUS 4 / 2010

5 Kunkaan kylätalolla syntyy himmeleitä vaikka millä mitalla kylän emäntien taitavissa sormissa. taan rikoksena. Materiaalin hankinta olikin helppoa, Ohtakarin ja Lahdenkroopin rannoilta Lohtajalta löytyy vaikka millä mitalla meriheinää. Onko se sitten merivehnää tai merikauraa, mutta olkea kuitenkin. Ei ole koskaan tullut mieleenkään, että himmelimateriaalia löytyy näin läheltä ja helposti, kuittaavat kurssilaiset. Tämä merenrannan olki on lujaa, kovempaa kuin rukiinolki. Kerätyt oljet pistetään suolaveteen, missä on pari litraa vettä ja kaksi kourallista karkeaa merisuolaa. Liottamisen jälkeen oljet kestävät paremmin leikkaamista eivätkä halkeile, kertoo Tuula Luomala. Kun valmiita himmeleitä katsoo ei tiedä mitä ainetta olki on, niin hyvin se on rukiinoljen näköistä. Kun himmelin mallin on valinnut, alkaa olkien leikkaaminen, se tapahtuu leikkurilla missä korret katkeavat samanmittaisiksi koiran kynsisaksilla katkoen. Näin messuilla lasipilleistä tehdyn joulutähden ja tietysti kiinnostuin. Lasipillistä tehty himmeli olisi varmasti upea. Tähti oli kaunis, mutta hintakin materiaalille oli kova. Lasipillit maksoivat 95 euroa kilo, kauhisteli Luomala. Palat on katkottu ja niiden sisään pujotetaan puuvillalanka ja siitä sidonta alkaa. Ensin aihio on riippumassa ja sen jälkeen ämpärin päällä, sitten voikin jatkaa tekemistä pöydällä. Pujotusneuloina käytetään patjaneuloja ohuita ja eri pituisia. Tunnelma työn touhussa on hiljainen, jokainen valmistaa omaansa ja ihan omassa tahdissaan. Näytteille oli tuotu monia valmiita himmeleitä. Jälkeä kylän naisilta himmelien teossa syntyy. Mallejakin oli useita, oli tähteä, vaikka joulukuuseen ripustettavaksi, joulukuusi himmelioljista, renkaita himmelin tapaan vaikka seinäkoristeeksi ja tietysti niitä perinteisiä riippuvia eri mallisia ja eri kokoisia. Tuli ihan jouluinen olo niitä katsellessa. Himmelit tehdään niin, että ne voi pakata vaikka kakkulaatikkoon säilytystä varten, himmelin osat menevät sisäkkäin ja koko pienenee, kertoivat emännät. Kansalaisopiston kursseilla on oma hintansa kurssimaksuna, mutta materiaali on ilmaista, vain 50 senttiä maksetaan ohjaajalle puuvillalangasta. Tämä on halpaa oppia ja samalla huvia. Tuula Luomala kertoo omistavansa levottomat kädet, siitä se on lähtenyt himmelien ja muiden käsitöiden teko. Kotona hän pitää Marttojen hardanger kurssia. Himmelikurssia hän pitää jo toista vuotta kansalaisopistossa. Vuodenvaihteen jälkeen on eläkeläisille kaavailussa oma tekemisen piiri, mitä se sitten sisältää tullaan näkemään, jos piiri toteutuu. KORPELA PLUS 4 / 2010

6 Maastosuunnittelussa sopimukset ensin Tuulikki Nikkilä Kuvat: Korpelan Voima Verkko Korpela Oy vastaa verkoston kunnossapidosta ja uusien linjausten maastosuunnittelusta sekä rakentamisesta. Vanhat metsien läpi kulkevat linjat pyritään siirtämään teiden varsille ja se vaatii suunnittelulta pitkäjänteistä työtä. Teiden varsilla on monia maanomistajia, on yksityisiä, tielaitos, kuntia ja kaupunkeja sekä perikuntia. Kaikilta tienvarren omistajilta on saatava lupa ennen kuin linjojen siirtoa pystytään maastoon suunnittelemaan. Kun suunnitelmiin tehdään uusia vaihtoehtoja, niin neuvotteluja jatketaan taas niiden pohjalta, kertoo suunnitteluvastaava Jouni Karvonen maastosuunnittelusta. Meillä ovat käytössä kiinteistötiedot ja lainhuudatukset eli viimeisimmät tiedot maanomistussuhteista ja se helpottaa työtä huomattavasti. Enää ei tarvitse tehdä turhia käyntejä entisten omistajien luona, jatkaa Karvonen. Jos neuvottelut eivät kuitenkaan johda sopimukseen, haetaan sijoituslupaa kunnan tai kaupungin rakennuslautakunnalta. Näin on tapahtunut 4-5 kertaa viimeisen 20 vuoden aikana. Kun luvat ovat kunnossa, suunnitellaan ja neuvotellaan vielä henkilökohtaisesti maanomistajien kanssa muutoksista. Moni asia hoituu henkilökohtaisella keskustelulla. Toteutus on vuorossa pisimmillään kolmen vuoden kuluttua, nykyinen toteutusaikataulu on noin vuosi suunnittelusta. Tolpat pois pellolta Maastosuunnittelija Jorma Kauppinen suorittamassa pylväslinjauksen merkintää. Nykyisin pääosa (3/4) pienjännitelinjoista kaapeloidaan maahan. Kuitenkin suurin osa keskijänniteverkoista (20 kv) tullaan rakentamaan haja-asutusalueella vielä ilmajohtorakenteena ja pylväsratkaisuilla. Näiden johtojen sijoitus pyritään saamaan teiden varsille ja paikkoihin, joissa johtojen pylväiden ja harusten aiheuttama haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Moni maanviljelijä on ottanut tyytyväisenä vastaan tiedon linjojen siirrosta teiden varsille, sillä silloin pylväät poistuvat keskeltä peltoa. Enää ei tarvitse kiertää pylväitä. Kun verkkoa sitten siirretään ja mahdollisesti kaapeloidaan, pyritään hakemaan muitakin johtoja samaan kaivantoon. Kysymykseen tulevat puhelinyhtiöt ja kuituverkon rakentajat. Näin voidaan jakaa kustannuksia. Kaapelointikin tarvitsee luvat maanomistajilta taajamissa ja asiakkaan toiveet pyritään ottamaan huomioon. Asiakkaalle on esim. ollut hyvin tärkeää, että linnuille jätetään istumalanka ja se toive on voitukin toteuttaa. Rakennettavasta pienjänniteverkosta 70 prosenttia on maan alla. Se on uutta ilmajohtoa halvempaa, jos matkalla ei ole täyttä kivikkoa, toteaa Jouni Karvonen. Linjojen siirrolla teiden varteen halutaan taata sähkön saanti katkosten aikana ja lyhentää katkoksia. Parhaillaan suunnitellaan rengasyhteyksiä Ullavanjärven ympäristössä linjalla Ullava Haapala Viitasalo. Samoin Halsuan järven ympärikierto. Verkko Korpela Oy:llä on 1590 kilometriä 20 kv johtoa, siirtojohdoilla saadaan sähköä kyliin ja taajamiin. Pienjännitelinjoja on 1820 kilometriä, niihin kuuluvat kaapelit ja jakeluverkko. Verkoston pylväitä tarkastetaan suunnitelmallisesti ja tarkastaja, jolla on mukanaan paikantaja, antenni ja mikro on tarkastanut kolme viidesosaa pylväistä ja työ jatkuu. Pienjänniteverkossa kaikki pylväät tarkastetaan ja vialliset vaihdetaan, kertoo Jouni Karvonen yhdessä maastosuunnittelija Olli Mäkelän kanssa. Suunnitteluvastaava Jouni Karvonen esittelemässä tienvarteen siirrettyä ja uusittua päällystettyä 20 kv ilmajohtoa. KORPELA PLUS 4 / 2010

7 KORPELA PLUS 4 / 2010

8 Mittarinlukijan oma mittari täyttyy Timo Niemi eläkkeelle tammikuun lopussa Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola ja Korpelan Voima Mittarinlukija Timo Niemi aloitti työuransa jo isän kanssa metsätöissä 14-vuotiaana, 16-vuotiaana hän oli töissä eri puolilla Suomea ja Ruotsissakin tehtaan töissä. Siinä ajassa ehti olla monenlaisia kämppäkavereita ja samalla oppi tulemaan toimeen kaikkien kanssa, särmät hioutuivat. Ruotsista tie vei merille laivan kansimieheksi. Sieltä Timo Niemi tuli Kannukseen isän hautajaisiin ja siltä reissulta työpaikaksi tuli Korpelan Voima. Työuraa Korpelan Voimalla tulee kuutta kuukautta vaille 40 vuotta, kun jätän työpaikkani ensi vuoden tammikuun viimeisenä päivänä. Työtä olen tehnyt neljän toimitusjohtajan alaisena. Puuhaa riittää eläkepäivillekin omassa metsässä ja lastenlasten kanssa touhutessa, toteaa Timo Niemi. Timo Niemi kouluttautui sähköasentajaksi Valkeakoskella työn ohessa. Kaksi vuotta hän toimi Korpelan voimalaitoksella päivystäjänä, sitten linjoja rakentamassa ja pylväitä pystyttämässä linjamiehenä. Taidan olla niitä viimeisiä miehiä, jotka ovat rautakangella ja lapiolla kaivaneet pylvään reikiä maastoon. Työ oli kovaa ja hankalimpiin paikkoihin pylväätkin kannettiin olkapäillä. Työ edistyi ja apuriksi tuli Pioneeri tärypora, pää siinä oli illalla kipeänä ja tärinä tuntui kropassa pitkään. Sitten tuli dynamiitti auton perälle ja työ taas helpottui, muistelee linjamiehen työaikaa Timo Niemi. Onneksi tuo työ on helpottunut ja nämä raskaat työt tehdään koneilla, mutta se oli ennen se. Haaranperiä myöten monesti kahlattiin hangessa kantaen raskaita eristimiä pylväille. Tuo homma on luonut Niemeen tiettyä sitkeyttä ja kuntoa, mukavia muistoja löytyy myös nuotion äärellä vietetyistä evästauoista. Joka talossa on käyty Timo Niemi lukee asiakkaiden kulutusmittarit koko Korpelan Voiman alueella. Yhtään taloa ei ole jäänyt käymättä eikä yksikään talo ole kieltänyt mittarin luentaa. Hankaliakin asioita on matkan varrelle sopinut, mutta selvitty on. Niemi lukee mittarilukemat, kirjaa ne tietokoneen etäpäätteelle, mistä ne kirjautuvat edelleen keskustietokoneelle ja sieltä lähetetään sähkölaskut. Mittarinlukijoita oli aikoinaan yli 200, he olivat muuntajahuoltajia, joiden tehtävänä oli vaihtaa sulakkeet ja lukea mittarit. Vuodesta 1996 lähtien Timo Niemi on vakituisesti lukenut mittarit. Automaattinen mittarinluku korvaa tulevaisuudessa mittariluennan. Korpelan auto kaartaa pihaan ja mittarinlukija Timo Niemi astelee asiakkaan ulkona olevalle sähkökaapille ja kirjaa lukemat etäpäätteen muistiin. Kun mittari on sisätiloissa, on soitettava ovikelloa tai koputettava ovelle. Vanhimmissa liittymissä mittarit ovat miltei poikkeuksetta sisätiloissa, mittari saattaa olla jopa makuukamarissa. Kaustisella yli puolet sähkömittareista on talon sisällä. Uudemmissa kiinteistöissä, vuodesta 1982 lähtien, sähkökeskus on aina rakennuksen ulkopuolella. KORPELA PLUS 4 / 2010

9 Timo uittamassa kaapelia Ruotsalon edustalla Kuusisaareen vuonna Kaapeli vedettiin ilmalla täytettyjen säkkien avulla toiselle rannalle. Elämän koulusta ihania muistoja Timo Niemi kertoo, että asiakaskunta on koostunut pääministeristä yksin asuvaan mummoon tai pappaan ja kaikkea siltä väliltä. Ihmisten kanssa pitää tulla toimeen, kaikki asiakkaat ovat samanarvoisia. Tämä on ollut oikeaa elämän koulua ja jättää paljon ihania muistoja niin asiakkaista kuin työkavereistakin, juttelee Niemi. Juhlallista oli Lohtajan ja Ullavan pappiloissa missä pöytä oli katettuna, kun pappilan väki oli kuullut mittarinlukijan olevan liikkeellä, muistelee Niemi haikeana. Kontakteja on syntynyt niin, että kaiholla niitä muistelee. Kälviän edustan saarille mennään suksilla ja siellä sai tuntea olevansa ihan mukava vieras. Viime talvena hiihtomatkaa merellä tuli viitisentoista kilometriä, merellä on osattava kulkea ettei kastele itseään, sanoo Timo Niemi. Työssään Timo Niemi on oppinut kuuntelijaksi, hankalista tilanteista selvitään aina keskustelemalla. Siinä on asetettava itsensä keskustelukumppanin asemaan. Kun kiertää lukemassa mittaria vuodessa, on kuntokin pysynyt hyvänä ja liikuntaa tullut ihan tarpeeksi. Perhe tukena Vaimon Timo Niemi löysi Raution sunnuntaitansseista ja koti tuli Kannukseen. Perheessä on kaksi poikaa ja kolme pojanpoikaa, helmikuussa on tulossa yksi lapsenlapsi lisää. Toinen pojista asuu Kannuksessa. Vaimo on toiminut 32 vuotta perhepäivähoitajana ja taannut miehelleen terveen elämän hyvine ruokineen. Vapaa-aika on kulunut omassa metsässä tekemällä puita omiin tarpeisiin. Tietysti lasten elämän seuraaminen ja heidän auttamisensa ovat tärkeässä asemassa. Pojanpoikien kanssa touhuillen ja metsää perkaillen, siinäpä ne eläkepäivien harrastukset työn tilalle, naurahtaa Timo Niemi. Timo ja liikunnan riemua tykypäivänä vuonna KORPELA PLUS 4 / 2010

10 Joulukuu kansanperinteen silmin Tuulikki Nikkilä Kuvat: Pixmac Joulukuuta on kansanperinteen tutkija Juha Nirkko sanonut oikeaksi kansanperinteen runsauden sarveksi. Päivitys alkaa Suomen itsenäisyyspäivästä eli Niilon tai Nikolauksen päivästä, joka on saattanut olla nykyisen joulupukin esikuva. Joulukuulle osuvat pimeän ajan pisimmät yöt ja sitä kuvaakin sanonta, että Lucian yön jälkeen kukkokin putoaa orreltaan kolme kertaa. Tulkinta voisi olla vaikkapa niin, että kun on niin pimeää, kukkokin orrellaan nukahtelee ja tippuu vähän väliä alas. Tuomas onkin sitten joulun merkkimiehiä, hänestä sanotaan, että hyvä Tuomas joulun tuopi ja paha Nuutti sen pois vie. Nirkko toteaa, että Tuomaan päivään kuuluu kansanperinteessä yksi kaunis vivahde, miehet saavat lopettaa työnteon ja jäädä viettämään joulun pyhiä, kun taas naisille kiireet vasta alkavatkin. Kansanperinteeseen kuuluvat myös pitkät sääennusteet, pyryt ennen Tuomaan päivää olivat odotettuja sillä mitä ennen Tuomasta kinostaa, kinostaa laariin. Suojaava lumikerros estää maata jäätymästä syvästi ja se edistää siten vuodentuloa eli satoa. Tuomaksen runomitta Tule, tule Tuomas kulta, tuo joulu tullessas, oluttynnöri olallas, piimäjuusto pivossas. Kansanperinteen pitkät sääennusteet voi lukea myös Aatamin ja Eevan nimipäivänä eli jouluaattona, jos on kova pakkanen on pakkasta toukokuussa. Tuuli ja sade joulupäivänä ennustaa katovuotta. Leuto joulu ennustaa kylmää juhannusta ja pakkasjoulu lämmintä keskikesän juhlaa. Siitä nyt sitten pistämään enteet muistiin ja kesän jälkeen voi todeta kuinka kansaperinne onnistuu kisassaan meteorologien kanssa. Kun tulis joulu, että sais yölläkin syödä Entisaikaan ei jouluruokia korjattu pois pöydästä vaan siinä oli mahdollisuus käydä yölläkin syömässä. Liekö se tiptap -laulukin syntynyt kansanperinteen innoittamana, tontutkin pääsivät isäntäväen joulupöydän antimista nauttimaan. J o u l u p ä i v ä n ä piti nousta aikaisin ja kiiruhtaa joulukirkkoon, sinne kun mentiin hevosella tarvittiin aikaa myös matkaan. Paluumatka joulukirkosta jo ajettiin kilpaa muiden valjakoiden kanssa. Joulupäivänä oli aikoinaan ehdoton 10 KORPELA PLUS 4 / 2010

11 vierailukielto, päivää vietettiin perheen kesken rauhallisesti. Tapaninpäivänä oli sitten jo virtaa kertynyt niin paljon, että liikkeelle piti lähteä. Tapani on Pyhän Stefanuksen perillinen ja hevosten suojelupyhimys. Tapanin päivänä lähdettiin liikkeelle, opetettiin kesällisiä varsoja reen eteen, käytiin hevosella Tapanin ajelulla. Tapanina nuoret purkivat pyhäpäivien rauhallisuuden tansseissa ja kotihipoissa. Vanhan tavan mukaan saattoi kylän raitilla nähdä myös Tapanin pukin, joka ei tuonut lahjoja vaan vaati taloista kestitystä. Päivä on jo kukonaskeleen pidempi kuin ennen talvipäivän seisausta Seuraavaksi vietetään Jussin-päivää, tanssien ja leikkien, monesti nuorisoseurat esittivät iltamissaan näytelmiä ja kaikilla oli hauskaa. Talon työt olivat joulun ajalta poissa mielestä eikä vielä neljäntenä joulupäivänä, viattomien lasten päivänä, saanut tehdä töitä, vain pienet askareet olivat sallittuja. Uudenvuoden aattona Sylvesterin päivänä kannatti kansanperinteen tietojen mukaan olla korva tarkkana, kun kuuntelee naapurin oven takana ja siellä puhutaan rahasta, tietää se rikastumista. Uuden vuoden taiat Uuden vuoden taiat olivat aikoinaan vakava juttu, nykyisin niillä leikitellään. Tinan valannassa katsotaan varjosta mitä vuosi tuo tullessaan ja röpelöinen pintahan tietää rahaa. Korteista ennustetaan kohtaloita, kuppien alle piilotetaan esineitä, sekoitetaan kupit ja katsotaan mitä kupin alta löytyy. Jos nyt vieläkin on ilman sitä armastaan, voi sitä katsoa peilistä. Laitetaan kaksi peiliä pöydälle vastakkain ja niiden väliin kynttilä, näin syntyy loputon kynttilä-peilikuja. Keskiyöllä katsotaan tuohon kujaan, siellä pitäisi näkyä tuleva puoliso, häitä enteilevä väkijoukko, lasta ennustava kehto. Uudenvuodenyönä voisi laittaa tyynyn alle vihkisormuksen tai vihkiraamatun, silloin voi unessa nähdä tulevan puolisonsa. Kansanperinnettä taikoineen uskomuksineen ja ennusteineen on nyt tarjottu lähes ymmyrkäinen vuosi. Uteliaat voivat tutkia asioita sitten itsekseen ja vanhempiaan tenttaamalla. Lähteinä: Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto ja kansanperinteen tutkijan Juha Nirkon kirjoitukset KORPELA PLUS 4 /

12 Judo sopii kaikille lapsista vanhuksiin Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola Judon harjoitustilat Kaustisella entisissä huonekaluliikkeen tiloissa täyttyvät lasten temmellyksestä ja äänistä tiistaisin puoli kuudelta. Paikalle saapuu 14 vilkasta 6 9-vuotiasta pikku judokaa. Ohjaajina toimivat Erkki Kivioja ja Alisa Järvelä. Ovarin! komentaa Erkki Kivioja ja kaikki lapset rientävät riviin. Mokuso tarkoittaa hiljentymistä ja keskittymistä. Polvillaan, leuka rinnassa, silmät suljettuina ja kädet reisien päällä, ollaan hiljaa ja keskitytään harjoituksiin. Ukemi on ehdottomasti judokan henkivakuutus, siinä opetellaan kaatumaan loukkaamatta itseään. Ukemia harjoitellaan joka kokoontumiskerralla niin, että sitä ei tarvitse ajatella tehdessään. Se syöpyy niin syvään judokan mieleen, että siitä on hyötyä kaatumisessa tatamin ulkopuolellakin, toteaa Erkki Kivioja. Lasten harjoitukset ovat leikkimielisiä, paljon kertausta ja vähän uutta. Erilaisia hippaleikkejä ja päästään sitä kokeilemaan taitoja toisen kaatamisessakin. Kaikilla on hauskaa, se näkyy silmäkulmasta ja vilkkaimpia joutuu välillä muistuttamaan, että harjoituksissa puhuu vain ohjaaja. Rauhallinen eteneminen on kaiken a ja o, kaikki alkaa siitä ukemin tekemisestä. Välillä on rauhoituttava ja pistettävä tatamille makuulle, silmät suljettuina ja aivan rentoina. Harjoitus kestää 45 minuuttia kerrallaan ja hikihän siinä pukkaa pikkuisillekin, joilla kaikilla oli muuten judokan puku eli judoki päällä. Vyö on vielä valkoinen, neljällä kaverilla keltainen. He ovat olleet mukana jo viime kaudella ja suorittaneet keltaisen vyön. Judoa 16 vuotta Kaustisella Kaustisen Pohjan- Veikot otti judon mukaan 1994, Pekka Kainu toi lajin Etelä-Pohjanmaalta Kaustiselle. Kaustisella on koulutettu alkeiskurssilaisia , harmi vain, että liki 90 % lopett a a j u d o n vihreään vyöhön. Kivioja arvelee, että siinä ehkä tulee judo liian äkkiä liian kovaksi, eikä muisteta sitä rauhallista etenemistä. Kaustisen judokoista löytyy kolme graduoitsijaa, he voivat arvioida vyökokeita. Tärkeintä judossa on keskittyminen, oman kehon hallintaan ja toisen huomioon ottamiseen. Tässä lajissa ei tule koskaan valmiiksi, aina riittää opiskeltavaa, toteaa Erkki Kivioja. Kivioja pitää judon traditiot, ne ovat hienoja, kumarrukset, tervehtimiset ja liikkeiden aloitukset on ohjattu judon ohjeissa. Sopii kaikille Erkki Kivioja vakuuttaa, että judo sopii kaikille iästä tai sukupuolesta riippumatta, vanhuksista vammaisiin. Kelan kannattaisi kurssittaa iäkkäitä ihmisiä judossa, esimerkiksi ukemin opettelu säästäisi loukkaantumisilta kaaduttaessa. Kivioja puhuu omastakin kokemuksestaan, oma sairaus, Parkinsonin tauti, on pysynyt hyvin hallinnassa, kiitos oman judoharrastuksen. Kurssivalikoimasta löytyy jokaiselle tasolle sopivaa harjoiteltavaa, kunto ja liikkumisen taito kasvavat, vakuuttaa Erkki Kivioja. Koko ajan opin itsekin ja pidän omaa kuntoani yllä. Keväällä olen lähdössä Japaniin, Kodokan koko maailman judokeskukseen, kymmenen päivän matkalle. Odotan, että sieltäkin opin jotain uutta, toteaa Kivioja. Alisa Järvelä ja Erkki Kivioja ohjaavat Kaustisella judoa harrastavia. 12 KORPELA PLUS 4 / 2010

13 Judoharjoituksissa kaikilla on hauskaa, se näkyy silmäkulmasta. Lasten harjoitukset ovat leikkimielisiä, paljon kertausta ja vähän uutta. JUDO Laji syntynyt 1880-luvulla Japanissa, Jigoro Kano muokkasi japanilaisista taistelutaidoista liikuntamuodon, jossa vastustajaa vahingoittamatta voitiin kilpailla. Suomessa hän esitteli Judoa vuonna 1890, judotoiminta alkoi Suomessa 1954, lajiliitto tuli 1958 ja olympialaisiin judo tuli mukaan Tavotteita Käytöstavat ja toisen kunnioittamisen periaate. Mitä nuorempana aloittaa sen paremmat mahdollisuudet on elinikäisen oppimisen aikana omaksua vaikeatkin tekniikat niin hyvin, että ne ovat luontevia. Judoa harrastava on judotatamin ulkopuolella henkisesti ja fyysisesti vahva ihminen. KORPELA PLUS 4 /

14 14 KORPELA PLUS 4 / 2010

15 Tuulikki Nikkilä Kuva: Pixmac Aloitetaan laulu sitten suomeksi, ruotsiksi, saksaksi tai jollain muulla kielellä, aina on kysymyksessä meidän rakas joulukuusemme. Mitä olisikaan joulu ilman joulukuusta, no joulu kuitenkin, mutta tunnelmassa olisi pieni särö. Joulukuusi on suhteellisen nuori suomalaisissa kodeissa, mutta itse joulukuusella on monisatavuotinen historia takanaan. Joulukuusen historian katsotaan alkaneen Saksasta, missä Martti Luther toi pienen kuusen koristamaan kotiaan, latvassa oli enkelin kuva. Historia on siis alkujaan 1500-luvulta, Lutherin keksimästä joulupuusta ei ole varmuutta, mutta se tiedetään, että protestantit aloittivat kristillisen joulukuusitradition. Perinne lähti maailmalle saksalaiselta Strasbourgin alueelta. Aivan aluksi joulukuusia ei nähty yksityiskodeissa, vaan julkisilla paikoilla ja yhteisöjen juhlatiloissa. Lutherin joulukuusi Vuonna 1878 Kyläkirjaston kuvalehden kannessaan julkaistiin kuva taiteilijan tekemästä taulusta Martti Lutherin perheen joulunvietosta. Pöydällä on joulukuusi kynttilöineen, enkelin kuva latvassa ja sen ääreen Lutherin perhe oli lähimpine ystävineen kokoontunut. Tä m ä kuva on täysin saksalaisen taiteilijan mielikuvituksen tuotetta luvun alkupuolelta, mutta kuvalla oli suuri merkitys joulukuusen leviämiselle ja käyttöönotolle. Ajan joululehdet ja Topeliuksen Talvi-iltain tarinat tekivät joulukuusta tunnetuksi koko kansalle. Virossa tiedetään ruusuin koristeltuja joulukuusia pystytetyn Mustapäiden kauppiaskillan toimesta satoja vuosia sitten. Riika mainostaa televisiossa 500 vuotiasta joulukuusta. Kuusen historiaan kuuluu tarina Vapahtajasta, joka rajumyrskyn yllättäessä etsi suojaa ja apua puiden alta. Vain kuusi levitti uskolliset lehvänsä ympäröimään Vapahtajaa, joka kiitollisena siunasi puun viheriöimään kesät talvet. Varhaisin tieto Suomesta Varhaisin tieto joulukuusesta suomalaiskodissa on vuodelta Tuolloin paroni Klinkowströmin suurilla joulukutsuilla Helsingissä oli peräti kahdeksan joulukuusta, joista yksi oli niin suuri, että sen takana oli posetiivinsoittaja. Kun Topelius tavoistaan poiketen vietti jouluaan Helsingissä Rosenkampfin perheessä 1839, hänen saapuessaan kyläpaikkaansa iltaseitsemältä oli siellä jo sytytetty kuusenkynttilät. Koulun joulukuusi Moni näki joulukuusen ensimmäistä kertaa koulun joulujuhlassa 1900-luvun alkupuolella. Aluksi joulukuusen sai hakea mistä vain, se oli jonkinlainen jokamiehen oikeus. Nykyään kuusen hankinta on vaikeampaa, sen voi hakea omasta metsästä tai luvalla naapurin metsästä, kuusivarkaitakin liikkuu, varmin keino taitaa olla joulukuusen osto. Sadassa vuodessa joulukuusi levisi kaikkialle Suomeen, virikkeitä tuli niin etelästä kuin lännestäkin. Joulukuusen tulo sai osakseen myös kritiikkiä ja tulipalovaara oli ilmeinen. Monessa maalaistuvassa viimeistään joulukuusen tuonti tupaan merkitsi lattialle aikaisemmin levitetyistä jouluoljista luopumista. Ensin kuusi ripustettiin tuvan kattoon, pian se kuitenkin laskeutui lattialle ja tarvitsi pystyssä pysyäkseen jalan. Ensin jalka oli laudoista tehty ristijalka. Nykyinen joulukuusi seisoo milteipä poikkeuksetta metallisessa tai muovisessa kuusenjalassa, missä kuuselle on tarjolla vettä virkistymiseen ja vihreänä pysymiseen. Palavat kynttilät oksilla Kynttilöiden teon suomalaiset ovat osanneet jo pitkään, ensi kynttilät tehtiin talista ja myöhemmin otettiin käyttöön steariini. Palava kynttilä kuusen oksalla oli vahdittava, kun vielä talon lapsikatras juoksenteli isossa tuvassa kuusen ympärillä. Paloturvallisuus oli taattava ja kynttilät sammutettava ajoissa, ettei koko kuusi syttynyt palamaan. Ensimmäiset sähkökynttilät (sähkölamput) joulukuuseen syttyivät Pietarsaaren torin kuuseen 1905 ja Helsingissä vasta Sähkökynttilät joulukuusessa ovatkin paloturvalliset ja niitä on saatavilla monenlaisia niin sisätiloihin kuin ulkokuuseenkin. Helsinki on lahjoittanut vuodesta 1954 lähtien joulukuusen Brysselin kaupungille. Joulupuun asema suurimpana ja tärkeimpänä koristeena on horjumaton. Joulukuusen hankintaa yritettiin jo rajoittaa, kun pelättiin metsän puolesta, josko runsas kuusien käyttö vähentää metsätuloja.. Suomessa on ryhdytty viljelemään joulukuusia, kun metsäkoneet tallovat metsissä parhaat latvakuuset ja laadukkaista kuusista oli pulaa. Allergisen kodin avuksi valmistetaan kuusia nykyisin jo muovista ja aika hyvän näköisiäkin. Kuusen koristelu Alkuun kuusen koristeet tehtiin kotona, kuusen latvaan valmistettiin aina tähti, mutta muut koristeet syntyivät mielikuvituksen siivittäminä. Alkuun kuusen oksille ripustettiin punaposkisia omenoita, kirjavia kuusen karamelleja, paperista leikeltyjä nauhoja ja muita koristeita, saattoipa oksilla riippua myös joulupipareita. Koristeina tulivat käyttöön erilaiset kirkkaat pallot ja kellot. Lasipallot olivat helposti särkyviä ja pian tilalle tulivat muoviset pallot ja kellot. Kuusen koristelussa rajoja ei löydy, jokainen saa toteuttaa oman kuusensa koristelun oman mielensä mukaan vaikkapa niillä ruusuilla, jota Tallinnassa käytettiin. Joulukuusi on kodin keskeinen joulukoriste ja tässä pieni katsaus joulukuusen historiaan, siitä riittäisi kerrottavaa vaikka kuinka pitkästi. Lähteenä: Vilkunan Vuotuinen ajantieto ja lukuisat nettisivut. KORPELA PLUS 4 /

16 lukijakilpailu Etsi piparipojat ja -tytöt lehden sivuilta! Palkintona kymmenelle etsijälle 15 euroa, joka hyvitetään sähkölaskussa. Lähetä vastauksesi meille mennessä. PIPARIPOJAT JA -TYTÖT LÖYTYIVÄT SIVUILTA: Nimi: Osoite: Puh. Palkitsemme kymmenen tehtävän ratkaisijaa 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Palauta tämä sivu mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, Kannus. Kuoreen merkintä "LUKIJAKILPAILU". 16 KORPELA PLUS 4 / 2010

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Vaihtoehtoiset KAUNIIT JOULUISET KODIT. Kauniit kodit JOULUHERKUT MITÄ LAHJAKSI? JOULULAHJAVINKIT JOKA KUKKAROLLE 5,90

Vaihtoehtoiset KAUNIIT JOULUISET KODIT. Kauniit kodit JOULUHERKUT MITÄ LAHJAKSI? JOULULAHJAVINKIT JOKA KUKKAROLLE 5,90 Kauniit kodit 5,90 Marraskuu 2015 KaritaTykka: Aito ruoka kuuluujouluun TEE ITSE JOULUN HELPOT KORISTEET KIERRÄTÄ & TUUNAA JOULUHERKUT H Vaihtoehtoiset MITÄ LAHJAKSI? JOULULAHJAVINKIT JOKA KUKKAROLLE KAUNIIT

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Lauletaan useita kertoja siten, että nostellaan vuoroin oikeaa ja vasenta jalkaa.

Lauletaan useita kertoja siten, että nostellaan vuoroin oikeaa ja vasenta jalkaa. Tammikuun liikuntavinkit lähde: suunnittelen liikuntaa palvelu (www.nuorisuomi.fi) SUKSITANSSI: Tuttu laululeikki sukset jalassa. Harjoitellaan tasapainotaitoa. Leikitään tasaisella alueella, jossa kaikille

Lisätiedot

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta.

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Näytelmä Joulusatu : sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Laatinut: Jaroslava Novikova Opetuskommentit: 1. Kyseessä on draamaa. Esitimme

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kenguru 2014 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2014 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi Vantaan Jukara KARATE JUDO AIKIDO KARATE Kausitiedote Syksy 2006 SHORINJIRYU KARATEN SM KILPAILUT Kokusai Shorinjiryu karaten avoimet SM-kilpailut järjestetään 28.10.2006 Espoossa. Jukarasta kisoihin lähtee

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: 1. Millainen sää oli uudenvuodenaattona? 2. Miten tyttö oli menettänyt puukenkänsä? 3. Millaiset hiukset tulitikkutytöllä oli?

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014 Yhteislaulut Joulu on taas (Trad.) :,: Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. :,: :,:Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo. :,: :,:

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Taustatietoa työpäivään Päivystysviikko käynnissä (pe 14.15- pe 07.00) 6krt/talvikausi

Lisätiedot

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Lahjaksi Elämä lapselle!

Lahjaksi Elämä lapselle! Lahjaksi Elämä lapselle! Ole mukana tukemassa lastemme hyvinvointia. Tämän vuoden teeman mukaisesti varoja ohjataan lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. Yhdessä mahdollistamme heille lämpimän joulumielen.

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Varpulan tilan kurssiohjelma 2012:

Varpulan tilan kurssiohjelma 2012: TULE VARPULAN VALMIILLE KURS SILLE TAI KERÄÄ OMA PORUKKA JA VARAA KURSSI! Varpulan tilan kurssiohjelma 2012: Tammikuu: 18.01. keskiviikkona klo 18-21..Ruisleipäkurssi Helmikuu: 01.02. keskiviikkona klo

Lisätiedot

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA VÄRTSILÄN TAPAHTUMAKALENTERI VÄRT SI LÄN KYL ÄT IEDO T E t alvi 2013 /20 14 www. vart sila.f i Värtsilän kirkossa tapahtuu! 04.12. klo 18 Jouluaskartelu perheille seurakuntakodilla. 08.12. klo 17-19 Myyjäiset

Lisätiedot

Kattopedagogiikka moninkertaista liikuntatilat päiväkodissa!

Kattopedagogiikka moninkertaista liikuntatilat päiväkodissa! Kattopedagogiikka moninkertaista liikuntatilat päiväkodissa! Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Ideoijina Liikunnan iloa päiväkoteihin kehittämishankkeen osallistujat Päätösseminaari

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Työssäoppimisjakso Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Kobe? Kobe - yksi Japanin suurkaupungeista (~1,6 milj. asukasta) ja tärkeä satamakaupunki, joka sijaitsee Hyogon prefektuurissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

JOULUAJAN KYSYMYKSET. Käyttöideoita

JOULUAJAN KYSYMYKSET. Käyttöideoita JOULUAJAN KYSYMYKSET Kortit juhlatunnelman herättelyä ja juhlan suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. Alussa on helppoja ja lopussa vaikeita kysymyksiä.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ TAIDETEOS

SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ TAIDETEOS SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ TAIDETEOS SEIKKAILU PEIKKOMETSÄSSÄ 1. Peikot ovat taitavia ylittämään metsän esteitä. Miten voitte ylittää kiven, ison oksan tai kaatuneen puun? 2. Peikot tykkäävät tasapainotella

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka) Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 3 pistettä 1. Missä kuviossa mustia kenguruita on enemmän kuin valkoisia kenguruita? Kuvassa D on 5 mustaa kengurua ja 4 valkoista. 2. Nelli haluaa rakentaa samanlaisen

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Mitä perinteitä uudenvuoden viettoon kuuluu kotimaassasi? Mitä tiedät suomalaisten joulunvietosta?

Mitä perinteitä uudenvuoden viettoon kuuluu kotimaassasi? Mitä tiedät suomalaisten joulunvietosta? 1 Mitä perinteitä uudenvuoden viettoon kuuluu Mitä tiedät suomalaisten joulunvietosta? Millaista ruokaa sinun kotimaassasi perinteisesti syödään jouluna? Mikä on ikimuistoisin joululahja, jonka olet saanut?

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 Puheenjohtajan palsta Hei kaikille venesjärveläisille ja lehden lukijoille. Nyt se ISOKESÄ vihdoin alkoi. Niin ainakin omat lapset sanoivat

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE?

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? Kyllä on! Lahjat, koristeet ja kattaukset, mitä ikinä jouluusi tarvitset! Tervetuloa jouluostoksille Espoontorille! EI ITKEÄ SAA, EI STRESSATA SAA, JOULU ON TULLUT

Lisätiedot

Ammattina voimajohdot

Ammattina voimajohdot Ammattina voimajohdot henkilöiden kokemuksia työstä myös alan historiaa 1949-2015 kirjoitettu vv. 2013-15 merkittäviä tukihenkilöitä: FG: Marjaana Kivioja, Kari Lindholm, Ari Silfverberg jne Eläkeläiset:

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Gigantin joulukysely 2015 Tätä kuuluu suomalaiseen jouluun ja vuoden 2015 toivelahjat.

Gigantin joulukysely 2015 Tätä kuuluu suomalaiseen jouluun ja vuoden 2015 toivelahjat. Gigantin joulukysely 2015 Tätä kuuluu suomalaiseen jouluun ja vuoden 2015 toivelahjat. Kyselyn toteutus Gigantti toteutti verkkokyselyn jouluun liittyvistä toiveista ja mieltymyksistä. Kyselyyn vastasi

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot