TULOSRAHOITUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA AMMATILLISESSA LISÄKOULUTUKSESSA Lea Juhola erityisasiantuntija Opetushallitus

Transkriptio

1 TULOSRAHOITUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA AMMATILLISESSA LISÄKOULUTUKSESSA Lea Juhola erityisasiantuntija Opetushallitus Tulosrahoitus

2 Tulosrahoitus ammatillisessa koulutuksessa Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) 25 ja 27 Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) 5-8 ja Tulosrahoitus

3 Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus vuonna 2013 MITTARIT TULOSRAHOITUS- INDEKSI VAIKUTTA -VUUS (90 %) Vaikuttavuus (90 %) -sijoittuminen työelämään -sijoittuminen jatko-opintoihin -keskeyttäminen -tutkinnon suorittaminen T U L O S I N D E K S I HENKILÖSTÖ (10 %) Opettajien kelpoisuus (7 %) Henkilöstön kehittäminen (3 %) Tulosrahoitus

4 Mittariarvojen tulkinnasta ja analysoinnista - tuloksellisuuden mittaamisessa tarkastellaan historiatietoja - koulutuksen järjestäjän tulee tarkastella omaa toimintaansa pidemmällä aikajänteellä, jotta tulosmittareiden tuottamaa informaatiota voidaan peilata relevantisti omaan toimintaan - koulutuksen järjestäjät arvioivat, millä tavoin mittarien informaatio kytkeytyy toiminnan nykytilaan ja millaisia johtopäätelmiä sen pohjalta voidaan tehdä - tuloksellisuuden ja laadun parantamiseksi tehdyt toimenpiteet näkyvät mittareissa vasta useamman vuoden päästä, mikä korostaa osaltaan kehittämistoiminnan pitkäjänteisyyttä Tulosrahoitus

5 Mittariarvojen tulkinnasta ja analysoinnista - tulosrahoitusjärjestelmän tuottaman ohjausinformaation arvo ja hyödynnettävyys koulutuksen järjestäjälle on sidoksissa siihen, millä tavalla tulosrahoituksen mittarit on kytketty omaan toiminnan tuloksellisuuden seurantajärjestelmään ja laatujärjestelmään. Tämä luo perustan määrittää, miten tuloksellisuusmittareiden tuottama informaatio näkyy omassa toiminnassa, millaisilla toimilla omassa organisaatiossa voidaan vaikuttaa tuloksellisuuteen ja miten tuloksellisuuden kehittymistä voidaan seurata. Tulosrahoitus

6 Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus - tulosrahoituksen osuus 3 %, v n. 46,8 milj. euroa - mukana oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintalaskennassa: oppilaitosmuotoinen 1. ops-perusteinen ammatillinen peruskoulutus 2. näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus oppisopimuskoulutus 1. ops-perusteinen ammatillinen peruskoulutus 2. näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus - mittaamisen kohteena opiskelijat - jos tulosrahoituksen osuus ylittää 10 %,ylittävästä osuudesta vähennetään 33 % Tulosrahoitus

7 Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus vuonna tulosindeksi vuodelle 2013 laskettu niille järjestäjille, jotka saaneet valtionosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen vuonna porrastus 4/5 tulosindeksin laskennassa mukana olevista - laskennassa mukana 112 koulutuksen järjestäjää - alin tulosrahaa saava pistemäärä on tulosrahoitusta saa 90, ei saa 22 - pisteen hinta = 0, Tulosrahoitus

8 Tulosindeksiä laskettaessa ei oteta huomioon työvoimapoliittista aikuiskoulutusta ammatillisia erityisoppilaitoksia erikoisoppilaitoksia (siltä osin kuin erikoisoppilaitoksella on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, koulutuksen järjestäjä kuuluu tulosrahoituksen piiriin) palo-, poliisi- ja sotilasalan oppilaitoksia eikä Ahvenanmaan oppilaitoksia tarkasteltavasta perusjoukosta poistetaan sellaiset opiskelijat, joilla on puutteellisia tietoja tai jotka tarkastelujakson lopussa ovat varusmiespalveluksessa, siviilipalveluksessa tai joille ei tarkastelujakson lopussa löydy puutteellisesta henkilötunnuksesta tai muusta syystä johtuen (esim. maasta muuttaneet) tietoa pääasiallisesta toiminnasta Tulosrahoitus

9 tulosindeksiä laskettaessa ei oteta huomioon Tilastollisen luotettavuuden varmistamiseksi poistetaan ne koulutuksen järjestäjät, joiden opiskelijoiden määrä tarkastelussa rajausten jälkeen alle 45. Tulosrahoitus

10 Vaikuttavuusmittarin tarkastelujakso vuoden 2013 tulosrahoituksessa Koulutuksen järjestäjien tietyn ajankohdan opiskelijoiden sijoittuminen noin kolmen vuoden seurantajakson jälkeen Kaikki ko. mittareissa käytetty tieto perustuu Tilastokeskuksen henkilötason aineistoihin Opiskelijoiden poiminta Sijoittumisen tarkasteluperiodi Tulosrahoitus

11 Vaikuttavuusmittarin perusjoukon rajaus Koulutusryhmä ammatillinen peruskoulutus vuonna 2007, läsnäolevat Henkilötunnus puutteellinen 329 Ei opetushallinnon alainen koulutus Opetushallinnon koulutusaste ei toinen aste, ammatillinen koulutus 60 Opiskelun prioriteetti ei ensisijainen tutkinto 4516 Noste-ohjelman opiskelijat 1081 Oppilaitostyyppi on ammatillinen erityisoppilaitos, Aloitusvuosi on epämääräinen 1 Tuntematon ammatillisen/korkeamman tutkinnon suoritusaika 961 Tavoitteena tutkinnon osan tai osien suorittaminen 4287 Pääasiallinen toiminta on tyhjä vuonna Pääasiallinen toiminta on varusmies, 25, vuonna Ei tulosrahoituksen piirissä tai tietosuojasyy 414 Lopullinen tarkastelujoukko Tulosrahoitus

12 Opiskelijoille määritellään seurantaperiodin päätteeksi viisi vaihtoehtoista tilannetta RYHMÄ KUVAUS 1. Työllisyys Suorittanut seurantajaksolla ammatillisen perustutkinnon ja on seurantajakson lopussa työllinen. Painoarvo Jatkoopiskelu Suorittanut seurantajaksolla ammatillisen perustutkinnon ja on seurantajakson lopussa jatko-opiskelija tai suorittanut jo korkeamman tutkinnon. Painoarvo 6 3. Läpäisy Suorittanut seurantajaksolla ammatillisen perustutkinnon, mutta ei ole seurantajakson lopussa työllinen tai täytä jatko-opiskelukuvausta. Painoarvo 3 4. Ei tutkinnon suorittanut mutta aktiivinen Ei ole suorittanut seurantajaksolla ammatillista perustutkintoa, mutta on seurantajakson lopussa aktiivinen. Painoarvo 1 5. Keskeytys Ei ole suorittanut seurantajaksolla ammatillista perustutkintoa eikä ole seurantajakson lopussa aktiivinen. Painoarvo 0 Tulosrahoitus

13 Kontrolloitavat taustatekijät Opiskelijan taustatekijät 1. Ikä 2. Äidinkieli 3. Sukupuoli 4. Perhetyyppi 5. Perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvo 6. Erityisopiskelija Koulutukseen liittyvät ominaisuudet 1. Opintojen aloittamislukukausi 2. Koulutusala 3. Ennen tarkastelujaksoa suoritetut tutkinnot 4. Tarkastelujaksolla suoritetut lukio-opinnot 5. Opiskelu opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa 6. Opiskelu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa 7. Opiskelu oppisopimuskoulutuksessa Aluetekijänä opiskelijan seutukunta Tulosrahoitus

14 Opiskelijamäärä Opiskelijamäärän osuus Läpäissyt, työllinen Läpäissyt, jatkoopiskelija Läpäissyt, ei-työllinen eikä jatko-opisk Ei läpäissyt, työllinen tai opiskelija Keskeyttänyt, ei-työll. eikä opiskelija Ero vertailuryhmään prosenttiyksikköinä Kontro llimuutt uja Kontrollimuuttujan selite ja sen luokat lkm % (TR1) (TR2) (TR3) (TR4) (TR5) Kaikkien opiskelijoiden jakautumien eri ryhmiin opiskelijamäärinä Kaikkien opiskelijoiden jakautumien eri ryhmiin osuusprosentteina ,0 % 49,8 % 3,1 % 18,4 % 21,5 % 7,2 % Tulosrahoitus

15 Opiskelijamäärä Opiskelijamäärän osuus Läpäissyt, työllinen Läpäissyt, jatkoopiskelija Läpäissyt, eityöllinen eikä jatko-opisk Ei läpäissyt, työllinen tai opiskelija Keskeyttänyt, eityöll. eikä opiskelija Ero vertailuryhmään prosenttiyksikköinä Kontrollimuuttuja Kontrollimuuttujan selite ja sen luokat lkm % (TR1) (TR2) (TR3) (TR4) (TR5) ika Ikä vuosina seurantajakson lopussa ,1 0,0 0,2-0,3 0,2 kielix Äidinkieli 1 Jokin muu ,9% -2,6 0,9 2,9-0,9-0,3 2 Ruotsi ,9% 2,9 0,8-2,5 0,0-1,3 3 Suomi (vertailuryhmä) ,2% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulosrahoitus

16 opmala Koulutusala TR1 TR2 TR3 TR4 TR5 1 Humanistinen ja kasvatusala ,2% -5,1 0,9 4,5-1,5 1,2 2 Kulttuuriala ,7% -27,9 1,6 14,9 7,2 4,2 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,7% -17,5 0,6 5,5 8,8 2,5 4 Luonnontieteiden ala ,7% -31,6 4,7 9,4 11,8 5,7 5 Tekniikan ja liikenteen ala ,0% -13,5 0,7 10,5 0,3 2,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala ,4% -20,0 0,2 8,3 7,5 4,1 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,4% -13,5-0,7 8,4 2,9 2,8 7 Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala (vertailuryhmä) ,0% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulosrahoitus

17 aiempi_tu tk Ennen seurantajaksoa suoritetut tutkinnot TR1 TR2 TR3 TR4 TR5 1 Aiempi yo-tutkinto ,9% 9,9 3,5-3,2-5,1-5,1 2 Aiempi ammatillinen tutkinto ,8% 10,8 0,0-4,0-2,1-4,8 3 Aiempi korkea-asteen tutkinto ,5% 7,4 0,2-5,6 4,4-6,5 4 Ei aiempia tutkintoja (vertailuryhmä) ,8% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulosrahoitus

18 Vaikuttavuusmittarin laskenta etenee vaiheittain seuraavasti: Määritetään mittarin laskennassa käytettävän tarkastelujakson alun opiskelijajoukko ja taustatiedot. Lasketaan lineaarisella regressiomallilla pienimmän neliösumman menetelmää käyttäen opiskelijoiden todennäköisyydet sijoittua eri tulosryhmiin. Malli osoittaa järjestäjän vaikutuksen opiskelijoiden sijoittumiseen eri tulosryhmiin, kun taustatekijät on otettu huomioon. Näitä järjestäjille laskettuja vaikuttavuuskertoimia verrataan kaikkien järjestäjien keskiarvoon tulosryhmittäin. Vaikuttavuuskertoimet painotetaan tulosryhmäpainoilla ja lasketaan näin saatujen tulojen summa, joka on vaikuttavuusmittarin arvo. Tulosrahoitus

19 Taulukko 2. Vaikuttavuusmittarin arvon laskeminen Jatkoopiskelija Tarkastelujakso Koulu- Tarkastelujoukon tuksen järjes- opiskelijamäärä täjät 2007 Tulosryhmät TR1 TR2 TR3 TR4 TR5 Läpäisseet 1 Ei-läpäisseet Työllinen Ei työllinen eikä jatkoopiskelija Työllinen tai opiskelija Ei työllinen eikä opiskelija Paino 10 Paino 6 Paino 3 Paino 1 Paino 0 Vaikuttavuus mittarin arvo Painotettu arvo yhteensä Paino kertaa vaikuttavuuskertoimet A * 25,2 6* -5,2 3* 0,8 1* -1,6 0*-19,2 222 B * 25,2 6* -5,2 3* 0,8 1*-19,2 0* -1,6 204 C * 2,5 6* -0,6 3*-0,4 1* -2,0 0* 0,5 18 D *-26,1 6* -1,5 3*-5,7 1* 32,0 0* 1, Amm. perustutkinto suoritettu tarkastelujaksolla Tulosrahoitus

20 Tulosrahoitus: Vaikuttavuuskerrointen profiilit Erinomainen tulos TR1 Tulosryhmät Kertoimet 25,2 TR2 Heikko tulos -5,2 Hyvä tulos TR3 0,8 TR4 Hyvä tulos -1,6 Heikko tulos TR , Keskiarvo Tulosrahoitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

21 Tulosrahoitus: Vaikuttavuuskerrointen profiilit Keskitasoinen tulos TR1 Tulosryhmät 2,5 Kertoimet TR2 Heikko tulos -0,6 Hyvä tulos TR3-0,4 TR4 Hyvä tulos -5 Heikko tulos TR5-40 0, Keskiarvo Tulosrahoitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

22 Tulosrahoitus: Vaikuttavuuskerrointen profiilit Heikko tulos TR1 Tulosryhmät -26,1 Kertoimet TR2 Heikko tulos -1,5 Hyvä tulos TR3-5,7 TR4 Hyvä tulos Heikko tulos 32 TR5-40 1, Keskiarvo Tulosrahoitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

23 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opettajien kelpoisuusmittari Opetushallituksen kustannusten tiedonkeruun yhteydessä koulutuksen järjestäjiltä kysytty opettajamäärä tilanteen mukaisena. vakinaiset ja määräaikaiset, päätoimiset opettajat, jotka opettivat pääasiallisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa Opetushenkilöstöön sisältyvät kaikki vakinaiset ja määräaikaiset opettajat, mukaan lukien virkavapaalla olevat ja vähintään 4 kuukautta viransijaisena toimivat. Opetushenkilöstöä ovat rehtorit ja muut opetusvelvolliset johtajat, lehtorit ja päätoimiset tuntiopettajat, erityisopettajat ja opinto-ohjaajat. Opettajien lukumäärätietoihin ei ilmoiteta luennoitsijoita ja vastaavia yksittäisiä tai satunnaisia tunteja pitäviä. muodollisella kelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että opettajat täyttävät opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta annetun asetuksen (986/1998) mukaiset vaatimukset. Tulosrahoitus

24 Opettajien kelpoisuusmittarin laskenta Laskenta etenee vaiheittain seuraavasti: poimitaan koulutuksen järjestäjän päätoimiset opettajat lasketaan muodollisesti kelpoisten opettajien prosenttiosuus päätoimisista opettajista Taulukko 3. Kuvitteellinen esimerkki opettajien vuoden 2013 kelpoisuusmittarin laskennasta Koulutuksen järjestäjät Päätoimisia opettajia Muodollisesti kelpoisia opettajia Kelpoisuusmittari b/a a b % A- järjestäjä ,0 B- järjestäjä ,0 C- järjestäjä ,7 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tulosrahoitus

25 Henkilöstön kehittämismittari Kustannuksiin luetaan ammatillisen peruskoulutuksen henkilöstön (mukaan lukien myös oppisopimuksen peruskoulutuksen) osaamisen uudistamisesta aiheutuneet kustannukset; 1) Henkilöstön koulutus Kustannuksiin on sisällytetty kaikki työnantajan maksamat koulutuksesta aiheutuneet kustannukset sisältäen koulutukseen osallistuneiden henkilöiden palkkaus- ja muut henkilöstökulut. Henkilöstökustannukset voidaan määritellä laskennallisesti käytetyn ajan perusteella, mikäli kustannuksia ei ole seurattu erikseen. 2) Opettajien työelämäyhteyksistä aiheutuneet kustannukset, joita ovat mm. koulutuksen järjestäjän maksamat työelämäyhteysjakson henkilöstömenot, matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahat ja muut välittömästi näihin liittyvät kustannukset. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tulosrahoitus

26 Henkilöstön kehittämismittarin laskenta Laskenta etenee vaiheittain seuraavasti: lasketaan henkilöstön kehittämisestä aiheutuneet kustannukset vuodelta 2011 poimitaan ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen henkilöstömenot vuodelta 2011 yhteensä lasketaan henkilöstön kehittämismittari eli henkilöstön kehittämismenojen osuus kaikista henkilöstömenoista Mitä suurempi henkilöstön kehittämismenojen osuus henkilöstömenoista on, sitä parempaa tulosta se koulutuksen järjestäjälle osoittaa. Taulukko 4. Kuvitteellinen esimerkki henkilöstön kehittämismittarin laskennasta Henkilöstön Koulutuksen kehittämismenot Henkilöstömenot Henkilöstön järjestäjä vuonna 2011 vuonna 2011 kehittämismittari a b a/b milj. euroa milj. euroa % A-järjestäjä 0,90 18,0 5,0 B-järjestäjä 1,00 10,0 10,0 C-järjestäjä 0,45 15,0 3,0 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tulosrahoitus

27 Tuloksellisuuden vaikutus koulutuksen järjestäjän yksikköhintaan Kaikkien tulosrahoituksen piirissä olevien koulutuksen järjestäjien yksikköhinnasta vähennetään ensin kolmea prosenttia vastaava euromäärä. Jos koulutuksen järjestäminen on siirtynyt toiselle koulutuksen järjestäjälle tai kaksi tai useampi koulutuksen järjestäjä on yhdistynyt vuoden 2011 jälkeen, lasketaan tulosindeksiksi uudelle koulutuksen järjestäjälle aiempien koulutuksen järjestäjien tulosindeksien mukaisilla opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tulosrahoitus

28 Tulosrahoitus osana yksikköhintarahoitusta = (tulosindeksi min. pistemäärä) * pisteen hinta * alojen opiskelijamäärä yhteensä * koulutusaloittain laskettu yksikköhinta/1000. Pisteen hinta saadaan jakamalla tuloksellisuuteen kokonaisrahoituksesta erotettu euromäärä koulutuksen järjestäjäkohtaisesti laskettujen tulojen summalla = (tulosindeksi min. pistemäärä) * alojen opiskelijamäärä yhteensä * koulutusaloittain laskettu yksikköhinta/1000. Summaan lasketaan vain tulojen positiiviset arvot. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tulosrahoitus

29 20 kärjessä Koulutuksen järjestäjä Sarja 1) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tarkast. joukossa oleva opisk. määrä 2007 Vaikuttavuusmittari (90 %) Opettajien kelpoisuusmittari (muodoll. kelpoisten opettajien osuus (7 %) Hlöstön kehitt. mittari (osuus hlöstömenoista)(3 %) Tulosindeksi Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy B ,2 92,9 4, Oy Porvoo Internat.College Ab B ,1 61,1 2, Optima samkommun A ,7 61,9 5, Ammattienedist.laitos-säätiö B ,8 0,0 2, Järviseudun koul.kuntayhtymä A ,4 78,3 0, Oulun diakonissal. säätiö B ,6 100,0 6, Suomen yrittäjäopiston kann.oy A ,6 58,3 3, Tampereen Aikuiskoulutussäätiö A ,4 96,0 2, Kauppiaitten Kauppaoppilait.Oy B ,0 84,8 4, Kisakalliosäätiö B ,0 90,0 2, Pop & Jazz Konservatorion säät B ,3 71,4 0, Raision seudun koul.kuntayht. A ,0 87,9 3, Jalasjärven kunta B ,1 45,0 3, Paasikiviopistoyhdistys ry B ,0 50,0 1, Sv.Ö.-bott.förbund för utbild. A ,0 75,9 2, Haaga Instituutti-säätiö B ,5 92,6 4, Jkylän krist.opiston säätiö B ,8 100,0 3, Sk. för yrk.utbild.i Ö-Nyland A ,4 58,3 1, Turun kristill.opiston säätiö B ,8 84,6 3, Tampereen Talouskouluyhdistys B ,2 100,0 2, Tulosrahoitus

30 20 väliltä Koulutuksen järjestäjä Sarja 1) Tarkast. joukossa oleva opisk. määrä 2007 Vaikuttavuusmittari (90 %) Opettajien kelpoisuus-mittari (muodoll. kelpoisten opettajien osuus (7 %) Hlöstön kehitt. mittari (osuus hlöstömenoista)(3 %) Tulosindeksi Hlinnan seud.koul.kuntayhtymä A ,2 89,5 3, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä A ,6 86,5 4, K-Uudenmaan koulutuskuntayht. A ,1 85,4 3, Hgin Diakonissalaitoksen säät. A ,9 84,8 2, Raahen Porvari- ja Kaupp.rah. A ,9 76,5 2, Kirkkopalvelut ry A ,6 96,0 1, Et.-Karjalan koulutuskuntayht. A ,5 89,8 2, Ami-säätiö A ,0 62,4 5, Kellosepäntaidon edist.säätiö B 66-0,9 87,5 4, Etelä-Savon Koulutus Oy A ,8 76,7 5, Länsi-Uudenmaan ammattikoul.ky A ,3 79,6 1, Tampereen musiikkiop. säätiö B 48-6,0 100,0 2, Kalajoen krist.op.kann.yhd.ry B 69 0,1 85,7 1, Työtehoseura ry A ,7 52,6 6, Vantaan kaupunki A ,8 75,9 2, Helmi Liiketalousopisto Oy A ,4 75,9 1, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä A ,4 89,6 3, Helsinki Business College Oy A ,4 91,4 4, Kouvolan kaupunki A ,4 80,2 1, Peräpohjolan kans.op.kann.yhd. B 73-18,2 81,8 7,2 980 Tulosrahoitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

31 20 heikoimmin menestynyttä Koulutuksen järjestäjä Sarja 1) Tarkast. joukossa oleva opisk. määrä 2007 Opettajien kelpoisuus-mittari (muodoll. kelpoisten Vaikuttavuusmittari (90 %) (7 opettajien osuus %) Hlöstön kehitt. mittari (osuus hlöstömenoista)(3 %) Tulosindeksi Faktia Koulutus Oy A ,3 56,3 2, Kuopion konservator.kann.yhd. B ,6 97,1 1, Kouvolan Amm.Aik.koul.säätiö B ,8 75,0 7, Kanneljärven kansanop.kann.yhd B ,3 66,7 2, Maalariammattikoulun Kann.yhd. B ,0 53,8 3, Suomen nuoriso-opist.kann.yhd. A ,1 77,8 2, Koillis-Suomen Aikuiskoul.Oy B 90-98,9 60,0 0, Folkhälsan Utbildning Ab B 76-95,2 66,7 2, Suomen Urheiluop.kannat.oy B ,7 100,0 2, K-Suomen kansanop.kann.yhdist. B ,8 100,0 5, Helsingin kaupunki A ,4 85,4 2, Ahlmanin koulun Säätiö A ,1 61,9 3, Kuortaneen urheiluopistosäätiö B 64-88,6 100,0 0, MJK-koulutuskeskus ry. A ,2 42,9 2, Lahden diakoniasäätiö A ,5 88,9 3, Valtak.valm.-ja liikuntakeskus B 74-85,4 87,0 3, Turun aikuiskoulutussäätiö B ,3 69,6 2, Kuopion Talouskoul.kann.yhdist B 80-85,0 100,0 3, Haapaveden Opist.kann.yhd. ry A ,6 90,0 4, Kaustisen Ev.Opist.Kann.yhd.ry B 45-76,1 100,0 1,5 900 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tulosrahoitus

32 Ammatillinen peruskoulutus Raportit on ajettu vuoden 2011 saajatasolla. T02YHTS6MS13 Tulosrahoituksen standardoidut mittariarvot ja tulosindeksi (html) - xls T02YHT6MS13 Tulosrahoitusmittareiden perusarvot ja tulosindeksi (html) - xls T02OPKE6MS13 T02HEKE6MS13 T02VAIK6MS13 T02TURY6MS13 T02KOUL6MS13 T02ALUE6MS13 T02KALA6MS13 T02TUKA6MS13 T02LAPP6MS13 T022HETI6MS13 Opettajien kelpoisuusmittari (html) - xls Henkilöstön kehittämismittari (html) - xls Vaikuttavuusmittari (html) - xls T1. Tarkastelujoukon opiskelijoiden jakautuminen tulosryhmiin prosenttiosuuksina (html) - xls T2. Opiskeluun liittyviä taustatekijöitä ja tutkinnon suorittamisaste (html) - xls T3. Opiskelijoiden ensisijainen sijoittumisseutukunta (html) - xls T4. Opiskelijoiden jakauma koulutusaloittain (html) - xls T5. Opiskelijoiden koulutus-/menestystaustoja (html) - xls T6. 1. vuoden opiskelijoiden läpäisyprosentti ja aloitusvuoden mukainen osuus opiskelijoista (html) - xls T7. Opiskelijoiden henkilökohtaisia taustatekijöitä (html) xls K32K7YM Tulosrahoituksen mittareiden pohjatiedot maakunnittain ja yhteensä K32K7S Tulosrahoituksen mittareiden koulutuksen järjestäjäkohtaiset pohjatiedot Tulosmittariseloste vuodelle 2013 (pdf) Information om resultatmätarna för år 2013 (pdf) Performance Indicator for Initial Vocational Education and Training in Finland (pdf) Koelaskentataulukko julkistetaan, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt vuoden 2013 Tulosrahoitus yksikköhintapäätökset. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

33 Tulosrahoitus ammatillisessa lisäkoulutuksessa 2013 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa otettiin käyttöön tulosrahoitus vuoden 2010 alusta Tuloksellisuuden määräytymisperusteena suoritetut ammattija erikoisammattitutkinnot Tulosrahoituksen osuus enintään 3 % valtionosuuden laskennallisesta perusteesta Valtionosuuden kokonaismäärästä vähennetään 3 %, joka jaetaan tutkintojen määrillä ja maksetaan järjestäjille tutkintokohtaisen euromäärän perusteella Tulosrahoitus

34 Tulosrahoitus ammatillisessa lisäkoulutuksessa Tuloksellisuusrahoitus lasketaan erikseen oppilaitos- ja oppisopimusmuotoiseen koulutukseen Tulosrahoituksen perusteena käytetään kahden laskentavuotta edeltävän vuoden suoritettujen tutkintojen ja opiskelijoiden määrien keskiarvoja. Vuoden 2013 tulosrahoitusta laskettaessa on käytetty vuosien 2010 ja 2011 keskiarvotietoja Rahoitus kohdennetaan valmistavan koulutuksen järjestäjille Tulosrahoitus

35 Tulosrahoitus ammatillisessa lisäkoulutuksessa Ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuuteen perustuva valtionosuuden määrä määräytyy suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrien perusteella Rahoitus kohdennetaan valmistavan koulutuksen järjestäjille = tuloksellisuuden perusteella määräytyvän rahoituksen saajana on se koulutuksen järjestäjä, joka on vastannut tutkintoon johtaneesta valmistavasta koulutuksesta ja saanut sitä koskevan rahoituksen tutkinto kirjataan sille ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle, jonka järjestämän valmistavan koulutuksen perusteella tutkinto on suoritettu. Kyseessä on siten koulutuksen järjestäjä, joka on ilmoittanut tutkintoa suorittavan opiskelijan rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi ja saanut siihen valtionosuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä eikä toiselta koulutuksen järjestäjältä mm. korvauksena tietopuolisesta koulutuksesta tai tutkinnon vastaanottamisesta tai järjestämisestä Tulosrahoitus

36 Tulosrahoituksen perusteena olevat tiedot Tulosrahoituksen saaja Valmistavan koulutuksen järjestäjä / hankkija / ostaja = viranomaisvastuussa oleva järjestäjä Suoraan näyttöön tulevan opiskelijan henkilökohtaistamisesta viranomaisvastuussa oleva koulutuksen järjestäjä Järjestäjä, joka on ilmoittanut oppisopimuksen lisäkoulutuksen opiskelijat/ lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet rahoituksen perusteeksi tilastointipäivinä Tuloksen tekijät Kahden rahoituksen määräytymisvuotta edeltävän vuoden ammattija erikoisammattitutkinnon määrien keskiarvo (suoritettujen tutkintojen määrää kysytään kustannustiedonkeruun yhteydessä) Kahden edeltävän vuoden toteutuneet oppisopimuksen lisäkoulutuksen opiskelijat/lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet Vuonna 2013 laskennassa vuodet 2010 ja 2011 Tulosrahoitus

37 Tulosrahoituksen laskenta oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksessa Lasketaan kuinka hyvin koulutuksen järjestäjä on saanut tuotetuksi tutkintoja kahtena edellisvuonna saamaansa rahoitukseen verrattuna Muutetaan tämä suoraan tulevan vuoden yksikköhintojen korotukseksi Vasta toteumavaiheessa nähdään kuinka suureksi tulosrahan määrä muodostuu Tulosrahoitus

38 Tuloksellisuusrahoituksen laskenta oppisopimuksen lisäkoulutuksessa 1. Talousarviomäärärahasta 3 % = n. 2,5 milj. euroa 2. Lasketaan yhden tutkinnon tulosrahaosuus = jaettava euromäärä / koko maan suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot (v ka), 289 euroa/tutk. 3. Koulutuksen järjestäjän tulosrahoituksen määrä (Y euroa) = järjestäjän tutkinnot x tutkinnon tulosrahaosuus (289 euroa) 4. Tulosrahoituksen osuus % = 100 * Y euroa / ammatti- ja erikoisammattitutkintojen toteutunut opiskelijamäärä ka. vuosilta * 3268,70 + ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen toteutunut opiskelijamäärä ka. vuosilta * 2360,73 5. Alentamattoman hinnan 5 % ylittävästä osuudesta otetaan huomioon vain 1/3 Tulosrahoitus

39 Tuloksellisuusrahoituksen laskenta oppisopimuksen lisäkoulutuksessa 6. Lisätään tulosrahoituksen osuus tutkintotavoitteisen koulutuksen ja ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen yksikköhintaan (yksikköhinnat laskettu n. 3 % tulosrahoitus huomioiden) 7. Yksikköhintojen kertojina käytetään ennakollisessa rahoituksessa opetus- ja kulttuuriministeriön vuodelle 2013 myöntämiä opiskelijamääriä 75/25 säännön mukaisesti 8. Yksikköhintojen kertojina käytetään lopullisessa rahoituksessa vuonna 2013 toteutuneita opiskelijamääriä (Raportti T13TRP6S13 ) Tulosrahoitus

40 Tuloksellisuusrahoituksen laskenta oppilaitosmuotoisessa lisäkoulutuksessa Lasketaan kuinka hyvin koulutuksen järjestäjä on saanut tuotetuksi tutkintoja kahtena edellisvuonna muihin saman hintaryhmän kouluttajiin verrattuna Muutetaan hintaryhmittäiset tulokset yhteismitallisiksi hintaryhmän työmäärä tutkintomäärä -suhteen ja yksikköhinnan suuruuden kautta Katsotaan mikä osuus tulosrahoitukseen varattavasta rahasta kullekin järjestäjälle kuuluu Tämä absoluuttinen euromäärä jaetaan myönnettävien työvuosien määrällä ja lisätään yksikköhintaan Jo yksikköhintojen päättämisvaiheessa tiedetään kuinka suureksi tulosrahan määrä muodostuu järjestäjittäin ja yhteensä Tulosrahoitus

41 Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoituksen laskenta Valtakunnalliset koulutusala- ja hintaryhmäkohtaiset tuloskertoimet Kaikkien toteutuneiden opiskelijatyövuosien ja suoritettujen tutkintojen kokonaismäärien suhde x hintaryhmän porrastuskerroin Tuloskerroin i = porrastuskerroin i * toteutuneet opiskeliljatyövuodet i missä i on hintaryhmä tutkintojen määrät i Koulutuksen järjestäjän osuus valtionosuuden perusteen kokonaismäärästä (3 %:n rahoituksesta) Hintaryhmän tutkintojen määrä x valtakunnan vastaava tuloskerroin Tulojen summa jaetaan koko maan vastaavalla tuloskertoimilla painotetuilla tutkintojen kokonaismäärällä missä i on hintaryhmä =100 * (tuloskerroin i * tutkintojen lukumäärä ijk ) missä j on omaehtoinen tai henkilöstökoulutus missä s on kaikki järjestäjät (tuloskerroin i * (tutkintojen lukumäärä i ) s ) Tulosrahoitus

42 Tulosrahoitus ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksessa jos tuloksellisuuden perusteella porrastettu valtionosuuden peruste ylittää 5 %, ylittävästä osuudesta otetaan huomioon 1/3 säästö uudelleen jakoon kaikkien muiden kesken lisätään tuloksellisuuden perusteella saatu tulosrahoitus erikseen omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta ei tarkisteta Tulosrahoitus

43 Lisäkoulutuksen tuloksellisuus netissä Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen vuoden 2013 tulosrahoituksen raportit ovat Opetushallituksen sivuilla osoitteessa tml. Tulosrahoitus