Tutustumiskäynti Saksan ja Itävallan biokaasulaitoksiin

Transkriptio

1 Tutustumiskäynti Saksan ja Itävallan biokaasulaitoksiin Matkaraportti ENKAT Energiakasveihin perustuvan biokaasulaitoskonseptin teknistaloudelliset edellytykset pohjoisissa olosuhteissa Maaliskuu 2012

2 Osaraportti. Saksa-Itävalta matka ENKAT-hanke 1. Matkasuunnittelu ja valmistautuminen Enkat -hankkeen yksi osakokonaisuus oli tutustua Saksan ja Itävallan biokaasulaitoksiin, joissa käytetään pääasiallisena syötemateriaalina nurmi- ja maissirehua. Matkasuunnittelu aloitettiin jo syksyllä 2011 ja matkaohjelma saatiin aikatauluineen valmiiksi helmikuun 2012 aikana. Matkasuunnittelussa pyrittiin mahdollisimman tehokkaaseen ajankäyttöön ja löytämään sekä valitsemaan kohteet logistisesti tehokkaalla tavalla. Suunnittelun alkuvaiheessa huomattiin että paikallista apua tarvittiin yhteydenottoihin ja matkajärjestelyihin. Tulkiksi, matkaoppaaksi ja avuksi järjestelyihin saatiin Itävallan BOKU yliopiston (University of Natural Resources and Life Sciences, Vienna IFA-Tulln) biokaasualan tutkija Wolfgang Gabauer, jolla on pitkäaikaista kokemusta biokaasulaitoksista Itävallassa. Kun potentiaaliset kohteet oli valittu, laadittiin matkan reittisuunnitelma ja hotellivaraukset. Matka aloitettiin sunnuntaina 19.2 ja ensimmäinen laitosvierailu tehtiin maanantaina 20.2 aamupäivällä. Viimeinen laitosvierailu tehtiin torstaina 23.2 iltapäivällä, koska perjantaille suunniteltu laitosvierailu Münchenin lentokentän lähellä jouduttiin perumaan liikenneruuhkien vuoksi. Seuraavassa on käyty läpi laitoskohtaisesti laitoskäynnit sekä kappaleessa 3. yhteenvetona yleisellä tasolla rehun hyödyntäminen biokaasulaitoksilla sekä vertailu Suomen olosuhteisiin. Kohteista otettuja kuvia laitoksittain on tämän raportin liitteessä 1.

3 Osaraportti. Saksa-Itävalta matka ENKAT-hanke 2. Biokaasulaitokset 2.1 Freising I, Saksa Matkan ensimmäinen tutustumiskohde oli Münchenin lentokentän lähellä Freisingissa sijaitseva Eggertshofenin biokaasulaitos, rakennettu vuonna Biokaasulaitoksen syötemateriaalina käytetään keittiöjätteitä (kiinteitä ja nestemäisiä) ja lentokenttäalueelta leikattua nurmea, yhteensä tn/a. Nurmi varastoitiin laakasiiloissa. Kiinteät jätteet ja nurmi syötetään biokaasureaktoriin apevaunun kautta ja nestemäiset jakeet pumpataan erillisestä kaivosta biokaasureaktoriin. Hygienisoinnin tarvitsevat jakeet pumpataan buffer-säiliön kautta. Prosessissa on kolme biokaasureaktoria (x m 3 ) joista kolmeen syötetään rasvaa ja helposti hajoavaa materiaalia ja kahteen kiinteää materiaalia. Säiliöissä käytetään pieniä upposekoittimia. Prosessissa on myös jälkikaasuuntumisallas, joka pitää olla katettu. Prosessissa muodostunut biokaasu kerätään erilliseen, sisällä rakennuksessa olevaan kaasuvarastoon, tilavuus 2500 m 3. Prosessin kaasuteho on 690 kwe ja laitoksella on kolme CHP yksikköä. Keskimääräinen sähköntuotanto on noin 450 kwe. Biokaasuprosessista muodostuva lietejäännös pumpataan jälkikaasuuntumisaltaaseen ja levitetään peltoon, joista 25 % on omia ja loput toimitetaan muiden omistamille pelloille. Materiaalin vastaanottojärjestelmä on suhteellisen yksinkertainen ja apevaunu on ulkona ilman erillistä suojaa. 2.2 Freising II, Saksa Toinen biokaasulaitos sijaitsee ensimmäisen vieressä Freisingin kylässä. Biokaasulaitos on rakennettu vuonna 2006 ja syötemateriaalina biokaasulaitoksessa käytetään maissia, nurmirehua ja perunaa. Biokaasulaitoksella on sama omistaja kuin Freising I laitoksella. Materiaalit vastaanotetaan ja varastoidaan laakasiiloissa. Materiaali syötetään biokaasuprosessiin seosrehuvaunuun, joka kuluttaa sähköenergiaa suhteellisen paljon, 90 kw.

4 Osaraportti. Saksa-Itävalta matka ENKAT-hanke Mäntäsyöttöinen, hydraulinen järjestelmä olisi operoijan mukaan parempi. Seosrehuvaunusta materiaali syötetään prosessiin hihnaa pitkin syöttöruuville. Materiaalia syötetään prosessiin 55 t/d (40 tn maissia, 12 tn nurmirehua, 2 tn maissintähkiä ja suojalehtiä) ja sen tuottama energia on sähkötehona 1 MWe. Prosessissa on kaksi biokaasureaktoria rinnan, eli 1. ja 2. reaktori (tilavuudeltaan 1500 m 3) sekä katettu jälkikaasuuntumisallas (2200 m 3 ). Reaktoreissa on hydrauliset upposekoittimet (3 kpl/reaktori). Tuotettu biokaasu hyödynnetään osittain 2 x 370 kwe CHP yksikössä ja osin se myydään Münchenin kaupungille (7 cent/kwh), joka jalostaa biokaasua biometaaniksi. Biokaasulaitos tuottaa % maissista omilta pelloiltaan, loput tuotetaan useilta sopimuspelloilta, joilta operoija kerää maissin laitokselle. Hinta maissille on 90 /tn TS, viljelijä saa siten noin /ha. Maissisadon saanto on noin 18 tn TS/ha, viime vuonna tn TS/ha. Viime vuoden maissisato oli niin hyvä, että laakasiiloissa oli maissia yli vuoden tarpeen. 2.3 Schnaitsee Kolmas laitosvierailu suuntautui Munchenista noin 110 km kaakkoon. Schnaitseen biokaasulaitos on rakennettu vuonna 2004 ja se käsittelee ainoastaan energiakasveja. Noin puolet syötettävästä materiaalista on maissia, toinen puoli koostuu vehnästä ja nurmirehusta. Syöttömateriaaliin ei lisätä korjuun yhteydessä säilöntäaineita. Materiaali varastoidaan laakasiiloissa ja sitä syötetään etukuormaajalla syöttölaitteeseen, joka työntää hydraulisesti materiaalia toiseen päähän, jossa on leikkaava terä. Terän jälkeen materiaali tippuu syöttöruuville, joka syöttää materiaalin biokaasureaktoriin. Syöttöjärjestelmä on ulkona ilman erillistä suojaa. Syötettävän materiaalin määrä on 25 tn/d ja siihen ei lisätä nestemäisiä jakeita. Biokaasureaktorissa materiaalin TS pitoisuus on 10 % eli materiaali liukoistuu erittäin tehokkaasti. Prosessiin lisätään säännöllisesti hivenaineita (Ni, Co, Mo 100 g/vko, Se joka 3. kk) biokaasuntuotannon ylläpitämiseksi. Poistettua prosessilietettä ei kierrätetä takaisin reaktoriin. Prosessissa on 2 kpl 1800 m 3 :n betonista biokaasureaktoria sarjassa, 1. ja 2. reaktori. Halkaisija on 18 m ja korkeus 4 m. Biokaasureaktorit on katettu betonilaatalla ja mädä-

5 Osaraportti. Saksa-Itävalta matka ENKAT-hanke tevarastossa (3000 m 3 ) on muovinen kate, joka toimii kaasuvarastona. Lietejäännöksen TS 6 %. Ensimmäisessä biokaasureaktorissa on sähkötoiminen pystysekoitin (18,5 kw) ja ns. Missisippi-sekoitin (siipiratas, 18,5 kw), toisessa reaktorissa on yksi pystysekoitin, 18,5 kw. Materiaali siirtyy painovoimaisesti 1. reaktorista toiseen. Jälkikaasutussäiliössä on 2 kpl sivusekoittimia. Kaikki säiliöt on eristetty ja niissä on lämmitysputkisto (kuumavesikierto) sisäpuolella. Laitoksen kapasiteettia on lisätty asteittain ja tällä hetkellä tuotettu biokaasu hyödynnetään 500 kwe:n jatkuvalla teholla (40 %:n hyötysuhde) CHP yksikössä sähköntuotantoon. Lämpöenergiaa hyödynnetään puuhakkeen kuivauksessa. 2.4 Reidling Rohkraft Reidling Rohkraftin biokaasulaitos on rakennettu vuonna 2002 ja sitä on laajennettu Syötemateriaalina on 70 % maissirehu, 20 % maissintähkät ja 10 % sian lietelantaa. Maissintähkät murskataan murskaimella ennen kuin se varastoidaan laakasiiloissa, joissa myös maissirehu varastoidaan. Maissirehu syötetään sisätiloissa olevaan seosrehuvaunuun (double mixer) ja siitä spiral conveyorilla biokaasureaktoriin ilman vedetystä. Murskatut maissintähkät ja sian lietelanta syötetään sekoitettuna toiseen biokaasureaktoriin. Biokaasulaitoksen kaasuteho on 1 MWel, ja laitoksella on käytössä 2 x 500 kwe CHP yksikköä sähköntuotantoon ja 2 kpl biokaasukattilaa kaukolämmön tuottamiseksi (80 C vesi). Biokaasun metaanipitoisuus on noin 50 %, CO 2 pitoisuus 50 %. Prosessissa on kaksi 1800 m 3 :n biokaasureaktoria sarjassa ja 2500 m 3 :n jälkikaasutusallas, jota ei ole katettu. Biokaasuvarasto on metallinen lieriö. Prosessissa on keskitetty pumppausjärjestelmä ja kokonaisuudessaan lietepumppuja laitoksella on 3 kpl. Prosessiin syötettävästä materiaalista 30 % tuotetaan omilla pelloilla ja loput tulevat ulkopuolisten pelloilta.

6 Osaraportti. Saksa-Itävalta matka ENKAT-hanke 2.5 Bruck an der Leitha Bruck an der Leithan biokaasulaitos sijaitsee Wienin lähistöllä ja käsittelee tn/a kotitalouksien ja kaupan biojätteitä sekä elintarviketeollisuuden jätejakeita, mm. rasvoja. Laitos on rakennettu 2004 ja sitä on päivitetty Materiaalin vastaanotto- ja esikäsittelyjärjestelmää ei haluttu meille näyttää, joten siitä ei ole tietoa. Ennen biokaasureaktoreita materiaalit sekoitetaan kahdessa sekoitussäiliössä (joissa sivusekoittimet) erikseen kerätyn sadeveden kanssa. Laitoksella on hygineisointiprosessi. Biokaasuprosessissa on 2 kpl 3000 m 3 :n biokaasureaktoria, ja 2 kpl 2500 m 3 :n jälkikaasuuntumissäiliötä. Viipymä prosessissa on 60 d. Biokaasureaktoreissa on keskisekoittimet. Biokaasu esikäsitellään ennen hyödyntämistä, rikin poistamiseksi lisätään rautaoksidia. Biokaasulaitos muodostaa lämpöä MWh/a, sähköä MWh/a ja m 3 biometaania biokaasun jalostusprosessissa. Laitoksella on 2 kpl 838 kwe CHP yksikköä. Biokaasun jalostusjärjestelmä on membraanisuodatusprosessi jonka kapasiteetti on 180 Nm 3 /h. Prosessissa muodostuvat hajukaasut käsitellään biosuodattimessa. Prosessijäännös toimitetaan peltoon sellaisenaan. 2.6 Stockerau Stockeraun biokaasulaitos on rakennettu vuonna 2007 ja se käsittelee maissirehua ja nurmiapilaa (myös sinimailasta) tn/a, syötemateriaalin TS pitoisuus on 35 % ja säilöntäaineita ei kasvimassaan laiteta. Kasvimassa ostetaan sopimusviljelijöiltä, voimassa vain lyhyitä sopimuksia. Tuotettu sähköteho on 625 kwe ja tuotetun biokaasun metaanipitoisuus on 48 %. Biokaasuprosessiin syötettävä kasvibiomassa tuodaan laitokselle päivittäin traktorilla ja syötetään prosessiin betonialtaasta (70 m 3 ), jonka pohjalla on ns. walking floor syöttöjärjestelmä (hydraulinen). Syöttölaitteesta materiaali tippuu syöttöruuviin jolla materiaali syötetään biokaasureaktorille syöttävään ruuviin. Syöttöjärjestelmä on ulkona ilman suojaa, eikä siinä ole operoijan mukaan ollut ongelmia talvella. Laitos voi ottaa myös vas-

7 Osaraportti. Saksa-Itävalta matka ENKAT-hanke taan lietemäisiä jakeita, joiden vastaanottamiseksi laitos on varustettu erillisellä 200 m 3 :n betonialtaalla. Laitos vastaanottaa noin 2000 m 3 lietelantaa vuodessa. Laitoksella on 2 kpl identtistä biokaasureaktoria, á 1800 m 3 sarjassa, ensimmäisestä toiseen liete siirretään ylivuotona. Reaktoreiden lämpötila ºC ja tuotetun biokaasun metaanipitoisuus 48 %. Reaktoreissa on 3 kpl sivusekoittimia (á 15 kw), kattorakenne on muovikalvo, eli katto toimii molemmissa reaktoreissa kaasuvarastona (600 m 3 ). Biokaasureaktoreiden sisällä on lämmitysputkisto, joissa veden lämpötila 60 astetta. Tuotettu biokaasu hyödynnetään CHP yksikössä ja mädätejäännös kuivataan tarpeen mukaan, kuiva-aines toimitetaan peltoon ja rejekti kierrätetään takaisin reaktoriin. 2.7 Grafenschlag Grafenschlagin biokaasulaitos on rakennettu vuonna 2007, investointihinta noin Syötemateriaalina on 90 % nurmirehua (omalta pellolta, 70 ha) ja loput naudan lantaa ja jäteperunoita, yhteensä 2500 t/a, syöttölaitteelle materiaalia syötetään joka 4. päivä joka annostelee materiaalia päivittäin. Rehu ja lanta varastoidaan laakasiiloissa, jotka eivät ole muovilla katettuja, vaan savimaisella maa-aineksella ja viljan lajittelujätteellä. Biokaasua tuotetaan noin 51 Nm 3 /h, sähköteho on 100 kwe ja metaanipitoisuus on 55 %. Prosessi käyttää noin 14 % tuotetusta sähköenergiasta. Materiaalin syöttölaite on 60 m 3 :n yksikkö, joka työntää rehua 70 t:n voimalla eteenpäin prosessissa, ns. quick mix pumpulle, jossa sekoitetaan 1. reaktorin lietemateriaalia rehun sekaan. Syöttöjärjestelmä on säältä suojassa sisätiloissa. Rehu ja lanta syötetään biokaasuprosessiin, jossa on kaksi biokaasureaktoria sarjassa, m 3 :n ja m 3 :n reaktori, viipymä prosessissa on 140 d. Ensimmäisessä reaktorissa on kaksi hydraulista upposekoitinta, toisen vaiheen reaktorissa on yksi hydraulinen upposekoitin. Toisen vaiheen reaktorin katto ja kaasutila toimii myös kaasuvarastona. Ensimmäiseen reaktoriin syötetään joka päivä vettä noin 1,25 m 3 ja sen lisäksi prosessilietettä kierrätetään. Lämpötila ensimmäisessä reaktorissa on noin 41 ºC ja toisessa 22 ºC.

8 Osaraportti. Saksa-Itävalta matka ENKAT-hanke Tuotettu biokaasu puhdistetaan rikistä johtamalla ilmaa kaasun sekaan ja biokaasu hyödynnetään CHP yksikössä sähkön ja lämmön tuotantoon. Lämpö myydään läheiseen kylään kaukolämmöksi. Hätäsoihdun sijaan laitoksella on erillinen kattila biokaasun polttamiseksi. Prosessijäännös levitetään peltoon sellaisenaan. 2.8 Ottenschlag Ottensclagin biokaasulaitos on rakennettu vuonna 2004, investointi Biokaasulaitoksen syötemateriaalina on 2800 m 3 /a nurmisäilörehua (60 %), auringonkukkaa, maissia, kokoviljasäilörehua ruisvehnästä ja vehnästä sekä 700 m 3 /a naudan kuivalantaa. Omaa peltoalaa on 55 ha ja lisäksi kasvimassaa ostetaan 20 ha:n alueelta (auringonkukkaa ja ruisvehnää). Biokaasulaitoksen kaasuteho on 100 kwe ja biokaasun metaanipitoisuus 53 %. Biokaasu puhdistetaan rikistä lisäämällä siihen ilmaa. Kaasuvarasto on rakennuksen vintillä, 120 m 3. Biokaasu hyödynnetään CHP yksikössä sähkön ja lämmön tuottamiseksi. Kasvimassa syötetään etukuormaajalla syöttölaitteeseen ja siitä suoraan biokaasureaktoriin syöttöruuvilla. Syöttölaite on sijoitettu biokaasureaktorin betonikannelle ulos ilman erillistä suojaa. Syötettävää määrää ei tiedetä tarkkaan, koska vaaka syöttölaitteesta puuttuu. Naudanlanta syötetään erilliseen 90 m 3 :n betonisäiliöön, jossa kierrätetään lisäksi osittain mädätettä. Kovilla pakkasilla (2 viikkoa lähes -20 ºC) syöte jäätyi ja oli suurina jääpalasina mikä oli ongelmallista syöttölaitteelle. Prosessissa on kaksi biokaasureaktoria, ns. double ring säiliöitä, joista sisempi on 1. vaiheen reaktori (570 m 3 ) ja ulompi kehä on 2. biokaasureaktori (443 m 3 ). Ensimmäisessä reaktorissa on kaksi hydraulista upposekoitinta ja jälkimmäisessä yksi upposekoitin. Upposekoittimia ohjaa yksi hydraulinen keskus, 30 kw, joten kaksi kolmesta sekoittimesta on käytössä samanaikaisesti. Lämpötila biokaasureaktoreissa on 43 ja 40 C. Biokaasureaktoreiden jälkeen lietejäännös kerätään lietevarastoon, joka on avoin 1520 m 3 :n betoniallas.

9 Osaraportti. Saksa-Itävalta matka ENKAT-hanke 2.9 Engerwitzdorf Engerwitzdorfin biokaasulaitos on rakennettu vuonna 2010, investointi Biokaasulaitoksen syötemateriaalina käytetään tn/a (TS 33 %) maissirehua (40 % syötteestä), durraa (10 %) sekä loput nurmirehua ja auringonkukkaa, kasvimassa tuotetaan 300 ha:n alalla. Lisäksi syötetään 3000 m 3 /a lietelantaa (TS 4-6 %). Kaikki tuotettu biokaasu (240 Nm 3 /h, 51 % metaania) toimitetaan biokaasun jalostusprosessiin, joka on integroitu biokaasulaitokseen, mutta jota operoi paikallinen energiayhtiö. Yhteensä jalostettua biometaania tuotetaan 10,5 milj. kwh/a. Biokaasulaitos ostaa tarvittavan sähkön verkosta ja lämpö tuotetaan maakaasua polttamalla kattilassa. Syötemateriaali varastoidaan laakasiiloissa ja toimitetaan syöttölaitteeseen (walking floor) etukuormaajalla ja siitä biokaasureaktoriin syöttöruuveilla. Syöttölaitteisto on osittain katetussa tilassa. Syöttölaite työntää materiaalia laitteen toiseen päähän, jossa on eri tasossa olevia vinoon asennettuja ruuveja. Nämä ruuvit syöttävät biokaasureaktoriin syöttävää ruuvia. Lietelanta pumpataan suoraan biokaasureaktoriin. Biokaasureaktori on ns. bloc flow (tulppavirtaus) reaktori. Reaktori on suorakaiteen muotoinen (pituus 32 m, leveys 15 m ja korkeus 6 m, 2800 m 3 ), jossa materiaali syötetään toiseen päähän ja puretaan pois toisesta päästä. Reaktorissa on kaksi sähköistä vaakasekoitinta. Biokaasureaktorista materiaali pumpataan katettuun jälkikaasutusreaktoriin 1500 m 3 (TS 6-7 %) Liete varastoidaan avoimeen 7500 m 3 :n varastointialtaaseen, jossa on 6 kk varastointikapasiteetti. Biokaasuvarastot, kaksi 850 m 3 :n varastoa, on prosessirakennuksen yläkerrassa. Biokaasun rikinpoisto tapahtuu kaasuvarastossa, johon lisätään prosessilietettä ja 0,3-0,5 % happea, jolloin rikki hapettuu biologisesti. Biokaasuvarastosta biokaasu ohjataan biokaasun jalostusprosessiin. Ensimmäisessä vaiheessa biokaasu jäähdytetään, jolloin kaasusta poistetaan kosteus ja ammoniakki. Sen jälkeen biokaasu lämmitetään ja suodatetaan aktiivihiilisuodattimissa. Suodatuksen jälkeen biokaasu ohjataan amiinipesuriin jolloin biokaasun metaanipitoisuus nousee 99,5 %:iin. Amiinipesurin jälkeen biometaani kuivataan, kastepisteeseen 1 barg, - 60 C. Biometaani pumpataan paikalliseen maakaasuverkkoon 0,5-0,9 barg paineeseen, 125 Nm 3 /h. Maksimikapasiteetti jalostusprosessissa on 200 Nm 3 /h ja investointikustannukset kokonaisuudessaan on

10 Osaraportti. Saksa-Itävalta matka ENKAT-hanke 2.10 Utzenaich Utzenaichin biokaasulaitos on valmistunut vuonna Syötemateriaalina käytetään maissirehua (50 %), nurmirehua (5 %), kokoviljasäilörehua ruisvehnästä ja ohrasta sekä sian lietelantaa (3000 m 3 ). Tuotetun biokaasun teho on 500 kwe, biokaasun metaanipitoisuus on 49 % ja virtaama 330 Nm 3 /h. Biokaasu hyödynnetään CHP yksikössä sähkön ja lämmön tuottamiseksi. Biokaasusta poistetaan rikkiä syöttämällä biokaasuun 2 % ilmaa. Biokaasuvarastona on betoninen pystylieriö. Materiaali syötetään prosessiin walking-floor laitteistolla jonka toisessa päässä on vinot ruuvit, jotka syöttävät biokaasureaktoriin syöttävää ruuvikuljetinta. Biokaasureaktorit on ns. double ring reaktoreita, joista ulompi on 1. vaiheen reaktori ja sisempi toisen vaiheen reaktori. Molempien tilavuus on 2500 m 3, ensimmäinen reaktori on varustettu kolmella 11 kw sekoittimella ja toinen reaktori kahdella 11 kw:n sekoittimella. lietevarasto on avoin betoniallas, m 3. Mädätejäännös hyödynnetään sellaisenaan pellolla Eugendorf Eugendorfin biokaasulaitos on rakennettu 2004, investointikustannus Syötemateriaalina on pelkästään nurmirehu, jota tuotetaan 200 ha:n alalta, 60 ha on omaa peltoa. Säilörehusato 880 m korkeudessa merenpinnasta, hyvin kosteilla ja sateisilla alueilla tts/ha. Viljelijöille maksetaan 35 /t, noin 300 /ha. Rehu varastoidaan laakasiiloissa ja rehu syötetään niihin etukuormaajilla. Syöttölaitteesta rehu syötetään biokaasureaktoriin suoraan, syöttölaite sijaitsee biokaasureaktorin katolla. 1. biokaasureaktori on 788 m 3 ja 2. reaktori 862 m 3. Lämpötila reaktoreissa on 48 ºC, koska näin korkeassa lämpötilassa nurmisäilörehu hajoaa paremmin eikä kerrostu reaktorin pinnalle. Reaktorilietteen TS on 12 %. Syötettävän nurmisäilörehun TS on 35 % ja partikkeli koko 5-20mm. Reaktoriin syötetään päivässä 25 t FM. Jälkikaasuuntumisallas on 2600 m 3. Biokaasua muodostuu noin 130 Nm 3 /h ja metaanipitoisuus on noin %. Biokaasu hyödynnetään osittain 65 kwe mikroturbiinissa joka tuottaa 130 kw lämpöä. Läm-

11 Osaraportti. Saksa-Itävalta matka ENKAT-hanke pö johdetaan lämpöverkkoon, osa lämmöstä hyödynnetään märän hakkeen kuivauksessa. Osa biokaasusta jalostetaan biometaaniksi ja liikennepolttoaineeksi. Jalostusprosessi on ns. pressure swing absorption- prosessi ja se tuottaa 80 Nm 3 /h biometaania. 3. Yhteenveto ja kuvaus biokaasuprossista Saksaan ja Itävaltaan suuntautunut biokaasulaitosmatka täytti matkalle asetetut tavoitteet ja kohteista saatiin käytännön prosessitietoa sekä syötemateriaalin viljely- ja esikäsittelytietoa. Yleisesti voidaan sanoa että peltobiomassaa käsittelevät biokaasulaitokset Saksassa ja Itävallassa ovat prosessiratkaisuiltaan suhteellisen yksinkertaisia ja siten investointikustannuksiltaan suhteellisen alhaisia. Merkillepantavaa oli huomata automaatiotason alhainen taso, kuten myös automaattisten toimilaitteiden ja mittaustietojen vähäinen määrä prosessissa. Lisäksi huomioitavaa on isohkot reaktoritilavuudet käsiteltävän materiaalin määrään nähden, eli viipymä prosessissa oli suhteellisen pitkä. Laitosvierailujen perusteella voidaan suunnitella ja määritellä Suomen olosuhteisiin soveltuva teknis-taloudellisesti kannattavin prosessivaihtoehto ja laskea biokaasuprosessin taloudellinen kannattavuus, kun syötemateriaali on täysin tai pääsääntöisesti peltobiomassaa. Projektin seuraava vaihe on suunnitella Suomen olosuhteisiin soveltuva, teknisesti toimiva biokaasulaitosratkaisu. Prosessisuunnittelu pohjautuu laitosvierailusta saatuihin tietoihin, projektissa mukana olevien toimijoiden asiantuntemuksiin ja kokemuksiin sekä projektin aikana pidettäviin ideariihiin.

12 Freising I ja II, Saksa Liite 1

13 Liite 1

14 Schnaitsee Liite 1

15 Liite 1

16 Reidling Rohkraft Liite 1

17 Liite 1

18 Bruck an der Leitha Liite 1

19 Liite 1

20 Stockerau Liite 1

21 Liite 1

22 Grafenschlag Liite 1

23 Liite 1

24 Ottenschlag Liite 1

25 Liite 1

26 Engerwitzdorf Liite 1

27 Liite 1

28 Utzenaich Liite 1

29 Liite 1

30 Eugendorf Liite 1

31 Liite 1

32 Liite 1