Kyberturvan aallonharjalle. Sveitsi erottautuu naapureistaan. Suvilahden. Taipuuko

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Sveitsi erottautuu naapureistaan Pieni liittoutumaton maa luottaa asevelvollisuuteen maailmalla, sivu 6 puolustusvoimien uutislehti 49. vuosikerta n:o 15 (1082) verkossa > Kuva: Esa Ylijääskö Kyberturvan aallonharjalle Suomesta luodaan kyberasioiden edelläkävijää. Vuodelle 2016 asetettuun tavoitteeseen pyritään Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean työryhmän työstämän kyberturvallisuusstrategian siivittämänä. Ensi vuonna julkaistavan strategian lähtökohtana on turvata yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot. uutiset, sivu 3 Puolustusvoimain komentaja varoittaa säästöistä uutiset, sivu 3 Taipuuko suomalainen sotilas tanssimaan? reportaasi, sivu 7 Suvilahden Flow kruunasi festarikesän vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 15/2011 pääkirjoitus Maanpuolustusmaaottelu Suomi ja Ruotsi käyvät ikuista maaottelua kaikilla kentillä ja kaikissa lajeissa. Tietenkin urheilussa, mutta myös politiikassa, taloudessa, kulttuurissa ja maanpuolustuksenkin alalla. Suomalaiset ovat vähän ymmällään, kun länsinaapurimme luopui asevelvollisuudesta ja sen sotilaiden on ilmoitettu keskittyvän kansainvälisiin tehtäviin. Historiankirjoitus tuo uusia sävyjä Suomen ja Ruotsin väliseen maanpuolustusmaaotteluun. Mikael Holmström kertoo tuoreessa kirjassaan Den dolda allianssen, Sveriges hemliga Nato-förbindelset, että Ruotsi haaveili omasta atomiaseesta 1970-luvulle saakka. Suunnitelman mukaan sotatilanteessa Suomen niskaan olisi voitu pudottaa 23 ydinpommia. Omissa sotaharjoituksissaan ruotsalaiset kohtasivat amerikkalaisilla vahvennettuna Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomen maaperällä. Että sellaista pohjoismaista yhteistyötä! Usein suomalaisten ja ruotsalaisten kanssakäymistä on kuvattu niin, että suomalaiset kyllästyvät ruotsalaisten diskuteeraamiseen tornitouhua *** ja fundeeramiseen, kun taas ruotsalaisten mielestä suomalaiset hosuvat ja syöksyvät virheisiin. Ehkä tässä suhteessa on tapahtunut muutos. Meillä Suomessa etsitään usein ratkaisuihin keskitietä. Sillä tavalla ei aina pääse kaikkein nopeimmin eteenpäin, mutta välttyy ajamasta Kyllä Suomessakin osataan keskustella. kolaria. Suomen maanpuolustuksen ääripäät ovat ammattiarmeija tai Naton jäsenyys. Kumpikaan ei tunnu houkuttelevalta. Ammattiarmeija jäisi liian pieneksi eikä Nato pysty Suomea turvamaan. Ruotsin puolustusbudjetti oli menneinä vuosikymmeninä aivan eri luokkaa kuin Suomen. Sotilaspäättäjämme vetosivat resurssipulassa herkästi Ruotsin malliin. Nyt kuitenkin Ruotsi on luopumassa koko alueensa puolustamisesta. Meillä taas on asemamme Venäjän vieressä ja se vaikuttaa päätöksiin. Kustannukset pakottavat Suomeakin katsomaan armeijansa kokoa. Paras ratkaisu taitaa syntyä sovittelemalla. *** Kyllä Suomessakin osataan keskustella. Sen osoittaa jo pitkään jatkunut mielipiteidenvaihto varuskunnistamme ja varusmiespalveluksesta. Tuoreissa hallitusneuvotteluissa vahvistettiin puolustusvoimien säästötavoitteeksi 200 miljoonaan euroa. Sen saavuttaminen on työn ja tuskan takana. Se voi merkitä lakkauttamisia, muutoksia esikuntarakenteessa ja yleisen asevelvollisuuden uudistamista, mutta ei sentään sen lakkauttamista. Suomalaisia nuoria koulutetaan edelleen puolustamaan maata, mutta myös luonnonkatastrofien, yleisen turvallisuuden ja yhteiskunnan kriisitilanteiden varalta. Voisi ajatella, että osa ikäluokasta suorittaisi asepalveluksen ja osalla tehtävät keskittyisivät ei-aseellisiin tehtäviin. Ratkaisulla maanpuolustusvelvollisuus saataisiin päivitettyä laajasti yhteiskuntaa hyödyttäväksi järjestelmäksi. Norjan traagiset tapahtumat osoittavat, että maailmassa voi tapahtua mitä hyvänsä. > nurkka Suomea puolustetaan myös maailmalla Huhtikuussa juuri ennen eduskuntavaaleja YK antoi päätöslauselmansa Libyan ilmatilan sulkemisesta siviilien suojelemiseksi. Silloin kysyttiin useissakin mielipidetutkimuksissa kansalaisten kantaa siihen, pitäisikö Suomen puolustusvoimien lähettää Hornetejaan Libyaan kansainvälisen yhteisön avuksi. Kansalaisten selvä enemmistö vastusti ajatusta. Halu eristäytymiseen nousee usein pintaan, kun kansalaisilta kysytään mielipiteitä Suomen osallistumisesta kansainväliseen yhteistyöhön, olipa se sotilaallista tai siviilipuolen toimintaa. *** Demokratiassa valta on viime kädessä kansalla, ja kansan tahtoa on kunnioitettava. Silti välillä ihmetyttää, miksi kotimaisessa keskustelussa tehdään niin usein vastakkainasettelu oman maan puolustamisen ja kansainvälisten operaatioiden välille. Nehän tukevat toisiaan. Suomi ei ole erillinen saareke, vaan osa kansainvälistä yhteisöä. Suomella on vuosikymmenten kokemus kansainvälisistä rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioista, eikä maamme maine puolueettomana rauhanvälittäjänä ole siitä kärsinyt. Suomi on onneksi saanut elää jo kohta seitsemän vuosikymmentä rauhan aikaa. Toisaalta samalla tuntuma sodankäynnin arkeen on ohentunut, kun veteraanienkin rivit harvenevat. Suomen puolustuskyvyn kannalta on tärkeää, että edes osalla sotilaistamme on todellista kenttäkokemusta sodan kaltaisista olosuhteista. Kriisinhallintatehtävissä mennään sananmukaisesti ruohonjuuritasolle: vähäpätöisiltä tuntuvat käytännön asiat, kuten varusteiden kiinnittäminen, saattavat sujua aivan eri tavalla todellisessa tilanteessa kuin tavallisissa harjoituksissa Suomen turvallisella kamaralla. *** Rauhan aikana kenttäkokemus on haettava kotimaata kauempaa, kuten Afganistanista nyt haetaan. Nykyisin Suomen uhkakuvien kärkipäässä ei ole perinteinen toisen valtion hyökkäys, vaan pikemminkin joutuminen osaksi laajempaa maailmanpaloa. Kriisitilanteessa voisimme joutua poliittisen ja sotilaallisen painostuksen kohteeksi. Vihollinen saattaisi pyrkiä käyttämään satamiamme ja muita strategisia kohteitamme omiin tarkoituksiinsa, vaikka Suomi ei olisi edes kriisin varsinainen osapuoli. Siksi on tärkeää, että konflikteja pyritään ehkäisemään jo kaukana Suomen rajojen ulkopuolella. Kriisinhallinnan osuus Suomen puolustusbudjetista on noin kaksi prosenttia. Se ei ole kohtuuton panostus, kun ajatellaan Suomeen palaavien sotilaiden mukanaan tuomaa osaamispääomaa, jota voidaan hyödyntää kotimaisessa sotilaskoulutuksessa. Koska puolustusvoimien perustehtävä on kuitenkin Suomen alueen puolustaminen, kansainvälisen kriisinhallinnan tehtävien täytyy perustua tulevaisuudessakin vapaaehtoisuuteen. Näin pitää olla, vaikka Suomi jonain päivänä liittyisi Naton jäseneksi. Juho Rahkonen Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö ja reservin yliluutnantti kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Olisitko valmis muuttamaan varuskunta-alueelle? mielipide Isänmaan on tarjottava tehtävä Kyllä 53% Ei Perussuomalaisten Nuorten mielestä Suomen asevelvollisuusjärjestelmän täytyy tarjota jokaiselle miehelle ja naiselle mielekäs palvelustehtävä. Asepalveluksen osalta tämä vaatimus pääsääntöisesti täyttyy, mutta siviilipalveluksessa tilanne on surkea. Nykyään siviilipalvelusmiehet ovat ihmisjoukkona yhtä monivivahteinen kuin varusmiehetkin kyse ei suinkaan ole vain rauhanpiippua polttavista hipeistä ja punkkareista. Useille siviilipalvelus on valinta, joka ei liity oman fyysisen tai henkisen kestävyyden heikkouteen, vaan vakaumukseen. Isänmaallista velvollisuuttaan suorittava kansalainen ansaitsee aina kunnioituksen ja yhteiskuntaa hyödyttävän palvelustehtävän. Edellinen puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala esitti neljä vuotta sitten viisaasti, että siviilipalveluksesta tulisi tehdä todellinen yhteiskunnallinen vaihtoehto, joka palvelisi poikkeusoloja ja siviilikriisinhallintaa. Yksi vaihtoehto olisi niin sanottu Saksan malli, jossa siviilipalveluväki toimii normaalioloissa pääasiassa terveydenhuollon piirissä. Siviilipalveluksen tulisi jo tasa-arvon vuoksi olla pakollinen myös naisille. Neljässä vuodessa mitään ei ole tapahtunut. Se kertoo enemmän maamme päättäjistä kuin siviilipalvelustaan suorittavien motivaatiosta palvella isänmaataan mielekkäissä tehtävissä. Simon Elo Puheenjohtaja Perussuomalaiset Nuoret 47% Vastauksia yhteensä: 296 Seuraava kysymys: Kohdellaanko eri uskontokuntia tasapuolisesti armeijassa? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax kaarina.honkalammi@mil.fi TOIMITUSSIHTEERI Ossian Hartig Fax ossian.hartig@mil.fi TOIMITTAJAT Kaartinjääkäri Jan Hellman Puh Kaartinjääkäri Miika Lähdeniemi Puh Kaartinjääkäri Kalle Mäkelä Puh Upseerikokelas Mikko Virta Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Henri Ågren Puh VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Jan Telford Puh verkkotoimittaja.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Tuukka Hettula graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Esa-Pekka Ylijääskö Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 15/2011 uutiset 3 Suomesta luodaan kyberasioiden edelläkävijää Kyberturvallisuusstrategia työn alla. Lähtökohtana turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Kalle Mäkelä Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean johdolla työstetään kyberturvallisuusstrategiaa, jonka tavoitteena on luoda Suomesta edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja yhteiskunnan toimintakyvyn säilyttämisessä. Strategia julkaistaan vuoden 2012 lopulla. Työryhmän puheenjohtaja, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen muistuttaa, että hyvän analyysin pohjalta rakennettu toimintasuunnitelma edistää vuodelle 2016 asetetun vision toteutumista. Ensin kartoitamme mitä pitää tehdä ja miten, jotta pääsemme lopulliseen tavoitteeseemme, Kosonen kertoo. Lähtöajatuksena on ollut se, miten voimme turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, toteaa työryhmän sihteeristön pääsihteeri Yrjö Benson. Puolustusvoimien tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolinin mukaan on hyvä, että myös Suomessa on otettu asiasta koppi. Uhkaajia harrastelijoista kansallisiin toimijoihin Käytännössä kyberturvallisuusstrategialla pyritään määrittelemään, minkälaisia tietoverkkouhkia sekä -mahdollisuuksia Suomi tulee kohtaamaan, miten niihin tulisi reagoida ja kuinka niitä voitaisiin ennakoida. Benson huomauttaa, että pelkästään termi kyber luo kehitystyölle haasteita. Termistä ei ole mitään yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Eri maat käsittävät sen eri tavoin, toiset laajemmin ja toiset suppeammin. Ongelmana on, että joillekin se tarkoittaa vain internetiä. Toiset taas lukevat siihen mukaan kaiken maailman turvallisuuspuolia, Candolin komppaa. Haasteista huolimatta työryhmä on onnistunut linjaamaan, mitä tietoverkkouhkia vastaan on varauduttava. Listan muodostavat haktivismi, tietoverkkorikollisuus, vakoilu, terrorismi sekä valtioiden suorittamat tietoverkko-operaatiot. Bensonin mukaan nämä tunnistetut uhat poikkeavat seurauksiltaan Kuva: Esa Ylijääskö Työryhmän sihteeristön pääsihteeri Yrjö Bensonin mukaan Suomi joutuu päivittäin kyberhyökkäysten kohteeksi. merkittävästi. Haktivismi on tietoverkossa tapahtuvaa kansalaistottelemattomuutta. Ei mennä kaduille, vaan kirjoitetaan vaikka inhotun firman verkkosivuille inhottavia kommentteja. Tietoverkko-operaatiot taas kohdistuvat esimerkiksi vieraan maan hallintoon ja elinkeinoelämään, Benson valaisee. Puolustusvoimilla oma kyberkonsepti työn alla Puolustusvoimissa on varauduttu verkkouhkiin jo vuosien ajan. Puolustusvoimien oman kyberkonseptin tarkoitus on hahmottaa sen mahdollinen yhteiskunnallinen rooli sekä ohjata puolustusvoimien kybersuorituskyvyn kehittämistä. Roolimme tulee perustumaan niihin toimivaltuuksiin, mitä puolustusvoimat aikanaan saa, Candolin kertoo. Puolustusvoimat osallistuu myös monikansalliseen Multinational Experiment 7 -konsepti- ja kokeiluharjoitukseen, jonka teemana on valtioiden toimintamahdollisuudet eri toimintaympäristöissä, kuten meri, ilma, avaruus ja kyber. Candolin ei usko, että kyberpuolustusta tulisi suoranaisesti pitää omana aselajinaan. Sotilaallisesti se pitää nähdä omana operatiivisena suorituskykynä perinteisen lisäksi ja niiden rinnalla. Ei pelkkiä uhkatekijöitä Kyberhyökkäyksillä voidaan tehdä fyysistä vahinkoa Kalle Mäkelä Kyberturvallisuusstrategiaa laativan työryhmän sihteeristön pääsihteeri Yrjö Bensonin mukaan Suomi ja suomalaiset yritykset joutuvat koko ajan erilaisten kyberhyökkäysten kohteiksi. Suomen tilanne on kuitenkin hänen mukaan hyvä moniin muihin maihin verrattuna. Meillä on korkealaatuista osaamista sekä oma viruslaboratorio. Sellaista ei esimerkiksi Ranskalla ole. Havaitsemis- ja torjuntakykymme ovat korkealla, Benson toteaa. Maailmalla kyberhyökkäyksillä on saatu aikaan mittaviakin vahinkoja. Esimerkiksi vuonna 2007 Viroon hyökättiin lähes kuukauden ajan maan hallintoa ja elinkeinoelämää vastaan. Venäjällä sijainneista tietokoneista tehtiin toistuvia palvelunestohyökkäyksiä virolaisten pankkien, sanomalehtien ja viranomaisten verkkosivuille. Viron tapahtumia pidetään yhtenä laajimmista ja voimakkaimmista verkkohyökkäyksistä tähän mennessä. Hyökkäystä on myös kuvattu yhdeksi maailman ensimmäisistä verkkosodista. Puolustusvoimien tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin nostaa esiin Stuxnetkyberaseen, jolla saatiin aikaan fyysistä sabotaasia. Se on konkreettinen esimerkki siitä, millaista tuhoa kyberhyökkäyksellä saadaan aikaan esimerkiksi infrastruktuuriin. Käytännössä Stuxnet on haittaohjelma, jolla hidastettiin Iranin ydinohjelmaa kahdella vuodella. Hyökkäystä ei tehty tietoverkon välityksellä, vaan Stuxnet kopioitiin suljettuun järjestelmäympäristöön USB-muistitikulta. Stuxnetista alkoi kyberaikakausi, jossa perinteinen hakkerismi väistyy merkitykseltään organisoitujen, valtioiden tai suurten organisaatioiden välisten teollisuusautomaatio-osaamista vaativien operaatioiden tieltä. Bensonin mukaan on tärkeää, että kyberkeskustelussa muistettaisiin myös, mitä kaikkea hyvää tietoverkkojen avulla voidaan saada aikaan. Toki verkossa on vaaroja ja uhkia, mutta sillä on se toinenkin puoli. Kun verkko on toimintaympäristönä varmistettu ja turvallinen, se mahdollistaa esimerkiksi osallistumisen, luovuuden ja elinkeinoelämän edistyminen, hän selvittää. Liika keskittyminen uhkiin mahdollisuuksien sijaan ei Bensonin mielestä ole hedelmällistä. Valtaosa kriittisestä infrastruktuurista on yksityisten toimijoiden hallussa. Vain 20 prosenttia on valtion hallinnassa. Vaikka puolustusasiat ovat kunnossa, ei se riitä, mikäli ruoka ei kulje tai töpselistä tule sähköä, Benson summaa. On tärkeää, että ymmärrys kyberasioita kohtaan lisääntyy. Ja juuri siinä hengessä, ettei tätä asiaa nähtäisi mörkönä vaan mahdollisuutena, Candolin näkee. Kenraali Puheloisen mukaan edessä rajuja leikkauksia Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloisen mukaan tiukkoja säästötoimenpiteitä ei voida välttää. (Arkistokuva) Kuva: Ruotuväki Mikko Virta Puolustusvoimain komentajan,kenraali Ari Puheloisen mukaan edessä on rajuja säästötoimenpiteitä mutta lyhintä neljän kuukauden varusmiespalvelusta ei tulla esittämään.iisalmessa maanpuolustusjuhlassa puhunut kenraali toi esille tulevan puolustusvoimauudistuksen realiteetit. Rakenteita on supistettava ja tiivistettävä, ja kun tehtävät pysyvät ennallaan, on tulevaisuudessa kyettävä entistä parempaan kustannustehokkuuteen. Asialistalla olivat puolustusmäärärahojen leikkaukset. Hallitusohjelmassa vähennettävän 200 miljoonan euron päälle puolustusvoimiin kohdistuu hänen mukaansa useita lisäsäästövaatimuksia. Pahimmassa tapauksessa kyseessä voi olla yli 400 miljoonan euron säästövaatimus seuraavan neljän vuoden aikana. Tyrmäys neljälle kuukaudelle Materiaalipuolelta säästäminen lähivuosina tarkoittaisi käytännössä kenraali Puheloisen termein jonkin puolustuskyvyn osa-alueen ylläpidosta luopumista. Jäljelle jääväksi säästövaihtoehdoksi hän nostaa puolustusvoimien jokapäiväisen toiminnan karsimisen mahdollisesti jo heti ensi vuoden alusta alkaen. Sen seurauksena maavoimilla tulee olemaan entistä vähemmän maastoharjoituksia, merivoimien alukset ovat merellä vähemmän, ilmavoimien koneet ilmassa harvemmin, ja kertausharjoituksia sekä palkatun henkilöstön koulutusta on leikattava. Puheloisen mukaan säästöistä huolimatta on Suomessa puolustuskyvyn ylläpitämiseksi tarpeen tulevaisuudessa kouluttaa varusmiespalveluksessa koko palveluskelpoinen ikäluokka. Yleinen asevelvollisuus säilytetään sen käytännön toteutusta edelleen kehittäen. Varusmiespalveluksen kestoa voidaan käytännön järjestelyjen joustavoittamiseksi lyhentää parilla viikolla, mutta siirtymistä neljän kuukauden palvelusaikaan puolustusvoimat ei tule esittämään.

4 4 uutiset ruotuväki 15/2011 lyhyesti Luvaton rajanylitys Kuusamossa Uuden-Seelannin rekisterissä olevan lentokoneen epäillään ylittäneen luvattomasti valtakunnan rajan Kuusamossa. Kainuun rajavartioston mukaan kone ylitti Suomen ja Venäjän välisen rajan kahdesti. Tapaus saattoi johtua mahdollisesta navigointivirheestä. En kuitenkaan vielä pysty vahvistamaan asiaa esitutkinnan ollessa kesken, tutkinnanjohtaja Mauri Nygård kertoo. Rajavartioston mukaan lentokone oli luvallisella kuvauslennolla Kuusamon kaupungin alueella. Tapausta tutkitaan valtionrajarikoksena. Asiasta on ilmoitettu mm. Venäjän federaatioon. HÅg Haku käynnissä Helsingin maakuntajoukkoihin Helsingin maakuntakomppania etsii joukkoihinsa uusia jäseniä. Hakeutuminen tapahtuu Helsingin Aluetoimiston kautta, ja uudet sitoumukset astuvat voimaan vuoden 2012 alusta. Hakijalta edellytetään muun muassa varusmiespalveluksen suorittamista, nuhteetonta taustaa sekä noin vuoden ikää. Toivomme hakijalta minimissään kahden vuoden sitoutumista, mieluiten kolmen. Pääosalle annetaan vuodessa koulutusta 6-7 vuorokautta, mutta tiettyjä henkilöitä koulutetaan vuorokautta vuotta kohden, sanoo kapteeni Jari Rikkonen Helsingin Aluetoimistosta. JTe Lahden keskustasta löytyi sodanaikainen räjähde Lahden keskustasta Kisapuiston alueelta löytyi illalla vanha sodanaikainen räjähde. Siviilihenkilö oli haravoinut nurmikkoa metallinpaljastimella. Laitteen havaittua metalliesineen hän oli kaivanut maata ja havainnut räjähteen. Poliisi eristi alueen ja paikalle tuli puolustusvoimien raivauspartio, kuljetti kranaatin sytyttimeksi tunnistetun räjähteen muualle hävitettäväksi. Majuri Raimo Hyle Länsi- Suomen sotilasläänin esikunnasta epäilee sytyttimen kulkeutuneen paikalle maa-aineksen siirron yhteydessä, koska alueella ei ole käyty varsinaisia sotatoimia. MVi Puolustusvoimat tuo taitonsa Taisteluun Puolustusvoimat osallistuu kulttuuriyhteistyön merkeissä Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen antamalla kalustoaan Taistelu-esitykseen. Kari Heiskasen ohjaama esitys on yksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden suurtuotannoista. Puolustusvoimat tuottaa esitykseen tuli- ja vesiefektejä. Tämä on samalla tilaisuus esitellä yleisölle puolustusvoimien kalustoa, jonka ensisijainen käyttötarkoitus on palo- ja pelastustehtävissä, komentaja Pentti Niskanen Saaristomeren Meripuolustusalueen esikunnasta kertoi Markkinointi & Mainonnalle. JHe Eri uskonto samat säännöt Ramadan herättää keskustelua vähemmistöuskontojen asemasta. Pääsääntöisesti juhlapyhät ja ruokavalio aiheuttavat erityisjärjestelyitä. Jan Telford Käynnissä oleva muslimien suuri paasto, ramadan, herättää kysymyksiä uskonnollisten vähemmistöjen asemasta puolustusvoimissa. Yleisen palvelusohjesäännön uskonnollisia kysymyksiä koskevan liitteen mukaan ramadania viettävälle varusmiehelle on järjestettävä mahdollisuus ruokailla auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana. Puolustusvoimien kenttäpiispan, Hannu Niskasen mukaan on muistettava, että puolustusvoimissa palvelee moniin uskonnollisiin ryhmiin kuuluvia ja heitä kaikkia olisi kohdeltava tasapuolisesti. Yhtäkään ryhmää ei pitäisi korostaa muiden kustannuksella, vaan heistä olisi puhuttava yhteisesti, Niskanen kiteyttää. Pääsääntöisesti juhlapyhät ja ruokavalio aiheuttavat erityisjärjestelyjä. Puolustusvoimien lähtökohtana on kunnioittaa ihmisten oikeutta uskoa, ja on tärkeää, että uskonnollinen vakaumus voidaan ottaa huomioon palvelusehdoissa, Niskanen toteaa. Kenttäpiispa huomauttaa kuitenkin, että palvelusehdoissa ensisijaisia ovat koulutustarpeet. Jotta varusmiehelle voidaan järjestää mielekäs mutta koulutuksellisesti täysimittainen palvelus, tulee molempien osapuolien joustaa. Aina juhlapyhille ei voida myöntää lomaa. Tärkeintä on, että kaikilla olisi niitä tasapuolisesti. Sotilaspastorit kaikkia varten Kalle Mäkelä Asevelvollisuustyöryhmän puheenjohtaja Risto Siilasmaa iloitsee siitä, miten puolustusvoimat on ottanut työryhmän raportin kehitysehdotukset vastaan. Suhtaudumme tähän työhön äärimmäisen vakavasti ja suurella sydämellä. Haluamme aidosti nähdä, että asiat kehittyvät. Puolustusvoimille suunnatuista ehdotuksista 15 on jo toteutettu ja 44 muuta on työn alla. Vain neljä on alustavasti hylätty, mutta niistäkin osa toteutuu mahdollisesti myöhemmin, Siilasmaa summaa. Työryhmän jäsen, asianajaja Outi Siimes on tyytyväinen etenkin puolustusvoimien osoittamaan aloitteellisuuteen. Suosituksillemme on määrätty vastuuhenkilöt ja -tahot. Niitä on käyty tutkimaan ja viemään eteenpäin. Eihän työryhmä voi silloin olla muuta kuin mielissään, Siimes kiteyttää. Sotilaspapisto on kaikkien varusmiesten tuki uskontokuntaan katsomatta. Mitä tahansa uskontoa tunnustava voi hengellisissä asioissa kääntyä sotilaspastorin puoleen. Sotilaspastori on joukko-osaston komentajan asiantuntija uskonnollisissa kysymyksissä. Sotilaspapistolla on velvollisuus suhtautua vakavasti kaikkeen uskonnon harjoittamiseen ja luoda sille edellytyksiä. Mikäli varusmiehellä on asialliset perustelut, sotilaspapin tulee tukea sitä, että hän saa kohtuullisesti erityisjärjestelyitä tai lomapäiviä, Niskanen sanoo. Vähemmistöjä moneksi Melkein yhdeksän kymmenestä varusmiehestä kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Heinäkuun saapumiserästä vajaa pari sataa kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Uusista alokkaista noin 80 kuuluu muihin kristillisiin kirkkoihin ja saman verran palvelukseen astui muslimeita. Jonkin verran puolustusvoimissa palvelee Asian vierestä puhuminen kismittää tällä hetkellä muiden uskontojen edustajia kuten juutalaisia tai buddhalaisia. Jan Telford Kaartin Jääkärirykmentissä palveleva alikersantti Emirhan Ansari on paastonnut ramadanina seitsemänä vuonna peräkkäin. Tänä vuonna hän ei ruvennut paastoamaan, sillä hän ei katsonut sen olevan mielekästä kasarmielämän aikaan. Yritin hakea yövapaata ramadanin ajaksi, mutta hakemus ei mennyt läpi, joten katsoin parhaaksi siirtää juhlan viettoa; on Lisäksi heinäkuussa aloittaneista noin ei kuulu kirkkoon. Heistä osa on ateisteja, Käytännöt eivät saisi vaihdella olemassa sääntöjä, jotka mahdollistavat sen, Ansari valottaa. Ramadanina kuuluu olla perheen kanssa yhdessä. Olisi ollut teennäistä herätä yöllä syömään eväitä kaapista, Ansari heittää. Ansari arvostaa, että puolustusvoimissa on mahdollisuus saada vapautuksia ja erityisjärjestelyjä uskonnollisten menojen vuoksi, mutta samaan hengenvetoon hän toteaa, etteivät käytännöt saisi vaihdella palveluspaikoittain. mutta joukossa on myös monenlaisten uskonnollisten näkemysten edustajia. Mielestäni on harmi, jos tällaiset päätökset vaihtelevat päälliköiden mieltymyksien mukaan. Jotkut saavat yövapaat ja toiset taas eivät. Kun Ansari haki ramadanille yövapaata, hänen kysymyksiinsä ei heti osattu vastata, vaikka hänen mielestään näissä asioissa tulisi olla selvät säännöt. Ansari kertoo tietävänsä henkilön, joka samoilla syillä on saanut yövapaita ja juhlalomia koko ramadanin ajaksi. Siilasmaan työryhmä tyytyväinen raportin vastaanottoon Risto Siilasmaan mielestä asevelvollisuusjärjestelmästä ei tulisi säästää. Kuva: Marko Virta Hiljattain mediassa nousi kova keskustelu siitä, kuinka työryhmän raportissa väläytettiin neljän kuukauden asepalveluksen mahdollisuutta. Siilasmaa on pettynyt, että juuri tämä asia nostettiin yli raportin muiden esitysten. Sehän oli vain selvitettäväksi tehty ehdotus, josta erikseen totesimme, ettei sitä toivon mukaan toteutettaisi, hän selventää. Siilasmaan mukaan työryhmän tärkein linjaus on asevelvollisuuden toteaminen kiistattomaksi parhaimmaksi tavaksi luoda Suomen puolustamiseen tarvittava reservi. Jos asevelvollisuuteen liittyen on pakko synnyttää säästöjä, tulee nämä säästöt synnyttää asepalvelusta lyhentämällä eikä valinnaisuuteen siirtymällä. Valinnaisuus tai vapaaehtoisuus johtaisi ajan myötä väistämättä ammattiarmeijan synnyttämiseen eikä maallamme ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia, Siilasmaa alleviivaa. Muutos alkaa ensimmäiseltä portaalta Vaikka työryhmän esittämiä suosituksia lähdetään toteuttamaan, on monien ehdotusten toimivuus mitattava ensin ruohonjuuritasolta lähtien. Siilasmaa muistuttaa, ettei muutoksia voi saada aikaan vain määräämällä. Muun muassa kouluttajien pitää näyttää hyvää esimerkkiä vaikkapa terveellisten elämäntapojen osalta. On kuitenkin aika epätodennäköistä, että ihminen muuttaa elintapojaan käskystä. Pitäisi jollakin tavalla seurata ja pyrkiä konkretisoimaan, millaisilla teoilla ja käytöksellä esimies voisi toimia hyvänä esimerkkinä varusmiehille, Siilasmaa selvittää. Kuva: Ruotuväki

5 ruotuväki 15/2011 uutiset 5 Vesipelastautumista ja hinauslaskuvarjoja Keuruulla tähtäimessä Miksi sukkia jaetaan eri määriä? Mikko Virta Hornet-lentäjät ja ilmavoimien kadetit harjoittelivat Keuruulla heittoistuinhypyn jälkeistä toimintaa ilmassa ja vedessä hinauslaskuvarjojen avulla. Hinauslaskuvarjoharjoittelussa lentäjät eivät varsinaisesti hyppää mistään. Sen sijaan heidät vedetään veneellä laskuvarjon varassa ylös taivaalle, jonka jälkeen vetoköysi irroitetaan ja he putoavat varjon kanssa veteen. Harjoituksen painopiste on vedestä pelastautumisessa. Pelastautumisharjoittelu laskuvarjoilla sai alkunsa 80-luvun puolivälissä tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa kapteeni Olavi Salla oli hukkua hypättyään ilmavoimien Mig-21BIS-suihkuhävittäjästä. Tyyni sää riskinä Jan Telford Kaartin Jääkärirykmentissä vietettiin 16. elokuuta joukko-osaston 15-vuotisjuhlapäivää. Tasan 15 vuotta aikaisemmin rykmentin ensimmäiset alokkaat vannoivat sotilasvalansa. Juhlan kunniaksi Helsingin Santahaminassa järjestettiin juhlatilaisuus, johon osallistui koko varuskunnan henkilökunta ja varusmiehet. Varuskunnassa avattiin myös rykmentin lähihistoriasta kertova valokuvanäyttely. Juhlapäivä alkoi lipunnostolla, jonka jälkeen rykmentin komentaja, eversti Jukka Valkeajärvi piti juhlapuheen. Valkeajärvi kertoi, että samana päivänä otettiin käyttöön uusi joukko-osaston lippu. Jan Hellman Vuosittain järjestettävät pohjoismaiset merikadettipäivät järjestettiin elokuun alussa Ruotsin Varbergissa. Tapahtumaan osallistui merikadetteja Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Jokaisesta maasta länsinaapuriin saapui merikadettia. Suomesta Varbergiin matkasi 68 merikadettia, kapteeniluutnantti Tuomas Syvänen kertoo Hyppyvuorossa oleva ilmavoimien kadetti on pienen vesikosketuksen jälkeen nousemassa taivaalle. Harjoituksen hyppymestarin, kapteeni Mikko Viirretin mukaan suurimman haasteen muodostaa sää. Erityisesti tyyni sää on riskitekijä, koska laskuvarjot vaativat pienen vastatuulen noustakseen kunnolla taivaalle. Vaikka onnettomuudet ovat harvinaisia, saattavat lentäjät ruhjoa itseään ylösnousussa, mikäli laskuvarjoon ei saada tarpeeksi nostetta. Paras sää on sellainen 3-4 metriä sekunnissa tuulta, liian hieno sää on pahasta, Viirret tiivistää. Harjoituksen johtaja, insinööriluutnantti Mikko-Petteri Nieminen kertoo kyseessä olevan kolmen puolustushaaran yhteinen harjoitus. Maavoimat tarjoaa harjoittelupaikan ja käytettävän ponttoonikaluston miehistöineen. Merivoimilta harjoitukseen osallistuu veneenkuljettaja-aliupseereita veneineen. Muu henkilöstö ja koulutettavat ovat pääosin ilma voimista. Niemisen mukaan paikaksi on valikoitunut juuri Keuruu, koska Juhlavuosi ihmisten keskellä Uusi lippu oli esillä Senaatintorilla järjestetyssä sotilasvala- ja Merisotakoululta. Lisäksi mukana oli Merisotakoulun henkilökuntaa sekä miinalaiva Hämeenmaa henkilöstöineen. Merikadettipäivät tähtäävät hyvien pohjoismaisten suhteiden luomiseen merikadettien ja Merisotakoulun henkilöstön kesken. Pohjoismainen yhteistyö toimi hienosti. Ehdottomasti jäi hyvät fiilikset matkasta, ja kaikin puolin reissu meni niin kuin oli suunniteltu, Syvänen näkee. sieltä löytyy käyttöön sopiva ponttoonikalusto. Vaihtelua koulun penkkiin Merikadetit kisailivat jälleen Harjoituksessa käydään aamupäivisin läpi teoria ja veteen menon perusteet, puvun ja pelastusliivien toiminta, sekä pelastuslauttatoiminta. Iltapäivisin vuorossa ovat varsinaiset hinauslaskuvarjohypyt. Harjoituksessa hypännyt toisen vuoden kadettiylikersantti Ville Kaartin Jääkärirykmentti 15 vuotta Reilut 830 alokasta ylennettiin kaartinjääkäreiksi juhlavuoden kunniaksi Senaatintorilla pidetyssä vala- ja vakuutustilaisuudessa. Kuva: Esa Ylijääskö Korhonen oli tyytyväinen iltapäivään. Hinauslaskuvarjolla hyppääminen oli uusi kokemus, vaikka hän olikin aiemmin lentoreserviupseerikurssilla harjoitellut hypyn jälkeistä toimintaa vedessä. Totta kai ensin vähän jännitti, mutta hypyn jälkeen totesin sen turhaksi, Korhonen kertoo ja kiteyttää kadettien suhtautumisen harjoitukseen: Tämä on kivaa vaihtelua koulun penkillä istumiseen. vakuutustilaisuudessa. Tuomiokirkon portailla ja toria ympäröivällä alueella vellonut ihmismeri todisti reilun 800 alokkaan ylentämistä kaartinjääkäreiksi. Me haluamme olla esillä ja olemme siksi yhdistäneet juhlavuotemme varusmiehiä ja heidän omaisiaan koskeviin tapahtumiin, joihin muutkin kaupunkilaiset voivat osallistua, Valkeajärvi valaisee. Valkeajärvi kertoo, että tammikuussa järjestetty kotiutumisparaati pidettiin Hakaniemen torilla, josta varusmiehet marssivat lumisateessa Pitkäsillan kautta Senaatintorille. Veteraanien kunniaksi marssimme lumipuvuissa, eversti myhäilee. Valatilaisuuden jälkeen yleisö pääsi nauttimaan Varusmiessoittokunnan ja Kaartin Soittokunnan kuviomarssiesityksestä, kaartinjääkäri-tattoosta. Viikonlopun aikana merikadetit kisailivat erilaisten urheilukilpailujen parissa ja osallistuvat useisiin epävirallisiin ja virallisiin tilaisuuksiin. Perinteisesti merikadetit ovat muun muassa vetäneet köyttä, juosseet ja uineet kilpaa. Suomalaiset voittivat maastojuoksun ja ensi vuonna meillä onkin kovat tavoitteet. Meillä on kovia juoksijoita, Syvänen iloitsee. Matkan aikana merikadeteilla oli myös koulutusta normaalisti. Matka Ruotsiin ja takaisin kesti jo itsestään muutaman päivän suuntaansa. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin Helsingissä. Tuolloin Helsinki toimi ensimmäistä kertaa pohjoismaisten merikadettipäivien isäntäkaupunkina. Aikaisemmin isäntäkaupunkina on toiminut muun muassa Oulu vuonna Ensi vuonna merikadettipäivät järjestetään Oslon läheisyydessä Tønsbergissa, Norjassa. Kuva: Mikko Virta Jan Hellman Säkylässä jokaiselle varusmiehelle jaetaan suositusten mukaisesti viidet sukat ja boxerit. Vekaranjärvellä varusmiehen on selvittävä neljillä, mutta Santahaminassa menee heikoiten, siellä samoja sukkia on pidettävä jalassa 2,3 päivää jokaista jaettua paria kohden. Talousvarikon päällikkö, everstiluutnantti Kari Raatikainen, miksi osassa varuskuntia varusmiehille jaetaan ainoastaan kolmet sukat ja boxerit? Joukko-osaston komentaja päättää, miten varusteita jaetaan varusmiehille. Joukko-osastoissa on muun muassa erilaiset varastot ja tämä vaikuttaa siihen, miten varusteita jaetaan. Olemme antaneet suosituksen siitä, kuinka monta kappaletta kutakin varustetta pitäisi jakaa varusmiehille. Suositus on sukkien ja boxereiden kohdalla viisi paria tai kappaletta kutakin. Miksi pyykinvaihto on ainoastaan kerran viikossa ja kuinka pitkillä leireillä pärjää kolmilla pareilla sukkia? uutisia muualta Maastoleirien karsiminen vain rikka rokassa Minimimäärä varustevaihtoja on kerran viikossa, mutta periaatteessa varustevaihto voisi olla vaikka joka päivä. Tämä riippuu perusyksikön palvelusohjelmasta, jonka mukaan varusmiehet menevät. Esimerkiksi Rovajärvellä pyykinvaihto järjestetään leireille. Harjoituksen päällikkö ja huoltopäällikkö vastaavat toteutuksesta. Me emme ole siellä katsomassa, vaihtavatko varusmiehet pyykkinsä, vaan takaamme palvelun olemassaolon. Miksi vaatteiden kotipesu kielletään, vaikka varusmiehet ovat siihen monesti pakotettuja? Kotona pesua ei tietenkään voida sataprosenttisesti estää. Varusmiesten ei kuitenkaan tulisi pestä pyykkiä kotonaan, sillä se on meidän tehtävämme. Ymmärrän kyllä miksi monet pesevät alusvaatteita kotona, kun esimerkiksi kesäisin hikoilee enemmän. Pyykin raahaaminen kotiin on kuitenkin hieman järjetöntä. Palvelus pitää suunnitella niin, että varusmiehillä on mahdollisuus vaihtaa likaiset vaatteet puhtaisiin palvelusaikana. Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloisen mukaan armeijan pitää säästää jokapäiväisestä toiminnastaan, kirjoittaa Hämeen Sanomat. Jos puolustusvoimien säästöt toteutuvat, niin esimerkiksi maastoharjoitusten määrä vähenee jo ensi vuonna. Panssariprikaatin komentajan eversti Pekka Toverin mukaan säästöjä ei kannata tehdä niin, että otetaan kaikilta vähän. Jos lopetetaan jonkin tai joidenkin varuskuntien toiminta, muille jäisi resursseja toimia. Eversti Toverin mukaan se on kuitenkin poliittinen päätös, eikä hän ala arvailla mitä varuskuntia se koskisi. Hämeen Sanomat (17.8.) Pietarsaaressa löydetty jo viisi kranaattia Ekoroskin jäteasemalle Pietarsaareen on kesän aikana päätynyt jo viisi kranaattia, uutisoi YLE. Kolme näistä oli tehty toimintakyvyttömiksi, mutta kaksi oli räjähtämätöntä ammusta. Mitään yhteyttä näiden tapausten välillä emme ole löytäneet. En usko, että tänne tahallaan tuodaan räjähteitä, mutta ihmisten pitäisi jo kotona lajitella tarkkaan, mitä jäteasemalle tuovat, kertoo hyötykäyttöaseman esimies Stig Kjellman. lmeisesti räjähteitä on viime aikoina löytynyt esimerkiksi vanhoista huviloista, jotka ovat vaihtaneet omistajaa eivätkä uudet omistajat tiedä mitä kaikkea ullakolta löytyy. Jos räjähteitä löytyy, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin. YLE Keski-Pohjanmaa (17.8.) Palkkakiista voi kärjistyä lakoksi Kesän alussa alkaneet ongelmat puolustusvoimien palkanmaksuissa eivät ole vieläkään loppuneet, kirjoittaa Kainuun Sanomat. Tilanteen pitkittyminen rassaa henkilökuntaa ja on saanut ammattiliitot väläyttämään jopa lakonuhkaa. Aliupseeriliitto ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto lähettivät elokuun puolivälissä puolustusvoimille kirjelmän, jossa vaadittiin ratkaisuja palkkasotkuun. Pääesikunta lupasi muun muassa, että elokuun viimeisenä palkkapäivänä lisäpalkat maksetaan oikein. Suurin ongelma on se, että pääesikunta ei pysty kertomaan, milloin palkanmaksun ongelmat olisi ratkaistu. Vanhojen virheiden korjaamisen aikataulusta ei sanottu mitään, JHL:stä todetaan. Kainuun Sanomat (19.8.) Toimittanut Henri Ågren

6 6 maailmalla ruotuväki 15/2011 lyhyesti Turkmenistan haluaa eroon lautasantenneista Turkmenistanin presidentti Gurbanguly Berdymuhamedov haluaa rajoittaa lautasantennien määrää. Presidentin mielestä talojen katoilla levittäytyvä antennimeri pilaa kaupunkikuvan. Kansalaiset hankkivat kilvan antenneja katsoakseen Venäjän, Turkin ja arabimaiden satelliittiohjelmia, koska Turkmenistanin joukkoviestimet ovat tiukasti hallituksen kontrollissa. Berdymuhamedov aloitti satelliittiantennien vastaisen kampanjan jo vuonna 2008, jolloin hän määräsi hallituksen korvaamaan ne kaapelitelevisiolla pääkaupungissa Ashgabatissa laihoin tuloksin. (STT 16.8.) JTe Hilteristä yritettiin tehdä naisellisempi Cardiffin yliopiston professori Brian Ford kertoo, että liittoutuneet yrittivät salaa syöttää Adolf Hitlerille estrogeeniä. Juonen tarkoituksena oli yrittää muuttaa Hitler naisellisemmaksi ja näin vähemmän aggressiiviseksi. Fordin mukaan pitkäkestoinen suunnitelma olisi voinut tuottaa tulosta, sillä estrogeeniä ei voi maistaa. Lisäksi liittoutuneiden riveissä oli agentteja, joilla oli mahdollisuus päästä sormeilemaan Hitlerin ruokaannoksia. Estrogeenijuoni oli yksi brittivakoojien monista värikkäistä keinoista Hitlerin kaatamiseksi ja sodan ratkaisemiseksi. (Daily Mail 15.8.) Jenkkisotilas tuomiolle afgaanisiviilien taposta KMä Yhdysvaltain sotaoikeus on langettanut kolmen vuoden vankeustuomion sotilaalle, joka kuului aseettomia afgaanisiviilejä tappaneeseen viisihenkiseen sotilasjoukkoon. Sotamies Adam Winfieldiä syytettiin muun muassa murhasta ja törkeästä pahoinpitelystä, mutta syyte lievennettiin tapoksi, kun hän suostui todistamaan muita ryhmän sotilaita vastaan. Sotilasjoukon epäillään tappaneen Etelä-Afganistanissa huvikseen useita siviilejä ja lavastaneen jälkikäteen tilanteet iskuiksi heitä vastaan. Sotilaat myös keräsivät muistoksi uhrien ruumiinjäseniä kuten sormia. (MTV3-STT-AFP 6.8.) JTe Nainen brittialuksen päälliköksi Kapteeniluutnantti Sarah Westistä, 39, tulee Ison-Britannian kuninkaallisten merivoimien ensimmäinen nainen, joka saa komentoonsa ensilinjan taistelualuksen. West on nimitetty fregatti HMS Portlandin päälliköksi. Nimittämisen yhteydessä hänet ylennetään komentajakapteeniksi. West aloitaa tehtävässään huhtikuussa. Westin komennossa oleva taistelualus on ohjusfregatti, jolla on 185-henkinen miehistö. (The Sun 8.8.) JTe Sveitsi erottautuu naapureistaan Sveitsissä kertauksensa suorittaneet reserviläiset voivat säilyttää aseita kotonaan. Ulkoisten uhkien puuttuessa sisäiseen turvallisuuteen keskittyminen korostuu. Jan Telford Keskellä Eurooppaa sijaitseva Sveitsi kuuluu siihen harvenevien valtioiden joukkoon, joissa on käytössä miehille yleinen asevelvollisuus. Emme voisi kuvitellakaan vapaaehtoisarmeijaa. Sveitsiläisille järjestettiin kaksi vuotta sitten kansanäänestys, jonka mukaan 90 prosenttia halusi säilyttää asevelvollisuuden. Kansalaiset tukevat nykyistä järjestelmää hyvin paljon, Maanpuolustuskorkeakoululla vieraillut sveitsiläinen ammattiupseeri Andreas Suppiger lataa. Sveitsissä varusmiespalvelusta vastaa viikkoa kestävä peruskoulutus, joka suoritetaan yleensä 20-vuotiaana. Koulutuksen saaneet ovat kertausvelvollisia aina 32-vuotiaiksi asti. Kertausharjoitukset kestävät kerrallaan kolme viikkoa. Reserviläisillä on lisäksi velvollisuus käydä harjoittamassa ampumataitojaan vuosittain. Yhteensä kertauspäiviä kertyy miehistölle 260. Johtajilla on enemmän kertauspäiviä ja kertausharjoitukset ovat pidempiä. Asepalveluksen voi suorittaa myös yhdellä kertaa. Tällöin palvelus kestää 300 päivää. Maksimissaan 15 prosenttia kutsuntaluokasta voi suorittaa palveluksen kerralla pois, toinen sveitsiläisupseeri Stefan Diller valaisee. Ne, jotka fyysisen vamman vuoksi eivät kykene ase- eivätkä siviilipalvelukseen, maksavat 30- Ossian Hartig USA:n erikoisjoukoilla Irakissa ja Afganistanissa on tällä hetkellä käytössä yli kymmenen tuhatta kappaletta äärimmäisen kehittyneitä 3D-karttoja. Ensisilmäyksellä kartta näyttää olevan tavallinen muovilevy, mutta kun siihen kohdistetaan valoa 90-asteen kulmasta, herää hologrammi eloon.valonlähteeksi riittää aivan tavallinen taskulamppu. Myöskään minkäänlaisia elokuvasaleista tuttuja erikoislaseja ei tarvita. Kartat on suunniteltu niin, että niitä pystyy katsomaan myös yökiikarit päässä. Pelkän kolmiulotteisen kartan luominen ei sinänsä ole mitenkään vuotiaiksi asti kolme prosenttia lisää tuloveroa. Aseet turvallisesti kotona Stefan Diller (vasemmalla) ja Andreas Suppiger ovat tutustumassa Suomen puolustusjärjestelmään. Reserviläiset ovat velvollisia harjoituttamaan ampumataitojaan kerran vuodessa. ihmeellistä, onhan hologrammeja ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Kartan katsomiskulmaa muuttamalla taistelija pystyy näkemään eri asioita. Esimerkiksi lääkintäalalla tätä on käytetty niin, että saman hologrammin avulla pystytään näkemään ihmisen sisään kerros kerrokselta: iho, verisuonet, hermot, luut, kuvailee yli-insinööri H. Michelle Kalphat armeijan Simulaatio- ja Harjoitusteknologiakeskuksesta. Ihmeellistä mutta kätevää Kuva: Mikko Virta Tarvittavat kertauspäivät suorittaneet yli 32-vuotiaat säilyttävät kivääreitään ja hieman panoksia kodeissaan kuuden vuoden ajan. Tämän jälkeen heidän on mahdollista lunastaa aseet. Tähän on historiallisia syitä, jotka kumpuavat maailmansodista. Haluamme olla heti valmiudessa kaikkia reserviläisiä myöten, mikäli jotain sattuu, Suppiger kuvaa. Mielestäni kyse on myös luottamuksen osoituksesta sveitsiläiselle sotilaalle. Hallintomme luottaa koulutuksen saaneeseen sotilaaseen niin paljon, että hänelle voidaan antaa ase säilytettäväksi kotona. Upseerien mukaan onnettomuuksia sattuu aseiden kanssa erittäin vähän ja siviilipuolella erilaiset vahingot ovat paljon yleisimpiä. Aseiden kotisäilytykseen liittyvä rikollisuus on sitäkin harvinaisempaa. Mutta aina jos jotakin tapahtuu, lehdistö alkaa heti liioitella systeemin vaaroja, Diller toteaa. Esimerkiksi asutuskeskustaistelussa näin pystytään tavallisesta kartasta poiketen katsomaan myös rakennusten sisälle olettaen tietysti, että rakennusten sisätilat olivat kartan valmistushetkellä tiedossa. Tarpeen tullen kartan voi leikata saksilla tai veitsellä pienempiin osiin tai piirtää tussilla merkintöjä ilman toimintahäiriön riskiä. Hologrammien ei ole tarkoitus korvata perinteistä kartanlukutaitoa. Yhdysvaltain armeija on kuitenkin todennut, että teknologian käyttö antaa taistelijalle alueesta havainnollisemman kuvan helpottaen näin tehtävän suunnittelua parantaen tehokkuutta. Näin muun muassa siitä syystä, että tutkimusten mukaan yhdysvaltalaissotilaista 65% on visuaalisia oppijoita. Sisäinen turvallisuus keskeisemmäksi Sekä ulkoisiin uhkiin varautuminen että sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen ovat armeijan keskeisiä tehtäviä, Suppiger sanoo. Koska nykypäivän Euroopassa ulkoisia uhkia ei juuri ole, on sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen tulossa Suppigerin mukaan kuitenkin keskeisemmäksi. Sveitsin armeija vähentää raskaan kaluston sekä lentokoneiden määrää ja poliitikot keskustelevat kiivaasti siitä, mihin suuntaan armeijaa tulisi kehittää. Meillä on puhuttu myös kyberpuolustuksesta, mutta kaikki siihen liittyvä on vasta kehitteillä, Suppiger sanoo. Vakaassa ja rikkaassa Sveitsissä ei ole totuttu näkemään mellakointeja tai muita levottomuuksia. Luonnonkatastrofit ovatkin vuoristomaan siviilien elämän kannalta suurin uhka. Laaja virka-apuvalmius Sveitsin armeijaa käytetään melko usein eri viranomaisten, kuten poliisin tai pelastustyöntekijöiden, apuna esimerkiksi lumivyöryistä tai tulvista kärsineillä alueilla. Armeijan kertausharjoituksia järjestetään siten, että aina vähintään neljä pataljoonaa on täydessä virka-apuvalmiudessa. 26 kantonillamme on laaja itsemääräämisoikeus. Mikäli kantonissa sattuu joitakin ongelmia, paikalliset yrittävät ratkoa ne aina ensin omin voimin. Jos he pyytävät valtiolta apua, armeija saa hyvin nopeasti käskyn auttaa esimerkiksi lumivyöryn jälkitöissä, Diller selittää. Mikäli kantonissa on samaan aikaan meneillään armeijan kertausharjoitukset, armeija on tietenkin heti velvollinen auttamaan, hän lisää. Yhdysvalloilla käytössä tuhansia hologrammikarttoja Tuleeko uusin teknologia kymmenien vuosien tauon jälkeen taas ensimmäisenä sotilaskäyttöön? Tactical Digital Hologram -nimeä kantavat kartat auttavat sotilaita hahmottamaan tulevan taisteluympäristön tavanomaista karttaa paremmin. Kuva: Lehtikuva Grafiikka: Tuukka Hettula

7 ruotuväki 15/2011 reportaasi 7 Kuvat: Esa Ylijääskö Tanssiminen sujui kohtalaisesti, vaikka lavatanssien kirjoittamattomat säännöt eivät olleet ehkä täysin hallussa. Lavatanssien lumoissa Ruotuväki heittäytyi maalaisromantiikan pyörteisiin ja lähti lavatansseihin. Miten kävi, kun ensikertalaiset valtasivat tanssilattian? Miika Lähdeniemi Ajatus lavatansseihin lähtemisestä kirvoitti kyynisemmässä kaverissa mielikuvan eläkeläisten päivätanhuista. Varo sitten puumanaisia, sama mies varoitteli. Ennakkoluulot romukoppaan. Varustus kuntoon, kengät kiiltäviksi ja osasto taikalantiot liikkeelle. Pakko myöntää, että jännittää. Elämän ensimmäiset lavatanssit edessä ja parkkipaikka on tupaten täynnä autoja. Eivätkö nämä olleetkaan pikkukylän pienet kinkerit? Pitikin lähteä vielä sotilaspuvussa, jotta keneltäkään ei jää läsnäolomme huomaamatta. Enää ei kuitenkaan peräännytä. Halvat huvit Ensimmäinen aamujen huutelija löytyi heti parkkipaikalta. Miehellä oli selvästi tukevat pohjat alla muuallakin kuin tanssikengissä. Minä katsoin, että mitä siinä menee, mutta ne olikin aamukasoja, ohikulkija tokaisee ja esittää hirnuvat naurut päälle. Väsyneet aamuhuutelut jäävät yllättäen illan ainoiksi. Muuten kiinnitämme kyllä huomiota, sillä tanssipaikalta on melkoisesti matkaa lähimpään varuskuntaan. Asetumme lipunmyyntijonoon ja valmistaudumme kaivamaan kiltisti kuvetta. Illan ensimmäinen yllätys on kuitenkin valmis. Varusmiespuvussa pääsee ilmaiseksi sisään, järjestyksenvalvoja vinkkaa. Hienoa. Säästyy leijonanosa arvokkaista päivärahoista. Hyökkäyksen aika Hankkiudumme paikallisten nuorten naisten pöytään. Tytöt ovat tottuneita tanssikävijöitä, joten nyt on tuhannen taalan paikka kysellä sisäpiirin vinkkejä. Olen notkea kuin jääkaappi. Tuolla lukee naisten- ja miestenhaku, ja siellä on rivissä naisia odottamassa. Ja periaatteessa pakkeja ei saa antaa, Niina opastaa. Mikä erottaa upseerikokelaan miehistön jäsenestä? Tietenkin se, että tanssikuvioihinkin saadaan väännettyä mukaan korkeampaa sotataktiikkaa. Eli siellä on vihollisen puolustuslinja, jonne pitää hyökätä, kokelas mutisee. On aika siirtyä sanoista tekoihin. Ystävällinen opastaja lähtee varusmiehen kanssa parketille. Järjestelmä ei toimi Ensimmäinen tanssi on surkea suoritus. Olen notkea kuin jääkaappi. Pistetään se vaikka joustamattomien varsikenkien piikkiin. Daamin jalat säilyvät kuitenkin ehjänä. Kokelaskin löytää tanssitettavan. Selkeästi on lähdetty mopolla moottoritielle, sillä salmiakkirautaisen miehenkin ote hapuilee. Ei tämä järjestelmä toimi, hän ähkäisee naistenhaun päätyttyä. Mahtoiko pelinavauksella olla merkitystä. Kokelas kertoo menneensä naisen pakeille ja tuumanneensa miten tämä systeemi toimii?. Ei kovin vakuuttava avaus, Niina parahtaa. Tyyli on vapaa? Toinen tanssitettava innostuu pyörähtelemään varusmiehen kanssa kaksi tanssia putkeen. Askeleet alkavat pikkuhiljaa luonnistua, vaikka Minnaksi esittäytyvä neitonen luonnehtiikin tanssiamme vähän omantyyliseksi. Jalat säilyvät edelleen ehjänä ja mainittakoon, että Minna lähtee Stadilaiskokelaan pelinavaus olisi voinut olla vakuuttavampikin. "Miten tämä systeemi toimii?", hän tokaisi. vielä uusintakierrokselle. Tanssilattia on täynnä ja musiikissa ei ole valittamista, mutta supertähden esiintymisen tuntua ei ole ilmassa. Anneli Mattila sekä Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty säestävät tanssikansaa, mutta itse tanssiminen on selkeästi pääasia. Ei sitten mennä kirkumaan Annelia eturiviin. Tunnelmaa ja miehiä Jotta taistelijan tanssikunto pysyy koko illan, välillä pitää istahtaa hetkeksi huilaamaan. Samalla on loistava tilaisuus kysyä, mikä vetää paikallista nuorisoa nimenomaan lavatansseihin? Valssien välillä tehtiin kenttätiedustelua. Se on tämä tunnelma, ja täällä näkee paljon tuttuja, Ilona perustelee. Minnalla on vieläkin ytimekkäämpi vastaus. Miehet. Juttuseuraksi liittyy hiljattain kotiutunut erikoisrajajääkäri, joka kertoo käyvänsä useinkin lavatansseissa. Erikoisjääkäri tosiaan. Tuo puhuu kyllä vähän kuivasti intistä, Ilona kritisoi. Jotta naisseura ei kyllästy inttijuttuihin ja kulmarautoihin, on aika tanssia lisää. Tuskin on valokuvaaja saanut laukkua pois käsistään, kun häntä jo viedään tanssilattialle. Takkuilevan alun jälkeen vedettiin lopussa jo aika tunteella, kameramies tunnelmoi. Samalla kokelas jää etsimään tanssitettavaa. Eräs nainen jättää tanssin kokelaan kanssa väliin jalkakipuihin vedoten. Liekö ollut tytöllä VMTL:ää. (vapautus marssi-, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta, toim. huom.). Kello käy jo seuraavaa vuorokautta, kun päätämme liueta paikalta. On palautteenannon aika. Tämä oli jännä, mutta hyvin avartava kokemus. Ehdottomasti voisin lähteä toistekin, kokelas tuumaa. Miksipäs ei. Tanssitettavia riitti, keski-ikä oli yllättävän sopiva ja tunnelma oli katossa. Seuraavat valssit vedetään kyllä siviilivaatteissa.

8 8 LAPSISOTILAAT ruotuväki 15/2011 Lapsisotilaat ovat edelleen merkittävä ongelma maailmalla. Riippumatta maailman kolkasta, yhteiskunnallinen kehitys heijastelee lapsisotilas ongelmaan. Taustalla vaikuttavat taloudelliset kysymykset ja yhteiskuntien sosioekonomiset rakenteet. Teksti Jan Hellman Kuva Olli Ruohomäki Taitto & ulkoasu Tuukka Hettula

9 ruotuväki 15/2011 LAPSISOTILAAT 9 - Massiivinen työttömyys ja yhteiskunnan demografinen rakenne vaikuttavat siihen, kuinka nuoret joutuvat mukaan konflikteihin. Keskelle konfliktia joutuvat tulevat useimmiten kaikista köyhimmistä oloista, ulkoministeriön neuvonantaja Olli Ruohomäki taustoittaa. Tilanne on pahin Afrikassa ja Aasiassa. Arviot lapsisotilaista heittelevät kymmenistä tuhansista neljännesmiljoonaan. Suurin osa konflikteihin joutuvista ovat vuotiaita, mutta myös nuorempiinkin lapsisotilaisiin törmätään monesti. Jopa alle 10-vuotiaita on todistetusti osallistunut aseellisiin konflikteihin, Monissa maissa alaikäisten rekrytointi on edelleen laillista. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset pyrkivät estämään lapsisotilaiden rekrytoinnin asevoimiin. Maailmalla solmituista sopimuksista ei kuitenkaan ole ollut kovin suurta hyötyä. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset eivät esimerkiksi kiellä alle 18-vuotiaan vapaaehtoista asepalvelusta. Sopimukset velvoittavat valtioita sitoutumaan ainoastaan siihen, että alaikäiset eivät osallistuisi aseellisiin konflikteihin. Unicef vain kehoittaa asettamaan vapaaehtoisen asepalveluksen alaikärajaksi 18-vuotta. - Kyseessä on hyvin monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat yhteiskunnan yleinen koulutustaso ja terveydentaso. Valtion yleisen tilanteen kohentuminen auttaa suoraan lapsisotilaiden tilannetta. Lasten päästessä kouluun saavat he suoraan paremmat mahdollisuudet selvitä tulevaisuudessa, yli kymmenen vuotta Nepalissa mielenterveystyötä tehnyt psykologi Raija Kiljunen lisää. Konflikteja lähes joka mantereella Lapsisotilaat eivät ole ainoastaan Afrikan ja Aasian ongelma. Ongelmaa on tavattu myös esimerkiksi Väli-Amerikassa. Konfliktitilanteissa lapsisotilaita käyttävät niin kapinallisryhmittymät kuin hallitusten armeijatkin. Lapset, jotka päätyvät kapinallisten puolelle ovat usein alueilta, jotka ovat jo kapinallisten hallinnan alla. Nepalissa kuninkaan luovuttua vallasta vuonna 2006 kerättiin sotilaita YK:n perustamiin leireihin, jolloin löydettiin noin alaikäistä sotilasta. Sisällissodan taustalla velloi pitkään jatkunut taloudellinen epätasa-arvo. - Vuosi sitten kävin Nepalissa maoistien tukikohdassa, jonne maoisti-taistelijat oli koottu odottamaan yhteiskuntaan ja osa Nepalin armeijaan integroimista. Siellä tapasin Olli Ruohomäki (viides vasemmalta) tapasi maoistien leirillä Nepalissa sotilaita, jotka aloittivat uransa lapsisotilaina. taistelijoita, jotka olivat vapaaehtoisesti värväytyneet maolaisten armeijaan, Ruohomäki muistelee. Nepalilaisessa kastiyhteiskunnassa vaikuttaa se, mistä kastista on kotoisin.toisaalla lapsisotilaita värvätään myös hyvin väkivaltaisin keinoin. - Väli-Amerikan El Salvadorin luvun verisen sissisodan aikaan kyliin ajoi armeijan värväysryhmiä ja tietyn ikäiset lapset ja nuoret otettiin mukaan pakkokeinoin. Nämä lapset lähetettiin koulutusleireille. - Nuoret ovat helposti manipuloitavissa. Heistä tulee hyviä sotilaita, kovempia taistelijoita kuin aikuisista. He ovat paljon pelottavampia kuin aikuiset. Mukana on hyvin paljon fanaattisuutta ja nuoruuden uhoa Kalašnikovit kourassa. Tyttöjä ja poikia Suurin osa lapsisotilaista on teini-ikäisiä poikia. Monesti ura alkaa erilaisten tukitehtävien parista, josta vanhemmiten siirrytään eteenpäin aina etulinjalle asti. - Nepalissa hallituksen joukot sekä maolaiset kummatkin kiistivät käyttäneensä alaikäisiä sotilaina. Kuitenkin maolaisten joukoista on esimerkiksi löydetty lapsisotilaita 12 - vuotiaista alkaen. Nuorimpien tiedetään olleen ainoastaan 8- vuotiaita. Noin 30 prosenttia sotilaista oli alaikäisiä, Kiljunen paljastaa. Vaikka enemmistö lapsisotilaista on ollut poikia, niin tyttöjen kohdalla ikäväksi piirteeksi nousee seksuaalinen väkivalta. Hyväksikäytön uhriksi joutuu suuri osa tytöistä. - Nepalissa monet teini-ikäiset tytöt joutuivat työskentelemään maolaisten kaartin seksityöläisinä. Olen tavannut tytön joka asui metsässä kaikki päivät ja kävi ainoastaan öisin kotona. He olivat pisimmillään useita kuukausiakin paossa. Tyttöjen toinen vaihtoehto oli tulla raiskatuksi. Monipuolista työvoimaa Lapsisotilaita käytetään hyvin moninaisissa tehtävissä. Käyttötarkoitukseen vaikuttavat muun muassa ikä ja sukupuoli. Poikia ja vanhimpia käytetään fyysisesti raskaammissa tehtävissä kuin tyttöjä ja kaikista nuorimpia. Nuorimmat lapsisotilaista käsketään erilaisiin tukitehtäviin apuhenkilöstöksi. Esimerkiksi heitä voidaan käyttää kokkeina, kantajina sekä huoltohenkilöstönä. Moni päätyy polkemaan miinakenttiä. - Nepalissa nuoria käytettiin myös vakoiluun ja motivaattoreina viemään maolaisten sanomaa eteenpäin. Mukanaan motivaattoreilla oli socket-pommeiksi kutsuttuja räjähteitä, Kiljunen lisää. Teini-ikäiset pistettiin suoraan sotilaiksi rintamalle. Moni joutuu suoraan tykinruuaksi. Heistä koostuu suurin osa lapsisotilaista. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat suuresti maiden välillä. - Kokoisekseen kaikki tekevät hyvin raskaita tehtäviä, vaikka eivät olisikaan suoraan eturintamalla. Kapinallistoiminnassa lasten on helpompi soluttautua siviilien pariin, Ruohomäki huomauttaa. - Ääriesimerkkinä Afganistanissa ja Pakistanissa nuoria poikia on koulutettu itsemurhapommittajiksi. Nämä lapset ovat hyvin nuoria, monet vasta vuotiaita. He ovat täysin aivopestyjä. Joukossa vapaaehtoisia Tie lapsisotilaaksi ei ole yksiselittäinen. Suurin osa on pakotettuja, mutta joukosta löytyy myös vapaaehtoisia. Lapsisotilas ei ole aina uhri. Pakotetut joutuvat sotilaiksi väkivalloin kidnapattuna tai erilaisten rekrytointien kautta. - Nepalissa vasemmiston kaikista jyrkin haara järjesti lapsille ja nuorille niin sanottuja kullttuuriohjelmia, joissa pidettiin esimerkiksi ideologisia puheita. Sieltä maolaiset rekrytoivat sotilaitaan, Kiljunen kertoo. - Myöhemmässä vaiheessa kulttuuriohjelmista tuli pakollisia ja ne siirrettiin kouluihin. Kouluista otettiin nuoria poikia ja tyttöjä, jotka pakotettiin osallistumaan näihin kulttuuriohjelmiin. Heistä osa pakotettiin sotilaiksi armeijaan. Lapsia liittyi maolaisiin myös ideologisista syistä. Vanhempien ollessa maolaisia lapset lähtivät mukaan ideologiaan paremman elämän toivossa. - Osalla lapsista vanhemmat olivat surmattuja, jolloin orvot lähtivät mukaan koston halusta. Alaikäisistä vapaaehtoisesti värväytyneistä löytyy naissotilaitakin. - Tapasin Nepalissa maolaisiin vapaaehtoisesti rekrytoituneen naisen, jonka kohdalla kyse ei ollut pakosta. Hän sanoi tulleensa yhtenä päivänä tietoiseksi siitä, että on heitä joilla on, ja heitä joilla ei ole. Naisen kohdalla aivopesu näkyi hyvin, Ruohomäki havainnollistaa. Tällaisiin lapsisotilaisiin turvautuminen on helppoa ja edullista. Varsinkin lain antaessa mahdollisuuden riistää on ihmisiä, jotka käyttävät tilanteen hyväksi. - Lapsien käyttämisestä sotilaina ei jää kiinni ja se on monissa maissa laillista. - Konfliktit ovat jo itsessään kaaosmaisia tilanteita, jolloin asia ei ole tärkeä paikallisille toimijoille, vaikka se onkin ihmisoikeusnormien mukaan väärin. Pitäisi pyrkiä puuttumaan konfliktien syihin. Vähin eväin tulevaan Konflikteihin joutuneille avun saaminen on kriittisen tärkeää. Ilman apua jääminen näkyy esimerkiksi vahvana syrjäytymisenä, alkoholismina tai huumeiden käyttönä. - Nepalissa tytöt pettyivät pahiten, sillä he joutuivat hyväksikäytön uhreiksi ja heidän ihmisarvoaan poljettiin. Lupaukset eivät toteutuneet, Kiljunen täsmentää. - Pojat taas pettyivät siihen, että parempaa tulevaisuutta ei tullutkaan. Luvattu toimeentulo ja koulutus jäi saamatta. Lapsia käytettiinkin kaikista raskaimpiin töihin. Normaaliin elämään palautuminen tuottaa ongelmia monille. Sosiaaliset olot ja -verkostot sekä koulutus ovat heikolla tasolla. Etulinjassa taistelleiden tilanne on pahin. - Moni heistä joutuu kasvattamaan turvan itselleen. Kyse on selviytymiselämästä päivästä toiseen. Tässä näkyy sama ilmiö kuin katulapsien kohdalla, eli on vaikea rakentaa luottamusta kehenkään. Ikä vaikuttaa olennaisesti toipumiseen. Vanhemmat toipuvat nuoria nopeammin ja lievemmät kokemukset edistävät toipumista. Kuitenkin massa voi huonosti, sillä yhteiskunnan kehitys vaikuttaa yksilön kehitykseen. - Unicef tekee paljon työtä ongelman eteen. Lapset pitäisi saada kouluun ja nuorille ammattikoulutusta ja työtä. Pitäisi tarjota vaihtoehtoja, Ruohomäki pohtii