Kyberturvan aallonharjalle. Sveitsi erottautuu naapureistaan. Suvilahden. Taipuuko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyberturvan aallonharjalle. Sveitsi erottautuu naapureistaan. Suvilahden. Taipuuko"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Sveitsi erottautuu naapureistaan Pieni liittoutumaton maa luottaa asevelvollisuuteen maailmalla, sivu 6 puolustusvoimien uutislehti 49. vuosikerta n:o 15 (1082) verkossa > Kuva: Esa Ylijääskö Kyberturvan aallonharjalle Suomesta luodaan kyberasioiden edelläkävijää. Vuodelle 2016 asetettuun tavoitteeseen pyritään Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean työryhmän työstämän kyberturvallisuusstrategian siivittämänä. Ensi vuonna julkaistavan strategian lähtökohtana on turvata yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot. uutiset, sivu 3 Puolustusvoimain komentaja varoittaa säästöistä uutiset, sivu 3 Taipuuko suomalainen sotilas tanssimaan? reportaasi, sivu 7 Suvilahden Flow kruunasi festarikesän vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 15/2011 pääkirjoitus Maanpuolustusmaaottelu Suomi ja Ruotsi käyvät ikuista maaottelua kaikilla kentillä ja kaikissa lajeissa. Tietenkin urheilussa, mutta myös politiikassa, taloudessa, kulttuurissa ja maanpuolustuksenkin alalla. Suomalaiset ovat vähän ymmällään, kun länsinaapurimme luopui asevelvollisuudesta ja sen sotilaiden on ilmoitettu keskittyvän kansainvälisiin tehtäviin. Historiankirjoitus tuo uusia sävyjä Suomen ja Ruotsin väliseen maanpuolustusmaaotteluun. Mikael Holmström kertoo tuoreessa kirjassaan Den dolda allianssen, Sveriges hemliga Nato-förbindelset, että Ruotsi haaveili omasta atomiaseesta 1970-luvulle saakka. Suunnitelman mukaan sotatilanteessa Suomen niskaan olisi voitu pudottaa 23 ydinpommia. Omissa sotaharjoituksissaan ruotsalaiset kohtasivat amerikkalaisilla vahvennettuna Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomen maaperällä. Että sellaista pohjoismaista yhteistyötä! Usein suomalaisten ja ruotsalaisten kanssakäymistä on kuvattu niin, että suomalaiset kyllästyvät ruotsalaisten diskuteeraamiseen tornitouhua *** ja fundeeramiseen, kun taas ruotsalaisten mielestä suomalaiset hosuvat ja syöksyvät virheisiin. Ehkä tässä suhteessa on tapahtunut muutos. Meillä Suomessa etsitään usein ratkaisuihin keskitietä. Sillä tavalla ei aina pääse kaikkein nopeimmin eteenpäin, mutta välttyy ajamasta Kyllä Suomessakin osataan keskustella. kolaria. Suomen maanpuolustuksen ääripäät ovat ammattiarmeija tai Naton jäsenyys. Kumpikaan ei tunnu houkuttelevalta. Ammattiarmeija jäisi liian pieneksi eikä Nato pysty Suomea turvamaan. Ruotsin puolustusbudjetti oli menneinä vuosikymmeninä aivan eri luokkaa kuin Suomen. Sotilaspäättäjämme vetosivat resurssipulassa herkästi Ruotsin malliin. Nyt kuitenkin Ruotsi on luopumassa koko alueensa puolustamisesta. Meillä taas on asemamme Venäjän vieressä ja se vaikuttaa päätöksiin. Kustannukset pakottavat Suomeakin katsomaan armeijansa kokoa. Paras ratkaisu taitaa syntyä sovittelemalla. *** Kyllä Suomessakin osataan keskustella. Sen osoittaa jo pitkään jatkunut mielipiteidenvaihto varuskunnistamme ja varusmiespalveluksesta. Tuoreissa hallitusneuvotteluissa vahvistettiin puolustusvoimien säästötavoitteeksi 200 miljoonaan euroa. Sen saavuttaminen on työn ja tuskan takana. Se voi merkitä lakkauttamisia, muutoksia esikuntarakenteessa ja yleisen asevelvollisuuden uudistamista, mutta ei sentään sen lakkauttamista. Suomalaisia nuoria koulutetaan edelleen puolustamaan maata, mutta myös luonnonkatastrofien, yleisen turvallisuuden ja yhteiskunnan kriisitilanteiden varalta. Voisi ajatella, että osa ikäluokasta suorittaisi asepalveluksen ja osalla tehtävät keskittyisivät ei-aseellisiin tehtäviin. Ratkaisulla maanpuolustusvelvollisuus saataisiin päivitettyä laajasti yhteiskuntaa hyödyttäväksi järjestelmäksi. Norjan traagiset tapahtumat osoittavat, että maailmassa voi tapahtua mitä hyvänsä. > nurkka Suomea puolustetaan myös maailmalla Huhtikuussa juuri ennen eduskuntavaaleja YK antoi päätöslauselmansa Libyan ilmatilan sulkemisesta siviilien suojelemiseksi. Silloin kysyttiin useissakin mielipidetutkimuksissa kansalaisten kantaa siihen, pitäisikö Suomen puolustusvoimien lähettää Hornetejaan Libyaan kansainvälisen yhteisön avuksi. Kansalaisten selvä enemmistö vastusti ajatusta. Halu eristäytymiseen nousee usein pintaan, kun kansalaisilta kysytään mielipiteitä Suomen osallistumisesta kansainväliseen yhteistyöhön, olipa se sotilaallista tai siviilipuolen toimintaa. *** Demokratiassa valta on viime kädessä kansalla, ja kansan tahtoa on kunnioitettava. Silti välillä ihmetyttää, miksi kotimaisessa keskustelussa tehdään niin usein vastakkainasettelu oman maan puolustamisen ja kansainvälisten operaatioiden välille. Nehän tukevat toisiaan. Suomi ei ole erillinen saareke, vaan osa kansainvälistä yhteisöä. Suomella on vuosikymmenten kokemus kansainvälisistä rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioista, eikä maamme maine puolueettomana rauhanvälittäjänä ole siitä kärsinyt. Suomi on onneksi saanut elää jo kohta seitsemän vuosikymmentä rauhan aikaa. Toisaalta samalla tuntuma sodankäynnin arkeen on ohentunut, kun veteraanienkin rivit harvenevat. Suomen puolustuskyvyn kannalta on tärkeää, että edes osalla sotilaistamme on todellista kenttäkokemusta sodan kaltaisista olosuhteista. Kriisinhallintatehtävissä mennään sananmukaisesti ruohonjuuritasolle: vähäpätöisiltä tuntuvat käytännön asiat, kuten varusteiden kiinnittäminen, saattavat sujua aivan eri tavalla todellisessa tilanteessa kuin tavallisissa harjoituksissa Suomen turvallisella kamaralla. *** Rauhan aikana kenttäkokemus on haettava kotimaata kauempaa, kuten Afganistanista nyt haetaan. Nykyisin Suomen uhkakuvien kärkipäässä ei ole perinteinen toisen valtion hyökkäys, vaan pikemminkin joutuminen osaksi laajempaa maailmanpaloa. Kriisitilanteessa voisimme joutua poliittisen ja sotilaallisen painostuksen kohteeksi. Vihollinen saattaisi pyrkiä käyttämään satamiamme ja muita strategisia kohteitamme omiin tarkoituksiinsa, vaikka Suomi ei olisi edes kriisin varsinainen osapuoli. Siksi on tärkeää, että konflikteja pyritään ehkäisemään jo kaukana Suomen rajojen ulkopuolella. Kriisinhallinnan osuus Suomen puolustusbudjetista on noin kaksi prosenttia. Se ei ole kohtuuton panostus, kun ajatellaan Suomeen palaavien sotilaiden mukanaan tuomaa osaamispääomaa, jota voidaan hyödyntää kotimaisessa sotilaskoulutuksessa. Koska puolustusvoimien perustehtävä on kuitenkin Suomen alueen puolustaminen, kansainvälisen kriisinhallinnan tehtävien täytyy perustua tulevaisuudessakin vapaaehtoisuuteen. Näin pitää olla, vaikka Suomi jonain päivänä liittyisi Naton jäseneksi. Juho Rahkonen Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö ja reservin yliluutnantti kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Olisitko valmis muuttamaan varuskunta-alueelle? mielipide Isänmaan on tarjottava tehtävä Kyllä 53% Ei Perussuomalaisten Nuorten mielestä Suomen asevelvollisuusjärjestelmän täytyy tarjota jokaiselle miehelle ja naiselle mielekäs palvelustehtävä. Asepalveluksen osalta tämä vaatimus pääsääntöisesti täyttyy, mutta siviilipalveluksessa tilanne on surkea. Nykyään siviilipalvelusmiehet ovat ihmisjoukkona yhtä monivivahteinen kuin varusmiehetkin kyse ei suinkaan ole vain rauhanpiippua polttavista hipeistä ja punkkareista. Useille siviilipalvelus on valinta, joka ei liity oman fyysisen tai henkisen kestävyyden heikkouteen, vaan vakaumukseen. Isänmaallista velvollisuuttaan suorittava kansalainen ansaitsee aina kunnioituksen ja yhteiskuntaa hyödyttävän palvelustehtävän. Edellinen puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala esitti neljä vuotta sitten viisaasti, että siviilipalveluksesta tulisi tehdä todellinen yhteiskunnallinen vaihtoehto, joka palvelisi poikkeusoloja ja siviilikriisinhallintaa. Yksi vaihtoehto olisi niin sanottu Saksan malli, jossa siviilipalveluväki toimii normaalioloissa pääasiassa terveydenhuollon piirissä. Siviilipalveluksen tulisi jo tasa-arvon vuoksi olla pakollinen myös naisille. Neljässä vuodessa mitään ei ole tapahtunut. Se kertoo enemmän maamme päättäjistä kuin siviilipalvelustaan suorittavien motivaatiosta palvella isänmaataan mielekkäissä tehtävissä. Simon Elo Puheenjohtaja Perussuomalaiset Nuoret 47% Vastauksia yhteensä: 296 Seuraava kysymys: Kohdellaanko eri uskontokuntia tasapuolisesti armeijassa? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax TOIMITUSSIHTEERI Ossian Hartig Fax TOIMITTAJAT Kaartinjääkäri Jan Hellman Puh Kaartinjääkäri Miika Lähdeniemi Puh Kaartinjääkäri Kalle Mäkelä Puh Upseerikokelas Mikko Virta Puh LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Henri Ågren Puh VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Jan Telford Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Tuukka Hettula VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Esa-Pekka Ylijääskö Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 15/2011 uutiset 3 Suomesta luodaan kyberasioiden edelläkävijää Kyberturvallisuusstrategia työn alla. Lähtökohtana turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Kalle Mäkelä Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean johdolla työstetään kyberturvallisuusstrategiaa, jonka tavoitteena on luoda Suomesta edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja yhteiskunnan toimintakyvyn säilyttämisessä. Strategia julkaistaan vuoden 2012 lopulla. Työryhmän puheenjohtaja, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen muistuttaa, että hyvän analyysin pohjalta rakennettu toimintasuunnitelma edistää vuodelle 2016 asetetun vision toteutumista. Ensin kartoitamme mitä pitää tehdä ja miten, jotta pääsemme lopulliseen tavoitteeseemme, Kosonen kertoo. Lähtöajatuksena on ollut se, miten voimme turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, toteaa työryhmän sihteeristön pääsihteeri Yrjö Benson. Puolustusvoimien tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolinin mukaan on hyvä, että myös Suomessa on otettu asiasta koppi. Uhkaajia harrastelijoista kansallisiin toimijoihin Käytännössä kyberturvallisuusstrategialla pyritään määrittelemään, minkälaisia tietoverkkouhkia sekä -mahdollisuuksia Suomi tulee kohtaamaan, miten niihin tulisi reagoida ja kuinka niitä voitaisiin ennakoida. Benson huomauttaa, että pelkästään termi kyber luo kehitystyölle haasteita. Termistä ei ole mitään yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Eri maat käsittävät sen eri tavoin, toiset laajemmin ja toiset suppeammin. Ongelmana on, että joillekin se tarkoittaa vain internetiä. Toiset taas lukevat siihen mukaan kaiken maailman turvallisuuspuolia, Candolin komppaa. Haasteista huolimatta työryhmä on onnistunut linjaamaan, mitä tietoverkkouhkia vastaan on varauduttava. Listan muodostavat haktivismi, tietoverkkorikollisuus, vakoilu, terrorismi sekä valtioiden suorittamat tietoverkko-operaatiot. Bensonin mukaan nämä tunnistetut uhat poikkeavat seurauksiltaan Kuva: Esa Ylijääskö Työryhmän sihteeristön pääsihteeri Yrjö Bensonin mukaan Suomi joutuu päivittäin kyberhyökkäysten kohteeksi. merkittävästi. Haktivismi on tietoverkossa tapahtuvaa kansalaistottelemattomuutta. Ei mennä kaduille, vaan kirjoitetaan vaikka inhotun firman verkkosivuille inhottavia kommentteja. Tietoverkko-operaatiot taas kohdistuvat esimerkiksi vieraan maan hallintoon ja elinkeinoelämään, Benson valaisee. Puolustusvoimilla oma kyberkonsepti työn alla Puolustusvoimissa on varauduttu verkkouhkiin jo vuosien ajan. Puolustusvoimien oman kyberkonseptin tarkoitus on hahmottaa sen mahdollinen yhteiskunnallinen rooli sekä ohjata puolustusvoimien kybersuorituskyvyn kehittämistä. Roolimme tulee perustumaan niihin toimivaltuuksiin, mitä puolustusvoimat aikanaan saa, Candolin kertoo. Puolustusvoimat osallistuu myös monikansalliseen Multinational Experiment 7 -konsepti- ja kokeiluharjoitukseen, jonka teemana on valtioiden toimintamahdollisuudet eri toimintaympäristöissä, kuten meri, ilma, avaruus ja kyber. Candolin ei usko, että kyberpuolustusta tulisi suoranaisesti pitää omana aselajinaan. Sotilaallisesti se pitää nähdä omana operatiivisena suorituskykynä perinteisen lisäksi ja niiden rinnalla. Ei pelkkiä uhkatekijöitä Kyberhyökkäyksillä voidaan tehdä fyysistä vahinkoa Kalle Mäkelä Kyberturvallisuusstrategiaa laativan työryhmän sihteeristön pääsihteeri Yrjö Bensonin mukaan Suomi ja suomalaiset yritykset joutuvat koko ajan erilaisten kyberhyökkäysten kohteiksi. Suomen tilanne on kuitenkin hänen mukaan hyvä moniin muihin maihin verrattuna. Meillä on korkealaatuista osaamista sekä oma viruslaboratorio. Sellaista ei esimerkiksi Ranskalla ole. Havaitsemis- ja torjuntakykymme ovat korkealla, Benson toteaa. Maailmalla kyberhyökkäyksillä on saatu aikaan mittaviakin vahinkoja. Esimerkiksi vuonna 2007 Viroon hyökättiin lähes kuukauden ajan maan hallintoa ja elinkeinoelämää vastaan. Venäjällä sijainneista tietokoneista tehtiin toistuvia palvelunestohyökkäyksiä virolaisten pankkien, sanomalehtien ja viranomaisten verkkosivuille. Viron tapahtumia pidetään yhtenä laajimmista ja voimakkaimmista verkkohyökkäyksistä tähän mennessä. Hyökkäystä on myös kuvattu yhdeksi maailman ensimmäisistä verkkosodista. Puolustusvoimien tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin nostaa esiin Stuxnetkyberaseen, jolla saatiin aikaan fyysistä sabotaasia. Se on konkreettinen esimerkki siitä, millaista tuhoa kyberhyökkäyksellä saadaan aikaan esimerkiksi infrastruktuuriin. Käytännössä Stuxnet on haittaohjelma, jolla hidastettiin Iranin ydinohjelmaa kahdella vuodella. Hyökkäystä ei tehty tietoverkon välityksellä, vaan Stuxnet kopioitiin suljettuun järjestelmäympäristöön USB-muistitikulta. Stuxnetista alkoi kyberaikakausi, jossa perinteinen hakkerismi väistyy merkitykseltään organisoitujen, valtioiden tai suurten organisaatioiden välisten teollisuusautomaatio-osaamista vaativien operaatioiden tieltä. Bensonin mukaan on tärkeää, että kyberkeskustelussa muistettaisiin myös, mitä kaikkea hyvää tietoverkkojen avulla voidaan saada aikaan. Toki verkossa on vaaroja ja uhkia, mutta sillä on se toinenkin puoli. Kun verkko on toimintaympäristönä varmistettu ja turvallinen, se mahdollistaa esimerkiksi osallistumisen, luovuuden ja elinkeinoelämän edistyminen, hän selvittää. Liika keskittyminen uhkiin mahdollisuuksien sijaan ei Bensonin mielestä ole hedelmällistä. Valtaosa kriittisestä infrastruktuurista on yksityisten toimijoiden hallussa. Vain 20 prosenttia on valtion hallinnassa. Vaikka puolustusasiat ovat kunnossa, ei se riitä, mikäli ruoka ei kulje tai töpselistä tule sähköä, Benson summaa. On tärkeää, että ymmärrys kyberasioita kohtaan lisääntyy. Ja juuri siinä hengessä, ettei tätä asiaa nähtäisi mörkönä vaan mahdollisuutena, Candolin näkee. Kenraali Puheloisen mukaan edessä rajuja leikkauksia Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloisen mukaan tiukkoja säästötoimenpiteitä ei voida välttää. (Arkistokuva) Kuva: Ruotuväki Mikko Virta Puolustusvoimain komentajan,kenraali Ari Puheloisen mukaan edessä on rajuja säästötoimenpiteitä mutta lyhintä neljän kuukauden varusmiespalvelusta ei tulla esittämään.iisalmessa maanpuolustusjuhlassa puhunut kenraali toi esille tulevan puolustusvoimauudistuksen realiteetit. Rakenteita on supistettava ja tiivistettävä, ja kun tehtävät pysyvät ennallaan, on tulevaisuudessa kyettävä entistä parempaan kustannustehokkuuteen. Asialistalla olivat puolustusmäärärahojen leikkaukset. Hallitusohjelmassa vähennettävän 200 miljoonan euron päälle puolustusvoimiin kohdistuu hänen mukaansa useita lisäsäästövaatimuksia. Pahimmassa tapauksessa kyseessä voi olla yli 400 miljoonan euron säästövaatimus seuraavan neljän vuoden aikana. Tyrmäys neljälle kuukaudelle Materiaalipuolelta säästäminen lähivuosina tarkoittaisi käytännössä kenraali Puheloisen termein jonkin puolustuskyvyn osa-alueen ylläpidosta luopumista. Jäljelle jääväksi säästövaihtoehdoksi hän nostaa puolustusvoimien jokapäiväisen toiminnan karsimisen mahdollisesti jo heti ensi vuoden alusta alkaen. Sen seurauksena maavoimilla tulee olemaan entistä vähemmän maastoharjoituksia, merivoimien alukset ovat merellä vähemmän, ilmavoimien koneet ilmassa harvemmin, ja kertausharjoituksia sekä palkatun henkilöstön koulutusta on leikattava. Puheloisen mukaan säästöistä huolimatta on Suomessa puolustuskyvyn ylläpitämiseksi tarpeen tulevaisuudessa kouluttaa varusmiespalveluksessa koko palveluskelpoinen ikäluokka. Yleinen asevelvollisuus säilytetään sen käytännön toteutusta edelleen kehittäen. Varusmiespalveluksen kestoa voidaan käytännön järjestelyjen joustavoittamiseksi lyhentää parilla viikolla, mutta siirtymistä neljän kuukauden palvelusaikaan puolustusvoimat ei tule esittämään.

4 4 uutiset ruotuväki 15/2011 lyhyesti Luvaton rajanylitys Kuusamossa Uuden-Seelannin rekisterissä olevan lentokoneen epäillään ylittäneen luvattomasti valtakunnan rajan Kuusamossa. Kainuun rajavartioston mukaan kone ylitti Suomen ja Venäjän välisen rajan kahdesti. Tapaus saattoi johtua mahdollisesta navigointivirheestä. En kuitenkaan vielä pysty vahvistamaan asiaa esitutkinnan ollessa kesken, tutkinnanjohtaja Mauri Nygård kertoo. Rajavartioston mukaan lentokone oli luvallisella kuvauslennolla Kuusamon kaupungin alueella. Tapausta tutkitaan valtionrajarikoksena. Asiasta on ilmoitettu mm. Venäjän federaatioon. HÅg Haku käynnissä Helsingin maakuntajoukkoihin Helsingin maakuntakomppania etsii joukkoihinsa uusia jäseniä. Hakeutuminen tapahtuu Helsingin Aluetoimiston kautta, ja uudet sitoumukset astuvat voimaan vuoden 2012 alusta. Hakijalta edellytetään muun muassa varusmiespalveluksen suorittamista, nuhteetonta taustaa sekä noin vuoden ikää. Toivomme hakijalta minimissään kahden vuoden sitoutumista, mieluiten kolmen. Pääosalle annetaan vuodessa koulutusta 6-7 vuorokautta, mutta tiettyjä henkilöitä koulutetaan vuorokautta vuotta kohden, sanoo kapteeni Jari Rikkonen Helsingin Aluetoimistosta. JTe Lahden keskustasta löytyi sodanaikainen räjähde Lahden keskustasta Kisapuiston alueelta löytyi illalla vanha sodanaikainen räjähde. Siviilihenkilö oli haravoinut nurmikkoa metallinpaljastimella. Laitteen havaittua metalliesineen hän oli kaivanut maata ja havainnut räjähteen. Poliisi eristi alueen ja paikalle tuli puolustusvoimien raivauspartio, kuljetti kranaatin sytyttimeksi tunnistetun räjähteen muualle hävitettäväksi. Majuri Raimo Hyle Länsi- Suomen sotilasläänin esikunnasta epäilee sytyttimen kulkeutuneen paikalle maa-aineksen siirron yhteydessä, koska alueella ei ole käyty varsinaisia sotatoimia. MVi Puolustusvoimat tuo taitonsa Taisteluun Puolustusvoimat osallistuu kulttuuriyhteistyön merkeissä Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen antamalla kalustoaan Taistelu-esitykseen. Kari Heiskasen ohjaama esitys on yksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden suurtuotannoista. Puolustusvoimat tuottaa esitykseen tuli- ja vesiefektejä. Tämä on samalla tilaisuus esitellä yleisölle puolustusvoimien kalustoa, jonka ensisijainen käyttötarkoitus on palo- ja pelastustehtävissä, komentaja Pentti Niskanen Saaristomeren Meripuolustusalueen esikunnasta kertoi Markkinointi & Mainonnalle. JHe Eri uskonto samat säännöt Ramadan herättää keskustelua vähemmistöuskontojen asemasta. Pääsääntöisesti juhlapyhät ja ruokavalio aiheuttavat erityisjärjestelyitä. Jan Telford Käynnissä oleva muslimien suuri paasto, ramadan, herättää kysymyksiä uskonnollisten vähemmistöjen asemasta puolustusvoimissa. Yleisen palvelusohjesäännön uskonnollisia kysymyksiä koskevan liitteen mukaan ramadania viettävälle varusmiehelle on järjestettävä mahdollisuus ruokailla auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana. Puolustusvoimien kenttäpiispan, Hannu Niskasen mukaan on muistettava, että puolustusvoimissa palvelee moniin uskonnollisiin ryhmiin kuuluvia ja heitä kaikkia olisi kohdeltava tasapuolisesti. Yhtäkään ryhmää ei pitäisi korostaa muiden kustannuksella, vaan heistä olisi puhuttava yhteisesti, Niskanen kiteyttää. Pääsääntöisesti juhlapyhät ja ruokavalio aiheuttavat erityisjärjestelyjä. Puolustusvoimien lähtökohtana on kunnioittaa ihmisten oikeutta uskoa, ja on tärkeää, että uskonnollinen vakaumus voidaan ottaa huomioon palvelusehdoissa, Niskanen toteaa. Kenttäpiispa huomauttaa kuitenkin, että palvelusehdoissa ensisijaisia ovat koulutustarpeet. Jotta varusmiehelle voidaan järjestää mielekäs mutta koulutuksellisesti täysimittainen palvelus, tulee molempien osapuolien joustaa. Aina juhlapyhille ei voida myöntää lomaa. Tärkeintä on, että kaikilla olisi niitä tasapuolisesti. Sotilaspastorit kaikkia varten Kalle Mäkelä Asevelvollisuustyöryhmän puheenjohtaja Risto Siilasmaa iloitsee siitä, miten puolustusvoimat on ottanut työryhmän raportin kehitysehdotukset vastaan. Suhtaudumme tähän työhön äärimmäisen vakavasti ja suurella sydämellä. Haluamme aidosti nähdä, että asiat kehittyvät. Puolustusvoimille suunnatuista ehdotuksista 15 on jo toteutettu ja 44 muuta on työn alla. Vain neljä on alustavasti hylätty, mutta niistäkin osa toteutuu mahdollisesti myöhemmin, Siilasmaa summaa. Työryhmän jäsen, asianajaja Outi Siimes on tyytyväinen etenkin puolustusvoimien osoittamaan aloitteellisuuteen. Suosituksillemme on määrätty vastuuhenkilöt ja -tahot. Niitä on käyty tutkimaan ja viemään eteenpäin. Eihän työryhmä voi silloin olla muuta kuin mielissään, Siimes kiteyttää. Sotilaspapisto on kaikkien varusmiesten tuki uskontokuntaan katsomatta. Mitä tahansa uskontoa tunnustava voi hengellisissä asioissa kääntyä sotilaspastorin puoleen. Sotilaspastori on joukko-osaston komentajan asiantuntija uskonnollisissa kysymyksissä. Sotilaspapistolla on velvollisuus suhtautua vakavasti kaikkeen uskonnon harjoittamiseen ja luoda sille edellytyksiä. Mikäli varusmiehellä on asialliset perustelut, sotilaspapin tulee tukea sitä, että hän saa kohtuullisesti erityisjärjestelyitä tai lomapäiviä, Niskanen sanoo. Vähemmistöjä moneksi Melkein yhdeksän kymmenestä varusmiehestä kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Heinäkuun saapumiserästä vajaa pari sataa kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Uusista alokkaista noin 80 kuuluu muihin kristillisiin kirkkoihin ja saman verran palvelukseen astui muslimeita. Jonkin verran puolustusvoimissa palvelee Asian vierestä puhuminen kismittää tällä hetkellä muiden uskontojen edustajia kuten juutalaisia tai buddhalaisia. Jan Telford Kaartin Jääkärirykmentissä palveleva alikersantti Emirhan Ansari on paastonnut ramadanina seitsemänä vuonna peräkkäin. Tänä vuonna hän ei ruvennut paastoamaan, sillä hän ei katsonut sen olevan mielekästä kasarmielämän aikaan. Yritin hakea yövapaata ramadanin ajaksi, mutta hakemus ei mennyt läpi, joten katsoin parhaaksi siirtää juhlan viettoa; on Lisäksi heinäkuussa aloittaneista noin ei kuulu kirkkoon. Heistä osa on ateisteja, Käytännöt eivät saisi vaihdella olemassa sääntöjä, jotka mahdollistavat sen, Ansari valottaa. Ramadanina kuuluu olla perheen kanssa yhdessä. Olisi ollut teennäistä herätä yöllä syömään eväitä kaapista, Ansari heittää. Ansari arvostaa, että puolustusvoimissa on mahdollisuus saada vapautuksia ja erityisjärjestelyjä uskonnollisten menojen vuoksi, mutta samaan hengenvetoon hän toteaa, etteivät käytännöt saisi vaihdella palveluspaikoittain. mutta joukossa on myös monenlaisten uskonnollisten näkemysten edustajia. Mielestäni on harmi, jos tällaiset päätökset vaihtelevat päälliköiden mieltymyksien mukaan. Jotkut saavat yövapaat ja toiset taas eivät. Kun Ansari haki ramadanille yövapaata, hänen kysymyksiinsä ei heti osattu vastata, vaikka hänen mielestään näissä asioissa tulisi olla selvät säännöt. Ansari kertoo tietävänsä henkilön, joka samoilla syillä on saanut yövapaita ja juhlalomia koko ramadanin ajaksi. Siilasmaan työryhmä tyytyväinen raportin vastaanottoon Risto Siilasmaan mielestä asevelvollisuusjärjestelmästä ei tulisi säästää. Kuva: Marko Virta Hiljattain mediassa nousi kova keskustelu siitä, kuinka työryhmän raportissa väläytettiin neljän kuukauden asepalveluksen mahdollisuutta. Siilasmaa on pettynyt, että juuri tämä asia nostettiin yli raportin muiden esitysten. Sehän oli vain selvitettäväksi tehty ehdotus, josta erikseen totesimme, ettei sitä toivon mukaan toteutettaisi, hän selventää. Siilasmaan mukaan työryhmän tärkein linjaus on asevelvollisuuden toteaminen kiistattomaksi parhaimmaksi tavaksi luoda Suomen puolustamiseen tarvittava reservi. Jos asevelvollisuuteen liittyen on pakko synnyttää säästöjä, tulee nämä säästöt synnyttää asepalvelusta lyhentämällä eikä valinnaisuuteen siirtymällä. Valinnaisuus tai vapaaehtoisuus johtaisi ajan myötä väistämättä ammattiarmeijan synnyttämiseen eikä maallamme ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia, Siilasmaa alleviivaa. Muutos alkaa ensimmäiseltä portaalta Vaikka työryhmän esittämiä suosituksia lähdetään toteuttamaan, on monien ehdotusten toimivuus mitattava ensin ruohonjuuritasolta lähtien. Siilasmaa muistuttaa, ettei muutoksia voi saada aikaan vain määräämällä. Muun muassa kouluttajien pitää näyttää hyvää esimerkkiä vaikkapa terveellisten elämäntapojen osalta. On kuitenkin aika epätodennäköistä, että ihminen muuttaa elintapojaan käskystä. Pitäisi jollakin tavalla seurata ja pyrkiä konkretisoimaan, millaisilla teoilla ja käytöksellä esimies voisi toimia hyvänä esimerkkinä varusmiehille, Siilasmaa selvittää. Kuva: Ruotuväki

5 ruotuväki 15/2011 uutiset 5 Vesipelastautumista ja hinauslaskuvarjoja Keuruulla tähtäimessä Miksi sukkia jaetaan eri määriä? Mikko Virta Hornet-lentäjät ja ilmavoimien kadetit harjoittelivat Keuruulla heittoistuinhypyn jälkeistä toimintaa ilmassa ja vedessä hinauslaskuvarjojen avulla. Hinauslaskuvarjoharjoittelussa lentäjät eivät varsinaisesti hyppää mistään. Sen sijaan heidät vedetään veneellä laskuvarjon varassa ylös taivaalle, jonka jälkeen vetoköysi irroitetaan ja he putoavat varjon kanssa veteen. Harjoituksen painopiste on vedestä pelastautumisessa. Pelastautumisharjoittelu laskuvarjoilla sai alkunsa 80-luvun puolivälissä tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa kapteeni Olavi Salla oli hukkua hypättyään ilmavoimien Mig-21BIS-suihkuhävittäjästä. Tyyni sää riskinä Jan Telford Kaartin Jääkärirykmentissä vietettiin 16. elokuuta joukko-osaston 15-vuotisjuhlapäivää. Tasan 15 vuotta aikaisemmin rykmentin ensimmäiset alokkaat vannoivat sotilasvalansa. Juhlan kunniaksi Helsingin Santahaminassa järjestettiin juhlatilaisuus, johon osallistui koko varuskunnan henkilökunta ja varusmiehet. Varuskunnassa avattiin myös rykmentin lähihistoriasta kertova valokuvanäyttely. Juhlapäivä alkoi lipunnostolla, jonka jälkeen rykmentin komentaja, eversti Jukka Valkeajärvi piti juhlapuheen. Valkeajärvi kertoi, että samana päivänä otettiin käyttöön uusi joukko-osaston lippu. Jan Hellman Vuosittain järjestettävät pohjoismaiset merikadettipäivät järjestettiin elokuun alussa Ruotsin Varbergissa. Tapahtumaan osallistui merikadetteja Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Jokaisesta maasta länsinaapuriin saapui merikadettia. Suomesta Varbergiin matkasi 68 merikadettia, kapteeniluutnantti Tuomas Syvänen kertoo Hyppyvuorossa oleva ilmavoimien kadetti on pienen vesikosketuksen jälkeen nousemassa taivaalle. Harjoituksen hyppymestarin, kapteeni Mikko Viirretin mukaan suurimman haasteen muodostaa sää. Erityisesti tyyni sää on riskitekijä, koska laskuvarjot vaativat pienen vastatuulen noustakseen kunnolla taivaalle. Vaikka onnettomuudet ovat harvinaisia, saattavat lentäjät ruhjoa itseään ylösnousussa, mikäli laskuvarjoon ei saada tarpeeksi nostetta. Paras sää on sellainen 3-4 metriä sekunnissa tuulta, liian hieno sää on pahasta, Viirret tiivistää. Harjoituksen johtaja, insinööriluutnantti Mikko-Petteri Nieminen kertoo kyseessä olevan kolmen puolustushaaran yhteinen harjoitus. Maavoimat tarjoaa harjoittelupaikan ja käytettävän ponttoonikaluston miehistöineen. Merivoimilta harjoitukseen osallistuu veneenkuljettaja-aliupseereita veneineen. Muu henkilöstö ja koulutettavat ovat pääosin ilma voimista. Niemisen mukaan paikaksi on valikoitunut juuri Keuruu, koska Juhlavuosi ihmisten keskellä Uusi lippu oli esillä Senaatintorilla järjestetyssä sotilasvala- ja Merisotakoululta. Lisäksi mukana oli Merisotakoulun henkilökuntaa sekä miinalaiva Hämeenmaa henkilöstöineen. Merikadettipäivät tähtäävät hyvien pohjoismaisten suhteiden luomiseen merikadettien ja Merisotakoulun henkilöstön kesken. Pohjoismainen yhteistyö toimi hienosti. Ehdottomasti jäi hyvät fiilikset matkasta, ja kaikin puolin reissu meni niin kuin oli suunniteltu, Syvänen näkee. sieltä löytyy käyttöön sopiva ponttoonikalusto. Vaihtelua koulun penkkiin Merikadetit kisailivat jälleen Harjoituksessa käydään aamupäivisin läpi teoria ja veteen menon perusteet, puvun ja pelastusliivien toiminta, sekä pelastuslauttatoiminta. Iltapäivisin vuorossa ovat varsinaiset hinauslaskuvarjohypyt. Harjoituksessa hypännyt toisen vuoden kadettiylikersantti Ville Kaartin Jääkärirykmentti 15 vuotta Reilut 830 alokasta ylennettiin kaartinjääkäreiksi juhlavuoden kunniaksi Senaatintorilla pidetyssä vala- ja vakuutustilaisuudessa. Kuva: Esa Ylijääskö Korhonen oli tyytyväinen iltapäivään. Hinauslaskuvarjolla hyppääminen oli uusi kokemus, vaikka hän olikin aiemmin lentoreserviupseerikurssilla harjoitellut hypyn jälkeistä toimintaa vedessä. Totta kai ensin vähän jännitti, mutta hypyn jälkeen totesin sen turhaksi, Korhonen kertoo ja kiteyttää kadettien suhtautumisen harjoitukseen: Tämä on kivaa vaihtelua koulun penkillä istumiseen. vakuutustilaisuudessa. Tuomiokirkon portailla ja toria ympäröivällä alueella vellonut ihmismeri todisti reilun 800 alokkaan ylentämistä kaartinjääkäreiksi. Me haluamme olla esillä ja olemme siksi yhdistäneet juhlavuotemme varusmiehiä ja heidän omaisiaan koskeviin tapahtumiin, joihin muutkin kaupunkilaiset voivat osallistua, Valkeajärvi valaisee. Valkeajärvi kertoo, että tammikuussa järjestetty kotiutumisparaati pidettiin Hakaniemen torilla, josta varusmiehet marssivat lumisateessa Pitkäsillan kautta Senaatintorille. Veteraanien kunniaksi marssimme lumipuvuissa, eversti myhäilee. Valatilaisuuden jälkeen yleisö pääsi nauttimaan Varusmiessoittokunnan ja Kaartin Soittokunnan kuviomarssiesityksestä, kaartinjääkäri-tattoosta. Viikonlopun aikana merikadetit kisailivat erilaisten urheilukilpailujen parissa ja osallistuvat useisiin epävirallisiin ja virallisiin tilaisuuksiin. Perinteisesti merikadetit ovat muun muassa vetäneet köyttä, juosseet ja uineet kilpaa. Suomalaiset voittivat maastojuoksun ja ensi vuonna meillä onkin kovat tavoitteet. Meillä on kovia juoksijoita, Syvänen iloitsee. Matkan aikana merikadeteilla oli myös koulutusta normaalisti. Matka Ruotsiin ja takaisin kesti jo itsestään muutaman päivän suuntaansa. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin Helsingissä. Tuolloin Helsinki toimi ensimmäistä kertaa pohjoismaisten merikadettipäivien isäntäkaupunkina. Aikaisemmin isäntäkaupunkina on toiminut muun muassa Oulu vuonna Ensi vuonna merikadettipäivät järjestetään Oslon läheisyydessä Tønsbergissa, Norjassa. Kuva: Mikko Virta Jan Hellman Säkylässä jokaiselle varusmiehelle jaetaan suositusten mukaisesti viidet sukat ja boxerit. Vekaranjärvellä varusmiehen on selvittävä neljillä, mutta Santahaminassa menee heikoiten, siellä samoja sukkia on pidettävä jalassa 2,3 päivää jokaista jaettua paria kohden. Talousvarikon päällikkö, everstiluutnantti Kari Raatikainen, miksi osassa varuskuntia varusmiehille jaetaan ainoastaan kolmet sukat ja boxerit? Joukko-osaston komentaja päättää, miten varusteita jaetaan varusmiehille. Joukko-osastoissa on muun muassa erilaiset varastot ja tämä vaikuttaa siihen, miten varusteita jaetaan. Olemme antaneet suosituksen siitä, kuinka monta kappaletta kutakin varustetta pitäisi jakaa varusmiehille. Suositus on sukkien ja boxereiden kohdalla viisi paria tai kappaletta kutakin. Miksi pyykinvaihto on ainoastaan kerran viikossa ja kuinka pitkillä leireillä pärjää kolmilla pareilla sukkia? uutisia muualta Maastoleirien karsiminen vain rikka rokassa Minimimäärä varustevaihtoja on kerran viikossa, mutta periaatteessa varustevaihto voisi olla vaikka joka päivä. Tämä riippuu perusyksikön palvelusohjelmasta, jonka mukaan varusmiehet menevät. Esimerkiksi Rovajärvellä pyykinvaihto järjestetään leireille. Harjoituksen päällikkö ja huoltopäällikkö vastaavat toteutuksesta. Me emme ole siellä katsomassa, vaihtavatko varusmiehet pyykkinsä, vaan takaamme palvelun olemassaolon. Miksi vaatteiden kotipesu kielletään, vaikka varusmiehet ovat siihen monesti pakotettuja? Kotona pesua ei tietenkään voida sataprosenttisesti estää. Varusmiesten ei kuitenkaan tulisi pestä pyykkiä kotonaan, sillä se on meidän tehtävämme. Ymmärrän kyllä miksi monet pesevät alusvaatteita kotona, kun esimerkiksi kesäisin hikoilee enemmän. Pyykin raahaaminen kotiin on kuitenkin hieman järjetöntä. Palvelus pitää suunnitella niin, että varusmiehillä on mahdollisuus vaihtaa likaiset vaatteet puhtaisiin palvelusaikana. Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloisen mukaan armeijan pitää säästää jokapäiväisestä toiminnastaan, kirjoittaa Hämeen Sanomat. Jos puolustusvoimien säästöt toteutuvat, niin esimerkiksi maastoharjoitusten määrä vähenee jo ensi vuonna. Panssariprikaatin komentajan eversti Pekka Toverin mukaan säästöjä ei kannata tehdä niin, että otetaan kaikilta vähän. Jos lopetetaan jonkin tai joidenkin varuskuntien toiminta, muille jäisi resursseja toimia. Eversti Toverin mukaan se on kuitenkin poliittinen päätös, eikä hän ala arvailla mitä varuskuntia se koskisi. Hämeen Sanomat (17.8.) Pietarsaaressa löydetty jo viisi kranaattia Ekoroskin jäteasemalle Pietarsaareen on kesän aikana päätynyt jo viisi kranaattia, uutisoi YLE. Kolme näistä oli tehty toimintakyvyttömiksi, mutta kaksi oli räjähtämätöntä ammusta. Mitään yhteyttä näiden tapausten välillä emme ole löytäneet. En usko, että tänne tahallaan tuodaan räjähteitä, mutta ihmisten pitäisi jo kotona lajitella tarkkaan, mitä jäteasemalle tuovat, kertoo hyötykäyttöaseman esimies Stig Kjellman. lmeisesti räjähteitä on viime aikoina löytynyt esimerkiksi vanhoista huviloista, jotka ovat vaihtaneet omistajaa eivätkä uudet omistajat tiedä mitä kaikkea ullakolta löytyy. Jos räjähteitä löytyy, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin. YLE Keski-Pohjanmaa (17.8.) Palkkakiista voi kärjistyä lakoksi Kesän alussa alkaneet ongelmat puolustusvoimien palkanmaksuissa eivät ole vieläkään loppuneet, kirjoittaa Kainuun Sanomat. Tilanteen pitkittyminen rassaa henkilökuntaa ja on saanut ammattiliitot väläyttämään jopa lakonuhkaa. Aliupseeriliitto ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto lähettivät elokuun puolivälissä puolustusvoimille kirjelmän, jossa vaadittiin ratkaisuja palkkasotkuun. Pääesikunta lupasi muun muassa, että elokuun viimeisenä palkkapäivänä lisäpalkat maksetaan oikein. Suurin ongelma on se, että pääesikunta ei pysty kertomaan, milloin palkanmaksun ongelmat olisi ratkaistu. Vanhojen virheiden korjaamisen aikataulusta ei sanottu mitään, JHL:stä todetaan. Kainuun Sanomat (19.8.) Toimittanut Henri Ågren

6 6 maailmalla ruotuväki 15/2011 lyhyesti Turkmenistan haluaa eroon lautasantenneista Turkmenistanin presidentti Gurbanguly Berdymuhamedov haluaa rajoittaa lautasantennien määrää. Presidentin mielestä talojen katoilla levittäytyvä antennimeri pilaa kaupunkikuvan. Kansalaiset hankkivat kilvan antenneja katsoakseen Venäjän, Turkin ja arabimaiden satelliittiohjelmia, koska Turkmenistanin joukkoviestimet ovat tiukasti hallituksen kontrollissa. Berdymuhamedov aloitti satelliittiantennien vastaisen kampanjan jo vuonna 2008, jolloin hän määräsi hallituksen korvaamaan ne kaapelitelevisiolla pääkaupungissa Ashgabatissa laihoin tuloksin. (STT 16.8.) JTe Hilteristä yritettiin tehdä naisellisempi Cardiffin yliopiston professori Brian Ford kertoo, että liittoutuneet yrittivät salaa syöttää Adolf Hitlerille estrogeeniä. Juonen tarkoituksena oli yrittää muuttaa Hitler naisellisemmaksi ja näin vähemmän aggressiiviseksi. Fordin mukaan pitkäkestoinen suunnitelma olisi voinut tuottaa tulosta, sillä estrogeeniä ei voi maistaa. Lisäksi liittoutuneiden riveissä oli agentteja, joilla oli mahdollisuus päästä sormeilemaan Hitlerin ruokaannoksia. Estrogeenijuoni oli yksi brittivakoojien monista värikkäistä keinoista Hitlerin kaatamiseksi ja sodan ratkaisemiseksi. (Daily Mail 15.8.) Jenkkisotilas tuomiolle afgaanisiviilien taposta KMä Yhdysvaltain sotaoikeus on langettanut kolmen vuoden vankeustuomion sotilaalle, joka kuului aseettomia afgaanisiviilejä tappaneeseen viisihenkiseen sotilasjoukkoon. Sotamies Adam Winfieldiä syytettiin muun muassa murhasta ja törkeästä pahoinpitelystä, mutta syyte lievennettiin tapoksi, kun hän suostui todistamaan muita ryhmän sotilaita vastaan. Sotilasjoukon epäillään tappaneen Etelä-Afganistanissa huvikseen useita siviilejä ja lavastaneen jälkikäteen tilanteet iskuiksi heitä vastaan. Sotilaat myös keräsivät muistoksi uhrien ruumiinjäseniä kuten sormia. (MTV3-STT-AFP 6.8.) JTe Nainen brittialuksen päälliköksi Kapteeniluutnantti Sarah Westistä, 39, tulee Ison-Britannian kuninkaallisten merivoimien ensimmäinen nainen, joka saa komentoonsa ensilinjan taistelualuksen. West on nimitetty fregatti HMS Portlandin päälliköksi. Nimittämisen yhteydessä hänet ylennetään komentajakapteeniksi. West aloitaa tehtävässään huhtikuussa. Westin komennossa oleva taistelualus on ohjusfregatti, jolla on 185-henkinen miehistö. (The Sun 8.8.) JTe Sveitsi erottautuu naapureistaan Sveitsissä kertauksensa suorittaneet reserviläiset voivat säilyttää aseita kotonaan. Ulkoisten uhkien puuttuessa sisäiseen turvallisuuteen keskittyminen korostuu. Jan Telford Keskellä Eurooppaa sijaitseva Sveitsi kuuluu siihen harvenevien valtioiden joukkoon, joissa on käytössä miehille yleinen asevelvollisuus. Emme voisi kuvitellakaan vapaaehtoisarmeijaa. Sveitsiläisille järjestettiin kaksi vuotta sitten kansanäänestys, jonka mukaan 90 prosenttia halusi säilyttää asevelvollisuuden. Kansalaiset tukevat nykyistä järjestelmää hyvin paljon, Maanpuolustuskorkeakoululla vieraillut sveitsiläinen ammattiupseeri Andreas Suppiger lataa. Sveitsissä varusmiespalvelusta vastaa viikkoa kestävä peruskoulutus, joka suoritetaan yleensä 20-vuotiaana. Koulutuksen saaneet ovat kertausvelvollisia aina 32-vuotiaiksi asti. Kertausharjoitukset kestävät kerrallaan kolme viikkoa. Reserviläisillä on lisäksi velvollisuus käydä harjoittamassa ampumataitojaan vuosittain. Yhteensä kertauspäiviä kertyy miehistölle 260. Johtajilla on enemmän kertauspäiviä ja kertausharjoitukset ovat pidempiä. Asepalveluksen voi suorittaa myös yhdellä kertaa. Tällöin palvelus kestää 300 päivää. Maksimissaan 15 prosenttia kutsuntaluokasta voi suorittaa palveluksen kerralla pois, toinen sveitsiläisupseeri Stefan Diller valaisee. Ne, jotka fyysisen vamman vuoksi eivät kykene ase- eivätkä siviilipalvelukseen, maksavat 30- Ossian Hartig USA:n erikoisjoukoilla Irakissa ja Afganistanissa on tällä hetkellä käytössä yli kymmenen tuhatta kappaletta äärimmäisen kehittyneitä 3D-karttoja. Ensisilmäyksellä kartta näyttää olevan tavallinen muovilevy, mutta kun siihen kohdistetaan valoa 90-asteen kulmasta, herää hologrammi eloon.valonlähteeksi riittää aivan tavallinen taskulamppu. Myöskään minkäänlaisia elokuvasaleista tuttuja erikoislaseja ei tarvita. Kartat on suunniteltu niin, että niitä pystyy katsomaan myös yökiikarit päässä. Pelkän kolmiulotteisen kartan luominen ei sinänsä ole mitenkään vuotiaiksi asti kolme prosenttia lisää tuloveroa. Aseet turvallisesti kotona Stefan Diller (vasemmalla) ja Andreas Suppiger ovat tutustumassa Suomen puolustusjärjestelmään. Reserviläiset ovat velvollisia harjoituttamaan ampumataitojaan kerran vuodessa. ihmeellistä, onhan hologrammeja ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Kartan katsomiskulmaa muuttamalla taistelija pystyy näkemään eri asioita. Esimerkiksi lääkintäalalla tätä on käytetty niin, että saman hologrammin avulla pystytään näkemään ihmisen sisään kerros kerrokselta: iho, verisuonet, hermot, luut, kuvailee yli-insinööri H. Michelle Kalphat armeijan Simulaatio- ja Harjoitusteknologiakeskuksesta. Ihmeellistä mutta kätevää Kuva: Mikko Virta Tarvittavat kertauspäivät suorittaneet yli 32-vuotiaat säilyttävät kivääreitään ja hieman panoksia kodeissaan kuuden vuoden ajan. Tämän jälkeen heidän on mahdollista lunastaa aseet. Tähän on historiallisia syitä, jotka kumpuavat maailmansodista. Haluamme olla heti valmiudessa kaikkia reserviläisiä myöten, mikäli jotain sattuu, Suppiger kuvaa. Mielestäni kyse on myös luottamuksen osoituksesta sveitsiläiselle sotilaalle. Hallintomme luottaa koulutuksen saaneeseen sotilaaseen niin paljon, että hänelle voidaan antaa ase säilytettäväksi kotona. Upseerien mukaan onnettomuuksia sattuu aseiden kanssa erittäin vähän ja siviilipuolella erilaiset vahingot ovat paljon yleisimpiä. Aseiden kotisäilytykseen liittyvä rikollisuus on sitäkin harvinaisempaa. Mutta aina jos jotakin tapahtuu, lehdistö alkaa heti liioitella systeemin vaaroja, Diller toteaa. Esimerkiksi asutuskeskustaistelussa näin pystytään tavallisesta kartasta poiketen katsomaan myös rakennusten sisälle olettaen tietysti, että rakennusten sisätilat olivat kartan valmistushetkellä tiedossa. Tarpeen tullen kartan voi leikata saksilla tai veitsellä pienempiin osiin tai piirtää tussilla merkintöjä ilman toimintahäiriön riskiä. Hologrammien ei ole tarkoitus korvata perinteistä kartanlukutaitoa. Yhdysvaltain armeija on kuitenkin todennut, että teknologian käyttö antaa taistelijalle alueesta havainnollisemman kuvan helpottaen näin tehtävän suunnittelua parantaen tehokkuutta. Näin muun muassa siitä syystä, että tutkimusten mukaan yhdysvaltalaissotilaista 65% on visuaalisia oppijoita. Sisäinen turvallisuus keskeisemmäksi Sekä ulkoisiin uhkiin varautuminen että sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen ovat armeijan keskeisiä tehtäviä, Suppiger sanoo. Koska nykypäivän Euroopassa ulkoisia uhkia ei juuri ole, on sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen tulossa Suppigerin mukaan kuitenkin keskeisemmäksi. Sveitsin armeija vähentää raskaan kaluston sekä lentokoneiden määrää ja poliitikot keskustelevat kiivaasti siitä, mihin suuntaan armeijaa tulisi kehittää. Meillä on puhuttu myös kyberpuolustuksesta, mutta kaikki siihen liittyvä on vasta kehitteillä, Suppiger sanoo. Vakaassa ja rikkaassa Sveitsissä ei ole totuttu näkemään mellakointeja tai muita levottomuuksia. Luonnonkatastrofit ovatkin vuoristomaan siviilien elämän kannalta suurin uhka. Laaja virka-apuvalmius Sveitsin armeijaa käytetään melko usein eri viranomaisten, kuten poliisin tai pelastustyöntekijöiden, apuna esimerkiksi lumivyöryistä tai tulvista kärsineillä alueilla. Armeijan kertausharjoituksia järjestetään siten, että aina vähintään neljä pataljoonaa on täydessä virka-apuvalmiudessa. 26 kantonillamme on laaja itsemääräämisoikeus. Mikäli kantonissa sattuu joitakin ongelmia, paikalliset yrittävät ratkoa ne aina ensin omin voimin. Jos he pyytävät valtiolta apua, armeija saa hyvin nopeasti käskyn auttaa esimerkiksi lumivyöryn jälkitöissä, Diller selittää. Mikäli kantonissa on samaan aikaan meneillään armeijan kertausharjoitukset, armeija on tietenkin heti velvollinen auttamaan, hän lisää. Yhdysvalloilla käytössä tuhansia hologrammikarttoja Tuleeko uusin teknologia kymmenien vuosien tauon jälkeen taas ensimmäisenä sotilaskäyttöön? Tactical Digital Hologram -nimeä kantavat kartat auttavat sotilaita hahmottamaan tulevan taisteluympäristön tavanomaista karttaa paremmin. Kuva: Lehtikuva Grafiikka: Tuukka Hettula

7 ruotuväki 15/2011 reportaasi 7 Kuvat: Esa Ylijääskö Tanssiminen sujui kohtalaisesti, vaikka lavatanssien kirjoittamattomat säännöt eivät olleet ehkä täysin hallussa. Lavatanssien lumoissa Ruotuväki heittäytyi maalaisromantiikan pyörteisiin ja lähti lavatansseihin. Miten kävi, kun ensikertalaiset valtasivat tanssilattian? Miika Lähdeniemi Ajatus lavatansseihin lähtemisestä kirvoitti kyynisemmässä kaverissa mielikuvan eläkeläisten päivätanhuista. Varo sitten puumanaisia, sama mies varoitteli. Ennakkoluulot romukoppaan. Varustus kuntoon, kengät kiiltäviksi ja osasto taikalantiot liikkeelle. Pakko myöntää, että jännittää. Elämän ensimmäiset lavatanssit edessä ja parkkipaikka on tupaten täynnä autoja. Eivätkö nämä olleetkaan pikkukylän pienet kinkerit? Pitikin lähteä vielä sotilaspuvussa, jotta keneltäkään ei jää läsnäolomme huomaamatta. Enää ei kuitenkaan peräännytä. Halvat huvit Ensimmäinen aamujen huutelija löytyi heti parkkipaikalta. Miehellä oli selvästi tukevat pohjat alla muuallakin kuin tanssikengissä. Minä katsoin, että mitä siinä menee, mutta ne olikin aamukasoja, ohikulkija tokaisee ja esittää hirnuvat naurut päälle. Väsyneet aamuhuutelut jäävät yllättäen illan ainoiksi. Muuten kiinnitämme kyllä huomiota, sillä tanssipaikalta on melkoisesti matkaa lähimpään varuskuntaan. Asetumme lipunmyyntijonoon ja valmistaudumme kaivamaan kiltisti kuvetta. Illan ensimmäinen yllätys on kuitenkin valmis. Varusmiespuvussa pääsee ilmaiseksi sisään, järjestyksenvalvoja vinkkaa. Hienoa. Säästyy leijonanosa arvokkaista päivärahoista. Hyökkäyksen aika Hankkiudumme paikallisten nuorten naisten pöytään. Tytöt ovat tottuneita tanssikävijöitä, joten nyt on tuhannen taalan paikka kysellä sisäpiirin vinkkejä. Olen notkea kuin jääkaappi. Tuolla lukee naisten- ja miestenhaku, ja siellä on rivissä naisia odottamassa. Ja periaatteessa pakkeja ei saa antaa, Niina opastaa. Mikä erottaa upseerikokelaan miehistön jäsenestä? Tietenkin se, että tanssikuvioihinkin saadaan väännettyä mukaan korkeampaa sotataktiikkaa. Eli siellä on vihollisen puolustuslinja, jonne pitää hyökätä, kokelas mutisee. On aika siirtyä sanoista tekoihin. Ystävällinen opastaja lähtee varusmiehen kanssa parketille. Järjestelmä ei toimi Ensimmäinen tanssi on surkea suoritus. Olen notkea kuin jääkaappi. Pistetään se vaikka joustamattomien varsikenkien piikkiin. Daamin jalat säilyvät kuitenkin ehjänä. Kokelaskin löytää tanssitettavan. Selkeästi on lähdetty mopolla moottoritielle, sillä salmiakkirautaisen miehenkin ote hapuilee. Ei tämä järjestelmä toimi, hän ähkäisee naistenhaun päätyttyä. Mahtoiko pelinavauksella olla merkitystä. Kokelas kertoo menneensä naisen pakeille ja tuumanneensa miten tämä systeemi toimii?. Ei kovin vakuuttava avaus, Niina parahtaa. Tyyli on vapaa? Toinen tanssitettava innostuu pyörähtelemään varusmiehen kanssa kaksi tanssia putkeen. Askeleet alkavat pikkuhiljaa luonnistua, vaikka Minnaksi esittäytyvä neitonen luonnehtiikin tanssiamme vähän omantyyliseksi. Jalat säilyvät edelleen ehjänä ja mainittakoon, että Minna lähtee Stadilaiskokelaan pelinavaus olisi voinut olla vakuuttavampikin. "Miten tämä systeemi toimii?", hän tokaisi. vielä uusintakierrokselle. Tanssilattia on täynnä ja musiikissa ei ole valittamista, mutta supertähden esiintymisen tuntua ei ole ilmassa. Anneli Mattila sekä Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty säestävät tanssikansaa, mutta itse tanssiminen on selkeästi pääasia. Ei sitten mennä kirkumaan Annelia eturiviin. Tunnelmaa ja miehiä Jotta taistelijan tanssikunto pysyy koko illan, välillä pitää istahtaa hetkeksi huilaamaan. Samalla on loistava tilaisuus kysyä, mikä vetää paikallista nuorisoa nimenomaan lavatansseihin? Valssien välillä tehtiin kenttätiedustelua. Se on tämä tunnelma, ja täällä näkee paljon tuttuja, Ilona perustelee. Minnalla on vieläkin ytimekkäämpi vastaus. Miehet. Juttuseuraksi liittyy hiljattain kotiutunut erikoisrajajääkäri, joka kertoo käyvänsä useinkin lavatansseissa. Erikoisjääkäri tosiaan. Tuo puhuu kyllä vähän kuivasti intistä, Ilona kritisoi. Jotta naisseura ei kyllästy inttijuttuihin ja kulmarautoihin, on aika tanssia lisää. Tuskin on valokuvaaja saanut laukkua pois käsistään, kun häntä jo viedään tanssilattialle. Takkuilevan alun jälkeen vedettiin lopussa jo aika tunteella, kameramies tunnelmoi. Samalla kokelas jää etsimään tanssitettavaa. Eräs nainen jättää tanssin kokelaan kanssa väliin jalkakipuihin vedoten. Liekö ollut tytöllä VMTL:ää. (vapautus marssi-, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta, toim. huom.). Kello käy jo seuraavaa vuorokautta, kun päätämme liueta paikalta. On palautteenannon aika. Tämä oli jännä, mutta hyvin avartava kokemus. Ehdottomasti voisin lähteä toistekin, kokelas tuumaa. Miksipäs ei. Tanssitettavia riitti, keski-ikä oli yllättävän sopiva ja tunnelma oli katossa. Seuraavat valssit vedetään kyllä siviilivaatteissa.

8 8 LAPSISOTILAAT ruotuväki 15/2011 Lapsisotilaat ovat edelleen merkittävä ongelma maailmalla. Riippumatta maailman kolkasta, yhteiskunnallinen kehitys heijastelee lapsisotilas ongelmaan. Taustalla vaikuttavat taloudelliset kysymykset ja yhteiskuntien sosioekonomiset rakenteet. Teksti Jan Hellman Kuva Olli Ruohomäki Taitto & ulkoasu Tuukka Hettula

9 ruotuväki 15/2011 LAPSISOTILAAT 9 - Massiivinen työttömyys ja yhteiskunnan demografinen rakenne vaikuttavat siihen, kuinka nuoret joutuvat mukaan konflikteihin. Keskelle konfliktia joutuvat tulevat useimmiten kaikista köyhimmistä oloista, ulkoministeriön neuvonantaja Olli Ruohomäki taustoittaa. Tilanne on pahin Afrikassa ja Aasiassa. Arviot lapsisotilaista heittelevät kymmenistä tuhansista neljännesmiljoonaan. Suurin osa konflikteihin joutuvista ovat vuotiaita, mutta myös nuorempiinkin lapsisotilaisiin törmätään monesti. Jopa alle 10-vuotiaita on todistetusti osallistunut aseellisiin konflikteihin, Monissa maissa alaikäisten rekrytointi on edelleen laillista. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset pyrkivät estämään lapsisotilaiden rekrytoinnin asevoimiin. Maailmalla solmituista sopimuksista ei kuitenkaan ole ollut kovin suurta hyötyä. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset eivät esimerkiksi kiellä alle 18-vuotiaan vapaaehtoista asepalvelusta. Sopimukset velvoittavat valtioita sitoutumaan ainoastaan siihen, että alaikäiset eivät osallistuisi aseellisiin konflikteihin. Unicef vain kehoittaa asettamaan vapaaehtoisen asepalveluksen alaikärajaksi 18-vuotta. - Kyseessä on hyvin monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat yhteiskunnan yleinen koulutustaso ja terveydentaso. Valtion yleisen tilanteen kohentuminen auttaa suoraan lapsisotilaiden tilannetta. Lasten päästessä kouluun saavat he suoraan paremmat mahdollisuudet selvitä tulevaisuudessa, yli kymmenen vuotta Nepalissa mielenterveystyötä tehnyt psykologi Raija Kiljunen lisää. Konflikteja lähes joka mantereella Lapsisotilaat eivät ole ainoastaan Afrikan ja Aasian ongelma. Ongelmaa on tavattu myös esimerkiksi Väli-Amerikassa. Konfliktitilanteissa lapsisotilaita käyttävät niin kapinallisryhmittymät kuin hallitusten armeijatkin. Lapset, jotka päätyvät kapinallisten puolelle ovat usein alueilta, jotka ovat jo kapinallisten hallinnan alla. Nepalissa kuninkaan luovuttua vallasta vuonna 2006 kerättiin sotilaita YK:n perustamiin leireihin, jolloin löydettiin noin alaikäistä sotilasta. Sisällissodan taustalla velloi pitkään jatkunut taloudellinen epätasa-arvo. - Vuosi sitten kävin Nepalissa maoistien tukikohdassa, jonne maoisti-taistelijat oli koottu odottamaan yhteiskuntaan ja osa Nepalin armeijaan integroimista. Siellä tapasin Olli Ruohomäki (viides vasemmalta) tapasi maoistien leirillä Nepalissa sotilaita, jotka aloittivat uransa lapsisotilaina. taistelijoita, jotka olivat vapaaehtoisesti värväytyneet maolaisten armeijaan, Ruohomäki muistelee. Nepalilaisessa kastiyhteiskunnassa vaikuttaa se, mistä kastista on kotoisin.toisaalla lapsisotilaita värvätään myös hyvin väkivaltaisin keinoin. - Väli-Amerikan El Salvadorin luvun verisen sissisodan aikaan kyliin ajoi armeijan värväysryhmiä ja tietyn ikäiset lapset ja nuoret otettiin mukaan pakkokeinoin. Nämä lapset lähetettiin koulutusleireille. - Nuoret ovat helposti manipuloitavissa. Heistä tulee hyviä sotilaita, kovempia taistelijoita kuin aikuisista. He ovat paljon pelottavampia kuin aikuiset. Mukana on hyvin paljon fanaattisuutta ja nuoruuden uhoa Kalašnikovit kourassa. Tyttöjä ja poikia Suurin osa lapsisotilaista on teini-ikäisiä poikia. Monesti ura alkaa erilaisten tukitehtävien parista, josta vanhemmiten siirrytään eteenpäin aina etulinjalle asti. - Nepalissa hallituksen joukot sekä maolaiset kummatkin kiistivät käyttäneensä alaikäisiä sotilaina. Kuitenkin maolaisten joukoista on esimerkiksi löydetty lapsisotilaita 12 - vuotiaista alkaen. Nuorimpien tiedetään olleen ainoastaan 8- vuotiaita. Noin 30 prosenttia sotilaista oli alaikäisiä, Kiljunen paljastaa. Vaikka enemmistö lapsisotilaista on ollut poikia, niin tyttöjen kohdalla ikäväksi piirteeksi nousee seksuaalinen väkivalta. Hyväksikäytön uhriksi joutuu suuri osa tytöistä. - Nepalissa monet teini-ikäiset tytöt joutuivat työskentelemään maolaisten kaartin seksityöläisinä. Olen tavannut tytön joka asui metsässä kaikki päivät ja kävi ainoastaan öisin kotona. He olivat pisimmillään useita kuukausiakin paossa. Tyttöjen toinen vaihtoehto oli tulla raiskatuksi. Monipuolista työvoimaa Lapsisotilaita käytetään hyvin moninaisissa tehtävissä. Käyttötarkoitukseen vaikuttavat muun muassa ikä ja sukupuoli. Poikia ja vanhimpia käytetään fyysisesti raskaammissa tehtävissä kuin tyttöjä ja kaikista nuorimpia. Nuorimmat lapsisotilaista käsketään erilaisiin tukitehtäviin apuhenkilöstöksi. Esimerkiksi heitä voidaan käyttää kokkeina, kantajina sekä huoltohenkilöstönä. Moni päätyy polkemaan miinakenttiä. - Nepalissa nuoria käytettiin myös vakoiluun ja motivaattoreina viemään maolaisten sanomaa eteenpäin. Mukanaan motivaattoreilla oli socket-pommeiksi kutsuttuja räjähteitä, Kiljunen lisää. Teini-ikäiset pistettiin suoraan sotilaiksi rintamalle. Moni joutuu suoraan tykinruuaksi. Heistä koostuu suurin osa lapsisotilaista. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat suuresti maiden välillä. - Kokoisekseen kaikki tekevät hyvin raskaita tehtäviä, vaikka eivät olisikaan suoraan eturintamalla. Kapinallistoiminnassa lasten on helpompi soluttautua siviilien pariin, Ruohomäki huomauttaa. - Ääriesimerkkinä Afganistanissa ja Pakistanissa nuoria poikia on koulutettu itsemurhapommittajiksi. Nämä lapset ovat hyvin nuoria, monet vasta vuotiaita. He ovat täysin aivopestyjä. Joukossa vapaaehtoisia Tie lapsisotilaaksi ei ole yksiselittäinen. Suurin osa on pakotettuja, mutta joukosta löytyy myös vapaaehtoisia. Lapsisotilas ei ole aina uhri. Pakotetut joutuvat sotilaiksi väkivalloin kidnapattuna tai erilaisten rekrytointien kautta. - Nepalissa vasemmiston kaikista jyrkin haara järjesti lapsille ja nuorille niin sanottuja kullttuuriohjelmia, joissa pidettiin esimerkiksi ideologisia puheita. Sieltä maolaiset rekrytoivat sotilaitaan, Kiljunen kertoo. - Myöhemmässä vaiheessa kulttuuriohjelmista tuli pakollisia ja ne siirrettiin kouluihin. Kouluista otettiin nuoria poikia ja tyttöjä, jotka pakotettiin osallistumaan näihin kulttuuriohjelmiin. Heistä osa pakotettiin sotilaiksi armeijaan. Lapsia liittyi maolaisiin myös ideologisista syistä. Vanhempien ollessa maolaisia lapset lähtivät mukaan ideologiaan paremman elämän toivossa. - Osalla lapsista vanhemmat olivat surmattuja, jolloin orvot lähtivät mukaan koston halusta. Alaikäisistä vapaaehtoisesti värväytyneistä löytyy naissotilaitakin. - Tapasin Nepalissa maolaisiin vapaaehtoisesti rekrytoituneen naisen, jonka kohdalla kyse ei ollut pakosta. Hän sanoi tulleensa yhtenä päivänä tietoiseksi siitä, että on heitä joilla on, ja heitä joilla ei ole. Naisen kohdalla aivopesu näkyi hyvin, Ruohomäki havainnollistaa. Tällaisiin lapsisotilaisiin turvautuminen on helppoa ja edullista. Varsinkin lain antaessa mahdollisuuden riistää on ihmisiä, jotka käyttävät tilanteen hyväksi. - Lapsien käyttämisestä sotilaina ei jää kiinni ja se on monissa maissa laillista. - Konfliktit ovat jo itsessään kaaosmaisia tilanteita, jolloin asia ei ole tärkeä paikallisille toimijoille, vaikka se onkin ihmisoikeusnormien mukaan väärin. Pitäisi pyrkiä puuttumaan konfliktien syihin. Vähin eväin tulevaan Konflikteihin joutuneille avun saaminen on kriittisen tärkeää. Ilman apua jääminen näkyy esimerkiksi vahvana syrjäytymisenä, alkoholismina tai huumeiden käyttönä. - Nepalissa tytöt pettyivät pahiten, sillä he joutuivat hyväksikäytön uhreiksi ja heidän ihmisarvoaan poljettiin. Lupaukset eivät toteutuneet, Kiljunen täsmentää. - Pojat taas pettyivät siihen, että parempaa tulevaisuutta ei tullutkaan. Luvattu toimeentulo ja koulutus jäi saamatta. Lapsia käytettiinkin kaikista raskaimpiin töihin. Normaaliin elämään palautuminen tuottaa ongelmia monille. Sosiaaliset olot ja -verkostot sekä koulutus ovat heikolla tasolla. Etulinjassa taistelleiden tilanne on pahin. - Moni heistä joutuu kasvattamaan turvan itselleen. Kyse on selviytymiselämästä päivästä toiseen. Tässä näkyy sama ilmiö kuin katulapsien kohdalla, eli on vaikea rakentaa luottamusta kehenkään. Ikä vaikuttaa olennaisesti toipumiseen. Vanhemmat toipuvat nuoria nopeammin ja lievemmät kokemukset edistävät toipumista. Kuitenkin massa voi huonosti, sillä yhteiskunnan kehitys vaikuttaa yksilön kehitykseen. - Unicef tekee paljon työtä ongelman eteen. Lapset pitäisi saada kouluun ja nuorille ammattikoulutusta ja työtä. Pitäisi tarjota vaihtoehtoja, Ruohomäki pohtii

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kansalaisten asiointitili

Kansalaisten asiointitili Kansalaisten asiointitili Kansalaiskuuleminen Otakantaa.fi -keskustelussa Esittelymateriaali Asiointitili@valtiokonttori.fi Tästä esityksestä Tämä esitys on laadittu taustatiedoksi kansalaisten asiointitilistä.

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA

TIETOTURVALLISUUDESTA TIETOTURVALLISUUDESTA Tietoturvallisuus riippuu monista asioista. Tärkein niistä on käyttäjä itse! Käyttäjä voi toimia turvallisesti tai turvattomasti Tervettä harkintaa tarvitaan erityisesti Internetin

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot