Askola Lapinjärvi - Loviisa - Myrskylä Porvoo Pukkila - Sipoo

Transkriptio

1 ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSOHJELMA Askola Lapinjärvi - Loviisa - Myrskylä Porvoo Pukkila - Sipoo

2 Sisältö 1 Johdanto... 4 Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma... 4 Turvallisuussuunnittelu valtakunnallisesti... 5 Ohjelman laadinta... 5 Työryhmän jäsenet Toimintaympäristö... 7 Monimuotoista asumista... 7 Väestö... 8 Teollisuus Turvallisuusohjelman tavoitteet Turvallisuus kuntalaisten arjessa Viiteasiakirjat Kuntien strategiat Hyvinvointikertomukset Koulujen turvallisuussuunnittelu Valmiussuunnitelmat Liikenneturvallisuussuunnitelmat Arjen turvallisuus itäisellä Uudellamaalla Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH-tutkimus) Itäisen Uudenmaan turvallisuuskysely Turvallisuusohjelman painopisteet Osallisuus ja vaikuttaminen Paikallinen turvallisuussuunnittelu Muita osallistamisen keinoja Lapset ja nuoret Turvallisuusriskit Työikäiset Turvallisuusriskit Ikäihmiset Turvallisuusriskit Yhteenveto Kehittämistoimenpiteet... 39

3 8 Seuranta Liitteet... 44

4 1 Johdanto Turvallisuus on laaja kokonaisuus, jossa kansalaisten hyvinvointi, vahva sosiaalinen yhteisöllisyys, taloudellinen vakaus sekä yhteiskunnallinen elinvoimaisuus yhdistyvät. Se on oleellinen osa kaikenikäisten ihmisten arjen hyvinvointia ja yhteiskunnan häiriötöntä toimintaa. Terveellinen, turvallinen ja ympäristöarvot huomioon ottava asuinympäristö on hyvän elämän perusta. Tulevaisuuden tavoitteena on yhä tiiviimmin yhdessä toimivat asukkaat, yhdistykset ja järjestöt sekä julkiset ja yksityiset palvelut. Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelmalla luodaan raamit alueen kuntalaisten jokapäiväisen turvallisuuden kehittämiselle ja ylläpidolle sekä asukkaiden osallistamiseen turvallisuustyöhön. Turvallisuusohjelmassa ovat mukana Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo sekä Itä-Uudenmaan poliisi- ja pelastuslaitokset. Ohjelma kattaa siis Itä-Uudenmaan poliisi- ja pelastuslaitosten palvelualueet. Alue on sekä pintaalaltaan suuri että rakenteiltaan hyvin monimuotoinen kaupungeista pienempiin kuntiin, jolloin tarpeet ja tavoitteet ovat erilaisia. Tämä vuoksi määritellään painopisteet ja tavoitteet sellaiselle tasolle, että kunnat voivat suunnitella yksityiskohdat omaan ympäristöönsä sopiviksi. Tavoitteena ei ole kattaa kaikkia turvallisuuden osa-alueita, vaan nostaa esille kriittiset kuntalaisen arjen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja niihin liittyvät toimenpidesuositukset. Nyt valmistunut ohjelma on alueen toinen yhteinen turvallisuussuunnitelma. Askola, Loviisa, Porvoo ja Sipoo laativat yhteistyössä vuonna 2011 valmistuneen Itä-Uudenmaan turvallisuussuunnitelman. Nyt ohjelman laadintaan ovat näiden lisäksi osallistuneet myös Lapinjärvi, Pukkila ja Myrskylä. 4

5 Turvallisuussuunnittelu valtakunnallisesti Turvallisuussuunnittelutyö pohjautuu Sisäasiainministeriön koko maata koskeviin linjauksiin kunnallisesta turvallisuussuunnittelusta. Vuosien turvallisuussuunnittelun painopistealueiksi on sisäasiainministeriössä nostettu seuraavat seikat asukkaiden osallistaminen turvallisuussuunnitteluun väkivallan vähentäminen alkoholihaittojen torjuminen ikääntyneiden turvallisuuden parantaminen nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy Lähde: Suunnitelmallista turvallisuustyötä maakunnista kuntiin ja kyliin Paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja painopisteet , Sisäasianministeriö Arjen näkökulmaa turvallisuussuunnittelussa korostaa kesäkuussa 2012 julkaistu Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta Turvallisempi huominen. Ohjelman ydinsisältö muodostuu tärkeimpien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta arjen turvallisuuden näkökulmasta. Ohjelmassa on kuvattu arjen turvallisuuden tilanne ja haasteet, ja esitetty 64 toimenpidettä sekä tunnusluvut, joilla seurataan sisäisen turvallisuuden kehitystä. Ohjelmassa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa. Lähde: Valtioneuvoston periaatepäätös: Turvallisempi huominen Sisäisen turvallisuuden ohjelma, Sisäasiainministeriö Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan viitaten Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on nostanut alueellisen toimenpidesuunnittelun painopistealueiksi seuraavat seikat: arjen ja asumisen turvallisuus nuorten turvallisuus alkoholin ja muiden päihteiden vaikutus turvallisuuteen rikoksen uhrin aseman parantaminen ja rikoksen tekijän ohjaaminen avun piiriin Ohjelman laadinta Itäisen Uudenmaan turvallisuussuunnittelua johtaa poliisin, pelastuslaitoksen ja kuntien johto. Nämä tahot ovat nimenneet ohjelman laadintaa varten työryhmän. Työryhmästä muodostui moniammatillinen jäsenistö, jossa kuntalaisten arjen turvallisuutta tarkastellaan varsin laajasta näkökulmasta. Turvallisuussuunnitelmaa työstettiin elämänkaarimallin mukaisesti. Työskentelyssä huomioitiin Sisäasiainministeriön linjaamat painopistealueet ja indikaattorit, jotka mittaavat ohjelman toteutumista. 5

6 Alueen asukkailla oli mahdollisuus osallistua turvallisuussuunnitteluun avoimen turvallisuuskyselyn kautta. Kysely toteutettiin maaliskuussa Sillä kerättiin ajankohtaista tietoa turvallisuussuunnittelun tueksi ja aktivoitiin kuntalaisia pohtimaan arjen turvallisuuskysymyksiä. Työryhmän jäsenet Maria Andersson, sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja, Porvoo, työryhmän puheenjohtaja Leif Malmberg, rikoskomisario, Itä-Uudenmaan poliisilaitos, työryhmän sihteeri Tomi Pursiainen, riskienhallintapäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Risto Lindblad, kaupungininsinööri, Porvoo (5 / 2014 asti) Hanna Linna-Varis, liikenneinsinööri, Porvoo (5 / 2014 lähtien) Rikard Lindström, ruotsinkielisten koulutuspalveluiden koulutusjohtaja, Porvoo Kati Liukko, terveyspalveluiden johtaja, Porvoo Meiju Mäkinen, suunnittelija, terveyspalvelut, Porvoo, työryhmän sihteeri Tuija Öberg, kehittämispäällikkö, sivistystoimi, Porvoo Bodil Grön, palvelujohtaja, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Sipoo Camilla Söderström, hallintojohtaja, Myrskylä Mirja Riihiluoma, palvelujohtaja, hyvinvointipalvelut, Pukkila Leif Eriksson, vapaa-aikatoimen päällikkö, Loviisa Jaana Iivonen, palvelupäällikkö, lasten ja nuorten palvelut, Loviisa Susanne Sjöblom, kunnansihteeri, Lapinjärvi (8 / 2014 asti) Matti Latva-Pirilä, vs. kunnansihteeri, Lapinjärvi (8 / 2014 lähtien) Antti Ikonen, vt. toimialajohtaja, Askola (9 / 2014 asti) Hannu Leino, vanhustyön johtaja, Askola (10 / 2014 lähtien) 6

7 2 Toimintaympäristö Itä-Uusimaa on toimintaympäristönä elinvoimainen. Sijainti rannikolla pääkaupunkiseudun itäisessä kupeessa on elinkeinoelämän kannalta ihanteellinen, ja alue tunnetaankin vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä. Monimuotoista asumista Itäisen Uudenmaan seudulle tunnuksenomaista on monimuotoisuus sekä maantieteellisesti että infrastruktuurin kannalta katsottuna vaihtelut ovat merkittäviä. Alue kuuluu Eteläisen rantamaan maisemamaakuntaan (Ympäristöministeriö 1993, Maisema-aluetyöryhmä), joka jakautuu maakunnassa edelleen sisämaan Eteläiseen viljelyseutuun ja Suomenlahden rannikkoseutuun. Seudulla on niin kaupunkialueita, kuntakeskuksia kuin pieniä kyläkeskittymiä ja haja-asutusalueita. Asuinympäristöt vaihtelevat keskustoista sokkeloiseen saaristoon ja idyllisiin maaseutumaisemiin, miljööt historiallisesta moderniin. Välimatkat ovat pitkiä ja julkiset palvelut keskittyvät kuntien ja kaupunkien keskusta-alueille. Kuva 1. Itäisen Uudenmaan alue karttakuvana Lähde: Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 7

8 Väestö Väestön ikärakenne on koko Suomen väestöön verrattuna aavistuksen keskimääräistä nuorempi. Taulukko 1: Ikäjakauma Itä-Uusimaa Suomi alle 14 vuotiaita 17,8 % 16,4 % vuotiaita 62,8 % 63,7 % 65 vuotta täyttäneitä 19,4 % 19,9% Lähde: Tilastokeskus 2015 Itä-Uudenmaan väestölle tunnuksenomaista on kaksikielisyys. Ruotsinkielisiä on koko alueella 30,9 % väestöstä. Taulukko 2: Itäisen Uudenmaan väestö ja väestön äidinkieli Väkiluku Äidinkieli ruotsi % väestöstä Äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi % väestöstä Askola ,2 2,2 Lapinjärvi ,1 4,1 Loviisa ,7 3,5 Myrskylä ,3 2,4 Porvoo ,1 5,4 Pukkila ,8 1,7 Sipoo ,0 3,3 Itä-Uusimaa yhteensä ,6 4,3 Lähde: Tilastokeskus 2015 Itä-Uudenmaan saaristossa asuu n henkeä, joista noin 21 % on eläkeikäisiä (2011), Lomaasuntoja saaristossa on lähes (2009). Lähde: Itä-Uudenmaan saaristo-ohjelma

9 Itäisellä Uudellamaalla asuu ulkomaan kansalaisia yli 90 eri maasta, n. 4 % väestöstä. Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat virolaiset ja venäläiset. Suurin osa viime vuosina alueelle asettuneista maahanmuuttajista on työperäisiä tai avioliiton ja opiskelun kautta oleskeluluvan Suomeen saaneita. Itäisellä Uudellamaalla on vastaanotettu pakolaisia 1980-luvulta lähtien ja heidän osuutensa maahanmuuttajista on noin kolmannes. Taulukko 3: Maahanmuuttajat vuosittain Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pukkila Sipoo Lähde: Tilastokeskus Taulukko 4: Ulkomaalaistaustaiset asukkaat 2013 Askola 117 Lapinjärvi 117 Loviisa 533 Myrskylä 36 Porvoo 2557 Pukkila 34 Sipoo 634 Lähde: Tilastokeskus 9

10 Teollisuus Oman leimansa itäisen Uudenmaan turvallisuusnäkökulmaan tuo alueen teollisuus. Porvoon Kilpilahdessa sijaitsee Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus. Kilpilahden teollisuusalueella toimii mm. Euroopan suurimpiin lukeutuva Neste Oil Oyj:n polttoainejalostamo, tavaramäärässä mitattuna Suomen suurin satama, mittava maantiejakeluterminaali, rautatievaunujen purkausterminaali sekä teknologiakeskus koelaitoksineen. Loviisassa Hästholmenin saarella sijaitsee Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Fortum Power and Heat Oy:n omistuksessa olevalla Loviisan ydinvoimalaitoksella on kaksi voimalaitosyksikköä, joista ensimmäinen aloitti tuotantonsa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa Ydinvoimalaitoksen vuosituotanto vastaa hieman vajaata kymmentä prosenttia Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta. Itä-Uudellamaalla on useita logistiikkakeskuksia. Uusia suunnitellaan ja rakennetaan. Teollisuuskeskittymiensä vaikutuksesta Itä-Uudenmaan alueen kemikaalikuljetusmäärät ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna erittäin suuret ja tavarakuljetusten määrä on niin ikään merkittävä. Maantieverkoston tärkeimmät väylät ovat moottoritienä koko alueen läpikulkeva itä-länsisuuntainen E-18 yhteyskäytävä, öljytienä tunnettu seututie 148, Mäntsälän tieksi kutsuttu kantatie 55 sekä Koskenkylän leveäkaistatie eli valtatie 6. Näin alueen teollisuuden vaikutus on merkittävä myös ympäristökuntien turvallisuusnäkökulmaan. Suomenlahden öljykuljetukset muodostavat merkittävän riskin Itä-Uudenmaan ranta- ja merialueelle. Suomenlahden alueella on jatkuvasti noin 20 öljytankkeria, joiden lastina voi olla jopa tonnia öljyä. Alueen öljynkuljetusten ennustetaan kasvavan merkittävästi 2020 mennessä. 10

11 3 Turvallisuusohjelman tavoitteet Turvallisuussuunnittelu tukee kunnan tavoitteita sekä kunnan elinkeinotoiminnan ja elinympäristön kehittämistä. Turvallisuustyön tarkoituksena on kuntien toimintojen jatkuvuuden turvaaminen sekä turvallinen elinympäristö ja sen ylläpito. Turvallisuussuunnittelu linkittää turvallisuustyön myös kunnan varautumiseen ja valmiussuunnitteluun. Tämä tarkoittaa sellaisen olotilan saavuttamista, jossa kunnan asukkaiden, alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä kunnan oman toiminnan turvallisuusriskit ovat pienimmillään, ja jossa ilkivallan, rikollisuuden, tapaturmien sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja häiriötilanteisiin varautuminen on tehokasta. Itä-Uudenmaan turvallisuustyöryhmä on tarkastellut valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa sekä aluehallintoviraston toimeenpanosuunnitelmaa ja valinnut niissä esitellyistä asioista olennaisimmiksi katsomansa aihealueet Itä-Uudenmaan turvallisuusohjelmaan. Ohjelman tavoitteiksi asetettiin: kuntalaisten turvallisuuden tunteen lisääminen turvallisuusongelmien ennaltaehkäisy eri toimijoiden yhteistyötä vaativien turvallisuuteen liittyvien ongelmien esille nostaminen kuntalaisten osallistumisen vahvistaminen turvallisuussuunnitelman valmistelussa ja turvallisuussuunnitelman mukaisen paikallisen toimenpideohjelman laatiminen kaikissa Itä- Uudenmaan kunnissa 11

12 Turvallisuus kuntalaisten arjessa Kuva 2: Arjen turvallisuus Lähde: Sisäministeriön julkaisu 15 / 2014: Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi hyvinvointikertomusta. Sisäministeriö 2014 Arjen turvallisuus muodostuu useista tekijöistä. Turvallisuuden käsite on laajentunut perinteisestä kontrolliturvallisuudesta myös hyvinvoinnin ja yritysturvallisuuden kokonaisuuksiin. Kontrolliturvallisuus edustaa tilanteiden aktiivista kontrollointia ja poikkeustilanteisiin puuttumista. Hyvinvointiturvallisuus käsittää ihmisen lähimmän elinympäristön arkiset toiminnot ja ottaa huomioon jokapäiväisen turvallisuuden aspektit. Hyvinvointiturvallisuuden alueella on hyvät mahdollisuudet suorittaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sekä osallistaa asukkaita turvallisen elinympäristön rakentamiseen ja ylläpitoon. Yritysturvallisuus pitää sisällään elinkeinoelämässä kohdattavat turvallisuustekijät ja liiketoimintojen jatkuvuuden turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet. Turvallisuus nähdään tiiviinä osana ihmisen ja yhteiskunnan arkea siihen voidaan vaikuttaa jokapäiväisten valintojen ja pientenkin panostusten kautta. Kuntalaisia kannustetaan osallistumaan oman elinympäristön turvallisuuden vahvistamiseen, ja siksi on tärkeää löytää sopivat menetelmät siihen, kuinka kuntalaiset voidaan osallistaa turvallisuustyöhön. Liikenneturvallisuus kuuluu poliisin vastuualueeseen ja poliisi tekee tämän osalta yhteistyötä monien tahojen kanssa, esimerkiksi kuntien ja liikenneturvallisuusjärjestöjen kanssa. Poliisin vastuulla on tämän lisäksi muun muassa tiedottaminen, valistaminen, analyysitoiminta ja valvonta. Poliisi on kehittänyt palautteen keräämistä muun muassa sosiaalisen median kautta ja toimintaa suunnitellaan palautteen ja operatiivisten analyysien avulla. Esimerkkinä mainittakoon, että kansalaisten esittämien valvontapyyntöjen ja poliisin omien analyysiohjelmien avulla kohdennetaan liikennevalvontaa. 12

13 4 Viiteasiakirjat Turvallisuussuunnitelman tausta-aineistona on käytetty seuraavia kuntien asiakirjoja. Nämä on syytä ottaa huomioon paikallisessa turvallisuussuunnittelussa. Kuntien strategiat Sisäministeriö toteaa julkaisussaan 15/2014 Päätöksiä turvallisuudesta: Turvallisuus osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta, että kuntien työskentely on ollut pitkälti suunnitteluun painottuvaa ja päätösten tehokas käytäntöön vieminen jää helposti suunnittelutyön alle. Julkaisussa todetaan, että pääsääntöisesti vain ne asiat johtavat suunnitelmista käytäntöön, jotka sisältyvät kuntien strategiaan. Turvallisuussuunnitelmien toimenpiteiden suunnittelussa kuntien strategioilla on suuri painoarvo. Kunkin kunnan strategia näyttää suunnan kuntakohtaisten toimenpiteiden oikealle kohdentamiselle ja paikallisille painotuksille. Hyvinvointikertomukset Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen. Lain pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Käytännössä hyvinvointikertomus on ymmärrettävään muotoon kirjoitettu tiivis asiakirja, joka valmistellaan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Hyvinvointikertomus sisältää katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä ja arvioinnin toteutuneesta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta ja hyvinvointipolitiikasta. Koulujen turvallisuussuunnittelu Perusopetuslaissa ja -asetuksessa määritellään, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. 13

14 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Sillä tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan tulee kirjata mm. suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Lisäksi koulutuksen järjestäjän on seurattava oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki koskee perusopetusta sekä lukio- ja ammattioppilaitoksissa annettua opetusta. Kouluilla on myös velvollisuus laatia pelastussuunnitelma. Velvollisuus perustuu pelastuslakiin (379/2011) ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/2011). Pelastussuunnitelman tarkoituksena on ennakoida vaaroja ja suunnitella toimenpiteitä hätätilanteiden ja onnettomuuksien varalta. Se sisältää kuvauksen koulun omasta valmiudesta. Pelastussuunnitelman pitämisestä ajan tasalla vastaa rehtori. Suunnittelua tukevat pelastus-, poliisi-, terveydensuojelu- ja työsuojeluviranomaiset ja opetustoimi sekä kouluissa ja oppilaitoksissa opetushenkilöstö. Pelastusviranomainen tai poliisi johtavat ja valvovat niitä suunnitelman osia, joissa johtamistehtävä kuuluu pelastustoimelle. Valmiussuunnitelmat Kunnilla ja viranomaisilla on valmiuslain mukaan velvollisuus varmistaa tehtäviensä häiriötön hoitaminen kaikissa oloissa. Tähän tähdätään valmiussuunnitelmilla, joiden tavoitteena on varmistaa toimintojen ylläpitäminen ja kuntalaisten turvallisuus niin normaaliajan häiriötilanteissa kuin myös valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa. Kuntien toiminnan lähtökohtana on, että varautuminen ja valmiussuunnittelu ovat osa normaalia toimintaa ja johtamista. Häiriötilanteessa kriisijohtaminen on normaalin johtamisen soveltamista erityistilanteissa ja tarvittaessa poikkeuksellisin resurssein. Kouluampumiset, vesikriisit ja myrskyt ovat esimerkkejä viimevuosien tapahtumista, jotka ovat koetelleet kuntien valmiussuunnittelua ja kriisijohtamisvalmiutta. Liikenneturvallisuussuunnitelmat Kunnat tekevät yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa noin 8 vuoden välein suunnitelmia, joita aiemmin kutsuttiin liikenneturvallisuussuunnitelmiksi, mutta joiden sisältöä on viime vuosina laajennettu liikkumisen ohjauksen suuntaan. Nykyisin suunnitelmissa on mukana vahvasti kestävän liikkumisen näkökulma, mutta myös liikenneturvallisuudella on vahva rooli. Suunnitelmissa käydään läpi kuntien liikennejärjestelmää, ongelmakohtia ja liikenneturvallisuuden kehitystä. Suunnitelmissa myös esitetään keinoja liikennekasvatuksen järjestämiseksi erityisesti koululaisille. Toimenpideohjelmiin kirjataan myös infrarakentamisen hankkeita, joilla liikenneturvallisuutta voidaan parantaa. 14

15 5 Arjen turvallisuus itäisellä Uudellamaalla Asukkaiden kokemukset arjen turvallisuudesta ovat turvallisuusohjelman keskiössä. Asukkailla on viime käden tieto siitä, missä turvallisuusaukot ovat ja kuinka voimakkaina ne ilmenevät. On myös tärkeää aktivoida asukkaita löytämään niitä keinoja, joilla he voivat itse osallistua asuinympäristönsä turvallisuuden lisäämiseen. Tietoa Itä-Uudenmaan asukkaiden turvallisuuden tunteesta on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta jatkuvasta Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH) sekä turvallisuustyöryhmän toteuttamasta Itä-Uudenmaan turvallisuuskyselystä. Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH-tutkimus) ATH-tutkimus tuottaa tietoa aikuisen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista paikallisen päätöksenteon tueksi. Itä-Uudenmaan alueelta kerättiin seurantatietoa vuonna Tutkimusotoksessa (3 000) mukana olivat Askola, Loviisa, Sipoo ja Porvoo. Vaikka kaikki ohjelman kunnat eivät ole mukana tutkimuksessa, kuvastavat tutkimustulokset Itä-Uudenmaan yleistä turvallisuudentunnetta työryhmän mielestä kattavasti. Tutkimuksen tuottamat indikaattorit kuvaavat väestön kokemusta useista eri näkökulmista, joista yksi on arjen turvallisuus. Itä-Uudellamaalla asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus on alle puolet siitä, mitä se on koko Suomen alueella (kaavio 1). Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä asuinalueensa turvallisuuteen, on suurempi kuin Suomessa keskimäärin (kaavio 2). 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kaavio 1: Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%) 2,7 1,2 3,4 1,6 Kaikki vuotiaat 1, vuotiaat 1,6 0, vuotiaat 92, , , , ,5 88 Kaavio 2: Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä asuinalueensa turvallisuuteen (%) 89,9 91,4 91,3 89,6 Kaikki vuotiaat 90, vuotiaat 90,5 90, vuotiaat Suomi 2012 Itä-Uusimaa 2012 Suomi 2012 Itä-Uusimaa

16 Tutkimuksesta nousi esiin se, että vaikka väkivallan tai sen uhkan kohteeksi joutuneiden osuus on kokonaisuudessaan pienempi kuin muualla Suomessa, itä-uusmaalaiset naiset kohtaavat keskimääräistä enemmän väkivaltaa ja miehet keskimääräistä vähemmän (kaaviot 3 ja 4). Kaavio 3: Fyysistä uhkaa viimeisen 12 kk aikana kokeneiden osuus (%) Kaavio 4: Väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus (%) ,3 7,7 5,4 5,2 5 5,6 Kaikki Miehet Naiset ,3 10,1 12,6 8, ,4 Kaikki Miehet Naiset Suomi 2012 Itä-Uusimaa 2012 Suomi 2012 Itä-Uusimaa 2012 Jalankulkuväylien liukkaus koettiin ikääntyneemmän väestön keskuudessa keskimääräistä suuremmaksi ongelmaksi itäisellä Uudellamaalla (kaavio 5). Muuta Suomea suurempi osa vastanneista kertoi kaatuneensa kävellessä viimeisen 12 kk aikana (kaavio 6). Kaavio 5: Jalankulkuväylien liukkauden vähintään jonkin verran haittaavaksi kokevien osuus (%) Kaavio 6: Niiden iäkkäiden osuus, jotka ilmoittavat kaatuneensa kävellessä 12 viime kk aikana (%) ,646,7 45,4 39,8 Kaikki vuotiaat 55,6 49, vuotiaat 58,9 55, vuotiaat ,2 33,3 31,1 31,1 31,1 Kaikki Miehet Naiset Suomi 2012 Itä-Uusimaa 2012 Suomi 2012 Itä-Uusimaa

17 Itäisen Uudenmaan turvallisuuskysely Turvallisuustyöryhmä toteutti arjen turvallisuutta käsittelevän avoimen kyselyn maaliskuussa Itäisen Uudenmaan turvallisuuskyselyllä haluttiin selvittää asukkaiden kokemaa turvallisuuden tunnetta ja löytää turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia seikkoja. Yksi tärkeä tavoite oli herättää keskustelua siitä, millä keinoin kukin voi itse vaikuttaa omaan ja läheistensä arjen turvallisuuteen. Kyselyn laadinnassa kiinnitettiin huomiota positiiviseen näkökulmaan. Kysely toteutettiin avoimena kyselynä verkossa ja paperiversiona kirjastoissa. Vastauksia saatiin 522. Kyselyssä arjen turvallisuutta lähestyttiin kolmesta eri näkökulmasta: selvitettiin turvallisuuden tunnetta heikentävät seikat, turvallisuuden tunnetta vahvistavat seikat sekä omat vaikutusmahdollisuudet turvallisuuteen. Kyselyyn vastanneista 86 % arvioi oman turvallisuuden tunteensa hyväksi tai melko hyväksi (kaavio 7). Kaavio 7: Kuinka turvalliseksi koet olosi kokonaisuudessaan? 5 = turvallinen... 1 = turvaton 10 % 3 % 1 % 32 % 54 %

18 Turvallisuuden tunnetta eniten heikentäväksi seikaksi nousi yleinen liikennekäyttäytyminen. Talous ja toimeentulo sekä rikollisuus olivat seuraavia turvallisuutta syöviä seikkoja (kaavio 8). Kaavio 8: Turvallisuuden tunnetta heikentävät seikat ,99 2,45 2,39 2,38 2,30 1,98 1,96 1,95 1,83 1 1,73 1,44 1 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pukkila Sipoo Keskiarvo Turvallisuuden tunnetta vahvistivat ns. pehmeät arvot, ihmissuhteet päällimmäisenä. Kodin olosuhteet sekä asuinympäristö vaikuttivat myös vahvasti (kaavio 9) ,34 Kaavio 9: Turvallisuuden tunnetta vahvistavat seikat 3,96 3,94 3,52 3,48 3,49 3,44 3,36 3,18 2,82 2, Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pukkila Sipoo Keskiarvo 18

19 59 % vastaajista koki voivansa vaikuttaa omaan turvallisuuden tunteeseen paljon tai melko paljon. Kaavio 10: Kuinka paljon koet itse voivasi vaikuttaa omaan ja lähipiirisi turvallisuuteen? 5 = voin vaikuttaa paljon... 1 = en voi vaikuttaa 10 % 2 % 16 % 29 % 43 %

20 Kodin olosuhteet, ihmissuhteet ja tiedon saanti koettiin seikoiksi, joihin omat vaikutusmahdollisuudet olivat suurimmat (kaavio 11). 5 4 Kaavio 11: Omat vaikutusmahdollisuudet aihealueittain 5 = voin vaikuttaa paljon 1= en voi vaikuttaa 4,30 4,22 3,87 3,57 3,43 3,35 3,24 3,14 3 2,92 2,81 2,70 2, Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pukkila Sipoo Keskiarvo Itä-Uudenmaan turvallisuuskyselyssä avointen kysymysten anti oli runsasta ja vastauksista nousi selkeästi liikenteen aiheuttama huoli: ylinopeudet ja kapeat tiet, joita esimerkiksi koululaiset joutuvat käyttämään, luovat turvallisuusriskejä. Niin ikään julkisen sektorin taloustilanne ja pitkään jatkuneet leikkaukset olivat vastaajien mielissä. Toisaalta myös yhteisöllisyys nosti päätään sen puute huolestutti ja sen tärkeyttä korostettiin. Osa vastaajista kertoi nyt ryhtyneensä pohtimaan, kuinka tärkeää yhteisöllisyys on. 20

21 6 Turvallisuusohjelman painopisteet Turvallisuustyöryhmä on tarkastellut turvallisuutta ja kuntalaisilta tullutta palautetta edustamiensa organisaatioiden näkökulmista ja koonnut keskeisimmät ja ajankohtaisimmat osa-alueet toimenpidesuosituksineen. Turvallisuussuunnitelma on laadittu elämänkaarimallin mukaisesti. Osallisuus ja vaikuttaminen Hyvä elinympäristö on elämänlaadun kannalta olennainen tekijä. Laadukas ja kaikin tavoin toimiva elinympäristö muodostaa kokonaisuuden, jossa erilaisilla ihmisillä on mahdollisuus jokapäiväisen elämän järjestämiseen ja perustarpeiden tyydyttämiseen: asumiseen, palveluiden käyttämiseen, työssäkäyntiin, ulkoiluun, harrastuksiin, mutta myös lepoon ja yksityisyyteen. Hyvä elinympäristö on myös ekologisesti kestävä. (Ympäristöministeriö 2013) Osallisuus ja osallistuminen ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön kokemukseen omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Kokiessaan osallisuutta yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa itseään ja ympäristöään koskeviin asioihin. Osallisuutta voidaan mitata esimerkiksi järjestötyöhön ja päätöksentekoon osallistumisella. Kuntalaisten osallistaminen turvallisuussuunnitteluun on yksi Sisäisen turvallisuuden ohjelman painopisteistä. Turvallisuussuunnittelussa on myös tärkeää muistaa, että yleensä niin sanottu kärkitieto alueen turvallisuustilanteesta ja - riskeistä löytyy juuri alueen asukkailla. Yleisellä tasolla voidaan myös todeta, että lähiympäristön siisteys ja yleinen viihtyvyys vaikuttavat sekä ihmisten turvallisuuteen että turvallisuuden tunteeseen. Tutkimusten mukaan ympäristön sotkuisuus ja epäviihtyisyys lisäävät rikoksia. Piha-alueiden ja kulkuväylien kunnossapidolla ja siisteydellä voidaan vähentää tapaturmien riskiä. Esimerkiksi talvella tehokkaalla liukkauden estolla pystytään ehkäisemään liukastumisia. Osallistumismahdollisuuksien lisääminen sellaiseen työhön, joka lisää kuntalaisen oman elinympäristön ja asuinalueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä, on tehokas tapa lisätä turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Silloin asukkaiden tarpeet tulevat paremmin otetuksi huomioon, ja yhdessä tekeminen edistää myös yhteisöllisyyttä. Paikallinen turvallisuussuunnittelu Etenkin maaseudulla ja haja-asutusalueilla asukkaiden osallistumisen merkitys kasvaa, kun välimatkat ovat pidempiä ja palvelut keskittyneitä kaupunkialueille. Asukkaiden turvallisuutta ja asuinalueiden viihtyisyyttä voidaan parantaa naapuriavulla sekä kannustamalla asukas- ja kyläyhdistyksiä ja muita alueellisia yhteisöjä tekemään oman kylän tai asuinalueen turvallisuussuunnitelma. Nämä turvallisuussuunnitelmat tulee kytkeä osaksi kuntien turvallisuussuunnitelmia ja kunnat tulee kytkeä mukaan suunnitelmien toteuttamiseen. 21

22 Paikalliseen turvallisuussuunnitteluun osallistumisen edellytyksenä on, että asukkailla on mahdollisuus saada ajantasaista ja tilastoihin perustuvaa tietoa siitä, millaisia rikoksia, onnettomuuksia ja muita häiriöitä asuinalueella tapahtuu. Tietoa voidaan käyttää turvallisuustilanteen arvion laatimisessa ja ns. hot spottien tunnistamisessa. Asiallinen tieto lisää asukkaiden ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta ja viranomaistoimien vaikuttavuutta, kun turvallisuutta parantavat toimet kohdentuvat oikein. Rikosten ja onnettomuuksien uutisointi on lisääntynyt merkittävästi, ja tämä lisää asukkaiden turvattomuuden tunnetta ja myös epätietoisuutta siitä, mitkä ovat todellisia turvallisuusuhkia. Hyviä esimerkkejä toimivasta paikallisesta turvallisuussuunnittelusta on Itä-Uudellamaalla vaikuttava Itä-kylät ry ja Fyra Byar NOAK. Itä-kylät ry on muun muassa järjestänyt kylien turvallisuussuunnittelun seminaareja. Loviisan pohjoispuolella oleva neljän kylän (Andersby, Hommansby, Tavastby ja Skinnarby) muodostama kyläyhdistys Fyra Byar NOAK on laatinut kylille turvallisuussuunnitelman. Muita osallistamisen keinoja Muita keinoja osallistuttaa ja mahdollistaa asukkaiden osallistuminen turvallisuustyöhön on järjestää niin sanottuja turvallisuuskävelyjä. Turvallisuuskävelyyn osallistuu asukkaiden lisäksi edustajia kuntien keskeisistä toimijoista, esimerkiksi katujen ja teiden kunnossapidosta sekä rakentamisen suunnittelusta. Kouluteiden turvallisuutta on hyvä kartoittaa turvallisuuskävelyillä. Niin sanotut "läheltä-piti-tilanteet" eivät tilastoidu eikä niistä aina ilmoiteta viranomaisille. Asukkaita voidaan myös aktivoida asiaan liittyvillä kyselytutkimuksilla sekä asukkaille järjestetyissä kuulemis-/infoilloissa, joissa pyydetään ongelmien esille nostamisen lisäksi myös ehdotuksia turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Iltoihin voidaan myös liittää informaatiota turvallisuutta lisäävistä välineistä ja teknisistä ratkaisuista. Viihtyvyyden osalta erilaiset kampanjat siisteyden ylläpitämiseksi ovat tehokkaita paitsi rikosten ennalta estämiseksi myös yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Esimerkiksi "roska päivässä - liike" lähtee siitä, että siisti ympäristö ennaltaehkäisee roskaamista. Siisti ympäristö myös lisää ihmisten turvallisuuden tunnetta. Roskainen ympäristö taas lisää turvattomuutta, välinpitämättömyyttä ja muita ongelmia. Roskaliike on saanut monen roskaajan kyseenalaistamaan ja muuttamaan toimintatapojaan. 22

23 Lapset ja nuoret Itäisellä Uudellamaalla on yhteensä perhettä, joista lapsiperheitä on Alueen väestöstä 11,63 % asuu lapsiperheissä. Alueen kuntien välillä on suuria eroja syntyvyydessä ja lapsiperheiden määrässä (taulukko 5). Taulukko 5: Alle 6-vuotiaiden osuus väestöstä (%) Askola 9,8 Sipoo 9,3 Porvoo 8 Pukkila 7,1 Loviisa 6,7 Myrskylä 6,7 Lapinjärvi 6,4 Lähde: SotkaNET Lasten ja nuorten turvallisuuteen vaikuttaa olennaisesti vanhempien hyvinvointi. Materiaalinen hyvinvointi alueella on keskimääräisesti koko maata parempi. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan lasten pienituloisuusaste jää kaikissa itäisen Uudenmaan kunnissa alle koko maan keskiarvon (14,3). Myös nuorten työttömyystilanne on alueella koko maan keskiarvoa parempi. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli koko maassa 14,6 %, kun Itä-Uudenmaan kunnista korkein nuorisotyöttömien osuus oli Myrskylässä 14,1 % ja alin Sipoossa 6,9 %. Lapsiperheistä toimeentulotukea sai koko maassa 8,7 %, kun itäisellä Uudellamaalla toimeentulotukea nosti keskimäärin keskimäärin 6,2 % lapsiperheistä (kaavio 12) ,9 Kaavio 12: Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet % lapsiperheistä ( ) 7,2 7,8 8,8 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pukkila Sipoo koko maa 7,1 4,3 3,6 8,7 23

24 Lasten henkistä hyvinvointia sekä heidän kokemusta omasta turvallisuudestaan on haasteellista määritellä. Työryhmän toteuttaman Itä-Uudenmaan turvallisuuskyselyn vastauksista käy ilmi, että alueen asukkaiden turvallisuuden tunne oli maaseudun kylissä korkeampi verrattuna kaupunkien keskustaajamiin. Toisaalta haja-asutusalue ympäristönä voi aiheuttaa myös turvallisuusriskejä puuttuvien julkisten liikenneyhteyksien vuoksi etenkin kouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille, jotka liikkuvat paljon esimerkiksi polkupyörillä ja mopoilla. Turvallisuusriskit Lasten ja nuorten kohdalla työryhmä on nostanut ohjelmaan kolme teemaa, jotka muodostavat merkittäviä riskejä lasten ja nuorten turvallisuudelle. Näitä ovat vanhemmuuden puute, päihteet ja nuorten syrjäytyminen. Vanhemmuuden puute Vanhemmuuden puute muodostaa syrjäytymisriskin. THL:n toteuttamassa kouluterveyskyselyssä vanhemmuuden puutetta mitataan seuraavilla osatekijöillä: vanhemmat eivät tunne nuoren ystäviä vanhemmat eivät tiedä missä nuoret viettävät viikonloppuiltansa nuori ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan nuori ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Kouluterveyskyselyssä kuntakohtaiset tulokset saadaan oppilaitosten sijaintikuntien mukaan (kaavio 13). Siten Myrskylän ja Pukkilan kuntakohtaisia tietoja ei ole saatavilla. Lapinjärven tuloksia ei ole saatavilla SotkaNet tietokannasta vastaajien vähäisen määrän vuoksi. Vanhemmuuden puuteindikaattori on saatavana vain SotkaNet tietokannasta. Muiden kouluterveyskyselyyn perustuvien indikaattoreiden osalta Lapinjärven tulokset on poimittu kuntaan toimitetusta aineistosta Kaavio 13: Kokenut vanhemmuuden puutetta % 8. ja 9. luokan oppilaista 23,9 18,1 21,2 19,4 18, Askola Lapinjärvi Loviisa Porvoo Sipoo koko maa 24

25 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli vuonna 2013 itäisellä Uudellamaalla 6,4 % alle 17-vuotiaasta väestöstä, kun koko maassa luku oli 7,3 %. Loviisaa, Myrskylää ja Porvoota lukuun ottamatta lastensuojelun avohuollon piirissä olleiden lasten määrä on lisääntynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Tästä voidaan päätellä, etteivät perheiden omat tuki- ja auttamisverkostot usein riitä, vaan tarvitaan yhteiskunnan tukea jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Taulukko 6: Lastensuojelun tukitoimien piirissä, % alle 17-vuotiaasta väestöstä 2013 Askolassa 4,4 Lapinjärvi 5,3 Loviisa 6,4 Myrskylä 6,7 Porvoo 6,1 Pukkila 10,0 Sipoo 5,6 Lähde: SotkaNET Päihteet Nuorten päihteiden käyttö on merkittävä turvallisuusriski sekä terveydelle että nuoren kehitykselle. Päihtynyt henkilö on onnettomuusaltis ja riski liikenteessä. Lisäksi päihtyneet nuoret saattavat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta lähiympäristössä (kaaviot 14 ja 15) Kaavio 14: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % 8, ja 9. luokan oppilaista 20, , Kaavio 15: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,7 9, , ,8 8,

26 Nuorten syrjäytyminen Nuorten syrjäytyminen on kansantaloudellisesti suuri riskitekijä ja aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Syrjäytyneisyys aiheuttaa eriarvoisuutta sekä ulkopuolisuuden tunnetta ja saattaa johtaa myös yhteiskunnallisiin levottomuuksiin Kaavio 16: Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % 8. ja 9. luokan oppilaista 17, Kaavio 17: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat vastaavanikäisestä väestöstä 11,3 12,1 13, ,4 12,9 10, , ,4 5,9 5,4 6,

27 Työikäiset Itäisellä Uudellamaalla työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus väestöstä on 63,1 %. Kuntien kesken on vähäistä vaihtelua. Taulukko 7: Väestörakenne Ikärakenne 14 % % 65 - % Yhteensä Askola , , , Lapinjärvi , , , Loviisa , , , Myrskylä , , , Porvoo , , , Pukkila , , , Sipoo , , , Turvallisuusriskit Työikäisten turvallisuuden tarkastelussa on nostettu esiin liikenneturvallisuus, työttömyys, väkivaltarikokset ja päihteiden käyttö. Aikuisväestön liikenneturvallisuus Nuoren riski joutua liikenneonnettomuuteen on huolestuttavan korkea ikävuosina 15 22, mutta sen jälkeen noin 50 vuoden ikään asti esimerkiksi henkilövahinkoihin johtaneet liikenneonnettomuudet ovat vakiotasolla. Tämän jälkeen liikenneonnettomuuksien määrä kussakin ikäluokassa alkaa laskea. Lähes kaikissa aikuisväestön onnettomuustapauksissa osalliset ovat joko auton kuljettajia tai matkustajia. Itä-Uudenmaan alueella vuosittain noin vuotiasta henkilöä joutuu liikenneonnettomuuteen, jossa seurauksena on henkilövahinko. Kuolemantapausten määrä vaihtelee vuosittain noin viiden ja kymmenen tapauksen välillä. Kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista neljänneksessä ja kaikista tieliikenneonnettomuuksista noin 10 prosentissa on mukana alkoholi. Valtakunnallisella tasolla liikenneturvallisuustyössä tavoitteena on muun muassa se, ettei kenenkään tarvitsisi joutua sivulliseksi liikennetapaturman uhriksi. Sama pätee luonnollisesti Itä-Uudenmaan alueeseen. Tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä vain paikallisin toimin, vaan sen saavuttaminen edellyttää lukuisia valtakunnan tason toimenpiteitä. Paikallisia toimenpiteitä voivat olla esim. hoitoon pääsyn nopeuttaminen onnettomuuden jälkeen, erilaiset liikenneympäristön parannustoimet, nopeusrajoitukset sekä niiden ja muiden liikennerikkomusten valvonta. Lisäksi ajoterveyden seuranta tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää. 27

28 28

29 Työttömyys Työttömyyteen liittyy säännönmukaista kausivaihtelua. Työttömyys lisääntyy yleensä kesäisin ja vuodenvaihteessa johtuen esim. koulujen päättymisestä ja määräaikaisten työsuhteiden loppumisista. Koko maassa oli elokuun 2014 lopussa työttömänä työnhakijana lomautetut mukaan lukien henkilöä ja työttömyysaste oli 11,9 %. Elokuuhun 2013 verrattuna työttömyys lisääntyi koko maassa henkilöllä eli 10,1 %. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella oli elokuun lopussa työtöntä työnhakijaa kokoaikaisesti lomautetut mukaan lukien. Edelliseen kuukauteen verrattuna työttömien määrä vähentyi henkilöllä. Vuoden aikana eli elokuusta 2013 elokuuhun 2014 työttömien määrä lisääntyi henkilöllä (15,7 %). Työttömyysaste oli Uudenmaan ELY-keskuksen alueella elokuussa 10,3 %. Lähde: Uudenmaan ELY-keskus, Työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömyys on kasvanut lähes koko maassa, ja työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Työttömyyden kasvun taittuminen siirtyy useimmilla alueilla pitkälle ensi vuoteen. Talouden taantuma näkyy yhä selvemmin palveluissa ja kaupassa, joissa työvoiman kysyntä on heikentynyt. Valtionhallinnon ja kuntasektorin talousvaikeudet heijastelevat työvoiman kysyntään ja vaikeuttavat työllistymismahdollisuuksia. Pitkäaikaistyöttömien määrä on voimakkaassa kasvussa (kaavio 20). Lähde: TEM, ELY: Alueelliset kehitysnäkymät tiedote 181/ Taulukko 8: Työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien osuus kunnittain (tarkastelupäivä ) % näistä > näistä > 1 v. näistä > 1 v. näistä > 1 v. näistä > 1 v. näistä > 1 v. 1 v. Askola 8,2 13,1 6,7 24,4 6,8 22,1 7 21,3 7,9 27,4 8,1 26,1 Lapinjärvi 10,1 14,3 8,7 20,7 9,3 25,8 9,1 31,7 8,5 32,7 10,3 32,1 Loviisa 8,55 12,7 9,6 22,7 9,6 28,5 9,3 27, ,2 10,9 34,2 Myrskylä 10,5 16,6 10,1 16,5 9,4 22,1 10, ,4 25,6 11,6 29,2 Pukkila 7,7 15,2 5,8 23,2 6 12,3 6 15,8 8,1 16,8 7,4 32,8 Porvoo 8,9 14,7 8,3 22,5 8 25,1 8,3 26,7 9,6 26,5 9,7 30,3 Sipoo 5,5 17 4,9 23,7 4,2 29,2 4,7 20,8 5,9 26,6 6 27,7 29

30 40 Kaavio 20: Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Itä-Uudenmaan kunnissa , % Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Pukkila Porvoo Sipoo Tarkastelupäivä vuosittain paitsi Kuntien vastuu työttömistä kasvaa Vuoden 2015 alussa voimaan tullut laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (183/2014) korostaa kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktiivisessa hoidossa. Sen keskeisenä tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Lakimuutoksen seurauksena vaikeasti työllistettävien palvelut tuodaan yhteen palveluun. TE-toimisto, kunta (sosiaalitoimi) ja Kela arvioivat yhdessä millaisia palveluja työtön tarvitsee ja vastaavat työllistymisen etenemisestä ja seurannasta (verkostoyhteistyö). Myös työttömyysturvalakia uudistettiin. Vuonna 2014 kunnan vastuu työmarkkinatuen ja toimeentulotuen kustannuksista oli 50 %, kun työtön on saanut työmarkkinatukea 500 päivältä (n. 4 vuoden työttömyys) alkaen kunnan vastuu kustannuksista on 50 % jo 300 päivän jälkeen (n. 3,5 vuoden työttömyys) ja 70 % kustannuksista, kun työtön on saanut työmarkkinatukea päivää (n. 6 vuoden työttömyys). Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 160 miljoonaa euroa. 30

31 Pahoinpitelyt Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikosten määrät antavat kuvaa siitä, miten paljon väkivaltaa kunnassa on (kaavio 21). Vaikka piilorikollisuuden määrä kaikesta väkivaltarikollisuudesta on suuri (80-85%), on useimmissa kunnissa niin paljon poliisiin tietoon tullutta väkivaltaa, että luvut on vertailukelpoisia. Lähde: poliisin tilastotietojärjestelmä ,6 3,5 2 Kaavio 21: Ilmoitetut pahoinpitelyt ja lievät pahoinpitelyt per 1000 asukasta vuosina ,2 2,7 6,7 5,9 2,8 7 6,5 6,3 5,65,7 6 5,5 5,5 5,4 4,9 4,6 4, ,4 3,53,3 2,8 Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pukkila Sipoo Kaupungeissa ilmoitettuja tapauksia on ollut enemmän kuin maaseudulla. Kuitenkin Myrskylässä ilmoitettuja tapauksia on ollut väkilukuun suhteutettuna paljon. Vastaavasti Sipoossa ilmoitettuja tapauksia on väkilukuun suhteutettuna selvästi vähemmän. Lapinjärvellä on taas selvä piikki vuosissa 2011 ja Toiselle tehty tahallinen, oikeudeton ruumiillinen väkivalta, kivun aiheuttaminen, terveyden vahingoittaminen tai tiedottomaan tilaan saattaminen on pahoinpitelyä. Pahoinpitelyrikokset jaetaan rikoslaissa vakavuusasteeltaan kolmeen tekomuotoon: pahoinpitelyyn, lievään pahoinpitelyyn ja törkeään pahoinpitelyyn. Sukupuolen mukaan väkivaltakokemusten ikäryhmittäinen jakautuminen on suunnilleen samanlainen; sekä miehillä että naisilla riski joutua väkivallan uhriksi on suurin vuotiaana. Uhritutkimusten mukaan miehet joutuvat väkivallan uhriksi yleisimmin ravintoloissa, kadulla tai työssä, naiset puolestaan työssä. 31

32 Kaavio 22: Rikosilmoitukset lähisuhde- ja perheväkivaltapauksista vuosina Askola Lapinjärvi Loviisa Myrskylä Porvoo Pukkila Sipoo Lähisuhde- ja perheväkivaltaa on kaikki perhe- tai lähisuhteessa tapahtuva, yhden perheenjäsenen toiseen kohdistama fyysinen, seksuaalinen tai psyykkinen väkivalta tai sen uhka. Väkivaltaisia ovat teot, jotka tehdään vastoin uhrin tahtoa ja jotka aiheuttavat tälle kärsimystä. Suurin osa perheväkivallasta tapahtuu yksityisillä paikoilla, tekijä kuuluu uhrin lähipiiriin ja väkivalta on usein toistuvaa. Perheväkivaltatapauksista tehdyt rikosilmoitukset seuraavat vahvasti kuntien väkilukuja. Pienimmissä kunnissa tapauksia on vain muutamia. Valtakunnallisesti väkivallan ja sen riskitekijöiden tunnistaminen ja varhainen puuttuminen niihin sekä väkivallan uusiutumisen ehkäisy ovat keskeisiä periaatteita väkivallan vähentämistyössä. Väkivallan vähentämisen tulee tapahtua integroidussa, viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyössä. Väkivallan vähentämisen onnistuminen edellyttää tiettyjen taustaehtojen toteutumista yhteiskunnassa. Syrjäytymisen ehkäiseminen, syrjäytyneiden integroiminen ja hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä väkivallan vastaisessa työssä. Mielenterveydellä ja mielenterveyspalveluilla on keskeinen merkitys. Lisäksi tarvitaan kulttuurin muutosta; väkivaltaa ei tule hyväksyä missään muodossa. Paikallisella tasolla sosiaaliviranomaisilla on iso rooli väkivallan taustatekijöiden torjumisessa, mutta myös kolmas sektori voi toimia apuna sosiaalisten ongelmien torjumisessa. Julkiset pahoinpitelyt liittyvät usein päihteiden käyttöön ja anniskeluravintoloiden yhteyteen. Näiden kohteiden tunnistamisella ja yhteistyöllä viranomaisten sekä yrittäjien kanssa voidaan yrittää myös vähentää väkivallan määrää. Turvakotipalveluista säädetty laki astui voimaan Laki siirtää turvakotien rahoituksen valtion vastuulle, ja toimintaa ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö. Turvakotipaikkojen määrä tulee lisääntymään Suomessa. Lain tavoitteena on kehittää laadukkaita ja kokonaisvaltaisesti turvakotiasiakkaita huomioon ottavia turvakotipalveluja. Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille tai sen uhan alla eläville henkilöille, niin naisille kuin miehillekin yksinään tai yhdessä heidän alaikäisten lastensa kanssa. Turvakodit tarjoavat suojaa ja akuutin kriisiavun lähisuhdeväkivaltaa kohdanneelle henkilölle. 32

33 Päihteiden käyttö Alkoholi on yleisin yksittäinen tekijä tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallan taustalla. Liikenneonnettomuuksien lisäksi se liittyy myös muihin onnettomuuksiin ja tapaturmiin. Hyvän sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää alkoholin käytön hillitsemistä. Eräänä turvallisuutta uhkaavana haasteena on alkoholisidonnainen väkivalta, joka on keskeinen syy henkirikosten suureen määrään. Alkoholin käyttöön liittyviin turvallisuusongelmiin kuuluvat myös muun muassa alttius joutua onnettomuuteen tai ajautua rikolliselle uralle. Päihteiden ongelmakäyttö on usein myös yhteydessä syrjäytymiseen, mikä voi aiheuttaa ajautumista yhteiskunnan ulkopuolelle. Sekä alkoholi- että huumehaittakustannukset muodostuvat pääosin haittojen hoitamisesta ja korjaamisesta. Alkoholihaittakustannuksista valtaosa aiheutuu sosiaalihuollon, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon sekä eläkkeiden ja sairauspäivärahojen kustannuksista. Ehkäisevän päihdetyön osuus kustannuksista on prosentin verran. Huumehaittakustannusten rakenne painottuu alkoholihaittakustannuksia enemmän yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon. Lähde: THL 2014 Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin päihteiden käyttötapoihin, saatavuuteen, tarjontaan ja haittoihin. Ehkäisevän päihdetyön lisääminen lisää myös turvallisuutta. Kokemusasiantuntijat ja kolmas sektori tulee ottaa mukaan paikalliseen päihdepalvelujen kehittämis-, suunnittelu- ja toteuttamistyöhön. Taulukko 9: Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Askola 7,9 6,6 4,4 Lapinjärvi 10,5 5,7 6,4 Loviisa 13,8 12,2 14,5 Myrskylä 1,0 1,5 4,0 Pukkila 0,0 0,5 4,4 Porvoo 13,0 13,0 11,1 Sipoo 2,2 0,5 1,2 Lähde: SOTKAnet 33

34 Ikäihmiset Sisäasiainministeriö on julkaissut Ikääntyneiden turvallisuusohjelman. Sen keskeinen viesti on, että ikääntyneiden turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää nykyistä enemmän yhteistyötä viranomaisten välillä ja järjestöjen kanssa. Ohjelma kannustaa lisäämään moniammatillista yhteistyötä. Turvallisuutta pitää parantaa asiakaslähtöisesti ottaen huomioon ikääntyneiden toiveet ja tarpeet. Taulukko 10: Väestöennuste 2012, yli 65 vuotiaat itäisellä Uudellamaalla Väestön kasvu vuotiaat vuotiaat 85 - vuotiaat Yhteensä Turvallisuusriskit Lähde: Tilastokeskus Ikääntyneiden turvallisuuden tärkeimmiksi asioiksi on nostettu lähiympäristön turvallisuus, yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden lisääminen. Tapaturmat Asumisen turvallisuuden parantaminen on tärkeää, sillä ikääntyneiden tapaturmat sattuvat usein kotona tai lähiympäristössä. Esimerkiksi kaatumisen riski lisääntyy ihmisen ikääntymisen myötä. Jo aiemmin mainitusta ATH-tutkimuksesta käy ilmi, että itäisellä Uudellamaalla yli 75 -vuotiaat kokevat asuinalueensa turvattomaksi vain harvoin (0,2 %). Asuinalueen turvallisuuteen tyytyväisiä 75 vuotta täyttäneistä oli 90,1 %. Yli 75 vuotiaista itä-uusimaalaisista 37,2 % ilmoitti kaatuneensa viimeisen 12 kuukauden aikana. Naiset ilmoittivat kaatuneensa hieman miehiä useammin. Tapaturmien ehkäisyllä voidaan merkittävästi vaikuttaa ikääntyneiden elämänlaadun ja toimintakyvyn parantamiseen. Tällöin ikääntyneet voivat toiveidensa mukaisesti asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tasapainon hallinta on keskeinen edellytys liikkumiskyvylle. Kaatuminen on ikääntyvien yleisin tapaturma Suomessa. Kotonaan asuvista yli 65-vuotiaista joka kolmas kaatuu vuosittain ja yli 80-vuotiaista puolet. Vakavan kotitapaturman sattuminen voi olla ikäihmisen elämässä ratkaiseva käännekohta huonompaan. 34

35 Kaavio 23: Tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuolleiden ikäjakauma 2012 Kaatumisten ehkäisy Ikäihmisten kaatumisten ja niiden seurausten ehkäisyyn tulisi panostaa sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä. Kaatumisia voidaan ehkäistä, ja avainasemassa ovat ikäihmisten parissa työskentelevät ammattiryhmät. Paikallinen toiminta tapaturmien ehkäisyssä on ensiarvoisen tärkeää hyvien tulosten aikaansaamiseksi. On tärkeää seurata säännöllisesti kaatumisten esiintyvyyttä ja kaatumisiin liittyviä tekijöitä vanhusten hoitoon ja asumiseen tarkoitetuissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Neuvontakeskukset ja ehkäisevät kotikäynnit tarjoavat hyvän mahdollisuuden puuttua kaatumisriskeihin ennen kotitapaturman sattumista. Ikäihmisille tulee tarjota liikuntapalveluja, jotka on suunniteltu ikäihmisten tarpeisiin. Näin voidaan vaikuttaa ikäihmisten fyysiseen kuntoon ja valmiuksiin toimia arjessa. Liikkumisen turvallisuus Itä-Uudenmaan turvallisuuskyselyssä ihmiset kokivat turvallisuutta eniten heikentävänä tekijänä yleisen liikennekäyttäytymisen. Ikäihmiset ovat aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, iäkkäiden ihmisten muita verkkaisempi liikkuminen koetaan usein kuitenkin liikennettä häiritseväksi ja heidän odotetaan sopeutuvan muun liikenteen rytmiin. Tämä lisää riskitilanteiden määrää ja aiheuttaa ikäihmisille pelkoa ja turvattomuutta. Iäkkäiden onnettomuuksissa on syynä ollut sekä iäkkäiden autoilijoiden oma ajonopeus että muiden autoilijoiden ajonopeus. Liiallinen ajonopeus heikentää kuljettajan havaintokykyä. Vakavimmat onnettomuudet ikäihmisillä aiheutuvat arviointi- ja havaintovirheistä. 35