Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline
|
|
- Kirsi Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline Eeva Lehtonen, MTT & Perttu Anttila, Metla ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari
2 Biomassa-atlas Keskeiset biomassatietovarannot paikkatietona + Aineistoja kestävän käytön arviointiin Avoin karttakäyttöliittymä Internetissä Työkaluja laskentaan ja mallintamiseen
3 Biomassa-atlas-esiselvitys Selvitetään kansallisen biomassatietokannan tarpeellisuus ja mahdollisuudet toteuttaa se Tietosisällöt Selvitämme Missä biomassatietoa on jo kerätty Millaisia järjestelmiä biomassatiedon keruulle ja jakelulle on jo olemassa tai suunnitteilla Mitä rajoitteita tiedon jakelulle voi olla Suunnittelemme Tietomalli eri lähteistä tulevan tiedon esittämiseen Käyttäjät Tärkeimmät toimijat, jotka voisivat tarvita ja hyödyntää eri biomassajakeiden saatavuustietoa Millaiselle biomassoja koskevalle valtakunnalliselle tiedolle on tarvetta. Tietomalli Mitkä biomassatiedot Biomassaatlakseen tulisi ensivaiheessa sisällyttää Mitä toiminnallisuuksia siinä pitäisi olla Ehdotus tietomallista ja teknisistä määrittelyistä Tiekartta Miten sovellusta kehitetään Ylläpidon vastuutahot ja resursointi
4 Selvityksen rajaus Rajaus 3 BIOTALOUS kaikki biotalousresurssit mukaan Rajaus 1: SIVUVIRTABIOMASSAT Keskitytään biomassoihin, jotka nyt ovat potentiaalisia (uusiutuvan) energian tuotantoon. kartalle Laajempi biotalous-ulottuvuus tulee siitä, että massoja on mahdollista käyttää muuhunkin, kuin energiaksi. Tätä tukee erilaisten ominaisuustietojen liittäminen massoihin (esim TS, VS, MetPot, ravinteet CNPK, proteiinit ) Rajaus 1: PRIMÄÄRITASON BIOMASSAT, TUOTANTO TEOLLISUUDEN TARPEISIIN Ekosysteemipalvelut: Biomassan kokonaistuotanto: nurmi, vilja, mänty, kuusi, koivu, marjat hiilidioksidin Rajaus 2 JALOSTUKSET SIVUVIRRAT Mahdollistaa fraktiointitarkastelut ja toisen asteen sivuvirtojen paremman huomioimisen. sitominen, Laaja-alainen biomassa-atlas virkistysmahdollisuud et, monimuotoisuus Rajaus 2: Sekundääriset, jalostuksen biomassat, SIVUVIRRAT Teollisuuden sivuvirrat, ruokahävikki, mustalipeä, perkeet, lietteet, biojäte Vesivarat: juomavesi, Rajaus teollisuuden 3: BIOTALOUS käyttövesi, Kaikki biotalousresurssit mukaan kartalle: energiantuotanto, Teollisuuden Ekosysteemipalvelut: hiilidioksidin sitominen, BIOMASSAT virkistysmahdollisuudet, monimuotoisuus virkistys sivuvirrat, Vesivarat eri käyttötarkoituksissa: ruokahävikki, juomavesi, teollisuuden käyttövesi, energiantuotanto, virkistys Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen mustalipeä, perkeet, lietteet, biojäte Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen Rajaus 1 ALKUTUOTANNON Biomassan kokonaistuotanto: mänty, kuusi, koivu, marjat, nurmi, vilja TAI Tuotanto teollisuuden tarpeisiin: kokonaishakkuut, satotasot TAI Primäärituotannon sivuvirrat: latvukset, oksat, kannot, kesanto, olki, lanta
5 Selvityksen rajaus mahdollinen ba kehitys? Rajaus 3 BIOTALOUS kaikki biotalousresurssit mukaan Rajaus 1: SIVUVIRTABIOMASSAT Keskitytään biomassoihin, jotka nyt ovat potentiaalisia (uusiutuvan) energian tuotantoon. kartalle Tulevat Laajempi biotalous-ulottuvuus tulee siitä, että massoja on mahdollista käyttää muuhunkin, kuin energiaksi. kehitysvaiheet Tätä tukee erilaisten ominaisuustietojen liittäminen massoihin (esim TS, VS, MetPot, ravinteet CNPK, proteiinit ) Rajaus 1: PRIMÄÄRITASON BIOMASSAT, TUOTANTO TEOLLISUUDEN TARPEISIIN Ekosysteemipalvelu Biomassan kokonaistuotanto: nurmi, vilja, mänty, kuusi, koivu, marjat t: hiilidioksidin Rajaus 2 JALOSTUKSET SIVUVIRRAT sitominen, Mahdollistaa fraktiointitarkastelut ja toisen asteen sivuvirtojen paremman huomioimisen. virkistysmahdollisu Laaja-alainen biomassa-atlas udet, monimuotoisuus Biomassa- Rajaus 2: Sekundääriset, jalostuksen biomassat, SIVUVIRRAT Teollisuuden sivuvirrat, ruokahävikki, mustalipeä, atlas 2.0 perkeet, lietteet, biojäte Vesivarat: juomavesi, Rajaus 1 Biomassa- ALKUTUOTANNON Rajaus 3: BIOTALOUS teollisuuden Kaikki biotalousresurssit ruokahävikki, mukaan kartalle: atlas 1.0 käyttövesi, mustalipeä, perkeet, energiantuotanto, Ekosysteemipalvelut: lietteet, hiilidioksidin biojäte sitominen, BIOMASSAT virkistysmahdollisuudet, monimuotoisuus virkistys Vesivarat eri käyttötarkoituksissa: juomavesi, teollisuuden käyttövesi, energiantuotanto, virkistys Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen ja liitännäispalikat Teollisuuden sivuvirrat, Kilpailevan käytön huomioiminen Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen Biomassan kokonaistuotanto: mänty, kuusi, koivu, marjat, nurmi, vilja, turve TAI Tuotanto teollisuuden tarpeisiin: kokonaishakkuut, satotasot TAI Primäärituotannon sivuvirrat: hakkuutähteet, kesanto, olki, lanta
6 Tietosisällöt Primääriset Metsäbiomassat (MVMI, metsähakepotentiaali ja taseet) Maatalousbiomassat (pelto, peltokasvit & sivuvirrat, lanta) Kalatalousbiomassat (kalansaaliit, järviruoko) Turve (GTK) Sekundääriset Biojäte yhdyskunnista (SYKE + Ruututietokanta) Teollisuuden orgaaniset sivuvirrat (Vahti) Täydentävät tiedot Luonnonsuojelualueet Arvokkaat maisemat
7 Haastattelut Sähkön ja lämmöntuotanto Neste- ja kaasumaiset polttoaineet Metsätalous Maatalous Fortum Energiateollisuus ry Bioenergia ry Energiamarkkinavirasto Biokaasuyhdistys Biolaitosyhdistys YRITYKSIÄ Envor Biokymppi Metsäteollisuus ry SMK, Metsähallitus MTK Yritykset MHY Päijät-Häme UPM Kymmene Koskitukki MTK ProAgria Elintarvike Ympäristö- ja jätehuolto Kemianteollisuus ICT Elintarviketeollisuus Yritykset Altia Mallastehdas Atria Suomen rehu Jätelaitosyhdistys Jätehuoltoyhdistys Ecokem Kemianteollisuus ry Suomen bioteollisuus ry Ympäristöteollisuus ja palvelut ry Arbonaut Biotalous INKA yritykset Luonnonsuojelu Suomen luonnonsuojeluliitto Greenpeace WWF Maakunnat, kunnat, kehitysyhtiöt, virastot Ympäristöministeriö Työ- ja elinkeinomin. Kuntaliitto, maakuntaliitto Aluehallintovirastot Barents-keskus, Josek, Frami Vapaa-ajantoimijat Metsästys, kalastus, marjat, sienet Koulutus ja tutkimus Oulun yliopisto Oulun AMK Pohjois-Karj. AMK
8 Käyttäjäkysely Taustatietoa Toteutettiin nettikyselynä Vastauksia 243 kpl Suurin osa isoja (>100 henkeä) yrityksiä Yrityksiä koko Suomesta Eniten vastaajia metsätaloudesta Mitkä ovat suurimmat esteet tai vaikeudet biomassatiedon käyttämiselle tällä hetkellä? Tiedon hankkiminen on hankalaa Tietoa ei ole saatavilla Tieto on epäluotettavaa tai harhaanjohtavaa Muu, mikä? Tieto on maksullista Tiedon käsittely on vaikeaa, yrityksessä ei ole tarvittavaa osaamista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%
9 Käyttöliittymä (1/6)
10 Käyttöliittymä (2/6)
11 Käyttöliittymä (3/6)
12 Käyttöliittymä (4/6)
13 Käyttöliittymä (5/6)
14 Käyttöliittymä (6/6) Raportointiominaisuudet Tietoa käyttöliittymästä ulos Taulukkona ja paikkatietona (Excel, ArcGIS)
15 Toteutettavuus (1/2) + Runsaasti biomassaa koskevia paikkatietoaineistoja + Uutta aineistokehitystä meneillään (lanta, järviruoko, sivuvirrat) + Rajapintakehitystä tulossa (VAHTI) Haasteet Käyttäjien toiveista jäsennettävä tärkeimmät. Ei voi heti tarjota kaikkea kaikille. Kaikkiin toiveisiin ei voida vastata nykyisillä tietovarannoilla Mahdollisuus Perustietovarantojenkin yhteen saattaminen ja tuominen helppokäyttöiseen muotoon edistää useiden toimijoiden tavoitteita
16 Toteutettavuus (2/2) Biomassa-atlas on tehtävissä käyttäjiä hyödyttävällä tavalla: Rakennetaan vaiheittain kehittyvä prosessi. Silloin se pystyy vastaamaan o kehittyvään lainsäädäntöön, o tekniikan kehitykseen ja o käyttäjien tarpeisiin Ensimmäisessä vaiheessa helposti yhdisteltävissä olevat tiedot Jatkossa yhä enemmän käyttäjien toiveiden huomiointia ja aineiston kehitystä Ylläpito resursoitava
17 Kiitos! Eeva Lehtonen Perttu Anttila
Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline
Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline Eeva Lehtonen, MTT Biomassa-atlas Keskeiset biomassatietovarannot paikkatietona + Aineistoja kestävän käytön arviointiin Avoin karttakäyttöliittymä
LisätiedotBiomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista
Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista Eeva Lehtonen Digitalisaatio maa- ja metsätaloudessa Vaasan yliopiston tiedonvälitystilaisuus Seinäjoella 22.3.2017 Politiikka Biomassa-atlaksen
LisätiedotBiomassa-atlas. Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön. Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?
Biomassa-atlas Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista? Kuva: Saija Rasi Paljonko lähialueellani on raaka-aineita? Mitä
LisätiedotBiomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista. HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus
Biomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, 20.3.2019 Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus Tarkkaa tietoa päätöksenteon pohjaksi Tarve: Muutos fossiilisesta biotalouteen Energia
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotKuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä?
Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä? Biomassa-atlaksesta voi selvittää myös puutarhaviljelyä Puutarhatuotannon uusi kiertotalous eli ArvoBio-hankkeen loppuseminaari, Seinäjoki 13.3.2019 Eeva Lehtonen,
LisätiedotSatakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
LisätiedotVihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK
Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
Lisätiedot1. Minkälaista biomassatietoa yrityksessänne käytetään nykyisin? * Pelto. Lanta. Metsä. Suo (sis. Turve) Yhdyskuntajäte.
Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen biomassoista Tietoa biomassojen saatavuudesta, määrästä ja sijainnista tarvitaan biomassojen käytön suunnitteluun sekä energiapolitiikan linjaamiseen. Biomassoja koskevaa
LisätiedotPirkanmaan metsäbiotalous
Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa
LisätiedotKymenlaakson metsäbiotalous
Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.
LisätiedotPohjanmaan metsäbiotalous
n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotBiokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE
Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmien) tapaaminen 1.2.2018 Kierrätyslannoitteille
LisätiedotEtelä-Karjalan metsäbiotalous
Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen
LisätiedotKainuun metsäbiotalous
n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden
LisätiedotPaikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa
Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous
Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotUudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotKierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki
Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotResurssiviisas Lapinjärvi
Resurssiviisas Lapinjärvi - Yritystoiminnan mahdollisuuksien selvityshanke biokiertotalouden ekosysteemin kehittämiseksi 1.2.2018-31.12.2018 Globaalit haasteet: resurssien niukkeneminen, ilmastonmuutos,
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotLapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
LisätiedotElinkaarimallinnus ravinteiden kierron
Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen
LisätiedotMMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat
LisätiedotUusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori
Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori Biotalous maataloudessa Maatalous on biotaloutta maatalouden tehtävä on tuottaa ruokaa, rehua
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotVarsinais-Suomen metsäbiotalous
Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.
LisätiedotPäijät-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotBiotalouden tutkimusyksikkö. Mona-Anitta Riihimäki Johtaja Biotalouden tutkimusyksikkö
Biotalouden tutkimusyksikkö Mona-Anitta Riihimäki Johtaja Biotalouden tutkimusyksikkö Mona-anitta.riihimaki@hamk.fi Pedagogisten ratkaisujen ja oppimisympäristöjen kehittäminen Maatalous Metsätalous Puutarhatalous
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäbiotalous
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden
LisätiedotMetsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy
Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki
LisätiedotBio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely
Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely 1 Keskeinen sijainti kasvavalla kaupunkiseudulla Nokia ja Pirkanmaa Pirkanmaalla asuu yli 505 000 henkeä, mikä tekee siitä Suomen toiseksi suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotVesivarojen arvo Suomessa
Vesivarojen arvo Suomessa Turo Hjerppe, Sari Väisänen, Lauri Ahopelto, Virpi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus, SYKE Maailman vesipäivä 22.3.2018 Kuva: Lauri Ahopelto Vesi yhteiskunnassa 3 Vesien ekologinen
LisätiedotPalvelualusta metsätiedon jakeluun
Palvelualusta metsätiedon jakeluun Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy Taustaa Metsäalan digitalisaation keskiössä on metsätiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Metsätietoa tuotetaan tulevaisuudessa monin
Lisätiedott / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta
Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään
LisätiedotPirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy
Pirkanmaan Bioenergiapäivä 18.1.2017 Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy 1 TEOLLISEN MITTAKAAVAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYS- JA PILOTALUE
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotKonkurssilain tarkistaminen
Lausuntopyyntö 16.04.2018 OM 25/41/2015 Konkurssilain tarkistaminen Johdanto Oikeusministeriö asetti 14.10.2015 työryhmän valmistelemaan ensi vaiheessa EU:n uudelleenlaaditun maksukyvyttömyysasetuksen
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotKierrätyslannoitteille laatujärjestelmä
Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä Vesihuolto 2019-päivät Jyväskylä 1 Juha Pirkkamaa Projektipäällikkö Lara-laaturavinnehanke Toiminnanjohtaja Biolaitosyhdistys ry 1 Miksi ravinteiden kierrätystä?
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola
KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola 13.3.2019 KOTOMA- hanke Hanke alkoi 1.11.2016 ja päättyi
LisätiedotUusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet
Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka
LisätiedotRED II ja bioenergian kestävyyskriteerit
RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto Komission puhtaan energian paketti Komissio julkaisi 30.11.2016 puhtaan
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotPOROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,
POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotRavinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi laiksi eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta, laiksi ympäristövaikutusten
Ympäristöministeriö Lausuntopyyntö YM029:00/2016 06.02.2018 YM008:00/2015, Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta, laiksi ympäristövaikutusten
LisätiedotMTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Metsäntutkimusta Luonnonvarakeskuksessa Leena Paavilainen Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? 27.10.2014 27.10.2014
LisätiedotViljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
LisätiedotBiomassat paikallisena voimavarana www.turkuamk.fi
Lieto 26.11.2013 Pekka Alho Projektipäällikkö Pure Biomass -hanke Biomassat paikallisena voimavarana Pure Biomass -hanke Central Baltic Interreg IV A Ohjelma Potential and competiveness of biomass as an
LisätiedotVYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu
VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta
LisätiedotÄlykäs ja ekologinen
Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotAnnukka Pakarinen Koulutuspäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Biotalouden yksikkö Bio- ja elintarviketekniikka HAMK
Annukka Pakarinen Koulutuspäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Biotalouden yksikkö Bio- ja elintarviketekniikka HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen 23 4 7 2 AMKkoulutusta Master
LisätiedotBioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.
Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu
LisätiedotBiotuli-kyselytutkimus
Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset
LisätiedotBiolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina
Biolaitosyhdistys ry Erilliskeräyksen tilanne Suomessa Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina Juha Pirkkamaa Biolaitosyhdistys ry:n sihteeri Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun
LisätiedotBiotalouden alueidenkäytölliset haasteet
Biotalouden alueidenkäytölliset haasteet Itä-Suomen puuterminaalit -seminaari 21.5.2015 Varkaus Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Biotalouden investointiaalto on lähtenyt liikkeelle Itä-Suomessa
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet
Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla Viljelijätilaisuudet 12.3.2018 GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Tornio
LisätiedotBiotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015. yrityskehittäjä Heikki Perko
Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015 yrityskehittäjä Heikki Perko 1 KESTÄVÄ KEHITYS BIOTALOUS HIILINEUTRAALISUUS 2 IRTI FOSSIILITALOUDESTA -biomassojen
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotEnergiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöt. Ari Kotiharju
Energiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöt Ari Kotiharju 9.5.2017 Tapio Aikajana: Perustettu 1907, 1. Metsälehti julkaistaan 1932, Tapio valtion osakeyhtiöksi 2015 Konsernirakenne: Tapio Oy valtion
LisätiedotBiokaasusektorin viestit vaaleihin 2019
Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019 Yhteiskunnallinen tavoite: Suomi on hiilineutraali 2030-luvulla ja ravinteet kiertävät tehokkaasti. Täällä ympäristö ja ihmiset voivat hyvin tinkimättä tulevien
LisätiedotMTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Metsäntutkimusta Luonnonvarakeskuksessa Leena Paavilainen Puissa kasvaa tulevaisuus, sidosryhmäseminaari 22.8.2014 26.8.2014 1 Biotalous
LisätiedotKansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille
Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille Biotalouspäivät 7.11.2018 Juha Pirkkamaa Projektipäällikkö Lara-laaturavinnehanke Toiminnanjohtaja Biolaitosyhdistys ry www.laatulannoite.fi Miksi
LisätiedotBIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi
Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Mikko Rahtola Erityisasiantuntija Luonnonvarakeskus Mikko.rahtola@luke.fi p. 0295324701 LUENNON SISÄLTÖ: Maatalouden iso muutos fossiilitaloudesta biotalouteen
LisätiedotMaanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.
Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme Liisa Pietola 18.12.2018 #hiilensitojat Ilmastokeskustelu ja yksilön sekä yhteiskunnan
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous 25.9.2012 Terhi Ajosenpää VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus E Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotRAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ
RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ Biokiertotalouden tulevaisuus seminaari 13.12.2018 KARI KOPPELMÄKI Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Kari Koppelmäki 17/12/2018 1 Tuotantopanokset ALKUTUOTANTO
LisätiedotLaatumerkki kierrätyslannoitteille
Laatumerkki kierrätyslannoitteille Ravinteet kiertoon vesistöt kuntoon! Seinäjoki 10.12.2018 Juha Pirkkamaa Projektipäällikkö Lara-laaturavinnehanke Toiminnanjohtaja Biolaitosyhdistys ry www.laatulannoite.fi
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotKeski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous
Keski-Suomi ja biotalous Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous 1 http://www.keskisuomi2040.fi/ KESKI-SUOMEN VAHVIMMAT ERIKOISTUMISALAT Paperi ja sellu Puuteollisuus Metsätalous Koneet ja laitteet
LisätiedotKaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
LisätiedotPohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotPeltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotBiovakan yritysesittely
Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen
LisätiedotTeija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti
Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin Suomen vesistöjen tilaa heikentävä ilmiö. 35 % jokipituudesta, 15 %
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi
Lisätiedot