VAIHTORAPORTTI. Pääaine: Vaihto-ohjelma: Ajankohta: Kevätlukukausi 2014 Suoritetut kurssit: Energiatekniikka. Kahdenvälinen vaihtokohde, DTU, Tanska

Transkriptio

1 VAIHTORAPORTTI Pääaine: Vaihto-ohjelma: Energiatekniikka Kahdenvälinen vaihtokohde, DTU, Tanska Ajankohta: Kevätlukukausi 2014 Suoritetut kurssit: I ) Energy systems, II) Advanced power plants, III) Sustainable heating and cooling of building 1

2 Olet mahdollisesti kiinnostunut vaihtoon lähtemisestä Tanskaan. Mahtavaa! Hyvä valinta, sillä Pohjoismaana se on jotenkin tuttu ja turvallinen, helppo, toisaalta valtavan kiehtova eurooppalainen vaihtokohde, jossa eri kulttuurit kohtaavat. Vaihtoraporttini tarkoituksena on tuoda esille kokemuksiani, ajatuksiani ja vinkkejä Tanskasta ja Tanskan teknillisestä yliopistosta (DTU) kiinnostuneille. Raporttini koostuu alkusanojen lisäksi 5:stä osiosta: 1 Fiilikset (s.3), 2 Järjestelyt (s.5), 3 Elämä ja opiskelu Tanskassa (s.7), Halusin vaihtokohteeni olevan Euroopan sisällä ja tarkoitukseni oli pärjätä englannilla. Energiatekniikan opiskelijoille tarjotuista vaihtokohteista Tanska vaikutti lupaavimmalta. Siellä kun pitäisi niin opiskelu kuin päivittäistenkin asioiden hoito sujua mainiosti englannilla. ALKUSANAT Miksi juuri Tanska ja DTU? 4 Ajatuksia vaihdon jälkeen (s.9) ja 5 Hyödyllisiä vinkkejä Tanskaan lähtevälle (s.10). Tekstin lisäksi raportista löytyy vaihdon aikana kertyneitä kuvia, joiden on tarkoitus tuoda lukijalle edes pieni pala tunnelmaa, jonka sain reissullani kokea. Kuten niin monen vaihdossa käyneen tavoin, oma puolivuotiseni meni huikean nopeasti. Silti kokemuksia ja kerrottavaa riittää, eikä kaikkea saa mahtumaan raporttiin. Näin ollen, jos kysymyksiä herää vielä raportin jälkeenkin, voit ottaa rohkeasti yhteyttä sähköpostiosoitteeseeni toni ramo ät alumni. aalto. fi. DTU:lla on varsin arvostettu maine eurooppalaisten yliopistojen joukossa, joten myös tutkinnon kannalta lukukaudesta voisi saada paljon hyötyä irti. Koska en ollut aikaisemmin asunut itsekseni ulkomailla, toivoin vaihdon järjestelyjen sujuvan vaivattomasti, minkä muutto Pohjoismaasta toiseen takaisi. DTU:n päärakennuksen kirjastoa 2

3 1 FIILIKSET Tanskalla ja tanskalaisilla on paljon yhteistä Suomen ja suomalaisten kanssa. Onhan meillä molemmilla esimerkiksi selkeät vuodenajat. Talvella on kylmää, märkää, tuulista ja pimeää. Keväällä, kun ensimmäiset kukat puskevat maasta, ihmisetkin heräävät eloon ja nauttivat orastavasta lämmöstä. Kesällä rannat ja puistot täyttyvät auringonpalvojista. Toisaalta talvi Tanskassa on hieman lyhyempi ja leudompi kuin Suomessa ja lämpimät kesäkelit saapuvat varhaisemmin. Suomi ja Tanska ovat molemmat varsin pieniä, väkiluvuiltaan vain reilun 5 miljoonan asukkaan EU:n jäsenvaltioita unionin pohjoislaidalla. Näin ollen myös tanskalaiset kaupungit ovat muun Euroopan mittakaavassa pieniä ja ihmisillä on mahdollisuus asua väljästi. Sen sijaan hintataso on Suomen tavoin Tanskassa korkea. Erityisesti Kööpenhamina on kallis kaupunki, joten eläminen tulee jopa tyyriimmäksi kuin Helsingissä. Opiskelija-alennuksia liikenee varsin harvoin. Nyhavn, Kööpenhamina toukokuussa P ohjoismaiseen tapaan Tanskassa työt hoidetaan tunnollisesti ja aikatauluista pidetään kiinni. Sen sijaan ihmisten yleinen olemus on suomalaiseen nähden jotenkin rennompi. Ihmiset ovat hyväntuulisia niin töissä kuin vapaaajallakin ja ryhtyvät helposti keskusteluun tuntemattomankin henkilön kanssa. Tanskalainen ja tanskalaisuus Tanskalaisten sanotaankin olevan maailman onnellisinta kansaa eikä suotta. Työt osataan jättää sivuun ja tanskalaiseen tyyliin vapaa-ajasta nautitaan ulkona ravintoloissa erityisesti oluen äärellä. Olut on nimittäin tärkeä osa tanskalaista kulttuuria. Paikalliset olutpanimot ovatkin vahvasti Kööpenhaminan katukuvassa mukana muun muassa kadun nimissä ja rakennuksissa. Virheesi tai myöhästymisesi voitkin kuitata leikkisästi lupautumalla tarjoamaan porukalle kierroksen. Tanskalaiset arvostavat hyvää olutta Tanskalaiset ovat ylpeitä tanskalaisuudestaan ja ovat hyvin kiinnostuneita ja otettuja ulkomaalaisista, jotka ovat valinneet kohteeksensa juuri heidän maansa. Tanskalaiset ovat suvaitsevaisia ja avoimia ihmisiä. Heille tasa-arvo on tärkeää eikä, kuten suomessakaan, pröystäilystä pidetä. Ihmiset arvostavat sitä mitä he tekevät ammatista riippumatta. Vasemmisto onkin varsin vahvassa asemassa tanskalaisessa politiikassa. 3

4 Antifasistista vapputunnelmaa Kööpenhaminassa Ympäristöasiat kiinnostavat tanskalaisia kovasti ja paikallisen sanoin he ovatkin varsinaista hippikansaa. Vihreä ajattelu näkyy arjessa vahvasti. Vaikka tanska on pieni maa pinta-alaltaan, on viheralueita niin kaupungeissa kuin niiden ulkopuolellakin paljon. Ja mikä sopisikaan luontoihmiselle paremmin liikkumismuodoksi kuin polkupyörä. Tanskalaiset nimittäin pyöräilevät paljon. Olitpa sitten kouluun kiiruhtava nuori, kauppaan matkaava isoäiti tai pukuun sonnustautunut liikemies, matka taitetaan omalla kaksipyöräisellä. Eikä ihme, sillä liikkuminen pyörällä on tehty helpoksi. Pyöräteitä niin kaupungissa kuin ulkopuolellakin riittää jopa junat on suunniteltu pyörien ehdoilla. Tanskaan matkustava ei voi saapuessaan erehtyä maasta, sillä tanskalaiset rakastavat esitellä punavalkoista lippuaan. Sitä käytetään aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus: jo lentokentällä ihmiset toivottavat läheisensä tervetulleiksi heiluttelemalla kotimaansa lippuaan, juhlan tullen kakut ja kotipihat koristellaan punavalkoisiksi - jopa busseissa liehuvat maan liput kuninkaallisena juhlapäivänä. Tanskan lipun eli Danneborgin syntyyn liittyy taru, jonka mukaan lippu ilmestyi taivaalta tanskalaisille sotilaille heidän taistellessa virolaisia vastaan 1200-luvulla. Lippu nostatti tanskalaisten taistelutahtoa ja johti heidän voittoonsa. Jokainen tanskalainen tietää tarinan, ja jos erehdyt epäilemään sitä, he vastaavat pilke silmäkulmassa: miten niin ei ole totta!? Tyypillinen näky tanskalaisen omakotitalon pihalla lipuin koristeltu pihakäytävä Lähijunissa on reilusti tilaa pyöräileville 4

5 2 JÄRJESTELYT Suomessa Hakuprosessi DTU:hun oli yksinkertainen. Edes kielikoetta ei tarvinnut tehdä, riitti kun toimitti oman yliopiston opintotoimistolle hakupaperit, eli professorin hyväksymän opintosuunnitelman sekä henkilökohtaiset tiedot [muistaakseni]. Kiintiötkin kyseiseen yliopistoon olivat hakumäärään nähden varsin suuret, joten huoli hakemuksen hylkäämisestä oli pieni. Tutustuminen yliopiston tarjoamiin kursseihin tapahtui helposti DTU:n Course base - sivuston kautta, jonka avulla opintotarjonnan pystyi rajaamaan opetusajankohdan, -kielen ja aihealueen mukaan. Tullessani hyväksytyksi, valitsemilleni kursseille tuli vielä ilmoittautua Campusnet - järjestelmän kautta, mikä sekin kävi vaivattomasti. Lisäksi minun tuli täyttää asuntohakemus yliopiston asuntotoimistolle. Se olikin hieman työläämpää, sillä hakukohteet tuli sijoittaa toivejärjestykseen Asuntojen tiedot, kun olivat melko suppeita. Saatuani tiedon uudesta osoitteestani tein vielä luonnollisesti muuttoilmoituksen kotimaahan. Muutto Pohjoismaasta toiseen kävi siis sujuvasti. Maistraatissa neuvottiin vielä varmistamaan Tanskan päässä, että muutto on tullut paikallisten viranomaisten tietoon, vaikka järjestelmät ovatkin jossakin määrin yhteydessä keskenään. Vielä ennen lähtöä myös Kelalle oli tehtävä ilmoitus vaihtoopiskelusta. Tanskassa Saapuessani Tanskaan erityistä vastaanottoa ei lentokentällä ollut vastassa (toisin kuin esimerkiksi KV-isona ollessani), joten yliopistolle tuli suunnistaa ilman apuja. Taksilla matka taittui vaivattomasti, mutta hinta noin puolen tunnin matkasta tuli varsin kalliiksi (lentokenttä -> yliopisto -> asunto, liki 100e). Yliopiston asuntotoimistolla oli vastassa ystävällinen naishenkilö, joka piti huolen että pääsen perille asti. Avaimet käteen ja liinavaatepussi olalle, muuta ei tarvinnut tehdä. Ennen varsinaisen opetuksen alkua uusille vaihtooppilaille järjestettiin orientaatioviikko, joka piti sisällään tutustumista ryhmissä niin kouluun kuin muihinkin vaihtareihin sekä Kööpenhaminaan. Ryhmät oli koottu jo etukäteen, joihin jokaiseen kuului vähintään yksi tutor, buddy. Saimme heti alkuun kirjekuoren, mikä sisälsi paljon hyödyllistä tietoa ja tavaraa: muun muassa prepaid sim-kortin, DTU:n opiskelija- ja kulkukortin, karttoja ja infopaketin. Tanskalaisen sosiaaliturvatunnuksen hankkiminen ei muille pohjoismaalaisille ole välttämätöntä, ainakaan puolen vuoden vaihdon aikana, mutta päätin hankkia sen silti. Viranomaiset vierailivat koululla, mutta asuinkuntani ei ollut edustettuna, joten joudun pistäytymään toimistolla paikanpäällä. Tunnuksen hankkiminen onnistui yhdellä 10 minuutin vierailulla ja sain heti väliaikaisen todistuksen, ja viikon päästä virallisen kortin kotiin postitettuna. Italialainen ystäväni sen sijaan joutui odottamaan ensin 2 viikkoa saadakseen edes 5

6 asumisluvan Tanskaan, joten pohjoismaalaisena asiat todellakin hoituivat helposti! Saatuani tanskalaisen sosiaaliturvatunnuksen tilasin paikallisen matkakortin eli Rejsekortin. Sain myöhemmin kuulla, että pohjoismaalaisena matkakortin hankintaan riittäisi myös oman maan sotu, kunhan todistaa asuvansa Tanskassa. Matkakortilla hinnat ovat huomattavasti halvemmat kuin esimerkiksi kuskille maksettaessa, joten sen hankkiminen todellakin kannatti. Toinen matkantekoa helpottava asia oli pyörän osto. Kööpenhaminan seudulla käytettyjä pyöriä myydään paljon ja Facebook-yhteisöistä löytyikin nopeasti potentiaalinen vaihtoehto. Näyte tanskalaisesta SOTU-kortista [Lähde: Tanskalainen matkakortti [Lähde: Päärakennus on avara, ja tilavat käytävät kaikuvat tyhjyyttään vielä ensimmäisen viikon aikana 6

7 3 ELÄMÄ JA OPISKELU TANSKASSA Kallista elämää E läminen Tankassa on opiskelijan näkökulmasta ennen kaikkea kallista. Opiskelija-alennuksia ei saa samalla tavalla kuten Suomessa esimerkiksi matkustamisesta tai kouluruokailusta, vaan kaikesta maksetaan täydet hinnat. Tosin kouluruoka oli muuten hintatasoon nähden edullista; noin 5e aterialta, riippuen siitä, mitä söi. Myös vuokrakulut ainakin omalla kohdallani olivat korkeat, sillä opintotukikaan ei aivan riittänyt koko vuokran (reilu 500e/kk) maksamiseen. Rahaa siis tuli olla varattuna kohtuullisesti vaihtoa varten. Otollinen sijainti K allis vuokra kuitenkin kannatti, sillä sain rahalla tilavan yksiön vain muutaman kilometrin etäisyydeltä koululta ja hyvien yhteyksien eli noin 20 minuutin junamatkan päästä Kööpenhaminasta. Asuntoni sijaitsi Vilhelm Jorgensens Guesthousessa, pienessä maalaiskylässä Virumissa. DTU ei siis itse asiassa sijaitse Kööpenhaminassa vaan kaupungin viereisessä Lyngbyn kunnassa. Näin ollen elämäni pyöri lähinnä koulun ja kotini ympärillä suhteellisten kalliiden julkisten yhteyksien vuoksi. Kööpenhamina tuli paremmin tutuksi lähempänä kesää, jolloin kaupungista löytyi paljon nähtävää ja tekemistä. Koulun ja asuntoni sijoittuminen Kööpenhaminan alueelle [karttapohja: 7

8 Ahkeraa opiskelua ryhmissä Tanskalaiset toki osaavat ottaa rennosti, mutta yliopisto-opinnot otettiin vakavasti. Lisäksi käymieni kurssien vaatimustaso oli korkea, joten jos halusi saada oikeasti opintojen kannalta vaihdosta irti, DTU:ssa se todellakin oli mahdollista. Mielenkiintoinen lisä opetuksessa oli ryhmätyöskentely. Jokaisen kurssin alussa muodostettiin ryhmät, joissa harjoitustyöt tehtiin. Töitä ei siis koskaan tehty yksin. Monesti ryhmässäni oli eri koulutustaustan ja kansallisuuden omaavia henkilöitä, joten jokainen oli selvästi oma yksilönsä. Koin ryhmätyöskentelyn todella hyvänä kokemuksena, sillä onhan insinöörinkin pystyttävä työskentelemään muiden, jopa eri alan asiantuntijoiden kanssa. Ryhmätöiden tarkoitus oli muun muassa valmistaa opiskelijat akateemiseen työskentelyyn, joten jokaisesta työstä kirjoitettiin tieteellinen artikkeli, jonka perusteella työn arvosana annettiin. Käymissäni kursseissa opetus oli jaettu kahteen osaan: aamupäivä teoriaa, iltapäivällä soveltavaa ryhmätyötä. Hyvin rakennettu kokonaisuus. Ryhmäpainotteinen opiskelu takasi myös sen, että ihmisiin tutustui väkisinkin. Iso apu yliopistossa, jossa et tunne ennestään ketään! Ryhmätyöskentely- ja ajanviettotila päärakennuksella Käytännöllinen kurssiaikataulutus K urssien aikataulutus eroaa DTU:ssa Aallosta selvästi. Ensinnäkin lukuvuosi on jaettu kahteen osaan; syys- ja kevätlukukauteen. Molemmat puolestaan koostuvat 13 viikon opetusperiodista, luku- ja tenttijaksosta sekä 3 viikon intensiiviperiodista, joka pitää yleisesti sisällään käytännönläheisempiä kursseja. Jokainen kurssi on varustettu koodilla: numero 1-5 sekä kirjain A ja/tai B. Tämä kertoo kurssin sijoittumisen periodin aikatauluun. Tämä teki kurssien valinnan helpoksi, sillä kurssien päällekkäisyydet näki jo kurssikoodista. Monday Tuesday Wednesday Thursday Friday A 3A 5A 2B 4B Break A 4A 5B 1B 3B 13 viikon opetusperiodin aikataulutus 8

9 4 AJATUKSIA VAIHDON JÄLKEEN Onnekkaat pohjoismaalaiset E rityisesti opin arvostamaan suomalaista ja pohjoismaalaista opiskelujärjestelmää. Vaikka opintotukien riittämättömyydestä parjataan usein, saamme olla varsin tyytyväisiä, että meillä vastaava systeemi edes on. Useat muut eurooppalaiset joutuvat maksamaan kalliita lukukausimaksuja opinnoistaan eikä tukia heru. Tanskalaisilla on ilmeisen hyvä tukisysteemi opiskelijoille, sillä paikallisilla ei ole tapana suomalaiseen tyyliin tehdä töitä koulun ohella - edes kesällä. Lukuja en tiedä, mutta vaikka häviäisimme tukiratkaisussa tanskalaisille, on Suomi ykkönen kouluruokailussa. Niin halvalla, niin hyvää ja terveellistä ruokaa ei edes Tanskan kärkiyliopistosta saa kuin mitä suomalaisille opiskelijoille tarjoillaan. Sitä tuli ikävä! On suomalaisessa tukijärjestelmässä hyvääkin! Teekkarikulttuuri on uniikkia Opiskelijoiden järjestäytyneisyyttä oli nähtävillä myös DTU:ssa. Ainejärjestöillä oli omat tilansa/baarinsa ja pitkin lukukautta eri alojen opiskelijoiden keskuudessa riitti ohjelmaa. Otaniemen teekkarikulttuuri onkin siis jotain hyvin uniikkia, josta tulee olla ylpeä. Yhtä organisoitunutta ja yhteisöllistä toimintaa saa hakea! Muun Euroopan mittakaavassa tämä oli ilmeisesti poikkeuksellista, sillä muiden vaihtareiden mukaan yliopisto oli vain paikka jossa opiskellaan, juhlinta ja muu ajanvietto tehdään koulun ulkopuolella. Mihin ruotsia muka tarvitsee? Tanskan kieli on alkuun haastavaa kuultavaa! Vaikka ruotsi ja tanska ovatkin lähellä toisiaan ja kirjoitettua tekstiä ymmärtääkin, on puhe suomalaiseen korvaan hyvin erilaista. Silti uskon ruotsin kielen auttaneen minua matkallani. Huomasin, miten yhdistävä tekijä lähes yhteinen kieli tanskalaisille, ruotsalaisille ja norjalaisille oli. Hetkinen, onko ruotsin kielen opettelu sittenkään niin huono asia suomalaisille? Onhan kielemme ihan oma lukunsa pohjoismaalaisten kielien joukossa, ja kun Suomi on vielä niin syrjässäkin muista. Ehkäpä onkin ihan hyvä, että vaalimme pohjoismaita yhdistäviä perinteitä myös Suomessa. Ettemme jää ihan ulkopuolisiksi. Vaikka tanskassa pärjää englannilla, oli ruotsista apua! 9

10 5 HYÖDYLLISIÄ VINKKEJÄ TANSKAAN LÄHTEVÄLLE 1. Polkupyörä Polkupyörän ostaminen (tai vuokraaminen) on yksi ensimmäisistä hankinnoista, joita asetuttuasi kannattaa tehdä! Ja myyntipaikkojahan riittää. Facebook-yhteisöjä on useita: Cheap bikes in CPH, Buy a bike Copenhagen, ESN CPH: Give-Buy-Sell-Rent etc. Lisäksi lähinnä paikallisten käyttämä nettimyyntisivustolta dba.dk, voi tehdä löytöjä. Google-translator auttaa yhteydenpidossa! Ole kuitenkin tarkkana, sillä etenkin Facebook sivustoilla vaihtareille voidaan yrittää myydä varastettua tavaraa. 2. Rejsekort, klippikortti ja Rejseplanen 3. Prepaid-liittymä nettiyhteydellä Mikäli sinun tulee matkustaa paljon julkisilla, hanki tasnkalainen matkakortti eli Rejsekort. Sen tilaaminen on ilmaista. Sen lisäksi saat 20 % alennuksen liikkuessasi ruuhka-aikojen ulkopuolella. Klippikortti on toinen vaihtoehto, ainakin ennen kuin saat itse matkakortin. Saat myös sen avulla halvemmat hinnat kuin yksittäistä lippua ostettaessa, mutta sinun tulee tietää monta vyöhykettä, zonea, aijot ylittää. Klippikortteja myydään koulun kioskissa sekä ainakin 7elenveneissä. Yksi klippikortti sisältää 10 matkaa valitulta vyöhykemäärältä. Rejseplanen ( on kätevä palvelu tietokoneelle ja puhelimeen. Se on HSL:n tarjoaman reittioppaan kaltainen aikataulusivusto. Tekee julkisen liikenteen käyttämisestä äärimmäisen helppoa! Jotta Rejseplanenin kaltaisia sovelliksia pääsee hyödyntämään, kun niitä eniten tarvitsee kannattaa hankkia nettiyhteys älypuhelimeen. Prepaid-liittymän sim-kortin saimme tullessamme koulun puolesta ja arvon lataaminen kävi kätevästi ruokakaupassa. Nettiyhteyden avaaminen tapahtui yhden tekstiviestin avulla ja riitti, että huolehti saldon olevan nettiliittymän kuukausihinnan mukainen kuukauden alussa. Hinta oli muistaakseni noin 6 euroa/kk 1GB liittymästä. 4. Asunnon valinta Paikkasi varmistuttua kannattaa heti tutustua koulun tarjoamaan valikoimaan asunnoista ja lähettää asuntohakemus mahdollisimman pian, niin saat todennäköisimmin haluamasi kohteen. Valinta saattaa olla vaikeaa, sillä asuntokohtaiset tiedot voivat olla melko suppeat. Tärkein kriteeri valinnassa on mielestäni sijainti. Osa opiskelijoista sai asunnon Albertslundista, joka on aivan toisella laidalla Kööpenhaminaa, joten koulumatkaan piti varata tunti per suunta, sillä suoraa yhteyttä ei ollut. Toinen kriteeri on hinta. Mikäli haluat asua yksin, sinun tulee varautua kalliisiinkin vuokriin. Toisaalta keskellä yliopistoaluetta sijaitsee CampusVillage, joka koostuu edullisista kontteihin rakennetuista soluasunnoista. 10

11 5. Tutustu tanskalaisiin Vaihtarin harmiksi usein paikallisiin opiskelijoihin tulee harvoin yhtä tiivis kontakti kuin muihin vaihtareihin. Toki ulkomaalaisiinkin opiskelijoihin tutustuu oikein mielellään, mutta jos paikallisesta kulttuurista haluaa oikeasti oppia jotain, tutustuminen paikallisiin kannattaa. Sen eteen joutuu näkemään hieman vaivaa ja oma-aloitteisuutta, sillä ainakin osa vaihtareille järjestetyistä tapahtumista olivat ikävä kyllä nimenomaan vain vaihtareille, eikä ulkopuolisia päästetty mukaan. Vinkki: hankkiudu mukaan opiskelijaryhmään, jossa on mukana tanskalaisia. He kyllä tietävät miten ryhmätyöt hoidetaan tehokkaasti! 6. Matkustele Tanskasta on hyvät yhteydet joka suuntaan. Käytä se hyväksi! Junalla pääsee niin Göteborgiin, Malmöhön kuin vaikka Saksaan. Tai mikset menisi laivalla Osloon? Myöskään omalla autolla matkustaminen Tanskaan ja muualle Eurooppaan ei ole mahdoton ajatus, sillä Tukholman kautta matka taittuu moottoriteitä pitkin Tanskaan helposti. Opiskelijajärjestöt, kuten ESN toteuttavat ryhmämatkoja sekä Tanskaan, että muihin Euroopan maihin. Hyvä tapa tutustua kanssaopiskelijoihin ja uuteen maahan. Pidä korvasi auki orientaatioviikolla matkat täyttyvät nopeasti! Toki Tanskassa itsessään on paljon nähtävää. Esimerkiksi Roskilde ja Helsingor ovat molemmat junamatkan päässä Kööpenhaminasta. Molemmat kauniita vanhoja kaupunkeja linnoineen. Myös Kööpenhaminan lähiympäristö pursuaa tekemistä: Voit mennä vaikka Piknikille tanskalaiseen tapaan Sorgenfrin ulkoilmamuseo Frilands museetiin, kenties jokiristeilylle Lyngbyyn, ehkä pyörällä Kööpenhaminaan, tai ostoksille ja elokuviin Fisketorvetin ostoskeskukseen. Matkaoppaita ja -vinkkejä Kööpenhaminan alueesta riittää. Hollantilaisittain rakennettu tuulimylly Frilands Museetissa Tivolin korkeimmista laitteista näkee Malmöhön asti 11

12 Vanha kanava Göteborgin keskustassa Kanava-ajelu Kööpenhaminan ytimessä Jokiristeily Lyngbyn edustalla Entinen tekstiilitehdas, nykyinen museo Bredessä Lähijunalla Bredeen! Vahdin vaihto Kuningattaren palatsilla 12

13 Terveiset vaihtoon lähtevälle Upeita ja ikimuistoisia hetkiä vaihtoajallesi. Opiskele ahkerasti, mutta ota myös rennosti ja nauti uniikista kokemuksestasi! 13