TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/2010 1(18) Kasvatustyön johtokunta Kokous

Transkriptio

1 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/2010 1(18) Aika Paikka klo 17:30 Kyttälänkatu 1, kokoushuone Osallistujat Jäsenet Ropo, Eero puheenjohtaja Laaksonen, Leena Suni, Pentti Skyttä, Juha-Pekka varajäsen Vetikko, Aila varajäsen Muut osallistujat Takala, Timo Kosonen, Jussi Mäkelä, Mirva Pulkkinen, Jari yhteisen seurakuntatyön johtaja nuorisotyöntekijöiden edustaja joht. nuorisotyönt. edustaja kasvatusteologien edustaja Esittelijät Hakala, Kirsi lapsityön johtaja Lähdesmäki, Kari nuorisotyön johtaja Sihteeri Lähdesmäki, Kari Allekirjoitukset Ropo, Eero puheenjohtaja Lähdesmäki, Kari sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Pöytäkirja on tarkastettu Tampereella /.2010 Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Nuorisotoimisto /.2010 /.2010 Todistaa Lähdesmäki, Kari Suni, Pentti Vetikko, Aila sihteeri

2 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/2010 2(18) Käsitellyt asiat 80 Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus 3 81 Työjärjestyksen vahvistaminen 3 82 Pöytäkirjan tarkistajat 3 83 Ilmoitusasiat 3 84 Lausunto uuden strategian kärkihankkeista nostetuista projekteista 4 85 Kasvatustyön säästöt ja niiden edellyttämä työn priorisointi 8 86 Yhteisen nuorisotyön eräiden toimintojen siirtäminen Seurakuntien talolle Lausunto yhtymän TTS:sta virat ja työsuhteet Lapsityön henkilöstön kehittämissuunnitelma ja koulutussuunnitelma Nuorisotyönohjaajan viran täyttäminen Nuorisotyönohjaaja Mirva Mäkelän opintovapaa-anomus Lastenohjaaja Leena Salokorven irtisanoutuminen alkaen Muutoksenhaku ja kokouksen päätös 15

3 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/2010 3(18) 80 Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus Alkuhartauden piti Juha-Pekka Skyttä. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 81 Työjärjestyksen vahvistaminen Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi. 82 Pöytäkirjan tarkistajat Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Pentti Suni ja Aila Vetikko. 83 Ilmoitusasiat 1. Messukylän seurakunnan alueelle sijoitettu nuorisotyönohjaaja Erja Kinnunen ilmoitti jättävänsä virkansa ja ottavansa uuden tehtävän vastaan Seinäjoen seurakunnasta. 2. Nuorisotyönjohtaja on tehnyt päätöksen, että Sosionomi AMK Nina Mikkola jatkaa Mari Ylikankaan sijaistamista Messukylän seurakunnan varhaisnuorisotyöhön erikoistuneena nuorisotyönohjaajana välisen ajan. 3. Piusan rahaston hoitotoimikunnan muistio stipendien myöntämisestä kahdelle nuorisotyön ammattiin opiskelevalle. 4. Lapsityönjohtaja Kirsi Hakala osallistui Helsingissä pidettyyn suurten seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön johtajien kokoukseen. 5. Nuorten aikuisten syystempauksen Uskonpuhdistuksen 2. osio pidettiin Aleksanterin kirkossa Tempaukseen osallistui 850 nuorta aikuista Tampereen seudulta. Ajankohtainen 2 kuvasi tapahtuman ja se esitetään TV 2 Ajankohtaisen kakkosen ohjelmistossa ti klo TVohjelmassa aihetta käsiteltiin noin 10 min otsakkeen alla: Kun asia ei myy, brändätään toiminnat asiakkaille sopiviksi. 6. Lastenohjaaja Eve Pajarinen on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle Päiväkerhotyö Tampereella täyttää tänä vuonna 60-vuotta. Juhlimme mm. Kaukajärven seurakuntakodilla klo lähetystapahtumassa, jossa Jukka Salminen esittää musiikkikertomuksen Gibu, Gibu etiopialaisten aids-orpojen arjesta. Juhlamessu vietetään Finlaysonin kirkossa 1. adventtina klo 15. Lasten katedraalin joulunaikaan johtokunnan jäsenilläkin on mahdollisuus päivystämiseen ja seurakuntalaisten kohtaamiseen kirkossa. Halustaan ja mahdollisuudestaan tehdä näin käytännön työtä voi ilmoittaa lapsityönohjaaja Riitta Laadulle.

4 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/2010 4(18) 8. Yhteisen nuorisotyön johtotiimin muistio Yhteisen nuorisotyön suunnittelukello vuodelle Kyttälän viesti 11/2010. Liitteet Päätösehdotus: Päätös: Merkitään tiedoksi Päätösehdotus hyväksyttiin. D:TAL: 85/011/ Lausunto uuden strategian kärkihankkeista nostetuista projekteista Esittely: Strategian toiminnallistaminen Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan strategian toiminnallistamisesta. Toiminnallistaminen perustuu yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymään strategian sisältöosaan. Henkilöstö ja luottamushenkilöt mukana Kevätkaudella 2010 pidettiin seurakunnittain ja yksiköittäin strategiaseminaarit, joissa toiminnallistamistyöryhmän edustajat kävivät työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa keskustelua hyväksytyn strategian sisältöjen merkityksestä kauden suunnittelulle. Samalla nämä seminaarit olivat evästystä strategian toiminnallistamisen jatkotyölle. Myös tuomiokapitulin asettamien selvitysmiesten edustajat osallistuivat näihin seminaareihin. Strategian sisällöt olivat keskeisesti esillä myös tammikuussa 2010 henkilöstölle pidetyissä Töissä kirkossa koulutuksissa. Myöhemmin keväällä toteutettiin henkilöstölle palautekysely, jonka toinen osuus keskittyi strategiapalautteeseen. Kyselyn palautteet on arvioitu sekä yksiköittäin että yhteisesti. Yhteistä kirkkoneuvostoa ja yhteistä kirkkovaltuustoa on vuoden 2010 kuluessa säännöllisesti informoitu strategian toiminnallistamisen etenemisestä. Kärkihankkeiden konkretisointi Yhteisen kirkkoneuvoston toukokuussa 2010 hyväksymät suunnitteluohjeet rakentuivat uuden strategian sisällöllisiin linjauksiin. Seurakuntien ja eri yksiköiden oma suunnittelutyö on keskeinen osa strategian toiminnallistamista. Seurakunnilta ja yksiköiltä pyydettiin suunnitteluohjeisiin liittyen myös esityksiä kärkihankkeiden konkretisoinnista. Strategian toiminnallistamistyöryhmä nimesi kesäkuussa 2010 työryhmän, joka sai tehtäväkseen yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmiin

5 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/2010 5(18) sekä omaan monipuoliseen ammatilliseen osaamiseensa nojautuen valmistella esityksen niistä kärkihankkeita konkretisoivista projekteista, jotka toteutetaan suunnittelukaudella Tähän työryhmään ovat kuuluneet yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet Anne Karhola ja Riitta Alaja, diakoni Antti Kulmala, kanttori Maaret Manni-Korpi, rippikoulupastori Jussi Laine, seurakuntapastori Terttu Haikka, nuorisontyönohjaaja Maria Pusa, lapsityönohjaaja Minna Kaihlanen, kansliasihteeri Leena Waismaa, viestintäpäällikkö Marja Rautanen, diakoniajohtaja Matti Helin, kirkkoherra Jussi Mäkinen, hallintojohtaja Matti Ilveskoski, yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala sekä konsultti Ilkka Halava. Edellä mainittu työryhmä kokoontui kaksi kertaa ja Työryhmän esitys oli perusteellisesti käsiteltävänä johtavien viranhaltijoiden kokouksessa Molempien näiden käsittelyjen keskeisenä pohjana oli seurakuntien ja muiden yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmissa esille nostetut kärkihankkeita ja strategian sisällöllisiä linjauksia konkretisoivat näkemykset. Strateginen linjaus kärkihanke - projekti Johtavien viranhaltijoiden työskentelyn pohjalta syntyi yhteinen näkemys toteutettavista kärkihankkeita konkretisoivista projekteista. Johtavien viranhaltijoiden kokouksessa todetun mukaisesti kirkkoherrojen kokouksen ja toiminnallistamistyöryhmän puheenjohtaja, kirkkoherra Jussi Mäkinen, yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala sekä konsultti Ilkka Halava ovat työstäneet liitteenä olevan jatkotyölle suuntaa antavan kuvauksen projekteista sekä niiden toteuttamisesta. Jatkotyön edetessä on yhteisten linjausten pohjalta mahdollista tehdä tarvittavia tarkennuksia, täydennyksiä ja rajauksia. Kuudesta projektista neljän on tarkoitus alkaa heti alkuvuodesta 2011, kahden vasta tulevan vuoden lopulla. Johtavien viranhaltijoiden kokouksissa ja käytiin keskustelua myös projektien toteuttamisen organisoinnista. Siitä päätetään konkreettisesti myöhemmässä vaiheessa erikseen. Lausunnot Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää mennessä seurakuntaneuvostoilta lausunnon siitä, missä projekteissa kyseinen seurakunta haluaa jatkossa olla mukana sekä lausunnon projektien sisällöistä ja toteutuksesta. Johtokunnilta pyydetään lausuntoa projektien sisällöistä ja toteutuksesta. Johtokuntien alaiset yksiköt ovat henkilökuntineen osa seurakuntayhtymän kokonaisuutta. Heidän siis odotetaan olevan mukana yhdessä päätetyssä. Yhteinen kirkkovaltuusto tekee yhteisen kirkkoneuvoston esityksestä lopullisen päätöksen toteutettavista projekteista hyväksyessään toimintaja taloussuunnitelman vuosille Projektien toteuttamiseen osallistuvilla yksiköillä on mahdollisuus saada edustus projektiryhmiin ja myös sitä kautta vaikuttaa niiden toteutusten tarkentumiseen. Toimintaja taloussuunnitelmassa osoitetaan yhteisesti projekteihin tarvittavat lisäresurssit.

6 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/2010 6(18) Liitteet Päätösehdotus: Päätös: Lapsityönjohtaja ja nuorisotyönjohtaja ehdottavat, että - johtokunta käy keskustelun projekteista - johtokunta esittää projektien sisältöihin ja toteuttamiseen liittyviä näkemyksiään avuksi niiden jatkotyöstämiseen Esittelyn jälkeen johtokunta keskusteli kärkihankkeista pitkään ja perusteellisesti. Keskustelun tueksi oli saatu myös joiltakin lapsi- ja nuorisotyöntekijöiltä kannanottoja aiheesta. Strategian toteuttamisen eräänä vaihtoehtona on kärkihankkeiden muodostaminen hyvä asia, kunhan muistetaan, ettei keskittyminen johonkin kärkihankkeisiin poista työssä laajasti hyväksi havaittujen muiden toimintojen unohtamista. Yhtymän talouden liikkumavaran supistumisella on suorat vaikutuksensa siihen, mitä jatkossa voidaan tehdä. Keskittymistä joihinkin kärkihankkeisiin voidaan siten pitää perusteltuna. Esitetyt kärkihankkeet ja niistä johdetut projektit ovat tarpeellisia, mutta niiden läpivieminen edellyttää tarkkaan harkittua resursointia sekä viranhaltijoilta että vapaaehtoisilta taloudellisen panoksen lisäksi. Voisiko kärkihanke-idea merkitä myös sitä, ettei lapsi- ja nuorisotyöntekijöille enää lisätä työmäärää, vaan mahdollistettaisiin aito, motivoitunut työote resurssien tarjoamissa raameissa keskittyä olennaiseen huolellisesti ideoiden johonkin uuteen, kokonaistyömäärän kuitenkaan kasvamatta? On todennäköistä, että mainitunlainen keskittyminen edellyttää jo sekin vanhan jonkin asteista alasajoa. Vaara piilee siinä, että ilman uusia kärkihankkeitakin voidaan joutua luopumaan sinänsä toimivista konsepteista, eikä näin ollen jää enää varaa ajaa alas toimivaa toimintaa uusien tieltä. Kärkihankkeita pidettiin hyvinä ja oikeaan osuvina ja toisaalta johtokunnassa nähtiin myös viivyttelyn tuovan ongelmia. Ainakin hyväksi ajateltavia projekteja pitäisi käynnistää mahdollisimman pian. Vain hääyöprojektille näyttää olevan toimintoja jo vuodelle Neljä projekteista aiotaan aloittaa 2011 ja kaksi sitä seuravana vuonna. Hankkeissa usein toistuva kirkkoon sitouttaminen voi olla liian kyseenalainen, utilitaristinen, hyötyyn liittyvä tavoite. Sen sijaan pitää korostaa enemmän sitoutumista kirkon sanomaan, toimintaan ja verkostoihin sekä jäsenten elämään kirkon toiminnan yhteydessä. Kiinnitettiin myös huomiota siihen, että rippikoulun pre- ja post ajatukset liittyvät enemmän kirkkopolkuteemaan kuin uudet jaot-teemaan. Puhutaan liian paljon riparilaisen kohtaamisesta, mutta paljon pitäisi puhua myös vanhempien ja perheen kohtaamisesta. Terminologiaa tulee vielä hioa, koska kasvatustyön johtokunta on tehnyt päätöksen, että Tampereella luovutaan varhaisnuoriso - termin käyttämisestä. Emme siis halua käyttää myöskään varhaisteini sanaa, vaan puhumme ala- ja yläkouluikäisistä, tytöistä ja pojista.

7 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/2010 7(18) Miksi teksteissä vilisee ilmauksia suosion kasvattaminen ja kirkkoon sitouttaminen? Onko kaiken strategisen työmme tavoitteena varmistaa suuri verokertymä? Tulisiko puhua selvemmin reilusti kristittynä elävään, kolmiyhteiseen Jumalaan sitouttamisesta tai Jeesukseen sitoutumisesta? Tuleehan jokaisesta kastetusta Jeesuksen opetuslapsi, hänen ystävänsä? Itse kärkihankkeista käytiin teemakohtaista keskustelua seuraavasti: 1. Kirkkopolku / Kastekokonaisuus: Todettiin, että varsin moni hankkeen tavoitteista toteutuu osittain jo nyt tai on helppoa saada toteutumaan pienehköllä papiston kastekoulutuksella. Kastekeskusteluissa on syytä korostaa myös sitä, ettei kastamattomuus ole yhtään enempää lapsen oma valinta kuin kastaminenkaan. Vanhemman kasvatusvastuu ja - tehtävä edellyttää monia päätöksiä lapsen puolesta eikä niitäkään yleensä aseteta juurikaan kyseenalaiseksi. Yhteydenpitoa perheeseen ja kastettuun pidettiin tärkeänä ja niitä tulisi olla myös kasteen jälkeenkin tyyliin; kaste kantaa kasvatus kannattaa. Yhteydenpidon teknistä helppoutta tulee lisätä ja toteuttaa suunnitelmissa oleva crm-pohjainen kodin ja lapsen vuorovaikutusta parantava tietoyhteys. Kastejuhlakin voisi olla suurempi yhteinen tilaisuus useammille kastetuille samalla kertaa. Kastaminen rippileirillä on aina hieno ja koskettava juttu. Kummileirien järjestäminen vahvistaa kummiuden toteuttamista. Osatavoitteiden 2. kohta: Kastekokonaisuuden rakentaminen seurakuntalaisesta käsin, yhteydenpidon helppouden lisääminen. Osatavoitteiden 4. kohta: Käytännön eväiden antaminen, mitä se mahtaa tarkoittaa? Vuodet 0 2 v. on väärässä paikassa, kuuluu seuraavalle riville. 2. Hääyön todettiin jo osoittaneen innostavuutensa ja sen uskottiin vastaisuudessakin saavan kannatusta. Hääyö-projekti nostaa esiin tarpeen tiedottaa ja tarjota aitoja mahdollisuuksia siihen, että kirkollinen vihkiminen ei välttämättä merkitse isoja ja kalliita hääjuhlia tai isoa vierasjoukkoa. Kysyttiin, onko hääyö jumalanpalveluksessa olennaisinta? Jotta sisällöstä ei tarvitsisi tinkiä, on hääyö vastaisuudessa syytä toteuttaa kirkossa, jossa on tilat papin ja vihittävien rauhalliseen kohtaamiseen. Syksyn 2010 tilanteessa kirkon koristelemisessa ja kahvin keittämisessä käytettiin lastenohjaajia. Jatkossa on toivottavaa löytää tällaisiin tehtäviin vapaaehtoisia, koska ilta- ja yötyökorvauksin tästä työstä tulee tosi kallista. Vielä haluttiin korostaa sitä, että lapsen paikka on yöllä kotona, mielellään omassa sängyssään. Seurakunnan ei tule missään tapauksessa järjestää seurakunnan tiloihin lastenhoitoa hääyöhön osallistuville. On vihittävien vastuulla järjestää pienille lapsilleen turvallinen hoitaja kotiin. 3. Seurakunnan olohuone: On oikein kannatettava idea. Urbanisoituva ja kansainvälistyvä Tampere kaipaa laadukasta nuorten, nuorten aikuisten

8 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/2010 8(18) ja työikäisten kohtauspaikkaa. Sellaisia on jo muodostumassa yhteisen nuorisotyön mobilisoimista erityismessuista eri seurakuntien alueilla. Niitä ovat myös koulujen ja työpaikkojen erityisjumalanpalvelukset. Eräänä vaihtoehtoina voidaan pitää eurooppalaiseen tapaan Tampereen keskustan kahviloita / ravintoloita niin päivä- kuin iltakäyttöäkin ajatellen. Paikkojen hankkimista omaan omistukseen pidettiin kuitenkin vain harvoin onnistuvana ideana. 4. Kirkkojen profilointi: Tavoite kuulostaa kapulakieliseltä. Kysyttiinkin, mistä lupauksesta siinä puhutaan? Tämän kärkihankkeen todennäköistyminen tulee kyseeseen, kun seurakuntien määrää vähenee. Silloin on selvästi mahdollista tehdä sivukirkoista enemmän oman näköisiään, kuten esim. Helsingissä on Agricolan kirkosta muodostunut määrätynlaisen toiminnan piste. 5. Tasauskonsepti Tampereella: Konsepti pitää sisällään jo nykyisinkin pidettävät Yhteisvastuukeräykset paikallisine tempauksineen. Tasauskeräys keväällä ja syksyllä ja väljemmässä skaalassa Nenäpäivä-keräys loka-marraskuun taitteessa. Lisäksi ajankohtaiset katastrofit nostavat erityisiä tarpeita esiin aika ajoin. Kun toimijoita on monia, kannattaa huolellisesti pohtia, millaisella profiililla tätä kansallisen ja kansainvälisen vastuun elementtiä viedään eteenpäin. Yhteistyö monissa hankkeissa on kannatettavaa ja tekee tuloksesta myös merkittävämmän. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi: YKN, yhteisen seurakuntatyön johtaja, hallintosihteeri D:NUO: 244/30/ Kasvatustyön säästöt ja niiden edellyttämä työn priorisointi Esittely: Ehdotus: Päätös: Liite 46 Johtokunnan edellisessä kokouksessa käsiteltiin tätä tematiikkaa. Johtokunta antoi lapsityönjohtajalle ja nuorisotyönjohtajalle tehtäväksi valmistella taustamateriaalia linjausten tekemiseen. Lapsityönjohtajan valmistelema materiaali on liitteenä. Nuorisotyön vastaava materiaali esitellään kokouksessa. Lapsityönjohtaja ja nuorisotyönjohtaja ehdottavat, että johtokunta käy keskustelun ja priorisoi työtä mahdollisten säästötavoitteiden toteuttamiseksi. Lapsityön johtaja esitteli laatimansa taustamateriaalin säästöjen tekemisestä sekä supistusten vaikutuksesta lasten ja perheiden elämään. Hän

9 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/2010 9(18) kertoi lisäksi, miten yhteisessä varhaiskasvatuksessa on edetty johtokunnan tekemän priorisointilinjauksen mukaisesti. Kaikki muu linjauksissa mainittu on jo toteutunut, paitsi yhteistyöneuvottelut seurakuntien perhetyön väen kanssa voimavarojen järkeväksi yhdistämiseksi samojen ihmisten palvelemisessa (avoimet päiväkerhot ja perhekerhot). Varhaiskasvatukselta lähivuosina mahdollisesti edellytettävien säästöjen tekemisessä on tärkeää muistaa, ettei seuraavista asioista ole järkevää supistaa: Avoin päiväkerho se on toimintaa, jossa 2 lastenohjaajaa järjestää toimintaa kymmenille lapsille ja aikuisille. Koululaisten iltapäiväkoti toiminnan kautta saadaan lähes kaikki työmuodon tulot, vuositasolla yli Näillä tuloilla saadaan siis koko työmuodon tarvittavat toimintamäärärahat ja yhden lastenohjaajan henkilöstökulut. Lasten katedraali toiminta tukee kotien kristillistä kasvatusta, seurakuntien omaa toimintaa, sekä päivähoidon ja koulun uskontokasvatusta. Päiväkotikummitoiminta alle kouluikäisistä kastetuista lapsista noin 90 % on päivähoidossa, joten henkilökunnan tukeminen uskontokasvatuskysymyksissä on tärkeää. Sairaalan lastenosastoilla tehtävä työ lastenohjaajat tekevät siellä tärkeää työtä kriiseissä olevien lasten ja heidän perheittensä parissa. Säästöjä lähdetään etsimään * korottamalla iltapäiväkotitoiminnan kuukausimaksua * tarjoamalla elokuussa alkavaa päiväkerhotoimintaa 4-6 vuotiaille sekä heinäkuun loppuun mennessä 3 vuotta täyttäneille. Mikäli kaikki lapset eivät mahdu mukaan, etusija annetaan kirkon jäsenille ja nuorimmaiset jäävät jonoon. * ryhmä aloitetaan, mikäli siihen ilmoittautuu vähintään 10 lasta * vähentämällä kerhojen kokoontumiskertoja kolmesta kahteen vuorovuosina eri kerhopisteissä Mikäli nämä toimet eivät riitä säästöjen toteuttamiseksi, vähennetään harkitusti ja kunnan avoimen varhaiskasvatuksen ja ap-ip-toiminnasta vastaavien työntekijöiden kanssa neuvotellen muutama avoin päiväkerho ja yksi iltapäiväkoti. Nuorisotyön johtaja esitteli tämän jälkeen liitteen mukaisen ajatelman niistä kehittämistoimista, jotka voitaisiin seuraavien vuosien aikana toteuttaa ja mitä säästäminen tai hintojen nostaminen toimintaan vaikuttaa. Esittelyjen jälkeen johtokunta kävi keskustelun lapsi- ja nuorisotyön talouden kehittämistoimista. Keskeisenä periaatteena nähtiin se, että lapsija nuorisotyö tekee kaiken kaikkiaan niin perustavaa laatua olevaa seurakunnan työtä, ettei johtokunta pidä mahdollisena kovin suurien supistustoimien kohdentamista tälle sektorille. Kasvatus on erityinen prioriteetti ja keskeistä uudessakin strategiassa. Vain välttämätön supistetaan ja ensin katsotaan kaikki muu myös hintojen nostamiset ennen kuin puututaan

10 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/ (18) henkilöstöjen supistamiseen. Aikuisohjaajapalkkioita voisi vähentää ja sellaisia ulkopuolisia palveluja, joita ilman tullaan toimeen. Musiikkikasvatuksen toimintoja voitaisiin koota enemmän yhteen ja leiritoiminnan hintoja jonkin verran kohottaa. Rippikoulut ja leiritoiminta ovat nuorisotyön tehokkainta toimintaa ja siitä halutaan myös maksaakin ja erityisistä leireistä vieläkin selvemmin. Johtokunta kävi aiheesta keskustelun ja hyväksyi lapsi- ja nuorisotyön johtajien esittelyssä esittämät suuntaviivat lapsi- ja nuorisotyön talouden kehittämiseksi. Samalla päätettiin esittää selkeä vetoomus yhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle, että se pitäisi strategian keskeisestä toimintakokonaisuudesta, kasvatus- ja opetustoimesta, erityistä huolta, eikä kohdentaisi tähän työalaan kohtuuttomia supistustoimia. Muutoksenhaku: Tiedoksi: Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL.25:4) YKN, yhteisen seurakuntatyön johtaja, hallintojohtaja, hallintopäällikkö, talouspäällikkö D:NUO: 286/329/ Yhteisen nuorisotyön eräiden toimintojen siirtäminen Seurakuntien talolle Esittely: Tampereen seurakuntien Yhteinen kirkkovaltuusto päätti noin viisi vuotta sitten, että Kyttälästä tehdään Tampereen keskustan alueelle lapsi- ja nuorisotyön toiminnan keskustila. Tämän päätöksen perusteella toimintaa on keskitetty ja Kyttälän tiloja kehitetty niin, että se nykyisin on neljän keskustan alueella sijaitsevan seurakunnan (Kaleva-Tuomiokirkko- Pyynikki-Ruotsalainen) nuorisotoiminnan keskeinen ja lähes ainoa tila. Viikoittain musiikinopetuksen oppilaita, partiolaisia, kerholaisia, nuoria ja nuoria aikuisia käy tiloissa välillä. Tiloissa toimintaa on järjestetty kaikille päiville ja lähes joka tilassa. Kyttälän tiloista on tullut kirkon nuorisotyön toiminnallinen keskus. Lisäksi Kyttälän tiloissa on toiminut vuodesta 1969 lähtien yhteisen nuorisotyön toimistot. Se tarkoittaa nykyisin noin 26 eri henkilön työpistettä ja kaikkien nuorisotyöntekijöitten yhteisiä toimistotiloja; materiaalipalvelu, leirikeskus- ja retkimateriaalin lainauskeskus, partiotyön, musiikkikasvatuksen, liikuntakasvatuksen ja koulutyön keskukset. Keskustan alueen seurakuntien nuorisotyöntekijöiden toimistotilat ovat myös Kyttälässä. Seurakuntien talon toimitilojen uudelleenjärjestelyistä johtuen on syntynyt tilanne, jonka mukaan yhtymän johdon taholta on esitetty vakava vaatimus nuorisotyön toimistopalvelujen siirtämiseksi Näsinlinnankatu

11 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/ (18) 26 toimitiloihin. Sieltä voidaan osoittaa nykyisen tilanteen mukaan toimistotiloja niin paljon, että leirikeskus- ja retkimateriaalikeskusta lukuun ottamatta kaikille muille nuorisotyön yhteisille toimistopalveluille riittäisi sieltä tilaa. Yhtymän johdon ryhmä asetti viime kevään kaksihenkisen työryhmän (Pekka Niemi ja Kari Lähdesmäki) valmistelemaan asiaa. Työryhmä on kokoontunut kerran ja sen perustella on esitettävissä alustava suunnitelma ja myös arkkitehdin laatima alustava piirros sijoittelun mahdollisuuksista. Huolen aiheena mahdollisessa muutossa ei ole niinkään se, etteikö nuorisotyö pystyisi muuttamaan Seurakuntien talolle, vaan se, mitä tapahtuu keskustan alueen nuorisotyölle ja sen toimitiloille, jos vuosikymmeniä hyvin toiminut yhteistyörakennelma Kyttälän kiinteistössä nyt aiotaan esitetyllä tavalla hajottaa. Jos suunnitelmalla tähdätään Kyttälän kiinteistöjen myyntiin, mistä löydetään yhtä toimivat ja tarkoituksenmukaiset tilat seurakuntien nuorisotyölle jatkossa? Yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala kertoi johtokunnalle taustoja ja perusteluita sille, miksi toiminnan toimistotiloja on tiivistettävä ja miksi niitä keskitetään nimenomaan Seurakuntien talolle. Yhtymän toimitiloja on tiivistettävä koko kaupungin alueella ja myös keskustassa. Jos Kyttälän tiloista on kokonaan luovuttava, niin vastaavat toimitilat keskustan nuorisotyölle pyritään löytämään muualta. Retki- ja leirikeskusvälineiden lainaamoa ei viedä Näsille, vaan sille yritetään etsiä sopivat muut tilat. Samassa osoitteessa asioiden hoitaminen on helpompaa ja lapsi- ja nuorisotyö saa kuitenkin huomattavat tilat Seurakuntien talolta. Päätösehdotus: Päätös: Nuorisotyönjohtaja ehdottaa, että - Kasvatustyön johtokunta keskustelee asiasta ja antaa tarvittavia ohjeita yhteisen nuorisotyön toimistopalveluiden ja keskustan alueen nuorisotyön jatkokehittämiselle. Johtokunta keskusteli asiakohdasta ja merkitsi asian tässä vaiheessa tiedoksi. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 25:4) Tiedoksi: Yhteisen seurakuntatyön johtaja D:NUO: 287/021/ Lausunto yhtymän TTS:sta virat ja työsuhteet

12 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/ (18) Esittely: Yhteisen nuorisotyön talousarviota valmisteltaessa virkojen kohdalla käytiin jokaisen esillä olevan viran ja työsuhteen kohdalla paikallisen / toimialueen johdon kanssa perusteellinen neuvottelu ennen kuin työsuhde tai virkaesitys yhteisen nuorisotyön budjettiin liitettiin. Kaikki esimiehet puolustivat virkojen sijoittamista ja seurakuntiin sijoitettujen virkojen kohdalla esityksiä tuettiin myös ko. seurakuntien seurakuntaneuvostojen lausunnoilla. Tästä huolimatta talouden raamit eivät joustaneet, vaan YKN esittää, että nuorisotyön virka ja työsuhteita ei täytettäisi esitetyllä tavalla. Yhtymän hallintojohtajan kanssa on sen jälkeen käyty neuvotteluja Nuoret vaikuttajat Tampereella -projektityöntekijän työsuhteen määräaikaisesta (1 vuosi) jatkamisesta sillä edellytyksellä, että siihen saataisiin huomattavassa määrin ulkopuolista rahaa. Loput määrärahasta yhteinen nuorisotyö säästää muusta toiminnastaan. Nuorten aikuisten työ on Tampereella lähtenyt erinomaisesti käyntiin. YKV:n keväällä 2009 vahvistaman toimintaohjelman mukaisesti nuorten aikuisten yhteisöjä toimii jo Harjun seurakunnan mallin mukaisesti neljässä muussa seurakunnassa. Viimeiset nuorten aikuisten valtavat tilaisuudet Aleksanterin kirkolla ovat vetäneet väkeä parhaimmillaan 850 henkeä. Nuorten aikuisten työ tarvitsee panostusta ja resursseja ja siksi on välttämätöntä, että projektin työntekijän työsuhdetta jatkettaisiin vielä vuodella (5. vuosi), että nuorten aikuisten koordinaattori ei jäisi kasvavalla työalalla aivan yksin. Liite 47 Päätösehdotus: Päätös: Nuorisotyönjohtaja ehdottaa, että - Kasvatustyön johtokunta suostuu taloudellisen tilanteen takia muilta osin laadittuun yhtymän TTS:n ja sen virat ja työsuhteet osioon, mutta ehdottaa, että Nuoret vaikuttajat Tampereella projektin työntekijän työsuhdetta jatkettaisiin vielä vuodella edellytyksellä, että siihen saadaan huomattava osuus ulkopuolista rahoitusta. Päätösehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 25:4) Tiedoksi: YKN, hallintojohtaja, hallintopäällikkö, yhteisen seurakuntatyön johtaja D:LAP: 275/025/ Lapsityön henkilöstön kehittämissuunnitelma ja koulutussuunnitelma.

13 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/ (18) Esittely: Lapsityön talousarvioon 2011 on koulutusmäärärahoja varattu Niillä on tarkoitus kattaa sekä sisäisen että ulkoisen koulutuksen ja neuvottelupäivien kulut. Lähitulevaisuuden koulutuksissa on voitava vahvistaa työntekijöiden ammattitaitoa ja tarjota heille erityisesti Kirkkopolku hankkeen toteuttamisessa tarvittavaa tieto-taitoa. Henkilöstön kehittämissuunnitelmassa vuosille ovat esillä varhaiskasvatuksen pedagogiikka, varhaiskasvatuksen verkostoyhteistyö uskontokasvatuksessa, erilaisten perheiden kohtaaminen, kotien kristillisen kasvatuksen ja kummien tukeminen. Säästötavoitteiden takia lapsityö jätti tänä vuonna toteuttamatta joka 3. vuosi toteutetun työyhteisön koulutus- ja virkistysmatkan. Seuraavaa kaavaillaan vuodelle Tällä vuosituhannella lapsityössä on painotettu sisäistä koulutusta, jossa kaikki työntekijät pääsevät osallisiksi uudesta tiedosta ja kehittyvän työn edellyttämistä taidoista. Koulutussuunnitelmassa vuodelle 2011 on ainoastaan kolme anomusta ulkoiseen koulutukseen. Ne kaikki liittyvät sisällöllisesti työyhteisössämme tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Liite 48 Päätösehdotus: Päätös: Lapsityönjohtaja ehdottaa, että lapsityön henkilöstön kehittämissuunnitelma ja koulutussuunnitelma 2011 hyväksytään Päätösehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 25:4) Tiedoksi: YKN, henkilöstöpalvelupäällikkö, hakijat D:NUO: 278/022/ Nuorisotyönohjaajan viran täyttäminen Esittely: Tampereen seurakuntien yhteisessä nuorisotyön Messukylän seurakunnan alueella on avautunut rippikoulun jälkeiseen nuorisotyöhön erikoistuneen työntekijän paikka. Sitä paikkaa on sisäisesti ilmoittanut hakevansa Aitolahden seurakunnan alueella toimiva nuorisotyönohjaaja Kimmo Salonen. Virka tulisi täyttää mahdollisimman nopeasti, koska molempien seurakuntien rippikoulutyö on jo alkanut ja nuorisotyönohjaajalla on siinä keskeinen rooli. Koska Kimmo Salonen on nuorisotyön yksikön palveluksessa oleva työntekijä, hänet voidaan hallintopäällikkö Matti Järventien mukaan siir-

14 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/ (18) tää yksikön päätöksellä osaston vastuulla oleviin tehtäviin toisen seurakunnan alueelle yksikön sisäisillä päätöksillä. Kimmo Salonen on ollut Aitolahden alueella rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä noin 10 vuotta. Työmotivaation kannalta katsoen on perusteltua pyytää tehtävän vaihtamista aika ajoin. Työvaliokunta käsitteli asiaa ja tosi, että Kimmo Salonen täyttää Messukylän seurakuntaan tässä vaiheessa sijoitetun viran edellyttämät kriteerit ja suositti viran täyttämistä sitä avoimeksi julistamatta. Virkasäännön 5 4.mom. mukaan virka voidaan täyttää virkaa auki julistamatta, jos kohtaan 6 ja 8 ehdot viran pätevyyden määrittelystä täyttyvät. Vaikka ei ole tavallista täyttää virkaa sitä auki julistamatta, niin nyt se on perusteltua. Kimmo Salonen on kokenut nuorisotyönohjaaja ja hoitanut nuorisotyön osastossa rippikoulun jälkeisiä nuorisotyön tehtäviä monipuolisesti ja etenkin Yhtymän Koillisella yhteistyöalueella. Hän omaa viran vaatimat ammatilliset ja koulutusvaatimukset. Päätösehdotus: Päätös: Muutoksenhaku: Tiedoksi: Nuorisotyönjohtaja ehdottaa, että - nuorisotyönohjaaja Kimmo Salonen valittaisiin tässä vaiheessa Messukylän seurakunnan alueelle sijoitetun rippikoulun jälkeisen nuorisotyön nuorisotyönohjaajan viran vakinaiseksi hoitajaksi. Viran pl vtr 502. Vakinainen viranhoito alkaa ja jatkuu toistaiseksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. Tähän päätökseen voi hakea muutosta tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen yhteiselle kirkkoneuvostolle (KL. 24:3). Valittu henkilö, henkilöstöpalvelupäällikkö, palkkasihteeri, toimistonhoitaja, johtava nuorisotyönohjaaja D:NUO: 279/023/ Nuorisotyönohjaaja Mirva Mäkelän opintovapaa-anomus Esittely: Messukylän johtava nuorisotyönohjaaja Mirva Mäkelä anoo opintovapaata ajalle Perusteluna on intensiivisen opintojakson aikaansaamiseksi ylemmän AMK-tutkinnon suorittamista varten. Liite 49 Päätösehdotus: Nuorisotyönjohtaja ehdottaa, että

15 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/ (18) - Johtokunta myöntää Mirva Mäkelälle hänen anomansa palkattoman opintovapaan ajalle väliseksi ajaksi. - Samalla valitaan johtavan nuorisotyönohjaajan sijaiseksi samalle ajalle nuorisotyönohjaaja Kimmo Salonen. Palkkaus on vtr 503. Päätös: Muutoksenhaku: Tiedoksi: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tähän päätökseen voi hakea muutosta tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen yhteiselle kirkkoneuvostolle (KL. 24:3) hakija, henkilöstöpalvelusihteeri, palkkasihteeri D:LAP: 282/021/ Lastenohjaaja Leena Salokorven irtisanoutuminen alkaen Esittely: Päätösehdotus: Päätös: Muutoksenhaku: Tiedoksi: Lastenohjaaja Leena Salokorpi on ilmoittanut sanoutuvansa irti lastenohjaajan toimesta Lapsityönjohtaja ehdottaa, että lastenohjaaja Leena Salokorvelle myönnetään ero lastenohjaajan toimesta alkaen. Päätösehdotus hyväksyttiin. Tähän päätökseen voi hakea muutosta tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen yhteiselle kirkkoneuvostolle (KL. 24:3) hakija, henkilöstöpalvelusihteeri, palkkasihteeri 92 Muutoksenhaku ja kokouksen päätös Puheenjohtaja antoi kirkkolain mukaisen muutoksenhakuohjeen ja päätti kokouksen klo

16 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/ (18) OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Pykälät Liitetään pöytäkirjaan MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan oikaisuvaatimusta, kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla ryhtyä julkisista hankinnoista annetun lain mukaiseen hakemusmenettelyyn, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 ja 3 mom:n, Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, Muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 14 :n nojalla saa tehdä kirkollisvalitusta sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) vastainen, jos asian tutkiminen kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Pykälät OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Näsilinnankatu 26, Tampere Postiosoite: PL 226, Tampere Telekopio: (03) Sähköposti: hallinto@tampere-evlsrk.fi Pykälät Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle oikaisuvaatimusajan kuluessa. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

17 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/ (18) VALITUSOSOITUS Liitetään pöytäkirjaan Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kirkollisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kirkollisvalituksin myös asianosainen, seurakunnan / seurakuntayhtymän jäsen sekä kirkkoneuvosto / seurakuntaneuvosto / yhteinen kirkkoneuvosto. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Postiosoite: Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Telekopio: Puhelin: Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Kirkollisvalitus / alistusasia Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli, pykälät Käyntiosoite: Eteläpuisto 2 C, Tampere Postiosoite: Eteläpuisto 2 C, Tampere Telekopio: (03) Sähköposti: tampere.tuomiokapituli@evl.fi Valitusaika 30 päivää Kirkkohallitus, pykälät PL 185, (Satamakatu 11, Helsinki) Telekopio: Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Valitusaika 30 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

18 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 8/ (18) Hankinta-asian saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi H a k e m u s o s o i t u s Asian saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi Se, jota asia koskee, voi saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Hakemuksen tekeminen Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeudelle ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti aikeestaan panna asia vireille markkinaoikeudessa. Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen tiedot ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä. Markkinaoikeuden yhteystiedot Hakemus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: PL 118, HELSINKI Käyntiosoite: Erottajankatu 1 3, Helsinki Telekopionumero: (09) Lisätietoja Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 80 euroa ja markkinaoikeudessa 200 euroa jollei lain 6 tai 7 :stä muuta johdu.