SISÄLLYS 1 KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMINNAT VUONNA VARSINAINEN TOIMINTA 4. Hallinto 4. Jäsenistö 7 Jäsenistön kokoukset

Transkriptio

1 Kalevalaseura-säätiön toimintakertomus 2013 SISÄLLYS 1 KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMINNAT VUONNA VARSINAINEN TOIMINTA 4 Hallinto 4 Vuosikokous Hallitus Tilintarkastaja Taloustoimikunta ja rahanvartija Jäsenyydet, edustukset, lahjoitukset ja yhteistyö Jäsenistö 7 Jäsenistön kokoukset Henkilöstö ja toimisto 7 Henkilökunta Toimisto ja asiakaspalvelu Asiakirja-arkisto, valokuvat ja käsikirjasto Viestintä 8 Graafisen ilmeen uudistaminen Jäsenkirje Uutiskirje Verkkosivustot Facebook-sivut Mediaseurantapalvelu Apurahat ja tunnustuspalkinnot 9 Apurahat Apurahat kalevalamittaisen runouden tutkimukseen Tunnustuspalkinnot Kilpalaulu Kalevalasta -tunnustuspalkinnot Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot Tapahtumat ja hankkeet 10 Kalevalan päivän tapahtumat Seppeleenlasku Elias Lönnrotin patsaalle Seminaari: Esitys Kalevala-performanssi ilmaisjakelulehtenä Kalevalan päivä Lontoossa Kekrinpäivän tapahtumat Myytit ja uudet kuvitteelliset maailmat Luciferin viimeinen elämä Yhteistyöhankkeet 11 Monologiooppera Akseli Kilpalaulu Kalevalasta Taiteilijoiden Kalevala Venäjällä Kalevala yhdistää -hanke Kalevalan ja vietnamilaisen Mon man -eepoksen myytit Kalevala. L epica, la poesia orale, l arte, la musica Atti del Convegno Italialaisten säveltäjien Kalevala Pyörteitä-baletti

2 2 Kansainvälinen kantelekilpailu Kansainvälinen eepostutkijoiden seminaari 100 vuotta runolaulua Me kun runolle rupeemme, sata vuotta sirkutamme -konsertti Kilpailu Kalevalan aika on nyt! Seppien Kalevala Elokuva Santra ja puhuvat puut Filin ja Kalevalaseuran yhteistyö Frankfurtin kirjamessuilla 2014 Julkaisut ja tutkimus 13 Julkaisut Kirjailijoiden Kalevala. Kalevalaseuran 92. vuosikirja Tutkimus M. A. Castrénin teoksen Föreläsningar i Finsk Mythologien (1853) tutkimus- ja suomennoshanke Kalevalan käännökset 14 Nehvon vartio 14 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 15

3 3 KESKEISET TAVOITTEET JA TOIMINNAT VUONNA 2013 Kalevalaseura-säätiön tehtävänä on edistää, tukea ja tehdä tunnetuksi Kalevalaan, kalevalamittaisiin runoihin, muihin vanhoihin runoihin ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta ja taidetta sekä niitä yhdistäviä toimintoja ja uusia tulkintoja kotimaassa ja maailmalla. Tehtäväänsä Kalevalaseura toteuttaa tuottamalla Kalevalaan, vanhoihin runoihin ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää tietoa, tukemalla taloudellisesti niihin liittyvää tutkimusta ja taidetta, antamalla asiantuntija-apua Kalevalan kääntäjille sekä osallistumalla keskusteluun suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Seuran toiminnan painopiste on Suomessa, mutta se toimii myös ulkomailla. Kalevalaseuran toimintaympäristöön kuuluu tieteellisiä ja taiteellisia yhteisöjä, yleishyödyllisiä kulttuurijärjestöjä sekä apurahoja ja tunnustuspalkintoja myöntäviä säätiöitä. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Kalevalan, kansanperinteen ja suomalaisen kulttuuriperinnön parissa työskentelevät tutkijat ja taiteilijat, arkistot, museot, koulut ja instituutit sekä yliopistojen perinteen-, kielen-, kirjallisuuden- sekä taiteentutkimuksen oppiaineet. Myös Kalevalan kääntäjät, tutkijat ja taiteilijat ulkomailla kuuluvat seuran toimintakenttään. Kalevalaseura-säätiön toimintastrategiassa vuosiksi todetaan muun muassa, että säätiö pyrkii vahvistamaan toimintaansa kulttuuri-, julkaisu- ja tutkimusorganisaationa, profiloitumaan selkeästi toimialansa mukaisten tieteellisten ja taiteellisten hankkeiden tukijana sekä apurahojen ja tunnustuspalkintojen myöntäjänä, kehittämään kontakteja jäsenistöön ja hyödyntämään jäsenistön tietoja ja taitoja säätiön toiminnassa sekä vahvistamaan julkisuuskuvaansa luotettavan tiedon lähteenä, asiantuntijana ja hyvänä yhteistyökumppanina. Kalevalaseuran toimintaan kulttuuri-, julkaisu- ja tutkimusorganisaationa sisältyi vuonna 2013 seminaareja ja tapahtumia sekä Kalevalaseuran vuosikirjan tuottaminen ja toimittaminen. Kalevalaseura myönsi Kekrinpäivän tunnustuspalkintojen lisäksi Kilpalaulu Kalevalasta -ohjelmakilpailun tunnustuspalkinnot sekä kaksi apurahaa kalevalamittaisten runojen tutkimukseen. Kalevalaseura järjesti kertomusvuonna Kalevalan päivän ja kekrinpäivän tapahtumat Helsingissä. Kalevalan päivän ohjelmaan kuuluivat seppeleen lasku Elias Lönnrotin patsaalla, seminaari Esitys, Kalevala-performanssi Metro-lehden ilmaisjakelulehdessä sekä osallistuminen Lontoon suurlähetystössä järjestettyyn Kalevalan päivän juhlaan. Kalevalan päivänä sai ensi-iltansa myös Monologiooppera Akseli, jonka sävellystyötä ja librettoa Kalevalaseura oli tukenut vuonna Kekrinpäivän seminaarissa Myytit ja uudet kuvitteelliset maailmat Helsingin kirjamessuilla pohdittiin myyttien vaikutusta kirjailijoiden tuotantoon. Kekrinpäivän päätteeksi nähtiin Rax Rinnekankaan elokuvan Luciferin viimeinen elämä ensi-ilta. Kalevalaseura oli tukenut tämän elokuvan tuottamista, joka jatkoi saumattomasti päivän myytti-teemaa. Omien tapahtumiensa ja hankkeidensa lisäksi Kalevalaseura osallistui yhteistyökumppanina myös muiden tapahtumien toteuttamiseen, suunnitteluun ja tiedottamiseen sekä myönsi tapahtumille taloudellista tukea. Vuonna 2013 käynnistettiin Kalevalaseuran aloitteesta Taiteilijoiden Kalevala Venäjällä -hanke yhteistyössä Suomen Pietarin instituutin kanssa ja toteutettiin Juminkeko-säätiön kanssa näyttelyhanke Kalevalan ja vietnamilaisten Mon man -eepoksen myytit. Yhteistyötä jatkettiin myös mm. italialaisten säveltäjien ja Associazione Musicale Sergio Gaggian, Konserttikeskuksen, Kanteleliiton, SKS:n kansanrunousarkiston ja FILIn kanssa.

4 4 Seminaarien ja tapahtuminen toteuttamisessa hyödynnettiin jäsenistön kiinnostusta ja asiantuntemusta. Kontakteja jäsenistöönsä Kalevalaseura vahvisti järjestämällä seminaarien ja tapahtumien lisäksi kolme jäsentapahtumaa, aloittamalla sähköisen jäsenkirjeen julkaisemisen ja kehittämällä sisällöllisesti myös postitse lähetettävää jäsenkirjettä. Kalevalaseuran julkisuuskuvaa vahvistettiin tunnustuspalkintojen, apurahojen, tapahtumien ja julkaisujen lisäksi tehostamalla erityisesti viestintää, uudistamalla säätiön logo ja graafinen ilme sekä uudistamalla seuran kotisivut ja julkaisemalla uutisia Facebook-sivuilla. Kalevalaseura toteutti vuonna 2013 toiminta-ajatustaan monipuolisesti: tuotti Kalevalaa koskevaa uuttaa tietoa, tuki taloudellisesti siihen liittyvää tutkimusta, taidetta ja tapahtumia sekä osallistui keskusteluun suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Sääntöjen mukaan säätiön omaisuus on sijoitettava turvallisesti ja tuloa tuottavasti. Säätiön sijoitustoiminta on pitkäjänteistä, ja sen tavoitteena on varallisuuden tasainen ja pysyvä reaalinen kasvu sekä toiminnan edellyttämän kassavirran turvaaminen. Hajautuksen avulla tähdätään riskien pienentämiseen sekä rahaksi muutettavuuteen. Vastuullinen salkunhoito vaatii taloussuhdanteiden ennakoivaa seurantaa ja niihin reagoimista. Vuoden 2013 sijoitusympäristössä riskinotto kannatti edelleen. Riskittömät sijoitukset eivät tuottaneet: valtionlainojen reaalituotto jäi negatiiviseksi ja rahamarkkinat nollan tuntumaan. Osakemarkkinat ja yrityslainat tuottivat hyvin. Kalevalaseura-säätiön toiminta on sijoitustuottojen varassa, mikä nykyisissä taloussuhdanteissa on edellyttänyt myös riskin hyväksymistä. Osakkeiden osuus arvopapereista oli tilivuoden lopussa 67 %. Korkojen vähenevä tuotto on vaikuttanut sijoitusratkaisuihin. Siitä huolimatta, että yrityslainat ovat jo vuosia korvanneet valtionlainat, korkojen osuus arvopaperien tuotosta on jatkuvasti vähentynyt. Vuoden lopussa sijoitussalkun arvopapereista oli 28 % korkopapereita, mutta korkojen osuus arvopaperien kassavirrasta oli enää 16 %. Kassavirrasta 84 % oli osinkoja. Tämä yhdistelmä tuotti vielä toiminnalle riittävän kassavirran, mutta säätiön toiminnan tavoitteet ja kestävä varainkäyttö edellyttävät pitkällä tähtäyksellä tukevampaa varallisuuspohjaa. Arvopaperisalkun kehitys tilivuoden aikana oli +16 %. VARSINAINEN TOIMINTA Hallinto Vuosikokous Kalevalaseura-säätiön sääntöjen mukaan hallitus kokoontuu vuosikokoukseen kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä. Vuonna 2013 kokous pidettiin Kalevalaseurassa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin pääjohtaja Jussi Nuorteva ja sihteeriksi toiminnanjohtaja Ulla Piela. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin dosentti Irma- Riitta Järvinen ja museonjohtaja Tuija Wahlroos. Kokouksessa vahvistettiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2012 sekä todettiin tilintarkastuskertomus. Kokouksessa päätettiin myös vuoden 2013 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta, määrättiin kokouspalkkioiden suuruus, valittiin tilintarkastaja ja varatilitarkastaja, päätettiin uusien jäsenten ja kunniajäsenten kutsumisesta sekä valittiin hallitus vuodeksi Hallitus Säätiön asioista päättää hallitus, johon kuuluu seitsemän Kalevalaseura-säätiön jäsentä. Henkilö voi toimia hallituksessa enintään kolme peräkkäistä toimikautta. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

5 5 Vuosikokouksessa todettiin, että erovuorossa kahden toimikauden jälkeen olivat Seppo Knuuttila, Jussi Nuorteva sekä Hanna Snellman. Heidät todettiin vaalikelpoisiksi ja valittiin hallituksen jäseniksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi Hallituksen jäseniä vuonna 2013 olivat myös dosentti Irma-Riitta Järvinen, professori Hannu Saha, professori Hanna Snellman, kirjailija Antti Tuuri sekä museonjohtaja Tuija Wahlroos. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi yksimielisesti vuodeksi 2013 puheenjohtajaksi Seppo Knuuttilan ja varapuheenjohtajaksi Hannu Sahan. Hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana seitsemän kertaa: 30.1., (sähköpostikokous), (vuosikokous), (järjestäytymiskokous), 24.5., (yhdessä taloustoimikunnan kanssa) sekä Kertomusvuonna hallitus valmisteli yhdessä taloustoimikunnan kanssa Kalevalaseurasäätiön sijoitussuunnitelmaa vuosiksi Siihen liittyen hallitus perehtyi Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan julkaisuun Säätiöiden ja rahastojen kestävä varainkäyttö. Hallitus perehtyi vireillä olevaan säätiölakiuudistukseen ja yhtyi Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan siitä antamaan lausuntoon oikeusministeriölle. Hallitus otti kantaa myös Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan asettaman yliopistoyhteistyötoimikunnan mietintöön yliopistokorvauksista. Lisäksi hallitus tutustui Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan syksyllä 2013 toteuttaman jäsenkyselyn tuloksiin. Kyselyn tavoitteena oli selvittää säätiöiden ja rahastojen hallinnon nykytilannetta ja mahdollisia kehittämisalueita. Hallitus päätti, että Kalevalaseuran kehittämisalueisiin keskitytään keväällä 2014 järjestettävässä työseminaarissa. Tilintarkastaja Hallitus valitsi vuosikokouksessa tilintarkastajaksi toimikaudeksi 2013 KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Vastuullisena tilintarkastaja toimi KHT Jaana Salmi. Taloustoimikunta ja rahanvartija Hallitus asetti järjestäytymiskokouksessaan taloustoimikunnan toimikaudeksi 2013 ja vahvisti sen jäsenmääräksi kuusi varsinaista jäsentä ja yhden varajäsenen. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin kauppaneuvos Timo Karake, sijoitusjohtaja Mikko Koivusalo, ekonomi Marketta Jussila, professori Pekka Laaksonen, asianajaja Mikko Ojala sekä asiamies Ralf Sunell. Varajäseneksi valittiin asiamies Hannu Heikkilä. Taloustoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Ralf Sunellin ja varapuheenjohtajaksi Timo Karakkeen. Säätiön rahanvartijaksi valittiin Marketta Jussila, joka hoiti tehtävää luottamustoimisena. Taloustoimikunta kokoontui kolme kertaa: 16.5., (yhdessä hallituksen kanssa) sekä Taloustoimikunta teki hallitukselle suosituksia säätiön arvopaperisalkun hoidosta ja muista säätiön taloudellisiin asioihin liittyvistä kysymyksistä. Rahanvartija huolehti hallituksen hyväksymistä sijoitustoimenpiteistä, laati kokouksiin salkkuyhteenvedot sekä sijoitustapahtuma- ja kassavirtaraportit sekä valvoi tuloslaskelmien ja tasekirjan laadintaa. Toimikunta valmisteli hallitukselle hyväksyttäväksi myös sijoitussuunnitelman vuosiksi Suunnitelmassa kiinnitettiin erityistä huomiota säätiön nykyisen osakesalkun suureen kotimaisuusasteeseen sekä euroalueen laimeaan talouskasvuun.

6 6 Jäsenyydet, edustukset, lahjoitukset ja yhteistyö Jäsenyydet Kalevalaseura-säätiö oli kertomusvuonna Armas Launis -seuran, Kansantaiderahaston, Kanteleliiton, Konserttikeskus ry:n, M. A. Castrénin seuran, Paikkarin torpan tuki ry:n, Sibelius-Seuran, Suomen Kotiseutuliiton, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan, Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan, Tverinkarjalaisten ystävät -yhdistyksen sekä Yrjö Kilpinen -seuran jäsen. Edustukset Säätiöllä oli edustajat Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön edustajistossa (Ulla Piela ja Hanna Snellman), Kalevala-instituutin johtoryhmässä (Seppo Knuuttila ja Ulla Piela) sekä Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnassa (Ulla Piela). Ulla Piela edusti Kalevalaseura-säätiötä Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan sääntömääräisessä syyskokouksessa Hanna Snellman ja Ulla Piela osallistuivat säätiön edustajina Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön edustajiston kevätkokoukseen ja syyskokoukseen Ulla Piela edusti säätiötä Kiinteistö Oy Mariankatu 7:n yhtiökokouksessa Marketta Jussila edusti Kalevalaseura-säätiötä Sanoma Oyj:n yhtiökokouksessa 3.4. Marketta Jussila ja Ulla Piela osallistuivat SEB Varainhoidon säätiöseminaariin Seppo Knuuttila ja Ulla Piela edustivat Kalevalaseuraa professori Pekka Hakamiehen 60-vuotisvastaanotolla Turussa Lahjoitukset Kalevalaseura lahjoitti yhdessä Suomen Kulttuurirahaston ja Opetushallituksen kanssa Taiteilijoiden Kalevala -teoksen (toim. Ulla Piela, SKS, Helsinki 2009) kaikkiin Suomen lukioihin (421 kpl). Teokset postitettiin kouluihin lokakuussa. Teokset saatiin SKS:lta, joka halusi pienentää kirjavarastoaan. Yhteistyö Yhteistyötä tehtiin kertomusvuonna lukuisten seurojen, instituutioiden ja yhteisöjen kanssa, muun muassa Alpo Aaltokoski Companyn, Associazione Musicale Sergio Gaggian, Ateneumin taidemuseon, Bad Taste Ltd:n/Rax Rinnekankaan, FILIn, Gallen- Kallelan museon, Helsingin yliopiston filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen folkloristiikan sekä kansatieteen oppiaineen, Itä-Suomen yliopiston Suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaineryhmän ja perinnetieteen oppiaineen, Juminkeko-säätiön, Konserttikeskus ry:n, Opetushallituksen, Sibelius- Akatemian Kansanmusiikin osaston, Solid Angle Oy:n, Suomalaisen Kamariooppera ry:n, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusosaston, Suomalais-ugrilaisen seuran, Suomen Kulttuurirahaston, Suomen Pietarin instituutin sekä Äidinkielen opettajain liiton kanssa. Kalevalaseura-säätiö tuki taloudellisesti SKS:n vireille panemaa hanketta kansanrunouden professori A. R. Niemen ( ) muotokuvan maalauttamisesta. Niemi teki merkittävän uran Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa ja Helsingin yliopistossa kansanrunouden tutkijana ja opettajana sekä koulunopettajana Helsingissä. Hän oli liettualaisen folkloren tallentaja ja tutkija sekä Liettuan koululaitoksen kehittäjä ja kulttuurin tunnetuksi tekijä. Suomessa Niemi tunnetaan erityisesti Elias Lönnrotin ja kalevalamittaisen runouden tutkijana. Professori Lotte Tarkka tutustui Helsingin yliopiston folkloristiikan opiskelijoiden kanssa säätiön toimintaan Kalevalaseurassa vieraili Mr. Abraham Anthony, jonka aikomuksena on kääntää Kalevala malayalamin kielelle. Yhdessä Bui Viet Hoan kanssa seurassa vieraili Vietnamin Folklore-seuran edustajana professori Le Hong Ly (Vietnamese Academy of Social Sciences Institute For Cultural Studies).

7 7 Jäsenistö Kalevalaseura-säätiön jäsenistöön kuuluu kunniajäseniä, kotimaisia jäseniä ja ulkomaisia jäseniä. Hallitus kutsui vuosikokouksessa säätiön uusiksi kotimaisiksi jäseniksi 14 henkilöä ja ulkomaisiksi jäseniksi viisi henkilöä, jotka ovat ansioituneet Kalevalaan tai suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvässä tutkimuksessa tai taiteessa. He ovat FT Petja Aarnipuu, FT Pasi Enges, asiamies Hannu Heikkilä, taidemaalari Helena Junttila, FT Elina Kahla, FT Karina Lukin, ekonomi Marketta Jussila, kauppaneuvos Timo Karake, sijoitusjohtaja Mikko Koivusalo, asianajaja Mikko Ojala, taidemaalari Outi Pieski, FM Eila Stepanova, asiamies Ralf Sunell ja MuT Timo Väänänen. Ulkomaisiksi jäseniksi kutsuttiin säveltäjä Silvia Colasanti, Ph.D Mr. Frog, professori Helena Halmari, muusikko Sinikka Langeland ja Unkari-Suomi Seuran puheenjohtaja Enikö Szíj. Vuoden päättyessä Kalevalaseura-säätiön jäsenistöön kuului 465 henkilöä. Kotimaisia jäseniä oli 336 ja ulkomaisia 129. Jäsenistön kokoukset Kalevalaseura-säätiö järjesti vuonna 2013 kolme jäsenten kokousta. Kalevalan päivänä 28. helmikuuta Tieteiden talossa järjestetyssä kokouksessa käsiteltiin Kalevalaseuran toimintaa, menneitä ja tulevia. Asiaa esittelivät Kalevalaseuran puheenjohtaja Seppo Knuuttila, rahanvartija Marketta Jussila, toiminnanjohtaja Ulla Piela sekä tiedottaja Elina Lampela. Toukokuussa Tallinnassa Suomen Viron-instituutissa pidetyssä seminaarissa Kalevala ja Kalevipoeg eeposten erilaiset elämät pohdittiin Kalevalan ja Kalevipoegin syntyhistorioiden ja sisältöjen eroja sekä niiden vaikutuksia jälkimaailmaan. Luennoitsijoina olivat FT Petja Aarnipuu, tohtori Sirje Olesk, dosentti Lassi Saressalo sekä professori Kärt Summatavet. Seminaarin juonsi Ulla Piela. Seminaari oli tarkoitettu erityisesti Kalevalaseuran jäsenille Suomessa ja Virossa mutta myös muille Kalevalasta ja Kalevipoegista kiinnostuneille. Toinen jäsenten tapahtuma, Saagailta, järjestettiin syyskuussa Tieteiden talolla. Tilaisuudessa puhuivat saagojen kääntäjä, kirjailija Antti Tuuri sekä väitöskirjaa saagojen lainsuojattomista valmisteleva FL Joonas Ahola. Antti Tuuri kertoi islantilaisten saagojen käännöstöistään, Ahola puolestaan saagoissa esiintyvistä lainsuojattomista sekä saagojen ja muun islantilaisen aikalaiskirjallisuuden välisestä vuoropuhelusta. Ulla Piela johdatteli puhetta. Jokaiseen tilaisuuteen osallistui parisenkymmentä henkilöä. Henkilöstö ja toimisto Henkilökunta Säätiöllä oli vuonna 2013 kaksi vakituista toimihenkilöä: tiedottaja FM Elina Lampela sekä toiminnanjohtaja FT Ulla Piela. Säätiö palkkasi henkilöitä myös Nehvon vartion ylläpitoon, siivous- ja kunnostustöihin. Kirjanpitopalvelut ostettiin Töölön Laskenta Oy:stä. Elina Lampela osallistui huhtikuussa Ratekoulutuksen järjestämään yhden päivän mittaiseen koulutukseen Miten saan näkyvyyttä kulttuurimediassa? Toimisto ja asiakaspalvelu Toimiston henkilökunta vastasi hallituksen päätösten mukaisesti säätiön toiminnan toteuttamisesta: valmisteli ja huolehti kokouksiin, tapahtumiin, hankkeisiin, julkaisuihin, hallintoon ja talouteen liittyvät asiat, palveli asiakkaita sähköpostitse,

8 8 puhelimitse ja kirjeitse sekä välitti tiedot tunnustuspalkinnoista, tapahtumista ja seminaareista jäsenistölle ja tiedotusvälineille. Jäsenkirjeitä postitettiin kuusi. Vuosikokouksessa kutsutuille uusille jäsenille lähetettiin tiedote seuran toiminnasta ja tulevista tapahtumista joko suomeksi tai englanniksi. Jäsenille ja muille sidosryhmille lähetettiin myös kutsut säätiön järjestämiin tapahtumiin. Toimisto sijaitsee säätiön omistamassa huoneistossa Helsingissä, osoitteessa Mariankatu 7 C. Asiakirja-arkisto, valokuvat ja käsikirjasto Kalevalaseura-säätiön asiakirja-aineisto arkistoitiin vuodelta Myös pöytäkirjojen asiasanahakemistot laadittiin vuodelta Digitaaliseen kuva-arkistoon kertyi valokuvia säätiön järjestämistä tapahtumista ja tilaisuuksista. Säätiön käsikirjastoa kartutettiin Kalevalaan, kansanrunouteen ja suomalaiseen kulttuurihistoriaan liittyvällä tutkimuskirjallisuudella. Kalevalaseura-säätiön vuonna 2012 vuokraamassa arkisto- ja varastotilassa (MJP- Kiinteistöt Oy, Hämeentie 157, Helsinki) on säätiön hallintoon ja talouteen sekä varsinaiseen toimintaan liittyvää aineistoa. Lisäksi varastossa on Kalevalaseuran vuosikirjoja sekä Taiteilijoiden Kalevala -teosta. Viestintä Kalevalaseuran viestintää, asiakaspalvelua sekä yhteyksiä jäsenistöön, yhteisyökumppaneihin ja mediaan kehitettiin kertomusvuonna määrätietoisesti. Erityisesti keskityttiin verkkoviestintään. Uudet verkkosivut julkaistiin kesäkuun alussa ja samaan aikaan aloitettiin laajalle yleisölle suunnatun sähköisen uutiskirjeen sekä sähköisen jäsenkirjeen julkaiseminen. Verkkosivujen julkaisun yhteydessä julkistettiin myös Kalevalaseuran päivitetty graafinen ilme. Kalevalaseuralla on lisäksi Facebook-sivut, joiden kautta tiedotetaan sekä omista että muiden tahojen alaan liittyvistä tapahtumista ja julkaisuista. Tiedot tunnustuspalkinnoista, tapahtumista ja seminaareista välitettiin jäsenistön lisäksi myös yhteistyökumppaneille ja medialle. Jokaiselle tapahtumalle määriteltiin kohderyhmä, jolle tiedote median ja yhteistyökumppaneiden lisäksi toimitettiin. Graafisen ilmeen uudistaminen Graafikko Ossi Gustafsson päivitti Kalevalaseuran logon alkuperäistä Akseli Gallen- Kallelan suunnittelemaa tunnusta kunnioittaen. Logon päivityksen lisäksi Gustafsson suunnitteli Kalevalaseuralle uudet kirjepaperit, kirjekuoret, käyntikortit, jäsenkirjat, kansiot ja PowerPoint-esityspohjan. Jäsenkirje Jäsenkirje on jäsenviestinnän pääkanava. Jäsenkirjeitä lähetettiin kuusi. Jäsenillä oli vuonna 2013 mahdollisuus tilata jäsenkirje paperisen sijaan sähköisenä versiona sähköpostiinsa. Kirjeessä tiedotetaan säätiön tapahtumista, yhteistyöprojekteista ja palkinnoista sekä muusta jäsenkuntaa kiinnostavasta toiminnasta. Jäsenkirjeessä julkaistaan myös toimitettuja tekstejä, kuten haastatteluja. Uutiskirje Uutiskirje on suunnattu laajalle yleisölle, joka on kiinnostunut Kalevalaseuran toiminnasta ja kulttuuriperinnöstä. Ensimmäinen uutiskirje lähetettiin kesäkuussa. Yhteensä uutiskirjeitä lähetettiin kolme vuonna Uutiskirje oli mahdollista tilata Kalevalaseuran verkkosivuilta omaan sähköpostiin. Lisäksi se lähetettiin Kalevalaseuran sidosryhmille, joita ei jäsenkirjeellä tavoiteta. Uutiskirjeen sisältö on pääsääntöisesti

9 9 sama kuin jäsenkirjeen, jäsenasioita lukuun ottamatta. Sekä jäsenkirje että uutiskirje tehdään MailChimp-ohjelmalla. Verkkosivustot Kalevalaseuran verkkosivu-uudistuksen toteutti Solid Angle Oy. Sivut rakennettiin Wordpress-käyttöliittymälle, joten niitä alettiin päivittää Kalevalaseurassa. Verkkosivujen käyttöä ja kävijämääriä seurattiin Google Analytics -ohjelmalla. Verkkosivujen lisäksi Kalevalaseuralla on kaksi erillistä sivustoa: Kalevalan kulttuurihistoria ( sekä peruskoululaisille tarkoitettu sivusto Kalevalan kankahilla ( Facebook-sivut Kalevalaseuran Facebook-sivut ovat osoitteessa Ne avattiin huhtikuussa Sivuille on rakennettu Kalevalaseuran vaiheita esittelevä aikajana. Sivuilla kerrotaan Kalevalaseuran ja muiden alan toimijoiden ajankohtaisista tapahtumista ja julkaisuista. Kertomusvuoden loppuun mennessä sivuilla oli noin 300 tykkääjää. Mediaseurantapalvelu Kalevalan ja Kalevalaseuran näkyvyyttä sähköisessä mediassa seurattiin kertomusvuonna Meltwater News Mediaseurantapalvelun avulla. Uutiset listautuvat Kalevalaseuran verkkosivujen etusivulle. Apurahat ja tunnustuspalkinnot Apurahat Apurahat kalevalamittaisen runouden tutkimukseen Kalevalaseuran hallitus myönsi kaksi apurahaa kalevalamittaisten runojen tutkimukseen. Ph.D Frog sai väitöksen jälkeiseen tutkimukseensa The Song of Lemminkäinen: A Finno-Karelian Epic and Myth in Parallax Perspective kokovuotisen apurahan. FM, Muk Heidi Haapoja sai puolen vuoden apurahan väitöstutkimukseensa Runosilta ajattomaan aikaan kalevalamittaiseen nykyrunonlauluun liittyvä puhe. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä viisi. Apurahojen myötä juhlistettiin Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen ensimmäisen professorin Kaarle Krohnin ( ) syntymää, josta tuli vuonna 2013 kuluneeksi 150 vuotta. Tunnustuspalkinnot Kilpalaulu Kalevalasta -tunnustuspalkinnot Kalevalaseuran hallitus myönsi kolmelle ohjelmaryhmälle, yhteensä yhdeksälle henkilölle, tunnustuspalkinnot menestymisestä Kalevalaseuran ja Konserttikeskuksen järjestämässä Kilpalaulu Kalevalasta -ohjelmakilpailussa. Tunnustuspalkinnon saivat Orffitorkesterin Haloo Kalevala, Puhti-yhtyeen Lempee ja lovee sekä Jukka Itkosen ja Jukka Nykäsen musiikkiteatteriesitys Terveisiä Kalevalasta. Palkinnot julkistettiin Kalevalan päivän seminaarissa Esitys Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot Kalevalaseuran hallitus myönsi vuoden 2013 Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot kymmenelle suomalaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön parissa ansioituneelle henkilölle. Palkinnot jaettiin Kalevalaseuran kekrinpäivän seminaarissa Helsingin kirjamessuilla lauantaina Tanssija-koreografi, akateemikko Marjo Kuuselalle myönnettiin palkinto arvokkaasta työstä taiteen ja kulttuurin alalla. Tieteen parista Kalevalaseura palkitsi akateemikko Arvo Krikmannin ja professori Ulrika Wolf-Knutsin. Nuoren taiteilijan palkinnon saivat Mustarinda-seuran perustajat Alma Heikkilä ja Antti Majava. Perinteen taitajien ja tallentajien palkinnon sai viisi henkilöä: Suomalaisen Kirjallisuuden

10 10 Seuran Kansanrunousarkiston aineistoja kartuttaneet kirjoittajat Anneli Hietala, Elvi Löhönen, Niilo Rytkönen ja Pirkko Äyräs sekä aunuksenkarjalan kielellä sanoittava laulaja-lauluntekijä Santtu Karhu. Tapahtumat ja hankkeet Kalevalan päivän tapahtumat Seppeleenlasku Elias Lönnrotin patsaalle Kalevalaseura-säätiö laski perinteiseen tapaan Kalevalan päivänä seppeleen Elias Lönnrotin patsaalle Helsingissä Lönnrotin puistikossa. Puheen patsaalla piti FT Petja Aarnipuu. Ennen seppeleenlaskua Sibelius-Akatemian opiskelijoiden lauluryhmä lauloi Kalevalaa osana vuorokauden kestänyttä Suuri Kalevalan läpilaulanta -tapahtumaansa. Seminaari: Esitys Kalevalan päivän seminaarissa Valkoisessa salissa pohdittiin sitä, kuinka sanoista ja sävelistä syntyy esityksiä. Kalevalaseuran puheenjohtaja, professori Seppo Knuuttila avasi seminaarin, jossa puhuivat professori emeritus Heikki Laitinen, FT Elke Albrecht, lehtori, MuT Anna-Kaisa Liedes sekä kansanlaulaja ja kansanlaulun opettaja Veera Voima. Seminaarin päätteeksi julkistettiin Kilpalaulu Kalevalasta -ohjelmakilpailun voittajat, ja voittajaryhmät esiintyivät. Kalevala-performanssi ilmaisjakelulehtenä Graafikko Anne Pasanen, Kalevalaseura ja Metro-lehti toteuttivat Kalevalan päivänä performanssin, jossa ideana oli saattaa Kalevala kaikkien kaupunkilaisten näkyville ja ulottuville arkipäiväisessä ympäristössä, liikennevälineissä. Performanssi toteutettiin julkaisemalla Kalevala-ilmaisjakelulehti Metro-lehden välissä, joka oli jaossa kaikissa Helsingin julkisissa liikennevälineissä. Lehteen oli valikoitu eepoksen kaksi runoa. Performanssin avulla haluttiin tutkia, minkälaisen vastaanoton Kalevala saa, kun sitä lukee arkipäiväisestä, mainoslehden tapaisesta julkaisusta. Lehteen tarttuneiden reaktioita oli mahdollista seurata vain satunnaisesti: jotkut lukijoista uppoutuivat siihen ilmiselvästi hyvillään ja keskittyneesti, jotkut selailivat sitä hämmentyneen hajamielisesti, ja jotkut viskasivat sen jäteperikeräykseen kuin minkä tahansa mainoslehden. Kalevalan päivä Lontoossa Lontoossa Suomen suurlähetystössä pidetyssä Kalevalan päivän juhlassa Kalevalaseuraa edusti dosentti Irma-Riitta Järvinen. Hän piti tilaisuudessa puheen Kalevala and the World of Sounds. Tilaisuudessa julkistettiin myös Kalevalaäänikirja (12 CD-levyä, Naxos Audiobooks), jonka lukee Kalevalan 1980-luvulla englanniksi kääntänyt Keith Bosley. Kekrinpäivän tapahtumat Myytit ja uudet kuvitteelliset maailmat Kekrinpäivän seminaarissa Helsingin kirjamessuilla pohdittiin myyttien vaikutusta kirjailijoiden teksteihin. Seminaarissa puhuivat kirjailijat Johanna Sinisalo, Marko Hautala, Johanna Venho, Jyrki Kiiskinen sekä Sirpa Kähkönen. He pohtivat puheenvuoroissaan myyttejä ja kertoivat, miten myyttien maailma on vaikuttanut heidän tuotantoonsa, inspiroinut luomaan uusia maailmoja. Lopuksi elokuvaohjaaja Rax Rinnekangas kertoi elokuvastaan Luciferin viimeinen elämä, jonka tuotantoa Kalevalaseura on tukenut. Seminaarissa julkistettiin myös Kalevalaseuran 92. vuosikirja Kirjailijoiden Kalevala. Kalevalaseuran puheenjohtaja professori Seppo Knuuttila avasi seminaarin ja

11 11 toiminnanjohtaja Ulla Piela esitteli vuosikirjan sisällön ja kirjoittajat. Tilaisuudessa jaettiin myös Kekrinpäivän tunnustuspalkinnot. Luciferin viimeinen elämä Kekrinpäivä päättyi Rax Rinnekankaan elokuvan Luciferin viimeinen elämä ensi-iltaan Kino K-13:ssa. Elokuva jatkoi seminaarin myytti-teema saumattomasti. Elokuvaa saapui katsomaan noin 50 Kalevalaseuran kutsumaa vierasta. Yhteistyöhankkeet Kalevalaseura-säätiö osallistui yhteistyökumppanina usean eri tapahtuman suunnittelemiseen, toteuttamiseen ja tiedottamiseen sekä myönsi tapahtumille taloudellista tukea. Monologiooppera Akseli Monologioppeera Akseli kantaesitettiin Kalevalan päivänä Ooppera on tehty baritoni Jorma Hynniselle. Sävellys on Kimmo Hakolan ja libretto Pekka Hakon. Kalevalaseura tuki oopperan sävellystyötä ja librettoa vuonna Sen tuottivat Ateneumin taidemuseo ja Suomalainen Kamariooppera yhteistyössä Kamariorkesteri Avanti!n kanssa. Esityksiä oli Helsingissä yhteensä yhdeksän. Loppuvuonna 2013 ooppera esitettiin myös Joensuussa, Kuusamossa, Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Ooppera kertoo Akseli Gallen-Kallelan elämästä hänen mielenmaisemiensa ja näkyjensä kautta. Niitä hallitsevat koskematon korpi ja sydänmaiden kansanihmiset, nuoruuden Pariisin ilot ja pettymykset, syvä rakkaus Mary-vaimoon, elinikäinen ystävä Louis Sparre, tyttären kuolema, kalevalainen maailma, taiteen tekemisen intohimot ja ihanteet, levottomuus ja kaukokaipuu, Afrikan valo ja kauneuden huuma sekä kuoleman salaisuus. Kilpalaulu Kalevalasta Kalevalaseura ja Konserttikeskus järjestivät vuoden 2012 lopulla ohjelmakilpailun, joka haastoi musiikkialan ammattilaiset ideoimaan koulukonserttiohjelmia lapsille ja nuorille. Kilpailun tavoitteena oli saada Konserttikeskuksen ohjelmistoon noin 40 minuutin mittaisia korkeatasoisia esityksiä, jotka tekevät Kalevalaa tutuksi rennolla otteella. Tammikuussa 2013 päättyneeseen kilpailuun saapui ohjelmaideoita ympäri Suomen kaikkiaan 27. Tuomaristo päätti palkita kolme ohjelmaideaa: Orffit-orkesterin Haloo Kalevala, Puhtiyhtyeen Lempee ja lovee sekä Jukka Itkosen ja Jukka Nykäsen musiikkiteatteriesityksen Terveisiä Kalevalasta. Tunnustuspalkinnot jaettiin voittajille Kalevalaseuran järjestämässä Kalevalan päivän seminaarissa Valkoisessa salissa Vuoden loppupuolella ohjelmaideat työstettiin esityskuntoon Kalevalaseuran tuella. Tuomariston puheenjohtajana toimi säveltäjä, muusikko ja kapellimestari Kirmo Lintinen. Jäseninä olivat Konserttikeskuksen taiteellinen koordinaattori, musiikkituotannon lehtori Reijo Karvonen, Konserttikeskuksen projektikoordinaattori, muusikko Mari Kätkä sekä Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Piela. Taiteilijoiden Kalevala Venäjällä Kalevalaseura ja Suomen Pietarin instituutti käynnistivät kertomusvuonna Taiteilijoiden Kalevala Venäjällä -hankkeen. Projektiin kutsuttiin seitsemän venäläistä kuvataiteilijaa: Igor Baranov, Tatiana Tšursinova, Natalia Egorova, Antonina Jufa, Aleksandr Novoselov, Sergei Terentjev ja Irina Zatulovskaja. Mukaan kutsutut taiteilijat luovat oman tulkintansa Kalevalasta. He saavat valita eepoksesta ne runot ja aiheet, joita haluavat teoksissaan tulkita. Kalevalaseura järjesti taiteilijoille työpajan Ilomantsin Nehvonniemessä Työpajaan osallistui viisi taiteilijaa. Työpajan vetäjinä olivat Kalevalaseuran

12 12 toiminnanjohtaja Ulla Piela ja tiedottaja Elina Lampela sekä Suomen Pietarin instituutin johtaja Elina Kahla. Tulkkina toimi Elena Veshnyakova Suomen Pietarin instituutista. Työpajan aikana taiteilijat tutustuivat Ilomantsin rikkaaseen runolauluhistoriaan, keskustelivat Kalevalan herättämistä kysymyksistä ja hioivat suunnitelmiaan ja töidensä aiheita. Hanke jatkuu vuonna 2014, kun työt asetetaan esille Pietarissa, Viipurissa ja Petroskoissa. Suomeen näyttely saadaan vuonna Kalevala yhdistää -hanke Kalevalaseura suunnitteli yhdessä Venäläisen museon, Suomen Pietarin instituutin ja Turun Pietari-seuran kanssa hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä Kalevalan ja sen kulttuurihistorian tuntemusta Venäjällä suomen kielen opiskelijoiden sekä pietarilaisten koululaisten keskuudessa. Hanke toteutetaan vuosina Siihen liittyen Ulla Piela kävi tammikuussa luennoimassa Pietarissa Suomen Pietarin instituutissa Kalevala yhdistää -seminaarissa otsikolla Kalevalan tulkintoja nyky- Suomessa sekä Turun suomenkielisellä työväenopistolla Kalevalan käännöksistä ja niiden merkityksestä Turun Pietari-seuran järjestämässä tilaisuudessa. Kalevalan ja vietnamilaisen Mon man -eepoksen myytit Kalevalaseura-säätiön ja Juminkeko-säätiön vuonna 2011 käynnistämä hanke Kalevalan ja vietnamilaisen Mon man -eepoksen myytit jatkui vuonna Vietnamilaisilta taiteilijoilta tilatut teokset valmistuivat ja ne asetettiin kesäkuussa näyttelyyn Juminkekoon Kuhmoon. Näyttelyssä oli mukana kahdeksan vietnamilaista taiteilijaa. Kukin taiteilija loi teoksensa tutustuttuaan sekä Kalevalaan että Vietnamin Mon Man - eepokseen. Taiteilijoilta tilattiin yksi työ kummastakin eepoksesta sekä yksi työ oman valinnan mukaan jommastakummasta eepoksesta. Syksyllä näyttely nähtiin Helsingissä Pasilan kirjastossa, josta se siirtyi loppuvuonna Vietnamiin. Näyttely on jatkoa Kalevalaseura-säätiön Taiteilijoiden Kalevala -hankkeelle, jossa on jo useamman vuoden ajan tarkasteltu Kalevalan myyttien visuaalisia tulkintoja eri maissa ja kulttuureissa. Kalevala. L epica, la poesia orale, l arte, la musica Atti del Convegno Italiankielinen konferenssijulkaisu (Kalevala. Suomalainen ja karjalainen epiikka, kansanrunous, taide ja musiikki) perustuu Kalevalaseuran yhteistyössä Associazione Musicale Sergio Gaggian ja Regione autonoma Friuli Venezia Giulian kanssa vuonna 2011 järjestämän konferenssin esitelmiin. Esitelmissä käsiteltiin suomalais-karjalaiseen ja laajemmin itämerensuomalaiseen epiikkaan, mytologiaan ja rituaaleihin liittyviä teemoja sekä niiden kytkeytymistä suomalaiseen kuvataiteeseen, teatteriin ja musiikkiin. Kirjan toimittaa tutkija, kääntäjä Vesa Matteo Piludu. Kalevalaseura tuki toimitustyötä taloudellisesti. Teos ilmestyy vuonna Italialaisten säveltäjien Kalevala Italialainen säveltäjä Silvia Colasanti teki Kalevalan innoittamana sävellyksen Tuli tuhmaksi rupesi, joka kantaesitettiin Kuhmon Kamarimusiikin konsertissa Helsingissä Teos esitettiin myös Kuhmon Kamarimusiikki -juhlilla. Säveltäjien Kalevala -hanke jatkui vuonna 2013, kun säveltäjä Davide Pitis teki oman sävellyksensä Vilu mulle virttä virkkoi. Kalevalaseuran yhteistyökumppaneina ja yhdyshenkilöinä säveltäjien kanssa ovat Vesa Matteo Piludu ja pianisti, kulttuurituottaja Andrea Rucli. Hanketta toteutetaan yhdessä Associazione Musicale Sergio Gaggian kanssa Kalevalaseuran tukemana. Pyörteitä -baletti Alpo Aaltokoski Company toteutti Uuno Klamin ( ) keskeneräiseksi jääneen Pyörteitä-baletin näyttämökantaesityksen elokuussa 2011 Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Ensi-ilta oli ; muita näytöksiä oli viisi. Kalevalaseura tuki tuolloin hanketta.

13 13 Baletti pohjautuu abstraktiin kuvaukseen sammon taonnasta. Näyttämökantaesitystä suunniteltiin Kansallisoopperaan 1950-luvun lopulla, mutta teos ei valmistunut ja esitystä jouduttiin lykkäämään. Klamin kuollessa 1961 teos jäi keskeneräiseksi. Viime vuosikymmenellä Kalevi Aho sävelsi balettiin kolmannen eli viimeisen näytöksen. Baletti sai vuonna 2011 kiittävän vastaanoton loistavan koreografian ja lavastuksen vuoksi. Baletin uusintaesitykset ovat vuonna 2014: Kalevalaseura tukee uusintaesitysten järjestämistä. Kansainvälinen kantelekilpailu Kalevalaseura tuki pääyhteistyökumppanina Kanteleliiton kansainvälisen kantelekilpailun järjestämistä Tampereella Kilpailun tavoitteena oli lisätä kansainvälistä yhteistyötä kanteleen parissa toimivien tahojen kesken sekä valistaa suomalaista yleisöä kansallissoittimemme kansainvälisistä yhteyksistä. Kansainvälinen eepostutkijoiden seminaari Kalevalaseura tuki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston järjestämää kansainvälistä seminaaria Epics, Digital Cultural Heritage and Vernacular Languages. Corpora and Databases in Oral Tradition Research. Kaksipäiväisessä seminaarissa luennoi kiinalaisia, virolaisia, venäläisiä ja suomalaisia alan asiantuntijoita. 100 vuotta runolaulua Me kun runolle rupeemme, sata vuotta sirkutamme - konsertti Kalevalaseura tuki MeNaisten- ja Suden aika -yhtyeen sekä Heikki Laitisen yhteiskonserttia, joka järjestettiin Musiikkitalon Camerata-salissa 3.3. Kilpailu Kalevalan aika on nyt! Äidinkielen opettajain liitto, Seppä Callahanin Filmimaailma ja Kalevalaseura järjestivät kilpailun Kalevalan aika on nyt!, joka haastoi koulut käsittelemään Kalevalaa äidinkielen ja ilmaisutaidon tunneilla ainekirjoituksen ja kuvallisen viestinnän keinoin. Kilpailuun sai osallistua yksin tai koko luokka tai opetusryhmä yhdessä. Raati, johon kuului kilpailun järjestäjien edustajia, valitsi parhaimman tekstin ja kiinnostavimman kuvallisen teoksen. Seppien Kalevala Kalevalaseura on antanut yhteistyökumppanina asiantuntija-apua kesällä 2015 Fiskarsissa järjestettävän pohjoismaisen taontakilpailun Minun Kalevalani suunnittelemisessa. Näyttelyyn toivotaan töitä sepiltä kaikista Pohjoismaista. Tapahtuman pääjärjestäjinä ovat Suomen Sepät ry, Taidesepät ry ja Axxell Utbildning Ab. Elokuva Santra ja puhuvat puut Miia Tervon (For Real Productions Ltd) ohjaama elokuva Santra Remsujevasta Santra ja puhuvat puut valmistui syksyllä Kalevalaseura-säätiö teki For Real Productions Ltd:n kanssa lisenssisopimuksen, jonka perusteella yhtiöllä oli oikeus käyttää elokuvassa otteita Häidenvietto Karjalan runomailla -elokuvasta. FILIn ja Kalevalaseuran yhteistyö Frankfurtin kirjamessuilla 2014 FILI ja Kalevalaseura suunnittelivat yhdessä graafikko Anne Pasasen kanssa Kalevalaaiheista performanssia Frankfurtin kirjamessuille Hanke nivelletään osaksi messuille suunniteltua kokonaisohjelmaa. Julkaisut ja tutkimus Julkaisut Kirjailijoiden Kalevala. Kalevalaseuran 92. vuosikirja Antti Tuurin, Ulla Pielan ja Seppo Knuuttilan toimittamassa Kalevalaseuran 92. vuosikirjassa Kirjailijoiden Kalevala (SKS, 313 s.) parikymmentä suomalaista eturivin

14 14 nykykirjailijaa kartoittaa suhdettaan kansalliseepokseemme. Kalevala on heille Elias Lönnrotin luomus, ikivanhan kansanrunon oppinut esitys ja maailmankirjallisuuden osa mutta myös uuden alku. Sen tapahtumat ja teemat herättävät kirjailijoissa uusia kiinnostavia tulkintoja, kertomuksia, runoja ja novelleja. Vuosikirja julkistettiin Kalevalaseuran kekrinpäivän seminaarissa Helsingin kirjamessuilla. Kirjailijat kävivät tutustumassa Kalevalaseuraan ja kirjoitushankkeeseen seuran toimistossa Tutkimus M. A. Castrénin teoksen Föreläsningar i finsk mytologi (1853) tutkimus- ja suomennoshanke Kalevalaseura suunnitteli Suomalais-ugrilaisen Seuran sekä FL Joonas Aholan ja FT Karina Lukinin kanssa M. A. Castrénin teoksen Föreläsningar i finsk mytologi (1853) tutkimus- ja suomennoshanketta. Suomalais-ugrilaisella Seuralla on meneillään mittava Manuscripta Castreniana -hanke, joka tähtää M. A. Castrénin elämäntyön uudelleen julkaisemiseen. Hankkeen tavoitteena on julkaista toimitettuina, kommentoituina ja englanniksi käännettyinä Castrénin kieli- ja kansatieteellinen käsikirjoitusaineisto, matkakertomusten ja -kirjeiden täydellinen kokoelma. M.A. Castrénin luennot Föreläsningar i finsk mytologi (1853) ovat kuitenkin jääneet varsin vähälle tutkijoiden tarkasteluissa yleisesti sekä vähälle huomiolle Manuscripta Castreniana -hankkeessa. Kalevalaseuran aloitteesta vuonna 2014 käynnistettävässä hankkeessa on kyse luentojen kriittisestä editiosta. Kalevalan käännökset Merja de Mattos-Parreiran ja Ana Soaresin vuonna 2007 valmistunut portugalinkielinen käännös Kalevalasta (1849) ilmestyi kertomusvuoden helmikuussa monien teoksen kustantamiseen liittyvien vaiheiden jälkeen. Kalevalaseura tuki käännöksen julkaisemista yhdessä FILIn kanssa. Käännökseen on liitetty seikkaperäinen sanojen selitysosa. Kalevalaseuran puheenjohtaja Seppo Knuuttila on kirjoittanut käännökseen laajan esipuheen. Taiteilija Rogéiro Ribeiron kuvittaman käännöksen kustansi portugalilainen Dom Quixote. Käännös listattiin vuonna 2013 kymmenen parhaan kirjan joukkoon portugalinkielisellä alueella. Kalevalaseura-säätiö antaa Kalevalan kääntäjille asiantuntija-apua ja opastusta Kalevalan lähteistä ja runotulkinnoista sekä kokoaa käännöksiin liittyvää materiaalia. Säätiö tekee yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kanssa Kalevalan käännösten bibliografian ylläpitämisessä sekä Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILIn kanssa Kalevalan käännöksiin liittyvissä rahoituskysymyksissä. Nehvon vartio Kalevalaseura-säätiö on omistanut vuodesta 2004 alkaen Ilomantsin Nehvonniemen kylästä kiinteistön, jonka nimi on Nehvon vartio. Paikka on tarkoitettu työskentely- ja virkistyspaikaksi henkilöille, jotka edistävät suomalaiseen kulttuuriperintöön ja Kalevalaan liittyvää tutkimusta ja taidetta. Kiinteistö käsittää päärakennuksen, pihasaunan, varastorakennuksen ja ns. asuntolarakennuksen, jossa on kaksi kaksiota. Vuokralaisina oli yksityisiä henkilöitä. Kertomusvuonna päärakennuksen sähkökiuas uusittiin ja taloon kudotettiin uudet matot. Myös pihasaunan kiuas uusittiin ja pesuhuoneeseen asennettiin lämmitettävä vesipata.

15 15 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Säätiön varsinainen toiminta rahoitettiin tilivuonna valtaosin sijoitustoiminnan tuotoilla. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli ,67 euroa. Suurimmat kuluerät olivat henkilöstökulut ,15 euroa, tapahtuma- ja hankekulut ,94 euroa, julkaisu-, tutkimus- ja tiedotuskulut ,86 euroa sekä hallinto- ja toimistokulut ,11 euroa. Apurahoina jaettiin yhteensä euroa ja tunnustuspalkintoina euroa. Luottamustoimisille henkilöille ei maksettu palkkioita. Säätiön sijoituksia hoidetaan taloustoimikunnan hallitukselle tekemien suositusten perusteella, hallituksen hyväksymän sijoitussuunnitelman puitteissa. Säätiön sijoitusja rahoitustoiminnan tuotot olivat tilivuonna euroa (v ). Niistä osinkotuotot olivat ( ), korkotuotot (69 699), vuokratuotot (8 820) ja arvopaperien myyntivoitot 0 ( ) euroa. Edellisvuosina tehdyistä arvonalennuskirjauksista voitiin palauttaa euroa (75 230) ja uusia tehtiin ( ) euroa. Arvopaperien hoitokulut olivat palkkionpalautusten vuoksi plussalla 595 euroa (-1 008). Huoneistojen hoitokulut olivat kertasuorituksina yht euroa. Summaan sisältyy Asunto-Oy 4 linja 24:n hoitovastikkeiden lisäksi As Oy 4 Linja 24:n parvekkeiden ja porraskäytävien korjauskulut sekä Mariankatu 5 7 ikkunoiden ja julkisivun korjaustyöt. Koko toiminnan ylijäämä oli (9 940 alijäämä) euroa. Ilman arvonalennuskirjauksia ja niiden palautuksia tilikauden tulos olisi euroa alijäämäinen (54 835). Säätiön arvopaperien kirjanpitoarvo oli ( ) euroa ja markkina-arvo ( ) euroa. Säätiön omien pääomien määrä oli ( ) euroa. Vieras pääoma euroa koostui ostoveloista ja tilinpäätökseen liittyvistä eristä. Verohallitus on nimennyt Kalevalaseura-säätiön vuosiksi sellaiseksi tuloverolain 57 :n 1 mom 2 kohdassa tarkoitetuksi säätiöksi, jolle tehdyn vähintään 850 euron ja enintään euron suuruisen rahalahjoituksen toinen yhteisö saa vähentää tulostaan verotuksessa. Lahjoitus on käytettävä tieteen ja taiteen tukemiseen. Kalevalaseura-säätiö ei ole saanut rahalahjoituksia. Kalevalaseura-säätiö jatkaa edelleen yleishyödyllistä toimintaansa taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaisesti. Säätiö osallistuu hankkeisiin, joiden tavoitteena on säätiön sääntöjen mukaisesti edistää suomalaiseen kulttuuriperintöön ja Kalevalaan liittyvää tieteellistä ja taiteellista toimintaa.