SEURAKUNTALEHTI. Loka marraskuu 2012 Tampereen metodistiseurakunta

Transkriptio

1 SEURAKUNTALEHTI Loka marraskuu 2012 Tampereen metodistiseurakunta

2 Kolme yksinkertaista ohjetta Mistä me tiedämme mitä Jumala tahtoo elämältämme? Miten uskoa pitäisi elää todeksi arjen elämässä? Kuinka voin elää Jeesuksen opetuslapsena? Tällaisia kysymyksiä minulta joskus kysytään. Jos tahdomme tietää jotakin Jumalasta, on parasta katsoa aina ensin mitä Hän itse sanassaan meille kertoo. Jeesus antoi tärkeimmäksi ohjeeksi rakkauden kaksoiskäskyn: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi. Toinen on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näitä suurempaa käskyä ei ole. Mark.12:30 31 Profeetta Miika sanoo: Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä? Miika 6:8 Syksyn aikana monissa Suomen metodistikirkoissa puhutaan John Wesleyn yleisistä ohjeista. Meillä Tampereella Lokakuun pidämme saarnasarjan Kolme yksinkertaista ohjetta. John Wesley, Metodistikirkon uranuurtaja, jota Jumala käytti voimallisesti herätyksessä Englannissa luvulla, opetti ja eli todeksi näitä yksinkertaisia, Raamatun mukaisia ohjeita. Hän ymmärsi, että niillä on voima muuttaa maailmaa. 1) Älä tee mitään harmia (Su klo 17 Jan-Markus Jeromaa) 2) Tee kaikkea hyvää (Su klo 17 Eila Laakso) 3) Pysy Jumalan armon yhteydessä (Su klo 17 Jan-Markus Jeromaa) Uskossa eläminen ei ole, eikä sen saa olla, liian vaikeaa ja monimutkaista. Wesley antoi ohjeet, jotka ovat yksinkertaisia ja jotka ovat helppoja muistaa. Niiden toteuttaminen vaatii kuitenkin harjoitusta ja Pyhän Hengen voimaa. Monet ovat jo lähteneet harjoittamaan näitä ohjeita ja mahdollisimman monen soisin lähtevän mukaan matkaan. Syksy on alkanut seurakunnassamme hyvissä merkeissä ja pienoinen herätys on edelleen jatkunut. Väki on löytänyt viikonloppuisin kiitettävästi kirkkoon, Jumalan Pyhä Henki on ollut keskellämme ja saanut aikaan kaikkea hyvää. Jopa niin, että seurakuntamme talous on kääntynyt nousuun. Uusia ihmisiä on tullut mukaan toimintaan ja saimme liittää uuden perheen seurakuntamme jäsenyyteen. Mediatiimi sai ensimmäisen seurakunnan toimintoja esittelevän videon valmiiksi. Monet ovat alkaneet opiskella Raamattua ja löytäneet rukouksen helpottavaksi ja luonnolliseksi osaksi elämäänsä. Silti tiedämme, että varjopuolella on myös taisteluita ja suruja. Tätä on elämä. Mutta seurakunnan yhteydessä saamme voimaa kohdata ja selviytyä kaikessa siinä, missä elämmekin juuri nyt. Ja kun Jumala on kanssamme, me emme pelkää. Siunattua syksyä ja tervetuloa kirkkoon! Jan-Markus Jeromaa, pastori

3 Tampereen metodistiseurakunnan seurakuntalehti Toimitus: Jan-Markus Jeromaa, p Taitto: Veli Loponen. Tampereen metodistiseurakunta Lapintie 4, Tampere Pastori: Jan- Markus Jeromaa metodistikirkko.fi Kotisivu: Pankki: Nordea , viitteet: srk. maksu 1300, lahjoitus 2600, kirjamyynti 3900, evankeliointi- ja lähetystyö Rukousrinki rukoilee päivittäin seurakunnan rukousaiheiden puolesta. Ilmoittaudu rukoilijaksi tai anna aiheesi Liisalle: lisanenonen (at) gmail.com, p Rukouskokous parin viikon välein tiistaisin kirkon kellarin kerhohuoneella klo19. Naistenilta kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 17. Ryhmästä voit tiedustella Mervi Vuoriselta p Käsityö- ja askartelukerho maanantaisin klo 17. Tule kokemaan yhteyttä käsitöiden parissa. Pieni materiaalimaksu. Lisätiedot Anne J. p Nuorten aikuisten raamattupiiri kokoontuu parin viikon välein kirkolla. Lisätiedot Matti Sälli p Urheat alkueläimet -solu nuorille kokoontuu parin viikon välein. Lisätiedot Annika Pajunoja p Eläkeläistupa joka toinen perjantai klo 13 Metodistikirkolla. Kahvittelua, sanaa, rukousta ja laulua. Lisätiedot Simo p Uskon ABC keskiviikkoisin klo 18 Metodistikirkolla. 12 kerran kokonaisuus kristillisen uskon perusteista. Ilmoittautuminen p Toimintaa Jäsenyysiltoja järjestetään tarpeen mukaan kaikille seurakunnan jäsenyydestä kiinnostuneille. Ilmoittaudu Jan-pastori p Suomenkielen alkeiskurssi ulkomaalaisille tiistaisin klo alk. 25.9, sekä suomenkielen keskusteluryhmä tiistaisin klo maahanmuuttajille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Hervannassa pienryhmä 2krt/kk, joka toinen kerta vain naisille. Anni p , Palvelu kaipaa palvelijoita: Ylistystanssiryhmä (Elisa B. p ), evankeliointitiimi (Sini p ), musiikkityö (Mika Ylipää ), tarjoilupalvelu (Ulla p ), lapsityö (Elina p ), mediatyö (Jan p , Etsitään miksaajia!), sekä tervetulotiimi (Reino p ). Jos kiinnostaa oppia ja kokeilla, ota rohkeasti yhteyttä! 3

4 Loka marraskuun ohjelma Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho. Tule kokemaan yhteyttä askartelun ja käsitöiden parissa. HUOM. Ei Naisteniltaa tänään, koska lauantaina on Naistenpäivä. Ti klo 19 Rukouskokous kellarin kerhohuoneessa. Pe klo 13 Eläkeläistupa La klo 10 alkaen Naistenpäivä, teemalla Muuttukaa! Ylistystä, rukousta, opetusta ja muuta ohjelmaa. Järjestämme päivän aikana vaihtokirppiksen periaatteella, että tuo tullessasi ja vie mennessäsi. Ihohoitoja, ota pieni pyyhe mukaasi. Ilmoittautuminen ja erityisruokavaliot mennessä Elina Lindille sähköpostitse tai viestillä p Muistathan ottaa käteistä rahaa mukaan! EI lastenhoitoa. Su klo 11 Lähetysjumalanpalvelus. Seurakunnan visiopäivä. Seurakunnan vuoden 2013 toimintasuunnitelman esitys. Musiikki Mika Ylipää. Lähetyslounas Intian Bethel-Mission köyhien lapsien muna-maito projektia varten. Ehtoollinen ja pyhäkoulu lapsille. Pe klo 18 Alkaen Liekki-ilta. SURVIVORS SELVIYTYJÄT. Liisa Nenonen: Kuinka selviytyä unettomuudesta? Musiikki Arto Ovaska ja Kimmo Rasimus. Alkukahvien jälkeen ylistystä, opetusta ja rukousta. Rukouspalvelu. Su klo 17 Iltakirkko, Jan-Markus Jeromaa. Uusi saarnasarja alkaa. Kolme yksinkertaista ohjetta: Älä tee mitään harmia! Musiikki Samu Lunkka. Pyhäkoulu lapsille ja kirkkokahvit. Ma klo 17 Seurakuntaneuvoston kokous Ti klo 19 Rukouskokous kellarin kerhohuoneessa. Pe klo 13 Eläkeläistupa Su klo 17 Iltakirkko, Eila Laakso. Kolme yksinkertaista ohjetta: Tee kaikkea hyvää! Musiikki Arto Ovaska ja Kimmo Rasimus. Pyhäkoulu lapsille, kirkkokahvit. Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho. Ke klo 17 Pyhäkoulutyön palaveri. Tervetuloa mukaan kaikki pyhäkoulutyöstä kiinnostuneet uudet ja aiemmin palvelleet. Tarvitaan opettajia ja avustajia. Lisätiedot p Pe klo 18 Liekki-ilta. SURVIVORS SELVIYTYJÄT. Markku Koski, musiikki Mika Ylipää. Alkukahvien jälkeen ylistystä, opetusta ja rukousta. Rukouspalvelu. Su klo 17 Iltakirkko, Jan-Markus Jeromaa. Kolme yksinkertaista ohjetta: Pysy Jumalan armon yhteydessä! Musiikki Lindit. Ehtoollinen ja pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit. Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho. Ti klo 19 Rukouskokous kellarin kerhohuoneessa. Pe klo 13 Eläkeläistupa Su klo 11 Perhekirkko, Jukka Hiltunen ja tiimi Porista vierailevat. Musiikkia, näytelmä ja toimintapisteitä. Lähetyskahvit Intian Bethel-Mission lapsityön hyväksi. Kaikille tervetuloa! 4

5 Ma klo 17 Naistenilta Pe klo 18 Alkaen Rukousliekki-ilta. SURVIVORS SELVIYTYJÄT. Jan-Markus Jeromaa: Kuinka selviytyä taloudellisista ongelmista? Musiikki Matti Koponen. Alkukahvien jälkeen ylistystä, opetusta ja rukousta. Rukousliekissä on normaalia enemmän rukousta ja ylistystä ja lyhyt sana. Rukouspalvelu. Su klo 17 Iltakirkko, Jan-Markus Jeromaa. RUKOILKAAMME, uusi saarnasarja rukouksesta alkaa. Musiikki Erkko Lahnajärvi. Ehtoollinen ja pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit. Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho. Ti klo 19 Rukouskokous kellarin kerhohuoneessa. Pe klo 13 Eläkeläistupa Su klo 17 Iltakirkko, Sini Lahnajärvi: Mene kammioosi ja rukoile Isääsi! -Henkilökohtainen rukoussuhde Jeesuksen kanssa/ Salaisia keidashetkiä! Musiikki Arto Ovaska ja Kimmo Rasimus. Pyhäkoulu lapsille, kirkkokahvit. Tervetuloa mukaan kaikki soittamisesta ja laulamisesta kiinnostuneet, uudet ja vanhat tekijät. Lisätietoja Mika p Pe klo 18 Alkaen Liekki-ilta. SURVIVORS SELVIYTYJÄT. Anneli Hankkio: Kuinka selviytyä masennuksesta? Musiikki Marika Haapala. Alkukahvien jälkeen ylistystä, opetusta ja rukousta. Rukouspalvelu. Su klo 16 Tarjoilutyön palaveri. Tervetuloa mukaan kaikille tarjoilupalvelusta kiinnostuneille. Lisätiedot Ulla Sippola p Su klo 17 Iltakirkko, Elina Lind. Ylistys Jumalalle! Musiikki Mika Ylipää. Pyhäkoulu lapsille, kirkkokahvit. Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho. Ti klo 19 Rukouskokous kellarin kerhohuoneessa. Pe klo 13 Eläkeläistupa. Su klo 11 Lähetysjumalanpalvelus, Liisa Nenonen: Esirukous ja rukouskalenteri. Musiikki Happy End. Ehtoollinen, lähetyslounas ja pyhäkoulu lapsille. Ma klo 17 Seurakuntaneuvoston kokous Ke klo 17 Musiikkityön palaveri. Seurakunnan joulujuhlaa vietetään su Tehdään juhlasta yhteinen juhla. Ilmoita, jos tahdot esittää juhlassa jotakin, tai tahdot leipoa tai tehdä käsitöitä myyjäisiä varten. Myös arpajaispalkintoja otetaan vastaan. p Pirkkalan kotiseurakunnan ohjelman löydät nettisivuilta: Ohjelmassa on joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas sunnuntai Yhtä matkaa -ilta klo 17, Avoimien sydänten ilta kerran kuussa, sekä pienryhmiä. 5

6 Puistofiestan katugallup Elokuisena sunnuntaina Hämeenpuistossa järjestettiin puistofiesta, jossa metodistiseurakunta järjesti kävijöille katugallupin. Vastauksia gallupiin kertyi yhteensä 92. Kävijöiltä kysyttiin ensin käyvätkö he missään kristillisessä toiminnassa, johon suurin osa vastasi, etteivät käy. Vain 21 vastaajaa kertoi osallistuvansa tavalla tai toisella. Seuraavaksi tiedusteltiin millainen mielikuva heillä on kristityistä ja kristillisyydestä. Kristillisessä toiminnassa mukanaolijoista 74 prosentilla vastaajista oli hyvä mielikuva. Sitä perusteltiin mm. hyvällä arvomaailmalla sekä kristillisellä kasvatuspohjalla. Todettiin myös, että kirkko tekee hyvää ja sieltä on saatu hyviä kokemuksia. Huonoja mielikuvia (7%) olivat aiheuttaneet oman yhteisön ahdistavuus sekä se, etteivät kristityt aina toteuta itse asioita, joista saarnaavat ja opettavat. Niistä vastaajista, jotka eivät olleet mukana kristillisessä toiminnassa, hyviä mielikuvia kristityistä oli 55 prosentilla. Vain 9% kertoi mielikuvan olevan huono, 22% neutraali ja lopuilla vastaajista mielikuva vaihteli. Perusteluja hyville mielikuville olivat muun muassa se, että on olemassa lasten kerhotoimintaa, pyhäkoulua, rippikoulua sekä 6

7 diakoniatyötä. Kristittyjä ihmisiä pidettiin auttavina, rauhallisina, asiallisina, mukavina sekä hyvällä tavalla tavallisina ihmisinä. Syinä huonoihin mielikuviin pidettiin historiallisesti uskonsotia, ristiretkiä sekä pimeää keskiaikaa. Kristillisyyden huonoiksi puoliksi todettiin myös syyllistävyys, tuomitsevuus ja dogmilaisuus. Kysymykseen, mihin asiaan tai missä asiassa vastaajat odottavat kristittyjen ottavan kantaa yhteiskunnassa, yleisin vastaus oli arvojen puolustaminen ja kannanotot moraalikysymyksiin. Seuraavaksi tärkeimpänä kristittyjen toivottiin vaikuttavan lasten ja nuorten asioihin. Muita asioita olivat tasavertaisuuden saavuttaminen, lähimmäisten huomioiminen, vanhusten asiat sekä suvaitsevaisuus. Uskonnollisia kysymyksiä pidettiin niin ikään tärkeänä sekä sitä, että kristityt olisivat lähimmäisilleen tukena niin arkena kuin kriiseissä. Neljänneksi katugallupissa tiedusteltiin mitä ihmisille tulee mieleen sanasta metodisti. 39% vastasi ettei mitään ja 18% että mieleen tulee uskonlahko, kirkkokunta, seurakunta tms. Melkein saman verran vastaajissa oli niitä, jotka liittivät metodismin jollain tavoin uskontoon. Viidelle prosentille sana metodisti toi mieleen amerikkalaisuuden. Sen sijaan metodistikirkko toi vähemmän mielikuvia vastaajille kuin metodisti. Neljälle viidestä vastaajasta metodistikirkko ei tuonut mieleen mitään. Seitsemälle prosentille mielikuva oli positiivinen ja huonoja mielikuvia oli vain kahdella vastaajalla. Lopuksi gallupiin osallistujilta tiedusteltiin kuka oli Jeesus? Lähes kolmannes vastasi kysymykseen, että Jeesus oli/ on Jumalan Poika. 16% vastaajista oli sitä mieltä, että Jeesus oli historiallinen/tavallinen henkilö ja 7% piti häntä viisaana/valaistuneena miehenä. Hyvä profeetta, syntieni sovittaja sekä ei mitään keräsivät kaikki 2% mielipiteistä. Ilahduttavaa oli se, että lähes jokaisella oli sanottavaa Jeesuksesta. Vaikka metodistit ja kirkkomme tunnettiin heikommin, niin Jeesus kuitenkin tunnettiin tavalla tai toisella. Nina Kulmala Kuva alla: Harri Ikonen oli mukana tekemässä katugallupia Hämeenpuistossa sunnuntaina

8 Pasin todistus Terve. Minä olen Pasi Runonen ja olen ollut Porin Metodistiseurakunnan pastorina vuodesta 2002 alkaen. Kesällä 2011 minusta tuli myös Suomen Metodistikirkon piirikunnanjohtaja ja niissä hommissa vierailen aina välillä Tampereellakin. Eli tuttu kasvo sielläkin ja jos ei olla vielä tavattu niin toivottavasti tavataan. Olen alunperin lähtöisin Lappeenrannasta, tuosta itä-suomen helmestä. Nuoruuteni oli monin tavoin vauhdikas. Siihen liittyi lintsaaminen koulusta, alkoholin käyttö ja suuret riidat isäni kanssa. Olin niin kapinallinen kaikelle, etten tarkkailuluokan rehtori kieltäytyi ottamasta minua sinnekään, koska pelkäsi minun laittavan kaikki sekaisin. Luokka oli tuttuja kavereita täynnä ja kaaoshan siitä olisi seurannut. Viisas rehtori, nyt voin tunnustaa. Uskonasiat olivat kyllä minulle tuttuja isovanhempieni kautta, mutta en todellakaan ollut mikään uskovainen. Vieläkin hävettää kun jäin kiinni varkaudesta rippikoulussa. Osaat kyllä kuvitella koko sen kuvion. Parikymppisenä muutin Ruotsiin Göteborgiin, jossa asuin kaiken kaikkiaan yhdeksän vuotta. Tein sähkötöitä ja pintakäsittelyhommia Göteborgin satamassa ja olin eräällä tavalla työnarkomaani. Raskaat työt vaativat myös raskaat huvit ja viikonloput menivät usein viihteen puolella. Viimeiset vuodet siellä asuin avoliitossa tytön kanssa, jolla oli vakava lääkkeiden väärinkäyttöongelma. Tuo suhde loppui uutenavuotena -94, löytäessäni hänet itsemurhan tehneenä kylpyammeesta. Siinä hetkessä oma elämäni alkoi muuttua. Jälkeenpäin ymmärrän, että Jumala pysäytti minut sen tapahtuman kautta. Eräs tuttu baarimikko, joka oli itse asiassa muslimi, sanoi, että tuo tragedia oli sielunvihollisen työtä. En sitä silloin heti tajunnut ja aloin itsekin väärinkäyttää kaikenlaista. Pian itselleni tuli kuitenkin ajatus, että näin ei voi jatkua ja päätin muuttaa takaisin Suomeen. Siinä sitten Lappeenrannassa pyörin ja etsin uutta elämää, mutta erilainen väärinkäyttö jatkui ja lopulta olin jo päättämässä päiviäni. Monen mutkan kautta eteeni tuli hetki kun eräs vanha lintsauskaverini kertoi Jeesuksesta ja miten Jumala rakastaa minuakin. En ollut sitä koskaan aiemmin kuullut ja niin yhtenä maanantai-iltana annoin elämäni Jeesukselle serkkuni keittiöpöydän ääressä. Rauha laskeutui samantien sydämeeni ja elämäni muuttui. Sillä matkalla olen yhä. Heti samalla viikolla tieni vei Lappeenrannan metodistikirkon raamattupiiriin ja tunsin heti tulleeni kotiin. Sain pientä vastuuta seurakunnassa ja aloin kasvaa Jeesuksen opetuslapsena. Tapasimme Ullan kanssa ja häitä vietettiin syksyllä Muutimme Lappeenrannasta Ouluun jouluna -97 ja siellä toimimme aktiivisesti pienessä metodistiseurakunnassa oman työn ohella. Jumala oli kuitenkin laskenut sydämelleni kutsun kokoaikaiseen työhön ja pitkän pähkäilyyn jälkeen muutimme Hankoon -99. Siellä opiskelin Suomen teologisessa opistossa pastoriksi ja metodistikirkko kutsui minut työskentelemään pastoriksi Poriin. Muistan kuinka uskon alkuaikoina kuulin erään saarnamiehen puhuvan siitä, että mitä juuri minä ja sinä voisimme tehdä Jumalan Valtakunnan hyväksi. Kysymys jäi soimaan korviini. Mitä juuri minä olen tehnyt sen hyväksi, että Jumala voisi ilmestyä seurakunnan keskellä tullessani koko- 8

9 ukseen? Vai tyydynkö vain siihen, että saan itse sopivan annoksen hengellisyyttä kerran viikossa omia tarpeitani ajatellen? Jumala haluaa ja voi käyttää meitä kaikkia Kristus-ruumiin rakentamiseen! Tuon puheen jälkeen päätin, etten enää suostu vain istumaan tuijottaen toisten niskoja kokouksessa ja lähtemään sitten viikoksi tylsään arkeen palatakseni taas seuraavalla viikolla tuijottamaan toisten niskoja. Mitä sinä voisit tehdä, että seuraavalla kerralla tullessasi seurakunnan keskelle Jumala voisi ilmestyä? Lause jota usein toistan kuuluu seuraavasti: Kirkossa käynti voi aiheuttaa pysyvän elämänmuutoksen! Minulle kävi juuri niin. Suosittelen sitä sinullekin, tämä on täyttä elämää. Lopuksi pitää tietysti mainita, että harrastan moottoripyöräilyä. Olen mukana Preacher MC -kerhossa ja ajelen vanhalla vuoden -75 HD shovelilla, silloin kun se on kunnossa. Uskonelämä on hienoa ja sinulla on lupa nauttia elämästä täysillä. Siunausta kaikille tamperelaisille ja nähdään seurakunnassa. Tulkaa nykäseen hihasta ja jutellaan vaikka mukavia. Kuva yllä: Soile Salorinne ja tiimi Vuoksenlaakson metodistiseurakunnasta vieraili kirkossamme su Alla: Petri ja Ruut, sekä Aino Kallionpää (ei kuvassa) liittyivät seurakuntaan Pasi Runonen, Jeesuksen opetuslapsi, aviomies, pastori, piirikunnanjohtaja, kahden koiran isäntä ja SaiPan kannattaja. Siinä tärkeimmät. 9

10 Metodismin tulo Suomeen ja Tampereelle, osa I Metodistia tuulahduksia Suomeen ja Tampereelle saatiin jo 1840-luvulla Finlaysonin lasten pedagogion opettajan Maria Hydénin myötä. Niin ikään englantilaiset, puuvillatehtaaseen työskentelemään tulevat ammattimiehet toivat metodistisia vaikutteita kaupunkiin. Monet miehistä kulkivat Tampereelle Tukholman kautta, jossa heistä usea sai metodistisen herätyksen Maria Hydénin tapaan. Metodismi ei kuitenkaan juurtunut vielä tuolloin Suomeen. Varsinaisesti metodismi saapui Suomeen Amerikasta suomalaisten merimiesten välityksellä. New Yorkin satamassa ollut Bethellaiva John Wesley otti hoiviinsa pääasiassa pohjoismaisia merimiehiä. Heidän joukossaan oli mm. vaasalainen merimies Gustaf Lervik, joka alkoi kertoa uskostaan Suomessa 1859 sekä Bärlundin veljekset Kristiinankaupungista. He kohtasivat kuitenkin kovaa vastustusta kotiseuduillaan, että lopulta hiljenivät ja elivät vain uskovina miehinä kotipiirissään. Sen sijaan ruotsalaisen leipurinkisällin Karl Johan Lindborgin merkitystä suomalaisessa metodismissa voidaan pitää avainasemassa. Hän koki kääntymyksen Tukholmassa metodistipastori Hellbergin kautta. Kääntymyksen jälkeen hän suoritti paikallissaarnaajan tutkinnon ja alkoi evankelioida muun muassa Sundsvallissa, jossa kohtasi kauppamatkoille tulleiden suomalaisia. Hän huolestui heidän ryyppyretkistään ja koki saavansa näyn, että hänen on lähdettävä Suomeen. Hän saapui vuonna 1880 Vaasaan, jossa tapasi pian Lervikin, joka oli kuolemansairas. Vaasasta hän matkasi Kristiinankaupunkiin tapaamaan Bärlundin veljeksiä. Hän evankelioi Pohjanmaalla usealla paikkakunnalla ja yritti samalla saada apuvoimia Ruotsin metodistikirkolta. Apuvoimia hän ei saanut, mutta Lindborg jatkoi vastoinkäymistä huolimatta pioneerityötään ja toi lopulta perheensäkin Vaasaan, jonne perustettiin metodistiseurakunta Ne vaikutteet, jotka johtivat Tampereen metodistiseurakunnan perustamiseen, tulivat vasta 1880-luvulla. Tällöin Vaasassa toiminut metodistipastori Gustaf Wangsen kävi Tampereella pitämässä muutamia kokouksia. Näissä kokouksissa porilainen apteekkariopiskelija J.W Häggman sai metodistiherätyksen. Myöhemmin hänestä tuli Tampereen ja koko Suomen metodismin johtaja. Metodistinen toiminta alkoi Tampereella järjestetysti vuonna 1893, kun John Roth piti paikkakunnalla 12 kokousta. Lupaavasta alusta huolimatta v 1897 paikkakunnalla oli vain 4 metodistia. Saman vuoden syksyllä seurakunnan pastoriksi tuli J.W. Häggman, joka oli opiskellut neljä vuotta Amerikassa. Hänen aikanaan seurakunta kasvoi ja kokouksissa kävi paljon väkeä. Hämeenkatu 4:n huoneisto kävi pieneksi ja vuosisadan vaihteessa vuokrattiin huoneistot myös Ta m m e l a s t a ja Pispalasta. Maaseudullekin tehtiin puhujamatkoja säännöllisesti. Kuva: J.W. Häggman 10

11 Talous Seurakuntamme toimii vapaaehtoisin lahjoituksin. Seurakuntamaksu on jäsenille tarkoitettu. Seurakuntamaksujen kautta maksamme pastorin palkkaosuuden ja seurakunnan juoksevia menoja. Kaikki lahjoitukset ovat tärkeitä ja kuka tahansa voi lahjoittaa itselle sopivan summan. Ala sinäkin kannattamaan seurakuntaa ja sen työtä varoillasi. Saat lahjaksi hyvän mielen! Viitteet: srk maksu 1300, lahjoitus 2600, kirjamyynti 3900, evankeliointi- ja lähetystyö KAMPANJA! Jos 50 ihmistä sitoutuisi antamaan vähintään 50 euroa kuukaudessa tuloistaan seurakunnalle, niin saisimme maksettua hyvin kaikki menomme ja kehitettyä seurakuntamme työtä. Lähde sinäkin tukemaan seurakuntamme työtä rahalahjallasi kuukausittain. Mukaan pääset antamalla kuukausittain vähintään 50 euroa seurakunnan tilille Nordea ja laittamalla viitenumeroksi Kerro myös päätöksesi Jan-pastorille metodistikirkko.fi, p ). Nyt mukaan on ilmoittautunut 24,5 osuutta. Saajan tilinumero Saaja Maksaja Nordea Tampereen metodistiseurakunta Tilisiirto 10 euroa/kk 20/euroa/kk 50 euroa/kk 100 euroa/kk euroa/kk (jokin sopiva summa) Allekirjoitus Viitenumero Tililtä Eräpäivä Euro 11

12 Tiivistelmää toimintasuunnitelmasta tälle vuodelle Viime syksynä kartoitimme seurakuntaneuvostossa seurakuntamme vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tarkoituksenamme on turvata seurakuntamme positiivinen suunta tulevaisuuteen. Löysimme seitsemän eri osa-aluetta, joihin olemme tahtoneet tänä vuonna vaikuttaa. Ensimmäinen alue on ollut vastuunkantajien vahvistaminen. Palvelun alueella meillä on paljon vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Meillä on varastossa paljon kykyjä, lahjoja, luovuutta ja potentiaalisia palvelijoita, mutta samalla kasvavana seurakuntana kärsimme jatkuvasti siitä, että vastuunkantajien joukko on suppeahko. Orientaatiopäivä, välitön rohkaisu, tiedottaminen palvelumahdollisuuksista ja kannustaminen, sekä palvelijoiden yhteyden rakentaminen ovat olleet tavoitteitamme tälle vuodelle. Toisena tavoitteenamme on ollut edelleen kehittää lapsi- ja perhetyötämme. Siinä piilee selvä mahdollisuus seurakunnassamme. Piispa Ahlsted kertoi kesäkonferenssissa 2011, että hänen mielestä vuotiaat ovat tärkein ihmisryhmä tulevaisuuden ja jatkuvuuden kannalta tavoitettaviksi. Olemme tänä vuonna tavoittaneet useita lapsiperheitä yhteyteemme, kiitos Jumalalle. Olemme saaneet turvattua pyhäkoulutyön, vaikkakin uusia palvelijoita kaivataan edelleen mukaan. Perhekirkot kaksi kertaa vuodessa, sekä Puuhamaa-retki ovat olleet myös tärkeitä. Varhaisnuorisotyö sen sijaan edelleen kaipaa starttia. Kolmantena tärkeänä osa-alueena on ollut mediatyö. Mediatyö tulee nousemaan suurempaan rooliin tulevaisuudessa seurakunnassamme. Mediatyö on tämän ajan ulospäin suuntautuvassa työssä parhaalla paikalla. Se antaa suuria mahdollisuuksia tiedotuksessa, mainonnassa, evankelioinnissa ja opetuksessa. Olemme luopuneet maksullisista lehtimainoksista enemmän internetin ja sosiaalisen median puolelle. Tämä näyttää toimivan, sillä kävijämäärämme ovat edelleen kasvussa ja uusia ihmisiä löytää tilaisuuksiimme. Esittelyvideot eri työmuodoista ovat valmistumassa ja muutama henkilö on tullut tiimiin mukaan oppimaan ja kokeilemaan. Tästä pääsemmekin seurakuntamme kipukynnykseen, talouteen. Olimme vakavassa tilanteessa viime vuonna, koska tulomme laskivat. Taloutemme on ollut alkuvuonna edelleen huolestuttava, vaikkakin ilmoitusmenoja karsimalla tsaimme korjattua tilannetta. Näemme kuitenkin ainoana kestävänä mahdollisuutena säilyttää ja kehittää nykyistä toimintaamme vain siten, että jäsenemme heräävät tukemaan omaa seurakuntaansa taloudellisesti. Kesällä onkin tapahtunut käänne parempaan, sillä heinäkuussa alkaneen kampanjan ja 26.8 tapahtuneen saarnan, sekä jatkuvan rukouksen myötä ilahduttavan monet jäsenet ovat alkaneet tukea seurakuntaa taloudellisesti. Opetustoiminta on ollut seurakuntamme vahvuus ja jatkamme edelleen tärkeää tehtäväämme. Opettavat saarnasarjat, koulutuspäivät, ABC-ryhmät, jäsenyysillat, naistenpäivät, pienryhmät, lasten pyhäkoulu ja seurakuntalehdet toimivat hyvin opetustyön välineinä. Opetustyö on ollut hyvää, mutta kehitettävää on toki paljon. Pienryhmien 12

13 johtajiin ja siten keskinäiseen toisistamme huolehtimiseen, tulemme keskittymään jatkossa enemmän. Evankeliointi on ollut eräs vahvin osaalueemme viime vuosina. Innostus on ollut suuri ja palvelujoukko on sitoutunutta. Olemme saaneet laajennettua työtämme telttakatoksen ja internetin kautta positiivisesti. Elokuun Hämeenpuisto-fiesta oli uusi ja onnistunut kokeilu. Evankeliointi ei ole vain tehokkaan evankeliointitiimimme, vaan yhä enemmän koko seurakunnan juttu. Tahdomme yhdessä tavoittaa, kutsua ja vastaanottaa uusia ihmisiä yhteyteemme. Tahdomme muuttaa maailmaa tekemällä opetuslapsia Jeesukselle Kristukselle, Jumalan suuressa rakkaudessa. Lopuksi tärkeää on ollut puitteiden kehittäminen työmme vahvistumiseksi ja laajentumiseksi. Rukous antaa kaikelle seurakunnan elämälle parhaat puitteet. Vaikka meillä olisi kuinka upeita tavoitteita ja suunnitelmia, ilman rukousta ne eivät ole mitään. Seurakunnan yleinen siisteys ja ulkoilme ovat olleet myös tavoitteitamme. Edelleen unelmissamme ovat kirkon penkkien uudistus, parven rakentaminen, sähköpianon mahdollinen uusiminen. Toimiston tietokoneen ja tulostimen saimme jo uusittua alkuvuodesta, kiitos Jumalan ja kaikkien antajien. Lopuksi voimme iloisena todeta, että parhaimmillaan seurakuntamme ilmapiiri on kuin magneetti, joka vetää uusia ihmisiä puoleensa. Olkaamme sen tähden avoimia, rakkaudellisia ja ystävällisiä toinen toisillemme ja antakaamme anteeksi, jos jotakin moitettakin olisi, Jeesuksen tavoin. Kunnioittakaamme johtajiamme ja vastuunkantajiamme ja ottakaamme uudet tulijat vastaan seurakuntaamme kuin omat lapsemme. Pitäkäämme seurakuntamme ja Herramme Jeesuksen lippua korkealla kunniassa missä ikinä vaikutamme ja kuljemme. Saakoon Jumala siunata runsaasti tulevaisuutemme ja olla kanssamme kaikessa. TERVETULOA KUULEMAAN SUN- NUNTAINA SYYSKONFERENSSIIN KLO 11 SEURAKUNNAN PÄIVI- TETTY VISIO 2015, SEKÄ TOIMINTA- SUUNNITELMA VUODELLE Tampereen seurakuntaneuvosto Kuva: Koulutuspäivässä 25.8 opiskeltiin Jori Branderin johdolla hengellisistä lahjoista ja niiden löytämisestä. 13

14 Reino Peräsarka Jumalan ääni ohjaa elämää Reino Peräsarka on koko elämänsä kuullut Jumalan äänen sisällään. Olen 2-vuotiaasta asti kuullut Jumalan äänen. Se on kuin omantunnon ääni, joka ohjaa ja johdattaa elämässä aivan kaikessa. Ääni on sanonut esimerkiksi, että älä tee tuota, älä valehtele tai älä sano niin, älä loukkaa toista. Reino kertoo myös, miten Jumalan ääni on kaksi kertaa kutsunut elämässä parannuksentekoon. Reino noudatti Jumalan äänen kehotusta, mutta vasta kolmannen kerran kuullessaan Jumalan äänen selkeän kutsun, hän teki lopullisen ratkaisun ja otti uskovien kasteeseen. Silloin hän myös löysi hengellisen kodin Tampereen metodistikirkosta. Reino kasvoi ja varttui körttiläissuvun parissa Pohjoispohjanmaalla. Reino näki ja kuuli kaikenlaista uskosta ja herännäisyydestä lapsesta lähtien, mutta ei itse ollut uskossa. Oman ratkaisun puuttuessa Reino eli tavallisen nuoren elämää ja siitä jatkona itsenäistyi armeijan ja opintojen myötä Oulussa. Hän opiskeli sairaanhoitajaksi, ylihoitajaksi asti ja muistelee, että sairaalatyön kautta hänen taustansa kuitenkin aina näkyi ihmisiä kohdatessa. Se lapsuuden kristillinen opetus näkyi siinä, miten kohtasin ihmisiä, kun tuli esimerkiksi tilanteita, missä oli tarve lohduttaa, kertoo Reino. Reinolla oli elämässä vaiheita kun usko oli välillä lähempänä ja välillä kauempana. 70- luvun puolivälissä hän kiinnostusvaiheessa ajautui Oulun spiritualisen seuran toimintaan. Reino kuvailee, miten seuran kokouksissa henkivallat ja voimat tulivat esille. Tuolloin Jumalan ääni kutsui ensimmäistä kertaa Reinoa parannukseen. Kuulin vain yhtäkkiä Jumalan äänen puhuvan sisälläni, että Tee parannus ja ota rippi, muuten et pääse vapaaksi, kertoo Reino. Reino meni sairaalapapin luo ja vapautui. Parannuksenteon jälkeen Reino oli luterilaisen seurakunnan toiminnassa mukana ja lauloi kuoroissa. Hän jäi sairaalasta pois ja työskenteli suntiona. 80-luvun puolivälissä Reino kuitenkin luopui uskostaan, sillä hän kyllästyi taistelemaan yksin uskontosuunnan vaatimusten edessä. Luopuminen taas johti avioeroon ensimmäisestä vaimosta ja elämään tuli mukaan myös alkoholia. Viimeiset vuodet työelämässä Reino vietti Oulun lentokentällä ja vuonna 2000 hän muutti Tampereelle. Tuolloin Jumalan ääni kutsui jälleen parannukseen. Ääni sanoi, että mene Härmälään Kuusela-kotiin, kuvailee Reino ääntä ja kertoo, että siellä johdatuksessa sitten tapasi evankelista Jean Roosin ja hänen kanssaan Reino palveli monta vuotta evankeliumin työssä. Vuosia Reino myös asui tietämättään samassa rapussa Härmälässä Branderin perheen kanssa. Eräänä päivänä pihalla hän alkoi jutustella Jorin kanssa tietämättä, että Jori on Metodistikirkon pastori. Reinolla oli etsikkoaika menossa silloin ja kun Jori pyysi Reinoa tilaisuuksiin, niin Reino kuuli Jumalan 14

15 äänen kutsun Jorin kautta. Tulin käymään tänne ja se ihan vain napsahti, että tämä on se paikka. Tunsin sen sydämessäni. Samalla Jumala puhui, että pitää mennä uskovien kasteelle. Kastepäivä oli lokakuun 15. päivä 2010 ja se oli se lopullinen ratkaisu. Ja sillä tiellä ollaan, sanoo Reino levollisesti. Ja suunnilleen siitä asti Reino onkin iloiten palvellut seurakunnassamme muun muassa tervetulotiimissä. Sanotaan, että Jumala kutsuu kaikkia kolmesti. Reino vastasi kolmanteen kutsuun myöntävästi. Reinon nykyistä vaimoa Jumala on myös kolmesti kutsunut, mutta hän teki päätöksen pysyä syntyperänsä mukaisesti buddhalaisena. Reinon tytär Minna on lapsesta asti ollut uskossa, hänellä on erityinen lahja nähdä Pyhä Henki ja enkeleitä. Reino kuvailee, että Minna näkee molemmat puolet, mutta ei pelkää, koska hänen uskonsa on niin vahva. Reino haluaa rohkaista seurakuntalaisia luottamaan Jumalan Sanaan, rukoukseen ja veren evankeliumiin: Tänä päivänä hengellinen sota on hirvittävän voimakas ja voimistuu. Nyt erotellaan ihmisiä jyviin ja akanoihin. Irrottautukaa maallisista asioista ja luottakaa Jumalan Sanaan ja saarnatkaa Veren Evankeliumia niin, että ihmiset pysähtyvät miettimään omaa elämäänsä. Jumalan äänen lisäksi Reino kertoo, että toki myös paholaisen ääni yrittää koko ajan kuiskia. Ilman rukousta ei pärjää eikä erota Jumalan ääntä. Rukousta tarvitaan joka aamu, päivä ja ilta. Jumalan ääni puhui taannoin Reinolle: Jaksa loppuun asti, niin saat olla kerran iäti minun kanssani Taivaissa. Tämä rohkaisu on varmasti Jumalalta meille kaikille elämämme taisteluihin. Haastattelun pohjalta kirjoittanut Liisa Nenonen Puhumme Reinon kanssa Jumalan kutsusta ja etsikkoajoista ja Reino sanoo, että kyllä kutsu kuitenkin on varmasti voimassa ihmisen koko maanpäällisen elämän loppuun. Kun kysyn, mitä voisi sanoa ihmiselle, jota Jumala juuri kutsuu, hän vastaa: Pitäisi hienovaraisesti osata selittää, mikä merkitys valinnalla on. Luottamusta herättäen kertoa, mitkä seuraukset sillä on, että ottaa kutsun vastaan ja mitkä sillä että torjuu kutsun. Sillä on niin suuri merkitys iankaikkisuuden kannalta, älä tee väärää valintaa, korostaa Reino. 15

16