SEURAKUNTALEHTI Loka marraskuu 2013 Tampereen metodistiseurakunta

Transkriptio

1 SEURAKUNTALEHTI Loka marraskuu 2013 Tampereen metodistiseurakunta

2 Juurtukaamme syvemmin Kristukseen Suomen Metodistikirkon vuosikonferenssin teemana tälle vuodelle oli Juurru. Teema kehottaa meitä juurtumaan syvemmin Kristukseen, kuten Raamattu Paavalin sanoin sanoo: Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu (Kol. 2:6 7). Ilman syvää juurtumista Kristukseen meidän hengellinen elämä saattaa olla vielä huojuvaa, ailahtelevaa ja epävarmaa, emmekä kykene kantamaan hedelmää kuten olisi tarkoitus. Eräs mies meni tutustumaan opastetulle retkelle appelsiinitarhaan, jossa kastelujärjestelmä oli mennyt hiljattain epäkuntoon. Sattui olemaan kuiva aika ja mies huomasi monien appelsiinipuiden kärsivän veden puutteesta ja olevan kuolemaisillaan. Opas vei lopuksi miehen katsomaan omaa tarhaansa, jossa kaikki puut voivat suhteellisen hyvin kuivuudesta huolimatta. Nämä puut selviävät hyvin vielä parikin viikkoa ilman sateita, opas kertoi. Kun puut olivat vielä nuoria, jätin ne säännöllisesti ilman vettä luonnon armoille. Sen ansiosta ne kasvattivat juurensa syvälle maaperään imien sieltä ravinteita itseensä. Nyt nämä minun puuni ovat syvimpään juurtuneita alueella. Kun toiset puut kärventyvät ja kuivuvat auringossa, nämä puut imevät ravinteita maasta, pysyvät elossa ja tekevät hyvää hedelmää. (Our Daily Bread) Vuosikonferenssin teeman sanoin myös meitä kehotetaan juurtumaan yhä syvemmin Kristukseen ja hänen rakkauteensa tuottaaksemme hyvää hedelmää ulkopuolisista olosuhteistamme ja tilanteistamme huolimatta. Joskus elämme keskellä suotuisia aikoja, ja joskus kuivan kauden keskellä. Jos olemme juurtuneet syvään, saamme silti tuottaa hyvää hedelmää ja olla siunaukseksi Jumalalle ihmisten keskellä. Lokakuussa iltakirkoissa juurrumme syvään. Puhesarjassa Juurru, saamme kuulla opetusta tästä aiheesta. Vuosikonferenssin teeman tarkoitus on ohjata meitä myös syvemmälle metodistiseen identiteettiin. Siihen juurtumiseen voisin suositella kahta Metodistikirkon kustantamaa kirjaa, joista toinen on pian tulossa julkaisuun. Uskon 2

3 ensiaskeleet, sekä uutuuskirja Elä uskoasi todeksi metodistinen elämäntapa, sisältävät opetusta, joka on ominaista juuri metodisteille. Kirjapöydällämme myynnissä ja nettisivuillamme kuunneltavissa on myös puhesarja Mitä on olla metodisti, jota voin suositella. Marras-joulukuussa kaamosajan keskellä puhumme seurakunnassamme Jumalan valosta ja miten käytännössä voimme loistaa Jumalan valoa ympäristöömme. Valohoito antaa myös meille itsellemme uutta voimaa pimeän ajan keskellä. Muistakaamme yhdessä rukouksin myös alkavia englanninkielisiä iltakirkkojamme sunnuntaina ja sunnuntaina klo 17. Tilaisuudet ovat nimeltään Evening Worship. Tahdomme saavuttaa yhä enemmän kansainvälisiä ihmisiä seurakuntaamme ja palvella myös heitä. Tilaisuuksiin ovat kuitenkin ihan kaikki tervetulleita! Lähetysjumalanpalvelus, sekä perhekirkko ovat normaaliin tapaan kyseisinä sunnuntaina suomeksi klo 11. Myös uusi englanninkielinen pienryhmä English Home Group on jo aloittanut toimintansa. Tervetuloa kaikille kirkkoon! Hyvän Jumalamme siunausta rukoillen, pastori Jan-Markus Jeromaa Tampereen metodistiseurakunnan seurakuntalehti Toimitus: Jan-Markus Jeromaa, p , Liisa Nenonen ja Nina Palmu. Taitto: Veli Loponen. Tampereen metodistiseurakunta Lapintie 4, Tampere Pastori: Jan- Markus Jeromaa metodistikirkko.fi Kotisivu: Pankki: Nordea , viitteet: srk. maksu 1300, lahjoitus 2600, kirjamyynti 3900, evankeliointi- ja lähetystyö

4 Loka marraskuun ohjelma Pe klo 18 Liekki-ilta, Kimmo Holma. Musiikki Up To Heavens. Alkukahvien jälkeen ylistystä, pieni sana ja rukousta. Rukouspalvelu. Su klo 17 Iltakirkko, Jan-Markus Jeromaa. Herra, lisää meille uskoa! Tarvitaan viisi sileää kiveä. Musiikki Arto Ovaska & tiimi. Ehtoollinen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu lapsille. Interpretation into English. Huom! Aloitamme ylistyksellä jo klo 16. Kaikki tervetuloa! Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho Pe klo 13 Eläkeläistupa Su klo 11 Lähetysjumalanpalvelus, Jan-Markus Jeromaa. Terveen seurakunnan piirteet. Lounas ja keräys Vepsän lapsityön hyväksi. Ehtoollinen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu lapsille. (SLK-tutkimuskaavakkeiden täyttö lounaan ja kahvien yhteydessä.) Su klo 17 / Sun 6 Oct at 5 p.m. Evening Worship! Awuah Freeman, music Liisa Nenonen. Welcome to our first English worship service at our church! Coffee and tea. All are welcome! Tervetuloa seurakuntamme ensimmäiseen englanninkieliseen iltakirkkoon. Kahvitarjoilu. Kaikki tervetulleita! (SLK-tutkimuskaavakkeiden täyttö kahvien yhteydessä.) Ma klo 17 Naistenilta Ti klo 18 Rukouskokous kellarin kerhohuoneessa. Ohjelmassa yleensä lyhyt sana, rukousta yhteisten asioiden puolesta ja rukouspalvelua. Pe klo 18 Liekki-ilta, Sini Lahnajärvi. Musiikki Matti Koponen. Alkukahvien jälkeen ylistystä, pieni sana ja rukousta. Rukouspalvelu. Su klo 17 Iltakirkko, Eila Laakso. Uusi Juurru! puhesarja alkaa. Juurru Kristukseen. Musiikki Jouni Joensuu. Pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit. Interpretation into english. Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho Pe klo 13 Eläkeläistupa Su klo 17 Iltakirkko, Jan-Markus Jeromaa. Rakkauteen juurtuneina. Musiikki Vuokko Lahtinen. Ehtoollinen ja kirkkokahvit. Pyhäkoulu lapsille. Interpretation into english. Ma klo 17 Seurakuntaneuvoston kokous Ti klo 18 Rukouskokous kellarin kerhohuoneessa Pe klo 18 Liekki-ilta, Sami Lind. Musiikki Arto Ovaska ja tiimi. Alkukahvien jälkeen ylistystä, pieni sana ja rukousta. Rukouspalvelu. Su klo 17 Iltakirkko, Sini Lahnajärvi. Juurru hedelmää kantamaan. Musiikki Lindit. Kirkkokahvit. Interpretation into english. Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho Pe klo 13 Eläkeläistupa Pe klo 18 Vihdoinkin omaa toimintaa varhaisnuorille! Tervetuloa noin vuotias nuori. Pohdintaa, pulinaa, pelejä, popcornia ja muuta mukavaa. Tule mukaan kertomaan minkälaista toimintaa toivoisit ja keksimään nyt alkavalle klubille nimi. Lisätiedot mervi. vuorinen@metodistikirkko.fi. Su klo 11 Perhekirkko, Franz Lindström ja näytelmäkerho. Lindit ja lasten ylistyskuoro. Toimintapisteitä lapsille. Lasten vaatevaihtotori. Lähetyskahvit Intian Bethel-Mission hyväksi. Kaikki Tervetuloa! Su klo 17 Evening worship, Jan-Markus Jeromaa. Music Matti Koponen. Good message, praise and warm fellowship. All are welcome. Coffee and tea served after the worship service. Ma klo 17 Naistenilta Ti klo 18 Rukouskokous kellarin kerhohuoneessa Pe klo 18 Liekki-ilta, Anneli Hankkio. Musiikki Mika Ylipää. Alkukahvien jälkeen ylistystä, pieni sana ja rukousta. Rukouspalvelu. Su klo 17 Iltakirkko, Jan-Markus Jeromaa. Musiikki Mika Ylipää. Ehtoollinen. Isäinpäivän kirkkokahvit. Interpretation into english. 4

5 Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho Pe klo 13 Eläkeläistupa La klo Naistenpäivä. Kosketa minua, Henki. Ohjelma klo opetus, rukousta ja ylistystä ruumiin ravintoa, pientä sapuskaa, tuote-esittelyitä opetus, rukousta, ylistystä ja rukousryhmät kahvit, tuote-esittelyitä Su klo 17 Iltakirkko, Robert Shabulinzenze. Musiikki Happy End. Ehtoollinen. Kirkkokahvit. Interpretation into english. Ma klo 17 Seurakuntaneuvoston kokous. Ti klo 18 Rukouskokous kellarin kerhohuoneessa Ke klo 17 Musiikkityön palaveri. Tervetuloa mukaan kaikki vanhat ja uudet palvelijat. Laulajia ja soittajia tarvitaan! Lisätiedot Mika Ylipää p Pe klo 18 Liekki-ilta, Jan-Markus Jeromaa. Ylistys Jouni Joensuu. Alkukahvien jälkeen ylistystä, pieni sana ja rukousta. Rukouspalvelu. Su klo 16 Tarjoilupalvelun palaveri. Mukaan kaivataan myös uusia palvelijoita. Lisätiedot Nina Palmu p Su klo 17 Iltakirkko, Jan-Markus Jeromaa. Loista Jumalan valoa! Oikeutta. Musiikki Erkko Lahnajärvi. Interpretation into english. Ma klo 17 Askartelu- ja käsityökerho Pe klo 13 Eläkeläistupa Su klo 11 Lähetysjumalanpalvelus, Sami Lind. Loista Jumalan valoa! Totuutta. Musiikki Arto Ovaska ja tiimi. Ehtoollinen. Lähetyslounas UMCOR-työn hyväksi. Interpretation into english. 5

6 Kasvavan seurakunnan tunnusmerkit Tutkimusten mukaan kasvavien ja terveiden seurakuntien elämään kuuluu kahdeksan laatutekijää, jotka toimivat seurakunnassa. Silloin seurakunta kasvaa kuin itsestään Jumalan armon voimasta. Silloin ei ole mitään esteitä sille, että seurakunta kasvaa, jäsenet kasvavat ja että hyviä asioita tapahtuu. Nämä kaikki kahdeksan laatutekijää ovat tärkeitä: 1) Valtuuttava johtajuus 2) Lahjoihin perustuva palvelutehtävä 3) Intohimoinen hengellisyys 4) Toimivat rakenteet 5) Innoittava jumalanpalvelus 6) Kokonaisvaltaiset pienryhmät 7) Tarveperusteinen evankeliointi 8) Rakkaudelliset ihmissuhteet Nämä ovat kuin lihakset seurakuntaruumiissa. Kaikkia näitä lihaksia tarvitaan ja kaikkia on treenattava. Jos jokin lihas on heikko, se vaikuttaa koko ruumiin terveyteen ja toimintaan. Heikkouksia tulee silloin vahvistaa säilyttäen vahvuuksien voima. Seurakunnanluontainen kehitys (SLK) pyrkii mittaamaan seurakunnan terveyttä ja antamaan työvälineitä kehittää sen toimintaa. Olemme tehneet jo usean kerran SLK-tutkimuksen, joka on auttanut meitä työssämme. Keskimäärin olemme olleet suhteellisen vahvoja kaikilla osa-alueilla. Mm. valtuuttava johtajuus, tarveperusteinen evankeliointi ja innoittavat jumalanpalvelukset ovat auttaneet meitä vahvaan kasvuun menneinä vuosina. Olemme oppineet myös, että on oltava jatkuvasti valmiita uudistumaan ja kehittämään toimintaa niin, että Jumala saisi toimia kauttamme tahtomallaan tavalla. Olemme löytäneet aina myös heikkouksia seurakunnastamme aiemmissa tutkimuksissa, kuten intohimoinen hengellisyys, lahjoihin perustuva palvelutehtävä ja viimeisimpänä kokonaisvaltaiset pienryhmät. Näiden eteen olemme tehneet työtä. Olemme haastaneet ihmisiä rukoukseen, antamaan omastaan, löytämään lahjojaan ja rohkeasti palvelemaan ja kokeilemaan erilaisia tehtäviä. Olemme myös rohkaisseet ihmisiä perustamaan kokonaisvaltaisia pienryhmiä ja innostaneet ihmisiä osallistumaan niihin. Lokakuun alussa teemme jälleen tutkimuksen ja katsomme mikä on tilanteemme juuri nyt. Tutkimuksen avulla voimme löytää jälleen alueita, joihin panostaa tulevana vuonna. Palatkaamme sitä ennen vielä viime kertaiseen heikkouteemme ja palauttakaamme mieliimme muutamia tärkeitä seikkoja. Mitä tarkoitetaan kokonaisvaltaisella pienryhmällä? Määrittelemme SLK:ssa pienryhmän laajasti, eikä pienryhmä tarkoita vain perinteistä raamattupiiriä, kotiryhmää tai solua. Kaikenlaiset 3-20 hengen ryhmät täyttävät pienryhmän määritelmän (esim. rukousryhmät, työmuodon johtoryhmä, opetuslapseusryhmä, jumalanpalveluksessa toimiva pienryhmä jne.) Mutta jotta pienryhmät täyttäisivät tarkoituksensa, niiden tulisi olla nimenomaan kokonaisvaltaisia. Mitä sillä tarkoitetaan? Kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan, että ne koskettavat koko ihmistä. Se on paikka, jossa yksittäiset uskovat voivat löytää läheistä yhteyttä, käytännön apua ja tiivistä hengellistä vuorovaikutusta. Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin." Hepr.10:24 6

7 Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään." Matt.18:20 Hyvässä kokonaisvaltaisessa pienryhmässä on kotoista olla. Siellä on luottamusta niin, että ihmiset voivat jakaa omaa elämäänsä ja tunteitaan. Siellä ei juoruta toisista ihmisistä, eikä puhuta epäolennaisista asioista. Kokonaisvaltaiset pienryhmät auttavat hengellisessä kasvussa ja se tarjoaa apua erilaisissa elämän haasteissa. Pienryhmässä uudet tulijat otetaan vastaan lämmöllä ja siellä ymmärretään, että tarkoituksemme kaiken kaikkiaan on moninkertaistua tulevaisuudessa. Se siis kasvattaa uusia pienryhmiä, pienryhmänjohtajia ja opetuslapsia. Metodistisen herätyksen eräs tärkeimmistä tekijöistä oli se, että Wesley kykeni Jumalan Pyhän Hengen ohjauksessa järjestämään, organisoimaan ja kouluttamaan pienryhmien johtajia tällaisiin pienryhmiin. Siellä jäsenet saivat mahdollisuuden kokea sydänten, mielten ja käsien yhteyttä. Ohjeita pienryhmien johtajille Pienryhmien johtajien olisi hyvä vahvistaa johtajuuttaan koulutuksella, kun siihen jälleen tarjoutuu sopiva mahdollisuus. Suomen Metodistikirkon kustantama Pienryhmän johtajien opas tulee ehdottomasti hankkia tutustuttavaksi. Se antaa monia vinkkejä ja ohjeita kehittymään pienryhmän johtajana ja käsittelemään hankaliakin tilanteita. Edelliset tutkimukset seurakunnastamme osoittivat, että johtajien tulisi ottaa erityisesti seuraavat kolme ohjetta huomioon omassa pienryhmässään: 1) Kuinka annat pienryhmässäsi ihmisille mahdollisuuden kertoa ja jakaa elämäänsä? 2) Kuinka pidät huolta, ettei ryhmässäsi puhuta yleisesti epäolennaisista tai toisille ihmisille tai seurakunnalle vahingollisista asioista? 3) Kuinka varmistat, että rukouksen tarpeessa olevat ihmiset saavat henkilökohtaista rukousta tarpeisiinsa? Kokonaisvaltaiset pienryhmät ovat paikka harjoittaa paimenuuden lahjaa ja toinen toisistaan huolehtimista. Diakoniatyö tapahtuu luonnostaan pienryhmien kautta. Muistakaamme lopuksi miksi me kaikki olemme olemassa: Tehdäksemme opetuslapsia Jeesukselle Kristukselle Jumalan suuressa rakkaudessa. Voittakaamme yksi uusi ihminen Kristukselle, ottakaamme hänet rakkaudella vastaan, oli hän kuka tahansa ja tehkäämme hänestä Jeesuksen opetuslapsi. Tässä meille tehtävä. Jumala meidät varustakoot ja kaikessa auttakoot. Pastori Jan-Markus Jeromaa 7

8 Toivo, sielun ankkuri Aikaa verrataan usein mereen, jolla ihmisen on purjehdittava. Vesillä liikkuessaan ihminen on erityisen riippuvainen olosuhteista, jotka saattavat vaihtua nopeasti ihmisen voimatta niihin vaikuttaa. Ankkuri on toivon vertauskuvana, joka on tuttu, Raamatusta peräisin olevana symbolina. Ajat muuttuvat nopeasti, eikä ihminen voi niihin paljon vaikuttaa. Aikain merellä ihmislapsi tuntee usein olevansa olosuhteitten armoilla, jopa myrskyn kourissa. Tarvitaan ankkuria, tarvitaan toivoa johon uskossa kiinnittyä silloin, kun syvyyden voimat tuntuvat pääsevän valloilleen. Synkkiä pilviä on kerääntynyt taivaalle. Ihmiset varustautuvat sotaan kiihkeämmin kuin koskaan siitä huolimatta, että voimavarat tarvittaisiin kipeästi nälkäisten ja kärsivien auttamiseen. Jumala ei anna joutua häpeään sitä, joka luottaa hänen lupaukseensa. Me saamme pitää kiinni toivosta, ja uskoa, vaikka vakuutenamme on vain lupauksen sana. Se on köysi, joka päättyy aaltoihin. Toivo ja usko ovat varma ja kestävä ankkuri, joka on kiinnitetty esiripun tuolle puolelle silmiltämme salattuun. Mikä on se toivo, johon uskova panee luottamuksensa? Näinkin sen voisi sanoa: Maailma on sittenkin Jumalan maailma. Me uskomme ja tunnustamme Jumalaan, joka on taivaan ja maan luoja. Vaikka maailma menee omien lakiensa mukaan, on se sittenkin Jumalan maailma. Vaikka pahalla on täällä vankka jalansija, ei se pysty luomaan mitään uutta, ainoastaan pilaamaan Jumalan luomaa tekoa. Kaiken keskellä uskomme, että maailma on Jumalan käsissä. Käykööt ajan myrskyt miten uhkaavina tahansa, niillä ei ole valta upottaa häntä, joka uskossa panee turvansa Jumalaan. Se toivo ja usko on kuin ankkuri, joka varmasti kestää, olkoot aallot vaikka raivostuneitten tuomiokirkkojen kokoisia. Olkoonkin ihmisen elämä täynnä pettymystä, surua tai kärsimystä, siinäkin on turvana Jumalan antama lupaus. Se toivo on sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti, johon Kristus on mennyt ennen meitä. Meillä on lupaus, että häneen uskossa toivonsa panevat saavat mennä sinne Hänen jälkeensä. Sen vuoksi vuosien myrskyt eivät saa meitä toivottomasti säikyttää. Pian tulee Hän, joka luo uudet taivaat ja maan joissa vanhurskaus asuu. Tästä meillä on Jumalan lupauksen sana. Usko tarttuu lupaukseen, sillä Jumala ei lupaustaan petä. Tämä toivo on ankkuri, joka pelastaa ja joka estää joutumasta tuuliajolle. Sen toivon varassa voi rohkeasti käydä eteenpäin. Reino Peräsarka Lähteenä käytetty: Rauhantervehdys 1/1983. Oulun tuomiorovasti Arvi Seppäsen uudenvuoden vigiliassa heprealaiskirjeen sanat: Toivo on meille sielun ankkuri, varma ja luja. 8

9 Talous KAMPANJA jatkuu edelleen! Jos 50 ihmistä sitoutuisi antamaan vähintään 50 euroa kuukaudessa tuloistaan seurakunnalle, niin saisimme maksettua hyvin kaikki menomme ja kehitettyä seurakuntamme työtä. Viimeksi saimme hankittua srk:n toimistoon tietokoneen mediatyön tarpeisiin. Seuraava suuri tarve on kirkon penkkien korjaus/ uusiminen. Lähde sinäkin tukemaan seurakuntamme työtä rahalahjallasi kuukausittain. Mukaan pääset antamalla kuukausittain vähintään 50 euroa seurakunnan tilille Nordea ja laittamalla viitenumeroksi Kerro myös päätöksesi Jan-pastorille p ). Nyt mukaan on ilmoittautunut 35 Saajan tilinumero Saaja Maksaja Nordea Tampereen metodistiseurakunta henkilöä. Vielä 15 tarvitaan lisää. Seurakuntamme toimii vapaaehtoisin lahjoituksin. Kaikki lahjoitukset ovat tärkeitä. Ala sinäkin kannattamaan seurakuntaa ja sen työtä varoillasi. Saat lahjaksi hyvän mielen! Seurakunta kiittää kaikkia antajia! Viitteet: srk maksu 1300, lahjoitus 2600, kirjamyynti 3900, evankeliointi- ja lähetystyö KIITOS! Tilisiirto 10 euroa/kk 20/euroa/kk 50 euroa/kk 100 euroa/kk euroa/kk (jokin sopiva summa) Allekirjoitus Viitenumero Tililtä Eräpäivä Euro 9

10 Uutisia seurakunnasta Juuso, Kirsi ja Linnea Pasonen liitettiin seurakunnan jäsenyyteen ja Linnea Pasonen kastettiin Odessa Åman kastettiin

11 Muuta toimintaa ja pienryhmiä Rukousrinki rukoilee päivittäin seurakunnan rukousaiheiden puolesta. Ilmoittaudu rukoilijaksi tai anna aiheesi Liisalle: lisanenonen (at) gmail. com, p Lasten- ja nuorten ylistyskuoro, kaikki lapset ja nuoret tervetuloa. Harjoitukset jatkuvat aina parittomien viikkojen tiistaisin klo 17:30 18:15. Lisätiedot Elina Rukouskokous parin viikon välein tiistaisin kirkon kellarin kerhohuoneella klo18. Äijäraamis kokoontuu kodeissa kolmen viikon välein. Lisätiedot Kimmo Holma p Käsityö- ja askartelukerho maanantaisin klo 17. Tule kokemaan yhteyttä käsitöiden parissa. Pieni materiaalimaksu. Lisätiedot Anne J. p Kotirukouspiiri kokoontuu kuukausittain maanantaisin klo Seuraavat kokoontumiset 30.9, 28.10, ja Tervetuloa rukoilemaan! Pirkko Suoniemi p Miesten pienryhmä kokoontuu joka toinen viikko Raamatun sanan ja joka toinen viikko pelailun merkeissä. Lisätiedot Sami p Hervannan Raamattu- ja rukouspiiri kokoontuu Hervannassa 2 kertaa kuussa: Kuun 2. maanantaina vain naisille, kuun 4. maanantaina kaikille. Kokoontumisaika yleensä klo 19. Tiedustelut paikasta ym: Anni Bäckman, puh , s-posti: anni.backman(at)metodistikirkko.fi Pirkkalan pienryhmä kokoontuu kuukausittain. Lisätiedot Eila Laakso Jammipavut, solu nuorille kokoontuu parin viikon välein. Lisätiedot Annika Pajunoja p Eläkeläistupa joka toinen perjantai klo 13 Metodistikirkolla. Kahvittelua, sanaa, rukousta ja laulua. Lisätiedot Simo p Naistenilta yleensä joka kuun ensimmäisenä maanantaina klo 17. Lisätiedot Mervi V. p Uskon ABC 12 kerran kokonaisuus kristillisen uskon perusteista. Ilmoittautuminen p Jäsenyysiltoja järjestetään tarpeen mukaan kaikille seurakunnan jäsenyydestä kiinnostuneille. Ilmoittaudu Jan pastori p English Home Group englanninkielinen ryhmä kokoontuu kirkolla kuukausittain. Lisätiedot Tamja Järvinen p Suomen kielen keskusteluryhmä joka toinen tiistai parittomilla viikoilla klo 16: Tampereen metodistikirkko, srk-sali, kurssimaksu 5 /lukukausi/kurssi, sis. oppimateriaalin, maksetaan käteisellä ensimmäisellä opetuskerralla. Ilmoittautuminen & lisätiedot Anni Bäckman, puh , s-posti anni.backman(ät)metodistikirkko.fi Finnish conversation group every 2nd Tuesday, in odd weeks, from 24 Sep to 19 Nov, 16:45 18 At Tampere United Methodist Church, fellowship room. Course fee 5 /term, including materials, to be paid in cash at the first session. Registration & inquiries Anni Bäckman, tel , anni.backman(ät)metodistikirkko.fi Pe klo 18 Vihdoinkin omaa toimintaa varhaisnuorille! Tervetuloa noin vuotias nuori. Pohdintaa, pulinaa, pelejä, popcornia ja muuta mukavaa. Tule mukaan kertomaan minkälaista toimintaa toivoisit ja keksimään nyt alkavalle klubille nimi. Lisätiedot mervi.vuorinen@metodistikirkko.fi. Palvelu kaipaa palvelijoita: Evankeliointitiimi (Sini p ), musiikkityö (Mika Ylipää ), tarjoilupalvelu (Nina p ), lapsityö (Elina p ), mediatyö (Jan p , Etsitään miksaajia, editoijia ja kuvaajia!), sekä tervetulotiimi (Eija p ). Jos kiinnostaa oppia ja kokeilla, ota rohkeasti yhteyttä! Pirkkalan kotiseurakunnan ohjelman löydät nettisivuilta: fi Ohjelmassa on mm. joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas sunnuntai Yhtä matkaa -ilta klo 17, sekä pienryhmiä. 11

12 Hämeenpuistofiesta Tampereen metodistiseurakunnalla jälleen tänä vuonna Hämeenpuistofiestassa telttakatos, jossa esiteltiin seurakuntaa fiestassa kävijöille. Lapsille oli tarjolla kasvomaalausta ja aikuisille kahvin lomassa katugallupia. Katugallupin satoa Katugallupissa ohikulkijoille kyseltiin muun muassa seuraavanlaisia asioita: käyvätkö he kristillisissä tilaisuuksissa, tietävätkö he missä on Tampereen metodistiseurakunta, ovatko he koskaan rukoilleet tai lukeneet Raa- mattua, tietävätkö he kuka Jeesus oli, mitä tarkoittaa evankeliumi ja ovatko he ymmärtäneet, että ilosanoma Jeesuksesta on myös heitä varten? 57% kävijöistä kertoi käyvänsä kristillisissä tilaisuuksissa. Kun asiasta kysyttiin tarkemmin, missä tilaisuuksissa, niin asia eriteltiin monella eri tavalla. Eniten vastattiin, että kirkossa (25% kävijöistä) ja seuraavaksi eniten, että juhlissa ja joulukirkossa (20%). Muita vastauksia olivat Tuomasmessussa, konserteissa, lasten katedraalissa ja muskarissa, eri seurakunnissa, pelastusarmeijassa jne. Samassa yhteydessä kysyttiin myös millaista kristillisyys on? Kristillisissä tilaisuuksissa käyvistä 15 vastasi, että positiivista. Seuraavaksi eniten kristillisyyttä pidettiin normaalien, tavallisten ihmisten uskona. Kolmanneksi eniten kristillisyyttä kuvailtiin hyvänä asiana sekä tapakristillisyytenä. Muita mielipiteitä olivat esimerkiksi: erikoista, yhteisöllistä, katoavaa pääomaa, suvaitsevaista, sisäsyntyistä ja sekalaista sakkia. Niiden mielestä, jotka eivät käyneet kristillisissä tilaisuuksissa, kristillisyys oli joko positiivinen (10%) tai neutraalin mielikuvan aiheuttava asia (16%). 13% vastanneista sanoi, ettei osaa sanoa mitään mielipidettä asiaan. Yksittäisiä vastauksia kysymykseen olivat monipuolista, ei pidä uskonnoista, ei kovin positivista, rehellistä, hihhulointia, katselen tv7:ää ja kallis harrastus. Suurin osa (73%) vastaajista ei tiennyt missä Tampereella on metodistiseurakunta. Samassa yhteydessä vastaajilta kysyttiin mielikuvaa metodistiseurakunnasta. Suurimmalla osalla (noin puolella) ei ollut mitään mielikuvaa. Kahdella vastaajalla oli positiivinen 12

13 kuva, ja yksittäisiä vastauksia olivat Onko Jenkeistä?, hyvä, lahko, Englannista lähtöisin, Jeesus-keskeinen kirkko, pieni lämmin seurakunta, evankelis-luterilaisten sivujuonne tai ei eroa luterilaisista. Joskus rukoilleensa tai Raamattua lukeneensa kertoi 94% vastaajista. Jeesusta taas pidettiin pääsääntöisesti Jumalan poikana (49%). Joka kuudes vastasi, ettei osaa sanoa, kuka Jeesus oli ja saman verran vastattiin, että Jeesus oli vapahtaja tai messias. Osa piti Jeesusta historiallisena henkilönä, erityisenä ihmisenä, nasaretilaisena, opettajana ja osalla ei ollut mielipidettä asiaan. Evankeliumin osasi mielestään selittää 61% vastaajista ja vastauksena puolella heistä oli, että evankeliumi on ilosanoma. Toinen puolisko vastasi sekalaisesti Raamattu, Jumalan sana, sanoma Jeesuksesta, julistus, kristinusko yms. Ne jotka eivät tienneet mitä evankeliumi tarkoittaa, arvelivat, että se olisi sanaa, se kertomus, jouluevankeliumi, pelastus, rukous, julistus (2kpl) tai Kristus. Suurin osa vastaajista (77%) ymmärsi, että ilosanoma on tarkoitettu myös vastaajalle itselleen. Lopuksi gallupissa tiedusteltiin vielä, että haluaako vastaaja ottaa Jeesuksen Herrakseen, niin joka kymmenes halusi (kiitos Herralle)! Ei- vastauksia tuli kolmannes ja ehkä-/ kysymys tuli yllättäen-vastauksia kymmenkunta. Viisi henkilöä vastasi tyhjää ja 37% kertoi jo ottaneensa Jeesuksen Herrakseen! Osallistuminen gallupiin oli melko hyvä, kaikkiaan 71 henkilöä vastasi kysymyksiin. Viime vuoden gallupissa vastaajia oli kymmenkunta enemmän, mutta hyvä otos saatiin tälläkin kertaa. Kiitokset kaikille kysyjille ja vastaajille! Kirjoittanut Nina Palmu Kutsumus maahanmuuttajien parissa Anni Bäckmanin elämän tärkeissä päätöksissä Jumala on vastannut rukouksiin heti. Vastaus tuli suoraan ylhäältä ja meni päästä alaspäin läpi koko kehon, kuvailee Anni saamaansa merkityksellistä rukousvastausta. Anni Bäckman on seurakuntamme uusi maahanmuuttajatyön vetäjä. Tarkemmin sanottuna Anni toi maahanmuuttajatyön seurakuntaamme tullessaan. Viime syksynä aloitettiin Annin johdolla suomen kielen kurssi ulkomaalaisille ja jumalanpalvelusten tulkkaukset englanniksi. Työ tarvitsee myös kohteen, joten rukousvastauksena seurakuntaan on saapunut myös maahanmuuttajia, joita aikaisemmin ei ole ollut. Anni iloitsee suuresti tästä alusta ja kehityksestä. Hän sanoo, että osa hänen näystään ja unelmastaan on jo toteutunut. Anni toivoo, että maahanmuuttajatyö olisi koko seurakunnan työtä. Tärkeää olisi, että maahanmuuttajia ei lokeroitaisi omaksi porukakseen, vaan suomalaiset ja ulkomaalaiset sekoittuisivat, kävisivät samoissa tilaisuuksissa ja istuisivat samoissa pöydissä. Tämä on jo hyvin toteutunut, koska nykyiset maahanmuuttajat on niin lämpimästi toivotettu tervetulleiksi. Karjaalta kotoisin oleva Anni tuli 15-vuotiaana uskoon Kansan Raamattuseuran rippileirillä. Tämän jälkeen hän alkoi käydä parhaan ystävänsä mukana Tammisaaren helluntaiseurakunnassa. Anni muistelee, miten olisi tahtonut ottaa kasteen 16-vuo- 13

14 tiaana, mutta hänen isänsä ei suostunut siihen. Anni siitä murheissaan meni eteen rukouspalveluun ja silloin hän täyttyi Pyhällä Hengellä. En saanut mennä kasteelle, mutta Jumala antoikin Pyhän Hengen kasteen, muistelee Anni. Täytettyään 18 Anni meni kasteelle. Viikko Annin kasteen jälkeen kastettiin samassa seurakunnassa nuori mies, Sixten Bäckman. Nuoret uskovat tutustuivat seurakunnan toiminnan kautta tuolloin, mutta Anni ei omien sanojensa mukaan voinut sietää yhdessä vaiheessa Sixteniä. Anni lähti pian opiskelemaan Tampereelle ja kielsi ystäväänsä antamasta Sixtenille osoitettaan. Pian Anni kuitenkin alkoi rukoilla Jumalalta aviomiestä. Muistan rukoilleeni Jumalalta, että kuka tahansa muu, mutta ei Sixten, naurahtaa Anni. Jonkin ajan kuluttua Annin mieleen alkoi hiipiä ajatus siitä, että jos sittenkin Jumala on tarkoittanut, että hänen miehensä tulee oleman Sixten. Seuraavan kerran nuorten osuessa samaan rukouskokoukseen Tammisaaressa Anni joutui istumaan penkin päähän Sixtenin viereen ja rukoili silloin: jos Jumala tahdot, että menen tuon miehen kanssa naimisiin, niin anna minulle rakkautta häntä kohtaan. Silloin vastaus tuli aivan heti ja se tuli ylhäältä voimana joka meni päästä varpaisiin asti. Olin hetkessä korviani myöten rakastunut Sixteniin, muistelee Anni hämmästyttävää rukousvastausta. Anni kertoo miten hillitsi itsensä tuona iltana, mutta lähetti Sixtenille heti seuraavalla viikolla kortin, jossa oli vain hänen osoitteensa pieneksi vinkiksi. Kirje Sixteniltä tuli tuota pikaa. Pari seurusteli kaksi viikoa, meni kihloihin ja puolentoista vuoden päästä siitä naimisiin. Perheeseen syntyi myöhemmin Heidi, Hanna ja Tom. Kielitieteitä opiskellut Anni kertoo saaneensa lähetyskutsun jo uskoontulon jälkeen. Yhdessä Sixtenin kanssa Anni on ollut Englannissa Wycliffen kursseilla parina kesänä. Hän on ollut Saksassa opettamassa itse. Myöhemmin Bäckmanit asuivat puoli vuotta Indonesiassa kokeillakseen soveltuvuuttaan paikallisiin oloihin. Annin mukaan tarkoitus oli mennä takaisin sinne, mutta eteen tuli liikaa viivästystä. Lopulta Sixten sai uudelleen töitä Suomesta ja perhe jäi tänne. Niihin aikoihin Annia pyydettiin Tampereen helluntaiseurakuntaan maahanmuuttajatyöhön. Silloin ymmärsin, että lähetyskenttä oli tullut meidän keskuuteen. Niin kauan kuin olemme Suomessa, kutsumukseni on maahanmuuttajien parissa. Tehtäväni on viedä heille maailman parasta ilosanomaa, jotta hekin voisivat pelastua, kertoo Anni innoissaan. Anni teki helluntaiseurakunnassa maahanmuuttajatyötä noin 20 vuotta, kunnes Jumala eri olosuhteiden kautta päätti siirtää Annin Metodistikirkkoon maahanmuuttajatyöhön. Se oli elämässäni toinen selvä rukousvastaus, joka tuli heti. Kysyin Jumalalta: mihin menen? Vastaus tuli samalla tavalla ylhäältä heti metodistiseurakuntaan. Anni kertoo saaneensa vielä vahvistuksen vielä rukousvastaukseensa ja sen jälkeen ottaneensa yhteyttä Jan-Markukseen. Kysyin Janilta olisiko tarvetta maahan- 14

15 muuttajatyölle ja Jan vastasi, että sellaista ei ole, mutta olisi kiva, että olisi. Tulin siis seurakuntaan heti palvelemaan, mutta tiesin että viihdyn, koska Jumala niin selväsi minut tänne johdatti, kuvailee Anni toista tärkeää rukousvastausta. Jumala on antanut Annille lahjan toimia maahanmuuttajien kanssa. Hän silti painottaa, että kaikki voivat olla työssä mukana omalla panoksellaan. Anni tahtoo rohkaista seurakuntalaisia lähestymään maahanmuuttajia ja puhumaan heille. Annin mukaan useimmat heistä haluavat oppia suomea. Kun Suomessa olemme, niin voimme rohkeasti puhua heille myös suomea ja tutustuttaa heitä suomalaiseen kulttuuriin. Monikaan heistä ei koskaan pääse näkemään suomalaista kotia vaikka ovat asuneet täällä pitkään. He varmasti ilahtuvat, jos kutsut heidät perheineen kotiisi. Se olisi heille kunnia, sanoo Anni. Ei kannata odottaa tuloksia päivässä tai kahdessa. Ei pidä myöskään edetä liian nopeasti. Eräs äiti rukoili 40 vuotta poikansa uskoontuloa ja 40 vuoden kuluttua poika tuli uskoon. Tarvitaan kärsivällisyyttä, ei pidä luovuttaa helposti, kehottaa Anni. Haastattelun pohjalta kirjoittanut Liisa Nenonen Anni haluaa nostaa meille yhden paikan Raamatusta liittyen vieraisiin kansalaisuuksiin: Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. 3. Moos. 19: Lisäksi Anni haluaa muistuttaa kaikkia kärsivällisyydestä. Hän painottaa, että kärsivällisyyttä tarvitaan niin maahanmuuttajien kuin kantasuomalaistenkin kanssa. Kaikissa ihmissuhteissa tarvitaan kärsivällisyyttä. 15

16