Sekahedelmä Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10

Transkriptio

1 Sekahedelmä Helsingin Elintarviketyöntekijät ry Osasto 10

2 Sisältö Pääkirjoitus... 3 Paljonko on tarpeeksi vähän?... 4 Sihteeriltä... 5 Aluesihteeriltä; Päättäjät harhateillä... 6 Slangi-visa... 8 Kesäpäivistä Kajaanissa ja risteilylle lokakuussa!... 9 Pitkää pohdintaa eurokriisistä Tragikoominen juttu syyskokous Sekahelmä Päätoimittaja Heikki Vesanto luukku.com Taitto Anitta Kainulainen Painopaikka Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio Seuraava Sekahedelmä -lehti ilmestyy joulukuussa. Aineistot 3.12 mennessä päätoimittajalle. Helsingin Elintarviketyöntekijät ry ao. Osasto 10 Siltasaarenkatu 4, 5 krs, Helsinki puh Johtokunta 2011 Puheenjohtaja: Jukka Nissinen GSM sff.fi Varapuheenjohtaja: Juha Sulisalo, Paulig Sihteeri: Olli Hallikas GSM meira.fi Osaston varasihteeri: Heikki Vesanto GSM luukku.com Sekahedelmä Pauli Paavola, Mildola Jukka Mahlamäki, Meira Tarja Palmamäki, Meira Pekka Helin,Koff Antti Tervonen, Koff Eija Högel, Paulig Minna Ohvo, Halva Jaokset ja vastaavat Taloudenhoitaja: Pirjo Vainio puh , GSM selry.fi Talousjaos: Puheenjohtaja, vara-pj, sihteeri, taloudenhoitaja 2 Tiedotusjaos: Jukka Nissinen ja Heikki Vesanto, Sekahedelmän päätoimittajana Opinto-ja nuorisojaosto: Olli Hallikas Antti Tervonen Urheilujaos: - kesälajit Antti Tervonen - talvilajit Juha Sulisalo

3 Pääkirjoitus Morjens toverit Taas on vaalit tulossa. Kaikkihan niistä tietysti pamlaa. Nyt kuitenkin pääsemme oikein kunnallisella tasolla päättämään kuka määrää mihin meidän vero fyrkat duunataan. Olisiko se joku "hyvän näköinen" kokoomusgimma, jolle pätkä kallista moottoritietä on tärkeempi kuin kuntalaisten hyvin vointi tai pahoin voinnin poistaminen.vai olisko se kuitenkin joku joka haluaa samoja arvoja puolustaa kuin sinäkin. Meikäläinen on muutamaa vuotta vaille eläkkeellä, joten en tietenkään enää kaipaa samoja asioita, kuin nuoremmat, esimerkiksi lapsiperheet. Nuorena kuitenkin tuli kasvatettua puoli tusinaa skidiä. Eikä varmaan ollu kymmenen kilometriä moottoritietä elämän tärkeimpiä asioita. Silloin funtsas, et voi kun arv.. tarkoitan terveyskeskukset toimis hyvin ja kouluissa mai -kat sais kunnon liksaa, et ne viihtyis hommissaan ja sais kakarat hyvää opetusta. Sit oli kliffaa kans jos sporat kulki ajallaan ja kirjastot ja muut kunnalliset palvelut skulas niin kuin pitää. Veroja maksettiin niin paljon kuin piti, että kaikki toimi. Stadi oli ainakin ennen varma ja kunnon työnantaja. Sieltä lähdettiin eläkkeelle jos sinne päästiin. Nykyisin olen kuullut muuta. Nykyinen ulkoministeri, entinen stadin apulaisjohtaja halus häätää duunarit ja veronmaksajat aikoinaan stadista, on muuten demari. Sekin oli kunnallispolitiikkaa? Itsekin jouduin muuttamaan landelle kuten moni muukin entinen stadilainen. Nyt myös työttömistä pitäis pi tää huolta, kun niitä on niin paljon ja tulee koko ajan lisää, ennen kunnat piti kiinni duunareistaan, nyt sosiaalihuolto joutuu huolehtimaan monesta kunnan entisestä duunarista kun ne on "ulkoistettu" nykyisten kuntien päättäjien toimesta. Nää on sellasia yksinkertaisia asioita mistä kunnan päättäjät esimerkiksi ovat vastuussa. Hyvät päättäjät pystyvät korjaamaan nämäkin asiat jos tahtovat. Huonot päättäjät osaavat mokata nämäkin asiat, kuten on monessa kunnassa huomattu. Suomen kunnista suurimmalla osalla on kaiketi oikeistolaiset päättäjät enemmistönä, joten sopii kysyä halutaanko asioihin korjausta ja äänestää sen mukaan. Kyselyiden mukaan noin neljännes jengistä on sitä mieltä, ettei omalla äänellä ole merkitystä äänestystuloksen kannalta. Kuitenkin kaikki äänet lasketaan ja jokainen "goisaava" äänioikeutettu antaa suosiolla vallan muille. Sehän tiedetään kenen asioita nämä valmiiksi hyväosaiset hoitaa ja miltä poliittiselta laidalta ne löytyvät. He eivät tarvitse terveyskeskuksia tai muitakaan kunnallisia palveluita. Uurnilla tavataan, toivottavasti Hessu. J.K. Kaikkihan kai muuten tietää mikä on Suomen äärioikeistolaisin puolue tällä hetkellä. Sekahedelmä

4 Puheenjohtajalta Paljonko on tarpeeksi vähän? Pääministeri Kataisen pelisilmä märkii. Työväen puolueen johtajan todellisen karvansa näyttäminen toivottavasti säilyy uurnille saakka vaalikarjan mielissä. Ehdotus oppisopimuksella työtätekevän palkan pudottamisesta alle TES-tason on pöyristyttävä jopa konservatiivinkin suusta kuultuna. Toivottavasti kyseessä ei ollut totisella mielellä tehty avaus vaan jonkinlainen profiilin nosto ja irtiotto samoista äänistä kilpaileviin sisarpuolueisiin. Gallupluisu pitäisi saada taittumaan. Tänä päivänä meidän elintarviketyöläisten ykköspalkkaryhmän palkka on yhdeksän euron kantturoissa. Puolisentoista tonnia kuukaudessa miinus verot. Kokoomuksen mielestä ammattia työskentelyn ohessa oppivan tulee pärjätä pienemmällä palkalla. Ei toimi. Tuolla summalla ei Suomessa pysy leuka pinnalla. Tähän on helppo tarjota lääkkeeksi sosiaalitoimen asiakkuutta, mutta kun samaan aikaan kokoomuksen joka toinen lausuma vaatii verotuksen keventämistä, tarkoittaa se myös rahan vähenemistä sosiaalitoimesta. Ristiriita palkansaajia kosiskelevien vaalipuheiden ja reaalielämän toimien välinen on räikeä. Berlusconin veljespuolueen linjaukset tarkoittaisivat toteutuessaan hyvinvointivaltion loppua. Meille työläisille hyvät ja mieluisat asiat on saatu vasemmistopuolueiden myötä- vaikutuksella taantumusvoimien vastustuksesta huolimatta. Kahdeksantuntinen työpäivä, mielipiteen ilmaisun vapaus, oikeus lomaan, oikeus järjestäytyä, pekkaset, oikeus hoitaa sairasta lasta kotona, ylityökorvaukset, jne., jne., lista on loputon. Työväenliike ja vasemmisto ovat ne taistelleet. Pitkässä juoksussa koko kansakunnan elämisen laatu on kohentunut ja samalla Suomi kulkee voitosta voittoon mitattaessa parasta yritysten toimintaympäristöä. En ottanut edellä mainittua esille käynnistääkseni työpaikoilla eri puoluetahojen kilpalaulannan. Joskus vain puolueettoman ja sitoutumattoman median hivenen pinnallista viestintää seuratessa tulee Nyt vaan ei voi olla hiljaa-fiilis. Kympin puheenjohtaja Jukka Nissinen Sekahedelmä

5 Sihteerin terveiset Tervehdys toverit Kesä meni ja syksy saapuu. Mulle syksy on yleensä ollut hyvää aikaa, en tiedä miksi mut syksy on aina sujunut. Tämä syksy on alkanut YT neuvotteluilla. Väkeä ei ole vähennetty mutta muuttunut markkinatilanne, niin kuin työnantaja sanoo aiheuttaa muutoksia toiminnassa. Taas piti todeta, että jos luottamusmiehet eivät ole hereillä muutokset menevät ilmoitusasioina läpi. Neuvottelu kulttuuri ei aina ole sopimista vaan kuulemista ilman vastaan sanomista. Nyt syksyn mittaan valitaan taas uudet luottamusmiehet työpaikoilla. Ite oon jo useamman vuoden saanu hoitaa kyseistä palvelutehtävää. Nimenomaan palvelutehtävänä olen sen aina kokenut, tasan tarkkaan. Mun edeltäjäni oli pitkän linjan tekijä, jo valtiomies sarjaa joten bootsit oli isot mihin piti omia klabbeja sovitella. Vei aikaa ennen kuin tuntu et oma linja löyty ja työnantajakin rupes ottaan vakavasti. Mielestäni luottamusmiehen homma on hyvin persoonasidonnainen: luottiksen oma, kutsutaan sitä vaikka karismaksi painaa aika paljon, se tai sen puute. Ilman porukan tukea se ei onnistu ja se oikeastaan on vain hyvä, että se on todellista pätkä duunia, kaks vuotta ja silleen. Jengi varmaan parissa vuodessa näkee tuleeko mitään, niinkö luottiskin. Ja jos itsekritiikki riittää, voi tehdä tarvittavat johtopäätökset. Mä oon joka kauden jälkeen varautunu siihen, et tää ei oo mikään dynastia ts. oon ollu halukas jatkamaan mut valmis luopumaan. Se siitä. Kunnallisvaalitkin on edessä. Ja taas se sama saarna et menkää äänestämään. Hyvää syksyn jatkoa kaikille! Smile! Olli Sekahedelmä

6 Aluesihteerin palsta Päättäjät harhateillä Kesän ja syksyn aikana on voinut seurata huvittuneena miten ministerit ja heidän avustajansa availevat puheissaan talouskriisiä, vaativat vastuunkantoa ja kaikki yhdessä puolustavat hyvinvointisuomea. Keskustelua ohjataan Kreikan ja muitten Etelä-Euroopan maiden talousongelmiin ja sillä varjolla puuhaillaan entistä vankempaa talousliittoa EU:n sisälle. Kokonaan varjoon keskusteluissa ovat jääneet kotimaan asiat: Mitä Suomessa tapahtuu? Kuinka päätökset vaikuttavat kansalaisten elämään? Miten ostovoima kehittyy? Miltä näyttää tulevaisuus tavallisen kansa laisen silmin katsottuna? Vasemmisto lähti hallitukseen parantamaan perusturvaa ja luomaan oikeudenmukaista Suomea. Tuloksiksi näyttää jäävän, että kaikki kallistuu, kaikesta leikataan, rahaa kansalaisille jää käyttöön entistä vähemmän. Eikä kansalaisia lohduta se, että muutama ministeri ja avustaja saa lainansa maksettua ja siitä hyvästä päästelevät suustaan sammakoita. Tähän tyyliin: pääkaupunkiseudulla ei tarvitse autoa, nuorille taataan opiskelu tai harjoittelupaikka, syrjäytymistä vähennetään. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Opiskelupaikkoja vähennetään rajusti, määrärahoja vähennetään miljoonilla, samoin palkkatukia ja työllistämisrahoja. Polttoaineen hinta nousee koko ajan, lämmityskustannukset kohoavat, kunnat nostavat kiinteistö veroja, kunnallisveroja, jätemaksuja, vesimaksuja ja muita pakollisia kuluja, jotka on pakko maksaa. Tuntuu, että tavallinen kansalainen on jäämässä jalkoihin, eikä kukaan puolusta häntä. Tulevissa kunnallisvaaleissa protestiäänet kerää varmasti puolue, joka on kaikesta erimieltä, mutta ei esitä mitään vaihtoehtoa tilalle. Pelkällä arvostelulla ei pärjää. Ei ainakaan pitkälle. Tarvitsemme edustajiksi tavallisia kansalaisia, jotka eivät tavoittele omaa etuaan tai aja yritysten etuja, vaan ajattelevat, mikä on oikeudenmukaista, mihin rahaa käytetään, jos sitä oikeasti on vähemmän käytössä kuin ennen. Käytetäänkö se kansalaisten hyväksi vai ei? Työn ja työsuhteiden pirstaloituminen, vuokratyö, ns. nollasopimukset, joissa kutsutaan kotoa töihin, mutta sairasajanpalkkaa ei makseta, yt-lakia ei noudateta eikä työttömyysturvaa kerry, uhkaavat koko sopimusyhteiskuntaa ja tulevaisuutta. Meidän on vaadittava kokoaikaista työtä työehtosopimusten mukaisilla palkoilla ja kiellettävä lainsäätäjien toimesta työsuhteet, joita viranomaiset eivät pysty Sekahedelmä

7 valvomaan ja joissa duunari on lähes orjan asemessa. Syksy tuo tullessaan luottamusmiesvalinnat työpaikoilla. On aika valita henkilöitä, jotka ovat valmiita puolustamaan heikompia ja kehittämään työyhteisöä hyvinvoivaan suuntaan. Heidän on uskallettava vastustaa työnantajan mielivaltaa, oltava läsnä työpaikalla ja huolehdittava siitä, että jokainen kokee olevansa työyhteisön täysivaltainen jäsen. Ammattiliitto on niin vahva kuin ihmiset työpaikoilla haluavat ja ovat valmiita asioitaan edistämään. Siksi on tärkeää, että jokainen miettisi, kuka on se henkilö työpaikalla, jonka haluaisi puolustavan itseään kun hankaluuksia tulee. Leppoista syksyä ja tehkää hyviä valintoja niin kunnallis- kuin luottamusmiesvaaleissakin. Jouni Konttila, aluesihteeri SELLILÄINEN, ASTU LAIVAAN! STIG OMBORD! SEL:N SUURI JÄSENRISTEILY HELSINKI - TALLINNA - HELSINKI TallinkSiljan Itämeren vauhdikas risteilijä Baltic Princess on varattu selliläisille. Lähtö lauantaina klo Länsiterminaali, Helsinki Maihinnousu sunnuntaina klo Lähtö Tallinnasta takaisin Helsinkiin klo Paluu klo Länsiterminaali, Helsinki Varaa aika kalenteristasi jo nyt! Vielä ehtii mukaan. Hinta per henkilö risteilylle: Hyttiluokka: A1 192 / hlö A2 129 / hlö A3 109 / hlö A4 89 / hlö B1 172 / hlö B2 109 / hlö B3 89 / hlö B4 69 / hlö Risteilyn hinta sisältää majoituksen valitussa hyttiluokassa, lauantain buffet-päivällisen ruokajuomineen, sunnuntain runsaan aamiaisen, SEL:n oman ohjelman kuten terve tulotilaisuuden, karaoke-kilpailun, perinteikkään pubtietovisan sekä laivan oman ohjelman tanssimusiikin kera. Ohjelma tarkentuu myöhemmin. Ammattiosaston tuki on 30 per osasto 10:n jäsen. Sekahedelmä

8 Slangi-visa 1. Mä tsiigasin ku brankkarit treenas on jotakuinki: 1) Tarkkailin palomiesten harjoituksia. x) Katsoin kun rangaistuspotkuja harjoiteltiin. 2) Seurasin tekniikan ylioppilaiden vappupilailuja. (Erkki Johannes Kauhanen, Pakinakniiga, tulossa) 2. Mitä kandeis slumppaa, jos käy snadi blosis ja on frysis ja tekis mieli skruudaa? Nii, mieti sitä ja vastaa: 1) Snagarilta hodari. x) Hodlasta skabari. 2) Kotsasta flatari. 3. Anu on lumppu mut parempi ku tumppu. Mihin TUMPPU tässä liittyy? 1) Siivoamiseen. x) Pukemiseen. 2) Onanointiin. 4. Stadin puistois duunataa kaikenlaista, mut mitä Diana (tai oikeammin: Tellervo) duunaa? 1) Tarjoo milkkii skloddille. x) Stikkaa jotai tsebaa. 2) Tvettaa pyykkii likkasa kans. 5. PUDEKA on sit kans viime vuosien slangisatoo, eli: 1) Ostoskeskus. x) Puisto. 2) Poliisin säilytysselli. 6. "... nähny yhtäkään flaidinkia, mut... bulsan lössin... kundeja baarissa." Mitä on FLAIDINKI? 1) Juomasekoitus x) Prostituoitu. 2) Tappelu. 7. Mitä skidit tarkottaa, ku sanoo, et Joku oli ihan ERKKINÄ? 1) Ovelana. x) Tietämätön. 2) Rahaton, taskut tyhjinä. 8. Pikkubroidilla on aina giloja mä trokaan sille fritshareja fimtshikalla... mut älä viiti näyttää munnaria sille skrivataan gamlas kniigas, mitä on GILOJA? 1) Kepposia. X) Leikkirahaa. 2) Rahaa. (Olli Malmberg: Katupoikia, Otava 1915) OIKEA RIVI: 112 xx2 x2

9 Kesäpäivistä Kajaanissa ja risteilylle lokakuussa! Tänä vuonna SEL:n kesäpäivät pidettiin Kajaanissa. Järjestävän ammattiosaston jäsenet olivat nähneet paljon vaivaa mikä palkittiin mukavalla tunnelmalla. Väkeä riitti kilpailuihin, vaikka ei ihan kesäpäivien ennätyksiä hiponutkaan. Päivät onnistuivat erinomaisesti myös säiden osalta. Koko kesänä ei tainnut olla niin lämmintä ja aurinkoista kuin mitä tuo elokuinen lauantai oli. Tosin jo illalla alkoi sade, mutta sekään ei tahtia haitannut, päinvastoin taivaalle piirtyi niin kaunis sateenkaari. Sen nähtyään ja ihasteltuaan iltajuhlien väki toivoi vaikka mitä. Pidetään peukkuja, että niistä toiveista moni toteutuu. Kajaani on pitkän matkan päässä Helsingistä, joten osastolaisia siellä ei tällä kertaa kilpailemassa nähty. Liha vitosen ja Helsingin leipureiden edustajat sen sijaan pärjäsivät yleisurheilussa ihan mukavasti, vaikka yö oli tultu bussin kyydissä ja nukkuminen jäänyt vähiin. Harrastetaankohan enää juoksua, kuulan työntöä tai pituushyppyä muutoin kuin kesäpäivien aikana? Harjoitellaanko missään työpaikalla yhdessä näitä lajeja etukäteen? Miten kesäpäiviä pitäisi parantaa tai muuttaa? Näitä jäin miettimään, kun kuulin, että esim. Talent-kisaan oli vain muutama osanottaja. No, tietenkin on kestosuosikkilajeja, kuten onginta. Se täytti Kajaanin rannat ja siihen osallistui lähemmäs sata selliläistä. Niin ja tietysti päivätanssit sekä iltajuhla keräsi paljon väkeä. Kun mieli on iloinen, voi keho paremmin, ehkä ei aina tarvitsekaan kisata. Tanssiminen on hyvää liikuntaa, jos siitä pitää. Mielestäni päivillä parasta on se, kun iloinen puheensorina täyttää tienoon. Väki oppii tuntemaan muiden alueiden työpaikkojen ihmisiä. Voidaan vaihtaa kuulumisia tai pohtia syntyjä syviä. Rehti meininki täyttää tienoon. Se on moro taas, sanoi tamperelainen leipuri, kun kotia kohti lähti ja lahtelainen siihen, että missä seuraavaksi tavataan? No, varmahan Seinäjoeel talvipäivill, jotta sinne, vastasi Nurmon Atrian kaveri. Totta tosiaan seuraavat talvipäivät pidetään helmikuussa Seinäjoella ja kesäpäivät elokuussa Tampereella. Mutta sitä odotellessa lähdetään kaikki risteilemään heti nyt 6. päivä lokakuuta. Silloin lähtee Helsingin Länsi-Satamasta SEL:n jäsenristeily. Astutaan laivaan, sillä sinne mahtuu vielä. Tunnelma on varmasti yhtälailla katossa kuin oli Kajaanissakin. Meiltä stadista on niin lyhyt matka satamaan ja Helsingin Elintarviketyöläiset ammattiosastona tukee risteilylle lähteviä osaston jäseniä 30 eurolla per jäsen. Tuki maksetaan risteilyn jälkeen tilille, joten eiköhän tässä päätös ole tehty ja siitä vain soittamaan hyttivarauksia. Hyvää risteilyn, talvi- ja kesäpäivien odotusta kaikille! Pirjo Vainio osasto 10:n taloudenhoitaja Sekahedelmä

10 Miten lapsuutta elettiin ennen hyvinvointivaltiota Muutamia muistelmia Koivikkorannan eläkeläistapaamisista vuodelta s. Sodankylä, lihanleikkaaja Sota-aikana met pojat komennettiin Petsamon tien laajennustyömaalle (saksalaiset rahoitti), palkkaa ei kysytty, kun saatiin kirjekuori, se vietiin äitille. Isä oli rintamalla. Saatto olla noin 25-30% aikuisen palkasta. Kun töistä kotiin, piti tehdä kotityöt, oli kahdeksan lasta, oli 3-4 lehmää s. Längelmäki, teurastaja Olin neljän vanha, viranomaiset määräs pakkotyön 39, äidille määrättiin kunnantalolle työ. Äiti määrättiin jouluaattona kunnantalolle. Ei voi ottaa lapsen kanssa, sano virkailija, mutta myöhemmin tuli haaste. Veti pulkalla mua jään yli, eivät ottamaan töihin. Köyhä, 2 lasta, veli taloissa töissä, ei elukoita, perunaa, juurikkaita. Äiti oli taloissa töissä, sai palkakseen jauhoja ja särvintä, niistä hän teki ruokaa. Äidin veli asu naapurissa, heiltä sai suolakalaa, jota veti verkoilla. Toisella kymmenellä vuodella taloissa paimenessa, 15-vuoden vanhasta tukkitöissä, tili luontaistuotteena taloista, tukkitöistä ja paimenesta annettiin kotiin s. Koski tl., teurastaja Turussa Isä kuoli sodassa. Mää joutusin harventamaa ja tekemään kymmenen vanhasta maatöitä joitain pennejä sai rahaa ja kaikki annettiin kotiin, että sai kouluvaatteet. Jouduin paikatuissa olemaan paljon, pilkattiinkin, kun oli paikatut vaatteet ja saappaat. Oli ruoan kanssa hankalaa, niin sen ymmärsi. Isäpuolen kanssa tuli riitaa, kun aina hakkas, vaikken pahaa tehnyt, niin sain niskalleni, äiti tuli väliin niin sai selkää. Löin karmistuolilla päähän tuli tajuttomaksi, luulin että nitistää mun, mutta parin viikon kuluttua sano. Me ei sovita samaan taloon", eikä äitillä ollut sanomista, lähdin 14 - ikäisenä, Turkuun leipomon juoksupojaksi ajoin leipomon tuotteita. Mun mielestä hänellä ei ollut rakkautta koko elämään kohtaan, kun sorasta kotiin tuli. Ne miehet oli ihan hajalla. Koko elämän katkeruus, ja opin etten omia lapsia kurita, niistä tullut ihan kunnollisia lapsia s. Keitele. koneenhoitaja Lahdessa, leipuri Lahdessa Oli pientila, neljä lehmää, isä metsätöissä. Pestiin lähteellä aina pyykkiä, pestiin naapurillekin, samoin marjoja kauppaan, kahdeksan lasta, kaikki pienet tilit kotiin, käpyjä. Vanhemmat veljet osti niillä rahoilla puvut itselleen, oltiin vähä katkeria s. Viitasaari, Unilever Helsinki Pientila. Määrättiin viemään lehmä astutettavaksi kuusivuotiaana. Matkaa oli kolme kilometriä, tultiin, onnistuttiin, haettiin isäntä käsiin ja kerrottiin asia, oli syvennys ja sonni hoiteli homman, oli lyhyt toimitus, isäntä määräs hinnan ja sano, uusinta ilmaseksi ja mä häpesin tehtävää ja toivoin ettei uusiintaa vaan tarvittaisi. Kaupan ohi piti kävellä, pelkäsi että näkikö moni. Sekahedelmä

11 1949 s. Tampere, teurastaja Asuttiin Äetsässä pientilalla, 10. Rupesin viiden vanhana hoitamaan tilaa, koska muut kuoli poies, vieraita lisäksi käytettiin. Tätini vastasi virallisesti, muttei itse jaksanut tehdä. Hoidin lehmät, maat, puinnit, täti hoiti palkkapuolen. Koulun jälkeen. Jos koulussa tuli jälki-istuntoa, sain selkään, kun piti kaurapellolle, sitten pimeän jälkeen tehtiin koululäksyt. Elämä meni hyvin. Silloin sai kunnon maitoa ja kermaa s. Nurmes, leipuri Yhdeksänvuotiaana naapureissa töissä, lastenhoitajan, velipojan perunapellolla, istuttamassa ja pois ottamassa, heinäpellolla. Ruokana palkkaa, mutta myöskin rahapalkkaa, kun isäntä teki tiliä. Kutsu lapsia siihen, me mentiin veljen kanssa, odottakaapa te, sitten mentiin: hänen on tunnustettava, että teille on maksettava aikuisten palkka, olette olleet kaikkein ahkerimpia siellä pellolla. Isä ja äiti ei meinanneet uskoa, sano, että on ihan liikaa lapselle, viekää takaisin, mutta isäntä ei ottanut takaisin. Rahat meni kaikesta työstä vanhemmille s. Pielavesi, Lapinlahti juustola Pikkunen mökki 2 lehmää, 8 lasta. Kun vanhemmat lapset lähti, niitä hoideltiin. Lapset kanto vedet 9 metriä kaivo, hakkasin puut 9 vanhasta, 12 vanhana isän mukana ropsimetässä koko kesän. Työhön oppi, ei ollut vaikeat silloin eikä milloinkaan s. Lapinlahti, meijeriapulai - nen n. Nuorena joutunna tekemään töitä, äiti oli sotaleski, ei ollut raha, piti olla joka talossa heinän teossa ja kaikessa muussa työssä. Rieskan sai kainalon, ruoan talosta, äitillä ei ollut antaa, se oli iso asia. Ei jäänyt vihamielisyyttä, taloissa olivat ystävällisiä. Ei talollisillakaan ollut. Oppi tyytymään. Perhe eli kauniisti s. Kauhajoki, laitosmies Sotalesken poika, ennen kansakoulua paimenessa naapurin lehmiä suolla, sain ruoan ja syksyllä palkaksi hurstihousut ja puseron. Se oli ensimmäinen työmaa alle kuusivuotiaana. Koulumatka oli kuus kilometriä, ei aurattua tietä jos oli, niin suksilla s.ylihärmä, koneenhoitaja Lapsuudessa, isä oli kuollut ja äiti jäi neljän lapsen kanssa, olin vuoden vanha, sisko synty vielä sen jälkeen. Pieni maatila, seitsemänvuotiaasta paimeneen, kotona ensin ja sitten vieraalle, ilman palkkaa, ruokapalkalla, 12-vuotiaana piti ruveta hoitamaan maata, naapurista lainata hevosta, kyntää ja äestää, ja vastata miehen hommasta. 15-vuotiaana rupesin saamaan palkkaa, siihen asti mahapalkalla s. Ypäjä, liha-ala Oli pieni mökki, isä, äiti ja kuusi lasta. Kierrettiin isoissa paikoissa pelloilla, sieltä saatiin ruoat ja palkkaa vähän. Rahat saatiin pitää ite, tansseissa käytiin. Ruohostettiin, kaksi kopallista päivässä oli tytön urakka, ojan penkoilta lehmän ravinto, possu jouluksi, lehmän maito separoitiin. Muistan hirveän onnellisena. Talolliset ei ollut ilkeitä, elämä oli onnellista s. Valtimo, rakennuksilta jäätelötyöntekijäksi Turenkiin Pieni maatila, yksitoista lasta. Kahdeksan lehmää pystyttiin pitämään. Tein ihan kaikkea, lehmiä lypsin lehmiä 14-ikäisestä, olin toiseksi nuorin. Heinäpellolla, kannettiin vettä, hevosella talvella vedettiin 200 m järvestä vettä talvella vedettiin. Puita kannettiin, puumetsässä, parkattiin, Sekahedelmä

12 Isä oli ottanut palstan, jolla me mukulat parkattiin petkeleelle ja parkkiraudalla. Muistot mukavia, liian aikasin vaan äiti lähti meiltä. Oli niin rakas, eikä isässäkään moittimassa. Ei ole lyöty s. Lapinlahti, juustolasta nainen Pikkunen mökki, isä myllärinä, tupa ja kammar, kaheksan lasta. viisi poikaa ja kolme tyttöä. Kasvimaata, heiniä kerkesi leikkiäkin. Vaatteet ostettiin, sokeri ja kahvi, sähkövalot, mylly kävi vesvoimalla. Kanoja, porsas. Riitti ruokoo, jauhoja oli s. Kuopion maalaiskunta, Juustolasta (Lapinlahti) Ensin asuttiin alivuokralaisena pikkusessa kammarissa, isä äiti ja seitsemän lasta. Isä eli metsätöillä, äitillä yksi lehmä ja sika vuosittain. Isä teki peltoa 2 ha, rintamamiestila. Järvi vieressä, saatiin kallaa. Kallaa syötiin, pientä kalaa kuivattiin auringossa, ja sitä perunan sekaan uuniin. Kouluaikana isän mukana metsätöissä kymmenvuotiaasta, armeijaikkään isän mukana metsätöissä. Armeijassa kävin autokoulun ja pääsin autonkuljettajaksi ja muuton pois. Kannoin vedet, talvella avankossa pyykit huuhdeltiin, tehtiin suopaa sian sisälmyksistä. Kaikessa oltiin. Ei mielikuvaa, että olisi joutunut tekemään liikaa töitä. Osa tilistä annettiin kotiin, muistin monta kaveria, jotka kaiken joutu antamaan kotia s. Mäntyharju, lihaporukkaa Isällä rintamamiestila Mäntyharjulta, joka raivattiin ja myytiin, uuden ostettiin Koijärveltä. Isä kaivinkoneen apumies ja talvella metsätöissä. Sokeri ostettiin, jauhot tehtiin töinä naapuriin, äiti osti lehmän ilman isän lupaa. Isä sano, että tee sitten töitä, Äiti kiersi naapurissa ja saatiin sitten lehmälle ruokaa. Pitkin maantienvarsia heiniä koottiin ja lehmä oli yhteislaitumella. Lapsena leikin nukeilla. Mulla oli kahdeksantoista nukkea. Kymmenenvuotiaana lähdin lapsenpiiaksi vieraalle. Itse sain pitää palkan s. Pyhäjoki, teurastaja (Forssa) Pientila, 3 lehmää 1-2 mullikkaa nurkassa kasvamassa. Äiti leskenä, kolme mukulaa, ykstoista vanhasta lypsin lehmiä vanhemman siskon kanssa, kaiken maailman yhteislaitumelta hakemassa maidot, puita tehtiin, vettä haettiin, äiti vanhainkodissa töissä. Olin navetassa puskemassa. Koulussa käytiin, pikkasen leikittiin. Raskas työ teetettiin vierailla, ite hoidettiin heinä seipäille, äiti leski-ihmisenä tartti vierastakin apua s. Alavus, jäätelötyöntekijä Maalaistalo, 4 lehmää, kymmenkunta lammasta, hevonen. kaksi siskoa kuoli nuorina neljä jäljellä. Heti, kun osas hakea puuladosta puita, niitä haettiin, kaivosta vettä, tiskivuorot, vedet. Piti kouluun lähtee, oli kinostanut ja satanut lunta, en saanut lähteä ennen kun olin huussin polun kinostanut, kun oli satanut lunta. Isompana kaks kolmetoista naapureiden perunapellolla noukkimassa, mä sain rahat itte, koirasjärven jäälle tuli yleisönlennätys, menin lentään sinne, tuhlasin rahat ja sain selkään. Toisen kerran sain selkään, kun lakaisin naapurin pihaa niitten lasten kanssa, isä tuli hakeen ja sano: on meillä kotonakin lakaisemista ei tänne tartte tulla, tuli selkäsauna s. Uukuniemi, ylöslyöjä, Jyväskylässä Kerkesin syntymään mentiin Alajärvelle, saimme siirtolaistilan, kylmän tilan, Hoiskokuolema kauhea postiosoite. Isä raivasi kahdeksan hehtaarin kannikkoa, ruis kasvoi, neljä lehmää, sika, kanoja. Työnteko alkoi heti kun osas tiskata ja ha- Sekahedelmä

13 kea. Olin nuorin, karhitin peltoa hevosella yhdentoista vanhana, peltosarka oli puolikilometriä, ja takaisin yhteensä kilometri. Ja se tehtiin päivässä varmaan viistoista kertaa. Rahaa jos piti hankkia, piti mennä puolukkametsään, ite hankin niillä kaikki talven vaatteet. Isän mielestä piti ite hankkia vaatteet ja puolukkarahoilla hankin s. Hankasalmi, koneenhoitajana Jyväshyvällä keksitehtaalla. Pienviljeystila, 31 ha osa kivistä joutomaata, isä oli invalidi, kivet raivattiin, kakarat mukana kääntelemässä kangella. Viisivuotias, kun isän kone meni puimakoneessa, myöhän jouduttiin kakarat hirveesti tekemään töitä. Alle kouluikäisenä, sitä ennen joutu tekkeen ja juokseen, ei semmosta lapsuutta ollut ikänä. Oli velvollisuudentunne ja pakko, ei ikinä kavereita, ei leikkiä. Joka talossa oli lapsilla paljon hommia, mutta ajattelin, että meillä oli vielä enemmän töitä. Ne ei tykännyt, että naapurin lapset olisi ollut meillä ja. Piti käydä talkoissa ruokapalkoissa kaikissa taloissa. Ei sähköjä. Radiosta saatiin kuunnelle uutiset, lasten tunti, työmiehen tunti, metsäradio, maanantai-illan kuunnelma. Sunnuntaina kuunneltiin Motalan radioo. Radioon ei saanut koskea. Sormellakaan ei saanut koskea, radio niin korkealla, ei saanut äitikään koskea. Muita leikkiä ei ollut mittään, mutta kissojen ja koirien hautajaisia, laulettiin kanalle tai kissalle tai rotalle, minä vaivainen oon matkamies maan. Niille haudoille sitten vietiin pieniä kukkasepeleitä sunnuntaina. Näissä hautajaisissa ei menny kovin pitkään, mutta heti tuli sanomisia lyhyistäkin hautajaisista, että olis pitänyt sekin aika töitä tehdä s. Iisalmen maalaiskunta, Lapinlahden juustolassa Pientilalta, yhdeksän elossa yksi kuoli vauvana. 3 lehmää. Tavallisia, tiskasin, lakaisin, lehmiä harjasin, pienestä pitäen toisella kymmentä olin. En ollut vieraalla lapsena. 17-vuotiaana Iisalmen meijerille. Onnellista, hyvä koti, vanhemmat ystävällisiä, jos vitsaa tarvittiin, se pit itse hakkee. Vitsaa sai. En muista pahalla, tarpeeseen tuli s. Lapinlahdella, juustolan työntekijänä Oli pieni tila, kaheksan lasta, vanhemmat lähti piikomaan taloihin, myö kolme tyttöä, me sitten oltiin niitä paimentyttöjä, isä ei laittanut aitoja, kun kerkee tytöt paimenessa olemaan, kerättiin lehtiä, heinää, semmosissa paikoista missä ei lehmiä ei ollut. Oli kova työ ruokkia ne. Oli maantien varsia, riimut lehmillä kaulassa ja me pienet tytöt kuletettiin lehmiä tienvarsilla. Kaikkea me tehtiin, se oli luonnollista, ei ollenkaan omaa rahaa, jos jotakin sai joskus, se annettiin yhteiseen käyttöön. Kerättiin pajun parkkia, vietiin yksityiselle parkkarille, isä otti rahat ja se oli sotaaika. Sianliha oli parasta, soossi, lihakeitto ja perunalaatikko. Kerran viikossa pullataikina, se meni nopeasti s. Kurikka Varastomiehenä, Vaasan Höyrymyllyllä Mökki, jossa yksi huone, puoli ha peltoa, ulkorakennus jossa navetta, heinälato, puulato. Hyysi Oli lehmä, joskus kaksikin, kanoja ja yritettiin lampaita. Pikku mökissä oli kolme lasta. Viikate kävi, menestyi päivän välein alle kouluikäisinä kaksi. Vielä on viisi elossa, muuttivat isompiin tiloihin, isä lunasti kotitilansa. Lapsenvahtina piti olla, kesällä paimenessa, se oli vastenmieleistä, oli sitovaa paikallaoloa, kun ei ollut aitoja. Joskus lehmät livahti heinäpeltoon, sitten sain selkään. Tuli korville tai kintuille koivunoksasta. Varttuessa kotitehtävät tulivat Sekahedelmä

14 vaativammiksi ja raskaiksi, heinäpellolla, viljanleikkuussa, rukiit leikattiin sirpillä Perunannostossa kierrettiin isännillä samoin viljanleikkuussa. Sain rahan itse, mutta se oli valvonnassa, miten se käytettiin. Murrosvaiheessa oli kapinahenkeä, kun piti alistua siihen kurinalaisuuteen, myöhemmin ajatteli, että se oli hyvää kasvatusta. Lampaista, yksi kulki aina perässä pienestä karitsasta alkaen. Tuli kouluunkin pari kertaa mukana. Päättyi surullisesti, hukkui. Oli lemmikkilammas. Eka luokalla mentiin luokkaretkelle Ristiinan kaupunkiin, en ollut ikinä nähnyt jäätelöä (8), Isä antoi matkarahaksi 20 markkaa rahaa, menin ostamaan koko rahalla 18 jäätelöä, jouduin heittämään pois. Joku meni kertomaan isälle, mitä mä tein ja tuli tupenrapinat. Raha oli ongelma, oli muutama kana, Vein kananmunia kauppaan, ja sain tuoda niillä rahoilla, jäi joskus kaks tai kolme penniä. Niistä sitten keräsin omaa rahaa. Haastattelija Päivi Uljas Isännän hieno hevonen. Sekahedelmä

15 Pitkää pohdintaa EUROKRIISISTÄ Kun Suomessa seuraa eurokriisikeskustelua, jää helposti sellainen mielikuva, että auringon veltostuttamat laiskat kreikkalaiset ym. etelän viininlitkijät olisivat eläneet ylellistä elämää velaksi ja nyt ahkeran kylmän pohjolan ihmiset joutuvat vielä heidän velkojensa maksajiksi. Jos katsellaan asiaa toisesta näkökulmasta, voimme muistella, että yhtynyt Saksa oli miltei konkurssin partaalla rahoitettuaan Saksojen jälleenyhdistymisen ja alkoi kuin ihmeen kaupalla vaurastumaan. Tilastojen valossa kriisimaiden julkiset taloudet olivat kohtuukunnossa ennen eurokriisiä. Saksan säästämisen ylijäämä virtasi euron ansiosta esimerkiksi Irlantiin ja Espanjaan, joissa tuloksena oli kiinteistöbuumi, hintakupla ja yksityinen velkaantuminen. Velat sosialisoitiin veronmaksajien rahoilla, kun Irlannin ja Espanjan pankit joutuivat vaikeuksiin. Ennen vuoden 2008 kriisiä Irlannin ja Espanjan budjetit olivat ylijäämäisiä, mutta Saksan budjetti oli alijäämäinen, toteaa Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala Aikalaisessa. Prosessi rikastutti pankkiireja ja muuta talouseliittiä ja velkaraha antoi sikäläisille hallituksille mahdollisuuden hankkia itselleen ääniä ja jatkaa rikkaiden verojen alentamista ja muutenkin purkaa omaa valtion taloudellista omavaraisuutta. Nyt etenkin Saksan ja Ranskan pankit ovat lirissä ja kukapa muu maksaa lystiä, kuin kaikkien Euroopan maiden veronmaksajat. Hyötyjiä eivät ole onnettomat tavalliset kreikkalaiset tai espanjalaiset tai irlantilaiset vaan suuret sijoittajat ja huippurikkaat. Kriisi kestänee niin kauan kunnes kaikki höttölainat on siirretty veronmaksajien kontolle ja huippurikkaat ovat kyöränneet omaisuutensa veroparatiiseihin, jollei tilanteeseen saada jotain vaihtoehtoista ratkaisua. Atlantin takaa katsottuna voi saada laajemman yleiskuvan EU:n kriisiin. Esimerkiksi maailman tunnetuin toisinajattelija Noam Chomsky pitää eurokriisin ylläpitämistä tietoisena luokkasotana. Kriisin aikaansaajien tarkoituksena on heikentää hyvinvointiyhteiskuntaa ja työläisten asemaa. Tässä pari lainausta Chomskyn Counterpunchille antamasta haastattelusta: Euroopan reaktio on itsemurha, luokkapohjainen itsemurha. On vaikea tulkita Saksan tukeman Troikan politiikkaa muuksi kuin luokkasodaksi. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi arvioi, että olemme pian vapautumassa sosiaalisista sopimuksistamme. - Euroopalla olisi paljon mahdollisuuksia lisätä kysyntää, mutta valittu supisten linja on resepti itsemurhaan. Vieläpä Maailman kauppajärjestö IMF on julkaissut tutkimuksia, jotka osoittavat, että näin on. Troikan ilmeisen tarkoituksellisena pyrkimyksenä on purkaa hyvinvointivaltio ja sosiaaliset sopimukset. - Katsot vain niitä henkilöitä, jotka ovat suunnitelleet tämän politiikan. He eivät koskaan pitäneet hyvinvointivaltiosta, he eivät koskaan pitäneet työtätekevien voimasta. Eurooppa oli suhteellisen sivilisoitunut paikka verrattuna moniin muihin yhteisöihin. Mutta mikä auttoi ihmisiä, ei Sekahedelmä

16 auttanut yritysten superrikkaita, niinpä haluttiin purkaa sellaiset systeemit. Mitään muista järjellisiä syitä tälle troikan politiikalle on vaikea löytää. 1* Kun muistelemme suomalaista EU troikan asiamiestä, Olli Rehniä, varsinkin vanhemman polven ay-aktiivin on helppo uskoa Noam Chomskyn arviota luvun alkuvuosina Kepun uusi nuorekas johto Esko Aho, Olli Rehn ja kumppanit lanseerasivat meille työreformin, jonka tarkoituksena oli purkaa työehtosopimusjärjestelmämme. He eivät silloin onnistuneet tavoitteissaan mitenkään kovin hyvin Suomessa. Nyt Olli poikamme 1 on mukana suuren mittaluokan projektissa, jolla on suuret suunnitelmat: tehtävänä on alentaa palkkoja, heikentää eläkkeitä, vähentää sosiaaliturvaa, laskea rikkaiden veroja, myydä valtioiden omaisuus ja yksityistää julkiset palvelut koko Euroopassa ja totisen vakavana Olli Rehn toteuttaa nuoruuspäiviensä suurta missiota. Katastrofaaliset seuraukset eivät näytä hirvittävän suomalaista komissaaria, niin vahva on hänen uskonsa. Kansalliset ja kansainväliset kokemukset ovat osoittaneet kerta toisensa jälkeen, että budjettisupistukset ja suuret leikkaukset eivät ole tie kriisistä ylös. Kreikan talous on taantumassa jo viidettä vuotta. Tänä vuonna maan talouden uskotaan supistuvan 6,9 prosenttia. Kreikan tilastoviranomaisten mukaan maan työttömyys nousi kesäkuussa 7,2 prosenttiyksikköä vuotta aiempaan verrattuna, Maan työttömyysprosentti kohosi 24,4 prosenttiin. Englannin talous yskii, kun supistuksia toteutetaan ennen näkemättömällä voimalla, ja jos suomalaiset yrittäjät siirtyvätkin Viroon veroja pakoon, virolaiset joutuvat siirtymään Suomeen työttömyyttä ja köyhyyttä pakoon. Ne maat, joissa ei suostuttu IMF:n tai Euroopan keskuspankin ehtoihin ovat selvinneet paremmin, esimerkiksi Islanti tai Argentiina. Monensuuntaisia ennustuksia Tunnettu eurokriitikko ja entinen meppi Esko Seppänen ja yllättäen myös Suomen presidentti Sauli Niinistö näyttävät olevan samaa mieltä siitä, miten kriisi tullaan ratkaisemaan: rahaa painetaan lisää ja inflaatio heikentää euron arvoa ja mitätöi velkaa. Tätä juttua kirjoitettaessa EKP on juuri päättänyt jälleen uusista toimenpiteistä, jotka näyttävät vahvistavan Seppäsen ja Niinistön arviota. Eli yksi varmalta näyttävä kehityssuunta olisi inflaatio ja matala lainakorko. Sekahedelmä

17 Euron troikka on kerta toisensa jälkeen sekä toimenpiteidensä yhteydessä että niiden avulla kertonut ainoaksi mahdollisuudeksi liittovaltiokehityksen ja sellaisen puolesta mm. Alexander Stubb näyttää liputtavan, tosin melko yksinäisenä Suomessa. Kysymys demokratiasta nouseekin yhä polttavammaksi, kun EU troikka yrittää ottaa valtaa ja kieltää jopa keskustelunkin valitusta linjasta. Samanaikaisia ennakoimattomia kysymyksiä on paljon, etenkin se miten tavalliset ihmiset ajattelevat ja toimivat. Kahdensuuntainen kehitys on menossa; kansallismieliset osin liki äärioikeistolaiset ajattelutavat näyttävät vahvistuvan ympäri Eurooppaa, samoin vasemmistolainen radikalismi. Eurokriitikot voimistavat otettaan ja politiikkojen on otettava se huomioon. Tänään EKP:n ilmoitettujen ostojen jälkeen Der Spiegel, vahva saksalainen lehti vaati jäsenäänestystä eurosta. Mitä siis suomalaisen ay-liikkeen tulisi tehdä. Jopa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas on ihmetellyt ay-liikkeen hiljaisuutta, kun eurokriisin ratkaisuna edistetään työehtojen huononnusta ympäri Eurooppaan. Ammattiosastojen kannattaisikin mielestäni käsitellä tätä teemaa ja lähettää sekä ay-liikkeen johtoportaalle, että etenkin vasemmistopuolueille viestiä siitä, etteivät sosiaaliturva supistukset ja palkkojen ole ratkaisu Suomessa sen paremmin kuin muualla Euroopassakaan, eivätkä suomalaiset saa olla vaatimassa muissa maissa tavallisten ihmisten elintason laskemista. Useimpien kansainvälisten vertailujen mukaan pohjoismaiset hyvinvointivaltiomallit voittavat kirkkaasti muut systeemit, uskokaamme siihen mallin ja pyrkikäämme vieläkin parempaan tulokseen Suomessa taloudellisen tasa-arvon toteuttamiseksi. Hyvä syksyn toivotus Sekahedelmän lukijoille Päiviz Uljas Sekahedelmä

18 :: Huru-Ukon muistelmia Tragikoominen juttu K un me vanhat ammattiyhdistystoimitsijat aikoinaan kokousten jälkeen istuimme hotellin baarissa ryypisk - anteeksi rupattelemassa, oli meillä usein tapana kertoa toisillemme hupaisia tarinoita pieleen menneistä asioista. Kun nauru hiljeni joku aina sanoi: - Niinpä niin, kun paljon tekee niin aina sitä joskus mokaa. Alkukesän hellepäivänä mokasin vanhalla Hondallani oikein viimeisen päälle. Kun olin saanut pyörän puhdistettua varastorasvasta, uuden akun paikalleen ja tarkistettua, että kaikki toimii avasin bensahanan, kytkin virran ja aloin polkaista konetta käyntiin. Koska en viime kesänä ohitusleikkaukseni takia ollut ajanut pätkääkään ajattelin, että joutuisin polkemaan pitkään, mutta kone käynnistyikin yllättäen kolmannella polkaisulla. Annoin sen lämmetä tyhjäkäynnillä, vedin kypärän päähäni, sanoin vaimolle käyväni huoltoasemalla tarkistamassa rengaspaineet, potkaisin vaihteen ykköselle, nostin kytkintä ja jyristelin matkaan. Päästessäni isolle tielle huomasin metsäisen harjun takana lymyilleen Ukkospilven olevan lähämpänä kuin luulin ja päätin kastumiselta välttyäkseni oikaista metsätietä kotiin. Mummovainaalla oli tapana sanoa, ettei aina käy niin kuin ajatellaan ja niin kävi nytkin. Juuri kun kurvasin metsätielle taivas repesi, salamat välähteli ja sade ryöppysi niin, ettei eteensä tahtonut nähdä. Nyt on pistettävä vauhtia, ettei aivan läpimäräksi kastu ajattelin, avasin visiirin lipaksi, jonka alta näin tien paremmin, nousin seisomaan jalkatapeilla niin kuin silloin ennen ja väänsin kaasua. Olin kuitenkin yliarvioinnut kykyni, pyörä lipsahti altani ja löysin itseni makaamassa vetises - sä ojassa. Kömmin pystyyn, totesin kaikkien liikuntaelinten vielä pelaavan ja ajattelin, että refleksit ovat nekin pelanneet, muuten makaisin itsekin tiellä nurin olevan pyörän alla. Tartuuin sarviin nostaakseni pyörän pystyyn, mutta sydän hakkasi kuin niittivasara entisajan telakalla ja hengitys puuskutti kuin vanha höyryveturi ylämäessä. Nyt on saatava kierrokset alas, jos tässä vielä ponistelen on hengenmeno lähellä, täytyy istua hetki huilimaan, ajattelin. Ongelmana oli vain mihin? Ison kuusen alla olisi kuiva, mutta vain itsemurhakandidaatti istuu ukonilmalla korkean puun alla. Ainoaksi kuivaksi vaihtoehdoksi jäi Sekahedelmä

19 lämmin moottori, jonka päällä istuen tosin kastuin, mutta ajattelin että, asiat on pantava tärkeysjärjestykseen. Kun sydämemn kierrokset olivat normaalit ja hengityskin tasaantunut nousi pyörä kevyeesti. Tietysti hengästyin ponnistuksesta, mutta se meni pian ohi ja moottorikin käynnistyi nöyrästi. Nyt kun en enää voinut tämän pahemmin kastua oli tilanne toinen. Istuin tukevasti jalat levällään satulassa ja jurrasin hiljaa ykkösellä kotiin. Kun riisuin märkiä vaatteita kuistilla vaimo ihmetteli miten minä tässä kelissä olin ajanut. - Luulin, että olit jäänyt jonnekin sateensuojaan, hän sanoi. Lupasin kertoa kun ensin olisin ottanut saunassa lämpimän suihkun. Kun myöhemmin kylpytakkiini kietoutuneena kahvipöydässä kerroin koko surkean tarinani hän arveli, että minun olisi korkea aika luopua Hondasta ja siirtyä moposkootteriin, jota tällaisen vanhuudenheikkoutta potevan ukonrahjuksen olisi kevyempi käsitellä. - Ei helkkarissa, vastasin. Skootteripyörä on lälläripyörä ja sen aika tulee ehkä muutenkin ensi vuonnna ellen kahdeksankymmentä täyttäessäni läpäise lääkärintarkastusta ja menetän ajokorttini. Kun luin tämän tekstin läpi ja mietin mitä laittaisin otsikoksi tulin siihen tulokseen, että tarina oli paitsi koominen myös traaginen. On traagista kun ei vanhana pysty entisenlaisiin suorituksiin ja kun hän vielä yrittää syntyy usein koomisia tilanteita. Jos nyt joku ihmettelee miksi tämän ikäinen äijä vielä ajaa prätkää, hän ei varmaan itse ole koskaan ajanut. Ei tiedä miltä tuntuu vauhtituulen raju hyväily, lämpötilan vaihtelut, maiseman tuoksut, vauhdin, voiman ja tasapainon hallinta No niin, nyt taisin jo heittäytyä runolliseksi, mutta olkoon. Parhaiten olenkin ehkä kuvannut asian tässä kirjoittamassani runossa. Moottoripyöräilyn ylistys Vanhalla Hondalla maantietä kiidän harjanteiden yli melkeinpä liidän kurveissa rajusti kallistan kun keskipakoisvoimaa lannistan kahvaa käännän, vauhti kiihtyy näissä hommissa vanha viihtyy kun neljäkymmentä japanin konia pakoputkeen lykkäävät jylhää fonia kun maisemaa halkova asfalttitie aina seuraavan mutkan taakse vie eikä väliä missä on määränpää kunhan vaan matkaa taakse jää Limppu Sekahedelmä

20 Osasto 10 Syyskokous klo Etelän aluetoimistolla. Käsitellään sääntöjen määräämät syyskokousasiat. Johtokunta kokoontuu samana päivänä klo Kahvitarjoilu. TERVETULOA