1954 Sahalaboratorio (nyk. Saha), Aalto Konemiehentie 1

Transkriptio

1 1954 Sahalaboratorio (nyk. Saha), Aalto Konemiehentie 1 Alvar Aallon suunnittelema saharakennus on TKK:n vanhin (tätä aikaisempi saha rakennettiin 50- luvun alussa). Se oli pitkään pelkkä kylmä kuori sahauslinjan ympärillä, sillä rakennuksessa ei ollut edes eristeitä. Saha palveli TKK:n kampusta vilkkaan rakentamisen aikana ja 60- luvuilla ja myöhemmin Sahalla koulutettiin puunjalostustekniikan osaston opiskelijoita. Nykyään pinta- alaltaan noin 460m2 kokoinen Saha toimii erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien pitopaikkana Betonimiehenkuja 5 (nyk. Design Factory), Hämäläinen Rakennushallituksen yliarkkitehdin Toimi Hämäläisen suunnittelema rakennus valmistui vuonna Se on toiminut sekä VTT:n rakennusmateriaalilaboratoriona että kemiantekniikkarakennuksena. Nykyään tilat ovat Aalto- yliopiston Design Factoryn käytössä. Tiloissa toimii tällä hetkellä kursseja, tutkimusryhmiä ja projekteja, start up yrityksiä sekä sponsoriyrityksiä. Design Facoryn arkkitehtuuri ja toimintamuodot on suunniteltu tukemaan opiskelijoiden, tutkijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä.

2 1959 Lämpömiehenkuja 3, Hämäläinen Aalto Lämpömiehenkuja 3:ssa sijaitsee vuonna 1959 valmistunut, Toimi Hämäläisen suunnittelema kattilalaitos ja muuntamo. Neljä vuotta sen jälkeen valmistui Alvar Aallon suunnittelema laboratorion päärakennus, eli Otaniemen lämpövoimalaitos. Se on kattilalaitoksen itäpuolella Lämpömiehenkujan suuntaisena. Rakennus toimi ennen VTT:n rakennustekniikan laitoksena Rakennusinsinööriosasto (nyk. Rakennus- ja ympäristötekniikka), Pernaja Sandell Rakennus- ja ympäristötekniikan laitoksen päärakennus kuuluu TKK:n vanhimpiin rakennuksiin. Se on valmistunut vuonna 1959 Antero Pernajan suunnittelemana. Alun perin 3- kerroksiseen rakennukseen on tullut kolme lisäosaa, joista viimeisin on valmistunut vuonna Pääjulkisivulla on rakennukselle tunnusomaiset, korkeat ikkunat, jotka ulottuvat lähes kattoon asti. Rakennuksessa toimivat Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos ja Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos.

3 1959 Teknillinen fysiikka, Piirainen Rakentajanaukio 2 (Otakaari 3) Rakennus on rakennettu useammassa vaiheessa: ensimmäinen osa valmistui Sirkka ja Aarne Piiraisen suunnittelemana vuonna 1959, mutta suurin osa rakennuksesta tehtiin vuonna Tänne sijoitettiin vuonna 1961 Suomen ensimmäinen atomireaktori, ja rakennuksen kylmälaboratoriossa, joka tosin nykyään toimii Nano- talossa, on tehty kansainvälisesti mittavaa tutkimustyötä Alkuperäisten rakennusten länsipuolelle kohosi vuonna 2000 lisäsiipi, jossa on Aalto- yliopiston tiloja Lämpömiehenkuja 2, Pernaja Vuonna 1962 rakennetussa, alun perin VTT:n Tie- ja geotekniikan laboratoriorakennuksessa toimivat nykyään Aalto- yliopisto ja Aalto - Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennus suunniteltiin aluksi kolmikerroksiseksi, mutta kuulopuheiden mukaan rakentajille olisi toisen kerroksen kohdalla ilmoitettu: Rahat on loppu, katto tulee tähän. Ainoastaan rakennuksen hissitorni kohoaa muun rakennuksen yli, ja sitä onkin pidetty yhtenä Otaniemen maamerkkinä.

4 1964 Betonimiehenkuja 3, Pernaja Sandell Pernaja - Sandellin suunnitteleman rakennuksen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1964 VTT:n Sillanrakennus- ja staattiseksi laboratorioksi. Toisessa vaiheessa ensimmäisen rakennuksen itäpuolelle rakennettiin lisäosa, suunnilleen samankokoinen VTT:n koelaboratorio. Sen suunnitteli Heikkilä - Kauppinen, ja se valmistui vuonna Nykyään Betonimiehenkuja 3:ssa majailee Aalto- yliopiston Venture Garage, mikä on start- up yritysten keskus Metallimiehenkuja 10, Vikstedt Olli Vikstedtin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1964, ja siitä tuli VTT:n Radioteknillinen laboratorio. Samanaikaisesti valmistuivat myös Metallimiehenkuja 4 sekä myöhemmin kaksi muuta Metallimiehenkujan rakennusta. Nykyään rakennus on loistavassa kunnossa peruskorjauksen jäljiltä ja tiloissa toimii Innovaatiokeskus.

5 1964 Vuoriteollisuusosasto (nyk. Materiaalitekniikka), Blomstedt - Penttilä Vuorimiehentie 2 Märta Blomstedtin ja Olli Penttilän suunnittelema rakennus Kemistintien ja Vuorimiehentien välissä valmistui vuonna Suurimmaksi osaksi 3- kerroksinen rakennus on toteutettu kolmessa vaiheessa, muun muassa 70- luvun lopulla sen luoteisosaan vaihdettiin tasakaton tilalle porrastettu pulpettikatto. Rakennuksessa toimii tällä hetkellä Materiaalitekniikan osasto TKK VTT Puun mekaanisen tekniikan laboratorio (nyk. Nano- talo), Alvar Aalto Puumiehenkuja 2 Alkuperäisesti Alvar Aallon suunnittelema rakennus valmistui vuonna Lisärakennuksia entiselle puulaboratoriolle tehtiin vuosina 1969 ja 1990, viimeisin Elissa Aallon käsialaa. Vuonna 2006 alkanut remontti teki puulaboratoriosta kuitenkin Nanotalon, ja sinne sijoittuu nykyään osa teknillisen fysiikan laitosta ja kaksi Kylmälaboratorion hallinnoimaa Suomen Akatemian huippututkimusyksikköä.

6 1966 Koneinsinööriosaston päärakennus (nyk. Konetekniikka 1), Kontio - Räike Otakaari 4 Jaakko Kontion ja Kalle Räiken suunnittelema, suurimmaksi osaksi kolmikerroksinen rakennus valmistui vuonna Tiilipintainen julkisivu on samankaltainen kuin vastapäätä olevalla päärakennuksella, ja erikoisuutena on suuren luentosalin katon sahamainen ikkuna. Rakennuksesta löytyy sekä Konetekniikan osasto että osa Teknillisen fysiikan osastoista. Rakennuksessa toimii myös oma ruokalansa, joka on hyvä paikka syödä kun päärakennuksen ruokalan jonot näyttävät liian tuskastuttavilta Dipoli, Paatelainen - Pietilä Otakaari 24 Dipoli on vuonna 1966 valmistunut Aalto- yliopiston Teknillisen korkeakoulun aikuiskoulutusyksikkö. Alun perin Reima Pietilän ja Raili Paatelaisen suunnittelema rakennus oli tarkoitettu ylioppilaskunnan käyttöön. Nykyään Dipolissa on kokouksiin ja kongresseihin 20 erilaista tilaa, jotka sopivat yhtä hyvin pieniin muutaman hengen palavereihin kuin suuriin yli tuhannen hengen tilaisuuksiinkin.

7 1967 Puuinsinööriosasto päärakennus (nyk. Puunjalostustekniikka 1) Eero Eerikäinen Vuorimiehentie 1 T- mallinen, tasakattoinen ja porrastettu rakennus on Eero Eerikäisen käsialaa vuodelta Rakennuksessa toimii osa Puunjalostustekniikan laitosta, ja syksyllä 2010 siellä alkaa uusi linja: Biotuotetekniikka. Puunjalostustekniikan rakennuksen konehallissa toimii oikea paperikone Konemiehentie 4, Pulkka - Pulkka Konemiehentie 4 on Aili ja Niilo Pulkan suunnittelema yksikerroksinen, harjakattoinen rakennus joka jää hieman uuden tietotekniikan talon peittoon. Alun perin rakennus on toiminut TKK:n Maatalouden vesirakennuslaboratoriona sekä Vesitalouden laboratoriona, viimeksi siinä toimii Tila- ja turvallisuusasioiden yksikkö

8 1967 Kemiantekniikka; Pulkka - Pulkka Kemistintie 1 Aili ja Niilo Pulkka suunnittelivat tämän rakennuksen porrastettuun, neljän sakaran kampamuotoon, ja sen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna Arkkitehtuuriltaan ratkaisu on selkeä; pääkerros ja sisääntulo yhdistävät rakennuksen eri kerrokset ja sakarat toisiinsa. Pääaula on kaksikerroksinen, kahtia jaettu tila, joka linkittyy muihin kerroksiin avoportailla. Jokaisen sakaran aulasta on myös suora yhteys rakennuksen päärunkoon. Talossa on lähinnä laboratorio- ja opetustiloja, ja sieltä löytyy Kemian laitos..

9 1968 TKK, VTT Laivan- ja vesirakennuslaboratorio (nyk. Laivatekniikka/Meritekniikka), Seppo Kasanen Seppo Kasasen suunnittelema rakennus on poikkeuksellinen maamerkki Otaniemessä. Otaniementien varrelle vuonna 1968 valmistuneen rakennuksen pohjoisenpuoleinen, valtava tiiliseinä on kokonaan umpinainen. Sisällä on kolme päätilaa: kaksi allashallia ja yksi työskentelyhalli. Suurempaa allashallia täyttää 130 x 11 x 5 metrin kokoinen koeallas täynnä vettä. Pienempi tila on 30 x 30 metrin kokoiselle jääaltaalle, jossa suoritetaan jääkokeita. Rakennuksen eteläpuolella on ulkoseinällä kahdessa kerroksessa pienempiä opetus- ja työtiloja. Tietotie 1:ssä toimivat Sovelletun mekaniikan laitos ja Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Varsinkin laivanrakennustekniikan opiskelijat käyttävät rakennusta usein tehdäkseen jäänmurto- ja merikokeita laivoillensa Sähköinsinööriosasto (nyk. Sähkö- ja tietoliikennetekniikka), Vikstedt Olli Vikstedtin suunnittelema, vuonna 1969 valmistunut Otaniemen puhtaaksimuurattu tiilirakennus on monen laitoksen käytössä; Elektroniikan laitos, Mikro- ja nanotekniikan laitos, Radiotieteen ja - tekniikan laitos, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos, Sähkötekniikan laitos ja Tietoliikenne- ja tietoverkko tekniikan laitos toimivat kaikki Otakaari 5:ssä. Rakennuksen korkeus vaihtelee kahdesta neljään kerrokseen, ja sisältä löytyy esimerkiksi korkeajännitelaboratorio suurena hallirakennuksena.

10 1969 Teknillisen korkeakoulun keskuskirjasto, Alvar Aalto Otaniementie 9 Aalto- yliopiston kirjasto (entinen Teknillisen korkeakoulun kirjasto) on Suomen vanhin ja suurin tekniikan alan kirjasto. Sen tehtävänä on tukea ja edistää teknistieteellistä tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Kirjastorakennus valmistui Alvar Aallon suunnittelemana vuonna Kirjasto on sijaintinsa puolesta Otaniemen kampuksen tärkeimpiä rakennuksia, ja se liittyykin selkeästi vieressä olevaan päärakennukseen julkisivujen materiaalien ja muotojensa puolesta. Kirjaston sisätilojen kalusteet ovat kiinteä osa kokonaisuutta: suuri osa hyllyistä, pöydät, tiskit ja muut irtaimistot ovatkin alkuperäisiä. Kirjasto palvelee opiskelijoita ahkerasti varsinkin tenttien lähestyessä, jolloin tyhjää luku- tai tietokonepaikkaa on teekkarien mukaan lähes mahdoton löytää. Kevään saapuessa heidän harmikseen myös lähialueiden lukiolaiset alkavat käyttää kirjastoa lukiessaan ylioppilas- sekä pääsykokeisiin. Tällöin rakennus tuntuu entistä ahtaammalta ja viisaammat opiskelijat tietävätkin tällöin hakeutua lukemaan kirjaston kellareihin, johon muilla kuin teekkareilla ei ole uskallusta mennä.

11 1973 Puunjalostustekniikka 2, Salmio- Toivanen - Toivanen Tekniikantie 3 Salmio- Toivasen ja Toivasen suunnittelema entinen viestintätekniikan rakennus on valmistunut vuonna Sisätila koostuu kahdesta erillisestä osasta, jotka yhdessä muodostavat tasakattoisen laatikon. Pohjoisosassa on iso ja pieni konesali, ja eteläpuolelle sijoittuvat työ- ja opetustilat. Puunjalostustekniikan laitos toimii myös tässä rakennuksessa TKK, VTT laivan- ja vesirakennuslaboratorion aluksenkäsittelysimulaattori (nyk. Vesilaboratorio), Seppo Kasanen Tietotie 1E Seppo Kasasen suunnittelema, vuonna 1984 valmistunut rakennus on ennen toiminut aluksenkäsittely- simulaattorina, ja siellä on tutkittu erilaisia merenkulkuun liittyviä olosuhteita. Nykyään siellä on laboratoriotiloja opetus- ja tutkimuskäyttöön, kuten esimerkiksi puhdasvesilaboratorio. Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos toimii rakennuksessa

12 1998 Tietotekniikan talo Konemiehentie 2 Uusimpia Otaniemen rakennuksia, jossa toimii tietotekniikan osasto. Tästä rakennuksesta löytyy vähintäänkin yksi kaveri, jolle soittaa tietokoneen kaaduttua. Otaniemen opiskelijoiden pettymykseksi ainoastaan rakennuksessa opiskelevien opiskelijoiden tietokonetunnukset käyvät tämän talon tietokoneisiin, joten tänne on turha lähteä vapaiden koneiden toivossa. Tietotekniikan talo on yhteydessä viereiseen TUAS- taloon TUAS (Arkkitehtitoimisto HKP Oy) Otaniementie 17 Vuonna 2003 valmistunut TUAS- talo on rakennettu tuotantotalouden sekä automaatio- ja systeemitekniikan osastoille, mutta siellä on myös yhteisiä tiloja koko yliopiston käyttöön, kuten opiskelija- ja henkilöstöravintola. Arkkitehtitoimisto HKP:n suunnittelemassa kaksiosaisessa TUAS- talossa on Otaniementien varrella tuotantotalouden osastolla lukuisia pieniä avotiloja työryhmiä varten sekä niihin liittyviä erillishuoneita ja kokoustiloja. Rannan puolella olevalla automaatio- ja systeemitekniikan osastolla on erilliset työhuoneet ja pieniä laboratoriotiloja. Näitä

13 rakennuksia yhdistää korkea valokatteinen keskusaula. TUAS- talossa toimivat Automaatio- ja systeemitekniikan laitos, BIT- tutkimuskeskus (BIT), Mediatekniikan laitos, Talous- ja hankinta- asiat, TKK Executive School of Business ja Tuotantotalouden laitos. Rakennus tarjoaa opiskelijoille hyvät työskentely- mahdollisuudet OIH Maarinranta, Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy Vuonna 2012 Otaniemen kampukselle valmistui Aalto- yliopistokiinteistöt Oy:n rakennuttama moderni Open Innovation House. Se tarjoaa tilat Aalto- yliopiston tutkijoille, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) ICT Labs- yksikölle sekä Nokian tutkimushankkeisiin keskittyvällä Nokia Research Centerille. Aalto- yliopiston rehtorin Tuula Teerin mukaan Open Innovation House ilmentää hyvin yliopiston tavoitteita, kuten ihmisten ja ideoiden kohtaamista, energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä. Ympäristöystävällisiin ratkaisuihin onkin kiinnitetty erityistä huomiota, ja hankkeelle myönnettiin Gold- tason LEED- sertifikaatti. Perustietoa kohteesta: - laajuus noin brm2 - pääurakoitsija Quattroproject Oy - pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy