P25. Energiatehokkuusdirektiivin energiatehokkuuslaskentamenetelmät. Johdanto. [Laskentamenetelmät]

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "P25. Energiatehokkuusdirektiivin energiatehokkuuslaskentamenetelmät. Johdanto. [Laskentamenetelmät] 06-02-2007"

Transkriptio

1 [Laskentamenetelmät] Dick van Dijk TNO Built Environment and Geosciences Hollanti Liittyvät tiedotteet: 02 CEN standardit 03 Energiatehokkuustodistukset 10 vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset Kaikki tiedotteet voi ladata verkkopalvelusta. Seuraava tiedote laskentamenetelmistä (26): Toinen laskentamenetelmien tiedote tulee käsittelemään erityisesti laskentamenetelmien laatua suhteessa tarkoitukseen: energiatehokkuuden laskenta direktiivin vaatimusten mukaan sekä erityisesti, miten tasapainottaa erilaiset ja usein ristiriitaiset sovellusten laatuvaatimukset. Energiatehokkuusdirektiivin energiatehokkuuslaskentamenetelmät (1). Johdanto Energiatehokkuusdirektiivi tarjoaa yleiset puitteet laskentamenetelmille. Mitä tämä tarkoittaa Mitkä ovat pääasialliset sovellukset Mitä laadullisia ominaisuuksia sopivalla laskentamenetelmällä on oltava Mikä ero on suunnittelutyökalulla Mikä on CEN:in rooli Millaisia laskentamenetelmiä otetaan käyttöön eri jäsenvaltioissa Näitä kysymyksiä selvitetään tässä ensimmäisessä energiatehokkuuslaskentamenetelmiä käsittelevässä tiedotteessa. 1 > Mitä EBD mainitsee laskentamenetelmistä Yhtenäistävä lähestymistapa, mutta sallien eroavaisuudet Direktiivi asettaa vaatimuksia rakennusten kokonaisenergiatehokkuuden laskentamenetelmien yleisille puitteille. Yleisellä tasolla EBD pyrkii yhtenäistämään rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmiä, mutta se jättää sijaa alueellisen tason eroille. Tämä kohtuullistettu kanta löytyy useista EBD johdannoista, jotka edeltävät itse EBD-artikkeleita. Johdannot käsittelevät niitä asioita, jotka johtivat energiatehokkuusdirektiiviin. Johdannoista (10), (21) ja (11) (lihavoitu teksti kirjoittajan): (10) Rakennusten energiatehokkuutta laskettaessa perustana olisi käytettävä menetelmää, joka voi vaihdella alueittain [ ] Omaksumalla yhteinen lähestymistapa tälle menettelylle [ ] edistetään yhtäläisen toimintakentän luomista jäsenvaltioiden energiansäästöpyrkimyksille rakennusalalla ja parannetaan yhteisön kiinteistömarkkinoiden avoimuutta, kun rakennusten tulevat omistajat tai käyttäjät saisivat energiatehokkuutta koskevia tietoja (21): erustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti energiatehokkuutta koskevan vaatimusjärjestelmän ja sen tavoitteiden perustana olevat yleiset periaatteet olisi vahvistettava yhteisön tasolla, mutta niiden yksityiskohtainen täytäntöönpano olisi jätettävä jäsenvaltioiden tehtäväksi, jotta kukin jäsenvaltio voi valita omaan erityistilanteeseensa parhaiten soveltuvan järjestelyn. Tässä direktiivissä säädetään ainoastaan näiden tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä vähimmäistoimenpiteistä, eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tätä varten tarpeen.

2 EBD Liite, osa 1: 1. Rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmien tulee sisältää ainakin seuraavat asiat. (a) rakennuksen lämpöominaisuudet [..]; (b) lämmitysjärjestelmä ja lämminvesivaraaja [..]; (c) ilmastointijärjestelmä; (d) ilmanvaihto; (e) kiinteä valaistusjärjestelmä (pääasiassa eioleskeluvyöhykkeellä); (f) rakennusten sijainti ja suunnat mukaan lukien ulkoympäristö; (g) passiiviset aurinkojärjestelmät sekä suojaus; (h) painovoimainen ilmanvaihto; (i) sisäympäristön tila [..]. (11): (11) Komissio aikoo kehittää edelleen standardeja kuten EN 832 ja pren myös ilmastointijärjestelmien ja valaistuksen osalta. rtikla 3 menetelmän vahvistamisesta Tämä on energiatehokkuusdirektiivin tärkein artikkeli laskentamenetelmistä: Jäsenvaltioiden on sovellettava kansallisella tai alueellisella tasolla rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmää, joka perustuu liitteessä esitettyyn yleiseen kehykseen. Kehyksen 1 ja 2 osa on mukautettava tekniikan kehitykseen 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ottaen huomioon jäsenvaltioiden lainsäädännössä sovellettavat standardit tai normit. Menetelmä vahvistetaan kansallisella tai alueellisella tasolla. Rakennuksen energiatehokkuus on ilmaistava avoimella tavalla, ja siihen voi sisältyä hiilidioksidipäästöjen osoitin. rtikla 3 on erittäin selkeä siinä, mitä laskentamenetelmän tulee vähintään pitää sisällään (EBD Liite, osa 1: ks. vasen palsta). Se edellyttää lisäksi, että uusiutuvien energialähteiden, yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon, kaukolämmön ja jäähdytyksen sekä päivänvalon edulliset vaikutukset otetaan huomioon (EBD Liite, osa 2). Toisaalta kyseessä ei myöskään ole mikään valmisratkaisu: itse menetelmä toteutetaan kansallisella tai paikallisella tasolla. Myöskään tapaa ilmoittaa energiatehokkuus ei ole määritelty (aiheesta enemmän tiedotteessa 03). CEN-standardit Direktiivin julkaisun jälkeen EU-komissio antoi EBD-johdannon (11) mukaisesti mandaatin CEN (M343):lle kehittää sopivia laskentamenetelmiä tukemaan jäsenvaltioita rtikla 3:n käyttöönotossa kansallisella tasolla. Tuloksena syntyi noin 30 (luonnos) standardia, jotka kattavat laskentamenetelmien eri tekijät, järjestelmän tarkastusmenetelmät sekä muut tarvittavat toimenpiteet (ks. tiedote 02). 2 > äävaatimukset EBD:n vaatimukset energiatehokkuuden laskentamenetelmille: Vähimmäisenergiatehokkuus (EBD artiklat 4, 5, 6) Laskentamenetelmän tulee antaa laskentatuloksena numeerinen arvo uusien sekä suurien parannusrakennuskohteiden vähimmäisenergiatehokkuudelle. Laskentatuloksella on juridisia seuraamuksia: vähimmäisarvon ylittävä tulos voi johtaa rakennusluvan epäämiseen (esim. Hollannissa) tai sakkoon (esim. Flanderi, B) ja/tai kansallisen tai paikallisen tason viranomaisen selvityspyyntöön. Energiatehokkuustodistus (EBD artikla 7.1) Laskentamenetelmän tulee määritellä energiatehokkuuden indikaattori sekä rakennusten energiatodistuksen luokitus. Energiatehokkuuden mittaustuloksista voidaan lisäksi määrittää rakennuksen energiatehokkuusvaatimus normaalikäytössä (ks.ebd artikla 2.2). EBD-edistämisohjelma > 025_FIN_Laskentamenetelmat_Johdanto_OS.doc2

3 Yleisesti ottaen laskentatuloksella ei ole juridista arvoa, vaan sitä käytetään lähinnä tiedoksi (ks. EBD artikla 7.2.) Viitearvot ja suositukset edullisia parannuksia varten (EBD artikla 7.2.) Tyypillisesti käytetään samaa menetelmää arvioimaan energiatehokkuuden viitearvoja ja edullisten parannusten suosituksia varten. Nämä kolme jo mainittua päävaatimusta kuuluvat määritelmän mukaisesti rakennuksen standardisoituun käyttöön. (ks. EBD artikla 2.2, ks. myös tiedote 03). Räätälöity arvio Luonnollisesti samaa menetelmää käytetään antamaan räätälöity arvio edullisille parannuksille. Täytyy kuitenkin muistaa, että tähän saatetaan tarvita lisätietoja ja laskentatekijöitä, joita ei esiinny tai ovat vakioita normaaliolosuhteissa. Vaihtoehtoisten järjestelmien sovellettavuus (EBD artikla 5) Ennen uusien suurrakennusten rakennusvaihetta saman menetelmän eri tekijät voivat myös olla tärkeitä vaihtoehtoisen järjestelmän teknistaloudelliselta kannalta, esimerkiksi koskien hajautettuja energiajärjestelmiä, yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa, kaukolämpöä tai lämpöpumppuja jäähdytykseen ja lämmitykseen. Määräaikaistarkastus (EBD artiklat 8 ja 9) Saman menetelmän eri tekijät voivat myös olla tärkeitä rakennusten lämmityskattiloiden ja ilmanvaihtojärjestelmien määräaikaistarkastuksissa (ks. myös tiedote 04). Uudet ja suuret parannusrakennuskohteet: laskentamenetelmiä tarvitaan tarkistamaan, täyttyvätkö lain vaatimat energiatehokkuusvaatimukset (EBD artikla 4). Taulukko 1: Yhteenveto eri vaatimuksista. Vaatimus EBD Luonne Tarkoitus artiklat Vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset 4,5,6 standardi juridisiin yhteyksiin Energiatehokkuuden 7 standardi vain tiedoksi sertifiointi Suositukset 7 standardi vain tiedoksi energiatehokkuuden sertifioinnissa Räätälöity arvio -- projektikohtainen räätälöity tieto 3 > Laskentamenetelmien päätavoitteet Käyttötarkoitukseen soveltuvan laskentamenetelmän valinta riippuu laskennan tavoitteista. Edellisen luvun perusteella voidaan EBDlaskentamenetelmien päätavoitteiksi määritellä: Vähimmäisenergiatehokkuus (EBD artiklat 4, 5, 6) Saada kansallisen tai paikallisen tason viranomaiset asettamaan uusille tai korjattaville rakennuksille vähimmäisenergiatehokkuustasot. Ohjata suunnittelija tekemään oikeat valinnat energiasuunnittelun ja tekniikan osalta (energiasäästöt ja uusiutuvat energiamenetelmät) Tuottaa vertailtavissa olevat tulokset saman alueen tai saman käyttötarkoituksen rakennusten energiatehokkuudelle. Uudet ja olemassa olevat rakennukset: laskentamenetelmiä tarvitaan energiatehokkuusluokitusta varten (EBD artikla 7). EBD-edistämisohjelma > 025_FIN_Laskentamenetelmat_Johdanto_OS.doc3

4 Energiatehokkuustodistus (EBD artikla 7) Saada aikaan oikeat tavat arvioida olemassa olevien rakennusten kunto ja suositukset edullisille parannuksille. Tuottaa vertailtavissa olevat tulokset saman alueen tai saman käyttötarkoituksen rakennusten energiatehokkuudelle. Tuottaa energiatehokkuudelle tuloksia, jotka ovat yhtäpitäviä sekä vähimmäisenergiavaatimusten ja energiatehokkuustodistuksia varten. Erityisesti olemassa oleville rakennuksille, jotka ovat uusia tai joissa on juuri tehty laajoja parannuksia. Vertailu eurooppalaisella tasolla Koska menetelmät eroavat toisistaan kansallisella tai paikallisella tasolla, olisi tavoite tuottaa vertailtavissa olevat tulokset saman käyttötarkoituksen rakennusten energiatehokkuudelle Euroopassa liian vaativa, ainakin toistaiseksi. Suunnitteluväline Energiatehokkuusdirektiivin mukaisen menetelmän tavoitteena on saavuttaa rakennukselle kaikkein taloudellisin energiatehokkuuden arvo, joten se vaikuttaa tärkeisiin valintoihin suunnitteluprosessissa. Siinä mielessä laskentamenetelmä toimii tietyssä mielessä suunnitteluvälineenä, mutta laskentamenetelmä ei neuvo suunnittelijaa usein kriittisessä suunnittelua edeltävässä vaiheessa kuten juuri tähän tarkoitukseen tarkoitettu väline. Suunnittelija tarvitsee lisäksi erityisten tilanteiden optimointiin lisää erikoistietoja kuin tarvitaan rakennussäännön osalta. Juridisesti varma (kansallinen) Laskentamenetelmät Juridisesti varma (EU) Yksikäsitteinen, toistettava Tarkka Konsensus (kansallinen/ alueellinen) Varma Läpinäkyvä (ulkoisesti) Valikoiva Kuva 1. Kaavio EBDlaskentamenetelmien erilaisista laatuominaisuuksista. Joustava Edullinen ja tehokas Täytäntöönpanokelpoinen Varmennettava äivityskelpoinen Läpinäkyvä (sisäisesti) 4 > EBD-laskentamenetelmien laatuominaisuudet Kuvassa 1 (vasemmalla) on tiivis yleiskatsaus energiatehokkuusdirektiivin mukaisiin laskentamenetelmien laatuominaisuuksiin. Jokaisen ominaisuuden tärkeys riippuu vaatimuksista ja tavoitteista. Jotkut laatuominaisuuksista ovat yhteydessä toisiinsa, esim. yksikäsitteinen, läpinäkyvä ja varma. Muut voivat olla enemmän tai vähemmän toisensa poissulkevia kuten esim. yksikäsitteinen ja joustava tai tarkka sekä valikoiva mutta edullinen. Näiden ominaisuuksien osalta täytyy etsiä tasapaino laskelmien vaatimusten ja tavoitteiden osalta. Tätä seuraava laskentamenetelmiä koskeva tiedote keskittyy erityisesti laadullisiin seikkoihin, ja siihen sisältyy johdanto sekä jokaisen laatuominaisuuden selitys. Yksi menetelmä kaikkiin tarkoituksiin lueelliset vaihtelut ilmaston, rakennusperinteiden ja käyttäjien välillä Euroopassa vaikuttavat laskentamenetelmiin, lähtöarvoihin ja lopulta myös energiatehokkuuteen. Nämä erot johtavat myös erilaisiin vaihteluihin tarkkuudessa ja yksiselitteisyydessä. Lisäksi kansalliset säännöt vaikuttavat mm. rakennustarkastusten kustannuksiin (energiatehokkuustodistus); tämä riippuu tyypillisesti rakennustyypistä ja rakennuksen käyttötarkoituksesta sekä (yhdistetysti) lisäksi muista aloitteista, jotka johtavat jaettuihin kuluihin tai etuihin. ainotuskertoimet kaasun, öljyn, sähkön ja muiden energioiden muuntamiseen laskennalliseksi primäärienergian käytöksi ja/tai CO 2 - emissioksi. Vähimmäisenergiatehokkuustason vaatimukset: mitä tiukemmat kansallisen tason vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset ovat, sitä suurempi tarve laskentatulosten toistettavuudelle (pieni kaistanleveys) ja yksikäsitteisyydelle; tämä voi riippua rakennuksen käyttöasteesta. EBD-edistämisohjelma > 025_FIN_Laskentamenetelmat_Johdanto_OS.doc4

5 CEN-standardisarja CEN-standardit on kehitetty tukemaan energiatehokkuusdirektiivin käytännön toteutusta. Ne osoittavat joustavuutta eri vaatimuksille ja tavoitteille sekä kansallisille ja paikallisille eroille: Monet standardit sallivat tehdä valintoja erilaisten vaihtoehtojen välillä kansallisella tasolla. Muutamat standardit sisältävät (usein yksityiskohtaisia) suositusmenetelmän sekä sallivat maakohtaiset lisäykset (usein yksinkertaistetut) kansallisilla menetelmillä. Useimmat standardit sallivat syöttötietojen ja reunaehtojen määrittelemisen maakohtaisesti. Ks. myös tiedote 02 (energiatehokkuusdirektiiviin liittyvät CENstandardit). Lisäksi muutamat CEN-standardeista eivät kuvaile tiettyä laskentamenetelmää, vaan tarjoavat nipun (vähimmäis-) suorituskykykriteerejä tietylle osalle laskentamenetelmää; toisinaan ilmoitusluonteisesti (ohjeistus) maakohtaisten menetelmien kehittämiseen. Ei ole olemassa CEN-standardia, joka tarjoaisi kattavan sarjan kriteerejä kokonaissuorituskyvylle, jotta voitaisiin laskea rakennuksen energiatehokkuus mukaan lukien järjestelmien energiatehokkuus. Sellaisen sarjan kehittäminen ei ole helppoa varsinkaan, koska laskentatuloksiin vaaditaan pieni kaistanleveys (korkea toistettavuusaste ja yksikäsitteisyys) sekä on löydettävä ja käytettävä kaikki mahdolliset energiasäästöt ja uusiutuvat energiavarat. Joka tapauksessa, kuten seuraavassa tullaan osoittamaan, useimmilla jäsenvaltioilla on suurempi tarve täsmällisesti määritellyille laskentamenetelmille. Tämä on suoraan sidoksissa eri laatuominaisuuksien painotukseen. Tämä kappale on toteutettu EBD C-projektin avulla. (www.epbd-ca.org) 5 > Laskentamenetelmien käyttöönotto jäsenvaltioissa Jäsenvaltioissa käyttöönotettujen laskentamenetelmien tyypit Jäsenvaltiot voivat valita yhden vaatimuksen tai niiden yhdistelmän: sitovan, täysin määritellyn laskentamenetelmän valinta laskentamenetelmien suorituskykykriteerien asettaminen vapaan valinnan salliminen Ensimmäisen vaihtoehdon menetelmä on todennäköisesti yksiselitteisempi, toistettavampi ja varmennettavampi kuin viimeinen, jonka tärkein ominaisuus on joustavuus. Kuvassa 2 esitetään yhteenveto EBD Cprojektissa tehdyn esikyselyn tulokset jäsenvaltioiden kaavailemista menetelmistä. EBD-edistämisohjelma > 025_FIN_Laskentamenetelmat_Johdanto_OS.doc5

6 % of M.S. HCV,ctr L,sys C,sys 100% E 75% tot, CO2,.. 50% 25% 0% HC,nd V,sys H,sys Kuva 3. CEN-standardien käyttöönottoa tavalla tai toisella valmistelevien jäsenmaiden prosentuaalista lukumäärää havainnollistava kaavio. Kuvan 3 merkintöjen selitykset: E: Energiatehokkuustodistus (pren 15217) tot, CO2: Kokonaisenergiankulutus, primäärienergia, CO 2 (pren 15603) HC,nd: Lämmitys- ja jäähdytysenergiatarve (pren ISO 13790) H,sys: Lämmitysjärjestelmät(prEN 15316) V,sys: Ilmanvaihtojärjestelmät (pren 15241) C,sys: Jäähdytysjärjestelmät (pren 15243) L,sys: Valaistusjärjestelmät (pren 15913) HCV,ctr: Rakennusautomaatio (pren 15232) Uudet asuinrakennukset + Olemassa olevat asuinrakennukset + Uudet liikerakennukset Olemassa olevat liikerakennukset + Merkintöjen selitykset: : Säädetyt (täysin määritellyt) laskentamenetelmät. +: Säädetyt (täysin määritellyt) laskentamenetelmät, vaihtoehdot sallittu (tietyillä ehdoilla). : Kaikki hyväksytyt metodit sallittu. : Tuntematon tai ei vielä päätetty menetelmä. Kuva 2. lustavan kyselyn tulokset (EBD Concerted ction, 2005). Suurin osa jäsenvaltioista valitsi vaatimukseksi sitovan, täysin määritellyn laskentamenetelmän vähimmäisenergiatehokkuuden laskentamenetelmäksi ( uudet rakennukset ) varsinkin asuinrakennusten tapauksissa. rvatenkin laatuominaisuuksia kuten yksikäsitteinen, toistettava ja varmennettava pidettiin tärkeintä ominaisuuksina juridisten seikkojen varalta. Jäsenmaat valitsivat kuitenkin täysin määritellyn menetelmän myös energiatodistuksia varten ( olemassa olevat rakennukset ). Osaksi siksi, että halutaan sama menetelmä kuin uusille rakennuksille ( johdonmukaisuus ), mutta myös siksi, että laatuominaisuuksia yksikäsitteinen, toistettava ja varmennettava pidettiin tärkeämpinä kuin joustavuutta myös energiatodistuksia varten. CEN-standardien käyttöönotto jäsenmaissa Direktiiviä on normaalisti pitänyt käyttää vuoden 2006 tammikuusta lähtien. nnetun aikarajan puitteissa oli mahdotonta muodostaa sarja hyväksyttyjä ja julkaistuja energiatehokkuusdirektiiviin liittyviä CEN-standardeja käyttöönotettavaksi jäsenmaissa ennen energiatehokkuusdirektiivin kansallisen tason käyttöönottoa. Näin ollen jäsenvaltioiden täytyy kansallista lainsäädäntöä valmistellessa turvautua joko nykyisiin tai uusiin kansallisiin menetelmiin. EBD C-projektin kyselyn (kesä 2006) tuloksista voidaan havaita tarve CEN-standardien käyttöönotolle. Yhteenveto kyselyn tuloksista on esitetty kuvassa 3 (vasemmalla). + Tulisi huomioida kuitenkin se, että annetut vastaukset useimmissa tapauksissa eivät ole selvä kyllä tai ei : useimmat jäsenvaltiot kutsuivat sitä soveltamiseksi käytännöllisellä tavalla. Jäsenvaltiot saattavat ottaa kansallisen tason standardiksi vain osan CEN-standardia. Toisissa jäsenvaltioissa rakennussäännöt eivät viittaa kansallisiin standardeihin, mutta niihin on esimerkiksi sisällytetty osia arviointimenetelmistä. Siinä tapauksessa jäsenvaltion saattavat kopioida osia CEN-standardeja kansallisiin rakennussääntöihin. Tulkinnasta riippuen osittainen kyllä vastaus on voinut syntyä kyllä - tai ei -vastauksesta. EBD-edistämisohjelma > 025_FIN_Laskentamenetelmat_Johdanto_OS.doc6

7 Lisätietoa CEN (Eurooppalainen standardointi): tiedote 02 Videoesitelmät UKK ja teemat ks. EBD C-projekti alustavat vertailut suunnitelluista tai valituista menetelmistä paljastivat myös sen, että joka tapauksessa, mutta riippuen vaatimuksesta sekä rakennustyypistä, kansallisen tason valinnat tehdään esim. riippuen tavasta, jolla rakennus- ja järjestelmän osat käsitellään (nk. holistinen tai yksinkertaisempi ratkaisu), lämpötasapainon laskentaaskeleiden perusteella (kausittainen, kuukausittainen tai tunneittainen) ja riippuen siitä, mitä yksityiskohtaisia ominaisuuksia on komponenttien suorituskyvyllä (oletusarvot, parhaan käytännön mukaiset arvot tai sertifioidun tuotteen ominaisuudet). Koska monilla jäsenvaltioilla on vain erittäin rajallinen kokemus integroiduista energiatehokkuuden laskentamenetelmistä rakennussäännöissä, ja olettaen, että löytyy konsensus harmonisoinnin lisäämiselle jäsenvaltioiden välillä, työn tulisi sisältää palautteen keräämistä käytännön kokemuksista sekä ristivertailuista nykyisistä jäsenvaltioiden erilaisista menetelmistä seuraavien vuosien aikana. Lisätietoa erityisesti laskentamenetelmien laatuominaisuuksista löytyy seuraavasta laskentamenetelmien tiedotteessa. Uusinta tietoa myöhemmissä tiedotteissa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin edistämisohjelma on Euroopan komission Intelligent Energy Europe projektin ( ) puitteissa käynnistetty aloite. Sitä johtaa Transport and Energy DG:n nimissä INIVE EEIG (www.inive.org). Tämän julkaisun materiaali on tekijänoikeuksien alaista; ( ks. ) European Communities, 2007 Materiaalin jäljentäminen edellyttää, että lähde on mainittu. EBD-edistämisohjelma > 025_FIN_Laskentamenetelmat_Johdanto_OS.doc7

P26. Energiatehokkuusdirektiivin energiatehokkuuslaskentamenetelmät. Laatu käyttötarkoituksen mukaan. [Laskentamenetelmät] 06-02-2007

P26. Energiatehokkuusdirektiivin energiatehokkuuslaskentamenetelmät. Laatu käyttötarkoituksen mukaan. [Laskentamenetelmät] 06-02-2007 [Laskentamenetelmät] P26 06-02-2007 Dick van Dijk TNO Built Environment and Geosciences Hollanti www.buildingsplatform.eu Liittyvät tiedotteet: P02 CEN standardit P03 Energiatehokkuustodistukset P10 vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 4.1.2003 L 1/65 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/91/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, rakennusten energiatehokkuudesta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat

Lisätiedot

8094/2/02 REV 2 HKE/ph DG C III FI

8094/2/02 REV 2 HKE/ph DG C III FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Luxemburg, 7. kesäkuuta 2002 (05.06) (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2001/0098 (COD) 8094/2/02 REV 2 ENER 82 ENV 225 CODEC 469 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston 7.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen viranomaistoimin

Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen viranomaistoimin Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen viranomaistoimin Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

P29. Viisi uutta SAVE-projektia tukemaan energiatehokkuusdirektiivin käyttöönottoa. [Tietoa SAVE-projekteista] 22-02-2007. 1 > Uudet SAVE-projektit

P29. Viisi uutta SAVE-projektia tukemaan energiatehokkuusdirektiivin käyttöönottoa. [Tietoa SAVE-projekteista] 22-02-2007. 1 > Uudet SAVE-projektit [Tietoa SAVE-projekteista] P29 22-02-2007 Søren Aggerholm Danish Building Research Institute, SBi Tanska www.buildingsplatform.eu Viisi uutta SAVE-projektia tukemaan energiatehokkuusdirektiivin käyttöönottoa

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 22. marraskuuta 2001 PE 309.055/25-50 TARKISTUKSET 25-50 Mietintöluonnos (PE 309.055) Alejo Vidal-Quadras Roca

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

P27. Energiatehokkuuden sertifiointi, tilanne joulukuussa 2006. Energiatehokkuuden sertifiointi 22-02-2007. 1 > Maiden edistyminen

P27. Energiatehokkuuden sertifiointi, tilanne joulukuussa 2006. Energiatehokkuuden sertifiointi 22-02-2007. 1 > Maiden edistyminen Energiatehokkuuden sertifiointi P27 22-02-2007 Ahmad Husaunndee, Jean Christophe Visier Centre Scientifique et Technique du Bâtiment, CSTB Ranska www.buildingsplatform.eu Energiatehokkuuden sertifiointi,

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen SÄÄDÖSVALMISTELUN TILANNE 8.10.2015 Teppo Lehtinen EPBD direktiivin toimeenpano Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) 2010 Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

HE 335/2014 vp. Asiantuntijakuuleminen Ympäristövaliokunta ke 10.12.2014 klo 9.30. (Ympäristövaliokunnan kokoushuone E 318, Eduskuntatalon 3. krs.

HE 335/2014 vp. Asiantuntijakuuleminen Ympäristövaliokunta ke 10.12.2014 klo 9.30. (Ympäristövaliokunnan kokoushuone E 318, Eduskuntatalon 3. krs. HE 335/2014 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä sekä rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta. Asiantuntijakuuleminen Ympäristövaliokunta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

P01. Energiatehokkuusdirektiiviä tukevat eurooppalaiset projektit. [SAVE projektit] 10-04-2006. 1 > SAVE projektit

P01. Energiatehokkuusdirektiiviä tukevat eurooppalaiset projektit. [SAVE projektit] 10-04-2006. 1 > SAVE projektit [SAVE projektit] P01 10-04-2006 Søren Aggerholm Danish Building Research Institute, SBi Tanska www.buildingsplatform.eu Energiatehokkuusdirektiiviä tukevat eurooppalaiset projektit Tämän artikkelin tarkoituksena

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa. Pekka Kalliomäki, yli insinööri

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa. Pekka Kalliomäki, yli insinööri Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Pekka Kalliomäki, yli insinööri 1 Esityksen sisältö Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Uudistuvat rakennusten energiamääräykset C3, D2,

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa Pekka Kalliomäki, yli-insinööri 1 Esityksen sisältö Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Uudistuvat rakennusten energiamääräykset C3, D2,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriö Julkisivumessut 12.10.2011 Helsinki Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus Korjausrakentamisen strategia 2007-2017

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA.fi Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA-Yhtymä Oy omistuksessa lähes 10 000 asuntoa kaikki tuotanto ARA-rahoitteista rakennusten energiankulutuksella suuri merkitys vuosittaisiin käyttökustannuksiin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Esityksen sisältö Uudet energiamääräykset 2012 Ekosuunnittelulain muutos Uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

MX6 Energia - Energiatehokkuus

MX6 Energia - Energiatehokkuus - Energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden kehitys, suunnittelu ja analysointi MX6 Energia on energiatehokkuuden suunnitteluohjelma, joka tuottaa virallisen energiatodistuksen sekä muita analysointiraportteja.

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

xxxxxx0209afi Schneider KNX Kiinteistöautomaation ja ohjausjärjestelmien vakioratkaisut

xxxxxx0209afi Schneider KNX Kiinteistöautomaation ja ohjausjärjestelmien vakioratkaisut xxxxxx0209afi Schneider KNX Kiinteistöautomaation ja ohjausjärjestelmien vakioratkaisut Vakioratkaisut kiinteistöjen toimintojen ohjaukseen Tehokas energianhallinta Schneider KNX -vakioratkaisujen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. -lainsäädäntötyö käynnissä. Teppo Lehtinen 19.5.2015

Lähes nollaenergiarakennukset. -lainsäädäntötyö käynnissä. Teppo Lehtinen 19.5.2015 Lähes nollaenergiarakennukset -lainsäädäntötyö käynnissä Teppo Lehtinen 19.5.2015 Europe's population density: a digital elevation model (DEM) with overlay of stable night lights Ruotsin rakennuskannasta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Elinkaarikustannusten laskenta Määritelmä ja työkaluja Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Elinkaarikustannusten laskenta Määritelmä ja työkaluja Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Elinkaarikustannusten laskenta Määritelmä ja työkaluja Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusi hankintadirektiivi Artikla 67 2 Hankintaviranomaisen kannalta kokonaistaloudellisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan 2008 Nykyisin useita eri todistuslomakkeita,

Lisätiedot

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI. rakennusten energiatehokkuudesta. (uudelleenlaadittu)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI. rakennusten energiatehokkuudesta. (uudelleenlaadittu) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.11.2008 KOM(2008) 780 lopullinen 2008/0223 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) (komission

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI), Tampere 28.1.2016 Jyrki Kauppinen EPBD direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Energiatodistuskäytännöt ja seurantajärjestelmät muissa Euroopan maissa

Energiatodistuskäytännöt ja seurantajärjestelmät muissa Euroopan maissa Energiatodistuskäytännöt ja seurantajärjestelmät muissa Euroopan maissa Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus erillisen energiatodistuksen laatijoille, ke 16.2.2011 Teemu Vesanen, VTT 2 EPBD Concerted

Lisätiedot