19. Lastensuojelu^ kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa ja lastensuojelulautakunnan kertomuksen eripainoksessa. I I Kunnall.kert.

Transkriptio

1 9. Lastensuojelu^ Yleistä Maamme lastensuojelutyön vastaista kellitystä ajatellen oli v. 9 eräässä suhteessa merkkivuosi. Varsinaista lastensuojelutyötä monella tavoin jarruttanut vajaamielisten ja eritoten syvästi vajaamielisten huolto saatettiin nimittäin 7.. annetulla lailla ja.. annetulla asetuksella lakisääteisen sosiaalihuollon piiriin. Tätä ratkaisua oli kauan odotettu nimenomaan pääkaupungissa, jossa vajaamielisten huollossa esiintyneet puutteellisuudet olivat voimakkaammin heijastuneet älyllisesti normaaleihin alaikäisiin kohdistuneeseen lastensuojelutyöhön. Vaikeudet jatkuivat laitostoiminnan kohdalla jopa aikaisempaa suurempinakin sen vuoksi, että ns. suurten ikäluokkien pulmat yhdessä esiintyneen työttömyyden kanssa aiheuttivat lisääntyvää sijoitustarvetta. Kertomusvuonna pantiin alulle Ryttylän ja Toivoniemen koulukodeissa sekä Toivolan oppilaskodissa järjestelytoimenpiteet, jotka tarkoittivat pääkaupungin lastenhuoltolaitostoiminnan uudenaikaistamista. Avustuslainsäädännön jäätyä kenttätyön kehityksestä jälkeen nämäkin toimenpiteet merkitsevät valitettavasti varsin yksipuolisesti kaupungin taloudellisen vastuun lisääntymistä. Lastensuojelulautakunta Lautakunnan sekä sen jaostojen ja johtokuntien kokoonpano. Lautakunnan kokoonpano oli seuraava: puheenjohtajana toimituspääll. Sulo Manninen, varapuheenjohtajana teol.tri Veikko Päivänsalo, jäseninä rva Eeva Aaltolahti, prof. Elsa Bruun, arkistonhoit. Anni Ikonen, rva Laila Leskinen, yhteisk. tiet. maist. Sirkka Loimaranta, varat. Göran Westerlund ja prof. Arvo Ylppö, varajäseninä ekon. Inger Ehrström, autonkulj. Seppo Halme, ylilääk. Paavo Heiniö, toimitt. Anu Karvinen, lääket. ja kir. tri Sakari Lahdensuu, rva Impi Lojander, alikirjastonhoitaja Ann-Mari Mickwitz ja rva Martta Parkkari sekä terv.sis. Terttu Voipio, lisäjäseninä: rouvat Margareta Aminoff, Lilja Dahl, Anni Jyrkänne ja Elina Linkopuu, varalisäjäseninä rva Svanvit Björkvist, fil.maist. Eva Palmgren sekä rouvat Ida Ristimäki ja Maija Suosalmi. Jäljempänä mainittuihin jaostoihin määrättiin seuraavat lautakunnan jäsenet ja lisäjäsenet puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja jäseneksi: lastenhuolto jaostoon: Päivänsalo, Bruun ja Jyrkänne; suojelukasvatusjaostoon: Westerlund, Leskinen ja Linkopuu; äitiysavustus- ja perhelisäjaostoon: Ylppö, Loimaranta ja Dahl sekä elatusapujaostoon: Ikonen, Aaltolahti ja Aminoff. Lastenkotien johtokuntaan kuului puheenjohtajana Päivänsalo ja varapuheenjohtajana Bruun sekä koulukotien johtokuntaan puheenjohtajana Westerlund ja varapuheenjohtajana Leskinen. Kolmantena jäsenenä kumpaankin johtokuntaan kuului ohjesäännön mukaan toim.joht. Arvi Heiskanen sekä hänen varamiehenään lastenkotien johtokuntaan lastenhuollontark. Margit Törnudd ja koulukotien johtokuntaan nuorisonhuolt. Kaarlo Helasvuo. Kaupunginhallituksen edustajana oli lautakunnassa rahatoimenjoht. Eino Waronen, lastenhuoltojaostossa fil.maist. Veikko Loppi sekä muissa jaostoissa ja johtokunnissa valtiot.kand. Veikko Järvinen. Lastensuojelulautakunnan alaisten lasten- ja nuorisonhuoltolaitosten ohjesäännön mukaan lastenhuoltolaitoksissa toimivien kansakoulujen johtokunnan tehtävät kuuluivat kaupungin suomenkielisten kansakoulujen johtokunnalle. x ) Kertomukseen kuuluvat tilastotaulukot, joita ei ole otettu tähän teokseen, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa ja lastensuojelulautakunnan kertomuksen eripainoksessa. I I Kunnall.kert. I9; II osa

2 9. Lastensuojelu Lastensuojelulautakunnan kokoukset ja tärkeimmät päätökset. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna kertaa, jolloin pöytäkirjoihin merkittiin yhteensä 9 (0) pykälää. Ilmoitusluontoiset asiakirjat, jotka eivät edellyttäneet erillistä lautakunnan päätöstä, merkittiin kokousten väliaikoina kertyneinä ryhminä pöytäkirjaan samaan pykälään, asiakirjojen ollessa asianomaisessa kokouksessa nähtävinä. Lastenkotien johtokunta piti vuoden aikana ja koulukotien johtokunta kokousta. Eri jaostojen toimintaa selostetaan ao. toimiston kohdalla. Ohjesäännön edellyttämä kaupungin kolmen sosiaalialan lautakunnan, nimittäin huoltolautakunnan, lastensuojelulautakunnan ja lastentarhain lautakunnan yhteinen neuvottelukokous pidettiin.. lastensuojelu virastossa. Läsnä oli 9 luottamusmiestä ja virkailijaa. Lastensuojelulautakunnan päätöksistä mainittakoon seuraavat: Suojelukasvatusta tarvitsevien tyttöjen väliaikaisesta vastaanotosta hyväksyttiin Vankeusyhdistyksen kanssa.. tehty sopimus, jossa kaupungille varattiin Rusutjärven kotikoulusta hoitopaikkaa kolmen vuoden ajaksi eli.. 9 saakka (7.. ). Nuorisokotien huollettavilta velotuista maksuista ja heidän ansiotulojensa käytön valvonnasta annettiin asianomaisille uusia ohjeita (.. 0 ). Lastenhoidon korvausten perimisestä yksityisiltä korvausvelvollisilta annettuja ohjeita muutettiin siten, että annetusta laitoshoidosta voidaan velkoa korkeintaan sosiaaliministeriön vahvistaman taksan mukaiset kustannukset ja perhehoidosta korkeintaan 00 mk hoitovuorokaudelta (.. ). Uusien laitosten eli Lemmilän ja Herttoniemen vastaanottokotien perustamiskustannuksiin, jotka edellisen osalta olivat 0 mk ja jälkimmäisen 7 97 mk, päätettiin anoa valtionapua ( ). Lautakunnan alaisten laitosten kansakoulujen luonteesta uuden kansakoululainsäädännön voimaantultua päätettiin pyytää kaupunginhallituksen välityksellä sosiaaliministeriön lausunto ( ). Esitykset. Kaupunginhallitukselle tehdyt esitykset koskivat mm. seuraavia asioita: Oppilaskoti Toivolan hyväksymistä erityislastenkodiksi, jossa olisi viidellä osastolla yhteensä hoitopaikkaa apukoulutasoisia varten (.. ); vastaanottokodin perustamista leikki-ikäistä lasta varten Herttoniemeen Siilitie 7 rakennettavaan taloon (.. ); Toivoniemen koulukodin toiminnan lopettamista kertomusvuonna (.. ); vajaamielisten lasten kesävirkistyksen järjestämistä siten, että Aula-työkotien Kannatusyhdistykselle myönnetään mk:n suuruinen avustus siirtolan tarvitsemien rakennusten muutos- ja korjaustöihin (.. ); Oppilaskoti Toivolan työjärjestyksen hyväksymistä ja tarvittavaa työvoimaa (.. ); Ryttylän koulukodin muuttamista asteettain 0-hoitopaikkaiseksi poikien vastaanottolaitokseksi (.. 7 ); tonttien varaamista uusia lastenhuoltolaitoksia varten (.. 77 ); eräiden lautakunnan alaisten tilapäisten virkojen vakinaistamista (7.. 7 ); eräiden lastensuojelutyötä varten lahjoitettujen rahastojen yhdistämistä (.. 0 ); Ryttylän koulukodin eräiden työpajojen vuokraamista Hausjärven kunnan kansalaiskoululle (. 9. ); vajaamielishuollon vastaista järjestelyä siten, että alle vuotiaiden vajaamielisten huolto olisi uskottava lautakunnan alaiselle vajaamielishuolt o jaostolle, joka samalla toimisi lautakunnan alaisten vajaamielislaitosten johtokuntana (. 9. ) sekä hoitokotien valvonnasta aiheutuneiden kustannusten suorittamista vieraille kunnille lastensuojelulautakunnan käyttövaroista (.. 70 ). Lausunnot. Kaupunginhallitukselle annetussa lausunnossa puollettiin Lastenlinnan kanssa tehtäviä sopimuksia, joiden mukaan kaupunki saisi laitoksesta käyttöönsä 7 hoitopaikkaa, näistä toistaiseksi vähintäin lastensuojelulautakunnan sijoituksia varten (.. 7 ). Lisäksi esitettiin että Lastenlinnan edustajiston kokouksiin valittaisiin kaupungin edustajaksi sairaalatointa edustava henkilö (.. ). Muut kaupunginhallitukselle annetut lausunnot koskivat: tarpeellisten huonetilojen varaamista ns. Toukolan rakennusohjelman yhteydessä lastensuojelulautakunnalle joko yhtä tai kahta lasten perheryhmäkotia varten (.. ); ns. lisämaksun suorittamista ulkokuntalaisten sairaalahoidosta (.. 77 ) sekä työttömien naisten sijoittamista työhön lastensuojelu virastoon ja -laitoksiin (.. 0 ).

3 9. Lastensuojelu Lastensuojeluvirasto Toimistot. Lastensuojeluvirasto jakaantui ohjesäännön mukaan kuuteen toimistoon.. Hallinnollinen toimisto, jonka tehtävänä oli valmistella lastensuojelulautakunnan käsiteltäväksi ja panna täytäntöön kunnallisen lastensuojelun ja -huollon sekä muiden siihen liitettyjen huoltoalojen yleiset hallinto- ja talousasiat sekä valvoa lastenhuoltolaitosten toimintaa. Toimiston johtajana sekä samalla koko lastensuojelu viraston päällikkönä ja lastensuojelun toimitusjohtajana toimi hovioik.ausk. Arvi Heiskanen. Toimistoon kuuluvina toimivat lääket.lis. Paavo Leisti lastensuojelulautakunnan lääkärinä ja sosionomi Emil Stenholm lautakunnan sihteerinä.. Lastenhuoltotoimisto, jonka asiat käsiteltiin lastenhuoltojaostossa. Toimiston tehtävänä oli valmistella ne tapaukset, joissa lapsen yhteiskunnallisen suojelun ja hoidon tarve aiheutui lastensuojelulain :n kappaleen a), b), c) ja d) kohdissa mainituista syistä, sekä toimeenpanna jaoston päätökset. Lisäksi toimiston tehtäviin kuuluivat lastensuojelulain VI luvun edellyttämät kasvattilasten, äitiensä luona hoidettavien aviottomien lasten ja nuorten kotiapulaisten valvonta, kesävirkistyksen järjestäminen vähävaraisten perheiden lapsille sekä lausuntojen antaminen viranomaisille lasten holhousta ja hoitoa koskevissa asioissa. Toimiston päällikkönä oli lastenhuollontar kasta ja, f il. tri Margit Törnudd apunaan apulaislastenhuollontarkastaja fil.maist. Annikki Hytönen.. Suojelukasvatustoimiston tehtävänä oli valmistella suojelukasvatusjaostolle esitettäväksi ne asiat, joissa lapsen tai nuoren henkilön yhteiskunnallisen suojelun ja hoidon tarve aiheutui lastensuojelulain :n momentin e) kohdassa tai :n momentissa mainituista syistä, niin myös suorittaa ne tehtävät, jotka nuoria rikoksentekijöitä koskevissa säännöksissä on lastensuojelulautakunnalle määrätty. Toimiston päällikkönä oli nuorisonhuoltaja, fil.maist. Kaarlo Helasvuo apunaan apulaisnuorisonhuoltaja, fil.maist. Erla Frangen.. Elatusaputoimisto, jonka tehtävänä oli lastenhuoltotoimiston avustamana hoitaa kaikki ne tehtävät, jotka avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista annetussa laissa ja näiden lasten valvontaa koskevassa asetuksessa on lastenvalvojalle määrätty, kuin myös asianomaisen lapsen huoltajan tai huoltoviranomaisen pyynnöstä tapahtuva asumus- ja avioerolasten taloudellisten etujen valvonta. Toimiston päättävänä elimenä oli lautakunnan asettama elatusapujaosto. Toimiston päällikkönä oli lastenvalvoja, varat. Aili Koskenkylä apunaan apulaislastenvalvoja, lainopin kand. Veikko Piirtola (ent. Nystedt).. Äitiysavustus- ja perhelisätoimisto, joka valmisteli perhelisälain ja äitiysavustuslain mukaiset asiat ao. jaostolle esitettäviksi ja jonka tehtävänä lisäksi oli täyttää näissä laeissa ja niiden täydennyssäännöksissä lautakunnalle määrätyt tehtävät sekä järjestää ja valvoa äitiyshuoltoa. Toimiston päällikkönä toimi varanot. Selma Hiisivaara-Mörk.. Sosiaalilääkärin toimisto, jonka tehtäviin kuului psykiatristen ja psykologisten tutkimusten suorittaminen ja hoidon antaminen lasten- ja nuorisonhuoltotapauksissa. Toimiston päällikkönä oli lääket.lis. Sirkka Syvänne apunaan lastenpsykiatri Pirkko Roiha. Psykologeina olivat fil.maist. Helka Mäntyoja, fil.lis. Jaakko Borg ja fil. maist. Ursula Amnell. Sosiaalityöntekijänä toimi sosionomi Victoria Schauman. Kassa-, tili- ja korvausasiat hoiti yhteinen huoltotoimen kassa- ja tiliosasto sekä asiamiesosasto. Henkilökunta. Kertomusvuoden lopussa oli lastensuojelun palveluksessa 99 vakinaista ja 7 tilapäistä viranhaltijaa sekä työsuhteessa olevaa eli yhteensä henkilöä. Näistä 0 lastensuojelu viraston palveluksessa vakinaista ja 7 tilapäistä eli yhteensä sekä loput laitosten palveluksessa. Toimistotyö. Lastensuojelu virastosta lähetettiin kertomusvuoden aikana 9» (0 ) kirjelmää. Näistä oli hallinnollisen toimiston 99 ( 9), lastenhuoltotoimiston 79 ( 007), suojelukasvatustoimiston (7 ), elatusaputoimiston 7 7 ( 7) sekä äitiysavustus- ja perhelisätoimiston 0 00 ( 7). Lastenhuoltolaitokset Kertomusvuonna olivat kaupungin omistuksessa seuraavat lastenhuoltolaitokset: Sofianlehdon vastaanottokoti. Laitos käsittää -paikkaisen pikkulasten (A-), -paik-

4 9. Lastensuojelu kaisen leikki-ikäisten (B-), ja -paikkaisen kouluikäisten (C-) osastot. Viimeksi mainitussa on tilaa pojalle ja tytölle. Laitoksen johtajana toimi kasvatustiet.kand. Hannu Timperi apunaan 0 muuta vakinaista ja tilapäistä viranhaltijaa sekä 7 työntekijää. Herttoniemen vastaanottokoti toimi -paikkaisena lähinnä leikki-ikäisten lasten vastaanottolaitoksena. Laitoksen johtajana oli kasvattaja Sirkka-Liisa Rauta-aho apunaan muuta viranhaltijaa ja työsuhteessa olevaa. Metsäkummun hoitokoti. Laitos on paikkaa käsittävä ns. ongelmalasten tarkkailu- ja hoitokoti. Laitoksen vs. johtajana toimi tp. johtava hoitaja Taimi Talikainen apunaan muuta viranhaltijaa ja 7 työntekijää. Hyvösen lastenkoti oli tarkoitettu normaalilapsia varten ja sen paikkaluku oli. Kodin johtajana oli sosiaalihuoltaja Mirja Myllylä apunaan muuta viranhaltijaa ja työntekijää. Malmin lastenkoti toimi 7-paikkaisena normaalilasten laitoksena. Kodin johtajana oli kasvattaja Elsa Hytönen apunaan muuta viranhaltijaa sekä työntekijää. Oppilaskoti Toivola Pakilassa omine maatalouksineen oli tarkoitettu enintään :lle apukouluasteella olevalle turvattomalle lapselle. Laitoksessa toimi suomenkielinen ala- ja yläkansakoulu. Oppilaskodin johtajana toimi opettaja Veli Ilasmaa. Muuta henkilökuntaa oli viranhaltijaa ja työntekijää. Kallion nuorisokoti. Laitos toimi -paikkaisena erityislastenkotina, jossa on ammattioppilaskoti ja koululaisosasto. Johtajana toimi sosionomi Erkki Mikonsaari apunaan muuta viranhaltijaa ja työntekijää. Reijolan nuorisokoti. Laitos toimi -paikkaisena jälkihuoltoa tarvitsevien poikien hoitokotina. Pojat kävivät laitoksesta käsin työssä tai ammattiopissa ja suorittivat vahvistetun maksun hoidostaan laitokselle. Laitoksen johtajana oli sosionomi Olavi Kivistö. Lisäksi laitoksessa oli muuta viranhaltijaa ja työntekijä. Kullatorpan lastenkodissa hitaasti kehittyviä ja sairaalloisia lastentarhaikäisten kehitystasolla olevia lapsia varten on hoitopaikkaa. Kodin johtajana oli sosionomi Anna Lehto. Lisäksi oli laitoksessa palveluksessa muuta viranhaltijaa ja työntekijää. Nukarin lastenkoti Nurmijärvellä syvästi vajaamielisiä lapsia varten. Hoitopaikkoja oli laitoksessa 0. Kodin johtajana oli nti Rauha Ojalainen apunaan muuta viranhaltijaa sekä työntekijää. Päivölän lastenkoti Sipoon pitäjän Kallbäckissä toimi -paikkaisena vajaamieslisten lasten kotina. Johtajana toimi vajaamielishoitaja Kyllikki Grönroos apunaan muuta viranhaltijaa ja työntekijää. Vastaanottokoti Lemmilä Ridasjärvellä toimi -paikkaisena suojelukasvatuksellisten poikien vastaanotto- ja tarkkailukotina. Laitoksessa toimi kansakoulu. Laitoksen johtajana toimi opettaja Reino Nuotio. Lisäksi oli laitoksessa opettaja, tilapäistä viranhaltijaa ja työntekijä. Ryttylän koulukoti omine maatiloineen Hausjärven pitäjässä voi ottaa vastaan yläkansakoulun ja jatkoluokan ikäasteella olevaa suomenkielistä poikaa. Laitoksen johtajana toimi kansak.op. Eetu Sutinen apunaan muuta viranhaltijaa ja työntekijää. Toivoniemen koulukoti siihen kuuluvine maatiloineen Lohjan pitäjässä oli tarkoitettu kansakoulu- ja jatkokouluiässä olevalle suomenkieliselle tytölle. Laitoksen johtajana, joka tarvittaessa huolehti myös kansakouluopetuksesta, toimi opettaja Hilja Laaksonen apunaan muuta viranhaltijaa. Laitos lopetti toimintansa.. Apulastentarha Aula. Laitos toimi 7-paikkaisena vajaamielisten lasten päiväkotina, josta yksi osasto toimi Lauttasaaressa. Laitoksen johtajana oli lastentarh.op. Hillevi Hänninen apunaan muuta viranhaltijaa. Lastenhuoltolaitosten toiminta. Sen lisäksi, mitä muualla eri yhteyksissä on esitetty lastenhuoltolaitoksista, mainittakoon, että laitosten välittömästä johdosta vastasi asianomainen laitoksen johtaja. Laitoksen yleisvalvontaa suoritti toimitusjohtaja. Kasvatuksellisesta valvonnasta huolehti Lemmilän, Ryttylän ja Toivoniemen laitoksissa nuorisonhuoltaja ja muissa lastenhuollontarkastaja. Opetus laitosten kouluissa oli järjestetty pääkaupungin kansakouluille vahvistettuja opetussuunnitelmia noudattaen. Opetuksen tarkastuksesta huolehti kaupungin suomenkielisten kansakoulujen tarkastaja. Lääkintähuolto laitoksissa järjestettiin siten, että terveydenhoitotarkastukset suoritti lautakunnan lääkäri. Sosiaalilääkärin toimisto suoritti laitoksissa psykiatrisia tutkimuksia

5 l i 9. Lastensuojelu ja tässä suhteessa antoi hoidokkeja koskevia hoito-ohjeita. Lautakunnan lääkäri antoi suorittamiensa tarkastusten perusteella lasten terveydentilasta mm. seuraavia tietoja: Yleinen terveydentila oli parempi kuin edellisenä vuonna. Sairaustapausten kokonaismäärä laitoksissa hoidettavien lasten osalta oli kertomusvuonna ( ). Suoritettujen tarkastuskäyntien yhteydessä tarkkailtiin laitosten yleistä hygieniaa, lasten ruokailua, vaatetusta, puhtautta, ulkoilua ja terveydenhoitoa. Rokotustoimintaa tehostettiin edelleen. Parissa laitoksessa suoritettiin sarjatutkimuksia kihomatotilanteen selvittämiseksi. Sofianlehdossa tutkittiin kaikkien lasten veren hemoglobiini ja tarkkailtiin eri rautalääkkeiden vaikutusta. Terveyssisaren toiminta kohdistui lähinnä Toivolaan ja Sofianlehdon B-C-osastoihin. Lisäksi hän suoritti tarvittaessa käyntejä muissa laitoksissa sekä yksityisissä hoitopaikoissa eräissä maaseudun lastenkodeissa, joihin lautakunta oli sijoittanut lapsia. Laitosten sairasvoimistelija on vuoden aikana hoitanut potilasta, joista normaaliälyistä ja vajaamielistä. Hoito on päättynyt osalta hyvin tuloksin, 7 on edelleen hoidossa, kun taas kuuden hoito on keskeytetty tuloksettomana. Sofianlehdossa sattui kertomusvuonna kuolemantapausta, kaksi synnynnäisen aivovaurion ja kaksi synnynnäisen aivoepämuodostuman vuoksi. Ryttylän hoidokeista yksi kuoli Auroran sairaalassa. Seuraavasta taulukosta ilmenevät laitosten tautitapaukset kertomusvuonna: Tautiryhmä Sofianlehto A-os. Sofianlehto B-C-os. Herttoniemi Metsäkumpu j Hyvönen Malmi Kullatorppa Nukari Päivölä Toivola Lemmilä Ryttylä Kallio Reijola Tulirokko Vihurirokko Vpqi rnvtn Sikotauti Influenssa Ripuli Angina 0 hengityselinka- Kuumeiset tarrit Keuhkokuume Korvatulehdukset Silmätulehdukset Ihottumat Paiseet Tuberkuloosi Tapaturmat Muut taudit Sairaala- tai lääkärin hoito Tuberkuloositarkastuksessa käyneitä 7 Sairaalahoitoon lähetettyjä 0 Poliklinikka- tai paikallisten lääkäreiden hoidossa käyneitä Lastenhuoltotoimisto Lastenhuoltotoimistolle tehtiin kertomusvuonna ( ) alaikäistä koskevaa ilmoitusta ja virka-avunpyyntöä. Tällöin ei laskettu mukaan toimiston kirjoissa olevia kasvattilapsia, valvonnassa olevia avioliiton ulkopuolella syntyneitä eikä kesäksi maalle toimitettuja lapsia, joita selostetaan toisessa kohtaa kertomuksessa. Virka-avunpyynnöistä oli 79 (9) holhousasioita koskevia. Adoptioasioista koski (9) aviolapsia ja 77 (70) avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Oman ryhmänsä muodostivat sosiaaliministeriön lastensuojelutoimistolle annetut 0 () lausuntoa, jotka koskivat erinäisten helsinkiläisten luovuttamista ottolapsiksi muihin Skandinavian maihin. Ilmoitukset ja virka-

6 9. Lastensuojelu avunpyynnöt jakaantuivat ilmoituksen syyn ja sen aiheuttaman toimenpiteen mukaan seuraavasti: 0 v. P. v. P. T. 7 v. P. T. Yli v. P. T. Ikä tuntematon P. T. P. T. S töcd M a Ilmoituksen syy: Lapsen: sairaus vajaamielisyys sielullinen poikkeavuus sokeus kuurous raajarikkoisuus koulunkäynnin laiminlyönti.. irtolaisuus Vanhempien: kuolema... sairaus mielisairaus ansiotyö hoidon laiminlyönti... kasvatuskyvyn puute hylkääminen... työhaluttomuus huolimattomuus juoppous irtolaisuus vankilassaolo lapsen pahoinpitely työn puute asuntovaikeudet avio- tai asumusero elatusvelvollisuuden laiminlyönti muut syyt Toimenpiteet: Varoitus Su oj elu valvonta. Jälkivalvonta Huostaanotto: lslain 9 kapp. c-kohdan perusteella ja 9 perusteella hylkäämisen tai vanhempien kuoleman perusteella (lslain 9 kapp.) sopimuksen nojalla (lslain ) vastoin vanhempien tahtoa (lslain nojalla) Sijoitus vajaamielislain perusteella Virka-apu eri viranomaisille Tutkimus- j a neuvontatoimenpiteet... Muut toimenpiteet ! Huostaanotetut lapset. Lastenhuoltotoimiston luetteloissa oli kertomusvuoden aikana yhteensä 09 ( 0) turvatonta, oman kodin ulkopuolella kasvatettavaa lasta, joista 9 ( ) oli sijoitettu perheisiin ja 9 (97) yksityisiin lastenkoteihin. Kaikista huostassa olevista lapsista oli 0 (7) eli 7. l % (7. %) ruotsinkielisiä ja 7 () eli 0. % (0. %) vieraskielisiä. Kertomusvuoden aikana otettiin huostaan 9 (9) ja poistettiin 7 () lasta, joten toimiston luetteloihin v:een 99 jäi 0 ( 0) lasta. Eri sairaaloissa hoidettiin vuoden kuluessa yhteensä 9 (0) lasta 0 päivää, näistä yksinomaan sairaalahoitoa saaneita oli lasta hoitopäivää. Seuraavaan vuoteen jäi sairaaloihin () lasta.

7 7 9. Lastensuojelu Vajaakykyisiä tai poikkeuksellisia lapsia oli eri laitoksissa vuoden päättyessä () ja perhehoidossa (). Näiden huoltoa suunniteltaessa pyydettiin psykiatrin tai psykologin lausunnot joko viraston sosiaalilääkärin toimistosta, kaupungin kansakoulujen tai terveydenhoitolautakunnan kasvatusneuvoloista, Kivelän sairaalan hermo- ja mielitautiosastolta, Auroran sairaalan psykosomaattiselta osastolta taikka Samfundet Folkhälsanin mentaalihygienisestä neuvolasta. Poikkeuksellisten lasten lukumäärä ja sijoituspaikat selviävät seuraavasta yhdistelmästä: x ) Sijoituspaikka Lapsi a Jäljellä Jäljellä v:sta Uusia Yh- Eronneita v:een 97 teen- 99 P. T. P. T. sä P. T. P. T. Huoltopäiviä Keskim. Kaik- hoidokkiaakia kohden Kaatumatautisten huoltolaitokset 97. Vajaamielisten laitokset Heikkomielisten lasten lastenkodit Hoito- ja tarkkailukodit Sairaalat *. Tavalliset lastenkodit Perhehoito Helsingissä Perhehoito muualla Kaikista vajaakykyisistä lapsista oli syvästi vajaamielisiä 7 (), heikkomielisiä () ja muuten poikkeavia 07 (00). Kaupungin omiin laitoksiin sijoitetuista lapsista oli () syvästi vajaamielisiä 0 (99) heikkomielisiä ja () muuten poikkeavia. Hoidokkien vaihtuminen kaupungin laitoksissa selviää seuraavasta yhdistelmästä: Sofianlehdon vastaanottokoti Osasto A B C fl -rl '-P Ö <D -> g rt o d o '-P ^ S M «S o ^ o ö.s rt o «+i S o > S i s o o a B CD ' 'G H Ph o U Cfi Crt h) P :rt CO M ^ o <l> rt > c fl CD ullatorpan astenkoti Malmin astenkoti Nukarin astenkoti Hyvösen astenkoti Päivölän astenkoti K > rt IS 'o rfl :rt C/ Ö CD <D -> V:sta 97 hoitoon jääneitä... V. 9 hoitoon otettuja Näistä: a) Edelleen toimiston hoidossa ollen sijoitettiin: yksityishoitoon toiseen lastenkotiin 9 sairaalaan b) Toimiston hoidosta luovutettiin: vanhempainsa hoitoon toiseen maksuttomaan hoitoon 7 toisen kunnan hoitoon muihin lastenhuoltolaitoksiin 9 kuoli poistettiin muista syistä Poistettuja yhteensä V:een 99 jääneitä ) Jos lapsi on ollut useammassa sijoituspaikassa, eronneet ja seuraavaan vuoteen jääneet eivät täsmää laitoksittain, koska lapsi on merkitty sen sijoituspaikan ryhmään, jonne hän on jäänyt seuraavaan vuoteen ja kaikki huoltopäivät on laskettu mainitun ryhmän hyväksi. 7 9

8 9. Lastensuojelu Muihin laitoksiin ja perhehoitoon sijoitetut lapset. Muihin kuin kaupungin omistamiin laitoksiin ja perheisiin sijoitettujen lasten vaihtuminen näkyy seuraavista luvuista. Kertomusvuonna hoitoon otettujen ryhmään voi sama lapsi sisältyä useampaan kertaan, jos hän vuoden aikana oli useammassa hoitopaikassa. Näin oli asianlaita maaseudulle laitoshoitoon sijoitettuun lapseen, Helsinkiin laitoshoitoon sijoitettuun 7 lapseen sekä Helsinkiin perhehoitoon sijoitettuun lapseen ja maaseudulle perhehoitoon sijoitettuun 7 lapseen nähden. Laitoksiin sijoitettuja lapsia Helsinkiin Yksityisiin perheisiin sijoitettuja lapsia Helsinkiin Maaseudulle Maaseudulle V:sta 97 hoitoon jääneitä V. 9 hoitoon otettuja Näistä: a) Edelleen toimiston hoidossa ollen: siirrettiin toiseen sijoituspaikkaan siirrettiin kunnan lastenkotiin siirrettiin yksityiseen lastenkotiin siirrettiin sairaalaan b) Toimiston hoidosta poistettuina: siirrettiin työhuolto-osastolle siirrettiin suojelukasvatustoimiston huoltoon luovutettiin vanhempainsa hoitoon luovutettiin toisen kunnan huoltoon lähetettiin muihin lastenhuoltolaitoksiin pääsi ottolapseksi tai luovutettiin yksityishoitoon poistettiin työkykyiseksi tultuaan poistettiin muista syistä kuoli Poistettuja yhteensä 7 7 V:een 99 jääneitä Perhehoitoon annettuja lapsia koetettiin mahdollisuuksien mukaan sijoittaa sukulaisten luo. Maaseudulla sijaitsevien hoitokotien sopivaisuudesta hankittiin lautakunnan tiheimmille sijoitusalueilleen asettamien paikallisasiamiesten ja sosiaalilautakuntien sekä terveydenhoito viranomaisten välityksellä tarpeelliset tiedot. Helsinkiin perheisiin sijoitettujen lasten hoitoa ja kasvatusta valvoivat lähinnä lastensuojeluviraston huoltotarkastajat ja lastenhoidon neuvoloiden terveyssisaret; maaseudulla tämän tehtävän suorittivat asianomaiset sosiaalilautakunnat osittain lautakunnan omien paikallisasiamiesten avustamina. Myös lastensuojeluviraston tarkastajat suorittivat tarkastuskäyntejä maaseudulle. Kaikki kouluiässä olevat normaalikykyiset lapset kävivät kansakoulua, joista vieraille kunnille menevät koulumaksut lautakunta suoritti omista määrärahoistaan. Sitäpaitsi lautakunta järjesti :lle () kansakoulukurssin suorittaneelle lapselle tilaisuuden saada taipumusten mukaista opillista tai ammatillista jatko-opetusta käyttäen tähän tarkoitukseen yhteensä 7 0 ( 0 ) mk. Edellisen vuoden kustannusten korvauksia saatiin sosiaaliministeriöltä 700 mk. Maaseudulle perhehoitoon sijoitettujen lasten lukumäärä oli vuoden alussa (0). Näistä poistettiin () ja uusia sijoitettiin (), joten vuoden päättyessä lukumäärä oli 90 (). Palkattuja asiamiehiä oli lautakunnalla Espoossa, Vihdissä, Tuusulassa, Lohjalla, Nurmijärvellä, Sipoossa (), Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nummella, Somerolla, Jokioisissa, Siuntiossa, Kiikalassa, Pusulassa, Lopella, Orimattilassa, Marttilassa ja Koskella Tl. Hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista vaihtelivat lasten iästä, terveydentilasta, kasvatusvanhempien sukulaisuudesta ym. asiaan vaikuttavista seikoista johtuen 000 mk:sta 000 mk:aan kuukaudelta. Laitosten hoitomaksut taas olivat

9 9 9. Lastensuojelu mk hoitovuorokaudelta. Kun lisäksi otetaan huomioon vieraiden kuntien velkomat koulumaksut sekä sairaanhoito- ja matkakustannukset kuin myös myönnetyt vaateavustukset, tulivat lautakunnan näin sijoittamat lapset, lukumäärältään ( ) aikaisemmin mainitut koulutuskustannukset huomioon ottaen maksamaan yhteensä (9 0 97) mk eli keskimäärin (79 ) mk vuodessa kutakin lasta kohden. Suojeluvalvonta. Suojelu valvontaan jäi edelliseltä vuodelta () lasta. Vuoden aikana poistettiin valvonnasta () ja valvontaan määrättiin uusina tapauksina 7 (7) lasta, joten v:een 99 jäi () valvottavaa. Au-lasten valvonta. Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten hoidon ja kasvatuksen valvonnasta vastasi lastenhuoltotoimisto. Kertomusvuoden aikana oli ( ) aulasta toimiston valvonnassa. Lasten jakautuminen sijoituspaikan ym. perusteella selviää eripainoksen taulukko-osasta. Kasvattilapset. Lastensuojelulautakunnan valvonnan alaisina oli yhteensä ( 00) kasvattilasta, joista poikia 7 () ja tyttöjä (). Näistä oli avioliiton ulkopuolella syntyneitä () ja aviolapsia 77 (). Uusia tapauksia ilmoitettiin vuoden aikana. Lastensuojelu viraston huoltotarkastajat huolehtivat kasvattilasten hoidon ja kasvatuksen valvonnasta, kukin omassa toimintapiirissään. Jälkivalvonta. Perheisiin sijoitetut lapset eivät yleensä kaivanneet jälkivalvontaa. Eräät maalta kaupunkiin siirtyneet vuotta täyttäneet lapset joutuivat toimiston valvottaviksi, samoin eräät poikkeukselliset tai omaisten tukea vailla olevat laitoksista pois tetut alaikäiset. Edelliseltä vuodelta jäi jälkivalvontaan () nuorta henkilöä. Kertomusvuonna määrättiin valvontaan 9() henkilöä ja poistettiin (), joten jälkihuoltoa saavia oli vuoden lopussa (). Toivolan entisiä hoidokkeja valvottiin osittain laitoksesta käsin. Nuoret kotiapulaiset. Kotiapulaislain nojalla määrättiin kertomusvuoden aikana valvontaan () nuorta kotiapulaista ja poistettiin luettelosta (). Edelliseltä vuodelta jäi valvontaan (), joten v:een 99 siirtyi 0 () valvottavaa nuorta kotiapulaista. Lasten kesävirkistystoiminta. Tarjotakseen vähävaraisten perheiden lapsille mahdollisuuden päästä kesäksi maalle lastensuojelu virasto jakoi matkalippuja vuotta nuoremmille lapsille ja pienten lasten saattajille. Lippuja jaettiin kaikkiaan 9 (9), joista 7 (0) lapsille ja (09) saattajille. Edelleen hankittiin sellaisille lapsille, joiden vanhemmilla ei ollut sukulaisia tai tuttavia, jotka olisivat ottaneet lapset hoitoonsa ilman maksua, kesäkoteja tavallisen sijoitusmäärärahan puitteissa yhteensä 7 (), joista (9) perheisiin, jolloin lastenhuoltotoimisto välitti hoitomaksut ja vastasi kotien valvonnasta. Eräissä tapauksissa lapset saivat olla koko kesän maalla, muuten oli oleskelu lyhytaikaisempaa. Ennen maalle lähettämistä toimitettiin lasten terveystarkastus. Kustannukset jaetuista matkalipuista nousivat 0 ( 77) mkraan ja koko kesävirkistystoiminnasta 0 00 ( 9 ) mkraan. 70 (.) % lapsista sai ilmaisen kesäsijoituksen. Lasten vanhemmat suorittivat sijoitusmaksun kokonaan 9. (.) %:n ja osan maksusta 0. (.) %:n osalta. Mainittakoon, että kesäkoteihin sijoitetuista lapsista oli (7) tyttöjä ja () poikia, avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia oli (77), avio- tai asumuserolapsia (), suurperheisten lapsia () ja huoltoapua saavien perheiden lapsia (70). Apulastentarha Aulan lasten kesävirkistystoiminta rahoitettiin melkein kokonaan kaupungin varoista. Näin () syvästi vajaamielistä lasta pääsi Aula-työkotien Kannatusyhdistyksen ylläpitämään kesäsiirtolaan. Kokoukset. Lastenhuoltojaosto piti 7 () kokousta. Suojelukasvatustoimisto Suojelukasvatusta tarvitsevia lapsia ja nuoria henkilöitä koskevia ilmoituksia saapui toimistoon kertomusvuoden aikana kaikldaan 9 ( 7), jotka ilmoitusten syyn sekä sen aiheuttamien toimenpiteiden mukaan ryhmittyivät seuraavasti:

10 70 9. Lastensuojelu Alle : v. 7 v. Kaikkiaan Yh- Poikia Tyttöjä Poikia Tyttöjä Poikia Tyttöjä teensä Ilmoituksen syy: Lsl. mom. e-kohta: Luvaton ansiotoimi Oppivelvollisuuden laiminlyönti Lsl. mom.: Rangaistava teko: Syyttäjän käsittelemättä Syyttäjä jättänyt syyttämättä, LNR 7 Oikeus jättänyt tuomitsematta LNR 7 Irtolaistapainen elämä Tavattu juopuneena 0 9 Muu syy V. 9 saapuneita ilmoituksia, yhteensä V:sta 97 jäljellä olevia ilmoituksia Ilman uutta ilmoitusta käsiteltäväksi otettuja asioita 0 Kaikkiaan Toimenpiteet: Osaston määräämä tai vahvistama toimenpide: Lsl. 9 mom. b-kohta, varoitus Lsl. 9 mom. c-kohta, toistaiseksi huostaanotto 7 Lsl. 9 mom. d-kohta, toimitettu kotikuntaansa. toimitettu lääkärin hoitoon 7 muu toimenpide Lsl. 9 mom. e-kohta, suojeluvalvojan määrääminen Lsl. 9 mom., huostaanotto Lsl., kodin ulkopuolella kasvattaminen sopimuksen nojalla Lsl., kodin ulkopuolella kasvattaminen, lastensuojelulautakunnan päätöksen nojalla Nuorisohuoltajan toimenpide Ei mitään toimenpidettä 0 99 V. 9 käsiteltyjä asioita yhteensä V:een 99 jääneitä ilmoituksia Kaikkiaan Ilmoitukset koskivat 7 lasta ja nuorta henkilöä, joista alle -vuotiaita poikia oli 7 ja tyttöjä sekä 7 vuotiaita poikia 9 ja tyttöjä. Juopuneina tavattujen määrää osoittavat luvut ovat huomattavasti suuremmat kuin edellisenä vuonna (). Eräillä muillakin aineilla kuin alkoholilla itsensä humalluttaneita koskevat ilmoitukset on osittain merkitty tähän ryhmään. Eräät poliisinkin lastensuojelu virastolle ilmoittamat juopumuspidätykset osoittautuivat tällaisiksi tapauksiksi. Taulukossa esitetyn lisäksi käsiteltiin toimistossa 7:n (poikia, tyttöjä ) yli vuotiaana ilmoitetun nuoren asiaa, joista :ään nähden suoritettiin huoltoa (poikia, tyttöjä ). Tutkimuksen yhteydessä saatiin asiantuntija-apua lastensuojelu viraston sosiaalilääkärin toimistolta sekä eräissä tapauksissa muilta kasvatusneuvoloilta ja yksityislääkäreiltä. Psykiatrista hoitoa tarvitsevia sijoitettiin mahdollisuuksien mukaan sairaaloihin ja Metsäkummun hoitokotiin. Työnvälitystoimiston ammatinvalintapsykologilta pyydettiin lausuntoja, minkä lisäksi ammatinvalintapsykologi suoritti soveltuvuustutkimuksia Ryttylän koulukodissa. Huoltolaitokset. Suojelukasvatustoimiston kaupungin huoltolaitoksiin sijoittamien lasten ja nuorten henkilöiden vaihtuminen ilmenee seuraavasta yhdistelmästä:

11 7 9. Lastensuojelu Lapsia Huoltopäiviä Huoltolaitos Jäljellä v:sta 97 Uusia Eronneita Jäljellä v:een 99 Kaikkiaan Keskimäärin hoidokkia kohden Kallion nuorisokoti Vastaanottokoti Lemmilä Ryttylän koulukoti Toivoniemen koulukoti... Sofianlehto C-os Reijolan nuorisokoti Metsäkummun hoitokoti... Oppilaskoti Toivola o Muissa laitoksissa oli kertomusvuoden aikana yhteensä 7 lasta. Näistä oli jäljellä edellisestä vuodesta 9 poikaa ja 0 tyttöä. Vuoden kuluessa sijoitettiin niihin poikaa ja 7 tyttöä. Huoltopäiviä oli 7. Pysyvää koulukotikasvatusta tarvitsevat sijoitettiin suurimmaksi osaksi valtion koulukoteihin. Perhehoidossa oli vuoden aikana lasta yhteensä 9 päivää. Näistä oli jäljellä edellisestä vuodesta poikaa ja tyttöä. Seuraavaan vuoteen jäi poikaa ja 9 tyttöä. Sairaaloissa hoidettiin vuoden aikana 7 lasta yhteensä 777 päivää; poikaa ja 7 tyttöä oli sitäpaitsi jossakin muussa laitoksessa. Seuraavaan vuoteen jäi sairaalaan poikaa ja tyttöä. Pysyväisessä valvonnassa olleet näkyvät seuraavasta taulukosta. Suojelu valvonnan alaisia Valvojan Laitoshuollon j älkivalvonnan alaisia tai perheisiin sijoitettuja ollessa Valvottavia kaikkiaan Lastensuojeluviranomainen Yksityinen henkilö Lastensuo jeluviranomainen Yksityinen henkilö Poikia Tyttöjä Jäljellä v:sta 97 V. 9 valvontaan tulleita Näistä: Muutti toiselle paikkakunnalle, vihittiin avioliittoon, kuoli tai valvonnan määräaika päättyi Poistettiin valvonnasta myönteisin tuloksin Otettiin lastensuojelulautakunnan huostaan tai sijoitettiin jälleen lastenhuoltolaitokseen Valvonta lopetettiin tuloksettomana Tuomittiin rikoksesta tai siirrettiin huoltolautakunnan alkoholisti- ja irtolaishuoltoosaston huollettavaksi V:een 99 jääneitä Ansiotyötä koskevan luvan myönsi suojelukasvatusjaosto 77 alaikäiselle henkilölle. ) Hoidokin siirtyessä kaupungin hoitolaitoksesta toiseen tulee hän lasketuksi sekä laitoksesta eronneena että laitokseen otettuna hoidokkina ja sisältyy siis kahdesti kokonaissummaan. 0

12 7 9. Lastensuojelu Jälkihuolto. Laitoksista poistettujen tyttöjen jälkihuoltoa hoiti toimiston huoltotarkastaja. Poikien jälkihuollon hoitivat toimiston huoltotarkastajat paitsi Ryttylän koulukodin oppilaiden jälkihuoltoa (ei sisälly edellä esitettyyn vai vontatilastoon), jonka suoritti koulukodin oma kuraattori. Alaikäiset lainrikkojat. Nuorista rikoksentekijöistä annetun lain määräämät tehtävät hoiti useimmassa tapauksessa suojelukasvatustoimiston puolesta Vankeusyhdistyksen nuorisonvalvontatoimisto. Tämä suoritti henkilötutkinnat Helsingin raastuvanoikeudelle vaan ei vuotta täyttäneinä rangaistavan teon tehneistä, syytteeseen asetetuista ja huolehti nuorisonhuoltajan tarkastuksen alaisena ehdollisesti tuomittujen nuorten rikoksentekijäin valvonnan järjestelystä sekä, milloin tutkittava oli vaan ei vuotiaana tehnyt rikoksensa, lastensuojeluasetuksen määräämästä lautakunnan edustuksesta oikeudessa. Poliisikuulusteluissa oli läsnä suojelukasvatustoimiston edustaja. Tällaisia kuulusteluja oli 9 () alaikäistä koskevassa asiassa. Eräät yksityiset henkilöt toimivat kasvatuksellisen tuen tarpeessa olevien ja siveellisesti hairahtuneiden alaikäisten valvojina. Näille maksettiin palkkiota 70 mk kuukaudessa valvottavaa kohden. Samasta määrärahasta myönnettiin tilapäisiä avustuksia harrastusvälineiden hankkimiseen valvottaville tunnustukseksi hyvästä käytöksestä. Nuorisorikollisuuden määrää Helsingissä valaisevat seuraavat tiedot rikospoliisin kertomusvuoden aikana tutkimista rikokseen syylliseksi todetuista alaikäisistä henkilöistä: Poikia Tyttöjä Alle -vuotiaita 7 7» 0 9 0» 9 7 ( ) Poliisilaitoksen huolto-osastossa pidätettiin irtolaistapaisen elämän takia () alle vuotiasta henkilöä, joista poikia ja tyttöjä. Pidätyksiä saman henkilön uusiintuneet pidätykset mukaanluettuina oli (9), joista poikia ja 99 tyttöjä koskevia. Kertomusvuoden aikana saapui suojelukasvatustoimistolle seuraavat tiedot poliisin pidättämistä alle vuotiaista juopuneista: pidätyksiä oli (), joista poikia ja tyttöjä koskevia ja pidätettynä oli () henkilöä, joista 0 poikia ja tyttöjä. Edellä luetelluista tulivat suojelukasvatustoimiston huollettaviksi alle vuotiaana rikkomuksen tehneet sekä ne 7 vuotiaana rikoksen tehneet, jotka nuorista rikoksentekijöistä annetun lain nojalla jätettiin syyttämättä tai tuomitsematta. Tuomituista 7 vuotiaana rikoksen tehneistä tuli osa suojelukasvatustoimiston huollettaviksi, pääosan jäädessä yksinomaan rikosoikeudellisten toimenpiteitten varaan tai ehdollisesti tuomittuina oikeusministeriön määräämään valvontaan. Suojelukasvatustoimiston huollettaviksi tulivat edelleen kaikki edellä mainitut irtolaistapaisen elämän takia ilmoitetut tai juopuneena pidätetyt, lukuun ottamatta niitä, jotka jäivät huoltolautakunnan huollettaviksi, koska olivat jo täyttäneet vuotta ennenkuin toimenpiteisiin voitiin ryhtyä. Ulkomaille matkustavan nuorison valvomiseksi ja huoltamiseksi oli suojelukasvatustoimisto yhteistoiminnassa etenkin Turun ja Tukholman lastensuojeluviranomaisten kanssa. Ruotsiin aiheettomasti matkustaneiden alle vuotiaiden aiheuttama pulma on huomattavasti helpottunut. Kaikki suojelukasvatustoimiston huollettaviksi tulleet em. tapaukset sisältyvät alussa mainittuihin tilastoihin. Poliisiviranomainen on (7) tapauksessa pyytänyt lautakunnalta suostumusta siihen, että alle vuotias nuori rikoksentekijä saataisiin tuomita rangaistusmääräysmenettelyin. Kaikki nämä pyynnöt ovat tulleet maaseudun poliisiviranomaisilta. 9 pyyntöön on annettu suostumus, evätty, oli vielä vuoden lopussa käsittelemättä ja ilmoitetuista tapauksista oli sellaisia, jotka siirrettiin muiden sosiaalilautakuntien käsiteltäviksi tai muuten eivät aiheuttaneet suojelukasvatustoimiston toimenpiteitä. Kokoukset. Suojelukasvatusjaosto piti vuoden aikana 7 kokousta.

13 7 9. Lastensuojelu Elatusaputoimisto Elatusaputoimiston tärkeimpinä tehtävinä olivat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten luetteloiminen, elatusvelvollisuuden tutkiminen ja elatussopimusten tai -tuomioiden aikaansaaminen sekä elatusmaksujen periminen. Elatusaputoimiston tehtäviin kuului lisäksi välien rikkoutumisen vuoksi erillään asuvien puolisoiden lasten samoinkuin asumusja avioerolasten elatusavun periminen. Pääasiallinen toiminta kohdistui elatusapujen perimiseen eri tavoin, viime kädessä toimittamalla laiminlyöjät työlaitokseen. Uusia työlaitosesityksiä tehtiin lääninhallitukselle elatusavun laiminlyömisestä asumus- ja avioerolasten kohdalta sekä avioliiton ulkopuolella syntyneiden kohdalta tapauksessa. Lääninhallituksen päätös saatiin yhteensä 90 tapauksessa. Päätöksistä oli hylkääviä eri syistä yhteensä. Huoltoapulain :n perusteella käsiteltiin elatusapujaostossa työlaitoksessa olevien elatusvelvollisten 7 työloma-anomusta ja tapauksessa määrättiin työlomalla ollut palautettavaksi työlaitokseen. Lapset, äidit ja elatusvelvolliset. Toimiston kirjoihin merkittyjen avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten luku oli seuraava: V:sta 97 jäljellä olevia 7 Luettelosta poistettuja 70 Uusia tapauksia 7 V:een 99 siirtyneitä Seuraavat yhdistelmät valaisevat vuoden lopulla luetteloissa olleiden lasten äitien sekä elatusvelvollisten siviilisäätyä, ikää ja ammattia lasten syntyessä: Siviilisääty Naimattomia Leskiä ja laillisesti eronneita.. Naimisissa olevia Tietoj a puuttuu Elatusvel- Ikä, Elatusvel- Äitejä vollisia vuotta Äitejä vollisia Tietoja puuttuu Elatusvel- Ammatti Äitejä vollisia Virkamiehiä ja vapaiden ammattien harjoittajia 0 Talonomistajia ja vuokraajia Maatalouden ja sen sivuelinkeinojen harjoittajia 0 Itsenäisiä liikkeenharj oittajia Liikeapulaisia ja työnjohtajia 77 Tehdas- ym. ammattityöntekijöitä 0 Muita työntekijöitä 9 0 Merimiehiä ja kalastajia 7 9 Yleisessä palveluksessa tai yksityisissä laitoksissa toimivaa palveluskuntaa 7 Yksityisiä palvelijoita 7 Muun elinkeinon harjoittajia 7 Henkilöitä ilman varsinaista tai tunnettua ammattia Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten hoitoa ja kasvatusta valvoivat sosiaaliohjesäännön määräysten mukaisesti lasten huoltotoimiston asianomaiset viranhaltijat. Näiden antamien tietojen mukaan lasten hoito oli seuraava:

14 7 9. Lastensuojelu Äidin luona olevista lapsista sai: % Hyvän hoidon 7. Suhteellisen hyvän hoidon. Epätyydyttävän hoidon 0. Äidin koti oli: % Hyvässä kunnossa 7.0 Suhteellisen hyvässä kunnossa 9. Epätyydyttävässä kunnossa. Kasvatusäidin luona olevista lapsista sai: % Hyvän hoidon.7 Suhteellisen hyvän hoidon. Epätyydyttävän hoidon Kasvatusäidin koti oli: % Hyvässä kunnossa. Suhteellisen hyvässä kunnossa.9 Epätyydyttävässä kunnossa.7 Lastenvalvojan luetteloissa olevista lapsista kuoli vuoden aikana, joista 7 oli sairaalassa, lastenkodissa ja kotona. Kuoleman syy: Keskonen Keuhkokuume Keuhkokatarri Kurkunpäätulehdus Kuoleman syy: Synnytyksen yhteydessä Tapaturma (jäi junan alle) Vaikea lihasheikkous Vesipää Selvitystoimenpiteet. Elatusvelvollisuuden alustavan selvityksen suoritti lastenvalvoja äitien antamien tietojen perusteella. Asianosaisten ja lastenvalvojan keskinäisissä neuvotteluissa koetettiin kussakin tapauksessa saada aikaan elatussopimus, mutta jos elatusvelvolliseksi makaajaksi ilmoitettu kieltäytyi sopimasta tai elatusavun määristä ei päästy yksimielisyyteen eikä lapsen äiti vastustanut oikeudenkäyntiä, otettiin elatusvelvollista vastaan haaste sitten, kun lastenvalvoja oli hankkinut todistusaineistoa siinä määrin, että oikeudenkäyntiin oli syytä ryhtyä. Elatusvelvollisuus selvitettiin lopullisesti asianosaisten keskinäisellä ja lautakunnan vahvistamalla sopimuksella 9 tapauksessa, joista aikaisemmin tehtyjen sopimusten korotuksia. Oikeudessa oli edelliseltä vuodelta siirtyneitä juttuja vireillä ja uusia haasteita otettiin 7. Koska näistä tapauksessa vastaajaa ei saatu laillisesti haastetuksi ja juttua sovittiin sekä siirtyi seuraavaan vuoteen, käsiteltiin oikeudessa siis 0 avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen elatusapukannetta. Jutuista voitettiin 9, hävittiin 0 riittämättömien todisteiden vuoksi ja tapauksessa oli oikeudenkäynnistä luovuttava toistaiseksi joko siksi, että lapsen äidiltä ei voitu saada tarpeellista lisäselvitystä tai muusta jutun käsittelyn aikana ilmenneestä erityisestä syystä, jolloin hylkäävä päätös oli selvästi odotettavissa. Kaikkiaan esiinnyttiin oikeudessa näissä jutuissa 7 kertaa. Lisäksi lastenvalvojan toimesta otetuista haasteista saatiin muualla kuin Helsingin raastuvanoikeudessa päätös kolmessa elatusavun korotusasiassa ja kolmessa elatusvelvollisuuden vahvistamista koskevassa asiassa. Lastenvalvojan toimesta haettiin alioikeuksien päätöksiin muutosta tapauksessa ja 9 tapauksessa valvottiin vastaajan puhevallan käyttäminen hovioikeudessa elatusasiassa vastaajan haettua muutosta alioikeuden antamaan päätökseen. Toimisto antoi aikaisempaan tapaan toisten kuntien lastenvalvojille ja muille sosiaaliviranomaisille virka-apua lastenvalvojien toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Virka-avunpyyntöjen kokonaismäärä oli 70. Lisäksi esiinnyttiin oikeudessa toisten kuntien lastenvalvo jäin puolesta kertaa. Toimiston tiliasema oli vuoden päättyessä seuraava: Tulot: Au- Aviolasten Siirto v:sta 97: lasten puo- puolesta Lastenvalvojan säästötilin, postisiirtotilin ja kas- lesta, mk mk mk san saldo 7 Valvottujen säästötilien saldo Lapsille perityt elatusmaksut Kaupungille suoritettavat hoitomaksujen korvaukset

15 7 9. Lastensuojelu Aulasten puolesta, mk Yksityisiltä perityt oikeuskuluj en korvaukset 9 Yksityisiltä perityt tilittämättä kaupungille Kaupungin suorittamat oikeuskuluj en korvaukset 70 Yksityisiltä perityt tilapäisten avustukset Korkotuloja 70 0 Lastenvalvojan säästötilin, talletustilin ja postisiirtotilin korko Menot: Huoltajille suoritetut lastenhoitokorvaukset 7 9 Kaupungille suoritetut hoitomaksujen korvaukset 9 Kaupungille suoritetut oikeuskuluj en korvaukset Oikeuskuluihin käytetty 97 9 Myönnetyt tilapäiset raha-avustukset 9 00 Kaupungille suoritetut tilapäisten avustusten korvaukset 00 Kaupungille maksettu lastenvalvojan säästötalletus- ja postisiirtotilin korko Siirto v:een 99: Lastenvalvojan säästö ja postisiirtotilin ja kassan saldo Valvottujen säästötilien saldo 9 Aviolasten puolesta mk mk Ottolapsiksi hyväksyttiin 7 lastenvalvojan luettelossa ollutta avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta. Elatusapujaosto piti kertomusvuonna 7 kokousta. Äitiysavustus- ja perhelisätoimisto Äitiysavustukset. Vuoden aikana oli äitiysavustus- ja perhelisä jaostolla kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 79 ( ) äitiysavustushakemusta. Hakemuksista hyväksyttiin 7 ( 9) ja hylättiin (7). Hylkäyspäätöksestä valitti (9) hakijaa sosiaaliministeriöön. Avustus myönnettiin 9 ( 7) sellaiselle hakijalle, jotka olivat käyneet lääkärin, kätilön tai äitiysneuvolan tarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä ja noudattaneet tällöin saamiaan ohjeita sekä () hakijalle, jotka olivat esittäneet pätevän syyn tämän ehdon laiminlyöntiin. Avustuksen hakijoista oli ( 97) avioliitossa ja 7 () naimatonta. Hakemuksia otti vastaan lastensuojelu viraston lisäksi äitiysneuvolaa. Virastoon jätettiin 0 ( ) ja neuvoloihin 9 ( 9) hakemusta. Kertomusvuoden loppuun mennessä suoritettiin hakijoille edelliseltä vuodelta nostamatta jääneitä ja vuoden aikana myönnettyjä avustuksia yhteensä ( ) mk. Luontoisavustuksia (äitiysavustuspakkauksia) annettiin ( 7 00) mk:n arvosta. Ohjekirjasia odottaville äideille jaettiin edelleenkin kaupungin kustannuksella. Sosiaaliministeriö myönsi kertomusvuoden äitiysavustusten maksamiseen ennakkoa 0 (0) mmk. Perhelisän hakijoita oli yhteensä 90 ( 99), joista hyväksyttiin 7 ( ) ja hylättiin 0 (7). Veroylityksen takia hylättiin (99) ja muusta syystä () hakemusta. Lisä myönnettiin harkinnan perusteella () perheelle veroylityksestä huolimatta. Lisäksi jouduttiin käsittelemään valtioneuvoston päätöksen perusteella 0 anomusta, jotka koskivat jo suoritetun avustuksen korottamista sekä hakemusta muuten uudelleen sen vuoksi, että perheeseen oli syntynyt lapsi.

16 7 9. Lastensuojelu Perhelisää saaneilla 7 ( ) perheillä oli lisään oikeutettuja lapsia yhteensä 7 07 (7 ), joista 900 (7 9) alle vuotiaita ja () sellaista vuotta täyttänyttä, jotka oli otettava huomioon lapsen koulunkäynnin takia sekä () työkyvytöntä lasta. Lapsiluvun mukaan jakaantuivat perheet seuraavasti: Lapsia perhettä Lapsia perhettä kohden Perheitä kohden Perheitä 7 (7) 7 (9) 9 () () 7 () 9 () () 0 () () () 7 ( ) Perhelisän saajista oli 9 ( 7) varsinaista suurperhettä, (9) leskien ja 70 (7) työkyvyttömien perhettä. Ammatin mukaan jakaantuivat perhelisän saajat seuraavasti: Valtion, kunnan tai seurakunnan Työnj ohtoasemassa olevia... (0) viran-ja toimenhaltijoita () Tehdas-ym. ammattityönte- Itsenäisiäliikkeenharjoittajiaym. kijöitä () yrittäjiä 7 (77) Muita työntekijöitä 9 (7) Liike- ja varastoapulaisia, kont- Ilman ammattia 7 (77) toristejaym. 0 (7) 7 ( ) v } Autonkuljettajia (9) Kertomusvuonna suoritetusta koko perhelisän määrästä 7 7 ( 90 99) mk:sta jaettiin suurille perheille ( 000) mk, leskiperheille 90 0 (99) mk ja työkyvyttömien perheille 9 7 ( ) mk. Avustuksen suorituksessa käytettiin edelleenkin liikkeisiin suoraan annettuja ostoosoituksia. Osan tarvikkeista hankkivat perheet itse, esittäen niistä hyväksyttävän tilityksen toimistoon. Perhelisävaroista käytettiin viljelysten edistämiseen 7 70 ( 000) mk, kotieläimiin ja niiden rehuun 0 00 ( 000) mk, asuin- ja talousrakennusten kunnostamiseen 9 70 ( 000) mk, vuoteisiin ja vuodevaatteisiin 7 ( 99) mk, huonekaluihin 9 (97 000) mk, astioihin ja muihin taloustarvikkeisiin 9 0 (0 000) mk, ompelu- ja pesukoneisiin sekä pölynimureihin yms. 7 (0 000) mk, vaatetukseen 7 0 ( 000) mk ja muihin luontoissuorituksiin 0 ( 000) mk. Sosiaaliministeriö myönsi kertomusvuoden perhelisien maksamista varten ennakkoa. (9) mmk. Sosiaalilääkärin toimisto Sosiaalilääkärin toimistossa tutkittiin lasta. Tutkittaviksi ilmoitetuista siirtyi seuraavaan vuoteen tapausta. Tutkituista oli sekä psykologisessa että psykiatrisessa tutkimuksessa, yksinomaan psykologin tutkittavana ja yksinomaan psykiatrin tutkimuksessa 7. Yksilöterapiassa oli lasta, joiden käyntien yhteismäärä oli. Psykologisia kokeita suoritettiin yhteensä. Laitos- ym. käyntejä tehtiin kaikkiaan 9. Henkilökunnan koulutuksen ja työn syventämisen mielessä oli toimiston ja Metsäkummun hoitokodin henkilökunnalla kerran kuukaudessa kokouksia, minkä lisäksi toimisto oli jatkuvasti kiinteässä yhteistyössä viraston lastenhuolto- ja suojelukasvatustoimistojen henkilökunnan, etenkin huoltotarkastajien, sekä laitosten henkilökunnan kanssa. Tutkituista on tarvittaessa annettu lausuntoja lastensuojelu- ja kouluviranomaisille sekä oikeutta varten. Työntarvetta ilmeni jatkuvasti enemmän kuin toimiston työvoimalla voitiin suorittaa. Vajaamielislain voimaantulo merkitsi huomattavaa toimiston työn lisääntymistä.

17 77 9. Lastensuojelu Tutkimusaineisto: Ikä 0 v. 7 v. v. 9-- V. P. T. P. T. P. T. P. T. P. T. Kaik- kiaan Jäljellä v:een 9 Lastenhuoltotoimisto Suojelukasvatustoimisto 7 7 Uusia v. 9 Lastenhuoltotoimisto Suojelukasvatustoimisto 0 9 Uudellen ilmoitettuja Lastenhuoltotoimisto Suojelukasvatustoimisto Lastenhuoltotoimisto, yhteensä Suojelukasvatustoimisto, yhteensä Kaikki yhteensä Poistettu Jäljellä v:een 99 7 Ilmoittajat ja ilmoittamisen pääsyy: Syy Lastenhuoltotoimisto P. T. P. T. Kaikkiaan Suoj elukas vatustoimisto Tutkimukseen joutumisen syy 99 7 Heikko koulumenestys 9 Hermostolliset herkkyysoireet 9 9 Sopeutumisvaikeudet 7 Puhehäiriöt Seksuaaliset vaikeudet - Kastelu Tuhriminen Kohtaukset Muut syyt 9 7 Lausunnon pyytämisen aihe 0 0 Kehitystason määrääminen 7 7 Vaajamielislaitokseen sijoittaminen 9 7 Sairaalaan sijoittaminen Muuhun laitokseen sijoittaminen 7 Laitoksesta kotiuttaminen Yksityiskotiin sijoittaminen 7 Adoptio Oikeudenkäynti tai holhousasia Sterilisaatioanomukset Kaikkiaan 0 0 Psykologisia tutkimuksia Älykkyystutkimukset T-M-L Wise Wechsler Weiss Lastenhuoltotoimiston tytöt 0 7» pojat 9 Suoj elukas vatustoimiston tytöt» pojat Kunnall.kert. 9, II osa