TV- JA RADIOARKISTOJEN AINEISTOJEN KÄYTTÖLUVAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TV- JA RADIOARKISTOJEN AINEISTOJEN KÄYTTÖLUVAT"

Transkriptio

1 1 (40) Tekijänoikeusselvitykset 2002 TV- JA RADIOARKISTOJEN AINEISTOJEN KÄYTTÖLUVAT OTL, AA Jyrki Siivola/ Asianajotalo ANPR maaliskuu 2002

2 1 (32) 1 Tehtävänanto Selvityksen tarkoituksena on ollut selvittää radio- ja televisioarkistojen materiaalin käyttöön liittyviä ongelmia sekä tutkia vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Tehtävänannon mukaisesti tässä raportissa on selvitetty oikeudenhaltijoiden edustajien ja käyttäjien kannanottoja käsillä olevaan ongelmaan. Tämän lisäksi on tarkasteltu eri ratkaisuvaihtoehtojen eri lainsäädännöllisiä toteuttamisvaihtoehtoja. 2 Radion ja television arkistojen käyttölupaesityksen aiemmat vaiheet Yleisradio Oy on perustettu 1926 ja sen arkistoihin on kertynyt valtava määrä erilaisia radio- ja televisio-ohjelmia ja näihin liittyvää aineistoa. Vanhan aineiston oikeudenhaltijoiden ja sopimussuhteiden selvittäminen on osoittautunut ylivoimaiseksi tehtäväksi. Myös MTV3 Oy:llä on ollut vastaavia ongelmia. Pohjoismaiden ministerineuvosto aloitti keväällä 1996 radio- ja televisioyritysten arkistoissa olevan ohjelma-aineiston käyttöoikeuksia koskevan selvitystyön. Sen tuloksista julkaistiin kesäkuussa 1997 erillinen raportti. Raportin perusteella pohjoismaiset radioja televisioyhtiöt, elokuvainstituutit ja ohjelmien oikeuksien haltijoita edustavat järjestöt antoivat lausuntonsa. Radio- ja televisioyhtiöt esittivät pakkolisenssijärjestelmää kansallisiin tekijänoikeuslakeihin. Arkistoissa olevaa aineistoa saisi tällöin käyttää kysymättä lupaa, mutta yhtiöt maksaisivat kohtuullisen korvauksen käytöstä. Oikeuksien haltijoita edustavat järjestöt vastustivat voimakkaasti pakkolisenssisäännöksiä. Euroopan yhteisöjen komissio antoi vuonna 1997 ehdotuksensa direktiiviksi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa. Direktiiviehdotuksen käsittelyn aikana käsiteltiin myös kysymystä siitä, että direktiiviin otettaisiin erityiset säännökset radio- ja televisioyhtiöiden arkistoissa olevan aineiston käyttöoikeuksien järjestämisestä.

3 2 (32) Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2001/29/EY tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annettiin Direktiiviin ei ole sisällytetty säännöksiä radio- ja televisioyhtiöiden arkistomateriaalin käyttöluvista. Pohjoismaiset radio- ja televisioyhtiöt esittivät syksyllä 2001 arkistojen käyttöön liittyvien tekijänoikeudellisten ongelmien ratkaisemista sopimuslisenssijärjestelyllä. Pohjoismaiden neuvostossa otetun kannan mukaan arkistojen käyttölupa voidaan järjestää sopimuslisenssillä, jos radio- ja televisioarkistojen käyttö edellyttää lainsäädännöllistä tukea. Sopimuslisenssikäytäntö ottaa Pohjoismaiden neuvoston näkemyksen mukaan huomioon tasapuolisesti osapuolten edut. Pohjoismaiden neuvosto siirsi asian käsittelyn jäsenmaiden asiaa käsitteleville ministeriöille. 3 Osapuolten kannanotot mahdolliseen muutokseen 3.1 Tekijänoikeusjärjestöjen kannanotot GRAMEX ry GRAMEX ry edustaa esittäviä taiteilijoita ja ääniteiden tuottajia. GRAMEX ry pystyy myöntämään lisenssin televisio- tai radioyhtiön valmistamiin ohjelmiin. Televisio- tai radioyhtiö ei tarvitse tällöin etsiä itse oikeudenhaltijaa, vaan työn suorittaa GRAMEX ry. Tunnus- ja mainosmusiikin oikeudet joudutaan hankkimaan suoraan oikeudenhaltijalta. Nykyinen lisensiointijärjestelmä on toimiva eikä siinä ole havaittu ongelmia. GRAMEX ry pystyy myöntämään luvan vanhan materiaalin käyttämiseen, jos tähän on tarvetta, GRAMEX ry:n mandaatissa olevien käyttötapojen osalta. GRAMEX ry:llä on kattavat tiedot oikeudenhaltijoista ja se pystyy selvittämään myös kuolinpesille kuuluvat oikeudet. GRAMEX ry pystyy myöntämään oikeuden digitaalisessa televisiossa tapahtuvaan käyttöön mutta ei tietoverkkokäyttöön. GRAMEX ry:n kannan mukaan lainsäädännön nykytilanne on riittävä ja se palvelee käyttäjiä hyvin. Esimerkiksi sopimuslisenssisäännökselle ei ole tarvetta.

4 3 (32) KOPIOSTO ry Kopiosto ry:n jäsenjärjestöt ovat tehneet runsaasti sopimuksia, jotka koskevat radio- ja televisio-ohjelmien käyttöä niin lähetystoiminnassa kuin jälkikäteen eri yhteyksissä. Sopimukset ovat pääosin työehtosopimuksia. Nykyisestä lainsäädännöstä ei ole aiheutunut mitään haittaa tai estettä aineistojen käytölle. Erilaisista käyttömuodoista on joko jo sovittu alkuperäisellä sopimuksella tai uusista käyttömuodoista on neuvoteltu ja sovittu erikseen. Arkistomateriaalin käyttöoikeuksista tulee sopia individuaalisesti ja jo olemassa olevat sopimukset kattavat useimmat käyttömuodot. Kopiosto ry:n jäsenjärjestöt ovat tarvittaessa valmiit neuvottelemaan uusista käyttömuodoista. Mikäli lainsäädännöllisesti halutaan jotenkin turvata tätä yksilöllistä sopimustoimintaa, kunkin sopijaosapuolen sopimuksia voitaisiin varmistaa alakohtaisella sopimuslisenssisäännöksellä. Tämä laajentaisi kullakin alalla solmittujen sopimusten vaikutukset mahdollisiin henkilöihin, joita ei tavoiteta. Useimmilla sopimusalueilla henkilöt ovat hyvin tavoitettavissa ja mahdollinen lain säännös olisi luonteeltaan vain sopimustoiminnan turvarakenne Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry edustaa äänite- ja musiikkivideoalaa. ÄKT:n kannan mukaan arkistojen mahdollinen käyttölupa on rajoitettava radio- ja televisioyhtiöiden omaan tuotantoon. Lupa olisi rajattava myös pelkästään radio- tai televisiotoimintaan, koska laajempi muissa medioissa tapahtuva käyttö vaikuttaisi vallitsevaan kilpailutilanteeseen. Tilaajapalvelutoiminta on oma liiketoimintansa ja kilpailutilanne vääristyy, jos radio- tai televisioyhtiöille myönnetään erillisjärjestelyjä.

5 4 (32) GRAMEX ry:n tiedostojen perusteella tiedetään teosten oikeudenhaltijat. Individuaalinen sopiminen toimii tällä perusteella hyvin. Musiikkivideoiden esitysoikeuksista Internetissä määrää aina tuotantoyhtiö individuaalisella sopimuksella. ÄKT:ssä on jouduttu selvittämään vanhojen teosten oikeudenhaltijoita suoja-ajan pidennyttyä muutamia vuosia sitten. Työ oli suuri mutta ei mahdoton. Nykyjärjestelmässä ei ole esiintynyt ongelmia. Ratkaistaessa käyttöoikeuksia on huomioitava se, että sovellettavan järjestelmän on oltava neutraali kaikille toimijoille. Individuaalinen sopiminen on paras ratkaisu. Pakkolisenssi ei ole missään tapauksessa käyttökelpoinen Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto TEOSTO ry TEOSTO ry hallinnoi musiikin tekijöiden ja kustantajien oikeuksia. TEOSTO ry edustaa käytännössä kaikkia oikeudenhaltijoita ja pystyy myöntämään oikeuksia sävellysteosten käyttämiseen televisio- ja radiotoiminnassa. Radio- ja televisiotoimintaa koskeva sopimuslisenssi ei koske kuitenkaan kaapelitelevisiota. Koska sävellysteosten osalta TEOSTO ry:n oikeudet kattavat käytännössä kaikki sävellysteokset, ongelmia ei ole esiintynyt. TEOSTO ry:n myöntämät luvat koskevat sekä lähettämisoikeuksia että niin sanotun efemäärisen tallentamisen ylittävää tallentamista. Jos radio- ja televisioyhtiöille myönnetään helpotuksia, helpotusten on kohdeltava kaikkia tasapuolisesti. Käytettävät ratkaisut voivat kuitenkin vaihdella teoslajeittain. TEOSTO ry pitää individuaalista sopimista ensisijaisena ratkaisuna, mutta sopimuslisenssi on hyväksyttävissä. Pakkolisenssiratkaisu ei ole hyväksyttävä ratkaisutapa. Sävellysteosten osalta lainsäädännöllinen tilanne olisi pyrittävä pitämään nykyisellään järjestelmän toimiessa. Uudet mediat eivät aiheuta ongelmia, koska TEOSTO ry hallinnoi myös niihin liittyviä oikeuksia.

6 5 (32) TUOTOS ry Audiovisuaalisen alan tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry on elokuvatuottajien ja liikkuvaa kuvaa sisältävien tallenteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys. Tuotos ry:n kannan mukaan arkistojen mahdollinen käyttölupa on rajoitettava radio- ja televisioyhtiöiden omaan tuotantoon. Ulkopuolinen tuotanto on rajattava käyttöluvan ulkopuolelle. Lisäksi käyttöluvan on rajoituttava radio- tai televisiotoimintaan, koska muussa mediassa kuten Internetissä tapahtuva käyttö vääristäisi kilpailua. Elokuvien oikeudenhaltijat on selvitetty aina aiemminkin kunkin elokuvan osalta yksittäistapauksissa. Elokuva-alalla yksittäisen elokuvan oikeudenhaltijoita on lukuisia. Selvitystyö ei ole ollut kuitenkaan ylivoimainen. Individuaalinen sopiminen kussakin yksittäistapauksessa on toiminut moitteettomasti tähän asti. Jos oikeudenhaltijaa ei tiedetä tai tavoiteta, jonkinlainen rahasto, josta korvaus olisi myöhemmin nostettavissa, on hyväksyttävissä. Tällä hetkellä elokuvatuottajat sopivat individuaalisesti melkein kaikista oikeuksista. Eräistä käyttömuodoista sovitaan kuitenkin kollektiivisesti. Jos sopimuslisenssi tulisi käyttöön, se voisi vaikuttaa jo olemassa oleviin sopimuksiin. Tästä tulisi ongelmia. Vanhan tuotannon oikeudenhaltijoita ei aina tunneta tai tiedetä. Elokuvayhtiöt määräävät tällä hetkellä individuaalisopimuksilla elokuvien oikeuksista. Tuotos ry määrää pienimuotoisesta käytöstä. Sopimusten osalta on ongelmia siinä, kuinka laajasti aikoinaan oikeuksia on siirtynyt. Tilaajapalvelutoiminnat, jossa asiakas tilaa Internetin tai digitaalisen television kautta muun kuin televisioyhtiön itsensä tuottaman elokuvateoksen, häiriintyy, jos tällaiseen toimintaan myönnetään televisioyhtiöille yleinen oikeus. Järjestelmän on oltava neutraali eri toimijoiden kannalta. Individuaalinen sopiminen oikeuksista toimii parhaimmalla mahdollisella tavalla ja se on neutraali eri osapuolten kesken.

7 6 (32) Jos lainsäädäntöä muutetaan, on tärkeää, ettei olemassa olevia sopimuksia mitätöidä lainsäädännöllä. Pakkolisenssi ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä. 3.2 Käyttäjien kannanotot MTV3 Oy MTV3 Oy on julkisen palvelun televisioyhtiö, jonka arkistossa on arviolta omatuotantoisia viihdeohjelmia kappaletta, teatteriohjelmia 600 kappaletta, dokumenttiohjelmia 300 kappaletta ja luontodokumentteja 200 kappaletta. Tämän lisäksi arkistossa on uutisia vuodesta 1981 alkaen. Vakituisen työntekijäkunnan kanssa on tehty erilliset tekijänoikeussopimukset, jotka kattavat myös uudet viestimet. Työehtosopimuksissa ei heidän osaltaan ole tekijänoikeudellisia määräyksiä. Freelancereiden osalta työehtosopimuksiin sisältyy tekijänoikeusmääräyksiä, jotka tosin keskeisesti liittyvät lähinnä uusintoihin ja niistä suoritettaviin korvauksiin. Uusiin viestimiin liittyvät oikeudet ovat heidän osaltaan auki. Digitaalisen television sopimuksellinen peruslähtökohta on se, että simultaanilähetykset ovat mahdollisia ilman eri sopimuksia ja korvauksia. Muusta digi-tv käytöstä (esim. Subtv) ei ole sovittu. Muuhun MTV3 Oy:n esittämään aineistoon oikeudet ovat tuottajilla. Nämä arkistoivat materiaalinsa kuka milläkin tavalla. Vanhasta materiaalista ei ole mitään sopimuksia. Vanhan materiaalin oikeuksien selvittäminen on lähes mahdotonta. Esiintyviä taiteilijoita, näyttelijöitä ja muusikoita on niin valtava määrä, ettei kukaan pysty selvittämään, kenellä kaikilla oikeuksia on. Esimerkiksi MTV3 Oy:n 40-vuotisjuhlaohjelmaa ei voitu tehdä, koska vanhan materiaalin oikeuksia ei saatu selvitetyksi. Alalle olisikin saatava

8 7 (32) sellainen lisenssijärjestely, jossa yksi taho voisi myöntää kohtuuhinnalla televisioyhtiöille näiden tarvitsemat oikeudet. Arkistoissa on materiaalia, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa. Lisäksi osalla aineistosta on dokumenttiarvoa Ruutunelonen Oy Ruutunelonen Oy:n televisiotoiminta on alkanut muutamia vuosia sitten, joten yhtiölle ei ole ehtinyt kerääntyä suuria arkistoja. Yhtiö tuottaa lähettämästään ohjelmistosta itse vain uutisohjelmat. Muu tuotanto tilataan ulkopuolisilta tuottajilta. Yhtiön itse tuottamaan materiaaliin yhtiöllä on kaikki oikeudet. Yhtiö hankkii muuhun ohjelmistoonsa vain esitysoikeudet määräajaksi tai määräkerroiksi. Hankittavat oikeudet pyritään saamaan mahdollisimman laajasti. Ruutunelonen Oy yhtyy MTV3 Oy:n ja Yleisradio Oy:n kantaan siinä, että arkistoissa olevan materiaalin oikeudenhaltijoiden selvittäminen voi olla ylivoimasta. Sopimuslisenssijärjestelmä voi kuitenkin nostaa oikeuksien hintaa verrattuna individuaaliseen sopimiseen SBS Radiot SBS Radiot käsittää Kiss FM valtakunnallisen radioaseman, Radio Cityn (Helsinki), Radio957:n (Tampere), Radio Satan (Turku), Radio Megan (Oulu), Radio Jyväskylän ja SBS-iskelmäradioketjun. SBS Radiolla ei ole kertynyt arkistoja vanhasta materiaalista, koska radion toiminta-ajatus ei perustu arkistomateriaalin käyttöön, vaan radio toimii reaaliajassa. Yhtiöillä ei ole ollut ongelmia tämän vuoksi vanhan arkistomateriaalin käytössä. Ohjelmistosta merkittävän osan muodostaakin musiikki, jonka sopimusoikeudellisen hallinnan nykyinen järjestelmä jo mahdollistaa. SBS Radiot korostaa mahdollisten muutosten kilpailullista ja välineellistä neutraalisuutta.

9 8 (32) Yleisradio Oy Yleisradio Oy:n (YLE) arkistoissa on aineistoa aina yhtiön toiminnan käynnistymisestä lähtien, mutta suuremmassa määrin vasta ajalta, jolloin ohjelmien nauhoittaminen yleistyi. Aineisto muodostuu pääasiassa radio- ja televisio-ohjelmista sekä elokuvista. Aineisto jakautuu YLEn omaan tuotantoon, ulkopuolisten tuottamaan aineistoon, johon YLE on hankkinut joko rajatun määrän esitysoikeuksia ja rajoittamattomat oikeudet. Omaan tuotantoonsa YLE hankkii oikeudet työsopimuksilla, joihin sovelletaan kyseisen alan tekijöitä edustavan järjestön kanssa sovittua kollektiivisopimusta. Jokaisessa yksittäisessä työsopimuksessa viitataan kyseisen alan kollektiivisopimukseen. YLE on hankkinut tekijöiltä omiin tuotantoihinsa tv- ja radioesitysoikeudet jo toiminnan käynnistymisestä lähtien. Muista oikeuksista on solmittu sopimuksia myöhemmässä vaiheessa. Tietoverkkojakelu ei kuitenkaan ole useimpien oikeudenhaltijoiden osalta kollektiivisopimusten piirissä. YLEn tuottamien ohjelmien esittäminen tietoverkoissa on nykyisellään mahdollista vain silloin, kun ohjelman tekemiseen on osallistunut pelkästään Radio- ja tv-toimittajien liiton kollektiivisopimuksen piiriin kuuluvia tekijöitä. Verkkojakeluoikeudet ovat edelleen muiden kollektiivisopimusten ulkopuolella, minkä vuoksi useimpien YLEn tuottamien ohjelmien esittäminen tietoverkoissa ei ole mahdollista kollektiivisopimusten nojalla. Verkkojakeluoikeuksia koskeva kollektiivinen sopiminen edellyttää yhdenmukaisen sopimuksen solmimista yli kymmenen järjestön kanssa. Neuvotteluprosessi on hidas. Yksilöllinen oikeuksista sopiminen ei myöskään ole useimmissa tilanteissa mahdollista, koska tekijöitä edustavat järjestöt edellyttävät, ettei niiden edustamien tekijöiden kanssa solmita yksilöllisiä sopimuksia kollektiivisopimusten ulkopuolella olevista oikeuksista. Toisaalta, vaikka yksilöllinen sopiminen joissain tapauksissa olisikin mahdollista, etenkin tv-ohjelmissa on niin runsaasti tekijöitä, että kaikkien tavoittaminen ja yksilöllisten neuvottelujen käyminen useiden kymmenien, joskus jopa yli sadan oikeudenhaltijan kanssa yhden ohjelman tietoverkkoesitysoikeuksien hankkimiseksi ei olisi ainakaan laa-

10 9 (32) jemmassa määrin mahdollista. Yksilöllinen sopiminen voi myös kariutua yhden ainoan oikeudenhaltijan kieltäytymiseen taikka tavoittamatta jäämiseen. Etenkin tv-toiminnan alkuajoilta peräisin oleva YLEn arkistomateriaali on historiallisesti ainutlaatuista. Muilla kotimaisilla tv-yhtiöillä ei ole yhtä kattavia arkistoja kuin YLEllä. YLEllä ei yleensä ole tietoverkko-oikeuksia YLEn ulkopuolella tuotettuun vanhaan arkistomateriaaliin. Näihin ohjelmiin on useimmiten hankittu ainoastaan tvesitysoikeudet. Monissa tapauksissa ohjelman tuottaneet yhtiöt ovat saattaneet lopettaa toimintansa tai alkuperäisten oikeudenhaltijoiden sijaan on tullut suuri joukko perillisiä. Tällaisessa tilanteessa oikeuksien hankkiminen vanhaan arkisto-ohjelmaan on äärimmäisen aikaa vievää. Jos yksikin oikeudenhaltija kieltäytyy sopimasta uusita oikeuksista tai jää tavoittamatta, ohjelman esittäminen kariutuu. Sopimuslisenssi olisi toimiva ratkaisu oikeuksien hankkimiseksi varsinkin tilanteissa, joissa ennen uusien jakeluteiden syntyä tuotettu ohjelma haluttaisiin jakaa uuden jakelutien kautta. Se mahdollistaisi ohjelman esittämisen ilman yksilöllistä sopimista sellaisellakin jakelutiellä, josta ei ohjelmaa tehtäessä ole voitu sopia. Esitysoikeuksista ei tällöin jouduttaisi sopimaan useiden kymmenien oikeudenhaltijoiden kanssa, vaan oikeudet voitaisiin hankkia yhdestä pisteestä. Sopimuslisenssi hyödyttäisi myös oikeudenhaltijoita, jotka sopimuslisenssijärjestelmän kautta saisivat korvauksen esityksistä. Mikäli ohjelman esittäminen ei olisi mahdollista esimerkiksi siksi, että oikeuksista ei pystytä sopimaan, oikeudenhaltijat jäisivät kokonaan ilman lisäkorvausta. YLEn arkistossa olevalla materiaalilla on kulttuurihistoriallista arvoa. Aineisto kuvaa kansallista lähihistoriaa ja on osa yhteistä muistia. Tällaisen aineiston saattaminen yleisön saataviin kaikkien yleisön käytettävissä olevien jakeluteiden välityksellä kuuluu myös olennaisena osana julkisen palvelun tehtäviin. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama televisiotoiminnan toimintaedellytysten parantamista tutkinut työryhmä on myös selvityksessään (LVM julkaisuja 29/2001, s. 49) todennut seuraavaa: "Yhtiön

11 10 (32) (YLEn) tulee ulottaa julkisen palvelun toiminta myös uusiin jakeluteihin." Dokumenttiarvoltaan merkittävän materiaalin saattaminen yleisön saataviin myös uusien jakeluteiden välityksellä on kansallisen kulttuurin kannalta tärkeä tehtävä. Sopimuslisenssijärjestelmä takaisi sen, että varmalla ja nopealla tavalla voitaisiin hankkia tarvittavat oikeudet arkistomateriaalin esittämiseen myös uusien jakeluteiden välityksellä. 3.3 Muut kannanotot Radio- ja televisiotoimittajien Liitto ry Järjestön mielestä arkistokäytöstä sopiminen kollektiivisin sopimuksin samalla, kun sovitaan muista tekijäinoikeudellisista ehdoista, on ollut toimiva ja hyvänä pidetty menettely. Tällaista kollektiivisiin sopimuksiin perustuvaa käytäntöä tulee jatkaa. Arkistokäytöstä sopiminen ei ole ollut ongelmallinen asia, siihen on poikkeuksetta sovellettu sopimuksien yleisiä ehtoja. Tekijänoikeuslaissa ei tulisi säätää asiasta, vaan jättää asia vallinneen sopimuskäytännön varaan. Liiton jäsenet ovat kollektiivisten sopimusten piirissä. Tietyissä tapauksissa oikeuksien selvittäminen voi olla vaikeaa, kun tekijä ei ole ollut kollektiivisen sopimisen piirissä ja oikeuksia joudutaan mahdollisesti selvittämään tekijän perikunnalta. Sananvapauden kannalta ei saisi syntyä tilannetta, jossa jokin kolmas taho voisi harkita sääntelyn tarpeellisuutta. Sääntely tulisi kuitenkin rajoittaa tiukasti yksittäisiin tilanteisiin, joissa sopiminen on ollut ongelmallista Suomen Audiovisuaalisen Alan Tuottajat ry SATU SATU ry:n mukaan elokuva- ja televisio-ohjelmien tuottajayhtiöt eivät ole aikoinaan tehneet tarpeeksi selviä sopimuksia. Suuri osa vanhoista elokuvayhtiöistä on myynyt koko tuotantonsa esitysoikeudet Yleisradiolle. Yleisradion arkistoissa olevaa materiaalia ei voida täysimääräisesti hyödyntää, koska Yleisradio ei tiedä, mitä oikeuksia Yleisradio

12 11 (32) omistaa. Osaan materiaalia Yleisradiolla on vain esitysoikeudet ja muut oikeudet ovat laajasti tekijöillä tai kolmansilla. On myös mahdollista, että oikeudenhaltijat ovat kuolleet tai näitä ei tunneta tai oikeuksia omistavat juridiset henkilöt on lakkautettu konkurssimenettelyssä tai konkurssi on rauennut varojen puutteeseen. Alalla on törmätty ongelmaan, kuinka voidaan toteuttaa vanhan aineiston käyttö, kun Yleisradion materiaalin käyttöoikeudet eivät ole selvät. Ratkaisuvaihtoehtona voisi olla esimerkiksi yhden järjestön tai viranomaisen myöntämä lisenssi, jolla myönnettäisiin käyttöoikeus esimerkiksi 20 vuotta vanhempaan materiaaliin. Tällaisen järjestelmän on oltava kilpailullisesti neutraali eri osapuolille. Järjestelmän on oltava myös neutraali eri jakelukanaville Suomen Muusikkojen Liitto ry Suomen Muusikkojen Liitto ry:n mukaan Yleisradiolla ja MTV:llä lienee hallussaan paljon sellaista aineistoa, joka tosiasiallisesti olisi lain mukaan ollut hävitettävä. Eri tahot ovat kuitenkin suostuneet sopimaan mainittujen yhtiöiden kanssa arkistoitujen ohjelmien säilyttämisestä. Arkistoissa oleva materiaali on tällä tavoin saatettu laillisesti oikealle pohjalle. Näin on myös materiaalin käyttö tullut mahdolliseksi. Vanhimmat radio- ja tv-yhtiöt ovat tähän asti tulkinneet lainsäädäntöä joustavasti omaksi edukseen ja käyttäneet vanhoja ohjelmia ja niiden osia uudelleen tarpeensa mukaisesti. Läheskään aina tällaisesta käytöstä ei ole tehty asianmukaisia sopimuksia, eikä käytöstä läheskään aina myöskään ole suoritettu esimerkiksi kollektiivisopimusten edellyttämiä korvauksia. Ei ole harvinaista, että radio- ja televisioyhtiöt jättävät oikeudenhaltijoita koskevat selvitykset tekemättä ja sovitut korvaukset maksamatta, koska katsovat sen olevan työlästä. Käytäntö osoittaa, että vanhojenkin tallenteiden osalta on mahdollista selvittää oikeudenhaltijoita koskevat kysymykset. Näin on menetelty esimerkiksi tekijänoikeusjärjestöissä vanhojen äänilevyjen osalta.

13 12 (32) Mikäli arkistossa oleva materiaali tulee käytettäväksi muutoin tai muualla kuin yhtiöiden omassa toiminnassa, saatetaan solmia käyttöä koskevia erillissopimuksia. Tällaisia sopimuksia on tehty yhtiöiden ja tekijöitä ja taiteilijoita edustavien järjestöjen kesken. Sopimisvalmiuden puutteen takia aineistoa ei tietääksemme ole jäänyt hyödyntämättä. Arkistossa olevan aineiston käyttöä koskevista kysymyksistä on välttämätöntä sopia niiden tahojen kesken, jotka ovat alunperin sopineet aineiston tekemisestä. Jos aineisto on tehty kollektiivisopimusten pohjalla, on käyttöehdoista, esimerkiksi uusintapalkkioista, lähtökohtaisesti jo sovittu ja sopimusta on tietysti noudatettava. Sopimisen tulisi tästä syystä tapahtua kollektiivisesti, mutta poikkeustapauksessa, jos esimerkiksi ohjelma on tehty ennen kuin työehtosopimuksia oli olemassa, myös henkilökohtainen sopiminen voi tulla kyseeseen. Suomen Muusikkojen Liitto ry:llä on ollut esimerkiksi YLE:n kanssa ohjelmatyötä koskevia työehtosopimuksia viiden vuosikymmenen ajan. Jos kaavailtu käyttö menee kollektiivisopimuksien pohjalta syntyneitä oikeudenluovutuksia ulommas, on käyttöön tarvittavat oikeudet hankittava sopijajärjestöiltä. Arkistoissa olevan materiaalin säilyttämisen ja käytön kannalta on oleellista, että tekijöiden mukaan luettuna esittävät taiteilijat ns. tekijätiedot ovat asianmukaisesti olemassa ja liitettynä ohjelmiin. Tosiasiallisesti radio- ja tv-yhtiöt eivät tältä osin noudata tekijänoikeuslakia, vaan laiminlyövät tietojen rekisteröinnin ja ilmoittamisen aineiston käytön yhteydessä. Lain edellyttämästä menettelystä poikkeaminen ei voi johtaa siihen, että suojatun aineiston tekijöiden ja esittäjien oikeudet sen seurauksena vesittyisivät tai vesitettäisiin. Lainsäädäntöteitse ei myös tietenkään pidä edistää senkaltaista toimintakulttuuria, jossa oikeudenhaltijatietojen katoamista tai kadottamista tai tietojen ilmoittamisen laiminlyömistä käytön yhteydessä edes välillisesti edistettäisiin. Kaiken kaikkiaan on muistettava, että radio- ja tv-yhtiöt säilyttävät ja myöhemmin käyttävät suojattua aineistoa sen vuoksi, että aineisto on sekä arvokasta että käyttökelpoista. Yhtiöille aineistolla on merkittävä taloudellinen arvo, mutta arvo on huomattava myös oikeudenhaltijoiden kannalta katsottuna. Kollektiivisopimusjärjestelmää ja siitä johtuvia sitovia oikeusvaikutuksia esimerkiksi uusintapalkkio- ym. määräysten osalta ei missään tapauksessa voida sivuuttaa pohdittaessa radio- ja TV-arkistojen käyttöön liittyviä kysymyksiä.

14 13 (32) Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry Käyttöehdot on yksiselitteisesti sovittu alan eri taiteilijasopimuksissa kollektiivisesti näytelmäkirjailijat-sopimuksessa tai muulla vastaavalla sopimusjärjestelyllä. Myös uudesta teknologiasta on jo sovittu. Sitä mukaa kun teknologia kehittyy, on mahdollista järjestää asia sopimuksin kuten ennenkin. Järjestö ei hyväksy sitä, että lainsäädännöllisesti puututtaisiin käyttöön, jota nimitetään arkistokäytöksi. Käsikirjoittajan kannalta ns. arkisto on sitä kirjallista tuotantoa, johon käsikirjoittajalla on pysyvä oikeus niin kuin mihinkä tahansa teokseen. Sen uusintakäytöstä sovitaan sopimuksilla eikä poikkeusjärjestelyillä Suomen Näyttelijäliitto ry Näyttelijäliiton ja muiden taiteilijajärjestöjen sekä yleisradioyhtiöiden välillä on voimassa olevat työehtosopimukset, joissa yhtiöiden arkistossa tai varastossa olevien ohjelmien käyttöehdoista on yksiselitteisesti sovittu. Sopimukset kattavat radio- ja tvlähetystoiminnan, tallennelevityksen sekä uuden median digi-tv:n. Sitä mukaa kun uusia käyttömuotoja tarvitaan, käyttöehdoista sovitaan työmarkkinoilla vakiintuneeseen tapaan työehtosopimusosapuolten kesken. Sopimusten puute ei ole ollut esteenä arkistojen käytölle. Sopimusten mukaan taiteilijat saavat sovitun palkkion työstä ja ohjelmien erilaisista käyttötavoista. Ohjelma-arkistojen käytöstä tulee sopia työehtosopimuksin sekä perinteisten että uuden teknologian käyttötapojen osalta. Emme hyväksy sitä, että lainsäädännöllä puututtaisiin neuvotteluoikeuteen ja sopimusvapauteen.

15 14 (32) Suomen Säveltäjät ry ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n yhteinen kannanotto Musiikintekijöiden ja kustantajien osalta arkistojen käyttöluvissa ei ole ongelmia. Kaikki tarvittavat luvat voi saada TEOSTO ry:stä. Yhdistykset eivät kannata tarpeettomia tekijänoikeutta rajoittavia poikkeussäännöksiä eikä pakkolisenssejä Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry Televisioyhtiön itsensä tuottaman materiaalin oikeudet on siirretty televisioyhtiölle työehtosopimuksen mukaisella työsopimuksella. Sopimuksessa annetaan käyttöoikeudet televisioyhtiölle erillistä korvausta vastaan. Sopimuksia tehdessä on otettu kantaa myös niiden takautuvaan vaikutukseen. Järjestön mukaan työehtosopimukset ovat hyvä työkalu oikeuksien siirtämiseen. Järjestön tiedossa ei ole tapauksia, joissa oikeudenhaltijat olisivat jääneet tuntemattomiksi. Suomessa on poikkeuksellisen hyvä sopimusjärjestelmä. Jos arkistojen osalta kuitenkin olisi todistettavasti mahdottomia tilanteita, voisi sopimuslisenssi olla ainoa hyväksyttävä laajennus nykyisiin keinoihin. EU:n tekijänoikeusdirektiiviä säädettäessä oli loppuvaiheeseen saakka mukana esitys televisioarkistojen käyttöoikeuksien sisällyttämisestä direktiiviin. Asia on jätetty kuitenkin direktiivin ulkopuolelle. Useimmissa muissa EUmaissa sopimusjärjestelmät ovat aukollisemmat kuin Suomessa. Ihmetystä herättää, miksi asiaan pitäisi puuttua tiukemmin kuin direktiivi edellyttää. 4 Arkistomateriaali 4.1 Arkistomateriaalin määrittely Radio- ja televisioyhtiöiden arkistomateriaalia ei ole mitenkään määritelty nykyisessä lainsäädännössä. Arkistomateriaaliksi on katsottava kaikki yhtiöiden hallussa oleva aineisto, jota ei kyseisenä hetkenä esitetä.

16 15 (32) Yksi arkistojen määritelmä voitaisiin sitoa aineiston esitysoikeuksiin. Kun aineistoa ei saa enää tekijänoikeuslain tai tehdyn sopimuksen perusteella ilman uutta sopimusta esittää kyseisessä mediassa, mutta sitä ei tarvitse hävittää, aineisto katsottaisiin arkistoaineistoksi. Jos arkistomateriaalin käyttöön myönnetään helpotuksia, käytettävissä oleva arkistomateriaali joudutaan määrittelemään. Erityisesti tekijöitä edustavat järjestöt ovat korostaneet, että nykyinen sopimusjärjestelmä on toimiva eikä siihen saisi puuttua. Tällä hetkellä sopimusjärjestelmä toimineekin ja sopimuksia tehtäessä on tiedossa aineiston käytettävyys eri medioissa. Kun sopijapuolet sopimusta solmiessaan tiedostavat, että aineistoa voidaan käyttää eri medioissa, voidaan nykyisillä sopimusjärjestelmillä hankkia tarvittavat oikeudet tulevaan arkistomateriaaliin. Tällöin ei liene syytä puuttua osapuolten sopimusvapauteen. Sen sijaan ongelmia esiintyy vanhemman materiaalin kanssa. Tämän vuoksi jonkinlaisen aikarajan asettaminen arkistomateriaalille on perusteltua, jos helpotuksiin sopimusjärjestelyissä päädytään. Aikaraja voi olla kiinteä, eli helpotettua sopimisjärjestelmää sovelletaan ennen tiettyä päivämäärää tuotettuun materiaaliin, tai aikaraja voi olla joustava, jolloin tietyn ajan kuluttua aineiston luomisesta tai ensimmäisestä julkisesta esityksestä kyseisessä mediassa olisi helpotettu sopimisjärjestelmä käytössä. Joustavassa aikarajassa voidaan havaita kuitenkin samat piirteet kuin nykyjärjestelmänkin piirissä: nykyisin arkistoihin liittyvät ongelmat on tiedostettu ja niihin voidaan sopimusjärjestelyin ajoissa puuttua, jolloin tietyn päivämäärän jälkeen syntyneen aineiston käytön suhteen ei ole ongelmia. Jos sen jälkeen, kun molemmat sopijapuolet ovat tiedostaneet arkistomateriaalin käyttöön liittyvät ongelmat, jotka liittyvät sekä esittämiskertoihin että uusien medioiden antamiin mahdollisuuksiin saattaa aineisto yleisön saataviin, myönnetään helpotuksia sopimusjärjestelyihin, voidaan puuttua osapuolten sopimusvapauteen. Tämän vuoksi kiinteä aikaraja mahdollisesti myönnettäville helpotuksille olisi perusteltu.

17 16 (32) 4.2 Arkistomateriaalin tekijänoikeudellinen asema Radio Yleistä. Radiotoimintaa harjoittavien yhtiöiden arkistoissa on sävellysteosten sekä erilaisten musiikkitaltiointien lisäksi erilaisia ajankohtais- ja uutisohjelmia, urheiluselostuksia, viihdeohjelmia ja kuunnelmia, opetusohjelma ja muuta äänimateriaalia. Materiaalin tekijänoikeudellinen suoja vaihtelee teoslajeittain, ja yhteen taltioon saattaa kohdistua useiden eri oikeudenhaltijoiden oikeuksia. Musiikki. Sävellysteoksia suojataan tekijänoikeuslain 1 :n mukaisina teoksina. Sanoittajan yksinoikeus määräytyy myös tekijänoikeuslain 1 :n perusteella. Esittävän taiteilijan oikeudet määräytyvät tekijänoikeuslain 45 :n mukaisesti. Äänitetuottajan oikeudet määräytyvät tekijänoikeuslain 46 :n perusteella. Kun esitys on tallennettu luvallisesti, esittävällä taiteilijalla tai äänitetuottajalla ei ole yksinoikeutta tallenteen julkiseen esitykseen vaan ainoastaan tekijänoikeuslain 47 :n mukainen korvausoikeus julkisesta esityksestä. Musiikkia voidaan esittää radiossa sellaisenaan tai toisen teoksen, kuten kuunnelman tai muun radio-ohjelman, osana. Muut teoslajit radiossa. Kuunnelmat, ajankohtais-, opetus- ja viihdeohjelmat sekä muut radiossa esitettävät ohjelmat perustuvat pääsääntöisesti käsikirjoitukseen ja joissain tapauksissa käsikirjoituksen pohjana olevaan kirjalliseen teokseen. Näitä suojataan tekijänoikeuslain 1 :n mukaisina teoksina. Teosten esittäjät (kuuluttajat, lukijat, yms.) ovat tekijänoikeuslain 45 :n tarkoittamia esittäviä taiteilijoita esittäessään tekijänoikeuslain 1 :n mukaista teosta. Radio-ohjelma muodostuu usein eri teosten ja esittävien taiteilijoiden panosten yhteenliittämisestä. Radio-ohjelma itsessään, ollessaan itsenäinen ja omaperäinen kokonaisuus, saattaa olla tekijänoikeuslain 1 :n tarkoittama teos. Radioarkistot sisältävät siten sekä tekijänoikeuslain 1 :n että tekijänoikeuslain 45 ja 46 :n perusteella suojattua materiaalia.

18 17 (32) Televisio Televisio-ohjelma. Pääsääntöisesti televisio-ohjelmat on katsottava elokuvateoksiksi. Elokuvateoksina pidetään liikkuvista kuvista muodostuvia tai liikkuvina kuvina ja äänenä ilmeneviä teoksia sekä muilla elokuvaamiseen rinnastettavalla tavalla ilmaistuja teoksia, jotka ylittävät teoskynnyksen 1. Televisio-ohjelmat muodostuvat lukuisista eri teoksista ja lähioikeuksilla suojatuista aineistoista. Ohjelmien sisältämät teoslajit. Televisio-ohjelmat voivat sisältää tekijänoikeuslain 1 :n mukaisten kirjallisten teosten lisäksi dramaturgin panoksen, sävelteoksia ja muita tekijänoikeuslain 1 :ssä lueteltuja teoksia. Televisio-ohjelmassa on voitu käyttää myös äänitallenteita tai elokuvateoksia. Lisäksi televisio-ohjelmaan sisältyy lukuisa määrä esittävien taitelijoiden esityksiä. Televisio-ohjelmaan kohdistuu myös tuottajan panos. Televisio-ohjelmiin liittyy siten 1 :n mukaisiin teoksiin sekä 45 :n, 46 :n ja 46 a :n mukaisiin suojankohteisiin kohdistuvia oikeuksia. 4.3 Sopimusoikeudellinen asema Sopimusoikeudellisesti yhtiöiden arkistoissa oleva materiaali on jaettavissa kolmeen osaan: 1. yhtiöiden oma tuotanto, 2. ulkopuolinen tuotanto, johon yhtiö on hankkinut oikeudet, ja 3. yhtiön ulkopuolinen tuotanto, johon yhtiöllä on esitysoikeudet. Pääsääntöisesti radio- ja televisioyhtiöt ovat hankkineet tuottamaansa materiaaliin oikeudet ulkopuolisen materiaalin osalta individuaalisin sopimuksin ja osin työ- ja työehtosopimuksin. Vanhasta 1970-luvulla tuotetusta ja sitä vanhemmasta materiaalista ei kaikissa tapauksissa ole tehty kirjallista sopimusta, joten sopimuksen ehdot eivät ole tarkasti tiedossa. 1 Katso Haarmann: Tekijänoikeus ja lähioikeudet, s. 62.

19 18 (32) Televisio- ja radioyhtiöt ovat pääsääntöisesti hankkineet täydet esitysoikeudet itse tuottamaansa materiaaliin sopimuksilla. Yhtiö toimii tällaisen materiaalin tuottajana ja yhtiöllä on tekijänoikeuslain mukaiset tuottajalle kuuluvat oikeudet. Vastaavista oikeuksista on sovittu yleensä myös sellaisessa yhtiöiden omassa tuotannossa, jossa on käytetty yhtiön ulkopuolista työvoimaa. Vanhojen sopimusten ehtojen selvittäminen on kuitenkin työlästä ja vanhimman materiaalin osalta ei ole tehty yhtiöiden henkilökunnan kanssa erillisiä sopimuksia eikä aiemmin ollut voimassa edes mitään työehtosopimuksia, joissa tekijänoikeuden siirtymisestä olisi sovittu. Yhtiöt ovat hankkineet tuotantoa myös ulkopuolisilta tuottajilta. Tällainen tuotanto on lähinnä kotimaista televisioyhtiöiden ulkoistamaa tuotantoa (tilaustuotanto). Materiaali on pääsääntöisesti tarkoitettu vain sen tilanneen yhtiön käyttöön. Tuottaja on kuitenkin jokin kolmas taho. Tällaiseen ulkopuolisilta tuotantoyhtiöiltä hankittuun materiaaliin yhtiöt ovat pyrkineet hankkimaan kaikki julkiseen esittämiseen tarvittavat oikeudet. Ulkopuolelta hankitun materiaalin asema on kuitenkin joissakin tapauksissa epäselvä, koska toisena sopijapuolena olleet tuotantoyhtiöt on eräissä tapauksissa asetettu konkurssiin 2. Konkurssin rauettua varojen puutteeseen tai muutoin lakattua tekijänoikeuksien asema ja oikeuksien luovutusten laajuus on epäselvä. Siltä osin kuin sopimuksia on tehty, sopimuksissa ei pitäisi olla lausekkeita, jotka rajoittaisivat yhtiöiden esitysoikeuksia perinteisessä mediassa. Sen sijaan tietoverkkolevitys on rajattu usein sopimuksissa pois televisioyhtiön oikeuksista. Täysin ulkopuoliseen materiaaliin yhtiöt hankkivat vain esitysoikeuksia. Tällaista materiaalia ei ole tehty yksinomaan tilanneen yhtiön käyttöön. Pääsääntöisesti tällainen materiaali muodostuu elokuvista. Oikeudet hankitaan joko määräajaksi tai yleisimmin määrätyiksi esityskerroiksi. Yhtiöillä ei ole mielenkiintoa hankkia erillisjärjestelyin oikeuksia tällaiseen aineistoon. Materiaali muodostuu pitkälti ulkomaisten tuottajien elokuvista. Siltä osin kuin televisioyhtiö on tuottajana televisio-ohjelmassa, tuottajan oikeudet ovat jo valmiiksi televisioyhtiöllä. Tekijänoikeuslain 39 sisältää elokuvaamisen osalta presumptiosäännöksen, jonka mukaan kirjallisen tai taiteellisen teoksen elokuvaamisoikeu- 2 Esimerkiksi kaksi merkittävää 1960-luvun kotimaista tuotantoyhtiötä, Suomi-Filmi Oy ja Suomen Filmiteollisuus Oy ovat lakanneet konkurssimenettelyn kautta.

20 19 (32) den luovutus käsittää oikeuden saattaa teos yleisön saataviin esittämällä elokuva teatterissa, televisiossa tai muulla tavoin. Tämä olettama voidaan kuitenkin kumota helposti. Säännöstä on tulkittu siten, että se kattaa myös uuden median välityksellä tapahtuvan esittämisen, jos kyseinen tekniikka ei ole sopimusta tehdessä ollut tunnettua. Jos sopimuksessa on sovittu vain tietyistä esitysoikeuksista, sopimusta on tulkittava suppeasti eikä se kata uusia hyödyntämismahdollisuuksia. 3 5 Esitetyt ongelmat ja niiden ratkaisuvaihtoehdot Arkistoaineiston, johon kohdistuu lukuisien oikeudenhaltijoiden oikeuksia, käyttäjien mukaan arkistoissa olevan materiaalin oikeuksien selvittäminen on erittäin työlästä ja oikeudenhaltijoiden selvittäminen vie suhteessa saavutettuun hyötyyn valtavan ajan. Oikeudenhaltijoiden tavoittaminen voi olla erittäin työlästä ja oikeudet ovat voineet siirtyä perintösaantona. Tällöin oikeudenhaltijaa ei aina tiedetä. 4 Kaikilta osin arkistoissa olevan materiaalin oikeudenhaltijat eivät ole selvillä, koska tehdyt sopimukset ovat epäselvät tai ne on tehty kauan sitten suullisesti. Eräissä tapauksissa oikeudet ovat voineet olla yhtiöllä, joka on asetettu konkurssiin, ja konkurssi on sittemmin rauennut eikä oikeuksien nykyisestä haltijasta ole mitään tietoa. Periaatteessa ongelmat voidaan ratkaista seuraavin tavoin: 1. individuaalinen sopiminen, 2. sopimuslisenssi, 3. pakkolisenssi, tai 4. yksinoikeuden rajoittaminen 5. 3 Katso Salokannel: Häviävät elokuvantekijät (Helsinki 1990), s ja Haarmann: Tekijänoikeus & lähioikeudet, s Oikeuksien selvittämistä tapauksissa, joissa on lukuisia oikeudenhaltijoita, on pidetty tyypillisenä alueena, johon soveltuu helpotettu menettely oikeuksien hankkimiseksi. Katso esimerkiksi Haarmann: Tekijänoikeus & lähioikeudet, s. 163, jossa todetaan: Esimerkiksi yleisradiotoiminnassa käyttäjiä on vähän mutta oikeudenhaltijoita lukemattomia. Yksilöllisten kopiointilupien hankkiminen ei olisi ainoastaan vaivalloista vaan peräti mahdotonta. 5 Erilaisista periaatteellisista ratkaisuvaihtoehdoista katso KM 1990:31, s

21 20 (32) Tosiasiallisesti kansainväliset sitoumukset ja kansallinen lainsäädäntö rajoittavat ratkaisumahdollisuuksia. Osapuolten toisistaan eroavat intressit on myös huomioitava. 6 Ongelman ratkaisua rajaavat säännökset 6.1 Nykyiset säännökset Yksinoikeudet Tekijät. Tekijänoikeuslain 1 :n mukaisen teoksen luoneella on tekijänoikeuslain 2 :n mukainen yksinoikeus teokseen. Yksinoikeus käsittää yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. Teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esitetään julkisesti tai kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuorattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen. Materiaalin esittäminen radiossa tai televisiossa on katsottava tekijänoikeuslain tarkoittamaksi julkiseksi esittämiseksi 6. Lain 2 :n yksinoikeussäännösten perusteella määräytyy se, mitä oikeuksia arkistoaineistoon sisältyvien 1 :n mukaisten teosten käyttämistä varten on hankittava. Arkistoissa oleva materiaali on jo tallennettu jollekin alustalle, joten siitä ei enää tarvitse tehdä uutta kopiota, joten hankittavaksi jäävät vain teoksen julkisen esittämisen oikeudet. Julkiseen esittämiseen on teoksen luoneella tai sillä, jolle tämä oikeus on siirtynyt, tekijänoikeuslain 2 :n mukainen yksinoikeus. Jokaiseen esityskertaan on siten saatava oikeudenhaltijan lupa. 6 Eräin osin rajanveto julkisen esittämisen ja julkisen näyttämisen välillä on hyvin hankala. Tämä problematiikka joudutaan rajaamaan tästä selvityksestä pois. Sävelteosten ja kirjallisten teosten esittäminen radiossa tai televisiossa on kiistattomasti näiden teosten julkista esittämistä. Samanlainen johtopäätös voitaneen tehdä myös muiden teoslajien ollessa kyseessä.

22 21 (32) Radio- ja televisio-ohjelmiin sisältyvien teosten saattaminen yleisön saataviin tietoverkkojen välityksellä sisältyy tekijän yksinoikeuksiin. Tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivin 3 artiklan 1 kohdan säännökset sisältävät tästä nimenomaisen selventävän säännöksen. Esittävät taiteilijat. Esittävien taiteilijoiden oikeudet ovat monimutkaisemmat. Tekijänoikeuslain 45 :n mukaan kirjallisen tai taiteellisen teoksen esitystä ei esittävän taiteilijan suostumuksetta saa tallentaa laitteelle, jonka avulla esitys voidaan toisintaa, eikä saattaa yleisön saataviin radion tai television välityksellä taikka suoraan siirtämällä. Suojan edellytyksenä on, että taiteilija esittää tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettua teosta. 7 Tallennettua esitystä ei saa taiteilijan suostumuksetta kopioida eikä levittää yleisön keskuuteen ennen kuin 50 vuotta on kulunut esitysvuodesta. Yksinoikeus tallennetun esityksen levittämiseen yleisön keskuuteen kattaa samat levitystavat kuin tekijänoikeuslain 2 :n säännökset teoksen levittämisestä 8. Yksinoikeutta tallennetun esityksen julkiseen esittämiseen ei esittävillä taiteilijoilla ole. Ääni- ja kuvatallennetuottajat. Tekijänoikeuslain 46 :n mukaan äänilevyä tai muuta laitetta, jolle on tallennettu ääntä, ei tuottajan suostumuksetta saa kopioida eikä levittää yleisön keskuuteen ennen kuin 50 vuotta on kulunut tallentamisvuodesta. Tekijänoikeuslain 46 a :n mukaan filmiä tai muuta laitetta, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa, ei tuottajan suostumuksetta saa kopioida tai levittää yleisön keskuuteen ennen kuin 50 vuotta on kulunut tallentamisvuodesta. Julkinen esittäminen, mukaan lukien radio- ja televisiolähettäminen. Tekijänoikeuslain 47 :n säännöksen mukaan, kun äänilevyä tai muuta laitetta, jolle on tallennettu ääntä, käytetään välittömästi tai välillisesti televisio- tai radiolähetyksessä tai muussa julkisessa esityksessä, on tuottajalle sekä esittävälle taiteilijalle, jonka esitys on tallennettu laitteelle, suoritettava korvaus. Jos taiteilijoita on ollut useita, he voivat toteuttaa oikeutensa vain yhdessä ja vaatimukset on esitettävä samanaikaisesti. Tekijänoikeuslain 47 :n 7 Katso esimerkiksi Haarmann: Tekijänoikeus ja lähioikeudet, s Esimerkiksi sähkeuutisten lukijan esittämä teos ei ylitä teoskynnystä. Valtaosa taiteellisista esityksistä on teoksen esityksiä tekijänoikeuskomitean mukaan. KM 1987:7, s HE 287/1994 vp., s. 78.

23 22 (32) korvausoikeus ei koske kuitenkaan filmiä tai muuta laitetta, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa. Esittävillä taiteilijoilla, äänitetuottajilla ja elokuvatuottajilla ei ole yksinoikeutta suojankohteidensa julkiseen esittämiseen 9. Elokuvatuottajalle yksinoikeusasema tosin syntyy tekijöiltä siirtyneiden julkista esittämistä koskevien yksinoikeuksien kautta. Esittävillä taiteilijoilla on yksinoikeus määrätä esityksensä tallentamisesta ja tallenteiden kopioimisesta, eli radio- tai televisioyhtiö ei saa luvatta valmistaa kappaletta, mutta julkista esittämistä yksinoikeus ei rajoita. Äänitallenteen julkisesta esittämisestä on maksettava äänitetuottajalle ja esittävälle taiteilijalle korvaus, mutta elokuvateokseen liitetyn tallenteen voi esittää julkisesti korvauksetta esittävän taitelijan oikeuden sitä rajoittamatta. Arkistoissa olevan filmimateriaalin osalta esittävien taiteilijoiden oikeudet eivät siten rajoita näiden esittämistä perinteisessä lähetystoiminnassa. Esittävien taiteilijoiden oikeuksia ei siten tarvitse näiltä osin selvittää, ellei lähettäjäyhtiön sopimusvelvoitteista muuta johdu. Arkistossa olevat elokuvat sisältävät myös tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettuja teoksia. Tekijänoikeudenhaltijalla on yksinoikeus teoksen julkiseen esittämiseen. Radio- ja televisioyhtiöt joutuvat siten hankkimaan oikeudenhaltijan suostumuksen teoksen julkiseen esittämiseen kultakin esittämiskerralta. Tietoverkossa välittäminen. Esittävien taiteilijoiden ja tuottajien oikeudet rajoittavat arkistoaineistojen käyttöä uusissa medioissa. Aineiston saattaminen tietoverkossa yleisön saataviin edellyttää kappaleen valmistamista 10. Tämä edellyttää oikeudenhaltijoiden suostumusta. 9 Katso Haarmann: Tekijänoikeus & lähioikeudet (Helsinki 1999), s Katso Haarmann: Tekijänoikeus ja lähioikeudet, s. 93. Haarmann pitää selvänä sitä, että teoksen syöttäminen Internetiin merkitsee kappaleen valmistamista. Tällä perusteella kaikkien teosten saattaminen avoimeen tietoverkkoon on katsottava kappaleen valmistamiseksi.

24 23 (32) Euroopan yhteisöjen neuvoston ja parlamentin direktiivin 2001/29/EY tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamiseksi 3 artiklan 2 kohdan perusteella esittäjillä on esitystensä tallenteiden, äänitetuottajilla äänitteidensä ja elokuvien ensimmäisten tallenteiden tuottajilla on yksinoikeus sallia tai kieltää langallinen tai langaton yleisön saataviin saattaminen siten, että yleisöön kuuluvalla henkilöllä on mahdollisuus saada suojattu aineisto saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana. Tähän uuteen yksinoikeuteen voidaan säätää rajoituksia vain direktiivin sallimissa tapauksissa. Täten tilauspohjaiseen arkistomateriaalin välittämiseen tietoverkossa tarvitaan oikeudenhaltijan suostumus. Vaikka esittävien taiteilijoiden oikeudet eivät rajoitakaan elokuvien julkista esittämistä, heillä on yksinoikeus esityksen tallenteen kopioimiseen. Arkistoissa oleva materiaali on eräissä tapauksissa vanhoilla tallenteilla, jotka eivät täytä enää nykyajan vaatimuksia ja jotka eivät ole enää yhteensopivia nykyisen tekniikan kanssa. Tällöin tallenteesta joudutaan valmistamaan nykystandardien mukainen kopio. Tähän on saatava suostumus kaikilta oikeudenhaltijoilta, myös esittäviltä taiteilijoilta. Radio- ja televisioarkistoissa olevaan materiaaliin kohdistuu siten useita yksinoikeuksia, jotka rajoittavat arkistomateriaalin uudelleenkäyttöä. Vaikka esittävien taiteilijoiden yksinoikeus ei rajoita tallennetun aineiston esittämistä televisiossa sen ollessa osana liikkuvaa kuvaa, on aineiston tekijänoikeudenhaltijat selvitettävä. Näitä saattaa olla huomattava määrä, eivätkä tekijänoikeusjärjestöt edusta kaikkia oikeudenhaltijoita Sopimuslisenssisäännökset nykylaissa Tekijänoikeuslain 25 f :ssä ovat säännökset alkuperäisiä radio- ja televisiolähetyksiä koskevasta sopimuslisenssistä. Säännösten mukaan lähettäjäyritys saa, milloin yrityksellä lukuisia tietyn alan suomalaisia tekijöitä edustavan järjestön kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla on oikeus lähettää teoksia, myös lähettää sellaisen tekijän saman alan teoksen, jonka tekijää järjestö ei edusta. Sopimuslisenssisäännös ei kuitenkaan koske näytelmäteosta eikä elokuvateosta. Oikeudenhaltijalla on aina kuitenkin erillinen kielto-

25 24 (32) oikeus. 11 Pykälän säännöksiä on täydennetty tekijänoikeuslain 26 :n sopimuslisenssiä koskevalla yleissäännöksellä. Edelleenlähettämistä kaapeleitse tai muutoin ei käsitellä tässä yhteydessä. Radioarkistojen osalta nykyinen sopimuslisenssisäännös kattaa lähes kaikki teostyypit, joita radiossa esitetään. Sävellysteosten tekijänoikeuksien hallinnointi on järjestetty kattavasti, ja sopimuslisenssivaikutus ulottuu myös niihin oikeudenhaltijoihin, joita järjestöt eivät edusta. Tekijänoikeuslain 25 f :n 1 momentti rajaa näytelmä- ja elokuvateokset pois sopimuslisenssin piiristä. Alkuperäistä televisio- ja radiolähettämistä koskevasta sopimuslisenssistä ei siten löydy ratkaisua televisioarkistoissa olevien aineistojen uudelleen käyttämiselle. Radio- ja televisioyhtiöiden kiinnostus ohjelmien uudelleen käyttöä koskevien oikeuksien hankkimiseen kohdistuu heidän omaan tuotantoonsa tai yhtiön tilaustuotantoon. Tällöin omatuotantoisen elokuvan oikeudet ovat siirtyneet yhtiöille. Tilaustuotannon oikeuksien siirtyminen on tapahtunut tilaussopimuksella. Sopimukset eivät ole kuitenkaan aukottomia. Suuremman ongelman muodostaa lähettäjäyrityksen halu käyttää arkistomateriaalia uusissa medioissa. Tekijänoikeuslain 25 f :ssä käytetään ilmaisua "lähettää". Koska tekijänoikeuslaki on periaatteessa tekniikkaneutraali, tietoverkossa streamingina tapahtuva radio- tai televisio-ohjelman välittäminen voitaisiin tulkita 25 f :n mukaiseksi lähettämiseksi. Tietoverkossa pyynnöstä tapahtuva aineiston saataviin saattaminen ei kuulu nykyisen sopimuslisenssisäännöstön piiriin. 11 HE 287/1994 vp., s, 74 perusteella voidaan päätellä, että elokuvateoksen on suljettu kokonaan sopimuslisenssin ulkopuolelle. Tekijänoikeuslain 25 f :n sanamuodosta voitaisiin päätellä, että elokuvateos on suljettu sopimuslisenssin ulkopuolelle, jos tekijä on kieltänyt lähettämisen. Sivulause viittaa tekijänoikeuslaissa koko päälauseeseen. Tekijänoikeuslain sanamuoto antaa tältä osin väärän kuvan lain sisällöstä.

26 25 (32) 6.2 Bernin sopimuksen määräykset Bernin sopimus ei sisällä määräyksiä sopimuslisenssistä. Sopimuslisenssin sallittavuudesta on oikeuskirjallisuudessa esitetty kahdenlaisia tulkintoja. Sopimuslisenssillä tarkoitetaan tekijänoikeuslaissa säädettyä lupaa hyödyntää teosta tai muuta tekijänoikeuslain mukaista suojakohdetta tekemällä sopimus siitä lukuisia suomalaisia tekijöitä edustavan järjestön kanssa. Teosten käytöstä sopiminen kuuluu normaalin sopimusvapauden piiriin silloin, kun oikeudenhaltijat siirtävät oikeutensa oikeudenhaltijoita edustaville tekijänoikeusjärjestöille sopimuksin ja tekijänoikeusjärjestöt tekevät kollektiivisopimuksia tältä pohjalta. Järjestöihin kuulumattomien osalta sopimuslisenssi on pakkolisenssin kaltainen. Sopimuslisenssi on siten katsottava oikeudenrajoitukseksi. 12 Ahtaan tulkinnan mukaan sopimuslisenssi on käytettävissä vain, jos Bernin konventio sallii teoksen hyväksikäytön säätämisen vapaaksi tai pakkolisenssin. Väljemmän tulkinnan mukaan on tarkasteltava tekijän toisintamisoikeudelle sopimuksessa asetettuja rajoituksia. 13 Kirjallisuudessa on myös katsottu, että sopimuslisenssijärjestelmän tarpeen on oltava vahva ja kiistaton. 14 Bernin sopimuksen 9 (2) artiklan mukaan lainsäädännössä voidaan sallia teosten toisintaminen eräissä erikoistapauksissa edellyttäen, ettei toisintaminen ole ristiriidassa teoksen normaalin käytön kanssa eikä kohtuuttomasti loukkaa tekijän laillisia etuja. Sopimuslisenssin konventionmukaisuutta on käsitelty aiemmin suomalaisessa komiteanmietinnössä 1980:12. Valokopiointia koskevaa sopimuslisenssiä on pidetty mahdollisena seuraavin perustein: 1. kopiointiehdot ovat kohtuulliset tekijöiden kannalta; 2. tekijä voi halutessaan kieltää teoksensa kopioinnin; 12 Katso KM 1990:31, s Haarmann: Tekijänoikeus & lähioikeudet, s Koktvedgaard Levin: Lärobok i immaterialrätt (Stockholm 1997), s. 31.

27 26 (32) 3. järjestön ulkopuolisella tekijällä on oikeus henkilökohtaiseen korvaukseen silloinkin, kun järjestön edustamat tekijät eivät sellaista saa; ja 4. ainoastaan kysymyksen ollessa kopioiden valmistamisesta opetustoiminnassa käytettäväksi käyttäjä voi saattaa kopioinnin ehdot erimielisyyden sattuessa välimiesten ratkaistavaksi. 15 Sopimuslisenssijärjestely olisi vastaavasti mahdollinen arkistoaineiston käytön osalta, jos 1. ehdot ovat kohtuulliset tekijänoikeusjärjestöjen neuvotellessa käytön ehdot ja korvausten määrät markkinatalouden sääntöjen vallitessa, 2. tekijä voisi kieltää yksittäistapauksessa teoksen käytön, 3. järjestön ulkopuolisella olisi oikeus korvaukseen, vaikka järjestön edustamat oikeudenhaltijat eivät korvausta saisikaan, ja 4. säännökseen ei sisältyisi ulkopuolista pakkoratkaisumenettelyä. Aineiston uudelleen esittäminen radiossa tai televisiossa. Painavana perusteena sopimuslisenssille voitaisiin pitää arkistomateriaalin käyttämisen tosiasiallista estymistä ilman sopimuslisenssijärjestelyjä. Esimerkiksi Yleisradio Oy:lle on asetettu tavoitteeksi saattaa aineisto myös uusien jakeluteiden kautta yleisön saataviin. Aineistossa on kulttuurihistoriallisesti merkittävää materiaalia. Arkistoaineiston käyttö ei ole ristiriidassa aineiston normaalin käytön kanssa eikä se kohtuuttomasti loukkaa oikeudenhaltijan laillisia etuja. Arkistossa oleva aineisto on alunperin tarkoitettu yleisölle esitettäviksi ja eri aineistojen radio- tai televisiokäyttö on monien aineistolajien osalta normaalia. Koska perinteisessä radio- ja televisiotoiminnassa samaa teosta voidaan käyttää vain rajoitetusti, sopimuslisenssijärjestelmä ei loukkaa kohtuuttomasti tekijän laillisia etua varsinkaan, kun tekijä saa kohtuullisen korvauksen. Välittäminen tietoverkossa. Verkkolevittämisessä aineisto saatetaan yleisön saataviin tietoverkon välityksellä siten, että yleisö voi milloin tahansa mistä tahansa hankkia teok-

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:10 Asia Hakija Tekijänoikeuskorvaukset Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto Annettu 22.5.1991 Tiivistelmä Yleisradiolähetykseen sisältyvän teoksen tai esittävän

Lisätiedot

Vanhat sanomalehdet ja tekijänoikeus Satu Kangas

Vanhat sanomalehdet ja tekijänoikeus Satu Kangas Vanhat sanomalehdet ja tekijänoikeus Satu Kangas 29.9.2016 Lähtötilanne: mission impossible Tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa saa käyttää, jos sopii käytöstä aineiston kaikkien oikeudenhaltijoiden kanssa

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5 Asia Hakija Valokuvan tekijänoikeuden jakaminen V Annettu 8.3.2016 Tiivistelmä Valokuvaan liittyvät taloudelliset oikeudet olivat sopimuksin kokonaan tai osittain

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 Asia Hakija Kuvasitaatti A Annettu 17.6.1991 Tiivistelmä Tietokoneella luotuun ja sillä käytettävään "hyperromaaniin" ei saanut ottaa kuvamateriaalia tekijänoikeuslain

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19 Asia Hakija Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut H.T. Annettu 01.12.2003 LAUSUNTOPYYNTÖ H.T. (jäljempänä hakija) on 03.06.2003 saapuneella kirjeellään

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2008/0157(COD) 5.11.2008 LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS B

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS B MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS B (sopimus nro ) (säveltäjä), (sanoittaja), (sovittaja), (kääntäjä), jota/joita jäljempänä kutsutaan Tekijäksi tai tekstiyhteyden niin vaatiessa Säveltäjäksi, Sanoittajaksi, Sovittajaksi

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA

Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUKAISET OIKEUDET AV-TEOKSEEN Tekijänoikeuslain esimerkkiluettelossa ja poikkeussäännöksissä puhutaan elokuvateoksesta,

Lisätiedot

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto 24.9.2010 Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO 1 Tekijänoikeus syntyy henkilölle siirtyy kustantajalle vain sopimuksella

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 Asia Hakija Kappaleen valmistaminen, tietokanta Kuluttajatutkimuskeskus Annettu 11.12.1991 Tiivistelmä Aineiston tallentaminen tietokantaan oli kappaleen valmistamista

Lisätiedot

Valokopiointija digiluvat

Valokopiointija digiluvat Valokopiointija digiluvat Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: digilupa, valokopiointi, digitaalisten aineistojen kopiointi, Kopioston luvat, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet,

Lisätiedot

Tekijänoikeudet opetustoimessa

Tekijänoikeudet opetustoimessa Tekijänoikeudet opetustoimessa Leena Hiltunen Teos ja tekijän oikeus siihen 1.1.2006 alkaen uudistuksia vuoden 1961 tekijänoikeuslakiin (osa uudistuksista voimaan 1.1.2007); TekijäL 1 : Sillä, joka on

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. helmikuuta 2017 (OR. en) 10121/96 ADD 1 DCL 1 PI 52 CULT 82 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: 10121/96 CONFIDENTIEL Päivämäärä: 8. lokakuuta 1996 Muuttunut

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä Tekijänoikeus opetuksessa Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä 23.11.2016 Tekijänoikeuden perusteet Syntyy, kun ihminen itsenäisillä luovilla valinnoillaan saa aikaan jotain ilmaisumuodoltaan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1993:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1993:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1993:10 Asia Hakija Elokuva A Annettu 17.5.1993 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto tekijänoikeudesta kahteen elokuvateokseen, tekijänoikeuden siirtymisestä ja tekijänoikeuden

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A (sopimus nro ) (säveltäjä), (sanoittaja), (sovittaja), (kääntäjä), jota/joita jäljempänä kutsutaan Tekijäksi tai tekstiyhteyden niin vaatiessa Säveltäjäksi, Sanoittajaksi, Sovittajaksi

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9. Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:9 Asia Hakija Muunnelma / vapaa muuttaminen, moraaliset oikeudet, käsikirjoitus A Annettu 9.5.1994 Tiivistelmä Televisiosarjan ohjaaja oli tehnyt alkuperäisen käsikirjoituksen

Lisätiedot

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13 Asia Hakija Teostaso, selittävä piirustus, tekijäolettama H:n käräjäoikeus Annettu 8.6.1994 Tiivistelmä Muurausalan oppikirjassa olleet selittävät piirustukset eivät

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3 Asia Hakija Teostaso, luettelosuoja A Annettu 11.2.1994 Tiivistelmä Yrityksen tuotteista tekijänoikeussuojaa saivat ainoastaan etiketti ja piirustukset. Ruokareseptit

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas 8.11.2016 Tekijänoikeudet Oikeus valmistaa kappaleita teoksesta Oikeus saattaa teos yleisön saataviin Tekijän isyysoikeus nimen mainitseminen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 821. Laki. tekijänoikeuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 821. Laki. tekijänoikeuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2005 N:o 821 824 SISÄLLYS N:o Sivu 821 Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta... 4057 822 Laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta... 4076

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Sähköposti:

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Sähköposti: Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Sähköposti: SiV@eduskunta.fi HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TEKIJÄNOIKEUDEN YHTEISHALLINNOINNISTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE 119/2016 VP) Suomen

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15 Asia Hakija Nimipäiväluettelon suoja Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Annettu 30.11.2005 LAUSUNTOPYYNTÖ Rikoskomisario A Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen

Lisätiedot

Luento 8. Tekijänoikeudet verkkoyhteiskunnassa. P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Hannu Nieminen Syksy 2007

Luento 8. Tekijänoikeudet verkkoyhteiskunnassa. P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Hannu Nieminen Syksy 2007 Luento 8. Tekijänoikeudet verkkoyhteiskunnassa P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Hannu Nieminen Syksy 2007 Rakenne: 1. Tekijänoikeuden syntyhistoria 2. Tekijänoikeus ja sen sisältö 3. Tekijänoikeuden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus yhteishallinnointidirektiivistä OKM

Keskustelutilaisuus yhteishallinnointidirektiivistä OKM Keskustelutilaisuus yhteishallinnointidirektiivistä OKM 10.10.2014 Musiikkiteosten verkko-oikeuksia koskevan riidanratkaisujärjestelmän kehittämistarpeet Martti Kivistö Teosto ry Kysymykset Mitä direktiivi

Lisätiedot

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali Operight-tietoisku Luentorunko Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeus on luovuuden ja investointien suojaa. Tekijänoikeuslain tarkoituksena on tasapainoilla tekijän oikeuksien

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1 TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA Annukka Havas 12.05.2011 1 HAASTEITA JA RAJAPINTOJA -AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIETOVERKOT -SOSIAALINEN MEDIA: YHTEISÖPALVELUT, BLOGIT, KUVIEN JA VIDEOIDEN JAKOPALVELUT -KUKA

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

Oppimateriaalissa oli siteerattu sanoituksia tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti.

Oppimateriaalissa oli siteerattu sanoituksia tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti. LAUSUNTO 1998:17 A: 10.11.1998 Oppimateriaalissa oli siteerattu sanoituksia tekijänoikeuslain 22 :n mukaisesti. Selostus asiasta X on 24.4.1998 saapuneella kirjelmällä pyytänyt tekijänoikeusneuvoston lausuntoa

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17. Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17. Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17 Asia Hakija Teostaso A Annettu 28.9.1994 Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa. SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Luento 7. Tekijänoikeudet verkkoyhteiskunnassa. P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Syksy 2008 Hannu Nieminen

Luento 7. Tekijänoikeudet verkkoyhteiskunnassa. P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Syksy 2008 Hannu Nieminen Luento 7. Tekijänoikeudet verkkoyhteiskunnassa P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Syksy 2008 Hannu Nieminen 25.11.2008 Rakenne: 1. Tekijänoikeuden idea ja syntyhistoria 2. Tekijänoikeus ja

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0279(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON. LAUSUNTO nro 04/2007

EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON. LAUSUNTO nro 04/2007 EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTON LAUSUNTO nro 04/2007 komission asetuksesta, jolla muutetaan komission asetusta (EY) N:o 1702/2003 ilmaalusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus-

Lisätiedot

Tekijänoikeuslaki /404

Tekijänoikeuslaki /404 Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2008/0157(COD) 13.11.2008 TARKISTUKSET 3-28 Lausuntoluonnos Emmanouil Angelakas (PE415.148v02-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot

Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Kirsi Salmela, Kopiosto ry

Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Kirsi Salmela, Kopiosto ry Tekijänoikeus ja opetus opettajan kolme roolia Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 7.12.2016 Kirsi Salmela, Kopiosto ry Opettajan kolme roolia Opettaja oikeat käytänteet ja tekijänoikeuden peruskäsitteet

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Pidämme tärkeänä, että kirjallisuuden ja kulttuurin saavutettavuutta näkövammaisille ja muille lukemisesteisille edistetään.

Pidämme tärkeänä, että kirjallisuuden ja kulttuurin saavutettavuutta näkövammaisille ja muille lukemisesteisille edistetään. 1 Lausunto Eduskunnan sivistysvaliokunnalle SiV@eduskunta.fi Asia: Sanaston lausunto valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle (teosten saatavuuden parantaminen näkövammaisten ja lukemisesteisten hyväksi)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 24.2.2005 PE 355.443v01-00 TARKISTUKSET 1-8 Lausuntoluonnos (PE 353.313v01-00) Jacques Toubon Ehdotus neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

Linnala Setlementti ry (Linnala)

Linnala Setlementti ry (Linnala) 1 SOPIMUS HENKILÖSTÖPALVELUN MYYNNISTÄ 1. Sopijapuolet Savonlinnan kaupunki (kaupunki) yhteys/vastuuhenkilö Linnala Setlementti ry (Linnala) 2. Sopimuksen tarkoitus Tässä sopimuksessa määritellään sopijapuolten

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:13. Tiivistelmä Tatin muotoa jäljittelevä jakkara oli tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettu teos.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:13. Tiivistelmä Tatin muotoa jäljittelevä jakkara oli tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettu teos. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:13 Asia Hakija Tekijänoikeus jakkaraan A Annettu 7.9.2010 Tiivistelmä Tatin muotoa jäljittelevä jakkara oli tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettu teos. LAUSUNTOPYYNTÖ

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Lausuntopyynnössä pyydetään tekijänoikeusneuvoston kannanottoa seuraaviin opetusmateriaalin valmistamista ja käyttöä koskeviin seikkoihin.

Lausuntopyynnössä pyydetään tekijänoikeusneuvoston kannanottoa seuraaviin opetusmateriaalin valmistamista ja käyttöä koskeviin seikkoihin. LAUSUNTO 1998:20 A: 8.12.1998 Selostus asiasta A ja B Turun yliopiston psykologian laitokselta ovat 6.8.1998 päivätyllä kirjelmällään pyytäneet tekijänoikeusneuvoston lausuntoa Psykonet - verkkoyliopiston

Lisätiedot

Tekijänoikeudet verkossa

Tekijänoikeudet verkossa Tekijänoikeudet verkossa Janne Murto Rehtori, Pop & Jazz Konservatorio Puheenjohtaja, Suomen konservatorioliitto SML:n ja Konservatorioliiton syyspäivät Kokkolassa 16.-17.11.2016 Aiheet Tekijänoikeuden

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2017:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2017:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2017:1 Asia Hakija Tekijänoikeuslain mukainen elokuvateos T Annettu 7.2.2017 Tiivistelmä Lausuntopyynnössä tarkoitetut kaksi verkkovideota olivat tekijänoikeuslain 21 3 momentin

Lisätiedot

ACT Law Office Oy TEKIJÄNOIKEUS LIITTYY. tiedon muokkaukseen tiedonvälitykseen tiedon käyttöön tiedon arkistointiin tietoverkkoihin

ACT Law Office Oy TEKIJÄNOIKEUS LIITTYY. tiedon muokkaukseen tiedonvälitykseen tiedon käyttöön tiedon arkistointiin tietoverkkoihin TEKIJÄNOIKEUKSISTA ACT Law Office Oy 1 TEKIJÄNOIKEUS LIITTYY tiedon hankintaan tiedon muokkaukseen tiedonvälitykseen tiedon käyttöön tiedon arkistointiin tietoverkkoihin A 2 IMMATERIAALIOIKEUS tekijänoikeus

Lisätiedot

ADENSY OY:N KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

ADENSY OY:N KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS ADENSY OY:N KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS 1) SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT Tämä sopimus sisältää Adensy Oy:n tuottaman ohjelmiston käytön ehdot asiakkaan ja Adensyn välillä. Adensy on kehittänyt ohjelman ja omistaa

Lisätiedot

Kuinka hankkia. valokuvataidetta. Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän. Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo

Kuinka hankkia. valokuvataidetta. Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän. Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo Kuinka hankkia Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän valokuvataidetta Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo Hertta Kiiski: Present (Thank you Helvi Ahonen), 2014 Tässä esityksessä käsiteltäviä

Lisätiedot

Tekijänoikeudet Ympäristöteknologia T571SA

Tekijänoikeudet Ympäristöteknologia T571SA Hans Laihia OPINTOJAKSON NIMI Tekijänoikeudet Ympäristöteknologia T571SA 1.3.2012 1 Miia Liukkonen Tekijänoikeudet Mitä tarkoitta tekijänoikeus ja ( Tämän yhteydessä) termit tekijä ja teos? Tekijänoikeus

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:18

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:18 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:18 Asia Hakija Tekijänoikeussuoja kirjalliseen materiaaliin Ilomantsin kirjasto Annettu 14.12.2010 Tiivistelmä Viime vuosisadan alkupuolella lehdeksi koottujen, käsin

Lisätiedot

EU:n komission ns. VIP-ehdotukset (Marrakeshin sopimuksen voimaansaattaminen) Kuulemis- ja keskustelutilaisuus

EU:n komission ns. VIP-ehdotukset (Marrakeshin sopimuksen voimaansaattaminen) Kuulemis- ja keskustelutilaisuus EU:n komission ns. VIP-ehdotukset (Marrakeshin sopimuksen voimaansaattaminen) Kuulemis- ja keskustelutilaisuus 11.10.2016 Ehdotukset Marrakeshin sopimuksen voimaansaattamiseksi Komissio ehdottaa sekä direktiiviä

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 11. maaliskuuta 2003 PE 323.132/2-8 TARKISTUKSET 2-8 Lausuntoluonnos (PE 323.132) Alexander Radwan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

DJ-LISENSSI. 1. Määritelmät

DJ-LISENSSI. 1. Määritelmät DJ-LISENSSI Tällä luvalla Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry (jäljempänä Teosto) myöntää asiakkaalle oikeuden tallentaa kulloinkin edustamiensa oikeudenhaltijoiden teoksia käytettäväksi DJtoiminnassa

Lisätiedot

U 61/2016 vp. Helsingissä 24 päivänä marraskuuta Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

U 61/2016 vp. Helsingissä 24 päivänä marraskuuta Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1989:11. Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto sävellyksiin liitettyjen runojen tekijänoikeudellisesta

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1989:11. Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto sävellyksiin liitettyjen runojen tekijänoikeudellisesta TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1989:11 Asia Hakija Sävellys A Annettu 4.10.1989 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto sävellyksiin liitettyjen runojen tekijänoikeudellisesta asemasta. SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Sopimuskäytännöt, suuntaviivoja kuva-arkistojen sopimuksiin

Sopimuskäytännöt, suuntaviivoja kuva-arkistojen sopimuksiin Sopimuskäytännöt, suuntaviivoja kuva-arkistojen sopimuksiin Valokuvien käytön juridisia reunaehtoja: Perstuslaki: Sananvapaus 12 (on sekä tiedon levittäjän että vastaanottajan oikeus), Julkisuusperiate

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Lausunto viestintämarkkinalain siirtovelvoitesäännöksestä

Lausunto viestintämarkkinalain siirtovelvoitesäännöksestä Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL 31 00230 Valtioneuvosto cc: kirsi.miettinen@mintc.fi Helsinki 13.6.2007 Lausunto viestintämarkkinalain siirtovelvoitesäännöksestä Viestinnän Keskusliitto ry

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,

Lisätiedot

HE 159/2008 vp. tekijänkorvauksista olisi suoritettava arvonlisäveroa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 alusta.

HE 159/2008 vp. tekijänkorvauksista olisi suoritettava arvonlisäveroa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 alusta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 45 ja 85 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön oikeuden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

HE 126/2006 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2007 alusta. 1 Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 126/2006 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2007 alusta. 1 Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 126/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että tekijänoikeuslakia muutetaan siten, että tekijöiden oikeus korvaukseen teosten kappaleiden

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2016/0070(COD) 24.1.2017 LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS Julkisessa oppilaitoksessa laadittu ja tutkintotodistuksen saamiseen johtanut opinnäytetyö

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli')

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli') SOPIMUS VUOKRASOPIMUKSEN SIIRROSTA 1. SOPIJAPUOLET 1.1. Turun Teknologiakiinteistöt Oy (Y-tunnus: 2349955-3) Tykistökatu 6 B, Biocity 20520 Turku (jäljempänä 'Teknologiakiinteistöt') 1.2. Turun Yliopisto

Lisätiedot