RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄ- RISTÖN INVENTOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄ- RISTÖN INVENTOINTI"

Transkriptio

1 Tilaaja Pieksämäen kaupunki / Maankäyttö Asiakirja Raportti Päiväys LUONNOS (välivaiheen työraportti liitettäväksi kaavan luonnosvaiheen oheisaineistoon) Hanke, johon työ liittyy Pieksämäen keskusta-alueen strateginen osayleiskaava PIEKSÄMÄKI RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄ- RISTÖN INVENTOINTI

2 PIEKSÄMÄKI RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Revisio 0.2 Pvm 2014/02/19 Tekijä Maija Kovari, Kirsikka Siik Tarkastaja Kirsikka Siik Hyväksyjä Pieksämäen kaupunki / Pekka Häkkinen T F

3 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 1 1. JOHDANTO 1.1 Työn tausta ja tarkoitus Tämä rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden kartoitustyö on tehty Pieksämäen keskustaalueen strategisen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä syksyn ja talven aikana. Työn tarkoituksena on tuoda tietoa alueen kulttuurihistoriasta strategisen kaavan laadinnan taustatiedoksi, täydentää alueella aiemmin maakuntakaavaa ja uusimpia asemakaavoja varten tehtyjä inventointeja uusilla kohdeinventoinneilla ja mahdollistaa siten kulttuurihistorian huomioiminen alueen tulevassa tarkemmassa suunnittelussa ja kehitystyössä. Kuva 1. Pieksämäen sijainti suhteessa muihin kaupunkeihin. 1.2 Tarkastelualueen kuvaus ja työn laajuus Pieksämäki on noin asukkaan kaupunki Itä-Suomessa. Kaupungin kokonaispinta-ala on km², josta vesialuetta on noin 266 km². Nykyinen Pieksämäen kaupunki on muodostunut 2006 kuntaliitoksessa, jossa yhteen liittyivät Pieksämäki ja Pieksänmaa. Pieksänmaan kunnaksi olivat puolestaan vuonna 2003 liittyneet Pieksämäen maalaiskunta, Virtasalmi ja Jäppilä. 1 Tämän työn tarkastelualueena on Pieksämäen keskusta-alueen strategisen osayleiskaavan kaava-alue, joka käsittää Pieksämäen keskustan ja Naarajärven (entisen maalaiskunnan keskustaajama) asemakaavoitetut taajama-alueet potentiaalisine laajentumisalueineen. Tarkastelualueen pinta-ala on n ha. Alue sijaitsee sekä maan- että rautateiden risteyskohdassa. Rautatien ja rautatieläisten läsnäolo on muodostunut oleelliseksi osaksi Pieksämäen historiaa ja nykypäivää. Koska sekä kaupungin ydinkeskusta että pääosa tärkeimmistä asuinalueista sijoittuvat järvien rannoille, voidaan toisena kaupungin erityspiirteenä pitää järvien ja järvimaiseman voimakasta läsnäoloa rakennetussa taajamassa ja asuinympäristössä. 1 Kuntamuutokset. Väestörekisterikeskuksen www-sivusto. <http://www.vrk.fi/default.aspx?id=97>

4 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 2 Pieksämäen elinkeinoelämää hallitsevat kauppa ja muut palveluelinkeinot. Teollisuudesta saa elantonsa vajaa kolmannes pieksämäkeläisistä. Metalliteollisuus ja mekaaninen puunjalostus sekä hyvinvointipalvelut ovat johtavia aloja. Kuva 2. Tarkastelualueen rajaus kartalla. Strategisen kaavan tarkastelualueelta on yhteistyössä tilaajan kanssa tarkemmin inventoitavaksi valittu 3 aluekohdetta ja 17 rakennuskohdetta, joista raportissa esitetään kohdekohtaisesti tarkemmat kuvaukset ja arvotus. Kohteiden valinta- ja arvotusperiaatteet kuvataan tarkemmin tuonnempana raportissa. Kaupungin myöhempää kaavoitustyötä helpottamaan on raporttiin koottu edellä mainittujen uusien kohteiden lisäksi myös vastaavat tiedot tarkastelualueella sijaitsevista aiemmin inventoiduista kohteista. 1.3 Työn toteutus Työn on toteuttanut Pieksämäen kaupungin toimeksiannosta Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet arkkitehti SAFA Kirsikka Siik ja arkkitehtiylioppilas Maija Kovari. Tilaajan puolesta työn ohjaajana ja yhteyshenkilönä on toiminut kaavoituspäällikkö Pekka Häkkinen. Työ pohjautuu eri aikojen historiallisten ja suunnitelmakarttojen, kirjallisuudesta saatujen tietojen sekä maastokäynneillä kerättyjen havaintotietojen rinnastamiseen ja vertailuun. Lisäksi lähtötietoina on käytetty kaava-aineistoja sekä aiemmin tehtyjä selvityksiä rakennuskannasta. Käytössä olleet lähtötiedot on listattu tarkemmin raportin lopussa olevassa lähdeluettelossa.

5 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 3 Työn vuorovaikutus ja mahdollinen inventointityöhön liittyvä tiedotus tapahtuu kaavatyön yhteydessä, sillä työ etenee strategisen osayleiskaavan luonnosvaiheen valmistelun kanssa samanaikaisesti. Tilaajaan ja viranomaisiin pidetään yhteyttä työpalavereissa, ohjausryhmän kokouksissa ja kaavaprosessiin kuuluvissa viranomaisneuvotteluissa. Alueen asukkaiden, poliittisten päätöksentekijöiden, järjestöjen, yrittäjien yms. toimijoiden edustajille on pidetty keväällä 2013 strategisen kaavan laadintaan liittyen hanketta valmisteleva sidosryhmätyöpaja. Työ aloitettiin yleispiirteisellä tutustumisella tutkimusalueeseen ja sen ominaispiirteisiin kaavatyön yhteydessä maastokäynneillä. Alueeseen ja sen taustoihin tutustumista syvennettiin alueen historiasta kertovan kirjallisuuden ja alueen lähtötietoaineistoihin tutustumisen kautta. Kaupungin rakennusvalvonnasta saatujen rakennusten rakennusvuositiedot vietiin kartalle ja sen jälkeen suoritettiin iällisesti yhtenäisinä hahmottuvien alueiden laadun ja säilyneisyyden arviointi silmämääräisesti maastossa inventoinnin mahdollisten aluekohteiden valintaa silmälläpitäen. Kaupungin rakennuskannan ikäjakauma arvioitiin muutoinkin edellisten tietojen pohjalta ja vanhimmiksi todetut (tässä 1920-luvulla tai sitä ennen rakennetut) rakennukset, jotka eivät ennestään kuuluneet RKY- tms. merkittäviksi luokiteltujen tai muutoin aiemmin inventoitujen kohteiden joukkoon, poimittiin niin ikään tarkemman inventointikohdevalinta-arvioinnin kohdelistalle. Uudemmasta rakennuskannasta potentiaalisiin tarkemmin tutkittaviin kohteisiin valittiin kohdealueen julkiset tai muutoin maamerkkiluonteiset rakennukset. Edellä mainitulla tavalla esivalitut kohteet kierrettiin maastossa alustavasti silmämääräisesti arvioiden. Maastokäynnillä suoritetun alustavan silmämääräisen arvioinnin (mm. kohteiden säilyneisyys) sekä tilaaja- ja viranomaistahojen haastattelujen perusteella tehtiin yhteistyössä tilajana kanssa tarkemmin inventoitavien kohteiden valinta. Selvityksessä keskitytään viranomaisten strategisen yleiskaavan laatimisen yhteydessä pidetyissä viranomaistapaamisissa ilmaiseman toiveen mukaisesti moderniin rakennuskantaan, jollaiseksi tässä on tulkittu 1950-luvulla ja sen jälkeen aina 2000-luvulle saakka rakentuneet kohteet ja alueet. Yksittäiset asuinrakennuskohteet on rajattu työn ulkopuolelle. Rakennuksia ja alueita on työssä arvioitu osana maisemaa, johon ne sijoittuvat. Inventointitarpeen käynnistäneen kaavatason (strateginen yleiskaava) yleispiirteisyydestä johtuen tarkastelu ei käsitä rakennusten sisätilojen inventointia tai selvitetä tai kuvata yksityiskohtaisemmin yksittäisten kohteiden rakennushistoriaa ja vaiheita. Tällaiset tarkemmat selvitykset suositellaan tehtäväksi muutos- tai purku-paineiden alle oleville kohteille asemakaavoituksen yhteydessä.

6 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 4 2. PIEKSÄMÄEN 2 HISTORIA JA ALUEIDEN RAKENTUMINEN 2.1 Alueen kehitys 1600-luvulle Tarkastelualueella tiedetään olleen asutusta jo esihistoriallisella ajalla. 3 Paremmin tunnetaan kuitenkin historia 1500-luvulta alkaen, jolloin pysyvä asutus oli jo vakiintunut seudulle. Pieksämäen harjulla, Pieksäjärven lounaispuolella, sijaitsi 1560-luvulla 16 taloa. 4 Alueen väkiluvun ja vaurauden kasvu loi perustan seurakunnan perustamiselle osana Viipurin piispan seurakuntatyön tehostamista alueella. 5 Tuolloin talot kuuluivat Visulahden hallintopitäjään, mutta jo seuraavalla vuosikymmenellä perustettiin Pieksämäen kirkkopitäjä. 6 Hallinnollisesti Pieksämäki syntyi osasta Juvan ja osasta Visulahden veroalueita, ja molempien alueiden talonpojista osa määrättiin nyt verolle uuteen pitäjään. Näihin aikoihin alueen väkiluku oli reilut 2000 henkeä. Asuminen hajaantui väljällä seudulla muodostaen vain muutamia pieniä keskittymiä koko seudun asukastiheyden ollessa alle yksi henkilöä neliökilometrillä. Kunnan vanhin ja vaurain alue olisi ollut Haukivuoressa, joka kuitenkin sijaitsi liiaksi uuden alueen eteläisellä reunalla toimiakseen uuden seurakunnan kirkonkylänä. Keskus sijoitettiin tästä syystä Pieksäjärven rannalle. 7 Ensimmäinen pyhättö uuteen seurakuntaan rakennettiin ilmeisesti heti kirkkopitäjän itsenäistyessä Rakennus oli oletettavasti vaatimaton, ns. kirkkopirtti, jossa voitiin suorittaa ehtoollisen jakaminen ja jumalanpalvelukset valmistui ensimmäinen varsinainen kirkkorakennus, jota voidaan olettaa kunnostetun ja käytetyn aina uuden nykyisen kirkon rakentamiseen ja käyttöönottoon vuonna 1753 saakka luvulla maata oli väkilukuun nähden runsaasti ja asukkaiden oli mahdollista vallata sitä omaan viljelykäyttöön. Maaomistusten rajat olivat epätarkkoja tai vaikeatulkintaisia. Kiinteää omaisuutta oli ihmisillä vähän. Alueen talous perustui kaskiviljelyyn, kalastukseen ja metsästykseen. Yleisimmät viljellyt viljat olivat ruis, ohra ja kaura. Viljelys oli vielä sen verran alkeellista, että esimerkiksi halla saattoi johtaa katovuoteen ja sitä kautta nälänhätään, joka puolestaan altisti taudeille. Vähäistä karjataloutta harjoitettiin myös muiden elinkeinojen rinnalla. 9 Kaupankäynti oli kiellettyä elintarvikekauppaa lukuun ottamatta. Kauppaa käytiin sitä varten olevissa kaupungeissa, joihin alueen asukkaat matkustivat myymään tuotteitaan ja ostamaan puolestaan muun muassa viipurilaisten kauppiaiden myymiä kankaita ja muita arjen tarvikkeita. Kaupungeissa käytävän kaupan lisäksi markkinoita järjestettiin tietyissä keskuksissa. Kulkureitteinä luvulla ovat olleet huonokuntoisten teiden rinnalla vesitiet. Yhteys Pieksämäeltä Viipuriin oli talvella jäätä pitkin sen ajan oloissa lyhyt: 11 päivää Pieksämäen nimen taustasta on monia tulkintoja ja tarinoita saksankielestä nousevasta väännöksestä luonnonolosuhteisiin. Yleisin tulkinta on järven pieksämisestä mahdollisesti johtuva, vanhoissa kartoissa esiintyvä Pieksämä, joka on myöhemmin muokkaantunut Pieksämäeksi. Vastaavia nimenmuodostumisprosesseja on myös muualla Suomessa, kuten Hakkaama, Kääntämä, Juoksema. Myös mäki-liite on lisätty moniin vastaavan tyyppisiin kaupunginnimiin kuten Kärsämä ja Elimä, jotka ovat muuttuneet muotoihin Kärsämäki ja Elimäki. (Lähde:???); Kuopion lääninkartalla 1700-luvulta paikkakunnan nimi on kirjoitettu muodossa Pieximäki. (lähde: 3 mm. Museoviraston kulttuuriympäristö-rekisteriportaali, muinaisjäännösrekisteri Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia: Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. osat ; Pieksämäen kirkkopitäjä itsenäistyi vuonna Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia: Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. osat Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia: Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. osat Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia: Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. osat Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia: Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. osat

7 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI luvut: maanviljelyksen, koulutoimen ja varhaisen teollisuuden kehitystä Maanviljely säilyi alueen pääelinkeinona 1700-luvun alkupuolelle. Viljely oli edelleen suurimmaksi osaksi kaskeamiseen perustuvaa. Ilman kaskeamista oli maaperää tuolloin hankala viljellä, sillä se oli kivisenä raskasta työstää raivaamalla viljelykäyttöön. Laajoja viljelymaita ei muutenkaan seudulla ollut mahdollista muodostaa vesialueiden ja kallioiden jakaessa viljelykelpoista seutua pieniin osiin. Näin ollen myöskään isoja kyliä ei muodostunut alueelle, vaan asutus jakaantui tasaisesti kylien ollessa vain 3-4 talon kokoisia. 11 Alueen hallinnolliset osat ovat vaihdelleet verotuksellisista syistä. Kyläkuntajako vakiintui vasta 1700-luvulla. Kunnan talous ja väkiluku alkoivat kasvaa isovihan päätyttyä 1721 ja kunnan jälleenrakennus alkoi. Noin 10 vuodessa isovihan päättymisestä välillä autioituneet tilat oli jälleen asutettu. Väkiluku oli vuonna 1750 noin 5000 henkeä, josta se 100 vuodessa edelleen kaksinkertaistui Kirkon kansanopetuksesta koululaitokseksi Kirkollinen kansanopetus oli alkanut 1600-luvulla ja jatkui 1700-luvun alussa entisin muodoin: suullisena opetuksena joko kotona tai pappilassa sekä opitun kuulusteluna kirkon puolesta. Opetus perustui rangaistuksiin ja pakottamiseen, kuulustelussa epäonnistuminen saattoi johtaa jalkapuuhun sekä lapsen että vanhemmat. Maata viljelevä väki protestoi koulutuspyrkimyksiä vastaan pitkään. Koettiin, ettei koulussa saatuja oppeja voitu hyödyntää arjen käytännön töissä, joista koulu päinvastoin oppilaitaan vain vieroitti. Vuonna 1757 koululaitos eteni erillisen opettajan palkkaamiseen sekä järjestelmään, jossa kutakin oppilasta opetettiin hänen oman oppimistahtinsa määräämä aika. Oppilaat olivat noin vuotiaita ja opettajan palkka urakkaluontoinen. Koululaitos kehittyi tästä lähtien alueella yrityksen ja erehdyksen kautta kohti vakaampia instituutioita Yhteydet Pieksämäeltä markkinapaikoille ja kaupunkeihin Uudenkaupungin ja Turun rauhantekojen seurauksena vanhat markkinapaikat Viipuri, Savonlinna ja Hamina saivat väistyä Loviisan, Kokkolan ja Oulun tieltä. Myös Pietarin merkitys alkoi kasvaa. Tiet olivat edelleen huonokuntoisia, matkaa markkinoille tehtiin kärryjä useammin reellä. Kyläläiset tiesivät omat reittinsä eikä kiirettä matkanteossa ollut, joten paikallisilla ei esivallan kehotuksista huolimatta ollut motivaatiota kehittää kunnollista tieverkostoa vesireittien rinnalle. Seudun ollessa soista ja vesistöistä olisi kesälläkin ajokuntoisten teiden rakentaminen ollut lukulaisilla menetelmillä haasteellista Kirkonkylän ja liike-elämän kehitys Vuonna 1753 vihittiin käyttöön uusi kirkko. Kirkko oli rakennettu vanhan ja huonokuntoisen tilalle sekä palkka- että talkootöinä, joista jälkimmäinen velvoitti paitsi työhön, myös materiaalien toimittamiseen. Merkittävä asuinrakentaminen kirkon ympärille - jonka sijainti puolestaan oli aikanaan päätetty pitäjän keskelle - alkoi 1800-luvun lopulla kirkon ja kunnallishallinnon erottamisen jälkeen. Maakaupan ja elinkeinojen vapautumisen myötä mahdollistui kirkonkylien kehittyminen taajamiksi. 15 Myös Pieksämäellä kirkon ympärille kehittyi siis kirkonkylän keskus, joka säilyi paikallaan aina 1920-luvulle saakka. Tärkeimmät rakennukset - kirkko, pappila ja koulu sijaitsivat maisemaa 11 Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia: Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. osat Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia: Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. osat Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia: Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. osat Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia: Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. osat Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia: Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. osat

8 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 6 hallitsevalla avaralla peltoharjanteella. 16 Harjanteen alle teiden risteykseen, ns. Tienristin alueelle keskittyi 1860-luvulta ja kaupan vapauttamisesta lähtien myös alueen liike-elämä. Ensimmäinen sekatavarakauppa perustettiin 1870-luvun alussa. Tähän asti tuotteita kuten sokeria, kahvia ja tupakkaa oli myyty maatilojen yhteydessä olevista pienistä sivuhuoneista. Kaikki kauppatavara tuotiin Viipurista ja Pietarista Aateliston merkitys alueen kehittäjänä Aateliston osuus alueen asukkaista oli pieni. Aatelistoa oli vuonna 1850 väestöstä vain n. 0,5% koostuen vähälukuisesta virkamiehistöstä, papistosta ja sotilasvirkatalojen eli puustellien haltijoista. Sotilasvirkamiehet, joita on aina sijoittunut Ruotsin ja Venäjän valtataisteluille keskeiselle seuduille, toimivat merkittävässä asemassa tuoden alueelle vaikutteita mm. rakennus- ja viljelytavoista sekä perustaen mm. tehtaita. Alueen kehityksen kannalta merkittävistä sotilasvirkamiehistä voidaan mainita esimerkkinä voidaan mainita majuri Gabriel Molanderin poika Kapteeni Johan Fredrik Molander, joka perusti alueen teollisen kehittymisen ja työllisyyden kannalta merkittäväksi muodostuneen (tämän työn tarkastelualueen ulkopuolella pohjoisessa sijaitsevan) Haapakosken ruukin 18. Sama mies viljeli myöhemmin Mäenpään tilaa 19 ja oli muutoinkin kunnassa merkittävä henkilö Teollisuuden synty Raudan käsittelyn taito on ollut alueella perinteinen käsityöelinkeino. Alueen järvissä ja soissa on paljon rautamalmia, jonka teollinen käyttö aloitettiin 1840-luvun alussa mm. edellä mainitussa Haapakosken ruukissa. Haapakosken tehdas säilyi alueella ainoana suurempana teollisuuden työllistäjänä 1800-luvun. Paikallisiin tarpeisiin oli alueella kuitenkin rautasulattamo jo 1700-luvun loppupuolella. Muista ensimmäisistä teollisuuslaitoksista mainittakoon esimerkiksi Porsakosken sahamylly. Haapakosken ruukkia lukuun ottamatta oli teollisuuden taloudellinen merkitys alueella kuitenkin verraten pieni. Tehdastoiminnan laajenemista varten tarvittavan pääoman puute ja elinkeinoelämän säätely rajoittivat teollisuuden kehitystä, mutta yhtä kaikki varhainenkin teollistuminen tarjosi työmahdollisuuksia paikallisille ja vilkastutti seudun elinkeinoelämää Maanomistuksen muutokset ja maatalouden kehitys 1800-luvulla Maanviljelyn alalla suuri muutos oli maan jakaminen yksityisomistukseen - isojako. Vapaa hyödyntäminen oli taannut kaskeamisen mahdollisuudet helpommin kuin pirstoutunut yksityisomistus. Maanomistuksen jakaminen johti myös uuteen sosiaalisen luokkaan, jolla maata ei olut, ja heidän tilanteensa vaikeutui. Maatalouden muutoksissa merkittävä tekijä oli Maatalousseuran perustaminen 1800-luvun puolessa välissä sekä seuran tekemä valistus- ja koulutustyö. Pikkuhiljaa kehittyivät meijeriosuuskunnat. Myös metsänhoito alkoi kehittyä luvun lopulla alkoi Suomeen virrata ulkomaista viljaa, joka teki kotimaisesta viljelystä vähemmän kannattavaa. Karjatalouden merkitys kasvoi. Pietarin kasvaminen vahvisti kaupungin merkitystä eteläsavolaisten kauppapaikkana; kaskeamisen väistyttyä pikkuhiljaa karjatalouden tieltä Pietariin myytiin muun muassa maataloustuotteita Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia: Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. osat ks. raportin kohta aiemmin inventoidut kohteet

9 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 7 Kuva 3. Ote pitäjänkartasta1890-luvulta. Kartalta ilmenevät hyvin päätiet ja hiljan valmistunut junarata sekä Pieksämäen asema rautateiden risteyspaikkana. Alueen rakentuneisuus ei runsaiden tekstien vuoksi hahmotu kartalta kovin hyvin, mutta runsas talonimien keskittymä kirkon eteläpuolella osoittaa Tienristin alueen muodostumista alueen keskukseksi. Kartan nimistöstä löytyy huomattava määrä nykyisinkin tunnettuja ja käytössä olevia nimiä luku Sivistyksen, liikenteen ja työväen järjestäytymisen kehitys, osuuskauppa Vuonna 1900 perustettiin alueelle nuorisoseura, joka järjesti perheiltamia, teatteria ja laulua. Kristillissiveellinen isänmaalisuuden henki sekä valistustyö olivat monipuolisen toiminnan ytimessä. Nuorisoseura järjesti myös hiihtokilpailuja ja toimi aloitteentekijänä erilaisten urheiluseurojen perustamiseksi. Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa 1872, ja vaikka sitäkin oli entiseen malliin vastustettu, kasvoi koulua käyvän kansanosan määrä kuitenkin pikkuhiljaa. Piirijakoasetus 1898 velvoitti kunnat jakamaan alueensa kansakoulupiireihin ja vuoteen 1911 mennessä oli silloisen Pieksämäen alueella jo 15 kansakoulua, joiden rinnalla kiertokoulu toimi edelleen aina 1940-luvun alkuun saakka. Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan Ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin Vuonna 1912 erilaisiin työväenyhdistyksiin kuului Pieksämäellä jo 261 henkilöä, joista huomattava osa Savonlinna-Pieksämäki -poikkiradan työllistämiä ratatyöläisiä. Pieksämäen Osuuskauppa perustettiin 1915.

10 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Rata vaikuttaa yhdyskuntarakenteen kehitykseen Vuonna 1889 valmistunut Savon rata sekä 1918 käyttöönotettu poikittaisrata toivat muutoksia alueen painopisteisiin. Radan valmistuminen merkitsi uuden asutuskeskuksen muodostumista aseman seudulle, joka puolestaan lisäsi kauppojen ja käsityöläisten tarvetta siellä. Jo luvulla olikin havaittavissa kaksi keskusta: alkuperäinen kirkon ja Tienristin seutu sekä rautateiden myötä kehittynyt asemanseudun keskus. Kuva 4. Pieksämäen asema vuonna luku oli myös voimakkaan taloudellisen nousun ja väkiluvun kasvun aikaa. Väkiluku kasvoi vuosien välillä noin 800 hengestä n 2400 henkeen. Reilut 20 % koko pitäjän väestä asui kirkonkylän alueella. Väkiluvun kasvaessa myös yhteiskunnan epäkohdat korostuivat ja muodostui tarve järjestelmällistää alueen hallintoa. Alun perin nimellä Pieksämä tunnettu kauppala perustettiin vuonna Kauppalan nimi vakiintui 1948 Pieksämäen kauppalaksi Ensimmäinen asemakaava Eräänä vaikuttimena kauppalan perustamiselle oli siis sekavan asutuskeskuksen muodostuminen radan seudun noustessa toiseksi keskustaksi kirkon seudun rinnalle. Nuoressa kauppalassa oli aiheellista käynnistää keskustan alueiden suunnittelutyö. Perusteellisen kartoitustyön jälkeen aloitettiin alueen asemakaavoittaminen.

11 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 9 Kuva 5. Pieksämän pohjakartta vuodelta Kartta näyttää kaupunkirakenteen tilanteessa, jossa alueen ensimmäinen asemakaava syntyi. Keskuskatu hahmottuu selkeästi pääkatuna ja yhdyskuntarakenteen selkärankana. Urheilukenttä sijaitsee samalla paikalla kuin nykyisinkin. Veturitallit ja ratapihan lukuisat raiteet kertovat rautateiden risteysaseman merkittävästä logistisesta roolista. Ensimmäisen, vuonna 1937 vahvistetun asemakaavan laati Otto-Iivari Meurman. Asemakaavassa kauppala muodostui kirkon ja aseman välille kaupunkirakenteen painopisteen ollessa aseman seudulla. Kirkonkylästä mm. Pappila jäi asemakaavan ulkopuolelle. Kaikkiaan ensimmäisessä asemakaavassa oli 1743 tonttia, joista valtaosa asuintontteja, etenkin omakotitontteja. Vain yksi tontti oli osoitettu kolmikerroksista rakennusta varten. Lisäksi oli reilut 200 viljelystonttia, pääasiassa pappilan pelloille sekä itäisen kauppalan osan pohjoisosaan. Viljelystontit oli tarkoitettu lisätulon lähteeksi asukkaille: pienviljelykseen, puutarhan, ja siipikarjanhoitoon. Viljelystonteillakin säilytettiin kuitenkin mahdollisuutena tonttien otto myöhemmin asuinkäyttöön. Teollisuustontteja osoitettiin kaavassa 36 kappaletta. Ne sijoittuivat Jyväskylän ja Kuopion ratojen varsille siten, että useimmille tonteille oli mahdollista rakentaa pistoraide. Julkisille rakennuksille oli varattu 21 tonttia. Nykyinen Sibeliuspuisto sekä Hiekanpäänniemen ja pappilan rantaalueiden välille sijoittuvat puistoalueet ovat olleet tässä ensimmäisessä asemakaavassa suurimmat merkityt puistoalueet. Kauppalan ensimmäisiin rakennushankkeisiin kuului vuonna 1931 käyttöön otettu kauppatori. Torilla käytiin vilkasta kauppaa etenkin syyskuussa käydyillä eläinmarkkinoilla, joille tuotiin paljon karjaa myyntiin. Eläinten myynti ja varsinainen torikauppakin lopetettiin sotien jälkeen, mutta

12 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 10 kaupankäynti kehittyi muissa muodoissa ja liikkeitä perustettiin vilkkaasti kauppalan ensimmäisinä vuosikymmeninä. Sähkövoima on ollut turvattuna alueella 1930-luvulta asti. Tuotteiden tehdasvalmisteisuuden lisäännyttyä elinkeinot siirtyivät tuotteiden valmistuksesta valmiiden tuotteiden myyntiin ja korjaukseen. Kaupallisen ja yrittäjätoiminnan edellytykset ovat olleet alueen toimivien liikenneyhteyksien vuoksi hyvät luvun alussa kauppalassa toimi 102 erilaista kauppaliikettä yritystoimipaikkojen lukumäärä oli Tilastokeskuksen mukaan yli 1200 kappaletta. Ensimmäisen asemakaavan mukainen katuverkko ja yhdyskuntarakenteen jäsentymisen pääperiaatteet ovat edelleen erittäin hyvin nähtävissä kaupungin toteutuneessa keskustassa. Kuva 6. Karttaotteita ensimmäisestä asemakaavasta vuodelta Sotavuodet Kauppalan ensimmäiset vuosikymmenet tuottivat kehitystä elämän eri aloilla terveydenhoidosta ja hygieniasta sivistykseen ja alueiden kunnossapitoon. Sota-aikana Pieksämäen merkitys oli keskeisen sijainnin ja ratayhteyksien vuoksi merkittävä. Risteysaseman kautta kulki sotavuosina yhteensä kymmeniä tuhansia sotilaita, siviilejä ja siirtolaisia. Talvisodan aikana

13 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 11 Pieksämäeltä käsin ohjattiin koko maan rautatieliikennettä. Naarajärven sotavankileirin kautta puolestaan kulki neljän vuoden aikana noin vankia. 20 Kuva 7. Ote Suomen taloudellisesta kartasta vuodelta Kartalla hahmottuu selvästi rakentamisen keskittyminen Tienristin ja rautatieaseman väliselle alueelle sekä ns. rautatieläisten alueelle Pieksänjärven eteläisen pohjukan länsipuolella Kauppala rakentuu kaupungiksi 50-luvulla rakentaminen vilkastui ja kerrostaloja ilmestyi katukuvaan. Pieksämäki muuttui kaupungiksi luvulla kaupunkiin rakentui mm. VR:n konepaja, Siilin koulu, kaupungin seurakuntatalo, Kauppakadun Säästöpankki sekä - silloin lajissaan suurin aseman uusi ylikulkusilta. 70-luvulla puolestaan rakennettiin mm. Savonsolmu hotelli, Moilasen leipomon uudet tilat sekä uusi kaupungintalo. Pääpiirteissään kunnan elämään vaikuttivat luvuilla vastaavat asiat kuin muuallakin Suomessa. Paikallisina tapahtumina historiankirjoihin ovat jääneet mm. kirkon korjaus, uuden vedenpuhdistamon ottaminen käyttöön sekä uuden keskusliikenneaseman valmistuminen. 90-luvulla keskustelu kuntaliitoksista sai laman myötä uutta tulta. Vuonna 2003 kaupungin naapurikunnat Pieksämäen maalaiskunta, Virtasalmi ja Jäppilä yhtyivät kunnaksi, jonka nimeksi tuli Pieksänmaa. Vain joitakin vuosia myöhemmin vuonna 2006 syntyi Pieksämäen ja Pieksänmaan kuntaliitokselle nykyinen Pieksämäen kaupunki. 20 Lappalainen, Pekka: Pieksämäen seudun historia: Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. osat

14 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 12 Vuonna 2013 Pieksämäki on asukkaan kunta, jonka elinkeinorakenne on muun Suomen tavoin palveluvoittoinen. Palvelualat työllistävät yli kaksi kolmasosaa kaupungin väestöstä, jalostuksen työpaikkojen osuus on 23 prosenttia. Kuva 8. Kulttuurikeskus Poleeni valmistui vuonna 1989, suunnittelijat Arkkitehdit Ky / K.V. Gullichsen - E. Kairamo - T. Vormala. 2.4 Alueella eri vuosilta säilynyt rakennuskanta Tänä päivänä kunnan tiedossa on inventoitavalta alueelta ja sen läheisyydestä noin 9000 rakennuksen sijainti ja näistä noin 6000 rakennuksen rakennusvuosi. Tiedot on tutkimustyön taustaselvityksissä syötetty MapInfo -ohjelmaan, jolla on luotu erilaisia karttoja nykyisen rakennuskannan rakentumisen aikakausista. Näin on saatu tietoa nykyisen kaupungin laajentumisvuosista ja suunnista. Rakennusvuosien perusteella on ollut mahdollista hahmottaa ajallisesti yhtenäisinä toteutuneita alueellisia kokonaisuuksia sekä alueen rakentumisen painopisteitä eri aikakausina. Esimerkiksi keskusta muodostui alkujaan kirkon ympärille, josta rakentamisen painopiste siirtyi sittemmin aseman tuntumaan ja myöhemmin näiden kahden painopisteen väliselle alueelle. Asuinalueet ovat rakentuneet melko selkeästi alue kerrallaan keskustasta laidemmalle edeten sitä mukaa, kun uusia alueita on kaavoitettu asumiselle.

15 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 13 Kuva 9. Kaupungin rakennusrekisterissä olevan rakennuskannan sijoittuminen tarkastelun kohdealueella ja sen ympäristössä vuonna Kuvasta hahmottuvat selvästi nykyinen keskustaajama sekä runsas haja-asutus taajama-alueen ympärillä. väri rakentumisvuodet muut Kuva 10. Keskustan rakennuskanta kausittain. Kuvasta hahmottuu selvästi rakennusajankohdaltaan yhtenäisiä kokonaisuuksia, esim. rautatieaseman itäpuolella sijaitseva Kontiopuiston alue, joka on RKY-kohde.

16 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI KOHTEET KAAVOISSA JA AIEMMISSA SELVITYKSISSÄ 3.1 RKY-kohteet Tarkastelun kohdealueelle eli strategisen osayleiskaavan kaava-alueelle sijoittuu 13 valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltua rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta. Kohteiden nimet ilmenevät seuraavan kohdan 3.2. Maakuntakaava taulukosta. 3.2 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Savon Maakuntakaavan vuonna Tämän selvityksen tarkastelualueella sijaitsevat seuraavan taulukon mukaiset maakuntakaavassa huomioidut valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäväksi luokitellut aiemmin inventoidut alue- ja rakennuskohteet. (Aluekohteet erottuvat listauksessa lihavoituna.) Kohteet on kuvattu tarkemmin kohdekorteilla luvuissa 5.2 Aiemmin inventoidut aluekohteet ja 6.2. Aiemmin inventoidut rakennuskohteet. Taulukossa käytetyt merkinnät: Lyhenteet Teemat V M rky 3 mm 66 RakSuojLaki ValtAsetus sk yk, oyk ak R S K valtakunnallinen maakunnallinen Rakennettu kulttuuriympäristö -julkaisu, kohdenro Maisema-aluetyöryhmän mietintö, kohdenro Rakennussuojelulaki Valtionasetus Kirkkolaki valtakunnallisesti merkittävät rautatieas.-alue seutukaava yleiskaava, osayleiskaava asemakaava Rannat ja vesistöreitit Sotahistoria Kylät

17 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 15 kohdenro Alue / Kohde arvo, lähde, suojelu Teema SR Kauppakatu 1, ent. Raamattutalo M, RakSuojLaki Savontie 22, ent. Hammaslääkärin talo M, sk Seurojentalo M, sk Vanha kaupungintalo M, sk Ratavartijan mökki M, sk Ortodoksinen kirkko M, sk Joroistentie 3, Herttuan talo M, sk Nokkala M, sk S Keskuskatu 7, ent. POK:n talo M, sk Keskuskatu 53, ent. Meriluodon talo M, sk Urheilukentän portti M, sk Keskuskatu 5, ent. Keski-Savon Osuusliike M, sk Kinolinna M, sk Sepposen talo M, sk Ent. KOP:n talo M, sk Keskuskoulu M, sk Kirkkotien asuinalue M, sk SR Siilin mylly ja saha V, rky 58, RakSuojLaki,sk R Bovallius-ammattiopisto M, sk mav Maaseurakunnan kirkko ympäristöineen V, rky 59 K Alueella olevat kohteet: SR Maaseurakunnan kirkko ja kellotapuli V, rky 59, kirkkolaki, sk Iso-Pappila V, rky 59, sk Moision kartano V, rky 59, sk S Rantatie 1, ent. kirkonkylän kansakoulu V, rky 59, sk mav Valtionrautateiden alue V, rky 60, rautatie-as. R Alueella olevat kohteet: Vanha rautatieasema V, rky 60, rautatie-as,sk Sirpalesuoja V, rky 60, rautatie-as,sk S Veturitalli, Pieksämäen V, rky 60, rautatie-as,sk asemapäällikön asuintalo V, rky 60, rautatie-as. R Asuinkasarmit ja -rakennukset V, rky 60, rautatie-as. R mav Kontiopuiston omakotialue V, rky 61, sk ma Mäenpään kartano M, sk S ma Nikkarilan kampus M, ValtAsetusVarjeltu R ma Ent. Niskamäen koulu M, uusi ma Pyhäluoman mylly M, sk R Taulukko 1. Maakuntakaavassa huomioidut aiemmin inventoidut alue- ja rakennuskohteet. 3.3 Yleiskaavat Työn alueella on vuonna 2013 voimassa seuraavat yleiskaavat: Pieksämäen yleiskaava 2000 (hyväksytty 1979). Hirvipohjan osayleiskaava (1983) Naarajärven eteläosan osayleiskaava (1990) Kukkaromäen osayleiskaava (1992) Nokkala-Selkiön osayleiskaava (1992) Keskustan eteläosien osayleiskaava (2012, oikeusvaikutteinen) Tarkastelualueen eteläpuolisilla alueilla ja suunnittelualueella pienellä osalla Naarajärven pohjoisosan rantaa on voimassa Naarajärven alueen rantaosayleiskaava (2011). Kaikki em. yleiskaavat ovat aluevarauskaavoja, joilla on osoitettu alueita eri käyttötarkoituksiin. Kaavat eivät ole kaikilta osin toteutuneet. Vain Keskustan eteläosien osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena.

18 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Suojelumerkinnät yleiskaavoissa Yleiskaavojen osalta rakennusten ja rakennettujen alueiden suojelumerkintöjä on vain keskustan eteläosien osayleiskaavassa. Lisäksi vanha Mikkelintie on siinä osoitettu historiallisena tielinjana Selkiönharjulla ja kaava-alueen eteläosassa. Rakennukset on ko. kaavassa huomioitu kahdella merkinnällä (SR-3 ja SRS-16). Aluekohteet on osoitettu aluerasterimerkinnällä. SR-3-kohteet Määräys: Suojeltava rakennus. Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jonka purkaminen on maankäyttö- ja rakennuslain 41 2 mom:n nojalla kielletty. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa siten, että sen rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokas tai kaupunkimiljöön kannalta arvokas luonne turmeltuu. Suojelutavoitteet toteutetaan asemakaavalla. Yleiskaavan suojelumääräys ohjaa asemakaavojen muutoksia. Asemakaava alueen ulkopuolella suojelutavoitteet voidaan toteuttaa erillispäätöksin. Indeksinumeron mukaiset kohdetiedot osayleiskaavan selostuksessa. Osayleiskaava-alueella on seuraavat SR-kohteet: 3. Kinolinna (1939) 6. Keskuskoulu (1929) 8. Etelä-Savon Säästöpankki (1967) 10. Vanha rautatieasema (1889) 11. Veturitalli (1890) 12. Sirpalesuoja (1940-luku) Nokkalan päärakennus 2. Nokkalan vanha päärakennus Nokkalan talousrakennukset 19. Ortodoksinen kirkko (1957) 22. Rautatien vesitorni (1950-luku) SRS-16-kohteet Määräys: Rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus. Rakennusta koskevat suojelumääräykset on annettu rakennussuojelulain mukaisessa suojelupäätöksessä. Vanha Raamattutalo on kaavassa osoitettu omalla merkinnällään SRS-kohteena. Suojelupäätös on mukana osayleiskaavan liiteasiakirjoissa. Aluerasterimerkinnät Kaavassa on osoitettu arvokkaita miljöitä ja rakennuksia erilaisilla merkintätavoilla. Aluerasterilla on osoitettu laajemmat kokonaisuudet, rautatieympäristö, Nokkalan alue sekä Keskuskadun alue. Rautatieympäristöä on osoitettu C aluevarausmerkinnällä (keskustatoimintojen alue). Aluevarauksen sisältämä rautatieympäristö on osoitettu aluerasterilla, jonka selitys on: Rasterimerkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston vahvistamat valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön rajaukset. Aluetta koskevissa suunnitelmissa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät ja asemakaavalliset periaatteet. Asemakaavaa laadittaessa on varmistettava kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen alueella tehtäviä muutos- ja korjaustöitä. Keskuskadun ympäristö on merkitty samalla rasterilla. Sekä Keskuskatu, että rautatieympäristö ovat RKY-kohteita.

19 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 17 Nokkalan alue ei ole RKY-kohde. Se on merkitty keskustan eteläosien osayleiskaavaan eri rasterilla, johon liittyvä määräys on: Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas alue. Kulttuurimaiseman säilymisen kannalta merkittävä rakennus- ja aluekokonaisuus. Asemakaavaa laadittaessa on varmistettava maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen Keskustan eteläosien osayleiskaavan suojelukohteet suhteessa maakuntakaavan suojelukohteisiin Keskustan eteläosien osayleiskaavaan 2012 merkityt suojelukohteet on kahta lukuun ottamatta merkitty jo maakuntakaavaan Nuo kaksi kohdetta ovat Etelä-Savon Säästöpankki ja Rautatien vesitorni. 3.4 Asemakaavat Tarkastelualueesta noin kolmasosa on asemakaavoitettua aluetta. Asemakaavoittamattomilla alueilla rakentaminen on vähäistä. Kuva 11. Asemakaavoitetut alueet inventoinnin tarkastelualueella ja ranta-asemakaavat sen läheisyydessä. Kolmipistekatkoviiva osoittaa strategisen osayleiskaavan kaava-alueen alustavan rajauksen ja punertava rasteri asemakaavoitetut alueet. Asemakaavojen osalta tämän tarkastelun lähtötietona on käytetty kaupungin konsultille toimittamaa sähköistä ajantasakaava-aineistoa. Sähköinen aineisto ei kata aivan kaikkia asemakaavoitettuja alueita.

20 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 18 Ainut sähköisestä aineistosta ilmennyt asemakaavoilla suojeltu kohde, jolla ei ole myös maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävän kohteen statusta (ks. maakuntakaavassa huomioidut kohteet), on poliisiaseman viereen sijoittuva asuinrakennus. Yksittäisenä asuinrakennuksena rakennusta ei ole otettu mukaan tässä työssä inventoitavien kohteiden joukkoon. 3.5 Muut selvitykset Alueelle on toteutettu useita eri tarkkuustason selvitystöitä, joissa on kartoitettu alueen rakennuskantaa. Työn tärkeimpänä lähteenä aiemmin inventoiduille kohteille on käytetty Etelä-Savon maakuntaliiton nettipohjaista, viranomaiskäytössä olevaa kulttuuriperintörekisteriä. Lisäksi on tutkittu muita inventointeja, kuten Pieksämäen keskustan eteläosien osayleiskaavan taustaselvityksenä valmistunutta raporttia rakennetusta kulttuuriympäristöstä (Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintö, Insinööritoimisto LIIDEA, , tarkistettu AIRIX Ympäristö Oy), sekä vuonna 2012 valmistunutta erillisinventointia viljasiilosta (Pekka Häkkinen, Pieksämäen kaupunki). Luettelo selvityksistä on löydettävissä raportin lähdeluettelosta raportin lopusta.

21 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI ARVOT JA LUOKITUSPERUSTEET Kohteiden arvoja ja ominaispiirteitä on tässä työssä tarkasteltu kolmen määrittelyperusteen kautta: kohteilla voi olla arkkitehtonisia/rakennusteknisiä, historiallisia ja/tai maisemallisia arvoja. Lisäksi on tarkasteltu rakennusten ja ympäristöjen säilyneisyyttä suhteessa alkuperäisiin ominaispiirteisiin tai johonkin merkittävään ja tunnistettavaan kohteen historiaan liittyvään vaiheeseen. 4.1 Arvojen määrittely Lähtökohtaisesti kaikki ennen toista maailmansotaa rakennetut rakennukset ovat jo ikänsä puolesta arvokkaita vanhan rakennuskannan harvinaisuuden takia (alle 15 % Suomen koko rakennuskannasta). Työssä on haluttu huomioida kuitenkin erityisesti myös modernin rakennuskannan arvoja. Alla on esitetty arvojen määrittelyjen perusteluina toimineet näkökohdat, sekä niiden pohjalta esitetty arvoluokitus, jota kohteissa on käytetty. Työssä valitun kohteiden lukumäärällisen rajauksen vuoksi tarkemmin tarkasteltavien kohteiden joukkoon ei ole ollut mahdollista ottaa mukaan kaikkia ikänsä tai käyttöhistoriansa vuoksi huomionarvoisia kohteita. Se, että kohde ei ole mukana tässä hankkeessa, ei siis tarkoita, ettei sillä voisi olla alla mainittuja arvoja Arkkitehtoniset ja rakennustekniset arvot arkkitehtuuri Rakennus tai alue edustaa tyylipuhtaasti jonkin ajan tai tietyn tunnetun arkkitehdin rakentamisen tyyliä tai tekemisen tapaa esteettisesti ja/tai toiminnallisesti. rakennustekniikka Rakennus tai alue edustaa joko tyypillisesti tai vaihtoehtoisesti täysin poikkeuksellisesti jonkin rakennusteknisen innovaation tai teknologian kehitystä Historialliset arvot asutushistoria Alue tai rakennus edustaa jonkin ajan tyypillistä asuinrakentamista. teollisuuden, kaupankäynnin, ja liikenteen historia Alue tai rakennus edustaa jonkin ajan merkittävää teollisuus- tai liiketoimintaa, tai liikennöinnin muotoja. sivistyshistoria Rakennus edustaa alueen koulutuksen tai muunlaisen sivistyksen levittämisen historiaa. aatehistoria Rakennus tai alue edustaa alueella poliittista kehitysvaihetta. henkilöhistoria Rakennus on toiminut alueella merkittävänä pidettävän historiallisen henkilön kotina tai työpaikkana. sosiaalihistoria Alue edustaa jonkin tietyn aikakauden sosiaalisen luokan arkielämän muodostumista kokonaisuutena (esim pihapiirit kokonaisuuksina sisältäen rakennukset, kasvillisuuden ja yhteydet ympäristöön). kulttuurihistoria Yleistermi kaikelle sille historialle, jossa ihmisen toiminta on merkittävää ja näkyvää; alueella tai rakennuksessa näkyvät useammat edellä mainitut historian piirteet tai muu merkittävä ihmisen ja yhteiskunnan toiminnan ominaispiirre.

22 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 20 geologinen historia Alueella on havaittavissa jääkauden yms. luonnon muutosten historia Maisemalliset arvot Rakennus on tärkeä osa maisemallista kokonaisuutta tai muodostaa tärkeän kohteen osana maisemaa kauempaa katsottuna 4.2 Säilyneisyys Kohteita on lisäksi arvioitu säilyneisyyden pohjalta seuraavilla tavoilla: Hyvin säilynyt kohde Alue tai rakennus on säilynyt alkuperäisenä, tai muutokset ovat niin pieniä, että alkuperäinen ilme säilyy. Kohtalaisen hyvin säilynyt kohde Alueella tai rakennuksessa on voitu tehdä kohtalaisen paljon muutoksia, mutta pääpiirteissään sen hahmo on säilynyt ennallaan ja se on kokonaisuutena tunnistettavissa aikakautensa edustajaksi. Merkittävästi muutettu kohde Rakennuksen ulkoiseen hahmoon tai alueen rakenteeseen on tehty merkittäviä muutoksia. Alkuperäisiä tai alkuperäisen kaltaisena kunnostettuja rakennuksen tai alueen osia on kuitenkin mahdollista edelleen tunnistaa. (Merkittävästi muutettuja alueita ei ole otettu tässä työssä inventoitavien kohteiden joukkoon.) Täysin muutettu kohde Alkuperäistä rakennusta ei ole enää mahdollista tunnistaa ulkoapäin. (Täysin muutettuja alueita ei ole otettu tässä työssä inventoitavien kohteiden joukkoon.) 4.3 Esitys arvoluokiksi Pieksämäellä ei ole ennestään käytössä erikseen määriteltyjä ja vakiintuneita rakennusinventointeja tai rakennussuojelua koskevia arvo- tai suojeluluokitusperiaatteita, vaan sellaiset on tarkoitus ottaa käyttöön strategisen kaavan valmistelun yhteydessä. Kohteet voidaan jakaa arvoluokkiin sen mukaan, miten paljon ja millaisia arvoja niillä on, miten hyvin ne edustavat ja ilmentävät mainittuja arvoja, miten hyvin arvokkaat ominaispiirteet ovat säilyneet ja miten ainutlaatuisia tai tyypillisiä ne ovat. Arvoluokkajako voi olla esim. seuraava suurimmasta arvosta pienimpään: L I II III rakennussuojelulailla suojellut kohteet valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut kohteet sekä vähintäänkin paikallisesti useita arvoja sisältävät, erityisen hyvin jotakin arvoa edustavat, ainutlaatuiset tai harvinaiset kohteet, joiden säilyneisyys on hyvä vähintään paikallista arvoa omaavat kohteet, joiden säilyneisyys on hyvä tai kohtalainen arvoperusteiltaan edellisiä vähempimerkityksiset ja/tai säilyneisyydeltään heikentyneet kohteet

23 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 21 - kohteet, joilla ei ole erityisiä arvoja tai joiden arvot on peruuttamattomasti menetetty Inventointikortteihin on lisäksi kirjattu lyhentein kohteen merkittävyysluokitus seuraavasti: V M P valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltu kohde maakunnallisesti merkittäväksi luokiteltu kohde paikallisesti merkittäväksi luokiteltu kohde P+ tässä inventoinnissa eli edellisen maakunnallisesti merkittävien kohteiden luokittelun jälkeen vähintään paikallisesti merkittäväksi todettu kohde, jonka maakunnallista tai valtakunnallista merkittävyyttä ei ole vielä arvioitu Samantapaisin periaattein on strategisen kaavan yhteydessä laadittu alustava esitys ns. suojeluluokitukseksi (luokat L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha ja eli ei suojeluarvoa) sekä eri suojeluluokkiin liittyvät kaavamääräyssuositukset. Suojeluluokituksen periaatteet on hyväksytty kaavahankkeen ohjausryhmän kokouksessa Esityksen mukainen luokittelu oli seuraava: L Rakennussuojelulailla suojellut kohteet Sr-1 Yleis- ja asemakaavallista suojelua edellyttävät kohteet - tiukka suojelu, suojelu koskee myös sisätiloja. Kaavamääräyssuositus: Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus tai rakennelma. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla säilyttäviä, palauttavia tai muutoin sellaisia, että arvokkaaksi tai kaupunkikuvan kannalta merkittäväksi todettu luonne säilyy. Suojelumääräys koskee myös sisätiloja: sisätilojen tilajärjestystä ei saa muuttaa, vanhat rakennusosat tulee säilyttää ja tarvittaessa kunnostaa alkuperäisen mallin mukaan. Sr-2 Yleis- ja asemakaavallista suojelua edellyttävät kohteet - keskitason suojelu, suojelu ei ulotu rakennuksen sisätiloihin. Kaavamääräyssuositus: Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus tai rakennelma. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla säilyttäviä, palauttavia tai muutoin sellaisia, että arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luone säilyy.

24 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 22 Sr-3 Yleis- ja asemakaavallista suojelua edellyttävät kohteet yleispiirteinen suojelu, jossa rakennuksen laajentaminen ja muuttaminen on sallittua, kunhan merkittäviksi todetut ominaispiirteet säilyvät; suojelu ei koske sisätiloja. Kaavamääräyssuositus: Kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus tai rakennelma. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen hahmo kadun suuntaan ja alkuperäiset rakennusosat tulee säilyttää ja ylläpitää. Alue Yleis- ja asemakaavallista suojelua edellyttävät aluekokonaisuudet - yleispiirteinen suojelu Kaavamääräyssuositus: Kokonaisuutena arvokas aluekohde tai rakennusryhmä, jonka rakennuskohteet ovat arvokkaita kokonaisuuden osana. Uusi rakentaminen on sovitettava ympäristöön erityisen huolellisesti ja alueen ominaispiirteet säilyttäen. Piha Yleis- ja asemakaavallista suojelua edellyttävät pihapiirit yleispiirteinen suojelu; lisäluokkamääre kohteille, joissa muiden arvojen lisäksi halutaan erityisesti korostaa pihapiirin merkitystä ja suojeluarvoa Kaavamääräyssuositus: Säilytettävä pihapiiri. Pihapiirissä mahdollisesti tehtävien muutosten on oltava ympäristön ominaispiirteet säilyttäviä, palauttavia tai muutoin sellaisia, että pihapiirin arvokkaaksi tai kaupunkikuvan kannalta merkittäväksi todettu luonne säilyy. Säilyttämisvelvoite koskee myös pihan kasvillisuutta ja kevyitä rakennelmia niiltä osin kuin ne on ominaispiirteiden määrittelyssä erikseen mainittu. - Inventoitu kohde, ei suojella; ei suojelutarvetta tai suojeluperusteet menetetty

25 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI ALUEKOHTEET Pieksämäellä on useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä aluekohteita, joista osa on määritelty myös valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Tällaisia ovat mm. Kontiopuiston omakotialue, ns. rautatieläisalue sekä Keskuskatu. Tässä työssä tutkittiin ensin, onko aiempien RKY-statuksen saaneiden kohteiden lisäksi hahmotettavissa ajallisesti yhtenäisiä säilyneitä alueita (vrt. luku 2.4 ja kuva 10). Nämä kohteet on tämän jälkeen tarkastettu maastossa arvioiden niiden kaupunkikuvallista yhtenäisyyttä ja säilyneisyyttä luvussa 4 määritetyin perustein. Tarkastelun lopputuloksena valikoitui aluekohteeksi raportin kohde 9, verraten yhtenäisenä myös kaupunkikuvallisesti rakentunut ja säilynyt alue keskustan eteläpuolelta. Mukaan aluekohteiden luokkaan luettiin myös useampia huomionarvoisia rakennuksia sisältävät kohteet VR:n konepajan alue (raportin kohde 8) ja Naarajärven kaupunginosan (ja entisen Pieksämäen maalaiskunnan päätaajaman) postmodernismia edustava julkisten rakennusten keskittymä (raportin kohde 10). Uusien alueellisten kokonaisuuksien lisäksi kartalla ja aluekohteiden luettelossa kohdekortteineen ovat mukana Etelä-Savon Maakuntaliiton rekisteriin kuuluvat kohteet (kartan kohteet 1-7). Näiden aiemmin inventoitujen kohteiden osalta em. rekisteriä. Kohteiden tietoja ei ole raportin luonnosvaiheeseen tarkistettu eikä päivitetty. Lista tämän raportin sisältämistä kohteista ja niiden sijainnista kartalla ilmenee seuraavan sivun kuvasta ja kohdelistauksesta. Aiemmin inventoidut kohteet on merkitty karttaan sinisellä ja uudet kohteet punaisella. Tarkemmin kohteet on kuvattu kohdenumeroinnin mukaisessa järjestyksessä raporttiin liitetyillä kohdekorteilla.

26 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 24 Kuva 12. Aluekohteet kartalla. Aiemmin inventoidut kohteet (1-7) on osoitettu sinisellä värillä ja tämän työn yhteydessä inventoidut uudet kohteet (8-10) punaisella. Kohdeluettelo: Aiemmin inventoidut aluekohteet 1. Keskuskatu, Pieksämäki 2. Kirkkotien asuinalue 3. Kontiopuiston omakotialue 4. Maaseurakunnan kirkko ympäristöineen 5. VR:n alueet Tahiniemessä ja veturitallien ympäristössä 6. Mäenpää 7. Siilin mylly ja saha Nyt inventoidut aluekohteet 8. VR:n konepaja luvun asuinalue Pohjolankadun ja Häyrisentien välillä 10. Naarajärven julkisten rakennusten keskittymä

27 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Aiemmin inventoidut aluekohteet Keskuskatu Kohteen nimi Keskuskatu Kohdenro kartalla 1 Sijainti kaupunkirakenteessa Karttaote alueesta Sijainti / Osoite Aluetyyppi Keskuskatu, PIEKSÄMÄKI kaupunkiympäristö Rakennusten lkm? josta inventoituja 8 Alueen suunnittelijatiedot Ajoittuminen Kaavatilanne (tekstilähde: Etelä-Savon kulttuuriperintörekisteri) Pieksämäen asemakaavarakenteen runkona oleva Keskuskatu perustuu Otto-Iivari Meurmanin 1934 laatimaan asemakaavaan. Fuktionalististen liikerakennusten suunnittelijoita ovat Walde Aulanko, Georg Jägerroos ja Pekka Saarenmaa luvut asemakaavoitettu; alueella voimassa useita asemakaavoja Keskustan eteläosien osayleiskaava (hyv. kv ) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä; RKY-status huomioitu päätöksen jälkeen valmistuneissa kaavoissa. NÄMÄ TIEDOT TARKISTETTAVA: Keskuskadun varren yksittäisistä rakennuksista yleiskaavassa suojeltuja ovat 1925 rakennettu Meriluodon talo eli runoilija Aila Meriluodon lapsuuden koti, Urheilukentän portti, Keskuskoulu vuodelta 1929, Kinolinna, Sepposen talo, entinen KOP:n talo, entinen POK:n talo ja entinen Osuusliike. Kuvaus (tekstilähde: Etelä-Savon kulttuuriperintörekisteri) Pieksämäen Keskuskatu on hyvä esimerkki sotien jälkeisestä kaupunkisuunnittelusta ja liikerakentamisesta, jossa tavoitteena on ollut katulinjan yhtenäinen arkkitehtoninen ilme. Rautateiden risteykseen kehittyneen Pieksämäen kaupungin Keskuskatu saa alkunsa rautatien ylittävästä sillasta ja päättyy harjun laelle, jonne suunniteltu maamerkki toteutui vasta 1956, kun arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema vesitorni valmistui. Keskuskadun vanhimmat asemakaavan mukaan rakennetut rakennukset ovat Tallikadun ja Lampolahdenkadun välisellä osalla olevat funkistyyppiset kauppa- ja liikerakennukset. Keskuskadun kaupunkikuvallinen ilme on muodostunut yhtenäiseksi, vaikka rakennuskanta onkin peräisin usealta eri vuosikymmeneltä, koska uudisrakennusten volyymi ja sijoittelu vastaa alkuperäistä asemakaavallista ajatusta. Kadun puurivit

28 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 26 ovat peräisin 1950-luvulta, ja jalkakäytävien kiveyksellä ja yhtenäisellä katuvalaistuksella on korostettu kadun arkkitehtonista yhtenäisyyttä. Kontiopuiston yhtenäinen, niin ikään O.-I. Meurmanin kaavaan perustuva pientaloalue liittyy välittömästi kadun itäpäähän (ks. Kontiopuiston omakotialue). Historia (tekstilähde: Etelä-Savon kulttuuriperintörekisteri) Pieksämäki kasvoi 1889 valmistuneen Savon radan ja 1918 käyttöönotetun poikittaisradan risteykseen. Uudet liikenneyhteydet muokkasivat Pieksämäen kahtia. Aseman seudun ja kirkonkylän taajama-asutus vahvistettiin kauppalaksi Kaupungiksi Pieksämäki tuli Pieksämäen asemakaavarakenteen runkona oleva Keskuskatu perustuu Otto-Iivari Meurmanin 1934 laatimaan asemakaavaan. Tähän kuvasarja alueen rakentumisvaiheista Tutkimushistoria Aiemmat arvioinnit Ominaispiirteet Arvot Alueen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P) Mainittavat rakennuskohteet alueella (kohdekortin nro) Lähteet Tähän tiedot alueella aiemmin tehdyistä inventoinneista tai muista tutkimuksista Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä RKY-luettelointiperuste: Hyvä esimerkki sotien jälkeisestä kaupunkisuunnittelusta ja liikerakentamisesta, jossa katulinjan yhtenäinen arkkitehtoninen ilme on ollut tavoitteena luvun kaupunkisuunnittelun periaatteiden mukainen kaupunkirakenteen pääakselin muodostavan pääkadun ja pienipiirteisyydestään huolimatta hyvin kaupunkimaisen katutilan toteutus, arkkitehtuurin yhtenäinen mittakaava ja yleisilme. Lukuisia arkkitehtuuriltaan onnistuneita ja hyvin säilyneitä rakennuksia luomassa ja säilyttämässä katutilan yleisilmettä. Alueen rakentumisen ja kaupunkikehityksen historia, kaupunkisuunnittelun historia, henkilöhistoria (Meurman + useita paikallisia henkilöitä), kaupunkikuva (erityisesti katutilan jäsentely ja mittakaava sekä rakentamisen tyylisuunnat), arkkitehtuurin historia (erit. funkis), kulttuurihistoria (mm. (osuus)kaupan historia) I / V Suojeluluokka (esitys) (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Alue; tarkempi tarkastelu kohteittain Entinen Keski-Savon Osuusliike, Keskuskatu 5 (kohdekortti r-10) Entinen KOP:n talo, Savontie 5 (kohdekortti r-12) Entinen POK:n talo, Keskuskatu 7 (r-11) Keskuskoulu, Keskuskatu 32 (r-17) Meriluodon talo, Keskuskatu 53 (r-20) Sepposen talo, OSOITE (r-13) Urheilukentän portti, OSOITE (r-19) Etelä-Savon kulttuuriperintörekisteri https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/login.aspx Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä xx.xx.xxxx

29 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Kirkkotien asuinalue Kohteen nimi Kirkkotien asuinalue Kohdenro Sijainti kaupunkirakenteessa kartalla 2 Karttaote alueesta Sijainti / Osoite Aluetyyppi Kirkkokatu, PIEKSÄMÄKI; kolme tonttia rakennuksineen Kirkkokadun, Hämeenkadun ja Karjalankadun varrella Pieksämäen keskustan luoteisosassa kaupunkiympäristö Rakennusten lkm? josta inventoituja? Alueen suunnittelijatiedot Ajoittuminen Kaavatilanne Kuvaus (tekstilähde: Etelä-Savon kulttuuriperintörekisteri) Asuinalue on muodostunut Pieksämäen ensimmäisen keskusta-alueen paikkeille ennen kaupungin ensimmäistä asemakaavaa luku asemakaavoitettu; alueella voimassa useita asemakaavoja Pieksämäen yleiskaava (kv , oikeusvaikutukseton) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) (tekstilähde: Etelä-Savon kulttuuriperintörekisteri) Pieksämäen vanha kauppakeskus 1800-luvulta, ajalta ennen rautatietä. Aikaisemmin ehyestä alueesta on enää jäljellä kolme tonttia rakennuksineen Kirkkokadun, Hämeenkadun ja Karjalankadun varrella. Historia (tekstilähde: Etelä-Savon kulttuuriperintörekisteri) Alueelta on purettu mm. Savontie 60 on II-kerroksinen, vuorattu hirsitalo. Talossa toimi aikoinaan Winbladin kauppa osti talon valtiopäämies Aapeli Häyrinen. Purettu on myös Savontie 69, I-kerroksinen, vuorattu vinkkelitalo ja Kirkkotie 20, yksikerroksinen entinen apteekkarin talo v:lta 1886 (kauppias M. Krongvistin kauppahuone ja asuinrakennus). Kirkkotie 20 purettiin jo 1980 luvulla.

30 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 28 Tähän kuvasarja alueen rakentumisvaiheista Tutkimushistoria Aiemmat arvioinnit Tähän tiedot alueella aiemmin tehdyistä inventoinneista tai muista tutkimuksista Ominaispiirteet Arvot (tekstilähde: Etelä-Savon kulttuuriperintörekisteri) Säilynyt pieni osa vanhaa keskustaa, jolla on paikallishistoriallista merkitystä. Jäljellä olevat rakennukset ja lehtevä katu antavat käsityksen vanhasta kirkonkylän taajamakuvasta. Yksittäisillä rakennuksilla on rakennushistoriallisia arvoja. Alueen rakentumisen ja kaupunkikehityksen historia, kulttuurihistoria, maisema Alueen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Mainittavat rakennuskohteet alueella (kohdekortin nro) I / M Suojeluluokka (esitys) (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Alue; tarkempi tarkastelu kohteittain Lähteet Etelä-Savon kulttuuriperintörekisteri https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/login.aspx Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä xx.xx.xxxx

31 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Kontiopuiston omakotialue Laaksotie, Kaartotie, Metsämiehentie, PIEKSÄMÄKI. kaupunkialue Asuinalue perustuu Otto-Iivari Meurmanin 1934 laatimaan asema luvut Sijainti Aluetyyppi Suunnittelija kaavaan. Ajoittuminen Kohdenro kartalla 3 Kuvaus Heti toisen maailmansodan jälkeen rakennettu yhtenäinen puutaloalue, joka on rakennettu Otto- Iivari Meurmanin laatiman asemakaavan mukaan. Alueella on satakunta 1 1/2-kerroksista tyyppitaloa kaarevien Laakso-, Kaarto- ja Metsämiehentien varrella. Kontiopuisto on tyypillinen jälleenrakennuskauden pientaloalue, jonka asemakaava on arkkitehti Otto-I. Meurmanin suunnittelema ja jonka omakotitalojen rakentamisessa on hyödynnetty Suomen arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimiston tyyppipiirustuksia. Asuinrakennukset ovat yleensä kiinni katulinjassa ja talousrakennukset tontin takaosassa. Puolitoistakerroksiset omakotitalot on rakennettu vaiheittain, useimmat tyyppipiirustuksia hyödyntäen. Arvot Sodan jälkeen rakennettu yhtenäinen puutaloalue, joka on rakennettu Otto-Iivari Meurmanin laatiman asemakaavan mukaan. valtakunnallisesti arvokas Kontiopuiston omakotialue sijaitsee Pieksämäen keskustan itäosassa.

32 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Maaseurakunnan kirkko ympäristöineen Sijainti Aluetyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Pieksämäen keskustan luoteisosassa, avaralla peltoharjanteella kylä useita luvut Kohdenro kartalla 4 Kuvaus Pieksämäen maaseurakunnan kirkonseutu kirkkoineen, kartanoineen ja pappiloineen edustaa hyvin historiallista vaihetta ennen maakaupan vapautumista. Maisemallisesti näyttävä kokonaisuus avaralla peltoharjanteella on aivan Pieksämäen kaupungin keskustan kupeessa. Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa oleva keltaiseksi maalattu ristikirkko on 1700-luvun puolivälistä ja sen kellotapuli nykyasussaan 1840-luvulta. Kirkon vieressä sijainnut pitäjäntupa purettiin luvulla. Kirkon vieressä olevan Moision kartanon aumakattoinen päärakennus on 1860-luvulta. Puistomaisessa pihapiirissä on lisäksi väentupa, suuri kivinavetta, vaja, sauna, viljamakasiini sekä kaksi asuinrakennusta. Kustavilaistyylinen, mansardikattoinen pappila on rakennettu Pappila on harvoja kustavilaisia pappilarakennuksiamme ja edustava pappilaarkkitehtuurin esimerkki. Pappilan suuresta rakennuskannasta on säilynyt ns. papin saatavien aitta, vaja ja sauna. Kirkon itäpuolella on Rantatien varrella Pieksämäen ensimmäinen, 1872 rakennettu kansakoulu. Arvot Arvokas maisema, johon liittyy runsaasti seudun historiaa ja useita rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. valtakunnallisesti arvokas alueella on kulttuurihistoriallisia arvoja alueella on maisemallisia arvoja Kirkon ympäristö sijoittuu Pieksämäen keskustan luoteisosaan, avaralle peltoharjanteelle.

33 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI VR:n alueet Tahiniemessä ja veturitallien ympäristössä Sijainti Aluetyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Pieksämäen keskustassa, Tahiniemen pohjoispäässä sekä radan tuntumassa keskustan itäpäässä liikenteen ympäristö useita 1800-luvun loppu luvun alku Kohdenro kartalla 5 Kuvaus Pieksämäestä kehittyi yksi maan merkittävistä risteysasemista. Kokonaisuus käsittää rautatieaseman vanhimman rakennuskannan lisäksi rautatien henkilökunnalle tarkoitetun asuinalueen, jonka rakennukset ovat 1910-luvulta aina 1950-luvulle. Rautatieläismiljööseen liittyvä asuntoalue Tahiniemessä sekä Veturitallin ympäristössä. Tahiniemen alue käsittää mm. kaksikerroksisia puisia asuntoloita ja pääasiassa 1927 Kannakselta siirrettyjen taitekattoisten puurakennusten huvila-alueen. Tahintie 6 on arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema entinen asemapäällikön talo v:lta Alueella on myös ratapiirin toimisto ja kaksi puista asuntolaa luvulta. Veturitallin ympäristö on toteutettu 1920-luvulta aina 1960-luvulle asti. Kangaskadun hirsitalot ovat sekä kaksi- että yksikerroksia vuorattuja tai rapattuja yhden tai kahden asunnon asuinrakennuksia. Pieksämäen puinen asemarakennus 1880-luvun lopulta sijaitsee laajaksi kasvaneen asema-alueen kaakkoisreunalla. Asema on veturitallin vanhimman osan ohella ainoa Savon radan rakentamisajalta säilynyt rakennus alueella, joka kärsi pahoja vaurioita pommituksissa sotien aikana. Rakennuksessa on Savon radan museo. Pieksämäki on maan ainoa viiden radan risteysasema. Ensimmäinen ratalinjoista oli Savon rata 1889, seuraava pääratoja yhdistävä poikkirata, joka valmistui kokonaisuudessaan Viidenneksi radaksi luetaan Huutokoskelta erkaneva Varkauden kautta Joensuuhun kulkeva rataosuus, joka valmistui Rautatiellä oli ratkaiseva merkitys Pieksämäen kehittymiselle. Liikennepaikkana se on Savon ja Karjalan liikennealueiden keskus. Arvot Rautatieläismiljööseen liittyvä vaihteleva ja viihtyisä asuntoalue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. valtakunnallisesti arvokas alueella on kulttuurihistoriallisia arvoja alueella on maisemallisia arvoja Alueet sijaitsevat Pieksämäen keskustan itäpäässä.

34 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Mäenpää Sijainti Aluetyyppi Pieksämäen keskustan luoteisosassa, kirkosta pohjoiseen kartano Suunnittelija? Ajoittuminen luvut Kohdenro kartalla 6 Kuvaus Mäenpään kartanon alue on seutukaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, joka on tarkoitettu erityisesti ulkoilun ja ympäristönsuojelun huomioon ottavan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen (MM2). maisemallisista ja kulttuurihistoriallisista syistä. Itse kartanon rakennusryhmä on rakennussuojelukohde. Mäenpää on entinen Savon jalkaväkirykmentin kapteenin virkatalo, joka päärakennuksen vanhin osa on peräisin 1700-luvulta luvulla sen keskiosa korotettiin ja 1900-luvulla se tehtiin kokonaan kasikerroksiseksi. Pihapiirissä on lisäksi päärakennuksen kanssa samanikäinen aitta ja joukko muita ulkorakennuksia. Arvot Rakennushistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokas. maakunnallisesti arvokas alueella on kulttuurihistoriallisia arvoja alueella on maisemallisia arvoja Mäenpään alue sijaitsee Pieksämäen keskustan luoteisosassa, kirkosta pohjoiseen

35 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Siilin mylly ja saha Osoite Siilinkangas, VILHULA Pkoo Ikoo Rakennustyyppi teollisuus Suunnittelija? Rakennusvuosi korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla 7 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava RKY-kohde Rakennussuojelulaki Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Rakennusryhmään kuuluu mylly- ja sähkölaitos, saha, höyläämö, riihi, navetta, myllytupa, pihaaitta, kellari, sauna ja lautavarasto. Itse myllyrakennus on vuoraamaton lyhytnurkkarakennus, muut rakennukset ovat osaksi tiili- osaksi puurakenteisia. Myllyalue ja rakennukset on suojeltu rakennussuojelulailla. Arvot Historiallinen teollisuusympäristökokonaisuus. valtakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on historiallisia arvoja kohteella on maisemallisia arvoja Mylly ja saha sijaitsevat Naarajärvellä, keskustataajaman itäpuolella.

36 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Tämän työn yhteydessä inventoidut uudet aluekohteet VR:n konepaja Kohteen nimi VR:n Pieksämäen konepajan alue Kohdenro Kohdekuva kartalla 8 Karttaote Sijainti / Osoite Aluetyyppi Vanha Jäppiläntie 60, PIEKSÄMÄKI teollisuusympäristö Rakennusten lkm 13 joista erikseen inventoituja 1 Alueen suunnittelijatiedot Ajoittuminen Kuvaus täydentyy 1930-luvulta eteenpäin; toisen maailmansodan jälkeinen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Junakaluston huoltoon ja kunnostamiseen käytetty konepaja-/varikkoalue. VR:n konepajan alueella sijaitsee useita eri aikakausilta peräisin olevia teollisuusrakennuksia ja niihin liittyviä apurakennuksia. Konepajan alue on rakentunut vaiheittain, mutta toimii edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan: siellä kunnostetaan junakalustoa. Alue on suljettu yleisöltä ja läpikululta. Verkkoaidalla aidatulle alueelle on kulku vain yhdestä portista Vanhan Jäppiläntien päästä. Portilla sijaitsee portinvartijan koppi. Alueen rakennuksista merkittävin on alueen keskellä sijaitseva suurikokoinen konepajarakennus näyttävine kaarimaisine kattorakenteineen (kohde nro 50). Toinen arkkitehtuuriltaan omaperäinen rakennus on heti alueen sisääntuloalueella portin länsipuolella sijaitseva ruokalarakennus (ei erikseen inventoitu). Historia Konepajan ensimmäinen rakennus toteutui vuonna Tämän jälkeen aluetta on useaan kertaan laajennettu uusilla rakennuksilla. Tutkimushistoria - Aiemmat arvioinnit - Kaava- ja suojelutilanne asemakaavoitettu, alueella voimassa kaava nro XXX Kukkaromäen osayleiskaava (1992) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Alueella ei ole ennestään suojeltuja kohteita. Ominaispiirteet Arvot Konepajarakennus kattorakenteineen. Rautateiden historia, teollisuushistoria, paikallisen työväen historia, konepajahallin arkkitehtoniset ja rakennustekniset arvot (kattorakenteet)

37 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 35 Alueen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Erilliskohteet (kohdekortin nro) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Konepajarakennus (kohdekortti r-49) Ruokalarakennus (ei inventoitu) Lähteet Kaakkoissuomen Arkkitehdit SAFA, Pieksämäki Arkkitehtuurikohteita kartta, 1987 Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä Suullinen lähde maastokäynnin yhteydessä: VR Oy Pieksämäen konepajajohtaja Erkki Puhakka kuvat: Konepaja-alueen rakentamisen vaiheet vuosina kuvat: Konepaja-alueen rakentamisen vaiheet vuosina

38 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI luvun asuinalue Pohjolankadun ja Häyrisentien välillä Kohteen nimi 50-l asuinalue Pohjolankadun ja Häyrisentien välillä Kohdenro Kohdekuva kartalla 9 Karttaote Sijainti / Osoite Aluetyyppi PIEKSÄMÄKI, keskusta; aluetta rajaavat etelässä Pohjolankatu, lännessä Selkiöntie ja Oravakuja, pohjoisessa Häyrisentie ja idässä Niittytie esikaupunkiympäristö Rakennusten lkm n. sadan pientalon muodostama kokonaisuus joista erikseen inventoituja 0 Alueen suunnittelijatiedot Ajoittuminen Kuvaus Historia luvut Asuinalue perustuu Otto-Iivari Meurmanin 1934 laatimaan Pieksämäen 1. asemakaavaan ja on toteutunut pääosin ko. kaavan mukaisesti. Alueen korttelirakenne on selkeä. Rakennuskanta muodostuu ns. puolitoistakerroksista asuinpientaloista piharakennuksineen. Alueella on nähtävissä tyypillisen jälleenrakennuskauden piirteitä. Yksittäisiä rakennuksia on kuitenkin eri vuosikymmeniltä ja osaa niistä vuosikymmenten kuluessa muutettu melko paljon, joten alue ei hahmotu rakennuskannaltaan täysin yhtenäisenä kokonaisuutena. Alueen yhteistä ilmettä luovat yhtenäinen kerrosluku, mittakaava, rakennusten sijoittuminen suhteessa katuun, pääasiassa yhtenäinen kattokulma, kuistien ja sisäänkäyntien sijoittuminen pihan puolelle sekä pensasaidat. Asuinalue perustuu Otto-Iivari Meurmanin 1934 laatimaan Pieksämäen 1. asemakaavaan. Tutkimushistoria - Aiemmat arvioinnit - Kaava- ja suojelutilanne Ominaispiirteet Arvot asemakaavatilanne Keskustan eteläosien osayleiskaava (hyv. kv ) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Jälleenrakennuskauden alueille tyypilliset piirteet Paikallinen asemakaavahistoria, valtakunnallinen asemakaavahistoria, henkilöhistoria (Meurman), kulttuurihistoria (jälleenrakennuskausi) Alueen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Erilliskohteet (kohdekortin nro) - Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä

39 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 37 kuvat: alue on osittain yhtenäinen, mutta osa rakennuksista on muutosten kautta joko menettänyt alkuperäistä asuaan, tai korvaantunut kokonaan uudella rakennuksella siinä määrin, että ei voida puhua yhtenäisestä jälleenrakennuskauden asuinalueesta. Rakennusten rakennusvuosi vasemmalla olevassa värikartassa: 80-luku 70-luku 60-luku 50-luku 40-luku Valtaosa alueen rakennuksista on toteutunut 50-luvulla, mutta rakennuskantaa on myös muilta vuosikymmeniltä.

40 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Naarajärven julkisten rakennusten keskittymä Kohteen nimi Naarajärven julkisten rakennusten keskittymä Kohdenro kartalla 10 Kohdekuva Karttaote Sijainti / Osoite Naarajärvi; Vilhulantie 5, Vilhulantie 11, Seunalantie 8 Aluetyyppi kaupunkiympäristö Rakennusten lkm n. sadan pientalon muodostama kokonaisuus joista erikseen inventoituja 0 Alueen suunnittelijatiedot Kanttila: Jouni Koiso-Kanttila Maaselän koulu: Santeri Partanen, laajennus 1988 Jouni Koiso-Kanttila seurakuntakeskus: Aulis Blomstedt, peruskorjaus arkkitehti Pekka Teittinen Ajoittuminen Kanttila 1988; koulu 1970/1988; seurakuntakeskus 1968 Kuvaus Naarajärven keskustan julkisten rakennusten keskittymä koostuu 80-luvulla rakentuneista monitoimitalosta (entinen kunnantalo), koulusta ja seurakuntakeskuksesta. Yhdessä ne ja niiden väliset julkiset puistoalueet muodostavat julkisten rakennusten kokonaisuuden, jonka puitteissa tuotetaan paikallisia kunnallisia palveluita. Kunnantalo Kanttila on esitelty tarkemmin erillisessä kohdekortissa (kortti 40) Seurakuntakeskus on kokonaisuuden pohjoisin rakennus. Julkisivumateriaaleina on betonia, vaaleaksi rapattua tiiltä sekä vaaleaa laudoitusta. Kokonaisuus on massoittelultaan monitahoinen. Värinä on detaljeissa vaaleaa sinistä, muuten rakennus on valkoisen ja kerman sävyinen. Vaikka rakennus on 60-luvun lopulta, se liittyy arkkitehtuuriltaan sulavasti viereisten postmodernin aikakauden rakennusten kokonaisuuteen värityksensä, massoittelunsa ja detaljoinnin puolesta. Takapihalla, voimakkaasti laskevassa rinteessä sijaitsee pieni puinen apurakennus. Koulurakennus sijaitsee Kanttilan rakennuksesta itään. Julkisivujen päämateriaaleina ovat harmaaksi rapattu harkko ja keltainen tiili. Sokkeli on matala ja väriltään vaalean harmaa, peltikatto valkoinen. Postmodernin arkkitehtuurin muotokieltä edustavat runsaat pylväät, pyöreät sisäänkäyntikatokset, geometrinen muotokieli, tilajaottelu, väritys, sekä massoittelun monimuotoisuus. Samassa palvelurakennusten keskittymässä sijaitsee muitakin julkisia palveluita: vanhainkoti ja 1800-luvulta peräisin olevassa entisen kunnalliskodin rakennuksessa toimiva nuorisokeskus, mutta ne eivät kaupunkikuvallisesti tai liity samaan rakennuskokonaisuuteen.

41 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 39 Historia Tutkimushistoria - Aiemmat arvioinnit Kaava- ja suojelutilanne Ominaispiirteet Arvot Nuorisotalo: xx asemakaavatilanne yleiskaavatilanne Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) 80-luvun postmodernin tyylisuunnan suunnitteluihanteiden mukaiset piirteet (mm. muotokieli, pastellisävyt, materiaalipintojen vaihtelut, pilarit, neliö- ja kaarimuotoiset ikkunat) Arkkitehtuurin historia (postmodernismi, Koiso-Kanttila), alueen rakentumisen historia (aiempi merkitys maalaiskunnan keskuksena), kulttuurihistoria (koulu, kunnalliskotivanhainkoti, seurakunta, hallinto) Alueen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Erilliskohteet (kohdekortin nro) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Kanttila (kohdekortti r-40) Maaselän koulu (r-41) Naarajärven seurakuntakeskus (r-42) Nuorisotalo (r-29) Vanhainkoti Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä kuva: Entisellä maalaiskunnan kunnantalolla, Kanttilassa, sijaitsee Pieksämäen valtuuston kokoussali, kaupungin virastotiloja (mm. tekninen toimi), kokoustiloja, kirjasto ja lounaskahvila. Valtuustosalin aula toimii myös näyttelytilana. kuva: Näkymä koulun sisäpihalle. Vasemmalla erottuu alun perin kunnalliskodiksi 1800-luvulla rakennetussa puurakennuksessa sijaitseva nuorisotalo.

42 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 40 kuva: Länsirinteeseen sijoittuva Vilhulantien puolella yksikerroksinen seurakuntakoti on pihan ja puistoalueen puolella 2-kerroksinen. kuva: Seurakuntakeskuksen rakennus on osittain kulunut. kuva: Koulun ikkunasommittelua

43 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI RAKENNUSKOHTEET 6.1 Rakennuskohteet - yleistä Alueiden lisäksi tutkimuksessa on määritelty ja inventoitu joukko tilaajan kanssa yhteistyössä valittuja rakennuskohteita. Valinnassa painotuksena ovat olleet julkiset kohteet ja niissä moderniiin rakennuskantaan saakka ulottuva aikaperspektiivi. Kohdekorteilla ovat lisäksi mukana Etelä-Savon Maakuntaliiton rekisterin sisältämät kohteet (nrot 1-29), vuonna 2012 inventoitu viljasiilo (kohde 30), Keskustan eteläisten osien yleiskaavan kulttuuriperintökohteiden listauksessa (Jouko Kunnas, Liidea Oy 2006, tark. Airix Ympäristö 2011) mukana olevat kohteet Vanha vesitorni ja Etelä-Savon säästöpankki (kohteet 31-32) sekä tämän työn inventointikohteina olleet rakennuskohteet luvuilta (nrot 33-49). Aiemmin inventoidut kohteet otettu mukaan luetteloon ja karttoihin tarkoituksena esittää kokonaiskuva alueen kulttuurihistoriasta ja muodostaa kaavoituksen käyttöön yksi kattava lähde alueen rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Kuva 13. Rakennuskohteet kartalla. Aiemmin inventoidut kohteet (1-32) on osoitettu sinisellä värillä ja tämän työn yhteydessä inventoidut uudet kohteet (33-49) punaisella. Seuraavalla sivulla on erillinen luettelo kartalle merkityistä kohteista kohdenumeroineen. Isompi kartta myös raportin liitteenä (liite 1).

44 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 42 Luettelo kartalle merkityistä kohteista kohdenumeroineen Aiemmin inventoidut kohteet (sinisellä) kohdenro kartalla/kortti kohteen nimi r-1 Nikkarilan Metsäopisto r-2 Piparkakkutalo r-3 Asemapäällikön asuintalo r-4 Herttuan talo r-5 Bovallius-ammattiopisto r-6 Sirpalesuoja r-7 Vanha Rautatieasema r-8 Veturitalli r-9 Ent. Raamattutalo r-10 Ent. Keskis-Savon Osuusliike r-11 Ent. POK:n talo r-12 Ent. KOP:n talo r-13 Sepposen talovirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. r-14 Kinolinna r-15 Vanha Kaupungintalo r-16 Savontie 22, Ent. Hammaslääkärintalo r-17 Keskuskoulu r-18 Ortodoksinen kirkko r-19 Urheilukentän portti r-20 Meriluodon talo r-21 Rajavartijan mökki r-22 Nokkala r-23 Seurojentalo r-24 Moision kartano r-25 Ent. Kirkonkylän kansakoulu r-26 Maaseurakunnan kirkko ja kellotapuli r-27 Iso Pappila r-28 Mäenpään kartano r-29 Nuorisotalo r-30 Viljasiilo r-31 Vanha vesitorni r-32 Etelä-Savon säästöpankki Kesällä 2013 inventoidut kohteet (kartalla punaisella) kohdenro kartalla/kortti kohteen nimi r-33 Kaupungintalo r-34 Oikeustalo ja Poliisitalo r-35 Poleeni r-36 Kaupunkiseurakunnan kirkko ja seurakuntakeskus r-37 Urheilutalo r-38 Vesitorni r-39 Savonsolmu r-40 Kanttila r-41 Maaselän koulu r-42 Naarajärven seurakuntakeskus r-43 Nukkekoti r-44 SKS:n vanhustentalo r-45 Entinen Naaran koulu r-46 Kontiopuiston koulu Kuusitiellä r-47 Vanha paloasema Tasakadulla r-48 Siilin koulu r-49 VR:n konepaja

45 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Aiemmin inventoidut rakennuskohteet Seuraavissa alaluvuissa on esitelty aiemmin inventoidut rakennuskohteet. Viljasiiloa lukuun ottamatta vastaavat tiedot löytyvät Etelä-Savon Maakuntaliiton kulttuuriympäristörekisteristä Nikkarilan Metsäopisto Osoite PIEKSÄMAA Pkoo Ikoo Rakennustyyppi julkinen / opetus ja koulutus Suunnittelija - Rakennusvuosi 1905 / 1920 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi:? Kohdenro kartalla r-1 Kaavatilanne Suojelutilanne maakuntakaava Alueen rakennukset ovat valtion asetuksella varjeltuja. Etelä-Savon maakuntakaava. Kuvaus Entinen Valtion Nikkarilan metsänvartijakoulu ja sen vuorattuja taitekattoisia, hirsirakennuksia vuodelta 1905 ja 1920: johtajan asunto ja metsänhoitajan asunto ovat v:lta 1905 sekä 2. metsänhoitajan asunto ja Lukula (ent. oppilasasuntola) ovat v:lta Asuinrakennusten lisäksi piha-alueella on hirsi- ja lautarakenteisia aittoja ja varastorakennuksia sekä uusi vuonna 1961 rakennettu koulurakennus. Alueen rakennukset ovat valtion asetuksella varjeltuja. Arvot Väljä, puistomainen koulualue perinteisine rakennuksineen maisemallisesti kauniilla paikalla. maakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on maisemallisia arvoja Nikkarilan metsäopisto sijaitsee Varkaudentien eteläpuolella, Pieksämäen keskustasta kaakkoon.

46 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Piparkakkutalo Osoite Tahintie 48, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi asuinrakentaminen Suunnittelija - Rakennusvuosi? korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi:? Kohdenro kartalla r-2 Kaavatilanne asemakaava Suojelutilanne - Kuvaus Piparkakkutalo on Tahinpuistossa Pieksäjärven rannalla. Puistomaisessa pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi lautavuorattu varasto ja hirsinen sauna, molemmat punaiseksi maalattuja. Arvot Vuoraamaton hirsirakennus perinteisessä ulkoasussa. kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Piparkakkutalo sijaitsee Tahinniemessä, sen lounaisella puolella lähellä keskustaa.

47 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Asemapäällikön asuintalo Osoite Tahintie 6, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija asuinrakentaminen Bruno Granholm Rakennusvuosi 1910-luku korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-3 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava RKY-kohde Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Bruno Granholmin suunnittelema asemapäällikön asuinrakennus Pieksäjärven rannalla. Päärakennuksen vastapäätä sijaitsee autotalli. Arvot Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan tehty edustava, jugend-tyylinen asemapäällikön talo 1910-luvulta. Osa valtakunnallisesti arvokasta VR:n aluetta. valtakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on maisemallisia arvoja Asemapäällikön asuintalo on Tahintie 6:n päärakennus Tahinniemen lounaisosassa lähellä keskustaa.

48 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Herttuan talo Osoite Joroistentie 6, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi asuinrakentaminen Suunnittelija? Rakennusvuosi 1920-luku korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-4 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Herttua sijaitsee Joroistentien varrella. Se on taitekattoinen, vuorattu hirsirakennus, jonka molemmilla pitkillä sivuilla on taitekattoinen poikkipääty. Pihassa on päärakennuksen lisäksi peiterimoitettu piharakennus. Arvot Tällä Kontiopuiston asuntoalueella harvinainen puutalo vuosisadan alusta. maakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Herttuan talo sijaitsee Kontionpuiston asuinalueen länsipäädyssä.

49 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Bovallius-ammattiopisto Osoite Pyhityntie 45, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija julkinen / opetus ja koulutus Maria v. Fieandt Rakennusvuosi 1920-luku korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-5 Kaavatilanne Suojelutilanne maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Peltoaukeitten ja pihakuusien ympäröimään rakennusryhmään kuuluu suurin alunperin yksikerroksinen, myöhemmin kaksikerroksinen korotettu nikkarityylinen koulurakennus, pienempi asuinrakennus ja hirsinen vajarakennus. Vanhan pihatien kuusikuja on rauhoitettu. Arvot Seudulle harvinainen kuurojen talouskoulu, jonka on suunnitellut Maria v. Fieandt. Rakennusryhmä maisemakuusineen muodostaa peltomaiseman kiintopisteen. maakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on maisemallisia arvoja Bovallius-ammattiopisto sijaitsee keskustataajaman eteläisellä puolella.

50 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Sirpalesuoja Osoite Ratakatu, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi puolustuslaitos Suunnittelija? Rakennusvuosi? korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-6 Kaavatilanne Suojelutilanne maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaava Keskustan eteläosien OYK Kuvaus Kiilakivistä muurattu kupumainen pommisuoja toisen maailmansodan ajalta. Historia VR rakensi mailleen vastaavia suojia ainakin Mikkeliin, Iisalmeen ja Ylivieskaan. Puolipallon muoto ja sijainti radan lähellä tekevät suojasta omaleimaisen. Suoja on todennäköisesti rakennettu ennen toista maailmansotaa tai sodan aikana. Suoja on saatettu rakentaa rautatiehenkilökunnan käyttöön. Tilaa on 48 henkilölle ja sisäänkäyntejä on kaksi luvulla se nykyaikaistettiin väestönsuojakäytttöön, ja suojasta olevat piirustukset ovat 1960-luvulta. Esim. teräsoven (ulkoovi) valmistusvuosi on luvulla suojaa paranneltiin saniteettitiloin. Suojan ovet on laitettu kiinni, ja suojan omistaa Ratahallintokeskus. (Länsi-Savo ) Arvot Rakennustyyppi- ja -tapakuriositeetti kaupungin rakennuskannassa. Osa valtakunnallisesti arvokasta VR:n aluetta. kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Sirpalesuoja sijaitsee VR:n alueella nykyisestä liikenne asemasta kaakkoon.

51 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Vanha Rautatieasema Osoite Ratakatu 8, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija julkinen / liikenne Knut Nylander (laajennus Bruno Granholm) Rakennusvuosi korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1902 Kohdenro kartalla r-7 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava RKY-kohde Etelä-Savon maakuntakaava Keskustan eteläosien OYK Kuvaus Rautatieasema rakennettiin Oulun radan IV-luokan tyyppipiirustus n:o 2:n (Knut Nylander) mukaan. Sitä laajennettiin 1902 (Bruno Granholm) yhdellä ikkuna-akselilla pohjoiseen alkuperäistä rakennustapaa noudattaen. Arvot Ulkoasultaan lähes alkuperäisenä säilynyt ja edustava Savon radanasema. Osa valtakunnallisesti arvokasta VR:n aluetta. valtakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Vanha rautatieasema sijaitsee keskustassa, radan itäpuolella.

52 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Veturitalli Osoite Kangaskatu 8, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi julkinen / liikenne Suunnittelija? Rakennusvuosi 1890 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1920-luku Kohdenro kartalla r-8 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava RKY-kohde Etelä-Savon maakuntakaava Keskustan eteläosien OYK Kuvaus Puoliympyrän muotoinen, kahdella tornilla varustettu tiilirakenteinen veturitalli v:lta 1890 on hyvin säilynyt Savon rataan liittyvä rakennus. Talli rakennettiin alkujaan kolmipilttuiseksi. Tallia suurennettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla sekä pilttuita lisäämällä että pidentämällä vanhoja pilttuita oli jo 16 kpl. Tiloissa on toiminut rautatieläisten yhdistys 1920-luvulta lähtien. Arvot Savon ja poikittaisradan käytön kannalta merkittävä rakennus, joka antaa ilmettä rata-alueelle. Toinen maakunnan veturitalleista. Osa valtakunnallisesti arvokasta VR:n aluetta. valtakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Veturitalli sijaitsee keskustassa, radan länsipuolella.

53 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Ent. Raamattutalo Osoite Kauppakatu 1, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija julkinen Yrjö J. Vaskinen Rakennusvuosi 1949 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-9 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Rakennussuojelulaki Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Kauppakadun ja Myllykadun risteyksessä, toria vastapäätä sijaitseva roiskerapattu, L-mallinen nurkkatalo, joka on rakennettu Suomen Sisälähetysseuran kirjapainoksi toisen maailmansodan jälkeen. Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla. Arvot Pieksämäen kaupunkikuvaa hallitseva myöhäis-funtionalistinen painotalo, jonka on suunnitellut Yrjö J. Vaskinen. Sodan jälkeisen funkiksen hyvä edustaja. Osa Suomen Kirkon Sisälähetysseuran rakennuttamaa kokonaisuutta. maakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on maisemallisia arvoja Ent. Raamattutalo sijaitsee torin länsilaidalla Pieksämäen keskustassa.

54 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Ent. Keski-Savon Osuusliike Osoite Keskuskatu 5, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija julkinen / kauppa ja liike Yrjö J. Vaskinen Rakennusvuosi 1949 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1935, 1942, 1990 Kohdenro kartalla r-10 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Kolmikerroksinen liiketalo, jonka alkuperäistä osaa on laajennettu itään päin v (Georg Jägerroos) ja v (Urho Heikkinen). Kolmikerroksinen varastorakennus jouduttiin purkamaan 1990-luvulla yksikerroksisen kauppalaajennuksen tieltä. Kauppaosa vei tontin rakennusoikeuden. Aluksi rakennus toimi Osuusliikeen keskusvarastona, sittemmin laajennusosassa toimi hotelli. Sisäpihan kellarissa oli suutarin paja. Arvot Kaupunkikuvallisesti merkittävä funktionalistinen rakennus. valtakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on maisemallisia arvoja Ent. Keski-Savon Osuusliike sijaitsee Keskuskadun varrella Pieksämäen keskustassa.

55 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Ent. POK:n talo Osoite Keskuskatu 7, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija julkinen / kauppa ja liike Walde Aulanko Rakennusvuosi 1938 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-11 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus SOK:n rakennusosastolla Walde Aulangon suunnittelema kaksikerroksinen liiketalo v:lta Kiinteistöön kuuluu pulpettikattoinen, rapattu piharakennus, joka toimii varastona. Arvot Edustava funktionalistien rakennus, jolla on kaupunkikuvallista merkitystä. valtakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on maisemallisia arvoja Ent. POK:n talo sijaitsee Keskuskadun varrella Pieksämäen keskustassa.

56 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Ent. KOP:n talo Osoite Savontie 5, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija julkinen / kauppa ja liike Erkki Huttunen Rakennusvuosi korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-12 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funktionalistisen Kansallis-Osake pankin toimistotalo on Savontien varrella rapatun ja lautavuoratun liikerakennuksen välissä. Vastapäätä on Sepposenkulma. Nykyisin rakennuksessa toimii musiikkiopisto. Arvot Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funktionalistinen pankkirakennus, joka edustaa kauppalan voimakkaan kasvua aikaisia liikerakennuksia. maakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on historiallisia arvoja Ent. KOP:n talo sijaitsee Savontien varrella Pieksämäen keskustassa.

57 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Sepposen talo Osoite Keskuskatu 11, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija julkinen / liike-elämä ja kaupankäynti Pekka Saarema, laajennus Jouko Kokkarinen Rakennusvuosi 1939 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: laajennus luku Kohdenro kartalla r-13 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Arkkitehti Pekka Saareman suunnittelema funktionalistinen asuin- ja liiketalo vuodelta Kolmikerroksinen talon kaareva julkisivu leimaa yhdessä entisen POK:n talon kanssa keskustan kaupunkikuvaa voimakkaasti funktionalistiseksi. Alun perin Sepposen putiikki oli siirtomaatavaroita myyvä sekatavarakauppa. Sitä pidettiin jo puretussa talossa, joka sijaitsi samalla tontilla. Kauppias Johan Sepposen lopetettua 1935, kauppaa alkoi pitää hänen poika Eelis ja vaimo Jenny. Välirauhan aikaan putiikki muutti nykyiseen huoneistoon luvulla Sepposen kauppa oli Pieksämäen suurin päivittäistavarakauppa, joka parhaimmillaan työllisti 12 henkilöä. Arvot Kaupunkikuvallisesti keskeinen rakennus, joka yhdessä POK:n talon kanssa luo funktionalistisen ilmeen kaupungin keskustalle. valtakunnallisesti arvokas Rakennuksella on rakennushistoriallisia arvoja Rakennuksella on maisemallisia arvoja Sepposen talo sijaitsee Keskuskadun varrella Pieksämäen keskustassa.

58 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Kinolinna Osoite Keskuskatu 20, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija julkinen / kauppa ja liike Jussi Lappi-Seppälä Rakennusvuosi 1939 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-14 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Keskustan eteläosien OYK Kuvaus Jussi Lappi-Seppälän suunnittelema rapattu suojeluskuntatalo vuodelta Rakennuksessa on toiminut myös elokuvateatteri, jonka vuoksi entinen nimi Pieksälinna muutettiin Kinolinnaksi. Sisäänkäynnin portaikko toimi vappuna mieskuoron esiintymislavana. Arvot Rakennus on kaupungin ensimmäisiä funktionalistisia kaupunkirakennuksia. Suojeluskuntatoiminta liittyy sotahistoria arvoihin. valtakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on historiallisia arvoja Kinolinna sijaitsee Keskuskadun varrella Pieksämäen keskustassa.

59 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Vanha Kaupungintalo Osoite Savontie 9, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Valter ja Ivar Thomé (Peruskorjaus Kirsti ja Egil Nor- Suunnittelija din) julkinen / kunnallishallinto Rakennusvuosi 1918 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: peruskorjattu v Kohdenro kartalla r-15 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Entinen Pohjoismaiden Osakepankin konttori, joka toimi kauppalan kansliana ja kaupungintalona. Kaksikerroksinen, alun perin vuoraamaton hirsirakennus valmistui 1918 Valter ja Ivar Thomén suunnittelemana. Kaupungintalon rannassa on vuoraamaton hirsinen makasiini. Pihapiiriin kuuluu lisäksi lautarakenteinen varasto ja sauna. Arvot Virkahallinnon rakennuksista edustava esimerkki, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit Ivar ja Valter Thomé. Alueen ensimmäisiä pankkirakennuksia. maakunnallisesti arvokas Kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Kohteella on maisemallisia arvoja Vanha kaupungintalo sijaitsee kulttuurikeskus Poleenin itäpuolella, Pieksäjärven rannan tuntumassa.

60 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Savontie 22, Ent. Hammaslääkärintalo Osoite Savontie 22, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija asuinrakentaminen Arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä ja Martas Rakennusvuosi 1938 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-16 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Kaksikerroksinen, pelkistetty funktionalistinen asuintalo v:lta (Tuomari Leo Saarisen ja hänen vaimonsa, hammaslääkäri Esteri Saarisen rakennuttama asuintalo). Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä ja Martas. Puutarhan perällä sijaitsee Saimaa-pontilla vuorattu autotallirakennus. Istutettua pihaa rajaa pensasaita ja funkistyylinen pihaportti. Arvot Yksi kaupungin ensimmäisistä funktionalistisista asuinrakennuksista, joka on säilynyt ulkoasultaan alkuperäisenä. maakunnallisesti arvokas Kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Kohteella on maisemallisia arvoja Ent. Hammaslääkärintalo sijaitsee Savontien varrella Pieksämäen keskustassa.

61 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Keskuskoulu Osoite Keskuskatu 32, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija Välikangas ) julkinen / opetus ja koulutus A.E. Eränen, (neljännellä kerroksella korotus: Martti Rakennusvuosi 1929 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: korotus kerroksella 1947 Kohdenro kartalla r-17 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Keskustan eteläosien OYK Kuvaus Kaupungin muuten matalasta rakennuskannasta selvästi erottuva julkinen rakennus on hyvä esimerkki 1920-luvun klassismista. Rakennus sijoittuu koulukorttelin keskelle. Pääkadun varteen on istutettu puisto. Toisella puolen on avoin kenttä ja omakotitaloalue. Kentän reunassa on hopeapajuja. Arvot Hieno esimerkki puhdaspiirteisestä uusklassistisesta koulurakennuksesta. Muita kookkaampi rakennus hallitsee Keskustien katunäkymää. maakunnallisesti arvokas Kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Kohteella on maisemallisia arvoja Koulurakennus sijaitsee Keskuskadun varrella, ja näkyy kaakkoon johtavaa Sammontietä pitkin kauas pientaloalueelle.

62 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Ortodoksinen kirkko Osoite Mikkelintie 20, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija julkinen / kirkollinen toiminta Toivo Paatela Rakennusvuosi 1957 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-18 Kaavatilanne Suojelutilanne yleiskaava Etelä-Savon maakuntakaava Keskustan eteläosien OYK Kuvaus Arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema pieni rankorakenteinen päätytornillinen kirkko v:lta Arvot Seudulle harvinainen ortodoksinen kirkkorakennus. maakunnallisesti arvokas Kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Kohteella on maisemallisia arvoja Ortodoksikirkko sijaitsee Vanhan Mikkelintien varrella, taajama-alueen eteläpuolisen radan eteläpuolella.

63 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Urheilukentän portti Osoite Keskustie, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi julkinen / kulttuuritoimi Suunnittelija? Rakennusvuosi 1934 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-19 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Yksikerroksinen, puinen porttirakennus valmistui vuonna Portti on saanut nimen "Juhlaportti" siitä, että sen kautta tulivat kentälle mm. Nuorisoseuran aikoinaan pitämien suurten kesäjuhlien kulkueet. Portti valmistui vuotta ennen Keskuskentän valmistumista. Arvot Pieni, kaupunkikuvaa rikastuttava rakennelma on harvoja säilyneitä urheilukenttiin liittyviä rakennelmia. valtakunnallisesti arvokas Kohteella on maisemallisia arvoja Urheilukentän portti sijaitsee kentän pohjoispäädyssä.

64 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Meriluodon talo Osoite Keskuskatu 53, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi asuinrakentaminen Suunnittelija? Rakennusvuosi 1920-luku korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: kunnostus 1982 Kohdenro kartalla r-20 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus 1920-luvun hirsitalo on runoilija Aila Meriluodon lapsuuden koti. Myöhemmin talossa on asunut myös runoilija Lauri Viita. Kaksikerroksista, taitekattoista, vuorattua hirsitaloa ympäröi vehmas, puistomainen piha. Lautarakenteinen ja L-mallinen piharakennus on purettu. Arvot Esimerkki 1920-luvun pieksämäkeläispihasta, johon liittyy henkilöhistoriallisia arvoja kirjailija Aira Meriluodon lapsuudenkotina. maakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on historiallisia arvoja Meriluodon talo sijaitsee Pieksämäen keskustan itälaidalla.

65 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Ratavartijan mökki Osoite Pirttimäentie 40, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi julkinen / liikenne Suunnittelija? Rakennusvuosi 1917 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-21 Kaavatilanne asemakaava Suojelutilanne - Kuvaus Pieksämäki-Jyväskylä -rataan kuuluva, hyvin säilynyt vuorattu, tiilikattoinen asuinrakennus v:lta Arvot Jyväskylän rataan kuuluva hyvin säilynyt asuinrakennus. maakunnallisesti arvokas Kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Kohteella on maisemallisia arvoja Ratavartian mökki sijaitsee Pieksämäen eteläpuolisen radan tuntumassa.

66 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Nokkala Osoite Pirttimäentie, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi kartano Suunnittelija? Rakennusvuosi 1851 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-22 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Keskustan eteläosien OYK Kuvaus Tilan päärakennus on klassistinen, aumakattoinen kartanorakennus 1800-luvulta. Pihapiirissä, vastapäätä päärakennusta on 1700-luvulla rakennettu tilan vanha päärakennus, jossa on savutupa. Tuvassa on istuttu käräjiä 1700-luvulta lähtien v:een 1956 saakka. Seudulle tyypilliseen suljettuun pihapiiriin kuuluu lisäksi useita talousrakennuksia. Rakennettu v todennäköisesti valtion kruunuvoudin asunnoksi. Kartanorakennus on toiminut 1800-luvun lopulla valtion virkatalona, jota isännöi kruununvouti Langinkoski. Seuraava omistaja oli August Hokkanen. Vuosina rakennuksessa oli Pieksämäen nuorisoseura, vuosina siinä asui ratainsinööri. Käräjähuoneistoksi vuokrattuna oli 1920-luvulta aina v:een 1955 rakennuksessa viisi huonetta. Sotavuosina käräjähuoneissa istui toisinaan sotaoikeus ja armeijan soittokunta oli majoitettuna niihin. Syksyllä 1944 Nokkalassa toimi ilmavalvonta-aluekeskus. Siirtoväkeä majoitettiin ja käräjätuomarit sekä heidän kirjurinsa asuivat talossa käräjien ajan. Arvot Harvinaisuusarvoa rakennustyyppinä ja hirsirakenteina. Historiallista arvoa kruunuvoudin virkatalona ja 30-vuotisena käräjätalona. maakunnallisesti arvokas Kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Kohteella on maisemallisia arvoja Nokkala sijaitsee Pieksämäen eteläpuolisen radan eteläpuolella.

67 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Seurojentalo Osoite Savontie 70, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi seuratalo Suunnittelija? Rakennusvuosi 1909 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1914, 60-,70-,90- luvuilla Kohdenro kartalla r-23 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Kaksikerroksinen, hirsinen seuratalo v:lta "Seurojentalo" rakennettiin alun perin nuorisoseuran, maamiesseuran ja palokunnan yhteiseksi toimitilaksi. Taloa on laajennettu 1914 ja korjattu jonkin verran vuonna 1960 sekä ja 1990-luvuilla. Muutoksista huolimatta alkuperäisen ilmeensä säilyttänyt seuratalo on maakunnan toiseksi vanhin nuorisoseuratalo. Seuratalo sijaitsee asuntokorttelissa kulmatontilla. Avoimella tontilla on seurantalon lisäksi vaja. Arvot Muutoksista huolimatta alkuperäisen ilmeensä säilyttänyt seuratalo on maakunnan toiseksi vanhin nuorisoseuratalo. maakunnallisesti arvokas Kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Seurojentalo sijaitsee Pieksämäen keskustan länsilaidalla.

68 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Moision kartano Osoite Moision kartano, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi kartano Suunnittelija C.L. Engel (päärakennus) Rakennusvuosi 1860-luku korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-24 Kaavatilanne asemakaava Suojelutilanne RKY-kohde Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Empiretyylinen arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema päärakennus, jonka puistomaisessa puutarhassa on lisäksi klassistinen tupa-aittarakennus, kaupungin museoksi aiottu suuri kivinavetta, vaja, sauna, viljamakasiini sekä kaksi asuinrakennusta. Vuonna 1748 perustettu Moision tila muodostui herraskartanoksi 1700 luvun lopulla. Nykyinen empiretyylinen päärakennus on rakennettu 1860-luvulla. Alunperin Amnorinin, sitten Snidensnören, Haartmanin ja Cauton'n ja Sarkkaman suvun hallussa. Arvot Rakennushistoriallisesti arvokas kartano osana kirkonmäen valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Tilalla ovat asuneet monet merkittävät suvut. Päärakennuksen on suunnitellut empireajan kuuluisin arkkitehti C.L. Engel. valtakunnallisesti arvokas Kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Kohteella on maisemallisia arvoja Moision kartano sijaitsee vanhan kirkon eteläpuolella.

69 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Ent. Kirkonkylän kansakoulu Osoite Rantatie 1, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi julkinen / opetus ja koulutus Suunnittelija? Rakennusvuosi 1872 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1982 Kohdenro kartalla r-25 Kaavatilanne asemakaava Suojelutilanne RKY-kohde Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Kirkonmäen kulttuurimaisemassa, lähellä maaseurakunnan kirkkoa sijaitsee rovasti A.E. Bernerin perustama Pieksämäen ensimmäinen kansakoulu. Yksikerroksinen, aumakattoinen, vaakavuorattu koulu rakennettiin Ulkoasultaan alkuperäisenä säilynyt koulu muutettiin kokous- ja näyttelytilaksi Arvot Oleellinen osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Rakennuksella on myös paikallishistoriallista arvoa. Pieksämäen ensimmäinen kansakoulu, joka toimii nyt kokoustilana. valtakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on maisemallisia arvoja Ent. Kirkonkylän kansakoulu sijaitsee vanhan kirkon koillispuolella.

70 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Maaseurakunnan kirkko ja kellotapuli Osoite Kuopiontie 62, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija julkinen / kirkollinen toiminta kellotapuli, kirkko: kirkonrakentaja August Sorsa luvun puoliväli - kirkon ja kellotapulin pintakorjaukset nykyasuun: rakennusmestari Axel Magnus Tolppo, lääninarkkitehti Kiseleff perusteellinen korjaus: John L. Lybeck korjaustyöt sisällä: Antero Pernaja restaurointi alkuperäiseen asuun: Heikki Elomaa Rakennusvuosi korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1844, 1870-luku, , 1926, Kohdenro kartalla r-26 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava RKY-kohde Kirkkolaki Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Kirkonrakentaja August Sorsan johdolla rakennettu puinen ristikirkko on vuodelta 1758, kolmikerroksinen kellotapuli vuodelta Kellotapuli on Pieksämäen vanhin rakennus, joka sai nykyisen asunsa v rakennusmestari Axel Magnus Tolpon johdolla. Kirkkoa ja kellotapulia ympäröi koivuja, kuusia ja pihlajia kasvava kirkkotarha, jota käytettiin hautausmaana vuoteen 1836 saakka. Alun perin oli kirkkotarhan aita tehty puusta, 1850-luvulla sen tilalle rakennettiin nykyinen kiviaita. Kirkko ja kellotapuli ovat suojeltu Kirkkolailla. Kirkossa käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa perspektiivisesti kapenevia sakaroita. Kirkko valmistui käyttökuntoon 1752 ja lopullisesti Kirkon sisämaalauksen tekivät Mikael Toppelius ja Daniel Hjulström. Maalauksista ovat säilyneet saarnastuolin ja urkulehterin kaiteiden kuvat. Nykyisen asunsa kirkko sai 1844, jolloin seinät vuorattiin ja maalattiin 1870-luvun puolivälissä harmaaksi ja sen katto rapattiin kipsillä lääninarkkitehti Kiseleffin suunnitelman mukaan. Vuosien perusteellisen korjauksen suunnitteli lääninarkkitehti John L. Lybeck. Sisällä tehtiin korjaus 1926 arkkitehti Antero Pernajan suunnitelmien mukaan. Kirkko restauroitiin , jolloin pyrittiin palauttamaan alkuperäinen sisä- ja ulkoasu. Suunnitelmat laati arkkitehti Heikki Elomaa. Arvot Arvokas puuarkkitehtuurin muistomerkki. Osa valtakunnallisesti merkittävää kirkonmäen kulttuurimaisemaa. valtakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on maisemallisia arvoja

71 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 69 Kirkko sijaitsee Pieksämäen nykyisen keskustan luoteislaidalla olevalla mäellä.

72 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Iso Pappila Osoite Kuopiontie 78, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi julkinen / virkatalot Suunnittelija? Rakennusvuosi korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1846, 1886 ja 1985 Kohdenro kartalla r-27 Kaavatilanne asemakaava Suojelutilanne RKY-kohde Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Kustavilaistyylinen, mansanrdikattoinen pappilarakennus. Puutarhan ympäröimään rakennusryhmään kuuluneista piharakennuksista on jäljellä vaja ja sauna. Pappilaan johtavan koivukujan varrella on vanha papin saatavien aitta. Pihassa on Sylvi Uiton kunniaksi pystytetty muistokivi. Pappilaan johtava tie on reunustettu molemmin puolin koivuilla. Arvot Ehyt kokonaisuus ja pappilakulttuurin edustaja osana valtakunnallista kulttuurimaisemaa. Seudulle ainutlaatuinen kustavilaispappila, joka on kirjailija Sylvi Kekkosen os. Uinon syntymäkoti. valtakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on maisemallisia arvoja Pappila sijaitsee Pieksämäen keskustan laidalla kirkosta lounaaseen.

73 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Mäenpään kartano Osoite Huvilakatu, PIEKSÄMÄKI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi kartano Suunnittelija? Rakennusvuosi 1700-luku korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-28 Kaavatilanne Suojelutilanne maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Entinen Savon jalkaväkirykmentin kapteenin virkatalo, jonka päärakennuksen vanhin osa on 1700-luvulta. Pihapiirissä on lisäksi aitta 1700-luvulta ja joukko muita ulkorakennuksia, kuten siivetön varvastuulimylly. Rakennustavaltaan yhtenäistä rakennusryhmää ympäröi puutarha ja puisto. Kartanoon liittyy luonnonsuojelulailla suojeltu lehtikuusikuja. Arvot Rakennustavaltaan yhtenäinen, entinen Savon jalkaväkirykmentin kapteenin virkatalon pihapiiri. Rakennusryhmä ja lehtikuusikuja muodostavat maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. maakunnallisesti arvokas kohteella on rakennushistoriallisia arvoja kohteella on maisemallisia arvoja Kartano sijaitsee Pieksämäen keskustan laidalla kirkosta ja pappilasta pohjoiseen.

74 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Nuorisotalo Osoite Toukolantie, NAARAJÄRVI Pkoo Ikoo Rakennustyyppi julkinen / sairaanhoito ja sosiaalihuolto Suunnittelija? Rakennusvuosi 1800-luku korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Kohdenro kartalla r-29 Kaavatilanne asemakaava Suojelutilanne - Kuvaus 1800-luvulla rakennettu satulakattoinen kunnalliskoti, jonka pitkän rungon keskellä on poikkipäädyt. Arvot 1800-luvulla rakennettu kunnalliskoti, jonka ulkoasu on säilynyt alkuperäisenä. kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohteella on rakennushistoriallisia arvoja Nuorisotalo sijaitsee Naarajärven keskustassa.

75 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Viljasiilo Osoite Kangaskatu 2, Pieksämäki Pkoo Ikoo Rakennustyyppi Suunnittelija julkinen / mylly 1920, tuntematon suunnittelija: alkuperäinen rakennus 1939, Jaakko Jutila: ruismylly ja matkalaukkutehdas 1945, Kalle Elo: vehnämylly ja siilot (siilot 1949) 1959, tuntematon suunnittelija: välisiilo viljavarastolle Muutokset: 1981, Martti Järvinen: uudet sosiaalitilat ja paloturvallisuuden parannukset 1993, Esko Vattulainen: varastotilan muutos liiketilaksi Rakennusvuosi 1939 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1945, -59, -81, -93 Kohdenro kartalla r-30 Kaavatilanne asemakaava Suojelutilanne - Kuvaus Lauri Saaren rakennuttamat rakennukset ovat Pieksämäen ensimmäisiä keskusta-alueella sijainneita teollisuusrakennuksia. Myllyrakennus vastaa ajankohdan tavanomaista teollisuusrakentamista. Rakennukset ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan, julkisivut ovat osittain huonossa kunnossa. Arvot Rakennuksen korkeiden viljasiilojen osuudella on paikallista arvoa maamerkkinä ja osana teollisuushistoriaa. 1. Alkuperäinen rakennus. Rakennettu n. 1920, laajennettu Alkuperäinen käyttö: ruismylly 2. Tehdasrakennus. Rakennettu Alkuperäinen käyttö: matkalaukkujen valmistus 3. Vehnämylly. Rakennettu n Viljasiilot. 12 kpl sylinterin muotoisia siiloja käsittävä rakennus. Rakennettu Välisiilo viljavarastolle. Rakennettu Myllyrakennuksen eri osien sijainti suhteessa veturitalliin.

76 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 74 Rakennuksen sisäpiha. Veturitallit erottuvat vasemmassa laidassa. Rakennuksen julkisivu torin suunnalta Rakennuksen sijainti kartalla.

77 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Vanha vesitorni Osoite Myllykatu, Pieksämäki Pkoo ,8 Ikoo ,7 Rakennustyyppi julkinen Suunnittelija tyyppipiirustusten mukaan Rakennusvuosi 1950-l korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1990-l Kohdenro kartalla r-31 Kaavatilanne asemakaava Suojelutilanne Etelä-Savon maakuntakaava (ei löydy ajantasakaavasta, mutta Liidean selvityksen mukaan ak-suojeltu) Kuvaus Pilareilla seisova poikkeuksellisen muotoinen rakennus sijaitsee nykyisen keskusliikenneaseman läheisyydessä, keskustan itälaidalla. Materiaalina on pilareissa vaaleaksi rapattu betoni sekä torniosassa punatiili. Rakennus on pintapuolisesti hyvässä kunnossa. Arvot Rakennus on esimerkki tyyppipiirustusten soveltamisesta. Sillä on paikallista arvoa maamerkkinä ja osana historiaa. Kuva tulossa Kuva tulossa

78 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Etelä-Savon Säästöpankki Osoite Kauppakatu 1, Pieksämäki Pkoo ,8 Ikoo ,7 Rakennustyyppi Suunnittelija julkinen / liikerakennus Kaija ja Heikki Sirén Rakennusvuosi 1967 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1984 Kohdenro kartalla r-32 Kaavatilanne Suojelutilanne asemakaava Etelä-Savon maakuntakaava Kuvaus Rakennus sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. Julkisivumateriaalina on tumma pelti, ensimmäinen kerros on sisäänvedetty muodostaen suojattua tilaa liikehuoneistojen eteen. Rakennuksen pohjoisosassa on korotettu sisäpiha, johon myös avautuu liikehuoneistoja. Arvot Rakennus edustaa oman aikansa liikerakentamista. Laajennuksen merkitys? Kuva tulossa Kuva tulossa

79 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Nyt inventoidut rakennuskohteet Pieksämäen kaupungintalo Kohteen nimi Pieksämäen kaupungintalo Kohdenro kartalla Osoite Pertinkuja 1, Pieksämäki Koordinaatit (p,i) , r-33 Rakennustyyppi hallinto- ja toimistorakennukset Suunnittelija Arto Sipinen ja Mane Hetzer (lähde: SAFA:n arkkitehtuurikartta -87) Ajoittuminen Kuva kohteesta 1973 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Karttaote Kuvaus Pohjaratkaisultaan suorakaiteen muotoinen tasakattoinen kaksikerroksinen kaupungintalo. Rakennuksen hyötyala on 2450 m2 ja bruttoala 3900m2. Rakennusrunko on teräsbetonia 6x8 metrin jakoon perustuvana elementtijärjestelmänä. Julkisivut ovat alumiinia ja lasia, sokkeli betonia. Rakennus sijaitsee keskeisellä ja järven suunnasta näkyvällä paikalla kaupungin ydinkeskustassa, laajan ja avaran puiston reunalla Pieksänjärven Lampolahden rantamaisemassa, pitkä julkisivu rannan suuntaisesti. Rakennus on alkuperäisessä käytössään kaupungintalona. Kaupunginvaltuusto kokoontuu kuitenkin nykyisin (kuntaliitoksen 2007 jälkeen) Naarajärven Kanttilassa eli entisellä maalaiskunnan kunnantalolla, jonne on siirtynyt myös osa kaupungin virastotoimintoja. Lampolahden ja kaupungintalon välimaisemassa n. 20 m päässä kaupungintalosta sijaitsee Mauno Kiviojan taideteos Kasvun kaari vuodelta Kaupungintalon lähirakennuksiin kuuluvat sen edeltäjänä, kauppalantalona ja kaupungintalona toiminut entinen pankkikonttorirakennus (1918, V. & I. Thomé) sekä kulttuurikeskus Poleeni (1989, Gullichsen, Kairamo, Vormala), joiden niidenkin kaupunkikuvalliseen luonteeseen kuuluu oleellisena osana rakennuksen suhde pihapuustoon ja puistoalueeseen. Pääsisäänkäynti sijaitsee rakennuksen eteläjulkisivun keskivaiheilla sisäänkäyntikatoksella ja sisäänkäynniin edustalle sijoitetulla lipputankoryhmällä selkeästi osoitettuna. Aulatilat ovat ulkoakin sisäänkäynnin suurien lasipintojen kautta nähtävissä. Sisätiloiltaan rakennusta ja sen alkuperäistä sisustusta on pidetty ulkoasua tunnistettavampana suunnittelijoittensa, erityisesti Arto Sipisen tuotannolle. Rakennuksen suunnittelijoista Arto Sipinen on tunnettu arkkitehti. Sipinen on suunnitellut runsaasti julkisia rakennuksia kaupungin- ja kunnantalojen lisäksi konserttitaloja sekä yliopistorakennuksia, ja useat näistä tehtävistä hän on saanut Pieksämäen kaupungintalon tavoin arkkitehtuurikilpailuissa saavuttamansa menestyksen kautta. Sipisen suunnittelema kaupungintalo Imatralle (Mane Hetzerin kanssa) valmistui

80 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI , Raisioon 1981 ja kunnantalo Mäntsälään Muita Sipisen tunnettuja töitä ovat mm. Imatran kulttuurikeskus (1986), Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaeli (1988), Espoon kulttuurikeskus (1989) ja Lahden kirjastotalo (1990). Arkkitehdin 2000-luvun tuotantoa ovat Jyväskylän keskustan maamerkkinä kohoava toimistotorni Innova ja tornin viereen rakennettu ammattikorkeakoulun IT-instituutti Dynamo. Historia Pieksämäellä ryhdyttiin heti kaupunkioikeuksien saamisen jälkeen 1962 toimeen hallinto- ja kulttuurikeskuksen suunnittelemiseksi keskeiselle paikalle. Vielä samana vuonna järjestetyssä Pieksämäen hallinto- ja kulttuurikeskuksen suunnittelukilpailussa menestyi Aarne Ervi, joka myöhemmin suunnitteli kaupungintalon viereisen Savonsolmun hotellin, mutta kilpailussa palkittua rakennusta ei koskaan toteutettu. Vuonna 1970 pidettiin kutsukilpailu Pieksämäen hallinto-, kulttuuri- ja vapaaajankeskuksen suunnittelusta. Arto Sipisen ja Mane Hetzerin kokonaisvaltaisessa kilpailusuunnitelmassa Lampolahden alavaan rantapuistoon oli ideoitu julkisten rakennusten ryhmä, josta kuitenkin vain kaupungintalorakennus toteutettiin (1973). Alkuperäinen suunnitelma käsitti neljässä vaiheessa rakennettavan kaupungin hallinnollisen keskuksen, jonka rakennusten oli tarkoitus rajata sisäpihaksi eri toiminnoin aktivoitu kaupunkilaisten tori. Pieksämäen Luonnon Ystävät ry (PLY ry) jätti vuonna 2011 Etelä-Savon ELYkeskukselle esityksen rakennuksen suojelemiseksi rakennussuojelulailla. ELY-keskus pyysi esityksestä lausunnot Pieksämäen kaupungilta, Docomomo Suomi-Finland ry:ltä, Museovirastolta ja Savonlinnan maakuntamuseolta. Museovirasto pyysi lausunnon Suomen arkkitehtuurimuseolta. Pieksämäen kaupunki on hakenut rakennukselle purkulupaa, jota ei toistaiseksi ole myönnetty vedoten keskeneräiseen suojeluesityksen käsittelyyn. ELY-keskuksen päätös asiasta annettiin Sen mukaan rakennusta ei suojella rakennussuojelulailla, vaan kaupungin tulisi suojella se asemakaavalla. Tutkimushistoria - Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet PLY ry:n esitys rakennuksen suojelemiseksi, 2011/2012 ja siihen liittyvät lausunnot (lähde: ELY:n päätös rakennuksen suojeluesityksestä ) Julkinen rakennus objektina puistossa ; mittakaava ja mitoitus (kaksi kerrosta, eri rakennusosien suhteet); julkisivupiirteiden toistuvuus, säännönmukaisuus ja yksinomaan pysty- ja vaakasuorista linjoista ja suorakaidemuodoista koostuva rytmitys; tyypillisyys (70-luvun arkkitehtuuri). Suomen arkkitehtuurimuseon rakennuksen suojeluesitykseen liittyen antaman asiantuntijalausunnon mukaan rakennus on arkkitehtuuripiirteiltään sovellus modernistimista ja 70-luvun järjestelmäarkkitehtuurista, jossa rakennuselementtien ja tilakappaleiden toistettavuus on tärkeässä osassa. Sarjallisuus näkyy julkisivumateriaaleissa, mitoituksessa ja värityksessä. (lähde: ELYn päätös rakennuksen suojeluesitykseen liittyen ) Rakennus voidaan nähdä osana keskustan ranta-alueelle ja sen tuntumaan sijoittuneiden julkisten ja puolijulkisten rakennusten (hotelli, kaupungintalo, kulttuurikeskus, sairaala, lastenkulttuuritalo, urheilutalo, uimahalli, päiväkoti, koulu, vanhustentalo ja diakonissaoppilaitos) kokonaisuutta. Yhdessä avaran puiston kanssa selkeälinjainen rakennus muodostaa kokonaisuuden, jolla on myös maisemallista arvoa. Rakennus edustaa sekä muotonsa, rakennustekniikkansa, materiaaliensa että väriensä puolesta aikansa arkkitehtuuria ja rakentamisen tyylipiirteitä. Kaava- ja suojelutilanne asemakaava vahv ; nykyinen korttelinumero (2092) asemakaavan muutoksella (kv , 56b); Pieksämäen yleiskaava (kv , oikeusvaikutukseton) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM )

81 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 79 Arvot Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Arkkitehtuuri ja arkkitehtuurin historia (70-luvun tyylipiirteet, Arto Sipinen), kulttuurihistoria (hallinto, hallintorakennukset), kaupunkikuva Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Kaakkoissuomen Arkkitehdit SAFA, Pieksämäki Arkkitehtuurikohteita kartta, 1987 Etelä-Savon ELY-keskuksen päätös rakennuksen suojeluesityksestä Suomen Rakennustaiteen Museon internetsivuston esittely arkkitehti Arto Sipisestä (http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=956495) Silmämääräiset havainnot maastokäynneillä ja kuva: Kaupungintalon eteläjulkisivua ja pääsisäänkäynti. kuva: Kaupungintalo luoteesta nähtynä.

82 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Oikeustalo ja Poliisitalo Kohteen nimi Oikeustalo ja Poliisitalo Kohdenro kartalla Osoite Savontie 18, Pieksämäki Koordinaatit (p,i) , r-34 Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta toimistorakennukset Kaarlo Leppänen 1991 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Karttaote Kuvaus Oikeus- / poliisitalo on kadunkulmassa sijaitseva, valkoinen, polveilevan mallinen, 2-3-kerroksinen rakennus. Historia Tutkimushistoria - Julkisivut ovat yhdistelmä valkoiseksi ja harmaaksi rapattua betonipintaa sekä nauhaikkunoita ja muita yhtenäisiä lasipintoja. Rakennuksen länsipäädyssä on harmaasta kivilaatasta tehty julkisivupinta. Sisäänkäynnin ja ikkunoiden detaljit ovat tummaa peltiä, sekä valkoiseksi maalattua terästä. Kivijalka osittain tummemmaksi maalattua betonia, jonka maalaus paikoitellen rapautunut, muuten rakennus on hyvässä kunnossa. Veistosmaisena kokonaisuus, jonka vaalea väritys ja kirkkaat lasipinnat korostuvat pelkistettyjen, tummien puudetaljien avulla. xxx Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Veistosmainen monimuotoinen rakennuskokonaisuus; asemakaavatilanne = asemakaavoitettu, kaava nro XXX Pieksämäen yleiskaava (kv , oikeusvaikutukseton) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Arkkitehtuuri (veistosmaisuus, muotokieli) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynneillä ja

83 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 81 kuva: Oikeustalo pohjoisesta nähtynä. kuva: Oikeustalo etelästä nähtynä kuva: ikkunasommittelua kuva: koilliskulma ja pohjoisjulkisivua

84 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Kulttuurikeskus Poleeni Kohteen nimi Kulttuurikeskus Poleeni Kohdenro kartalla Osoite Savontie 13, Pieksämäki Koordinaatit (p,i) , r-35 Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta kulttuuritoiminnan rakennukset Gullichsen, Kairamo ja Vormala Arkkitehdit KY 1989 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: - Karttaote Kuvaus Historia Kulttuurikeskus Poleeni on muodoltaan monitahoinen, 2-3 kerroksinen vaalea betonirakennus. Julkisivumateriaalina on valkoiseksi rapattu betoni sekä keltainen ja valkoinen tiili. Sokkeli on valkoiseksi maalattua betonia, osalla rakennusta pinnassa tummanharmaata kivilaattaa. Kattomuotona on tasakatto, jossa osittain kaarevia osia, näkyviltä osiltaan tummaa peltiä. Isoja ikkunoita on sommiteltu useisiin seinäpintoihin. Läntinen pääsisäänkäynti sijaitsee korkeassa julkisivun syvennyksessä. Järvenpuoleisessa koilliskulmassa on tiilinen, valkoiseksi rapattu torniaihe. Tornin vieressä on lasinen kulma, josta näkee sisään kirjastotiloihin. Tornin ympärillä on luonnonkivistä muurattu vallihauta-aihe, ja sama luonnonkivi on käytössä myös terassin ympäristössä jatkuvassa muuriaiheessa. Terassi jatkuu näkyminä sisätilan kahvioon lasiseinän läpi. Ilmavat toimistotilat avautuvat omenapuutarhaan lasiverhoseinillä. Rakennus sijaitsee nykyisen kaupungintalon ja suojellun vanhan kaupungintalon rakennuksen vieressä. Rakennus omaa rakennustaiteellisia arvoja, jotka ovat paikallisella tasolla merkittäviä. Lisäksi se muodostaa sitä koillisjulkisivulla ympäröivän puiston kanssa monitahoisen tilakokonaisuuden, jonka säilyttämistä nykyisellään suositellaan. Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Moderni julkinen rakennus toisaalta puiston puolelta nähtynä objektina puistossa, toisaalta kadun puolelta tiiviisti katutilaa ja näkymää rajaamassa. Massiiviset muodot, erityinen aukotus, tietty rakennuksen sulkeutuneisuus katutilaa kohti; sisätiloissa vaihtelu eri tilojen korkeudessa ja muodoissa. Samoja piirteitä nähtävissä samojen arkkitehtien muissa julkisissa rakennuksissa, mm. Malmin kirkon arkkitehtuurissa. Rakennus voidaan nähdä osana keskustan ranta-alueelle ja sen tuntumaan sijoittuneiden julkisten ja puolijulkisten rakennusten kokonaisuutta, vrt. kaupungintalo (kohdekortti 33)

85 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 83 Kaava- ja suojelutilanne Arvot Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) asemakaavatilanne Pieksämäen yleiskaava ( , oikeusvaikutukseton) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Arkkitehtuuri (80-90-luvun julkiset rakennukset; Gullichsen, Kairamo, Vormala), maisemalliset arvot (suhde puistoon) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä Muuta Lisää kuvia erillisellä kuvasivulla

86 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 84 kuva: rakennuksen itäinen sisäänkäynti kuva: rakennuksen kahvilan terassitiloja kuva: koilliskulman torniaihe kuva: Rakennuksen kahvilan terassi avautuu omenapuutarhaan, johon myös osa toimistotiloista on laajojen lasipintojen ansiosta avoimessa yhteydessä.

87 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Kaupunkiseurakunnan kirkko ja seurakuntakeskus Kohteen nimi Kaupunkiseurakunnan kirkko ja seurakuntakeskus Kohdenro kartalla Osoite Keskuskatu 27, Pieksämäki Koordinaatit (p,i) , Rakennustyyppi kirkot, kokoontumisrakennukset, hallinto- ja toimistorakennukset Suunnittelija K. Ström & O. Tuomisto 1968, laajennus Keijo Ström 1986 Ajoittuminen Kuva kohteesta 1968 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1986 Karttaote r-36 Kuvaus Rakennus on kaksiosainen: alkuperäinen rakennusosa (1968) ja laajennusosa (1986), jotka yhdistyvät kapealla lasiosalla rakennuksen keskivaiheilla. Vanhassa osassa sijaitsee kirkkosali sekä seurakunnan toiminnallisia tiloja, laajennusosassa kirkkoherran virasto sekä muita hallinnollisia tiloja ja juhlasalit. Historia Tutkimushistoria Rakennus on kaksikerroksinen. Julkisivuverhoilu on pääasiassa pystyladottua punaruskeaa tiiltä. Matala betonisokkeli on noin 30 cm korkea. Ikkunasommittelu on vaihtelevaa, mutta muodostaa harmonisen kokonaisuuden. Rakennus on toteutettu säilyttäen poikkeuksellisen hyvin maastossa olevaa puustoa. Rakennus muodostaa yhdessä ympäröivän puuston ja istutetun puutarhan kanssa orgaanisen, eheän kokonaisuuden. Rakennus laajennuksineen sekä sen vieressä oleva kellotapuli ovat julkisivumateriaaleiltaan yhteneviä ja sointuvat ympäröivään puuston sekä väriltään että arkkitehtonisen muotokielen kautta. Laajennusosa on toteutettu alkuperäisen rakennuksen ilmettä kunnioittaen siten, että julkisivuilme Keskuskadulle on yhtenäinen ja harmoninen. Kivijalan rappauksessa, ja joissakin ikkunanpuitteissa havaittavia kulumia lukuun ottamatta rakennus on ulkoisesti hyväkuntoinen ja hyvin säilynyt. Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) rakennusten suhde ympäröivään kasvillisuuteen ja katutilaan; erikoinen pystysuuntainen julkisivun tiililadonta asemakaavatilanne Pieksämäen yleiskaava (kv , oikeusvaikutukseton) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Arkkitehtuuri, kaupunkikuva, kulttuurihistoria (kirkko, seurakuntatyö, kirkkorakennukset) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä

88 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 86 kuva: rakennuksen julkisivun jäsentely ja väritys ovat yhtenäiset ja muodostavat kokonaisuuden ympäröivien mäntyjen kanssa. kuva: laajennusosan ja vanhan osan välinen kapea liittymäkohta muodostaa katutilaan hahmottuvan syvennyksen, jossa on rakennukseen liittyvä pieni puutarha kuva: rakennuksen katujulkisivua etelään

89 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Urheilutalo Kohteen nimi Urheilutalo Kohdenro kartalla Osoite Opintie 2, 76150, Pieksämäki Koordinaatit (p,i) , Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta liikuntatilat ja -paikat Osmo Sipari 1968 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1982 Karttaote r-37 Kuvaus Historia Urheilukäyttöön rakennettu ja myöhemmin korotettu rakennus, jonka materiaalivalinnat ja julkisivun rytmitys yhdistävät rakennusta keskustassa saman rantapuiston ääressä sijaitsevaan Kaupungintaloon (1973). Huvilakadun varren kaupunkikuvassa Urheilutalo on kuitenkin itsenäinen kohde, joka ei ota kantaa ympäröivään maisemaan tai kaupunkikuvaan. Betonisen, suorakaiteen muotoisen rakennuksen julkisivu on symmetrinen. Julkisivussa korostuvat pääsisäänkäynnit sijaitsevat toisessa kerroksessa Huvilakadun suunnasta katsoen maantasokerroksessa rakennuksen lounaissivulla. Koillisjulkisivua hallitsevat pienemmät sisäänkäynnit pukuhuoneisiin sijaitsevat niin ikään symmetrisesti rakennuksen kulmissa. Rakennuksen ulkoisen ilmeen huomattavin piirre on juhlava keltaista lasia oleva lounaisjulkisivu, jota rytmittävät nauhaikkunat ruskeilla metallikehyksillä. Pintamateriaaleina on keltaisen lasin lisäksi käytetty valkeaa tiiltä, rapattua betonia sekä lasitiiltä ruskein metallikehyksin. Lisäksi sisäänkäynnin katossa on käytetty valkoiseksi maalattua lautaa. Sisäänkäynnin puupalkit on käsitelty tummiksi. Koillisjulkisivu on käsitelty pääjulkisivun ilmettä hillitymmin, mutta vastaavalla ilmeellä ja symmetrialla. Tällä puolella on kapeampi nauhaikkuna. Pienten sisäänkäyntien yhteydessä on käytetty pääjulkisivun tapaan keltaista lasia. Korotus- ja laajennusosan (1982) yläosa on materiaaliltaan aaltopeltiä. Rakennus on ulkoisesti hyvässä kunnossa. Rakennuksen suunnittelija on tunnettu arkkitehti. Osmo Siparin varhaiskauden tunnettuja töitä ovat mm. hänen yhdessä Eero Eerikäisen kanssa suunnittelemansa Sallan kirkko (1948, arkkitehtikilpailuvoitto 1947), Kemin Paattion siunauskappeli (1960) sekä yhdessä Viljo Revellin kanssa suunnitellut Meilahden kansakoulu ( ) ja Tuusulan kirkonkylän Hyrylän kansakoulu (1954). Siparin suunnittelemista asuinrakennuksista tunnetuimmat ovat Asunto Oy Hiihtovuoren kolme tornitaloa Herttoniemessä vuodelta Kuopioon vuonna 1964 valmistuneet Puijonlaakson tornitalot ovat nekin Siparin käsialaa. Sipari tunnettiin nimenomaan koulujen suunnittelijana. Hänen suunnittelemiaan ovat mm. Heinäveden kansakoulu (1950-luku), Espoon Tapiolan Metsolan kansakoulu (1960), Kokkolan Chydeniuksen kansakoulu (1965) ja Helsingin Suomalais-venäläinen koulu (1964). Pieksämäen keskikoulu syntyi kutsukilpailun pohjalta Osmo Siparin arkkitehtuurissa betoni näytetään yleensä sellaisena kuin se on.

90 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 88 Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot luvun arkkitehtuurin piirteitä, kuten keltainen väritys, massoittelutapa, jyhkeä muotokieli; julkisivun rytmitys; käsittelemätön betonipinta asemakaavatilanne Pieksämäen yleiskaava (kv , oikeusvaikutukseton) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) arkkitehtuurin historia (60-70-luvun arkkitehtuuri; Osmo Sipari) Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä Suomen Rakennustaiteen Museon internetsivuston esittely arkkitehti Osmo Siparista (http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=957170) kuva: Urheilutalon vahvimmat ominaispiirteet ovat ikkunasommittelun, sisäänkäyntien ja koko massoittelun symmetria, sekä julkisivujen lasipinnoitteessa käytetty keltainen sävy. kuva: rakennuksen pääjulkisivun toinen sisäänkäynti. kuva: rakennuksen takajulkisivu on hillitympi, mutta siinäkin toistuu keltainen sävy sekä sisäänkäyntien symmetria.

91 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Vesitorni Kohteen nimi Vesitorni Kohdenro kartalla Osoite Keskuskatu 64, 76150, Pieksämäki Koordinaatit (p,i) , r-38 Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta muut rakennukset Aarne Ervi 1956 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: täydentyy Karttaote Kuvaus Aarne Ervin suunnittelema 1956 valmistunut Pieksämäen vesitorni on yksi Suomen n. 400 vesitornista. Suomen ensimmäinen varsinainen vesitorni rakennettiin Hankoon vuonna Vuosisadan alusta 1930-luvulle saakka vesitornit rakennettiin kaupunkien monumentaalisiksi arvorakennuksiksi ja niiden yhteyteen suunniteltiin usein myös muita tiloja, kuten näkötorneja tai kahviloita. Ylävesisäiliöitä valmistui 1930-luvulla toistakymmentä, 1940-luvulla alle kymmenen. Vesitornien rakentamisen huippukausi ajoittui sodan jälkeiseen aikaan 1950-luvulle ja vielä 1960-luvulla niiden rakentaminen oli vilkasta. Tänä aikana käytiin myös lukuisia arkkitehtuurikilpailuja, joiden perusteella rakennettiin varsin nimekkäidenkin arkkitehtien suunnittelemia vesitorneja. Pieksämäen vesitorni koostuu kahdesta tornimaisesta osasta, jotka liittyvät toisiinsa yläosistaan. Laajemman torniosan sisus on ontto ensimmäisen n. 20 metrin korkeudelta, ja koko rakenne lepää 16 pilarilla. Vain yläosassa on umpinainen osa, jonka kautta liitytään kapeampaan tornirakenteeseen. Toinen torniosa on pienempi, ja kokonaan umpinainen, ja siinä on sisäänkäynti katutasossa. Kapeamman tornin pinnat ovat rapattua betonia, pylväät maalattua betonipintaa. Pilareilla seisovan osan alitse kulkee kevyen liikenteen väylä, ja sen alaosa on valaistu. Yhdistävä osa tornien yläosassa on lasia. Kokonaisuus on kohtalaisessa kunnossa, mutta julkisivurappaus on pahoin kulunut kapeammasta tornista. Rakennuksen suunnittelija on tunnettu arkkitehti. Aarne Ervin töissä suunnittelun lähtökohtana on sanotaan aina olleen maiseman huomioon ottamisen ja läheisen suhteen luontoon. Hänen tavoitteenaan oli kokonaisuus, jossa mittakaavaltaan ja toiminnaltaan inhimillinen rakennus sopeutuu harmonisesti ympäristöönsä. Ervin nimi yhdistetään yleensä ensimmäisenä Tapiolaan, jonka keskustan suunnittelukilpailun hän voitti Heikintorin tavaratalo, keskustorni, uimahalli ja keskustan asemakaava altaineen ja suihkulähteineen ovat hänen suunnittelemiaan. Ervin muita huomattavia töitä ovat Helsingin yliopiston Porthania-rakennus ja Turun yliopisto sekä Oulujoki Oy:n ja Imatran Voiman voimalarakennukset. Hän suunnitteli myös lukuisia koulutaloja, asuntoalueita, yksityistaloja sekä viimeksi Töölön sivukirjaston Helsinkiin. Ervi oli Alvar Aallon tapaan sitä mieltä, että rakennusten osat ovat standardisoitavissa mutta itse rakennus on suunniteltava yksilönä. Samalla tavalla Ervi ajatteli elementtirakentamisesta ja kävi intensiivistä taistelua elementtien puolesta. Helsingin yliopiston instituuttirakennus Porthania (1957) oli Suomessa ensimmäinen suuri kohde, jossa

92 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 90 Historia elementtejä käytettiin. Myös edellisenä vuonna valmistunut Pieksämäen vesitorni on betonielementtirakenteinen. Elementtitekniikan käyttäminen vesitorneissa on melko harvinaista. Suomessa on rakennettu noin kymmenen betonielementtivesitornia. Pieksämäen vesitorni on maamerkkirakennus alunperinkin maamerkille tarkoitetulla paikalla: Meurmanin laatimassa 1. asemakaavassa paikalle oli sijoitettu kirkko. Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne - Toimiminen maamerkkinä. asemakaavatilanne Pieksämäen yleiskaava (kv , oikeusvaikutukseton) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Arvot Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) asemakaavahistoria (Meurman, Pieksämäen 1. asemakaava); arkkitehtuurin historia (Ervi); maisema (maamerkki, näkyvyys kaupunkikuvassa); rakennetekniikan historia (elementtirakentaminen); kunnallistekninen historia (vesitornit) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä Suomen Rakennustaiteen Museon internetsivuston esittelyt arkkitehti Aarne Ervistä (http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3138) sekä suomalaisten vesitornien arkkitehtuurista (http://www.mfa.fi/suomalaisia-vesitorneja) Muuta Lisää kuvia kohteesta seuraavalla kuvasivulla

93 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 91 kuva: rakennuksen alitse kulkee kevyen liikenteen reittinä toimiva Tornipolku. kuva: rakennuksen julkisivu luoteeseen kuva: osa julkisivun pinnasta on rapistunut

94 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Hotelli Savonsolmu Kohteen nimi Hotelli Savonsolmu Kohdenro kartalla Osoite Keskuskatu 64, 76150, Pieksämäki Koordinaatit (p,i) , Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta majoitusrakennukset Aarne Ervi 1976 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: täydentyy Karttaote r-39 Kuvaus Historia Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Hotelli Savonsolmu on 70-luvun betoniarkkitehtuuria edustava rakennus ja kaupungin ainoa hotelli. Rakennusmassa muodostuu kahdesta osasta. Eteläisempi rakennusosa koostuu hotellin pääaulasta, portaikosta ja isoilla ikkunoilla varustetuista ravintola-tiloista. Pohjoisempi osa on pilareilla lepäävä pitkänomainen massa, jossa sijaitsevat kahdessa kerroksessa etelästä pohjoiseen mennessä ensin parvekkeettomat ja sitten parvekkeelliset hotelli-huoneet. Kokonaisuus kurottaa pohjoiseen metsäisenä jatkuvaan rantapuistoon, jossa kulkee vilkkaassa käytössä oleva kevyen liikenteen ja ulkoilun reitti. Hotellihuoneiden parvekkeilta avautuvat näkymät rantamaisemaan. Julkisivujen pää-materiaali on maalaamaton betoni, toisena materiaalina vaalea pelti. Ravintolaosan julkisivussa on suuria lasipintoja. Pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitseva nimikyltti hallitsee sisäänkäyntinäkymää.rakennuksen sisätiloissa on säilynyt erityisen paljon alkuperäistä sisustusta ja tyyliä, joka tekee hotellista ainutlaatuisen. Rakennuksen suunnittelija on tunnettu arkkitehti. Aarne Ervin töissä suunnittelun lähtökohtana on sanotaan aina olleen maiseman huomioon ottamisen ja läheisen suhteen luontoon. Hänen tavoitteenaan oli kokonaisuus, jossa mittakaavaltaan ja toiminnaltaan inhimillinen rakennus sopeutuu harmonisesti ympäristöönsä. Ervin nimi yhdistetään yleensä ensimmäisenä Tapiolaan, jonka keskustan suunnittelukilpailun hän voitti Heikintorin tavaratalo, keskustorni, uimahalli ja keskustan asemakaava altaineen ja suihkulähteineen ovat hänen suunnittelemiaan. Ervin muita huomattavia töitä ovat Helsingin yliopiston Porthania-rakennus ja Turun yliopisto sekä Oulujoki Oy:n ja Imatran Voiman voimalarakennukset. Hän suunnitteli myös lukuisia koulutaloja, asuntoalueita, yksityistaloja sekä viimeksi Töölön sivukirjaston Helsinkiin. Paitsi rakennuksia Ervi suunnitteli myös suuren määrän sisustuksia. Ennen hotellia paikalla oli pientaloasutusta luvun tyyli ja materiaalinkäyttö, säilynyt sisustus ja värimaailma, pitkänomainen betoninen rakennusmassa pilareilla;

95 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 93 Kaava- ja suojelutilanne Arvot asemakaavatilanne Pieksämäen yleiskaava (kv , oikeusvaikutukseton) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Arkkitehtuurin historia (betonibrutalismi, Aarne Ervi); sisätiloissa säilynyt 70-luvun ilme ja värimaailma; paikallishistoria keskusta-alueen ainoana hotellina; maisema (suhde ympäröivään puistoon ja rantamaisemaan) Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä Muuta Lisää kuvia kohteesta seuraavalla kuvasivulla

96 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 94 kuva: rakennuksen pääsisäänkäynti kuva: ravintolatilojen ulkoinen ilme jää osittain ylikasvaneen kasvillisuuden peittoon kuva: hotellihuoneiden parvekkeita kuva: parvekkeettomien hotellihuoneiden ikkunoita. Pitkän osan alitse on läpikulku, ja rakennuksen alla parkkitilaa.

97 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Kanttila Kohteen nimi Kanttila Kohdenro kartalla Osoite Vilhulantie 5, 76850, Naarajärvi Koordinaatit (p,i) , Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta hallinto- ja toimistorakennukset Jouni Koiso-Kanttila 1988 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: täydentyy Karttaote r-40 Kuvaus Historia Kanttilaksi kutsuttu Naarajärven taajaman keskustassa sijaitseva rakennus on entinen Pieksämäen maalaiskunnan ja sittemmin Pieksänmaan kunnan kunnantalo. Rakennuksessa on Pieksämäen valtuuston kokoussali ja muita kokoustiloja, kaupungin virastotiloja (mm. tekninen toimi), kirjasto ja lounaskahvila. Valtuustosalin aula toimii myös näyttelytilana. Rakennuksen massoittelussa vaihtelevat kaarevat ja kulmikkaat muodot, runsaasti eri korkeusasemia ja ulokkeita. Aukotuksissa runsaasti neliömuotoja sekä pystysuuntaisia kapeita ikkuna-aukkoja. Julkisivuissa vaaleaa, vaaleankeltaista ja harmaata rappausta sekä punertavaa kivilaattaa. Sisäänkäyntiosia korostamassa pilareita. Valkoinen peltikatto. Pihapiirissä on useita arkkitehtuurin ilmettä edustavia rakenteita ja sommitelmia: Vilhulan tieltä avaralle pihalle johtava porttimainen sisäänkäyntiaihe portaineen, sen viereinen vesiaihe, sekä rakennuksen pohjoislaidalla sijaitseva amfiteatteri. Kaksi viimeksi mainittua ovat melko huonossa kunnossa. Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot Muotokieleltään, väreiltään ja materiaalivalinnoiltaan edustava esimerkki postmodernista arkkitehtuurista. asemakaavatilanne yleiskaavatilanne Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Paikallishistorialliset arvot, alueen rakentumisen historia; arkkitehtuuri ja arkkitehtuurin historia (80-luku, postmodernismi, tyypillisyys, Koiso-Kanttila); arvo osana alueen julkisten rakennusten muodostamaa kokonaisuutta Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä Kanttila-esite (virallinen nimi päivitettävä)

98 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 96 kuva: rakennuksen pääsisäänkäynti sisäänkäyntiaukioineen kuva: rakennuksen kulmalla oleva amfiteatteri yhdistää etu- ja takapihan. rakenteet ovat sään vaurioittamat, ja vaatisivat kunnostusta kuva: takapihan julkisivujen ilmettä luonnehtii postmodernille tyylille luonteenomainen geometrinen sommittelu

99 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 97 kuva: Rakennus on massoittelultaan postmoderneille rakennuksille tyypillisesti hyvin vaihteleva ja monimuotoinen. Tyypillisiä ovat myös neliömuotoiset ja kapeat pystysuuntaiset aukotukset.

100 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Maaselän koulu Kohteen nimi Maaselän koulu Kohdenro kartalla Osoite Koordinaatit (p,i) Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta Seunalantie 8a, 76850, Pieksämäki koulu- ja opetusrakennukset Santeri Partanen, laajennus 1988 Jouni Koiso-Kanttila 1970 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1988 Karttaote r-41 Kuvaus Historia Massoittelultaan monimuotoisen koulurakennus. Rakennuksen pintamateriaaleissa vaihtelevat harmaaksi rapattu harkko sekä keltainen kalkkihiekkakivi. Sokkeli on matala, väriltään vaalean harmaa, peltikatto valkoinen. Muotokielessä on runsaasti postmodernismin piirteitä: pylväsaiheiden käyttö, pyöreät sisäänkäyntikatokset ja ulostyöntyvät oman rakennusmassansa muodostavat tuulikaapit, geometrinen muotokieli, tilajaottelu, massoittelun monimuotoisuus, pastellivoittoinen värimaailma, rappaus- ja kivipintojen käyttö. Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot Postmodernille arkkitehtuurille ominaiset piirteet: pylväsaiheiden käyttö, pyöreät sisäänkäyntikatokset, ulostyöntyvät oman rakennusmassansa muodostavat tuulikaapit, geometrinen muotokieli, tilajaottelu, massoittelun monimuotoisuus, pastellivoittoinen värimaailma, rappaus- ja kivipintojen käyttö julkisivuissa. asemakaavatilanne yleiskaavatilanne Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Paikallishistorialliset arvot (alueen rakentumisen historia); arkkitehtuuri ja arkkitehtuurin historia (80-luku, postmodernismi, tyypillisyys, Koiso-Kanttila); arvo osana alueen julkisten rakennusten muodostamaa kokonaisuutta Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä Pieksämäen rakennusvalvonnasta saadut tiedot (s-posti )

101 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 99 kuva: rakennuksen muoto sulkee sisäänsä avaran piha-alueen kuva: rakennuksen ikkunasommittelua

102 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Naarajärven seurakuntakeskus Kohteen nimi Naarajärven seurakuntakeskus Kohdenro kartalla Osoite Koordinaatit (p,i) Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta Vilhulantie 11-13, 76850, Naarajärvi kokoontumisrakennukset arkkitehtitoimisto Aulis Blomstedt, peruskorjaus Pekka Teittinen 1968 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: täydentyy Karttaote r-42 Kuvaus Historia Alkuperäisessä käytössään oleva seurakuntakeskus. Massoittelultaan monimuotoisen rakennuskokonaisuuden pääasialliset julkisivumateriaalit ovat vaaleasävyinen betoni (elementtirakenteet), lauta ja vaalea rappaus. Kokonaisuus on valkoisen ja kerman sävyinen, peltisissä detaljeissa (ovien yksityiskohdat, sadekourut) on käytetty vaaleaa sinistä. Takapihalla, voimakkaasti laskevassa rinteessä sijaitsee pystylautaverhoiltu, vaaleansävyinen apurakennus. Viereisiä rakennuksia aiemmasta suunnittelu- ja rakennusajankohdastaan huolimatta liittyy rakennus osaksi Naarajärven postmodernin henkistä julkisten rakennusten kokonaisuutta yhdessä keskustan muiden hallinnollisten rakennusten kanssa (koulu, Kanttila). Rakennuksen suunnittelija on tunnettu arkkitehti. Blomstedtin päätöitä ovat hänen ja 60-luvuilla Tapiolaan suunnittelemansa asuinkerrostalot, Suomen taiteilijaseuran ateljeetalot Tapiolassa vuodelta 1955 sekä Helsingin Työväenopiston laajennus Blomstedt suunnitteli lisäksi huonekaluja ja koruja ja teki taidegrafiikkaa. Naarajärven seurakuntakeskus ei kuulu arkkitehdin merkittävimpien tms. huomiota saaneiden töiden joukkoon. Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Massoittelun monimuotoisuus, vaaleat sävyt asemakaavatilanne yleiskaavatilanne Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Paikallishistoria (maalaiskunnan keskustan rakentuminen), kulttuurihistoria (seurakunnan historia), arkkitehtuurin historia (Aulis Blomstedt) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -)

103 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 101 Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä Suomen Rakennustaiteen Museon internetsivuston esittely Aulis Blomstedtista (http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3118) kuva: rakennuksen takapiha viettää kohti itää. Kuvassa näkyy ikkunasommittelua sekä pylväskäytävä, taustalla näkyy Kanttilan rakennus. kuva: rakennuksen pinnat ovat paikoin huonossa kunnossa

104 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Nukkekoti Kohteen nimi Nukkekoti Kohdenro kartalla Osoite Hiekanpääntie 21, Pieksämäki Koordinaatit (p,i) , r-43 Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta kulttuuritoiminnan rakennukset ei tiedossa 1920/1936 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: Karttaote Kuvaus Historia Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot Nikkarityyliä edustava, nykyisin kesäisin lasten kulttuuri- ja toimintakeskuksena toimiva huvilarakennus on rakennettu oletettavasti Rakennus on saanut nimen Nukkekoti. Rakennuksen alakerrassa sijaitsevat teatterisali ja kahvilatila, yläkerta palvelee teematiloina ( Joonas Auringon satuvintti roolivaatteineen, Prinsessa Ruususen huone ja Merirosvo Joonas Auringon aarrekammio ). Rakennus on punaiseksi maalatulla laudalla verhoiltu kerrosten mukaan: 1 kerros vaakaverhoilu, 2. kerros pysty, ja ullakko jälleen vaaka. Rakennuksen kattokulma on noin 80 astetta. Toisella pitkällä sivulla on terassi erkkerin päällä. Detaljit ovat pääosin valkoista puuta, pääoven portaat sekä kivijalka betonia. Katto on materiaaliltaan punaista keraamista laattaa, joita on osin korvattu peltisellä. Nukkekotirakennus on erittäin hyvässä kunnossa. Pihapiirissä on lisäksi useita puurakenteisia apurakennuksia: 3 aittaa, leikkimökki, paviljonkirakennus, sekä postihuone, kaikki puurakenteisia ja punaiseksi maalattuja. Rakennusten ovet on leikkimökkiä lukuun ottamatta maalattu keltaisiksi. Lisäksi pihapiirissä sijaitsee betoninen maakellari, joka on ainoa säästynyt osa vuonna 1920 rakennettua huvilaa, joka tuhoutui muilta osin palossa Piha-alueen laidalla on puurakenteinen, muiden rakennusten tyyliin sopiva portti, jota kautta on kulkureitti viereiselle tenniskentälle. Alun perin paikalla ollut rakennus oli rakennettu vuonna 1920 (1921?), mutta se paloi maakellaria lukuun ottamatta vuonna Tällä hetkellä paikalla oleva rakennus on oletettavasti rakennettu vuonna täydentyy, + lähdetiedot kattokulma, materiaalit, ikkuna-aukotus, rakennuksen ulkomuoto muutoinkin asemakaavatilanne Pieksämäen yleiskaava (kv , oikeusvaikutukseton) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Arkkitehtuuri- ja kulttuurihistoria (30-luvun rakentaminen, ns. nikkarityyli); maisema (pää- ja apurakennusten muodostama pihapiirikokonaisuus metsän keskellä)

105 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 103 Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä muu lähde (historian osalta) kuva: rakennuksen julkisivu kaakkoon kuva (alla): apurakennukset ja hyvin hoidettu piha-alue nostavat kokonaisuuden arvoa kuva: vuoden 1926 palosta ainoana rakenteena selvinnyt maakellari toimii liukumäen jalustana

106 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI SKS:n vanhustentalo Kohteen nimi SKS:n vanhustentalo Kohdenro kartalla Osoite Huvilakatu 29, 76100, Pieksämäki Koordinaatit (p,i) , Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta laitosrakennukset Dag Englund, laajennus Hannele Arantola 1960 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1983 Karttaote r-44 Kuvaus Vanhustentalo on vanhin rakennus useiden rakennusten muodostamaa pihapiirin kokonaisuudessa. Kolmeen suuntaan haarautuvassa rakennuksessa on 4 kerrosta. Joidenkin matalampien osien päälle avautuu terasseja. Rakennuksen pinta on vaalean persikan väristä rappausta, sokkelien verhouksena käytetty luonnonkiveä, tiilikate, rappaamattomat muuratut piiput. Päärakennuksen harmoninen kokonaisilme muodostuu ikkunajaosta ja materiaalien käytöstä (rappaus, tiiliosat, luonnonkivipintaiset sokkelit). Sisäänkäyntiä rajaava ulkoneva 1-kerroksinen osa sekä lipputangot luovat kokonaisuuteen ryhtiä pitkänomaisen massan vastapainona. Vanhat puut rakennuksen pohjoispuolella tukevat kokonaisuuden ilmettä. Historia täydentyy - alueen osien vaiheistus? Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot Julkisivumateriaali (rappaus), ikkunajako, sokkelien kiviverhous asemakaavatilanne Pieksämäen yleiskaava (kv , oikeusvaikutukseton) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) luvun vaihteen rakentaminen Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä muu lähde (historian osalta)

107 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 105 kuva: rakennuksen julkisivu lounaaseen kuva: ympäröivät vanhat puut tukevat kokonaisuuden harmonista ilmettä kuva: takapihan massoittelua.

108 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Entinen Naaran koulu Kohteen nimi Entinen Naaran koulu Kohdenro kartalla Osoite Tiilitie 6, Pieksämäki Koordinaatit (p,i) , Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta koulu- ja opetusrakennukset Anttila & Klamin 1955 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: täydentyy Karttaote r-45 Kuvaus 50-luvun kolmikerroksinen koulurakennus, johon liittyy alun perin koulun opettajien asunnoiksi rakennettu kaksikerroksinen siipiosa. Nykyisin asuinosassa on viisi kaupungin vuokra-asuntoa. Rakennuksessa on paljon 50-luvun koulurakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten materiaalit, ikkunajako ja pääjulkisivua koristava kello. Koulurakennus on tällä hetkellä tyhjillään. Kouluosa on rapattu, sokkeli harmaata betonia, sammaloitunut tiilikatto luultavasti alkuperäinen. Asuinosa on rapattu keltaiseksi ja katto kunnostettu. Historia täydentyy milloin asuntolamuutos tehty, milloin koulu lopettanut toiminnan? Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot materiaalit, ikkunajako, portaikon ikkunaseinän ruutujako, mittakaava, kello asemakaavatilanne yleiskaavatilanne Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Historialliset arvot (sivistyshistoria/ koulut), arkkitehtuurin historia (50-luvun koulurakentaminen) Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä muu lähde (historian osalta)

109 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 107 kuva: rakennuksen julkisivu sisäpihalle kuva: asuntolasiiven julkisivua kuva: koulu-osan julkisivua

110 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Kontiopuiston koulu Kohteen nimi Kontiopuiston koulu Kohdenro kartalla Osoite Kuusitie 46, Pieksämäki Koordinaatit (p,i) , Rakennustyyppi koulu- ja opetusrakennukset Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta Kyösti Routio, laajennus: arkkitehti Art Michael 1951 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 200X Karttaote r-46 Kuvaus Historia Rakennus on L:n muotoinen, pääosin kolmikerroksinen, oranssinkeltaiseksi rapattu koulurakennus. Pitkiä siipiä yhdistävä 4-kerroksinen rakennusosa poikkeaa hieman muista osista ikkunasommittelunsa sekä rappauksen vaaleamman sävyn myötä. Kate on betonitiilitä, sokkeleissa luonnonkivivuoraus, sisäänkäynnit on korostettu teräspylväillä, joiden päällä tasakatot. Pääsisäänkäynnin pylväät ovat kooltaan massiivisemmat ja päällystetty luonnonkivellä. Ulkopinnoiltaan rakennus on hyväkuntoinen. Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot Materiaalit (rappaus, kiviverhoillut sokkelit, ikkunajako, ruutujako) asemakaavatilanne = XXX yleiskaavatilanne = XXX Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Kohde ei ole ennestään suojeltu. Historialliset arvot (sivistyshistoria/ koulut), arkkitehtuurin historia (50-luvun koulurakentaminen) Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä

111 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 109 kuva: rakennuksen julkisivu länteen, urheilukentälle päin kuva: julkisivua etelään kuvat: julkissivua Kuusitielle päin

112 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Vanha paloasema Kohteen nimi Vanha paloasema Kohdenro kartalla Osoite Koordinaatit (p,i) Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta Tasakatu 4-6, Pieksämäki palo- ja pelastustoimen rakennukset alkup. suunnittelija ei tiedossa. peruskorjaus ja laajennus nuorisotaloksi: arkkitehtitoimisto Jaakko ja Marja-Liisa Merenmies Ky 1949 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: 1985 Karttaote r-47 Kuvaus Historia Entinen paloasema. Rakennus koostuu kadunsuuntaisesta 3-kerroksisesta osasta sekä sisäpihaa rajaavasta yksikerroksisesta osasta. Näiden välissä on lisäksi paloaseman 5- kerroksinen torni. Materiaaliltaan rakennus on keltaiseksi rapattua tiiltä, matala osa hieman muita osia vaaleampi sekä huonommassa kunnossa. Sokkeli on tummanruskea, ikkunoiden syvennyspinnat ja muut detaljit valkoisia, ovet ruskeaksi maalattua terästä. Tilat olivat kesällä 2013 järjestökäytössä, sisäpihalla skeittiparkki. Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot väritys, pelkistetty muotokieli, ikkunajako, ikkunoiden valkoiset syvennyspinnat. asemakaavatilanne Pieksämäen yleiskaava (kv , oikeusvaikutukseton) Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Historia (paloasemat, alueen rakentuminen), arkkitehtuurin historia (40-luvun arkkitehtuuri) Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä

113 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 111 kuva: rakennuksen julkisivu sisäpihalle kuva: julkisivua koilliseen, etualalla poliisiaseman ja oikeustalon (kohde nro 35) pysäköintialuetta

114 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Siilin koulu Kohteen nimi Siilin koulu Kohdenro kartalla Osoite Siilinkankaantie 5, 76850, Pieksämäki Koordinaatit (p,i) , Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta koulu- ja opetusrakennukset rkm. Santeri Partanen 1968 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: täydentyy Karttaote r-48 Kuvaus Historia Siilin koulu on 2-kerroksinen vaalea rakennus. Vanhin osa on pitkän mallinen, pitkä sivu tielle päin sen kanssa samansuuntaisesti. Rakennuksen ja tien välissä sijaitsee hiekkakenttä ja harvaa männikköä, joka muodostaa tilallisen kokonaisuuden koulurakennuksen kanssa. Koulurakennuksen katto on tasakatto ruskealla otsalaudalla. Ikkunanpuitteet ovat valkoiset, ovet harmaat. Koulun takajulkisivun puolelle on myöhemmin rakennettu laajennus. Liitososuudella on selkeästi havaittava, käytävämäinen rakenne. Laajennus on pintamateriaaliltaan rapattua tiiltä ja edustaa tyyliltään postmodernia aikakautta. Laajennus on pinnoiltaan vaalean sininen, katto harmaata peltiä. Takapihalla on beach volley -kenttä ja pääsy virkistysalueille. Pihapiiriin kuuluu 4 päärakennuksen kanssa samaa tyyliä edustavaa vaalean 70-luvun tasakattoista rakennusta, joista yksi on asuinrakennus. Lisäksi koulun takajulkisivun puolella on yksi laajennusosan kanssa samaa aikakautta edustava apurakennus. Koulun toiminta on loppunut Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot - Rakennuksen vanha osa, sekä sen edessä sijaitseva hiekkakenttä muodostavat kokonaisuuden, jonka tunnistaa aikansa koulumiljööksi. asemakaavatilanne yleiskaavatilanne Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Historialliset arvot (koulut, alueen rakentuminen), maisema (rakennuksen vanhan osan sekä kentän muodostama kokonaisuus), 70-luvun arkkitehtuurin tyylipiirteet Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä toinen lähde (rakennuksen laajennusten ja toiminnan historia)

115 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI 113 kuva: rakennuksen alkuperäinen osa, koulun päärakennus kuva: rakennuksen ominaispiirteet ovat sidoksissa detaljiikkaan kuten rakennuksen nimikylttiin rakennus ja sen edessä oleva kenttä muodostavat kokonaisuuden kuva:

116 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINTI Konepaja Kohteen nimi VR:n konepajarakennus Kohdenro kartalla Osoite Vanha Jäppiläntie 60, PIEKSÄMÄKI Koordinaatit (p,i) , Rakennustyyppi Suunnittelija Ajoittuminen Kuva kohteesta tehdasrakennukset VR:n huoneenrakennusjaosto 1965 korjaus-/ muutos-/laajennusvuosi: täydentyy Karttaote r-49 Kuvaus VR:n konepajan alue koostuu eri aikakusilta olevista teollisuusrakennuksista, ja niihin liittyvistä apurakennuksista. Alueen keskellä on suurikokoinen konepajarakennus, jonka kaarimaiset kattorakenteet muodostavat näyttävän kokonaisuuden alueen keskiössä. Konepajarakennus on edelleen käytössä ja siellä rakennetaan junavaunuja. Historia konepajarakennuksen käyttövuodet? Tutkimushistoria Aikaisemmat arvioinnit Ominaispiirteet Kaava- ja suojelutilanne Arvot muoto, kattorakenteet asemakaavatilanne yleiskaavatilanne Etelä-Savon maakuntakaava (vahv. YM ) Rakennushistorialliset arvot (rautateiden historia, rakennetekniikka, teollisuusarkkitehtuuri) Kohteen arvoluokka (L, I, II, III, - / V, M, P, P+) Suojeluluokkaesitys (L, Sr-1, Sr-2, Sr-3, Alue, Piha, -) Lähteet Silmämääräiset havainnot maastokäynnillä VR Oy Pieksämäen konepajajohtaja Erkki Puhakka (keskustelu maastokäynnillä) 3. lähde (rakennuksen laajennusten ja toiminnan historia)

RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄ- RISTÖN INVENTOINTI

RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄ- RISTÖN INVENTOINTI Tilaaja Pieksämäen kaupunki / Maankäyttö Asiakirja Raportti Päiväys 28.4.2015, tekn. tark. 9.12.2015 Hanke, johon työ liittyy Pieksämäen keskusta-alueen strateginen osayleiskaava PIEKSÄMÄKI RAKENNETUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen.

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen. Kaavan nimi: Kauttuan keskuksen asemakaavan muutos Luonnos nähtävillä 13.4.-14.5.2015 Kooste saaduista lausunnoista ja mielipiteistä Kaavatoimikunta Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 )

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) A R K K I T E H T U U R I T O I M I S T O A R K T E S O Y, 16.04.2012 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä.

KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 18.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 308 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2004/ 28.3.2006 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. kaupunginosan (Keskus) urheilualue (liikuntakeskus ja golfkenttä) 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI MAKKARAMÄKI, ns. Karusellin alue Ak 5169 16.8.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa aluetta, ns. Karusellin aluetta

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Käpykolon ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) LUONNOSVAIHE

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA 2015-2030

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA 2015-2030 Pieksämäen kaupunki - Kaavoitusohjelma 2015-2030 1 Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Kaavoitusohjelma Päiväys ja hyväksymiskäsittelyt 9/12/2015 KH / /201_ KV / /201_ PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Jari Heiskanen, Anna Lyyra-Seppänen Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS MIKKELIN KAUPUNKI Nuijamiehen kaupunginosassa VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.09.2009 Mikkelin kaupunki/kaupunkisuunnittelu / tm TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LIEKSAN KAUPUNKI, KOLI PURNULAHDEN OSITTAINEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot