Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6250/ /2013

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) 363 Asianro 6250/ /2013 Asemakaavan muutos / Muotoiluakatemia / Väinölänniemi 1-20 / lausunnon antaminen valituksesta Kuopion hallinto-oikeudelle Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Itä-Suomen hallinto-oikeus on lähetteellään pyytänyt valituksessa esitetyistä vaatimuksesta ja niiden perusteluista kaupunginhallituksen lausunnon sekä kehottanut Kuopion kaupunginhallitusta liittämään asiakirjoihin päätöksen perusteena olevat asiakirjat ja laatimaan luettelon lausunnon liitteenä olevista asiakirjoista. Kaikki lähetteen liitteet ja pyydetyt asiakirjat on pyydetty palauttamaan hallinto-oikeudelle viimeistään Kuopion kaupunki on pyytänyt lausunnon jättämiselle lisäaikaa asti. Itä-Suomen hallinto-oikeus on myöntänyt lisäaikaa lausunnon antamiseen saakka (Dnro 02216/15/4103). Valituksenalainen päätös Kuopion kaupunginvaltuusto on (83 ) hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen ja 3 sekä tontteja 2 ja 3 koskevan sitovan tonttijaon (Muotoiluakatemia / Väinölänniemi ja 3). Valitus Hyväksymispäätöksestä on valittanut As Oy Antinkartano Kuopion hallintooikeuteen. Valitus liitteineen jaetaan listan liitteenä. Vaikutusten arviointi - Esitys Esitän kaupunginhallitukselle, että pyydettynä lausuntona Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien As Oy Antinkartanon valitusta esitetään seuraavaa: Valittajan vaatimukset ja perustelut: Valituksessa viitataan As Oy Antinkartanon antamaan mielipiteeseen kaavaluonnoksesta sekä muistutukseen kaavaehdotuksesta Ne sisältyvät liitteenä olevaan otteeseen kaupunginvaltuuston päätöksestä. As Oy Antinkartano viittaa valituksessaan poikkeamiseen MRL 42 : ohjausvaikutuksesta. Kuopion kaupunginhallitus on pannut vireille Muotoiluakatemian korttelin muuttamisen hyväksyessään vuoden 2014 kaavoitusosaston työohjelman ja kaavoituskatsauksen. Tällöin oikeusvaikutteisen Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan ohjausvaikutus on Maankäyttö- ja rakennuslain (myöhemmin MRL) 42 :n 3 mom:n mukaisesti astunut voimaan asemakaavan alueella.

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (2) Lisäksi As Oy Antinkartano vetoaa MRL54 :n asemakaavan sisältövaatimukseen. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa asemakaava-alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), johon liittyy yleiskaavamääräys 135 (liite 2): 135 Alueelle saa sijoittaa liike- ja toimistorakennuksia. Alueelle voidaan sijoittaa myös tuotanto- ja varastotiloja. lain sanamuoto (on otettava huomioon, on ohjeena) on velvoittava. Asemakaavalla voidaan suunnitella vain niitä maankäytön ja rakentamisen muotoja, joita yleiskaavan merkintä ja määräys luettelevat. Asuinrakentaminen ei sisälly näihin määritelmiin. Asemakaava on laadittu vastoin yleiskaavan ohjausta, se on lain vastainen ja kaupunginvaltuuston päätös laiton. Kaavaselostuksen mukaan keskustan osayleiskaavan uusiminen on käynnissä. Kuluvan vuoden kaavoituskatsauksessa mainitaan, että "Tavoiteaikataulun mukaan kaavaluonnos valmistuu keväällä 2015 ja kaavaehdotus loppuvuodesta 2015". Toistaiseksi yleiskaavaluonnosta ei ole kuitenkaan julkistettu. As Oy Antinkartanon mielestä Muotoiluakatemian korttelin käyttötarkoitus tuleekin tutkia keskustan osayleiskaavan uudistamisen yhteydessä ja jatkaa asemakaavan laatimista vasta uuden yleiskaavan saatua lainvoiman ja sen sisältämän ohjauksen mukaisesti. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. As Oy Antinkartano perustelee valoisuushaitalla asukkaidensa elinympäristön laatuun kohdistamia heikentäviä tekijöitä. Varjostus on Antinkartanon alakerrosten osalta alkanut jo elokuussa ja syyskuussa kaksi alinta kerrosta on jo uudisrakennuksen varjossa. Varjostus kasvaa talvikaudella aina talvipäivänseisaukseen asti, jolloin aurinko on vain n. 4 astetta horisontin yläpuolella eli varjostus on lähes vaakasuoraa ja ulottuu jo kuudenteen kerrokseen asti. Keväällä alakerran varjostus tulisi jatkumaan vielä toukokuussakin ja kokonaisuudessaan Antinkartanon alakerta joutuu värjöttelemään uudisrakennuksen varjossa lähes 10 kuukautta vuodesta. Muissa ylemmissä kerroksissa varjoisuuden määrä laskee n. 2 kk/kerros ylöspäin mennessä. Valoisuushaitan muutoksen määrää on vaikea arvioida ilman tarkempia selvityksiä, mutta kahden kerroksen lisääminen kolmikerroksiseen taloon nostaa korkeutta 66 %. Kun valon lähde ja varjostuksen kohde eivät ole muuttuneet, voisi olettaa muutoksen noudattavan tätä samaa suhdetta. Taaksepäin laskien em. tulevasta alakerran 10 kuukauden varjostuksesta olisi nykytilanteessa varjostus n. 40 % eli neljä kuukautta lyhyempi eli valoisuutta heikentävää muutosta voidaan pitää erittäin merkittävänä. Kerroskorkeuden nosto lisää edelleen Kirkkokadun tuuli- ja melutunnelivaikutusta ja aiheuttaa lämpöolosuhteiden muutoksia sekä pölyisyyden ja meluisuuden lisääntymistä parvekkeilla ja asunnoissa. Illalla yleensä tyhjillään olleen opistorakennuksen muuttuminen asuintaloksi aiheuttaa edelleen asumishaittaa kadun vastakkaisten ikkunanäkymien lisääntyessä. Kaavaselostuksen kohdassa 4.1 hankkeen alullepanija Kuopion Rouvasväenyhdistys kertoo asemakaavan muuttamisen tarkoituksena olevan nykyisen käyttökelvottomaksi käyneen rakennuskannan korvaamisen uusilla (asuin)

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (3) rakennuksilla. Tämä tavoite olisi hyvin voitu saavuttaa siten, että myös em. MRL:n 54 :n sisältövaatimukset olisivat toteutuneet, jos Kirkkokadun varren rakennusmassan korkeus olisi säilytetty ennallaan. As Oy Antinkartano katsoo, että suunnitteluprosessia ei ole viritetty vuorovaikutteiseksi osallistavaksi asianosaisen kanalta. Ehdotusvaiheessa yhden kerroksen alennus helpottaa tilannetta vain kuudennen kerroksen osalta ja loput joutuvat kärsimään elämänlaadun merkittävästä heikkenemisestä. Katsomme, että suunnittelija on tietoisesti ja tarkoituksellisesti jättänyt huomiotta em. MRL 54 :n velvoittavat määräykset (ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun heikkenemistä, ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa) vaikka erilaisella suunnitteluprosessilla olisi voitu löytää ratkaisu sekä hankkeen käynnistäjän ja Antinkartanon asukkaiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Asemakaava on sisältövaatimusten suhteen lain vastainen, eikä kaupunginvaltuuston olisi pitänyt hyväksyä kaavaa. As Oy Antinkartano esittää Kuopion kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista seuraavin perustein: 1. Poikkeaminen voimassaolevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan ohjausvaikutuksesta: Edellä mainituin perustein keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan alueelle PY ei kaupunkivaltuusto voi hyväksyä ALYasuinrakennusten korttelialueen asemakaavaa. Päätös on MRL 42 :n ja MRL 54 :n vastainen ja laiton. 2. Asemakaava ei täytä sille laissa asetettuja sisältövaatimuksia: Edellä mainituin perustein asemakaava tulisi aiheuttamaan As Oy Antinkartanon asukkaille elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavahankkeen tarkoitus huomioon ottaen. Edelleen asemakaava tulisi aiheuttamaan asukkaille sellaista kohtuutonta haittaa, joka olisi voitu välttää kaavahankkeen tavoitteita ja vaatimuksia syrjäyttämättä. Päätös on tältäkin osin MRL 54 :vastainen ja laiton. Vastaus As Oy Antinkartanon valituskirjelmässä esitettyihin valitusperusteisiin: MRL 42 :n ja 54 :n vastaisuus (Yleiskaavan ohjausvaikutus) MRL 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. MRL 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa on oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Näin ollen yleiskaavalla on lähtökohtaisesti ohjaava oikeusvaikutus, mutta sillä ei ole täysin ehdotonta pakottavaa oikeusvaikutusta. Ympäristöministeriön ohjeessa Yleiskaavamerkinnät ja määräykset todetaan, että yleiskaava tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa, mutta koska yleiskaava on asemakaavaa yleispiirteisempi, tarkoituksenmukainen joustavuus asemakaavan sisällössä on mahdollista huomioiden se, että asemakaava tukee yleiskaavan tavoitteita eikä vaikeuta yleiskaavan toteutumista. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että silloinkin kun asemakaava laaditaan niin, ettei siinä ole kysymys täsmentymisestä eikä siinä noudateta yleispiirteisessä kaavassa esitettyä ratkaisua, tämä voi kuitenkin olla hyväksyttävä poikkeaminen. Tällöin asiaa tarkasteltaessa on merkityksellistä, toteutuuko yleiskaavan tarkoitus, ja perustellusta syystä voi olla hyväksyttävää muuttaa rakentamisalueen käyttötarkoitusta kokonaankin. Yleispiirteisen kaavan ohja-

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (4) usvaikutus ei vaadi ratkaisun ehdotonta noudattamista asemakaavaa laadittaessa. (Jääskeläinen Syrjänen 2014). Edellä esitetyillä seikoilla voi katsoa viitattavan yleiskaavan yleispiirteisyyden ymmärtävään tulkintaan, ei yksityiskohtaiseen tulkintaan, sekä tarkentavan suunnittelun periaatteeseen. Yleiskaavan ohjausvaikutusta asemakaavan laadintaan, sisältöön ja yleiskaavan mukaisuuteen on tarkennettu myöhemmissä MRL:n säännösmuutoksissa. Jatkovalitusoikeuden rajoituksessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellytettiin ensimmäisessä MRL 188 :n muutoksessa vuonna 2006, että valitusoikeus koskee tilannetta, jossa alueen pääasiallinen maankäyttö on ratkaistu lainvoiman saaneessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Rajoitus muutettiin kuitenkin vuonna 2008 muotoon, jossa edellytyksenä ei enää ollut asemakaavan yleiskaavan mukainen ratkaisu, vaan sijoittuminen oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueelle. Tämä muutos vahvistaa mahdollisuutta tarkoituksenmukaiseen joustavuuteen asemakaavan sisällössä suhteessa yleiskaavaan kuitenkin MRL 42 :n sisällön huomioiden. Kaava-alueella on voimassa keskeisen kaupunkialueen yleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ja se tuli voimaan oikeusvaikutteisena kaupunginhallituksen päätöksellä Koska nykyinen yleiskaava on tavoitteiden osalta vanhentunut, sen uusiminen keskustan osalta on jo käynnissä. Yleiskaavan laadinnan aikoihin Muotoiluakatemian korttelin käyttötarkoitus oli opetustoiminta ja sen oletettiin myös jatkuvan. Tästä johtuen yleiskaavan käyttötarkoitukseksi on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnonalue (PY). Viime vuosien aikana Kuopion opistotason koulutuksessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Koulutus on siirtynyt Opistotielle Savonian tiloihin kokonaisuudessaan ja Muotoiluakatemian tilat ovat jääneet tyhjilleen lukuun ottamatta Rouvasväen asemakaavassa säilytettävää toimisto- ja hallintorakennusta. Uusia vuokralaisia ei ole löytynyt tiloihin ja Savonia ammattikorkeakoulun keskitettyä opiskelupaikkansa yhteen kampukseen ei ole odotettavissa, että tiloille löytyy käyttäjiä. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi asemakaavan muutostyö käynnistettiin Tällä asemakaavatyöllä on edellä selostetun mukaisesti tarkennettu voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita huomioiden mm. opetustilojen muutoksista aiheutuvat kaupungin toiminnalliseen kokonaisrakenteeseen liittyvät muutokset, joita ei aiemmassa yleiskaavoituksessa ole pystytty täysin ottamaan huomioon. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi voidaan katsoa vuoden 2001 yleiskaava jo lähtökohtaisesti vanhentuneen, eikä se näin ollen ohjaa käyttötarkoituksen osalta asemakaavoitusta. Edellä lausuttujen seikkojen vuoksi asemakaavan muuttaminen on katsottu ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. Yleiskaavan sisältö ja tavoitteet on otettu riittävällä tavoin huomioon yksityiskohtaisempaa asemakaavaa laadittaessa. Yleisesti voidaan todeta, että yleiskaavassa on osoitettu keskustan alueelle useita hyödynnettäviä PY-aluevarauksia. Valmisteilla oleva keskustan osayleiskaavaluonnos tarkentaa ja korvaa valmistuttuaan vuoden 2001 yleiskaavan. Valmisteilla olevassa osayleiskaavaluonnoksessa korttelin tuleva maankäyttö mahdollistaa ko. alueelle asemakaavapäätöksessä osoitetun asumisen ja julkisen palvelun.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Asemakaava on laadittu siten, että kaava sallii nykyisen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle sijoitettavan asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueen (ALY). Kuopion asemakaavoituksessa on käytäntönä joustava käyttötarkoitusmerkintä, koska siten mahdollistetaan rakennuksen käyttäminen useampaan tarkoitukseen ilman kaavamuutosta tai siitä poikkeamista. Merkinnän ei katsota olevan merkittävästi ristiriidassa nykyisenkään yleiskaavamerkinnän (julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta, PY) kanssa, koska asemakaavassa suojelumerkinnällä säilytetty Piispantalo toimii Rouvasväen hallinto- ja toimitiloina ja säilyy tulevaisuudessakin siinä käyttötarkoituksessa. Asemakaavamerkintä ei ole ristiriidassa tulevan osayleiskaavan kanssa. Vaikka yleiskaavallista suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty kunnallisessa päätöksenteossa, ovat kaupungin ylimmät luottamuselimet sekä yhteistyötahot toimivaltansa mukaisesti osoittaneet kaupungin tahtotilan tälle periaatteelle hyväksyessään kyseisen asemakaavan muutoksen. Asemakaavan tarkentaa tulevaa yleiskaavaa, joten asemakaavan muutos yleiskaavan valmistelun rinnalla on ollut perustelua. Yleiskaava on kaiken edellä selostetun mukaisesti ollut MRL 42 :n tarkoittamalla tavalla riittävästi ohjeena asemakaavaa muutettaessa eikä asemakaavan muutos vaikeuta yleiskaavan toteutumista. Asemakaavan muutoksessa on otettu MRL 54 :n mukaisesti riittävästi huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus huomioiden muuttuneet yleiset tavoitteet sekä asemakaavan tavoite ja tarkoitus. MRL 54 :n vastaisuus (Asemakaavan sisältövaatimukset ja kaavoitusprosessi) As Oy Antinkartano viittaa kaavaselostuksen kohtaan mm. ympäristövaikutuksista sekä varjostusvaikutuksista. Kirkkokadun varteen tuleva uudisrakennus ei heikennä merkittävästi As Oy Antinkartanon asemaa. As Oy Antinkartano on kaava-alueen ympäröiviä rakennuksia huomattavasti korkeampi ja maisemassa hallitsevampi rakennus, joten vastapäätä tuleva uudisrakennus jää matalammaksi sekä muodostaa tasapainottavan kokonaisuuden korkean Antinkartanon rinnalla. Alueelle on laadittu varjostustarkastelu, jonka katsotaan olevan asemakaavatyöhön riittävä. Varjostustarkastelu, joka on ollut pohjana kaavaratkaisun tekemiseen, osoittaa Antinkartanon varjostusvaikutuksen olevan keskusta-alueella tavanomainen, eikä siten aiheuta kohtuutonta rasitusta. Uudisrakentamisen ei katsota myöskään muuttavan keskustan tuuli- ja melutunnelivaikutusta eikä lämpöolosuhteiden muutoksia tavanomaista enempää, joten asumiselle ei aiheudu siitä kohtuutonta haittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusprosessi sisältää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, joita tässäkin kaavatyössä on noudatettu. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kautta saadaan niin kaavoittajan kuin päättäjien tietoon erilaisten intressi- ja muiden ryhmien kannat kyseiseen asiaan. Osallistuminen ja vuorovaikutus eivät kuitenkaan tarkoita suoraviivaisesti sitä, että kaavaratkaisu tehdään pelkästään saatujen mielipiteiden tai lausuntojen pohjalta. Asemakaavan laatiminen on kunnalliseen itsehallintoon kuuluvaa, maankäytölliseen kaavoitus- ja suunnittelumonopoliin liittyvää kokonaisharkintaa, joka sisältää aina erilaisten lähtökohtien, näkökulmien ja intressien keskinäistä punnintaa. Kaavatyössä joudutaan tarkastelemaan asetettuja tavoitteita, vaihtoehtojen vaikutuksia sekä erilaisia asiaan liittyviä kannanottoja ja muita seikkoja sekä kytkemään niitä käytännön toteutukseen ja

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (6) myös kaupungin tavoitteisiin. Tällöin joudutaan tekemään ratkaisuja ja kompromisseja, jotka eivät luonnollisestikaan täytä kaikkien osapuolien vaatimuksia. Asemakaavaratkaisu on maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukainen. Asemakaavapäätös perustuu MRL 9 :n mukaisesti sen merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin tehty MRL:n edellyttämät selvitykset. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon asemakaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavalla ei aiheuteta sellaista MRL 54 :n tarkoittamaa elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Sillä ei myöskään aseteta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voitaisiin välttää. Asemakaavatyössä on noudatettu MRL:n säännösten mukaista vuorovaikutteista ja osallistuvaa suunnittelua eikä ole sivuutettu alueen asukkaita tai taloyhtiöitä, vaan asemakaavan eri vaiheet ovat olleet myös kuntalaisten kommentoitavissa. Kaava-aineistoa on esitelty yleisötilaisuuksissa sekä ylimääräisessä tilaisuudessa mielipiteen jättäjille. Asemakaavan hyväksymiskäsittely tai asemakaavatyöhön liittyvät prosessit ja menettelyt eivät siten ole hyvän hallintotavan vastaisia tai muutoin lainvastaisia. Asemakaavaa laadittaessa on kaikilta osin noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä eikä kaupunginhallitus ole asemakaavaa valmistellessaan tai valtuusto asemakaavapäätöstä hyväksyessään ylittänyt toimivaltaansa tai toiminut muutoin lainvastaisesti. Yhteenveto Edellä kuvattujen perustelujen mukaisesti Kuopion kaupunginvaltuuston asemakaavan hyväksymispäätöstä ei ole tarve kumota yleiskaavan vastaisena, koska muuttuneiden yleisten tavoitteiden tilanteessa asemakaavan pohjalle on tehty riittävä määrä selvityksiä ja osin yleiskaava on vanhentunut. Keskustan osayleiskaavaluonnoksen sekä sen yhteydessä tehtyjen selvitysten ohjausvaikutuksia voidaan pitää asemakaavan tarkoitus huomioiden riittävänä, jotta asemakaava voidaan toteuttaa ennen osayleiskaavan lainvoimaisuutta. Näihin syihin perustuen asemakaavalla on voitu poiketa perustellusta syystä yksityiskohtaisempana kaavana yleiskaavassa osoitetusta alueen käyttötarkoituksesta. Yleiskaavalliset suunnitelmat ovat olleet MRL 42 :n ja 54 :n mukaisesti riittävästi ohjeena asemakaavaa laadittaessa eikä asemakaavalla vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Asemakaava ratkaisu on myös maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukainen. Asemakaavapäätös perustuu MRL 9 :n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon asemakaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavalla ei aiheuteta sellaista MRL 54 :n tarkoittamaa elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Sillä ei myöskään aseteta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voitaisiin välttää. kaavatyössä on noudatettu MRL:n mukaista kaavoitus- ja vuorovaikutusmenettelyä.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (7) Vastaus valittajan vaatimukseen: Kaavaan ei liity lainvastaisuuksia, jotka edellyttäisivät päätöksen kumoamista. Vaatimus kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamisesta on aiheeton ja se tulee hylätä. Asiakirjoissa on Itä-Suomen hallinto-oikeuden lähetteen liitteenä ao. valitus sekä valtuuston hyväksymismerkinnällä varustettu värillinen kaavakartta kaavamerkintöineen ja määräyksineen, kaavaselostus liitteineen lopullisessa muodossaan (sisältää otteen ajantasa-asemakaavasta (liite 4), selvitykset (liitteet 1 16) ja kopiot vireilletulo-, valmistelu- ja ehdotusvaiheen alkuperäisistä mielipiteistä, lausunnoista ja muistutuksesta (liite 15 ja 16), osallistumis- ja arviointisuunnitelma, lausunnot ja muistutukset vastineineen, varjostustutkielma, Kuopion yleiskaava keskeinen kaupunkialue. Liitteet /2013 Asunto Oy Antinkartanon valitus Valmistelija Ulla Korhonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (8)