Arvonen Pekka, Reunanen Rami, Tiilikkala Kari ja Töttölä Mertsi
|
|
- Elisabet Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Arvonen Pekka, Reunanen Rami, Tiilikkala Kari ja Töttölä Mertsi Humppila,
2 1. JOHDANTO Työn tilaaja ProAgria Oulun HevosAgro II hanke on teettänyt ja koonnut mittavan tiedon hevostoimialan tämänhetkisestä tilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla. Keskeisenä ongelmana koetaan lantahuollon kestävän ja lainsäädännön mukaisen toimintamallin puuttuminen. Toimialaa rasittaa myös monet muut asetukset, jotka aiheuttavat taloudellisia ja toiminnallisia haasteita. Nämä toimialan liiketoimintaa sekä harrastamista vaikeuttavat tekijät koskevat koko Suomen hevosalaa, joka on merkittävä ja kasvava osa elinkeinoelämää. Tutkimuksia ja selvityksiä on riittämiin. Tämän mallinnus tulee olemaan se askel, jolla voidaan osoittaa ne realistiset mahdolisuudet jotka ovat lainsäädännöllisesti ja teknisesti mahdollisia. Tämän suunnitelman ensisijainen tarkoitus on antaa vastauksia. Näiden mallisuunnitelmien on tarkoitus antaa tietoa alueiden jatkosuunnittelua varten. Kestävä kehitys, aluetalouden vahvistaminen sekä uusien ratkaisuiden käyttöönotto alueellisessa energian tuotannossa ovat keskeisä elementtejä näissä esityksissä. Tämä on asiantuntijoiden laatima malli, joka perustuu tutkittuu, kokeiltuu sekä pitkäaikaisen ammattitaidon tuomaan tietoon. 1.1 OULUUN JA TYRNÄVÄLLE HAJAUTETUN ENERGIATUOTANNON MALLI Tämän suunnitelman perustana on alueita yhdistävän hevostoimialan tuomat haasteet ja toisaalta myös poikkeukselliset mahdollisuudet. Hevosenlanta ja kuivike ovat kuivikkeesta riippumatta, erinomainen energian lähde. Puupohjaisten kuivikkeiden ravintotase on kiertoon palautettuna huono ja toisaalta energiapotentiaali on hyvä. Tästä johtuen hevostoimialan ongelmajäte on erinomainen energianlähde eikä ole ristiriidassa ravinteiden kierrätyksen kanssa. Hevostoimiala on kasvava ja kehittyvä toimiala. Siitä huolimatta, nykyisen keskitetyn jätteidenkäsittelyn ja energiatuotannon näkökulmasta toimialan tuottama jätemäärä on pieni ja hajautunut liian pieniin yksiköihin. Muutokset tuleviin asetuksiin tulee entisestään vähentämään suurien toimijoiden kiinnostusta ratkaisuiden löytämiseen. Tästä syystä on alueellisten toimijoiden, niin päättäjien kuin alan toimijoiden, otettava asia hoitaakseen. Vuosi 2003 tuotti hevosenlannalle jäte-statuksen ja sitä se on edelleen. Keväällä 2013 muutettu asetus antoi uuden mahdolisuuden lannan käsittelylle. Tuotekaasun valmistaminen ja hyödyntäminen sähkön ja lämmön tuottamiseen muuttui luvalliseksi. Tämä mahdollisuus soveltuu erittäin hyvin hevosenlannan käsittelyyn ja pitää näin hyödyntää tässä ajassa. Tässä suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät ole ristiriidassa voimassa olevien asetuksien kanssa. 1
3 1.2. HAJAUTETUN ENERGIATUOTANNON ALUEELLISET JA KANSALLISET VAIKUTUKSET(Pekka Peura 2007, 12 13) Työllistävyys ja aluetalous Hajautetun energiatuotannon työllistävyysvaikutus on n työpaikkaa, koko maassa (materiaalihankinta, kuljetukset, energiayrittäjyys). Hajautettu rakenne vaikuttaa työpaikkoina ja verotuloina lähialueeseen. Kustannustehokkuus sekä palveluiden lisääntyminen parantaa alueen yrittäjien taloutta. Paikallisesti tuotettu energia mahdollistaa kestävän asumisen ollen vetovoimatekijä alueelle. Hajautettu rakenne lisää maamme huoltovarmuutta ja lisää näin maaseutualueiden merkityksellisyyttä. Ympäristövaikutukset Kestävät lähialuekuljetukset tuovat kustannustehokkuutta ja vähentävät päästöjä. Konseptin kaikki ratkaisut perustuvat uusiutuvaan kotimaiseen materiaaliin ja niiden sivuvirtoihin. Vesistöihin valuvien päästöjen oleellinen vähentyminen Pyrolyysireaktorilla CO2-neutraalia energiantuotantoa. Hevostallien ja maatilojen kasvihuonepäästöjen vähentyminen esim. metaanipäästöt ovat lähellä nollaa 2. TYRNÄVÄN PALKIN KAAVA-ALUE 2.1 ENERGIAPOTENTIAALI Tyrnävän Palkin kaava-alueelle suunnitellaan n. 100 hevospaikkaa. Tämän hevosmäärän vuotuinen lantamäärä tulee olemaan 1200 m3/vuosi, jonka energiasisältö on, kuivikelannan tilavuudesta laskettuna n. 720 MWh. Laskenassa käytämme arvoa 700 MWh/vuosi.(n. 40 omakotitaloa/a) Tyrnävällä on huomattava peltokasvien pellettipotentiaali(toni Sankari, ym. 2013, 13-17). Mittavat rehuohran ja kauran olkivarannot ovat erinomainen pohja pellettilaitoksen sekä energialaitoksen toiminnalle. Peltopotentiaali on 4,0-4,6 MWh/ha, joka absoluuttisena kuiva-ainepotentiaalina on MWh.(n omakotitaloa/a) Pohjois-Pohjanmaa on merkittävää perunantuotantoaluetta ja Tyrnävä on osa perunatuotannon High Grade aluetta. Alueella on menestyksellisesti kehitetty menetelmiä perunatuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseksi(ahokas Mikko,ym mttraportti67). Tässä työssä on keskitytty elintarvikkeiden ja eläinrehujen valmistukseen sekä ravinteiden palauttamiseen kiertoon. Tämä työ jatkuu suunnitelmallisesti Perunajäte arvotuotteiksi -hankkeen saatua rahoituspäätöksen(sanna Taskila, Oulun Yliopisto ; Perunajäte arvotuetteiksi hanke, käynnistyy ). Tavoitteena on prosessoida mm. proteiinit, fenoliset yhdisteet, kuidut sekä tuottaa valkuaisrehua. Liikennepolttoaineen lisäaineen, etanolin valmistus on myös hyvä vaihtoehto perunalle. Energiapotentiaali perunalla on hyödynnettävissä metaanituotannossa, 2
4 ollen kuitenkin vain pieni osa mädätysprosessin jakeista. Edellä kuvatut arvotuotteet sekä metaanintuotto ovat perunan sivujakeille oikeita vaihtoehtoja. Vesipitoisen perunan kuivaaminen ja käyttäminen energiaksi ei tämän tarkastelun perusteella ole tässä yhteydessä kannattavaa. 2.2 KERÄILYLOGISTIIKKAA Palkin alueen lantajakeen keruu toimii kustannustehokkaasti tiiviiltä alueelta. Katetut lantalat ja vaihtolavat mahdollistavat mahdollisimman kuivan lannan keruun. Olkipotentiaali on poikkeuksellisen suuri ja sijaitsee 10 km säteellä suunnitellusta lämpölaitoksesta. Lämpölaitos sijaitsee optimaalisella paikalla, niin hevosenlannan kuin myös oljen suhteen. 2.3 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ TEKNIIKKAA Arinakattila Suunnitelmassa esitettävät laitokset ovat tekniikaltaa hyvin hallittavia. Korkea palotilan lämpö poistaa epäpuhtaudet. Arinakattilan toisiotilan lämpötila on n astetta, jolloin palokaasut ovat puhtaita ja siitä suodatetaan vain mahdolliset hiukkaspäästöt. Kaupallisella 40kW stokerikattilalla tehdyt kokeet osoittivat lannan polton päästöt verrattaviksi pienpuunpolttoon (Pellikka Tuula 2009,VTT:n tutkimusraportti VTT-R ). Palkin lämpölaitokselle on suunniteltu yhteiskattilaa. Kattilassa voidaan arinatekniikalla polttaa pellettiä tai haketta ja samaan palotilaan voidaan johtaa reaktorin tuottamaa tuotekaasua Pyrolyysireaktori Pyrolyysireaktorin lämpötila on astetta. Korkea lämpötila poistaa haitalliset yhdisteet jolloin tuotetaan maakaasuun verrattavaa tuotekaasua. Palokaasu on hajutun ja mauton ja lähes päästötön. Palkin laitoksella ei ensisijaisesti tuoteta sähköä vaan keskitytään lämmöntuottoon. Osa tuotekaasusta voidaan johtaa laitoksen sisäiseen sähköntuottoon jos se katsotaan tarpeelliseksi Materiaali Käytettävät jakeet, olkipelletti, lantapelletti ja puuhake ovat tunnistettuja raaka-aineita, joiden käyttämiseen ei liity riskejä eikä haitallisia päästöjä. Laitokset käyttävät aina määrämuotoiseksi käsiteltyä ja kuivaa polttoainetta, jolloin tuotanohäiriöiltä vältytään Ympäristövaikutukset Laitokset rakennetaan siten, että kaikki toiminta on sisätiloissa. Näin saadaan ympärivuotisesti tasalaatuinen toimintaympäristö. Työskentelyolosuhteiden asettamat vaatimukset minimoivat hajun, melun ja ilman epäpuhtaudet. Työskentelystä syntyvä ääni ei kulkeudu tontin ulkopuolelle. Mahdollinen hajuhaitta hoidetaan alipaineistetulla tilalla, joka saadaan johtamalla tavaran vastaanoton ja kuivauksen sisäilma palotilankautta savupiippuun. Laitokset eivät tarvitse kokoluokkansa johdosta ympäristölupaa. Kunnan rakennusviranomaiset katsovat tarvittavat toimenpiteet sekä suorittavat omana työnään ympäristövaikutuksien arvion. Edellä kerrottun mukaan ei erillisiä suojavyöhykkyitä ole tarpeen suunnitella. Käytännön toimenpiteenä olisi hyvä istuttaa tai jättää laitoksen tonttia ympäröivälle alueelle havuvyöhyke. Havukasvuston tuoma ympärivuotinen suoja vähentäisi tuuleen mahdollisesti mukanaan kuljettaman äänen ja hajun etenemisen. 3
5 2.3.5 Ympäristösuojeluviranomaiselta lupa( Ympäristötarkastaja Vesa Malm) Hevosenlannan hyödyntäminen pyrolyysissä on YSL:n (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) mukaista jätteen ammatti- tai laitosmaista käsittelyä. Lupahakemus tulisi siis toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kun käsittelymäärä on alle tonnia vuodessa. Suuremmilla määrillä AVI:lle. Niitä maa- ja metsätaloudessa syntyviä jätteitä, joille voitaisiin myöntää poikkeus luvanvaraisuudesta, olisivat esim. kannot, hakkuutähteet, risut, kuoret, hakkeet ja olki. Ja jätteenpolttoasetusta 151/2013 ei sovelleta kaasutus- tai pyrolyysilaitokseen, jos jätteen lämpökäsittelyssä syntyvä kaasu puhdistetaan niin, että se ei ole enää jätettä ennen sen polttamista eikä se voi aiheuttaa päästöjä, jotka ovat suurempia kuin maakaasun polttamisessa aiheutuvat päästöt MALLISUUNNITELMA PALKIN KAAVA-ALUEELLE Aluelämpölaitos ja pelletöintilaitos. Tyrnävän Palkin alueen mahdollinen energiantuottovaihtoehto on aluelämpölaitos sekä siihen kytketty kaukolämpöverkko. Laitoksen tehoksi on laskettu 1,2 MWh. Laitoksen teho muodostuu kahdesta erillisestä kattilasta sekä pyrolyysireaktorista, jossa tapahtuu tuotekaasun valmistus. Hevosenlanta kuivataan, pelletöidään ja kaasutetaan. Kaasu johdetaan kattilaan, jossa se tuottaa lämpöä. Tyrnävän laitokseen ei ole tarpeen kytkeä sähköntuottoa. Laitos voi tarvittaessa tuottaa sähköä omaan käyttöön ja näin pienentää kulurakennetta mutta nykyisillä säädöksillä ei sähkötuottaminen ole liiketaloudellisesti järkevää. Pelletöinti- ja kuivauslaitteiston käyttöastetta voidaan nostaa tuottamalla olkipellettiä. Tyrnävän olkipotentiaali on mittava, joten laitoksen toinen sivujae on olki. Oljen ollessa puhdasta ja itiövapaata siitä pelletöidään olkipellettikuiviketta. Muu olkimassa pelletöidään ja käytetään lämpölaitoksessa. Hevosenlannan ja oljen hankintakustannukset tulevat olemaan edulliset. Normaalin hakelaitoksen materiaalihankinnat ovat n. 50% liikevaihdosta. Palkin lämpölaitoksen hankinta ja käsittelykulut ovat n. 20% liikevaihdosta. Tämä mahdollistaa edullisen kaukolämmön myymisen alueella. Lämmön myyntihintana on laskelmissa käytetty 60 /MW. Olkipelletti kuivikkeena on toimiva tuote, jonka markkina-arvo on 300 /tonni. Olkipellettiä ei saa kotimaisena tuotteena, joten kysyntää on. Suunnitelmien mukainen matriisipellettilaitos tuottaa 1000kg/h. Pelletöintityö voitaisiin keskittää keruujaksolle esim. 4 kk ajaksi. Päivätuotto 6h mukaan olsi 6000 kg. Jakson aikana pellettiä valmistettaisiin n kg. Olkipelletin markkina-arvo olisi n /a. 4
6 Lämmöntuoton markkina-arvo 0,5 MWh kattilalla: 0,500mwh x 60 /MW = 30 /h x 24h = 720 /vrk x n. 300vrk = /a Olkipelletin markkina-arvo, jakso 4 kk: kg x 300 /tonni /a Jakeiden hankinta ja käsittelykustannukset n. 30% Muut työvoimakustannukset 20 % Rahoitus- ja muut kulut 15% Liiketoiminnan tulos /a /a /a /a Yhdistelmälaitoksen rakentamis- ja laitekustannukset ovat n Kun jätämme tarkastelusta pois kaukolämpöverkon rahoituskulut ja käytämme laitoksen laskennallisena hintana , niin takaisinmaksuaika n. 4-5 vuotta. Tässä yhtälössä on oletus että kaikki tuotettu lämpö myydään markkinahintaan. Se missä tahdissa Palkin alue täyttyy ja suunniteltu lisäalue kaavoitetaan on mahdoton arvioida. Palkin ja Hirvelän alueet yhdessä eivät tuo riittävää asiakaspotentiaalia lämpölaitokselle.aluelämpölaitos ei itsessään ole taloudellisesti kannattava ratkaisu. Palkin alueen 30 taloa x 20 MWh/a x 60 /MWh = /a Palkki ja Hirvelä 100 taloa x 20 MWh/a x 60 /MWh = /a Palkin kaava-alueen kaukolämpöverkko Kaukolämpöverkko suunnitelma on erillisenä aluelämpölaitoksen suunnitelmasta. Tämän suunnitelman toteuttaminen ja hyödyntäminen jatkossa on irroitettuna käyttökelpoisempi. Suunnitelma pitää sisällään lämpöverkkokartan, verkoston mitoituksen, materiaaliluettelon sekä verkon rakentamisen työvoimakustannukset. Verkosto lähtee lämpölaitoksen sulkuventtiilistä päätyen tonttien rajoille tuotuihin talohaaroihin. Lämmön laskutukseen ja seurantaan tarvittavat mittauskeskukset kuluu lämpölaitos urakkaan. Maansiirtotyöt ja mahdollisten talokohtaisten kaivojen asennus ja hankinta ei sisälly suunnitelmaan. Verkosto on n metrin kokonaisuus kpl 6m putkia sekä asennus elementtejä n. 650 kpl. Liitteenä olevassa taulukossa on erittely elementeistä. Alustava kustannusarvio on Pelletti- ja lämpölaitoksen sekä kaukolämpöverkon alustava kustannusarvio on
7 2.4.3 Palkin alueen Maneesiyrittäjä konsepti Tämän suunnitelman lähtökohtana on hyödyntää Palkin alueen hevosenlantakuivike sähköksi ja lämmöksi.. Kohteena on tallikokonaisuus johon kuuluu ympärivuotisessa käytössä oleva lämmitettävä maneesi, talli sekä asuinkiinteistö. Maneesin ollessa 1800 m2 sen vuotuinen energiankulutus olisi n.100 MWh/a. Kulutus ei sisällä mahdollista ilman kuivausta vaan ilman vaihdon ja lämmityksen. Lämpötila talvikuukausina Kiinteistön muut kulut n. 25 MWh/a. Energian hinta sähkönä /a. CHP-laitos 25KW sähköä ja 65KW lämpöä (APL/USA) veroton hinta Laitteen tarvitsema tila on n. 10 m2 eli voidaan sijoittaa normaaliin tekniseen tilaan. Muihin kattila tai lämmitystekniikkoihin nähden ei tarvitse erityisratkaisuita. Sähkön jakelu omalla kiinteistöllä on ainut lisätoimi. Kokonaiskustannuksena investoinnille voidaan laskea Pelletti tarve n kg/a, joka tehdään omasta raaka-aineesta. Kustannukset n /a. Vuotuinen säästö n Takaisinmaksuaika n. 8 vuotta. Tuotetun lämmön markkina-arvo n /a edellyttäen että viereiset kiinteistöt ostavat lämmön 60 /KW. Olettamalla että puolet lämmöstä saadaan myytyä /a on takaisinmaksuaika 4 vuotta. 2.5 YHTEENVETO Alueen mahdollisuudet toteuttaa hajautetun energiatuotannon suunnitelmat ovat hyvät. Kotimaisen uusiutuvan energian ja sivujakeiden käyttö on tavoitteena erinomainen. Vaikutukset aluetalouteen ovat kiistattomat. Olemalla mukana luomassa uudenlaista tapaa toimia ja luomme myös markkina-arvoa omille toimintaympäristöille. Tässä suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät ole ristiriidassa ravinteiden kierrätyksen, hiilijalanjäljen, vesijalanjäljen tai kasvuhuonekaasupäästöjen parantamisen kanssa. Tämä on osa tunnustettua kokonaisuutta ja näin ollen arvokas osa siitä. Laiteinvestointien hinta syntyy yhdistelmästä, jossa kuivataan ja pelletöidään jätejae jotta se voidaan asetuksien mukaisesti kaasuttaa(valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta 151/2013). Suunnittelun lähtökohtana on hyödyntää hevosenlantakuivike, jolloin syntyy prosessi jolla se voidaan toteuttaa. Palkin lämpölaitoksella voidaan nostaa kuivaus- ja pelletöinti-investoinnin käyttöastetta. Laitos pystyy hyödyntämään hukkalämmön kuivauksessa ja tarvittaessa tuottaa sähköä omaan käyttöön, jolloin toiminnan energiatase ja tulos paranee. Keskeinen tekijä, niin Virpiniemellä kuin Tyrnävällä on, löytyyky pelletöinti yrittäjä alueelta. Hevosenlantakuivike, suuri olkipotentiaali sekä kanalakuivikkeet antavat hyvän pohjan pellettien valmistamiseen. Liiketaloudellisesti kannattavaksi se saadaan yhdistämällä näiden sivujakeiden pelletöintipalvelu. Tämä puolestaan laskee pyrolyysireaktoreiden investointikustannukset oikean suuruiseksi, jolloin takaisinmaksuajat saadaan järkeviksi. 6
8 Tyrnävän Palkin alueelle sijoittuva lämpölaitos sellaisenaan ei ole liiketaloudellisesti kannattava investointi. Onko sen tuomat lisäarvot alueelle niin merkitykselliset että lämpölaitos tai yhdistelmälaitos katsotaan järkeväksi ratkaisuksi. Sivuvirtojen alueellinen hyödyntäminen ja energian tuottaminen paikallisesti on kestävän kehityksen kannalta se parhain ratkaisu. Tiedostamme myös kuntien tiukkenevat resurssit, joten voimme myös yhdessä miettiä ratkaisuita tuleville haasteille. Tämän suunnitelman laadinnan aikana syntynyt ulkopuolinen laskenta- ja kuvamateriaali on Tyrnävän kunnan käytettävissä. LÄHTEET Pellikka Tuula VTT:n tutkimusraportti VTT-R Peura Pekka Vaasan Yliopisto, Liiketoimintaa hajautetusta energiasta Säikkö Riikka-Liisa Lappeenrannan teknillinen yliopisto HEVOSENLANNAN NYKYKÄYTTÖ JA HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET ENERGIANTUOTANNOSSA SUOMESSA Ahokas Mikko, Välimaa Anna-Liisa, Kankaala Anu, Lötjönen Timo ja Virtanen Elina MTT Raportti 67 Perunan ja vihannesten sivuvirtojen arvokomponenttien hyötykäyttö Toni Sankari, Katja Tuukkanen, Ritva Imppola, Raili Hokajärvi, Mikko Aalto OAMK ; Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pelletöintipotentiaalin arviointitutkimus Sanna Taskila Oulun Yliopisto ; Perunajäte arvotuetteiksi hanke, käynnistyy LIITTEET 1. Tyrnävän lämpölaitoksen pohjakuva 2. Palkin kaukolämpöverkko 3. Kaukolämpöverkon materiaaliluettelo 7
Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014
Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen
LisätiedotArvonen Pekka, Reunanen Rami, Tiilikkala Kari ja Töttölä Mertsi
Arvonen Pekka, Reunanen Rami, Tiilikkala Kari ja Töttölä Mertsi Humppila, 28.11.2014 1. JOHDANTO Työn tilaaja ProAgria Oulun HevosAgro II hanke on teettänyt ja koonnut mittavan tiedon hevostoimialan tämänhetkisestä
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotPERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN
UUDET PUUN KAASUTUKSEEN PERUSTUVAT KONSEPTIT JA SÄHKÖKAUPAN TOTEUTTAMISMALLIT UUDET PUUNKAASUTUSKONSEPTIT ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOINA ERITYISPIIRTEET Suomessa kehitetyt uudet puun kaasutus- konseptit
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri
ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää
LisätiedotRajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotTUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)
TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI
ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotEnergian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta
Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille
LisätiedotBiodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä
Biodynax Oy CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Sisältö Biodynaxin CHP-laitokset o Mitä on Biodynaxin CHPlaitokset? o Menetelmä o Puuperäisen polttoaineen käsittely o Edut lyhyesti o Teknologia
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotMaatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotPelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa
Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotJaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011
JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa
LisätiedotSuur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä
Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen
LisätiedotBiokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä
Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys
LisätiedotBiokaasuseminaari 27.2.2014
Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotEnergia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja
Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin
LisätiedotLähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1
Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotUusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016
Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle
LisätiedotRauman kaupunki Yrityspalvelut
Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti
LisätiedotOlki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotKaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotUUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotSelvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta
Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotKäytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta
Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotKierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?
Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä
LisätiedotMitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011
Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotBiolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke
Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotTiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009
Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna
LisätiedotHiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotJukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry
Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit
LisätiedotESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala
ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotHevosenlannan hyötykäytön kehittäminen
Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen - Projektiesittely Hevosalan yhteistyöseminaari 19.5.2010 Ypäjä VTL, koulutuspäällikkö Sirpa Halonen Projektin tavoitteet Hankkeessa selvitetään hevosenlannan hyötykäytön
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotKAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS
KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen
LisätiedotLainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotSUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI
SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotJoutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura
UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura Vies4! Suomi energiaomavaraiseksi - RES poten+aali rii0ää - Liiketalous: kohtuullinen jo nyt, aluetalous: valtava poten+aali
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa
UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotItä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani
Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari
UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö
LisätiedotGreen Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
LisätiedotLapin tutkijaseura seminaari Sodankylä
Lapin tutkijaseura seminaari 28.6.2016 Sodankylä Biotalouden mahdollisuudet Sodankylässä Jukka Lokka, kehittämisjohtaja Sodankylä 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotHajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014
Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 TAMPERE EDISTÄÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA Keväällä 2011: Uusiutuvan energian kohteita kaupungissa hyvin
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotEnergiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat
Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen
LisätiedotTäyskäännös kotimaiseen
Täyskäännös kotimaiseen Kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin Paikallisena ja palvelevana energiayhtiönä olemme läsnä asiakkaidemme arjessa ja tarjoamme kestäviä ja monipuolisia energiaratkaisuja.
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotEnergiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS
Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä Erkki Väisänen/Tekes TETS 3.5.2017 MIKÄ? Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät:
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotUusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella
Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotKEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus
Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla
Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotLaatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011
Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotMaa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit
Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi
LisätiedotUudista käsityksesi puhtaasta energiasta
Uudista käsityksesi puhtaasta energiasta QHeat-konseptin mukainen syvälämpö on edullinen, päästötön, ja myös tuleville sukupolville turvallinen energiamuoto. 1 PUHDAS TULEVAISUUS ON JALKOJESI ALLA. Missiomme:
LisätiedotEnergiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15
Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Projektisuunnitelmasta Hankkeen tärkeimmät tavoitteet olivat seuraavat: l Energiaomavaraisuuden lisääminen kohdealueilla hyödyntämällä paikallisia
LisätiedotTaksan määräytymisen perusteet
Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet
LisätiedotProf Magnus Gustafsson PBI Research Institute
Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotMatkaraportti Italian opintomatka
Poveria biomassasta -hanke 1 Matkaraportti Italian opintomatka 14.-15.3.2017 1. Johdanto Poveria biomassasta -hankkeesta osallistuttiin maaliskuussa kansainvälisen BIO4ECO -hankkeen järjestämälle sidosryhmämatkalle
Lisätiedot