JÄSENKIRJE 1/2002 SISÄLTÖÄ: PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY

Transkriptio

1 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY JÄSENKIRJE 1/2002 Mika Pitkänen kävi kertomassa kerholla Merikarvian kuulumisia ja esitteli samalla ottiperhoja. Postiosoite: Pirkanmaan Perhokalastajat ry Kortelahdenkatu Tampere Internet: Sähköposti: SISÄLTÖÄ: Sivu 6 Sivu 8 Sivu 10 Sivu 13 Sivu 14 Sivu 16 Eräs näkemys lohen kalastamisesta Yhdistyksen säännöt Suomen suurin ja kaunein nousi Tammerkoskesta historiikki Perho messut Kerhoilloissa tapahtunutta Viistan Viisteli

2 OHJELMA KERHOILLAT KEVÄT Perhokalastus ja sosiaalinen vuorovaikutus Maria Kurki 12.3 Aikuisten sidontakilpailu Pekka Palomäki 19.3 Junioreitten sidontakilpailu Pekka Palomäki 26.3 Anderssonnin lohenkalastus Video Tapio Sävilammi 02.4 Lohenkalastuksesta Ilkka Harma 09.4 Sidonta Ilkan täytyy lohiperho Mika Oraluoma 16.4 Nuorten sidonta (istarille perhoja) Risto Vekara 23.4 Kevätkokous SIDONTAJAOS KEVÄT Glowing Shadow (3-haara) Tapio Sävilampi Riikinkukkopäinen kuorre Lauri Syrjänen Ismis ja Alaska Outdoor Ismo Koivula Pupia Jari Siltakoski Leech Timo Vataja Marco Bjurström Jari Leppänen TAPAHTUMAT Vavanrakennus Kerhohuone Pe Messutalkoot klo alkaen Tesoman jäähallit Perhomessut Tesoman jäähallit To Heittoharjoittelu/Taitomerkki Mältinranta Tarkuusheittokilpailu Mältinranta klo Kalastuskilpailu 1. osa Julkujärvi klo Messusauna ja makkaraa Julkujärvi Nuorten kalaretki Kynäsjoki Kalaretki Äyskoski vko 27 Lohikurssi Karigasniemi Kalaretki Kituskoski Kalastuskilpailu 2. osa Julkujärvi Sauna Julkujärvi Kalaretki Langinkoski Tarkempia tietoja tapahtumista seuraavista jäsentiedoitteista tai seuran nettisivuilta. 2 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY JÄSENKIRJE 1/2002

3 PUHEENJOHTAJAN PALSTA PERHOKALASTAJAN REVIIRI Päivät pitenevät ja kevät lähestyy. Perhokalastajat liikehtivät jo levottomasti ja haikailevat koskille. Vielä on muutama viikko aikaa vuoden ensimmäiseen pintaperhosesonkiin eli siihen kun hankikorrien kuoriutuminen alkaa pääsiäisen tienoilla. Kalareissuun valmistauduttaessa on tärkeää miettiä millä porukalla retkelle kannattaa lähteä. Olisiko mahdollista ottaa myös puoliso ja perheen nuoriso mukaan koskelle? Kalastustilanne muodostuu varmasti erilaiseksi, jos reissulla on mukana muitakin kuin itsenäisesti kalastavia puoliammattilaisia. Varsinkin nuorilla perheillä yhteinen aika saattaa kuitenkin olla niukassa ja niinpä etusijalla ovat sellaiset harrastukset, joihin kaikki voivat osallistua. Perhokalastuskin voi olla koko perheen harrastus. Ennen pitkää puoliso ja lapset oppivat itse solmimaan perhot siimaan ja irrottamaan ne heiton jälkeen rantapuskasta (tai kalasta). Kysymys on vain siitä, haluammeko pitää perhoreviirin omanamme vai jakaa sen läheistemme kanssa. Reviirikiistasta on viimekädessä kysymys myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) antamassa päätöksessä. Siinä KHO katsoi, että erään yhdistyksen harjoittama kaupallinen virkistyskalastustoiminta ei ollut sellainen erityinen syy, jonka perusteella voitiin määrätä kalastauslain 11 :n 1 momentissa tarkoitettu onkimisen ja pilkkimisen rajoitus tai kielto. Päätöksessään KHO katsoi myös, ettei onkikokoisten kirjolohien istuttaminen ole vesiemme tärkeiden ravintovarojen tehokasta ja tarkoituksenmukaista hyväksikäyttämistä. Toiminta ei palvellut kalastuslain 1 :ssä säädettyjä pyrkimyksiä vesialueitten mahdollisimman suuren pysyvän tuottavuuden saavuttamiseen ja kalakannan lisäämiseen. Vaikka päätöksellä ei välttämättä olekaan välitöntä vaikutusta ao. tapausta laajemmin, vaikuttanee linjaus jatkossa merkittävästi kalavesiemme hoitoon. Kirjolohen valtakausi saattaa vaihtua taimenaikaan. Aika näyttää sitten miten, mutta toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Perhoterveisin Tommi Eskonen Puheenjohtaja Ajantasainen Kalastuslaki (1982/286) ja Kalastusasetus (1982/1116) löytyvät nettiosoitteesta ja edellä mainitun oikeustapauksen kuvaus löytyy osoitteesta vuosikirja/2002/t233.html. JÄSENKIRJE 1/2002 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY 3

4 ILMOITUSASIOITA HALLITUS 2002 TOIMIALUEINEEN TOMMI ESKONEN Puheenjohtaja Iidesranta 36 as Tampere toiminnantallennus nuorisotoiminta LEIF HAKALA Varapuheenjohtaja Elli Tompurinkatu Tampere leif.hakala@tao.tampere.fi kerhoisäntä ISMO KOIVULA Rahastonhoitaja Tesomajärvenkatu 18 A Tampere ismo.koivula@pp.inet.fi seuran yleistoiminta jäsenasiat perhomessut Julkujärvi JANNE NYBLOM Uittamontie Pirkkala janne.nyblom@nokiantyres.com kalapaikat MIKA ORALUOMA Pohjolantie 7 B Vuorentausta mika_oraluoma@hotmail.com perhojaos perhonsidonta PEKKA PALOMÄKI Sotilaankatu 9 G Tampere pekka.palomaki1@luukku.com kilpailutoiminta SEPPO PEURALA Sihteeri Heiskalankatu Tampere seppo.peurala@pp.inet.fi casting Tammerkoski RISTO VEKARA Salhojankatu 38 B Tampere nuorisotoiminta JUHA VIISTA Takahuhdinkatu 75 E Tampere juha.viista@info1.info.tampere.fi kirjasto vaparakennus kalastuskilpailut Julkujärvi UUSIKSI JÄSENEKSI HYVÄKSYTTY: Villle Lehtoranta (s. 1984) Heikki Toikkanen (s. 1947) Juhani Liinamaa (s. 1947) Jorma Pölkki (s. 1958) Janne Pohjolainen (s. 1970) Ville Aavela (s. 1987) Kuusisto Jose (s. 1943) Helena Kainulainen Esa Karjalainen (s. 1939) Ilkka Kainulainen (s. 1987) Matias Nieminen (s. 1998) SEURAN MAKSUT: Kangasmerkki 5 e Pinssi 3 e Julkujärven kalastuslupa 2 e Pääskylänjoen kalastuslupa 6 e Jäsenmaksu 25 e Liittymismaksu 50 e Jäsenmaksu nuoret 5e 4 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY JÄSENKIRJE 1/2002

5 PERHOMESSUT 2002 Juha Viista: VAPARAKENNUS ILMOITUSASIOITA Perhomessut tulevat ja avaavat vuoden 2002 kalastuskauden kuten ne ovat tehneet jo vuodesta Messut pidetään Tesoman jäähalleissa edellisen vuoden tapaan. Messujen pystyttäminen iltapäivällä sekä pyörittäminen messupäivinä ja purku sunnuntai-iltana vaatii runsaasti talkootyötä joten pidäthän viikonlopun kalenterissasi varattuna messuille. Tarkempia tietoja talkoista tulee seuraavassa tiedotteessa. Mikäli mitään ihmeitä ei satu, tämänvuotinen vaparakennustempaus järjestetään kerhohuoneella (la-su). Minä ja Peuralan Allan - ehkä joku muukin - huolehdimme opastuksesta ja suunsoitosta, ja toiset tekevät luottavaisina antamiemme ohjeiden mukaan. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle, vaikka eivät tekisikään omaa vapaa. Tarviketilaus ei tätä kirjoitettaessa ole vielä tullut, mutta odottelen sitä tiedotteen ilmestymisen aikoihin. Siperia on opettanut, joten luovutan tilatut tarvikkeet vasta maksun jälkeen (opettajan palkoilla ei juuri kannata lähteä sponsoroimaan toisten hyviäkään harrastuksia)... Kaava on tuttuakin tutumpi. Aloittelemme lauantaina kello Tarkoitus on saada joka vapaan kelakiinnike, korkki ja vaparenkaiden paikat kohdalleen. Ensimmäiset vapasidoksetkin ehditään tehdä ennen lopettelua joskus kello 15:n aikoihin. Sunnuntaina jatkamme edelleen kello 9.00 edellispäivän töitä viimeistellen ja vaparenkaita sitoen. Kahden, kolmen maissa lopettelemme yhteissiivouksella. Pääosa sidoksista ja niiden lakkaus jää kotiläksyksi (pölyn vuoksi kerhohuoneella ei kannata lakata mitään). Huom! KAIKKI VAPARAKENNUSPENKIT ON PALAUTETTAVA KERHOHUONEELLE ENNEN VAPARAKENNUSTEMPAUSTA! Juha Viista: JULKUJÄRVI Tämänhetkisen tiedon mukaan Julkujärven kalastus jatkuu entisellään. Jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella seuran jäsenellä on oikeus kalastaa Ylöjärven Julkujärvellä lunastamalla 2 euron hintaisen kalastusluvan. Luvalla saa ottaa yhden jalokalan (kalojen ottamisessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä) ja lupa on voimassa yhtäjaksoisesti 24 tuntia kalastuksen aloittamisesta. Lupia voi lunastaa Sportia-Pekasta, Tampereen Kalastusvälineestä tai kerhohuoneelta. Uudet luvat tulevat myyntiin huhtikuun alkuun mennessä. Luvan mukana toimitetaan tarkemmat säännöt ja rajoitukset. Vuoden 2001 luvat kelpaavat huhtikuun -02 loppuun asti. Julkujärvessä on runsaasti jäljellä kalaa viime vuoden istutuksista, joten kannattaa käydä kokeilemassa. Lisätietoja Julkujärven tilanteesta seuraavassa tiedotteessa, jolloin julkaistaan myös Julkujärven kalakisan säännöt, joihin on tulossa ainakin yksi merkittävä muutos: näkyvänä painotuksena perhoissa saa käyttää yhtä reiällä varustettua, koukkuun pujotettavaa, korkeintaan 4 millin kuulaa. Mika Oraluoma: NYT KAIKKI SIDONTATAITOJA PETRAAMAAN! Sidontajaos kokoontuu kerhohuoneella sunnuntaisin kello Näihin kekkereihin voivat osallistua kaikki aloittelijoista edistyneisiin sitojiin. Paikalla on aina joku jolta voi opastusta kysellä tai vaikka pyytää näyttämään kädestä pitäen. Kerholta löytyy ilmeisesti myös laastaria uusien saksien ostajille. Tulevina sunnuntaisessioina (24.03 ja 03.03) opastajana toimii armoitettu lohimies Tapio Sävilampi. Hän sidottaa Glödhäckputkiperhon sekä Glowing shadow-lohiperhon kolmihaaraisena. Näiden lohiperhotreenien jälkeiset kolme sunnuntaita on pyhitetty taimenpyydyksille, joita sidottavat muut tekijämiehet. Jos tulee jotakin kysyttävää/huomautettavaa, niin minut saa kiinni numerosta JÄSENKIRJE 1/2002 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY 5

6 KERHOILLOISSA TAPAHTUNUTTA Antti Keskinen: ERÄS NÄKEMYS LOHEN KALASTAMISESTA Vain muutama kuukausi ennätti vierähtää lohien kutupuuhista, kun jo kiilusilmäisimmät jäsenet kokoontuivat kerhohuoneelle miettimään keinoja tulevan lohikesän vääntöihin. Tuloksekas lohireissu vaatii aina sekä pyytäjän että yhteistyöhaluisen kalan jälkimmäiselle ei edelleenkään ole keksitty takuita joten keskityimme omien valmiuksiemme hiomiseen. Listasin omia näkemyksiäni seikoista, jotka saattavat parantaa todennäköisyyttä saada graavikalaa näkkärin päälle: Mitä parempi heittotaito ja tekniikka, sitä useammalle lohelle voit tyrkyttää pyytöjäsi haluamallasi tavalla. Harjoittelu suositeltavaa, kerholta löytää päteviä opettajia, yhden tunnistaa punaisesta parrasta. Välineisiin panostaminen on järkevää toimintaa, runsas valikoima siimoja on ehkä oleellisinta. Intteri on oma suosikkini. Keloista kannatan suuripuolaisia malleja, ampumapäitä käytettäessä etu korostuu. Myös kalastustekniikan hallinta on helpompaa kunnollisin varustein. Parasta oppia saat kun kuuntelet kokeneempien oppeja, uudessa paikassa säästyy paljolta pään hakkaamiselta seinään ja usko omaan kalastukseen pysyy korkeammalla. Mikäli tärpit tuntuvan kerääntyvän samalle kaverille, kannattaa yrittää toimia samoin huomattavasti tehokkaampaa kuin se klassinen mihin otti? Opettele kalapaikkasi huolellisesti. Vedenkorkeuden mukana vaihtuvat myös ottipaikat, joten olet tietävinäsi oikeat eväät saapuessasi poolille pirteän kesäsateen jäljiltä. Paikallistuntemus auttaa motivaation säilyttämisessä ja korostuu entisestään kauden lähestyessä loppuaan ja asentokalojen muodostaessa todennäköisimmän saaliin. Lopuksi se tärkein. Mitä kauemmin liotat matoa lohijoessa, sitä todennäköisemmin se päätyy ottihaluisen kalan näkösälle. Kalastusajan lisääminen parantaa mahdollisuuksia olla pelipaikalla nousulohiparven pyyhältäessä ohitse, ottiajat eivät noudata mitään varmaa kaavaa. Majoittuminen vuotavaan telttaan vähentää mielenkiintoa nukkumiseen, jos siis valvot niin samallahan sitä voi vaikka kalastaa! Yllä: Antti Keskinen Oikealla: Antin ottiperhoja 6 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY JÄSENKIRJE 1/2002

7 PERHERETKI MERIKARVIANJOELLE Nyt on aika tutustuttaa puoliso ja lapset perhokalastuksen ihmeelliseen maailmaan. Pirkanmaan Perhokalastajat järjestää perheretken Merikarvianjoelle lauantaina Retken tarkoituksena on tarjota koko perheelle tilaisuus nauttia perhokalastuksesta sekä tutustuttaa lapset, nuoret ja tietysti kalastajien puolisot harrastuksen saloihin. Yhdistyksemme jäsenet perehdyttävät retkellä muut ruokakuntaansa kuuluvat omakätisesti rakkaaseen harrastukseen. Retkelle osallistumisen edellytyksenä on, että vähintään yksi perhekunnan jäsen on myös yhdistyksen jäsen. Ennakkoon ilmoittautuneille on saatavilla lainavälineitä kerholta. Kokoontuminen on klo Merikarvian Lankosken Köffillä, josta yhdessä siirrytään tapaamisessa tarkemmin sovittavalle Merikarvianjoen koskelle. Seura maksaa yhteistapaamiseen saapuvien luvat, mutta muista (matka-, muonitus-, majoitus- ym.) kustannuksista vastaavat osallistujat itse. Vapaaehtoinen ennakkoilmoittautuminen kerhohuoneen ilmoitustaululle. Kerhohuoneelta on saatavilla kartan ja mm. majoituspalvelujen yhteystiedot sisältäviä Merikarvianjoen esitteitä. Lisätietoa Merikarvianjoesta on saatavilla myös osoitteesta Tarkemmat tiedustelut: Tommi Eskonen puh Luvassa on siis leppoisaa yhdessäoloa, intensiivistä opiskelua ja vakavaa perhokalastusta Merikarvianjoella. JÄSENKIRJE 1/2002 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY 7

8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan Perhokalastajat ja sen kotipaikka on Tampere. 2 Yhdistyksen, josta jäljempänä käytetään nimitystä seura, tarkoituksena on perhokalastuksen ja perhonsidonnan harrastaminen ja kehittäminen jäsenistön keskuudessa sekä seuran tunnetuksi tekeminen. Tarkoitustaan seura toteuttaa: 1. Toimeenpanemalla kokouksia sekä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, joissa selvitetään perhokalastukseen liittyviä kysymyksiä. 2. Järjestämällä tilaisuuksia, joissa jäsenet saavat käytännön opastusta perhon heittotekniikassa ja välineiden käsittelyssä. 3. Järjestämällä perhonsidontatilaisuuksia, joissa annetaan opastusta sidontatekniikassa, välineistä ja materiaaleista. 4. Pyrkimällä parantamaan jäsenistön perhokalastusmahdollisuuksia: Hankkimalla tietoja kalapaikoista. Järjestämällä kalastusretkiä, kilpailuja, näyttelyitä ym. samantapaista toimintaa. 3 (muutettu 1994) Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen perhokalastusta harrastava 15 vuotta täyttänyt henkilö. Kannattajajäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. Kannattajajäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa. Seuran toiminnassa voi olla mukana juniorijäsenenä myös nuorempikin kuin 15 vuotta täyttänyt henkilö. Juniorijäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa. Juniorijäsenen osallistumisesta seuran toimintaan päättää johtokunta. Johtokunta ratkaisee jäsenyyshakemukset ja hyväksyy juniorijäseneksi koskevat pyynnöt. 4 (muutettu 1994) Liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päätetään seuran syyskokouksessa. Jäsenmaksut voivat olla eri suuruisia eri jäsenryhmille. 5 Seuran hallituksena toimii johtokunta, johon kuluu kalenterivuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kahdeksan kahdeksi vuodeksi valittua muuta jäsentä, joista puolet eroaa vuosittain, ensi kerran arvan perusteella. Johtokunta on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä jäsentä on saapuvilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Johtokunta valitaan seuran syyskokouksessa. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat virkailijat. PIRKANMAAN PER (voimassa oleva 6 Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan ta heenjohtajan kutsusta kun he katsovat se jäsentä kirjallisesti sitä heiltä vaatii. 7 Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan ka 8 Seuran tilit päätetään kalenterivuosittain annettava tilintarkastajille viimeistään ka Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen la kuluessa tilien vastaanottamisesta. 9 Seuran kokoukset kutsutaan koolle vähi ta henkilökohtaisella kutsulla tai lehti-ilm dessä. Seuran syyskokouksessa, joka pidetään jäsenmaksujen suuruus seuraava sekä kaksi tilintarkastajaa ja näi Seuran kevätkokouksessa, joka Valitaan syyskokouksen puheen 2. Todetaan kokouksen laillisuus. 3. Vahvistetaan tulo- ja menoarvio 4. Valitaan johtokunnan puheenjoh 5. Käsitellään muut kokouskutsuss huhti-toukokuussa. 1. Valitaan kokouksen puheenjohta 2. Todetaan kokouksen laillisuus. 3. Esitetään kokoukselle seuran vu lausunto. 4. Päätetään tili- ja vastuuvapaude muille tilivelvollisille. 5. Käsitellään muut kokouskutsuss 11 Jos jäsen ei täytä sääntöjen määräämiä v seurasta johtokunnan päätöksellä. Erotet saada erottamisensa seuran kokouksen k vaatii johtokunnalta. Vaatimus on tehtäv erottamispäätöksen tiedoksisaantipäiväs kokous koolle asian käsittelyä varten ko tultua johtokunnan tietoon. 8 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY JÄSENKIRJE 1/2002

9 HOKALASTAJAT RY t pykälät 1998) i hänen estyneenä ollessaan varapun tarpeelliseksi tai jos vähintään kolme tai varapuheenjohtaja jompikumpi nssa.. Tilinpäätös ja vuosikertomus on ksi viikkoa ennen kevätkokousta. usuntonsa johtokunnalle viikon ntään kymmenen päivää ennen kokousoituksella paikkakunnan sanomalehtaimenen rauhoitusaikana johtaja ja pöytäkirjantarkastajat., toimintasuunnitelma ja liittymis- sekä ksi kalenterivuodeksi. taja ja jäsenet erovuoroisten tilalle den varamiehet. a mainitut asiat. pidetään harjuksen rauhoitusaikana ja ja pöytäkirjantarkastajat. osikertomus, tilit ja tilintarkastajien YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Jos jäsenmaksu on maksamatta kahden vuoden ajan ajalta, katsotaan jäsen erotetuksi johtokunnan päätöksellä. Jos jäsen maksaa maksamatta jääneet maksunsa, tulee hän jälleen jäseneksi ilman liittymismaksua. Johtokunta voi vapauttaa jäsenen määräajaksi jäsenmaksuista sairauden, asepalveluksen, työttömyyden tms. syyn takia. 12 Seuran kokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu. 13 Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos seuran kokouskutsussa on ollut siitä maininta ja jos muutoksen tai muutosten puolesta äänestää vähintään kolme neljäsosaa läsnä olevista jäsenistä. 14 Päätös seuran purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä kokouksessa, jotka pidetään vähintään yhden kuukauden väliajoin. Purkupäätökseen vaaditaan kolme neljäsosaa kaikista annetuista äänistä molemmissa kokouksissa. 15 Seuran purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi on sen varat käytettävä jälkimmäisen purkautumisesta päättävän kokouksen tarkemmin määräämällä tavalla seuran toimialueen perhokalastuksen hyväksi. 16 Sen lisäksi mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan yhdistyslain säännöksiä. (Tampereella joulukuun 21. päivänä 1977) Seuran yhdistysrekisterinumero on n myöntämisestä johtokunnalle ja a mainitut asiat. elvollisuuksiaan hänet voidaan erottaa ulla jäsenellä on kuitenkin oikeus äsiteltäväksi, jos hän sitä kirjallisesti ä kuukauden kuluessa johtokunnan tä. Johtokunnan on kutsuttava seuran lmen viikon kuluessa vaatimuksen JÄSENKIRJE 1/2002 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY 9

10 HISTORIIKKI Jorma Pihlava: SUOMEN SUURIN JA KAUNEIN NOUSI TAMMERKOSKESTA 1976 Ensin oli idea Tampere Veli Autti, Alpo Reho ja Timo Riuttala istuvat ravintolassa Tammerkosken rannalla - kahvilla, väittää Veli Autti yhä, vaikka eletään vuotta ja miettivät miten koskeen saisi kalastusluvan. Jokainen on innostunut perhokalastuksesta, joka on herraskaista huiskimista ellei peräti kekkeruusien hommaa, jos perustamperelaiselta kalamieheltä kysytään. Vuonna 1976 virvelöidään haukea rokotiilillä tai vedetään kuhaa tupakkiholkkiin lyijystä valetulla karulla painokuvalla. Hervannan Ahvenisjärvi on Tampereen kaupungin ylläpitämä virkistyskalastuskohde. Siellä perhokalastus on kielletty. Vaarallisuutensa vuoksi. Kieltoon riittävät perhokalastusta kohtaan tunnetut ennakkoluulot. Kalastus ja kalastusvälineliikkeet ovat johdattaneet nämä kolme miestä kavereiksi. Timo Riuttala on postimies, Alpo Reho tv-kameramies, Veli Autti myy kalastusvälineitä. Timo piti myös omaa kalastusvälineliikettä. Itse olin juuri aloittanut Sokoksen kalastusvälineosastolla, Alpoon olin tutustunut edellisessä työpaikassani Erämiehessä, muistelee Veli Autti, josta perhokalastus oli saanut otteen jo kymmenisen vuotta aiemmin. Silloin, vuosien 1966 ja 1967 tienoilla, olin vielä sekakäyttäjä. Joskus vuosikymmenen vaihteessa koin lopullisen puhdistautumisen. Kalaretkiltä säilyneet valokuvat todistavat, että virvelivehkeet olivat jääneet pois, Veli Autti jatkaa. Miehillemme ravintolassa syntyy visio, vaikka kukaan heistä ei sellaista sanaa tiedä olevan olemassakaan. Ajatus oli pyhä ja kirkas. Perustamme perhokalastusseuran ja saamme sitä kautta mahdollisuuden kalastaa Tammerkoskessa, muistelee Veli Autti 25 vuotta myöhemmin. Vision syntyessä eletään loppukesää. Alkusyksystä luetaan Tamperelaisesta ilmoitus, jossa kutsutaan perhokalastuksesta ja perhonsidonnasta kiinnostuneita Suomalaiselle Klubille keskustelemaan kerhon perustamisesta. Seura syntyy Hanke etenee kuin juna. Suomalaiselle Klubille saapuu iso ja innokas joukko. On helppo kutsua perhokalastusseuran perustava kokous koolle. Asiaan oli aikamoinen innostus. Oli oman seuran aika. Ellemme me olisi panneet sitä alulle, jotkut toiset olisivat, Veli Autti sanoo. Pirkanmaan Perhokalastajat perustetaan 29. lokakuuta Osa haluaa seuran nimeksi Tampereen Perhokalastajat, mutta häviää äänestyksessä. Pertti Jokisen muistetaan ehdottaneen Pirkanmaata. Onneksi kävi näin, huokaa Veli Autti, vaikka tunnustaakin kuuluneensa Tampere-miehiin. Pirkanmaan Perhokalastajien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan Raimo Hälinen, tuolloin Erämiehen tiskin takaa tuttu nuorukainen. Ideakolmikko Autti - Reho - Riuttala miehittää muut keskeiset paikat. Veli Autista tulee seuran varapuheenjohtaja, Alpo Rehosta sihteeri ja Timo Riuttalasta rahastonhoitaja. Hallitukseen tarvitaan vielä Heikki Haimi, Jouko Ojanperä, Valio Paljakka, Mauri Uoti ja Arto Wiren. Työ voi alkaa. Ensimmäisenä toimintavuonna jäsenmäärä nousee jo 45:een. Kokoontumispaikkoja ovat Kalevan kerhohuone Sammonkatu 36:ssa sekä Hämeenpuiston koulu. Kerhoiltoihin kokoonnutaan kahden viikon välein. Ensimmäinen kalastusretki tehdään Soljusille 11. kesäkuuta. Pääsy perhokalastusvälineiden kanssa luvallisesti Tammerkoskelle on tavoite numero yksi, mutta paljon sille ei häviä ajatus oman kosken saamisesta. Tammerkoskea ei sentään havitella omaksi. Muistan syyskokouksen 1977, jossa käytiin hyvä keskustelu johtoajatuksena oman kalaveden hankkiminen. Tammerkoskessahan kalastus oli kielletty. Voimalaitosyhtiöt olivat vuosien mittaan ostaneet itselleen paljon vesiä ja vapaat vedet olivat tiukassa, kertailee Jouko Ojanperä, seuran perustajajäseniä hänkin. Vapaat vedet ovat tiukassa. Niin myös vesien omistajien asenteet. Pian selviää, ettei sellaista vuokravettä löydy, jonka saisi kokonaan seuran hallintaan. Kukaan ei halua voukrata kalavettään Tampereen herrojen yksinoikeudeksi. Yhteistyössä kalastuskuntien kanssa päästään sentään kalaan muutamalle koskelle. Sopimuskumppaneita ovat parkanolainen Vahojärven kalastuskunta sekä joitakin Längelmäveden reitin koskia hallinnoiva Pääskylän kalastuskunta. Vaikka yhteistyötä vauhditetaan arvokkain kalaistutuksin, kuuluu maakunnasta aika ajoin nurinaa, että Tampereen miehet käyvät perhokalastamassa valtavasti kalaa. Parkanon vesiin tarjotaan kalaistutusten lisäksi kalkkia. Ajatus vesienhoidosta kalkitsemalla lienee liiaksi aikaansa edellä ja seuran ehdottama viisivuotinen kalkitusohjelma jää toteutumatta. Tammerkoski Mutta ajatus perhokalastuksesta Tammerkoskessa toteutuu! Ensin päätetään, vuosi on1979, että Seppo Uskali tiedustelee mahdollisuutta kalastaa Tammerkosken niskalla. Viralli- 10 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY JÄSENKIRJE 1/2002

11 HISTORIIKKI sessa Tammerkoski-ehdotuksessaan seura on vielä ujo. Pyydetään lupaa heittää perhoa Tammerkosken niskaosalla, yläpadosta koskenniskalle, mutta vain perholla, jonka koukusta on kita väkäsineen katkaistu pois. Vuoden 1981 alusta puheenjohtaja vaihtuu Raimo Hälisestä Veli Autiksi. Perhokalastus Tammerkoskella on yhä vain haave. Toukokuussa 1983 Tampereen kaupunginhallitus vastaanottaa Pohjois-Hämeen kalamiespiirin ja viiden kalastuseuran yhteisen anomuksen kalastuksen sallimiseksi Tammerkoskessa. Anojat lupaavat kantaa vastuuta kalakannan säilymisestä osallistumalla istutuskuluihin kalastuslupamaksuin. Huolella muotoiltu anomus päättyy vetoavasti: "Toivomme, että kotikaupunkimme toteuttaisi suuren tamperelaisen virkistyskalastusjoukon unelman, kalastuspaikan keskellä kaupunkia. Voisimme opastaa nuorisoa, tulevaisuuttamme, hyvän harrastuksen pariin 'kotikoskella' eikä enää tarvitsisi matkustaa vuosittain tuhansia kilometrejä muille paikkakunnille taimenen pyynnin niksejä oppimaan." Vuosi 1984 tuo autuuden. Ensin Hämeen kalastuspiiri ilmoittaa sallivansa kalastuksen "heittouistimella ja perholla Tammerkosken voimalaitoksiin vettä johtavassa kanavassa sekä sadan metrin matkalla voimalaitospatojen alapuolella" muutamin ehdoin. Tampereen kaupungin kalastusjärjestykseen on kirjoitettava tarkemmat määräykset kalastuksen käytännön toteuttamisesta, kaupungin on huolehdittava arvokalakannan säilymisestä riittävin istutuksin, kalastuspiirille on raportoitava vuosittain edellisvuoden kalastuksesta ja tulevan vuoden käyttöja huoltosuunnitelmasta. Kalastuspiiri huomauttaa vielä, että alueen käyttötarkoituksen oleellisesti muuttuessa lupa voidaan peruuttaa. Tamperekin pane töpinäksi. Uusi kalastusjärjestys valmistuu ja hyväksytään runsaassa kuukaudessa. Kalastus alkaa 2. toukokuuta ja seuraavana päivänä kaupunginjohtaja Pekka Paavola heittää virallisen avausheiton. Paavola jää virveleineen saaliitta, mutta saa lohdutukseksi savukalaa valmiiksi paketoituna. Toiset Tammerkosken kalamiehet ovat taitavampia - tai onnekkaampia. Tampereen kaupungin kalatalousneuvoja Jari Loune on yllättynyt Tammerkosken annista. Kaloja saadaan ensimmäisenä vuonna yllättävän paljon, taimenta, siikaa ja kirjolohta. Lupamääräyksiä on noudatettu hyvin ja kalastus on sujunut häiriöttä, Loune kuvailee vuosiyhteenvedossaan. Tammerkoski-perho Valmistautuessaan kymmenvuotisjuhlaansa seura näyttää miten tärkeä Tammerkoski sille on. Pannaan hakuseen Tammerkosken nimikkoperho. Valtakunnallisesti avoimella sidontakilpailulla etsitään perhoa, joka on symboloiva perhokalastuksen yli satavuotista historiaa Tampereen Tammerkoskessa. On kerrottu, että 1800-luvun puolivälissä Tammerkoskessa kalasteltiin ruskeasävyisillä perhoilla. Myös merilohi on aikoinaan noussut Tammerkoskeen. Lisäksi perhon toivotaan olevan kalastuksellisesti onnistunut ja huomioivan Tampereen erikoispiirteitä, kuten vaakunan värejä. Kaiken kukkuraksi etsittävän perhon piti olla hyvin kaunis. Perhoja pyydetään toimittamaan arvosteltavaksi kaksin kappalein. Tarkoituksena on löytää kaunis, jotenkin Tampereeseen ja Tammerkoskeen liittyvä perho. Esimerkiksi Tampereen kaupungin poliittinen spektri tai kaupungin vaakunan punainen tai hopea voivat olla perhon värivalintojen perustana, määrittelee seuran puheenjohtaja Veli Autti Aamulehdessä. Voittajaperhoa kokoonnutaan valitsemaan ja tietysti Suomalaiselle Klubille. Valintaraatiin kuuluvat Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonio, Tampella Oy:n hallintopäällikkö Esa Mattinen sekä Seppo Uskali, Alpo Reho ja Pertti Jokinen (raadin sihteeri) Pirkanmaan Perhokalastajista. Kilpailuun on tullut 20 perhoparia. Esiraati (Uskali, Reho ja Jokinen) on valinnut kilpailuraadin tutkittavaksi niistä kuusi. Tulokset perusteluineen kuuluvat seuraavasti: I Nimimerkki sidonta erinomaista, kumpikin perho virheetön - värejä käytetty mestarillisesti (Tammerkosken punatiilinen miljöö, kaupungin vaakunan värit) - kuvauksellista kauneutta perhon hillityissä väreissä II Nimimerkki Tampereen kasvot - levysiiven sidonta hallittu silmiähivelevästi - Näsijärven ja Tammerkosken "ottivieheiden" perinteiset värit - sitojan näkemys muotopuhtaasta perhosta III Nimimerkki Kuutamo - hyvä sidontatekninen osaaminen - värien käyttö hallittua - perhon muoto selkeä Palkintosijojen 1-3 nimimerkkikuoret avattiin, ja - kuinka ollakaan - palkinnoille sijoittuneiden todettiin olevan järjestävästä seurasta. Voittajaperhon oli sitonut Veli Autti, toiseksi tulleen Olavi Juhanka ja kolmanneksi sijoittuneen perhon Markku Autio. Muita kilpailuperhoja ei asetettu paremmuusjärjestykseen eikä nimimerkkikuoria avattu. Nimikkoperho on oiva kruunu Operaatio Tammerkoskelle. Vastassa ovat uudet haasteet. Vuonna 1987 järjestetään ensimmäiset perhomessut. Perhomessut Perhomessut onkin seuramme leipähammas. 25-vuotisjuhlassa on helppo iloita siitä, että 15 vuotta sitten oli älliä, tuuria ja ahkeraa väkeä. Älli ja tuuri kulkivat sikäli käsi kädessä, että ymmärrettiin perhomessujen kaltaista tapahtumaa tarvittavan ja onnistuttiin tajuamaan tämä ennen muita. Ahkeruus ja JÄSENKIRJE 1/2002 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY 11

12 HISTORIIKKI talkoohenkisyys ovat puolestaan avaimet vuodesta toiseen toistuvan ponnistuksen onnistumiseksi. Perhomessujen isä ja ideoija Olavi Juhanka on haastattelussa sanonut, että perhomessut osuivat markkinarakoon. Oivallisesti sanottu. Tosin Juhankakin joutui tässä viiden vuoden takaisessa haastattelussa myöntämään, ettei hänkään olisi uskonut millaisiin mittoihin perhomessut kymmenessä vuodessa kasvavat. Ei ihme, että perhomessut on kadehdittu tapahtuma. Historia tuntee lukuisia yrityksiä kopioida Tampereen perhomessut milloin mihinkin. Onnistuttu ei ole, epäonnistuttu kyllä. Tampereen perhomessut pysyy perhokalastuskauden valtakunnallisena avaustilaisuutena, jota kaikki odottavat. Yksi mehukkaimmista kateuden osoituksista on alan erään pääkaupunkiseutulaisen gurun lausahdus, kun hän halusi hyvän hyvyyttään auttaa meikäläisiä messujen ideoinnissa. "Siirtäkää perhomessut Turkuun, se auttaa tapahtuman kansainvälistämisessä", kuului neuvo. No, kansainvälistytty on ilman Turkuun muuttoakin. Ulkomaisten messutähtien lista puhuu puolestaan. Joka tuntee kansainvälistä perhokalastusta, tuntee myös nimet Malcolm Greenhalg, Charles Jardine, Alan Bramley, Bo Wessman, Paul Burgess, Gary Coxon, Torill Kolbu, Göran Andersson, Oliver Edwards, Mikael Frödin, Hans van Klinken, Robert Lai, Marc Petitjean, Darrel Martin, Ruben Groenendijk... Anteeksi, jos joku jäi puuttumaan. Ilman messuja Pirkanmaan perhokalastajien toiminta ei olisi nykyisen laajuista eikä laatuista - ainakin on vaikea kuvitella, että toista vastaavaa tulon ja maineen lähdettä olisi keksitty, vaikka seura fiksua väkeä viliseekin. Matka ensimmäisiltä perhomessuilta Sorinahteelta Puisto-Emmauksen kautta Tesoman jäähalliin, sieltä vielä kertamutka Pirkkahalliin tehden ja takaisin Tesomalle palaten on kuin paras kalamatka: paljon miettimistä, uutteraa työtä, hyvää tuuria - ja unelmasaalis. Mutta palatkaamme taaksepäin. Perhonsidonta Perhonsidonta käy yhtä jalkaa seuran toiminnassa perhokalastuksen rinnalla alusta asti. Kahvimainoksesta tuttu slogan voidaankin muuttaa muotoon "Halusimme tulla hyviksi sitojiksi". Perhonsidonnan SM-kisojen tulosluettelot ovat eräin vuosin jopa tylyä luettavaa - muiden kuin pirkanmaalaisten osallistujien kannalta. Pirkanmaan Perhokalastajat on kilpailun liki 20-vuotisen historian ylivoimaisesti menestynein seura. Perhonsidonnan SM-kilpailut järjestetään ensimmäisen kerran 1984 Kajaanissa. Kajaanilaiset isännöivät Maria Renforsin muistokilpailuksi nimettyä ta- pahtumaa peräti kymmenesti, kunnes kilpailu ensi kertaa tuodaan pois Kainuun pääkaupungista - tosin ilman Kajaanille omistettua Maria Renforsin nimeä. Kuinka ollakaan, ensimmäisen Kajaanin ulkopuolisen kilpailun järjestelytyö uskotaan Tampereelle, Pirkanmaan Perhokalastajien tehtäväksi. Isännät eivät kehtaa jäädä kotikentällään hotelli Rosendalissa ykköspalkinnoitta. Lasse Loponen voittaa lohiperhosarjan, Ilkka Vesa juniorisarjan ja kolmikko Tapio Sävilammi, Antti Keskinen, Ilkka Vesa joukkuekilpailun. Seuran kakkosjoukkue Lasse Loponen, Toni Siltanen, Tommi Koskinen sijoittuu kolmanneksi. Venla Väisänen palkitaan kilpailujen parhaana naissitojana. Yleisessä sarjassa seura saa tyytyä Toni Siltasen kakkossijaan. SM-kilpailut eivät ole ainoa sidontaareena, jolla pirkanmaalaiset hankkivat mainetta. Myös kirjekilpailuna käytävissä MM-kilpailuissa ynnä muissa kansainvälisissä mittelöissä seuran edustajia on totuttu löytämään kärkitiloilta. Pirkanmaan Perhokalastajien vahvaa asemaa ja menestyksekästä historiaa voi kuvata monin tavoin. Alaa tuntevalle pelkkä lista seuran puheenjohtajista ja heidän toimikausistaan kertoo paljon. Raimo Hälinen ( ), Veli Autti ( ), Jouko Ojanperä ( ), Lauri Syrjänen ( ) ja Tommi Eskonen (1998 -). KERHON SIDONTAKILPAILUT Maaliskuussa ratkaistaan kerhon sisäiset sidontamestaruudet. Perinteinen koitos pidetään senioreiden osalta tiistaina 12.päivä, juniorit puolestaan kisaavat 19.3 eli viikkoa myöhemmin. Tuomareina toimivat Lauri Syrjänen ja Ilkka Vesa. Kilpailu koostuu kahden tunnin (klo 18-20) jaksosta, jonka aikana sidotaan annetuista materiaaleista kolme resepteissä määrättyä perhoa. Omien materiaalinen käyttö on kielletty. Kilpailija tarvitsee mukaansa sidontavälineet, mustan ja valkoisen langan sekä halutessaan kirkasta lakkaa. Lähdekirjallisuus ja muut lunttausvälineet sekä pikaliima ja peittävät aineet, kuten musta lakka ja tussit, ovat kiellettyjä. Palkinnot ovat perinteisesti olleet suorastaan ruhtinaalliset, eikä kannata unohtaa että kerhon sisäisissä kilpailuissa pärjääminen takaa edustuspaikan ensi syksyn SM-kilpailuihin. Toki kilpailuissa on tarjolla myös hurttia huumoria ja hyvää seuraa! Sidontakilpailu on myös tärkeä osa valittaessa Vuoden Perhokalastaja tittelin saajaa, ja tänä vuonna valintaperusteita on hieman rukattu niin, että jo osallistumalla kaikkiin osakilpailuihin (sidonta, tarkkuusheitto ja molemmat Julkujärven kalastuskilpailut) voitto on käden ulottuvilla. 12 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY JÄSENKIRJE 1/2002

13 PERHOMESSUT OHJELMA Lauantai Messujen avaus Tommi Eskonen Sidontanäytös Oliver Edwards Kerhon osasto jäljitelmäperhot Sidontanäytös Lauri Syrjänen Kerhon osasto lohiperhot Mika Oraluoma Juuso Koskinen Casting-kilpailut Heittoallas Kuormita perhovapaa oikein Antti Sorro Heittoallas miksi hiilikuituvapa katkeaa Sidontanäytös Oliver Edwards Kerhon osasto jäljitelmäperhot Sidontanäytös Lauri Syrjänen Kerhon osasto lohiperhot Mika Oraluoma Juuso Koskinen Sidontanäytös Oliver Edwards Kerhon osasto jäljitelmäperhot Sunnuntai Sidontanäytös Oliver Edwards Kerhon osasto jäljitelmäperhot Vuoden sitoja 2002 loppukilpailu Kerhon osasto Kuormita perhovapaa oikein Antti Sorro Heittoallas miksi hiilikuituvapa katkeaa Sidontanäytös Oliver Edwards Kerhon osasto jäljitelmäperhot Sidontanäytös Lauri Syrjänen Kerhon osasto lohiperhot Mika Oraluoma Juuso Koskinen Palkintojen jako Vuoden sitoja Sidontanäytös Oliver Edwards Kerhon osasto jäljitelmäperhot Arpajaisten arvonta Kerhon osasto Tapahtumat Sidontakoulu - Perhonsidonnan alkeet käytännössä Uittoallas - Koeuita suosikkiperhosi Kirpputori Kosken elämää - pohjaeläinnäyttely Kalapaikkaopastus Internetissä Vaparakennus Lasten onginta Lisätietoja messujen Internet-sivuilta: JÄSENKIRJE 1/2002 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY 13

14 Ismon henkilökohtaisia muistoja: KERHOILLOISSA TAPAHTUNUTTA 8.1. Kalaruokien vaikutus terveyteen UKK-instituutin ruokatutkija Patrik Borg kertoi kuulijoille kuinka terveellistä Kalaruoka on.mieleen asiantutevasta esityksestä jäi: - kalasta saadaan 50% suomalaisten tarvitsemasta D-vitamiinista - kalan rasvanosaset ovat erittäin hyviä välittäjäaineita eli aineita mitkä siirtävät solujen sisällä tai solusta toiseen tarpeellisia rakennusaineita - kaloihin kertyneet ympäristömyrkyt jollei syö jatkuvasti isoja haukia ovat pieni paha verrattuna hyviin puoliin. - Parasta kalaruokaa saadaan kirjolohesta - Eläinrasvat kuten kalaretkellä paistettu makkara on terveydelle tuhoisaa Talviperhojen sidontaa Lauri näytti mallia, kuinka sidotaan hyvä valkoinen Zonker ja mysis. Mysis on muuttunut vuosien takaisesta väärinpäin sidotuksi eli pää ja silmät ovat koukun mutkassa ja pyrstö koukun silmässä Aloittelijan PK-välineet Peuran Seppo kertoi hieman vavoilta erittäin pienellä varoitusajalla, minkä jälkeen Tommi selvitti melkein rutiinilla loput välineet Merikarvianjoki lohijoki? Mika Pitkänen kertoili Merikarvianjoen viimeiset kuulumiset: - uusia kalastuskohteita on tehty paremmin saavutettaviksi, Konihaarat, Purupakka, Piinukoski, Lehtisenkoski ja Salmelankoski lähellä merta - verkkokalastuskielto 5 km jokisuulta merelle on osoittautunut toimivaksi - jokeen nousee sekä lohta että meritaimenta - lohet tulevat jokisuulle jo heinäkuussa mutta vähäisen virtaaman (min 1,5 2 m³/sek) ei se nouse jokiin ennenkuin syyssateiden alettua - joki pystyy tuottamaan maksimissaan 2000 lohen poikasta ja 2000 taimenen, joista noin 90% kuoleen merivaelluksen aikana 14 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY JÄSENKIRJE 1/2002

15 Ilkka Vesa: - Isojärven pinnansäännöstely kesällä kortteenniittoa varten tekee virtauksen tasaamisen kesäaikana vaikeaksi - Joella olevaa kalastuspainetta (oliko se noin 7000 lupaa/vuosi) ei luonnonkala pysty täyttämään vaan tuki-istutukset onkikokoisilla kirjolohilla ja taimenilla on välttämätöntä - Joessa on hyvä harjuskanta mutta harjuksia vain harvat osaavat kalastaa - Istutetuista kaloista taimen on helpompi pyytää kuin kirjo. Kirjon saa parhaiten vapaasti uivalla kokoajan uppoavalla pupalla, mikä muistuttaa ruokintaraetta Vasen: Pitkänen esitelmöi Alla: Merikarvian ottipelejä Pirkanmaan Perhokalastajien hyvinpalvelleet Internet-sivut ovat viimein päässeet ansaitulle eläkkeelle uusien sivujen alta Pirkanmaan Perhokalastajien Internet-sivut siirtyivät uuteen hieman edellistä helpommin muistettavaan osoitteeseen: Samalla vanhat, jo vuosia hyvin palvelleet ja kymmeniä tuhansia kävijöitä keränneet, sivut korvattiin uusilla. Vaihdoksen yhteydessä sivuston konseptia muutettiin dynaamisemmaksi. Perusperiaatteena on pitää yleisen kerhon esittelyn lisäksi etusivulla helposti saatavilla kaikki tärkeä ja ajankohtainen tieto. Käytännössä tämä tarkoittaa aikataulua tapahtumista ja kerhoilloista, sekä Ajankohtaista -palstaa, jolle päivittyy ilmoitusasioita mm. tapahtumista. Sivuilla julkaistavat uudet jutut ovat samoja, mitä tässä kerhokirjeessä on totuttu näkemään, eli raportteja kerhon kalareissuilta ja kerhoilloista. Sillä erotuksella kuitenkin, että jutut on tarkoitus julkaista Internetissä heti valmistuttuaan, eikä viiveellä kerhokirjeen ilmestyttyä. Lisäksi kerhon digitaalikameralla nappailtuja kuvia on luonnollisesti helpompi levittää sekä lukumäärältään että väreiltään runsaampina. Sisällön suhteen olisi mukava kuulla toiveita ja kommentteja. Siihen tarkoitukseen sivuilla on palautekaavake, mutta myös suora sähköposti toimii: webmaster@pirkanmaanperhokalastajat.fi. Samaten, mikäli löytyy kiinnostusta sivuston ylläpitoon tai sisällön tuottamiseen, ota yhteyttä! Alla: näkymä kerhon Internet - sivuilta JÄSENKIRJE 1/2002 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY 15

16 HALLITUKSEN PARHAAT PERHOT OSA 6. JUHA VIISTAN VIISTELI Taisi olla kesällä 1993 Puuskakosken SM-karsinnassa, kun törmäsin sairaannäköiseen perhoon, jota ensialkuun kuvittelin paikallisen sisäpiirin vitsiksi. Kaksi viikkoa myöhemmin väsyttelin #4/5 vavalla 3,4 kilon taimenen kyseisellä hirvityksellä.tuo perho oli supertinseli. Kisakäytössäkin tinseli on osoittanut mahtinsa, mutta hyvääkin voi aina parannella. Vuosia sitten pähkäilin kisoihin sopivaa yleisperhoa, ja erinäisten kokeilujen jälkeen päädyin nykyiseen VIISTan tinseliin eli VIISTELIin. Kisoissa tarvitaan perhoa, joka ei sekoa nopeasti ja toistuvasti heitettäessä - ja jolla saa kalaa. Valitettavasti tavallinen tinseli - ainakin minun sitomanani - on tämän tästä siipi solmussa tai koukku nurinpäin perukkeessa. Toisaalta perin laiskana ja keskinkertaisena sitojana perhon piti olla helppo ja nopea tehdä. Toisin kuin esikuvansa VIISTELI on painotettu, jotta saadaan aikaiseksi houkuttelevampi keinuva uinti. Kooltaan perho on huomattavasti tavallista tinseliä pienempi: parhaiten ovat toimineet noin 5-6 sentin versiot, mutta myös suuremmatkin ovat kelvanneet.. Olen käyttänyt perhoa muutaman vuoden hyvällä menestyksellä. Viime keväänä voitin Merikarvian SM-karsinnan lähinnä VIISTELIn ansiosta. Valvojan ilme toisen jakson alussa ei olisi voinut olla säälivämpi, kun hän näki perhoni. Neljän kalan ja viiden karkuutuksen jälkeen hymy oli huomattavasti väkinäisempi. Saamistani kahdeksesta kirjosta viisi tuli tällä perholla, ja karkotuksia oli tusinan verran. (Tommikin oli purra kieleensä, kun toin perhon kauvattavaksi...). Erityisen hyvin perho tuntuu toimivan tummahkossa vedessä, mutta se on kelvannut myös keskisuomalaisille kirkkaiden vesien taimenille - ja jopa järvi- ja purokalastuksessakin. Perhoa heitetään ylävirtaan, alavirtaan, virran poikki - tai miten vain. Tärkeintä on jatkuva perhon uittaminen vavan kärkeä epäsäännöllisesti, terävästi nytkyttäen. Kyllä toimii. Ja uusin versio on jo aivokopassa valmiina, mutta jääköön paljastamatta... koukku: #6-10 painotus: lyijylankaa kierretään koukun etupäähän lanka: fluorioranssi pyrstö: 3-4 sentin pituinen kimppu eripituisia ja -värisiä flashabousuikaleita (punainen/sininen/kulta/hopea/violetti/ helmiäinen); esim. Lureflash Mobile (väri: multimix) runko: Noin 5 sentin nippu flashabousuikaleita dubataan sidontalangalle niin, että kimpun alapää (tai molemmat päät) jää hapsottamaan auki. Sitten dubattu flashabou kierretään rungoksi ja irtonaiset tinselisuikaleet jäävät hapsottamaan joka suuntaan. Sitten sidotaan seuraava kimppu ja tarvittaessa vielä kolmaskin. Viimeisen kim pun hapsut käännetään sidontalangalla kaulushäkiläksi takaviistoon. pää: fluorioranssi sidontalanka Lopuksi perho rypistellääni sormien välissä (elää paremmin vedessä) ja haluttaessa leikataan ylipitkät tinselisuikaleet alapuolelta lyhyemmiksi (ei välttämätöntä). Ehdottomasti ei kannata kokeilla... Juha Viistan Viisteli 16 PIRKANMAAN PERHOKALASTAJAT RY JÄSENKIRJE 1/2002