Matkailu. lehti. Lue lisää s Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti

Transkriptio

1 Matkailu lehti Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Lue lisää s. 8-9

2 Päivä Lappeenrannan Linnoituksessa Lappeenrannan kaunis ja historiallisesti merkittävä Linnoituksen alue saa uutta eloa ja iloa kesällä 2015! Nouse satamasta mäki ylös ja olet Linnoituksessa. Poikkea Muonamakasiinissa ja jatka matkaa AVOJALOIN 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttelyyn, joka kutsuu vieraita sekä Etelä- Karjalan museoon että taidemuseoon. Piipahda Kehruuhuoneella kahvilla, lounaalla tai nauti buffet-pöydän moderneista karjalaisista herkuista. Huipenna päiväsi kesäteatteriin, jossa pääset katsomaan yhden Suomen suosituimmista musiikkinäytelmistä: Albatrossi ja Heiskanen. Siinähän se päivä hurahtaakin!, kertoo Kehruuhuoneen emäntä, Sari Kaasinen. Vappuna 2015 avattava Kehruuhuone, museoiden Kannas-näyttely ja Lappeenrannan kesäteatterin Albatrossi ja Heiskanen-näytelmä takaavat, ettei aika Linnoituksessa käy pitkäksi! Kehruuhuone Lappeenrannan kaupungin kunnostama kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone on sekä läheltä että kaukaa tulevien vieraiden uusi kohtauspaikka ja olohuone Lappeenrannan Linnoituksessa. Kehruuhuoneen kahvila-ravintola ja vehreä terassialue palvelevat vieraitaan iloisella karjalaisella välittömyydellä. Konsertti- ja tapahtumalavalle nousevat niin eteläkarjalaiset kuin suomalaiset huippunimet kaikilta taiteen aloilta. Hugo Simberg, Lammastyttö, 1913, öljy kankaalle, 166x112 cm. Tampereen Taideyhdistys ry:n kokoelma. Kuva: Museokeskus. Kehruuhuoneen kesätori tuo iloista kuhinaa Linnoitukseen myös ilta-aikaan! Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella Linnoituksen museoiden vuoden 2015 vetonaula on Anna Kortelaisen käsikirjoittama Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttely. Kahteen museoon levittäytyvässä laajassa näyttelyssä museovieras pääsee tutustumaan kymmenen erilaisen kannakselaisen elämään, Terijoen huviloihin, filmeihin, kokemaan Kannasta kaikin aistein. Albatrossi ja Heiskanen Lappeenrannan kesäteatterin Albatrossi ja Heiskanen näytelmä tekee kunniaa Juha Junnu Vainiolle, yhdelle Suomen tuotteliaimmista ja tunnetuimmista lauluntekijöistä. Suuren suosion saanut, Jukka Virtasen käsikirjoittama ja Matti Kuikkaniemen ohjaama musiikkinäytelmä kertoo hauskasti ja koskettavasti Junnun oman tarinan, yli kolmekymmenen Junnun suosikkilaulun sävelin. Albatrossi ja Heiskanen- esitystä tähdittävät Eppu Salminen, Anneli Ranta ja Jarkko Tiainen. Albatrossi ja Heiskanen-musiikkinäytelmä Lappeenrannan kesäteatterissa Lisätiedot ja esitysajat: Liput ja väliaika- yms.tarjoilut: Lappeenrannassa Kehruuhuone p , valtakunnallisesti Tiketti: www. tiketti.fi Avojaloin 10 elämää Karjalan Kannaksella -näyttely Etelä-Karjalan museo ja taidemuseo Kehruuhuone kulttuuri- ja tapahtumakeskus, avataan Avoinna päivittäin. Kulttuuria, tapahtumia ja hyvää ruokaa! Tilavaraukset, tapahtumat ja muut kyselyt: Puh Eppu ja Anneli, kuvaaja Jarkko Tiainen Kehruuhuoneen emäntä Sari Kaasinen. 2

3 MATKAILUlehti

4 Kolumni Aino Rimppi Kuva: Minna Lautamäki Elämys houkuttimena Matkailu on keksinyt uuden tehokeinon houkutella asiakkaita hotelleihin ja tavarataloihin. Keinon nimi on elämys. Ihmiset haluavat elämyksiä. Nuorimpiin suomalaisiin elämyshotelleihin kuulunee Sokos Hotel Torni Tampere, joka avasi ovensa viime lokakuussa. Torni on uudenlainen hotellielämys kertoo tiedote. Tornia kasvatettiin pilviä kohti 88 metriä, eli, se on Suomen korkein asuinrakennus tosin ylimmässä kerroksessa ei ole asuntoja vaan baari ja kattoterassi. Kattoterassille asti ei tarvitse elämyksiä nousta etsimään, sillä niitä tarjoavat myös alakerran grillibaari ja tietysti hotellin huoneet. Grillin ja baarin sävyt ovat hyvin tummia, mutta valopisteet ikään kuin eristävät istuinryhmät toisistaan. Seiniltä ja pylväistä löytyvät varsinaiset Tampereen omaan historiaan liittyvät tehosteet Juicen tokaisusta Eppu Normaalin Tahroihin paperilla. Hämeenlinnan keskustassa sijaitsee niin ikään Sokos Hotel -ryhmään kuuluva elämyshotelli, jota tarjotaan vuokralle kokonaan. Aivan Vanajaveden partaalla sijaitsevassa 123 huoneen linnamaisessa rakennuksessa on mahdollista järjestää omanlainen fantasialoma juhlineen ja yöpymisineen, vaikka esimerkiksi baijerilainen Oktorberfest oluttarjoiluineen ja tättärää -soittokuntineen. *** Saimaa Holidayn tarjoilee uusia elämyksiä Lomakeskus Järvisydämessä, joka on luvattu avata 2015 keväällä: Elämyshotelli Järvisydän uudistuu! Hotellin lisäksi avataan myös kallioon louhittu elämyksellinen Järvikylä. Kotaravintola Savon Loitsu löytyy avotulen ääreltä, ja Savossa kun ollaan, niin antimet kumpuavat 1600-luvun savolaisesta makumualimasta, ja tarjoilu onnistuu myös päreiltä. Kiehtova on kuulemma Best Western Katajanokka, vankilahotelli Helsingissä. Ainakin asiakkaat ovat niin todenneet. Ihmeellisen kodikkaaksi ovat entisen tutkintavankilan uudistaneet. Huoneiden ikkunat on vapautettu kaltereista, mutta tiiliseinät todistavat menneisyydestä, ja tietysti entisen vankilan käytävät. Yorkissa, Englannissa, on mahdollista yöpyä kummitushotellissa ja vaellella itse kummitusten lailla tyhjiä käytäviä. Krugerin kansallispuistossa Etelä-Afrikassa yöpymispaikkoina käytetään alun perin puiden latvoihin rakennettuja lähes seinättömiä tasanteita, jotka alun perin on rakennettu valokuvaajille villieläinten kuvaamista varten Yllä tähtitaivas, alla villi luonto -periaatteella. Miltei pelottavan elämyksen koin itse kuusi vuota sitten Okavango-suistossa, Botswanassa, kun virtahepo yöllä rouskutti ruohoa aivan kuin se olisi telttavuoteen vierellä onneksi teltta oli pystytty korkeiden tolppien varaan. Samana yönä suuri hämähäkki vartioi katossa vuoteen yläpuolella. *** Houkuttelevampi vaihtoehto minulle olisi sittenkin Suomen Lapin fantasialoma, jota Visit Finland markkinoi japanilaisille. Markkinointikuvat netissä ovat hulppeita, jotkut tosin tehostettuina tuskin kukaan suomalainenkaan rupeaa ilkosillaan istumaan avannon reunalla ja lukemaan päivän lehteä Visit Finland kuitenkin rohkeasti herättelee mielikuvia. Mutta avannossa moni suomalainen käy jatkuvasti uimassa! Itsekin olen käynyt ja vienyt myös saksalaiset vieraat pakkasella pieneen hirsisaunaamme ja avantoon. Kokemus oli kuulemma elämys. Mikä sitten saa aikaan elämyksen? Maku, rohkeus, ja uteliaisuus on ihmisillä erilainen, joten henkilökohtainen on myös haave elämyksestä. Jäähotellit ovat jo pitemmän aikaa toimineet pohjoisessa houkuttimina, ja ne myös ovat löytäneet omat asiakkaansa. Neljännes vuosisata sitten tutustuin Suomen Lapissa lasisiin igluihin, jotka alun perin oli rakennettu japanilaisia asiakkaita varten, koska juuri he saapuvat Lappiin nimenomaan revontulien vuoksi. Nykyisin igluja on useammassa lappilaisessa matkailukohteessa. Mutta mitä ovat erinomaiset elämysmatka-diilit, joihin jatkuvasti törmään netissä? Lupauksena on Groupon -lahjakortteja, joita ostaessa voi säästää jopa seitsemänkymmentä prosenttia!? 4

5 Matkailu Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Julkaisija/kustantaja: Maaseutuyrittäjät MSY ry/ Matkailu-lehti Viljontie 3, Sauvo puh. (02) , fax (02) matkailu@matkailulehti.fi Päätoimittaja: Torsti Rekola, puh. (02) / torsti.rekola@matkailulehti.fi Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh Seppo J. Partanen puh Seppo Aho puh Ilmoitusmarkkinointi: Toimisto, puh. (02) matkailu@matkailulehti.fi Raija Kivinen p raija.kivinen@markkinointituuli.net Merja Helander p merja.helander@matkailulehti.fi Sivunvalmistus: Matkailu -lehti puh aineistot: matkailu@matkailulehti.fi Verkkolehti: Sivuteollisuus Oy, Tamperemyynti@sivuteollisuus.fi Painopaikka: Eura Print Oy lehti TÄSSÄ NUMEROSSA PÄÄKIRJOITUS Matkailu-lehteä kymmenen vuotta Matkailu-lehti on ilmestynyt nykyisessä muodossaan vuodesta 2004, eli lehti täytti tänä vuonna 10 vuotta. Vuonna 1887 perustettiin Suomen Matkailijayhdistys ry, myöhemmin Suomen Matkailuliitto. Suomen Matkailijayhdistys ry oli valtakunnallinen keskusjärjestö, joka pyrki edistämään suomalaisten matkailua Suomessa eli herättämään maan omissa asukkaissa ja ulkomaalaisissa mieltymystä matkustuksiin tässä maassa j a tekemään ne helpoksi, laajentaakseen siten sen luonnon ja kansan tuntemusta. Suomen Matkailuliiton jäsenmäärä käsitti matkailun, retkeilyn, ulkoilun, leirinnän ja laskettelun harrastajia. Järjestöjäseninä olivat ulkoilu-, leirintä- ja lasketteluyhdistykset ympäri Suomen. Vuonna 2001 marraskuussa Suomen Matkailuliitto päättyi. Liiton jäseniä oli viimeisinä vuosina yli Vuonna 1912 ryhdyttiin julkaisemaan Matkailulehteä ja ruotsinkielistä Turisttidskriftiä jotka ilmestyivät vuoteen Vuonna 1949 ilmestyi Suomen retkeily, 1968 Matkailu- ja retkeily-lehdet yhdistyivät. Vuonna 1972 ilmestyi Leirintäsanomat, sitten Leirintä ja retkeily. Vuodesta 1979 nimi Suomen Matkailulehti ilmestyi viimeisen v kerran Suomen Matkailuliiton julkaisemana. Lehteä kuitenkin arvostettiin, ja niinpä vuonna 1998 perustetun Suomen Matkailun Seniorit noin 50 matkailualalla keskeisesti toiminutta matkailun ammattilaista halusivat perustaa Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n, ja herättää Matkailu-lehden henkiin uudelleen. Lehden kustantamisesta on vastannut vuodesta 2004 lähtien Maaseutuyrittäjät MSY ry. Kuva: Tekla Inari 2-3 Lappeenrannan linnoituksen kesä Haltia pääkaupunkiseudun brändi Säveltäjä Jean Sibeliuksen juhlavuosi Lauri Tähkän Lintukoto Positiivinen Esko Valtaoja 22 Audiomatkalla Sauvossa Retki suomalaiseen historiaan Tuusulassa Inarin Kultahovissa historiaa ja nykyaikaa Suomalainen Barokkiorkesteri FIBO 25 vuotta 49 Kyösti Mäkimattila, tangokuningas, matkailija Kattojärjestöön, Suomen Matkailijayhdistykseen kuuluu paikallisyhdistyksiä Suomessa. Vuonna 2013 Suomen Matkailijayhdistys ry:n puheenjohtajaksi valittiin Matti Orama. Torsti Rekola Päätoimittaja SMY:n hallituksen jäsen Suomen Matkailijayhdistys SMY ry ja Matkailu lehti onnittelevat 80 vuotta täyttävää Lapin Matkailuyhdistystä. MATKAILUlehti

6 Talvisesongin vaikuttavimmat ja aktiivisimmat liikuntalomat Liikuntakeskus Pajulahdessa HAUSKAA HIIHTO- LOMAA! Pajulahti tarjoaa runsaasti toimintaa, huikeaa sesonkiliikuntaa, rentoa meininkiä ja ravitsevat buffetpöydät. Tee lomastasi helppo ja vaivaton ja ilmoittaudu mukaan! ESIM. 3 VRK LOMA: aikuiset alk. 264 lapset 6 16v.153 Lisätiedot ja ohjelmat: Puh tai Mikäli kaipaat lomallesi vaihtelua ja aktiivista toimintaa Liikuntakeskus Pajulahti tarjoaa tähän erinomaisen kotimaisen vaihtoehdon. Pajulahti sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien päässä Nastolassa Lahden kupeessa, jolloin matkanteko ei vie kallisarvoista aikaa. Pajulahden liikuntaolosuhteet ovat vertaansa vailla ja näin kelit eivät rajoita monipuolisten lomaohjelmien läpivientiä. Tekemistä riittää kaiken ikäisille niin lapsille kuin aikuisille, yhdessä ja erikseen. Eri sesonkiaikoina hyödynnetään luonnollisesti vuodenaikojen suomat ulkoliikuntamahdollisuudet. Talvella mikäli mahdollista retkiluistellaan, hiihdetään, lumikenkäillään, lasketaan pulkkamäkeä tai pyöritellään napakelkkaa. Huonoimmilla säillä hyödynnetään eri urheiluhallien suomia mahdollisuuksia ja rentoudutaan uimahallissa. Rantasaunat lämpiävät lomalaisille iltaisin ja rohkeimmat voivat pulahtaa avannossa. Perheen pienimmille (3-5 v.) lapsille on tarjolla lastenhoitoa päivittäin, jolloin aikuiset saavat keskittyä pelkästään oman kunnon kohentamiseen. Talven sesonkilomista; joulu, välipäivät, uusivuosi ja hiihtolomat löytyy varmastikin jokaiselle mieluisa ja erilainen lomakokonaisuus, jota kannattaa kokeilla. Urheiluopistot ovat meitä kaikkia varten ja osa kansallisperintöämme. Tule liikkumaan ja ihastu aktiivilomaan! Lue lisää tarjonnastamme Pajulahdentie 167, Nastola, puh. (03)

7 MATKAILUlehti

8 SLAVA! Kunnia. Pirkko Saision odotettu musiikkiteatteriuutuus Kansallisteatterissa Pirkko Saision kirjoittaman, Jussi Tuurnan säveltämän ja Laura Jäntin ohjaaman SLAVA! Kunnia. musiikkinäytelmän kantaesitys on Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä Näytelmä on kiehtova sekoitus realismia, ajankohtaissatiiria ja uninäytelmää. Nykyisyys, tulevaisuus, historia ja myytit sulautuvat pyörteeksi, joka tornadona johdattaa katsojan kohti ällistyttävää loppuratkaisua. Se iskee salamana Venäjän olemuksen ytimeen, ilottelee rakennetuilla identiteeteillä, paljastaa rakenteet. Lihavat konduktöörikaksoset Obeda ja Pobeda tapaavat toisensa Venäjän tuulisella tasangolla, kun Pobeda tulee vapauttamaan markkinatalouden häirinnästä vankileirille tuomitun Obedan. Veljensä opastuksella Obeda tutustuu uudenlaiseen Synnyinmaahan, missä mikään ei ole sitä miltä näyttää. Valtakuntaa hallitsee karjalaisen punahonkapalatsin uumenissa kokoontuva isokenkäisten joukko. Sitä johtaa salaperäinen, kasvoton Volodja, joka määrää Obedan kadonneeksi, paljon kärsineeksi veljekseen. Samaan aikaan toisaalla vankilasta vapautettu Vieraan Vallan entinen pääministeri Julija Tee kaipaa punaisia tanssisaappaitaan. Tanssisaappaat nostivat Julija Teen valtaan, ja nyt ne tanssittavat hänet Tuonen virralle, missä äidit etsivät kadonneita poikiaan. Haudoistaan nousevat myös Katariina Suuri ja Juri Gagarin, joille oikeutta taivaasta laskeutuu jakamaan Conchita Wurstin näköinen vapahtaja. Jussi Tuurnan ja Pirkko Saision yhteistyönä on aiemmin nähty Kansallisteatterissa menestysesitys HOMO! (2011). Tuurnan johtama orkesteri ja kuoro ovat olennaisessa osassa myös SLAVA! Kunnia. -esityksessä. Näyttämöllä nähdään vaikuttava kaarti näyttelijöitä: Kristiina Halttu, Katariina Kaitue, Juhani Laitala, Antti Luusuaniemi, Markku Maalismaa, Janne Marja-aho, Juha Muje, Marja Salo, Aku Sipola (Näty), Timo Tuominen, Puntti Valtonen ja Tiina Weckström. 8

9 ENSI-ILTA SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ PIRKKO SAISIO JUSSI TUURNA SLAVA Oligarkkien ooppera OHJAUS Laura Jäntti MUSIIKKI Jussi Tuurna ROOLEISSA Kristiina Halttu, Leo Honkonen, Katariina Kaitue, Juhani Laitala, Markku Maalismaa, Janne Marja-aho, Juha Muje, Marja Salo, Aku Sipola (Näty), Timo Tuominen, Puntti Valtonen ja Tiina Weckström Irja Hanelius Suomen Hostellijärjestön pääsihteeriksi Suomen Hostellijärjestön uudeksi pääsihteeriksi on nimitetty Irja Hanelius alkaen. Hän on aiemmin toiminut Eckerö Line Oy Ab:n toimitusjohtajana. Hanelius on koulutukseltaan ekonomi, emba. Hanelius tuo Hostellijärjestöön tietotaitoa matkailualan kuluttajakokemuksen ja konseptin rakentamisesta sekä yritystoiminnan liiketaloudellista osaamista. Matkailu on kasvava, tulevaisuudessakin tärkeä ala. Hostellit tarjoavat edullisella ja turvallisella majoitustarjonnallaan kaikille mahdollisuuden mieltä avartavaan matkailuun ja kansainvälistymiseen. Hostellit ovat yhteisöllisiä paikkoja, joissa uusien kontaktien ja matkailullisten elämysten saaminen onnistuu sekä kotimaassa että ulkomailla. Hostellijärjestöllä on tärkeä rooli hostelliverkoston kehittämisessä ja kansainvälisten suhteiden luomisessa, Hanelius kokee. Hostellien laadun kehittämistä jatketaan Hostellijärjestössä yhdessä verkoston hostellien kanssa. Laadun varmistaminen on erittäin tärkeää asiakaslupauksen lunastamisen kannalta. Hostelleilla käytössä oleva kansainvälinen HI Quality -laatuohjelma mahdollistaa keskinäisen osaamisen monistamisen. Tämä turvaa kannattavan toiminnan kehittämisen, Hanelius summaa. MATKAILUlehti

10 Näyttöpäätteet kertovat kuvin kansallispuistoistamme. Taustalla Sotkan muna. Nuuksion Haltia on pääkaupunkiseudun brändi Teksti ja kuvat Aino Rimppi Haltia on portti Suomen luontoon aloittaa Metsähallituksen luontopalvelujen vuosikertomus Haltian Luontokeskus on täyttänyt aukon pääkaupunkiseudun matkailussa. Tutustuminen Suomen luontoon on nyt helppoa myös Helsingissä pistäytyville ulkomaalaisille. Nuuksion kansallispuisto ja Luontokeskus Haltia Espoossa tarjoavat siihen mahdollisuuden. Haltia otettiin käyttöön kesäkuun alussa Tuolloin Metsähallitus avasi kumppaniensa kanssa Suomen Luontokeskus Haltian. Haltia opastaa paitsi suo- malaiseen luontoon myös lasten luontokasvatukseen luontokoulutus on ollut vilkasta heti alusta pitäen. Haltia on passiivienergiatalo, jossa otetaan talteen auringon paneelit katolla ja alla olevan kallion lämpö. Rakennusmateriaali on palonkestävää puuta CLT -elementtejä kestävyys rakennuspalikoiden ristiin laminoiduista palikoista. Pääkaupunkiseudun brändi - Haltia on Suomen suurin puurakennus, kehaisee Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi. Tähän Metsähallituksen viestintäjohtaja Juha Mäkinen lisää, että Metsähallituksella on muitakin puurakennuksia: Tiedekeskus Pilke Rovaniemellä, toimitilat Pudasjärvellä ja Luontokeskus Naava Pyhätunturilla. Tom Selänniemi on selvästi tyytyväinen uuteen projektiin ja muistuttaa, että Metsähallitus on suomalaisen kansallisomaisuuden vartija. Suurin osa val- 10

11 tion maista kuitenkin sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tässä projektissa Helsinki on nostettu luonnon kärkeen. Samaan hengenvetoon hän kysyy, mikä on USP. Unique Selling Point pääkaupunkiseudun matkailussa on luonto, koko metropolialuetta ympäröivä viherkenttä. Siinä ovat mukana mm. saaristo, Nuuksio ja Sipoon korpi. Metsähallitus haluaa näyttää, kuinka rikas pääkaupunki meillä on! Haltian Viherkehänäyttelyssä pääkaupunkiseudun USP konkretisoituu. Selänniemi myös ehtii tässä kohden muistuttaa matkailualan vaikeuksista. - Pitää ensin tarkistaa, löytyykö se ainutlaatuinen juttu eli USP just meiltä! Ellei löydy heti, ei matkailuakaan kannata ruveta kehittämään. Haltian päänäyttelystä löytyy Suomi ja maailman synty Ensimmäinen ovi sisääntuloaulassa sukelletaan Lumikanjoniin, joka näyttää, millä tavoin eläimet selviytyvät talvesta. Oikealta pääsee vaihtuvien näyttelyiden tilaan. Päänäyttelyssä eteen avautuu noin seitsemän metrin pituinen lattiakartta Suomesta, josta itse voi etsiä Metsähallituksen luontokohteet. Kartalle on merkitty kaikki Suomen kansallispuis- Maailman syntyjä syviä? tot. Sopivaa kohdetta voi etsiä kartalla kävellen, mutta ensin kannattaa siepata Hangon kohdalla jalkojen alle valoympyrä ja kuljettaa sitä mukana. Viereisille näyttöpäätteille saa myös kohteesta kuvia esimerkiksi Seitsemisen kansallispuiston kohdalla näyttöpäätteelle avautuu näkymä Seitsemisen soille tai Pitkäjärven kämpälle. Päänäyttelyn oikeanpuoleiselle pitkälle seinälle heijastuu vaihtuvasti suomalaista luontoa. Välillä seisotaan suon laidalla, nähdään kuin vilaukselta erilaisia metsäneläimiä, kunnes yhtäkkiä eteen avautuu yötaivas roihuavine revontulineen. Päänäyttelyn keskeinen elementti on suuri sotkan muna, Kalevalan mytologinen maailma. Munan sisäpuolella vierailija voi ihmetellä maailman syntyä Osmo Rauhalan teoksen äärellä. Aihe antaa kimmokkeen keskustelulle: Mistä tässä on kysymys? Lumikanjonin riekkoja. Tietolaatikko Auditorio sijaitsee Haltian toisessa kerroksessa puhujan takana avautuu maisemanäkymä. Kulkuyhteydet Haltiaan: Juna Espoon keskukseen, josta bussi 85 Haltiaan ympäri vuoden. Kesäisin Haltiaan lähtee bussi Kiasman edestä, kolmasti päivässä. MATKAILUlehti

12 Jannen syntymästä 150 vuotta Teksti Aino Rimppi, kuvat: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo ja Aino Rimppi Säveltäjä Jean Sibelius syntyi Hämeenlinnassa 150 vuotta sitten ensi vuosi on juhlavuosi! Sibeliuksen perheen elämä ei ollut helppoa, mutta musiikki toi elämäniloa, ja Jannelle myös luonto. Janneksi häntä kutsuttiin, vaikka kasteessa annettiin nimi Johan Christian Julius. Jean on myöhempien vuosien taiteilijanimi ja itse mestari, Jean Sibelius, kansainvälisesti tunnettu suomalainen säveltäjä, josta hämeenlinnalaiset voivat olla vain ylpeitä. Säveltäjämestari Jean Sibelius tunnetaan toki Hämeenlinnassa hän on itsestäänselvyys eikä asiaa aina edes ajatella. Pitää siis olla primusmoottori, joka oikeasti kiinnittää Jean Sibeliuksen nimen kaupungin imagoon. Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön toimelias johtaja, pianisti, kapellimestari Erkki Korhonen on tuo priimusmoottori. Hämeenlinnan tärkeimmät Sibeliukseen liittyvät paikat Korhonen luotsaa läpi parissa tunnissa, mutta syvempään tutustumiseen on varattava jo kokonainen päivä, sillä Sibeliuksen kaupungissa sijaitsevat myös Hämeen linna ja Aulangon puisto. Myös konsertti Sibeliuksen syntymäkodissa tai entisen ver- katehtaan Vanaja-salissa kuuluu asiaan, tietysti Sibelius-teemoin. Kaupunki juhlii suurmiehen syntymää, joten säätiössä piisaa kiirettä. Jannen koti Hallituskadun numero yksitoista varrella nykyisin tavaratalon kainalossa nousee uudistettu, alkuperäisen keltaisen värinsä takaisin saanut puutalo, joka on seitsemän ruutuikkunan pituinen. Siinä talossa Sibeliukset asuivat Jannen syntymän aikaan. Jannen isä oli Hämeenlinnan kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibelius, äiti Pyhäjoen rovastin tytär Maria Charlotta, syntyisin Borg. Isä kuoli lavantautiin, kun Janne oli vain kaksivuotias. Äidistä tuli kolmen lapsen yksinhuoltaja ja perhe joutui muuttamaan keskeiseltä paikalta. Iloa perheen vaatimattomaan elämään toi musiikki ja luonto. Herkkä Janne löysi jo tuolloin inspiraation luonnosta. Hänen ensimmäisiä sävellyksiään oli Vesipisaroita viululle ja sellolle, Nuori Janne. Alakoululaiset ovat maalanneet useita matkoja tehneen Sibeliuksen hengessä. 16-vuotiaana. Jean Sibelius on myöhemmin kertonut näkevänsä sävelet väreissä voimme vain kuvitella, miten sävellyksessä Kuusi syvä vihreä vaihtuu vesipisaroiden läpikuultavaan kirkkauteen. Hallituskadun museo on perustettu 1960-luvulla ja sisustettu 1860-luvun aikakauteen. Vuonna 2007 valmistuivat mittavat, viimeisimmät restaurointityöt, joissa 1860-luvun interiöörejä ennallistettiin, eli myös 1960-luvun jälkeen museossa on ollut elämää. Juhlavuoden 12

13 Sibeliusten kodin piano, vasemmalla seinällä roikkuu Jannen viulu. kunniaksi museo on tämän vuoden lopulla ja ensi vuonna avoinna joka päivä. Lisäksi syntymäkodin salissa järjestetään pienimuotoisia konsertteja, mm Sibelius-opiston laulajat johdattelevat yleisönsä jouluun, Jannen matkassa. Jannen oppivuodet Janne kävi Hämeenlinnassa myös koulunsa: alakoulun ja Hämeenlinnan Normaalilyseoon. Sibeliuksen perhe oli ruotsinkielinen, mutta Normaalilyseo kasvatti oppilaansa fennomaanisessa hengessä, ja niin Jannesta tuli kaksikielinen. Musiikkia hän opiskeli paikallisen sotilaskapellimestarin opastuksella Janne, hänen isosiskonsa ja pikkuveljensä muodostivat kamarimusiikkitrion, jossa Janne soitti viulua, Linda pianoa ja Christian selloa. Janne viihtyi luonnossa. Hän otti retkille mukaan myös viulunsa, tarkkaili lintuja ja puita kuusi ja koivu olivat myöhemminkin mestarin lempipuita. Luonto antaa sielulle ja mielikuvitukselle äärettömästi. ote Jean Sibeliuksen vuoden 2015 kalenterista. Kaikkiaan Janne vietti Hämeenlinnassa 20 ensimmäistä elinvuottaan, ylioppilaaksi valmistuttuaan hän muutti opiskelemaan Helsinkiin. Helsinkiin Jannen ei tarvinnut matkata hevoskyydillä, sillä maaliskuussa 1862 välille Helsinki-Hämeenlinna oli valmistunut Suomen ensimmäinen rautatie. Höyryveturi puuskutti 25 kilometrin tuntinopeudella, joten junamatka oli hieman nopeampi ja ainakin mukavampi kuin hevoskyyti. Liekö höyryveturin puuskutus joskus tuonut idean myös Sibeliuksen pauhaavaan sävelkulkuun? Wetterhoffissa luovien alojen talossa on juhlavuoden kunniaksi sisustettu Sibelius Center, jossa on myytävänä kokonainen kirjo erilaisia tuotteita Sibeliuksen musiikista Sibelius-suklaaseen. Entinen verkatehdas on entisöity kulttuuri- ja kongressikeskukseksi, missä sijaitsee myös Hämeenlinnan konserttisali, Vanaja-sali. Sibelius-tapahtumia Hämeenlinnassa Sinfonia Lahti: Sibeliuksen syntymäkonsertti, Vanaja-sali, Verkatehdas, Sinfonia Lahti & Hämeenlinnan mieskuoro, Vanaja-sali, Verkatehdas Sibelius-aiheisen novellikokoelman julkistamistilaisuus, Karisto, Verkatehdas Sibelius-konsertti, Hämeenlinnan kirkko Ensi-ilta: Sibelius Kohtalonyhteydet, käsikirjoitus Antti Vihinen, Hämeenlinnan teatteri Kirjallinen ilta: Sibelius sanoina, Sibeliuksen syntymäkoti MATKAILUlehti

14 Sibeliuksen musiikissa on ripaus Axel Carpelania Turkulainen vapaaherra Axel Carpelan oli todellinen taustavaikuttaja Jean Sibeliuksen elämässä. Carpelanin rooli nousee hyvin esille Turun Sibelius-museon erikoisnäyttelyssä säveltäjämestarin juhlavuoden aikana Vapaaherra Axel Carpelan oli taatusti musikaalisesti lahjakas turkulainen. Kun hän sai Sibeliuksen kirjoittamat nuotit käsiinsä, hän tiesi tarkalleen, miten teos soi. Axel Carpelan oli myös Sibeliuksen mesenaatti eli taloudellinen tukija. Carpelan ja Sibelius kirjoittelivat toisilleen ahkerasti. Herrat myös tapasivat muutaman kerran. Carpelanilla oli tapana kommentoida Sibeliuksen uusia teoksia. Hän saattoi arvioida, oliko esimerkiksi sävellyksen kadenssi ihan paikallaan. Carpelan oli rohkea kommenteissaan ja Sibelius arvosti tämän turkulaisen ajatuksia. On ilmeistä, että Carpelanilla on ollut vaikutusta Sibeliuksen säveltuotantoon, sanoo Turun Sibelius-museon museopedagogi Unna Toropainen. Jean Sibeliuksella on myös muita kytköksiä Turkuun. Janne sävelsi Jordens sång -kantaatin Åbo Akademin vihkiäisiin. Hän myös johti joitakin teoksiaan Turun Akatemiantalon salissa. Jean Sibeliuksen setä Pehr Sibelius asui Turussa ja hän oli Jannelle tavallan isän korvike, sillä säveltäjän oma isä kuoli nuorena. Pehr myös lahjoitti Sibeliukselle viulun. Sibelius-museoon erikoisnäyttely 150 vuotta sitten syntyneen Jean Sibeliuksen juhlavuotta muistetaan museossa monella tavalla. Tammikuun lopulla avataan vuoden 2015 loppuun kestävä erikoisnäyttely Esille tuodaan mm. kirjeitä, valokuvia ja käsikirjoituksia, sanoo projektisihteeri Johan Berg. Sibelius nousee vahvasti esille museon opastuksissa. Vuonna 1968 alkanut museon konserttisarja sisältää vuonna 2015 tavallista enemmän Sibeliusta. Myös säveltäjämestarin erikoiskonsertteja on tulossa juhlavuoden aikana. Tuomiokirkon takana Piispankadun varella sijaitseva Turun Sibelius-museo on Suomen monipuolisin musiikkimuseo. Museon arkisto käsittää yli 1200 hyllymetriä ja vanhoja soittimia on talossa liki Sibelius-museon perusti Otto Andersson. Hän oli Åbo Akademin musiikkitieteen ja kansanrunouden professori 1920-luvulta lähtien. Andersson keräsi musiikkiin liittyvää materiaalia ja liitti myös oman kokoelmansa tähän kokonaisuuteen. Kokoelma sai lisää materiaalia Axel Carpelanilta ja monilta muilta. Sibeliuksen tuotanto ja kirjeenvaihto ovat vahvasti mukana tässä materiaalissa luvun lopulla Otto Andersson sai Jean Sibeliukselta luvan siihen, että Anderssonin keräämästä Åbo Akademin kokoelmasta alettiin käyttää nimeä Sibelius-museo. Museon nykyinen karunkaunis betonirakennus valmistui vuonna Nykyisin museossa vierailee noin henekä. Sibeliuksen juhlavuotena kävijämäärän uskotaan kasvavan. Lassi Lähteenmäki Axel Carpelan: Vaikuttaja, tukija ja ystävä. Sellainen oli turkulainen vapaaherra Axel Carpelan Jean Sibeliukselle. Carpelanin kuvan äärellä ovat museopedagogi Unna Toropainen ja projektisihteeri Johan Berg Sibelius-museosta. 14

15 Sibelius 150-juhlavuosi Loviisassa Sibeliustalo. Kuva: peakpress Jean Sibelius ja Loviisa Jean Janne Sibelius vietti lapsuutensa ja nuoruutensa kesät Loviisassa isoäitinsä ja Evelina-tätinsä luona. Loviisa oli Jannen kesäparatiisi, syntymäkaupunki Hämeenlinna merkitsi koulunkäyntiä ja opiskelua. Loviisan seuraelämä, luonto ja meri tekivät lähtemättömän vaikutuksen nuoreen mieheen. Sibeliusten sukutalossa, nykyinen Sibeliuksenkatu 10, musisoitiin paljon. Janne soitti ja esiintyi yhdessä sisarustensa Lindan ja Christianin kanssa sekä perhe- ja tuttavapiirissä että julkisissa tilaisuuksissa kylpylä- ja kesävieraitten iloksi. Isoäitinsä talon ullakolta Janne löysi setänsä, edesmenneen kauppalaivakapteenin Johan Sibeliuksen visiittikortit, johon oli painettu ajan muodin mukaisesti nimi ranskannettuna Jean Sibelius. Veljenpoika Janne otti käyttöönsä nimen, josta tuli myöhemmin maailmankuulu. Opiskeltuaan Wienissä Sibelius vetäytyi takaisin Loviisan rauhaan työskennelläkseen Kullervo-sinfoniansa parissa. Sibeliuksen läpimurtoteos valmistui vuonna Sibelius150-juhlavuosi Loviisassa Juhlavuoden päätapahtumat Loviisassa ovat Loviisan Sibeliuspäivät syyskuussa ja Loviisan kaupungin museon koko kesän kestävä Nuori Jean Sibelius -näyttely. Vuoden mittaan tarjolla on paljon muutakin. Loviisan Sibeliuspäivät Loviisan Sibeliuspäivillä kuullaan muun muassa Jean Sibeliuksen mestariteos Kullervo-sinfonia, jonka esittävät Lohjan kaupunginorkesteri kapellimestarinaan Esa Heikkilä ja solisteina sisarukset Johanna Rusanen-Kartano, sopraano ja Ville Rusanen, baritoni. Kamarimusiikkifestivaalin taiteellinen johtaja on sellisti Jan-Erik Gustafsson. www. loviisansibeliuspäivät.fi Kylpyläelämää Loviisassa ja nuori Jean Sibelius Kylpyläkauden kukoistusaikaa elettiin Loviisassa samaan aikaan, kun nuori Janne vietti kesiään kaupungissa. Loviisan kaupungin museon näyttely on avoinna Sibeliuspatsas, kuvanveistäjä Matti Haupt. Kuva: peakpress Loviisa Lovisa Loviisa oli minulle auringonvalo ja ilo, sanoi jo Sibelius aikoinaan. Saapukaa Tekin kokemaan Loviisan virkistävä vaikutus. Loviisan Sibeliuspäivät Kylpyläelämää Loviisassa - Nuori Jean Sibelius Loviisan kaupungin museossa Juhlavuoden aikana opastuksia, luentoja, konsertteja, Sibelius-risteily Svartholman merilinnoitukseen ja Evelina-tädin kahvikutsut. Loviisan matkailutoimisto Karlskronabulevardi 8, Loviisa Puhelin info@loviisa.fi MATKAILUlehti

16 Lauri Tähkä on nyt uusi Kiss my Turku -maskotti. Nimitystä juhlittiin joulun alla Turun kaupungintalossa. Samalla hän julkaisi uuden joululevyn. Keskiviikkona 10. joulukuuta kello 19 Tähkä esiintyy Turun tuomiokirkossa. Lauri Tähkän Lintukoto Turun joulutapahtumat alkoivat torstaina kun laulaja/lauluntekijä Lauri Tähkä avasi Lintukoto -nimisen puodin kaupungintalon puistikkoon ja julkisti uuden joululevynsä Jouluni laulut. Samana päivänä avautuui myös Turun seudun joulutapahtumat kokoava jouluosio visitturku.fi -sivustolle. Lauri Tähkän ideoima ja yhteistyössä Honkarakenteen kanssa rakentama Lintukoto on pop-up -puoti, jossa joulun alla esitellään Turun joulunajan tarjontaa. Lisäksi kävijöille tarjotaan taidetta, musiikkia, designia ja lähiruokaa. Torstaina Turussa julkaistiin myös Lauri Tähkän joululevy Jouluni laulut, jonka virallinen ilmestymispäivä muualla Suomessa oli perjantai. Turun seudun joulutapahtumia ja muuta tarjontaa on koottu Turku Touringin ylläpitämälle visitturku.fi sivustolle. Joulunajan teemasivulta löytyvät niin museoiden joulunaika kuin joulumarkkinat, konsertit ja muut jouluaiheiset tapahtumat Turussa ja Turun seudulla. Joulusivusto aukeaa torstaina. Jo 20 vuotta Turussa asunut Lauri Tähkä on lupautunut kasvoksi Turku Touringin Kiss my Turku -kampanjaan. Lisäksi Lauri Tähkä nähdään uuden, tammikuussa ilmestyvän Turun seudun alueellisen Huvia Meren Rannalla -matkailuesitteen kannessa. Turun seudulla viihtyvä, alun perin Pohjanmaan Teuvalta kotoisin oleva Tähkä on luonnehtinut Turkua sanoilla teuvalaisten Ameriikka. Turku Touringin ja Lauri Tähkän yhteistyö pitää sisällään myös uuden turkulaisen joulutapahtuman käynnistämisen. Lauri Tähkän Jouluni Laulut joulukonsertti kuullaan Turun filharmonisen orkesterin säestämänä Turun tuomiokirkossa ke Vastaavia konsertteja on tarkoitus järjestää myös tulevina vuosina ja synnyttää Turkuun uusi jouluperinne Ekumeeninen Joulu tilaisuuden yhteyteen. Musta hirsinen lintukoto Turun kaupungintalon puistossa herätti Turussa tuoreeltaan keskustelua puolesta ja vastaan. Kun mökki lopulta valmistui, kaupunkilaiset ovat olleet siihen pääasiassa tyytyväisiä. Lintukodossa myydään mm. musiikkia, lähiruokaa ja käsitöitä. 16

17 Positiivinen Esko parralla tai ilman Avaruustähtitieteilijä Esko Valtaojan elämässä tapahtui paljon vuoden 2014 loppumetreillä. Kruunaus Turun poisitiivisimmaksi huipensi vuoden. Positiivareiden valinta kohdistui Esko Valtaojaan sen takia, että hän osaa olla sanoissaan häkellyttävän positiivinen: Kun katsot peiliin, voit onnitella itseäsi. Siellä näkyy yksi maailman onnellisimmista ihmisistä. Elämme sellaista elämää, jota keskiajalla kuvailtiin paratiisiksi. Valtaoja perustelee meidän onnellisuuttamme historian ja tieteen näkökulmasta, tiivistää valintaraadin puheenjohtaja Pentti-Oskari Kangas. Valtaoja on kysytty puhuja ja taitava kirjoittaja. Kotona maailmankaikkeudessa -kirja palkittiin vuonna 2002 Tieto- Finlandialla. Punainen nenä tuli ja parta lähti Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja levitti marraskuun alussa positiivisuutta myös ympäri maailmaa. Hän osallistui hyväntekeväisyysjärjestöjen Nenäpäivän kampanjointiin lupautumalla soittamaan Tuiki, tuiki tähtönen -kappaleen orkesterin edessä. Harjoittelu tuotti tulosta ja Valtaoja sai puhallettua sävelet oikeassa järjestyksessä. Samalla hän lupasi leikkauttaa partansas, mikäli Nenäpäivän keräys tuottaa yli kolme miljoonaa euroa. Nenäpäivän televisiolähetys kääntyi viimeiselle tunnille, kun kolme miljoonaa kilahti umpeen. Parranleikkuu oli Valtaojalle iso juttu. Hän ei ollut koskaan aiemmin koskenut saksilla partaansa. Esko Valtaojan vaimo näki televisiossa miehensä parrattomana ensimmäistä kertaa. Kehitysmaiden lasten hyväksi toteutettu Nenäpäivän keräys olisi tuskin yltänyt kolmeen miljoonaan euroon ilman maankuulun Valtaojan tempausta. Hyysalo ja Suojanen palkittiin myös Vuoden positiivisimmaksi naantalilaiseksi valittiin Ravintola Merisalin emäntä Hanna Suojanen. Hän on palvellut hymyillen asiakkaitaan Naantalin rannassa jo yli 30 vuotta. Vakavasta tapaturmasta nopeasti kuntoutunut turkulainen Pekka Hyysalo valittiin jo aiemmin tänä vuonna vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi. Lassi Lähteenmäki Vuoden positiivisin turkulainen. Parrattomana esiintyneen Esko Valtaojan (vas) valitsi positiivisimmaksi turkulaiseksi Positiivareiden Turun raati. Siinä olivat mukana mm. Pentti-Oskari Kangas ja Anne-Marget Hellén MATKAILUlehti

18 Turku ei ole ihan harvinainen kaupungin nimi. Turku löytyy myös Krimiltä ja Tverin Karjalasta, kertoo Aiju von Schöneman hammaslääkäriryhmälle. Oppaiden opas pitää Turkuun tulijat hereillä Joka kolmas minuutti opastettaville pitää järjestää pikku yllätys. Tämän tietää tuhansia kertoja Turun tuomiokirkkoa ja kaupungin muita paikkoja esitellyt Aiju von Schöneman. Yllätyksiä ja tiukkoja käänteitä löytyy myös Schönemanin elämästä. Sen kertoo Aijun uusi muistelmakirja. Kaikkien turkulaisten tuntema punatukkainen Aiju von Schöneman ottaa rennon otteet tuomiokirkon penkillä. Seuraava ryhmä on aika pian tulossa, mutta paniikkia ei ole. Aiju jäi 12 vuotta sitten eläkkeelle ja siihen mennessä hän ehti opastaa Turun tuomiokirkossa kertaa. Eläkevuosina opastuksia tulee ainakin pari kertaa joka viikko. Aijulla ei ole aikomustakaan hiljentää vauhtia. Varsinkin syöpäpotilaita hän opastaa usein ja oikein mielellään. Kadulla vastaantulijat kutsuvat minua usein rouva Tuomiokirkoksi. Pohdin jopa nimeni muuttamista Tuomiok- rikoksi, mutta se jäi, vaikkei nimi olisi ollut edes suojattu, Aiju von Schöneman letkauttaa. Eläkkeelle jääneiden hammaslääkäreiden ryhmä saapuu kirkkoon. Aiju on päättänyt kertoa ryhmälle ainakin Kaarina Maununtyttären hammastarinan. Hammas päätyi aikoinaan tutkijoiden käsiin ja he päättivät tutkia, oliko Kaarina kuollut myrkytykseen. Tulokset kertoivat, että tämä reilu 60-vuotias kuolikin normaalisti vanhuuteen, Aiju naurahtaa. Pekka Töpöhännän vierailu ja läski enkeli Aiju von Schöneman on oppinut opastamisen perusasiat hyvin ja hän on jalostanut menetelmät pitkälle. Joka kolmas minuutti pitää tulla yllätys, ettei väki väsähdä. Hyvä konsti on kysellä opastettavilta aina vähän väliä jotan, Schöneman jatkaa. Aiju tuntee tuomiokirkon niin hyvin, että hän osaa poimia sieltä jokaiselle ryhmälle sopivia yksityiskohtia. Kirkon ulko-oven päällä on ihan selvä piparkakku ja se pitää kertoa aina joulun alla. Sitten Aiju johdattaa väen kohti alttaria. Yhdessä maalauksessa on lihvia enkeleitä. Miten ihmeessä ne pysyvät ilmassa, kyselee turkulaisopas. Aiju puhuu mielellään suvaitsevaisuuden puolesta. Tuomiokirkosta löytyy yksi maalaus, joka tukee monikulttuurisuutta mainiosti. Aiju osoittaa sormella yhteen mieheen: Kas siellä musta mies on auttamassa Kristusta kantamaan ristiä. Nuorison kurissapitäminen ei ole niitä helpoimpia hommia, mutta onnistuu sekin. Yhdessä kohtaa Aiju näyttää lattialla olevaa pitkää jälkeä ja kertoo tarinan, joka ei kaikilta osin taida olla ihan totta: Pekka Töpöhäntä tuli kerran Maijakissansa kanssa Uppsalasta vierailulle Turkuun. Hännättömän Pekan kävelystä ei jälkeä jäänyt, mutta Maijan hännästä jäi tuo jälki. 18

19 Kovia kokenut Aiju jaksaa hymyillä Kainuussa varttunut Aiju von Schöneman ei ole Turusta lähtenyt, kun hän sinne pesiytyi. Turku on kerrostunut kaupunki ja historiaa löytää monesta paikkaa. Pyhän hengen kappeli on vaikea löytää, mutta se antaa paljon, lisää Aiju. Aiju von Schönemanin elämä on myös opastuksen arvoinen asia. Turku- Seuran kustantama muistelmakirja valmistui syksyllä ja se on paikoin aika rankkaa luettavaa. Aiju muutti nuorena Kainuusta Turkuun juopon sukulaisensa kotiin. Avioliitto psykiatri Armo Hormian kanssa oli värikäs ja synkkä. Vaikka liitto tiesi katkenneita kylkiluita ja toistuvia mustelmia, Aiju ei kadu liittoa. Hormian perustama kustantamo Tajo piti perheen kodin tuulisena. Kylässä kävi Pentti Saarikoski, Alpo Jaakola, Ilkka-Juhani Takalo-Eskola, M. A. Numminen, Rauli Badding ja monet muut sen ajan kulttuurilegendat. Lopulta avuioelämä kävi mahdottomaksi. Olin Hormian kolmas vaimo, vasta viides sai hänet hengiltä, Aiju sivaltaa kirjassa. Rankka elämä ei ole jättänyt synkkä lommoa Aijun elämään, pikemminkin päinvastoin. Hän on ystävällinen, avulias, suvaitsevainen ja aurinkoinen hahmo. Ja se vahva tatuointi käsivarressa. Se on syntymäpäivämatkatuliainen Armeniasta. Ruumisarkku täynnä satukirjoja Kuolemaa Aiju ei enää pelkää. Kun hän jäi eläkkelle, hän halusi ruumisarkun kotiinsa. Pintavaurioisen sai edullisesti ja se on ollut mukava lisä kodin kalustuksessa. Lastenlapset ovat siellä nukkuneet öitä. Nyt arkku on täynnä satukirjoja. Kun arkku on valmiiksi kotona, kuolema tulee arkipäiväsemmäksi. Lassi Lähteenmäki EMMA ja Haltia yhteistyöhön terveyttä taiteesta ja luonnosta Espoon kaksi kärkikohdetta, EMMA - Espoon modernin taiteen museo ja Suomen luontokeskus Haltia, lanseeraavat uuden palvelutuotteen, jossa yhdistyvät taide- ja luontokokemus. Näin se tuo yritysten henkilöstöille ja yhteisöjen jäsenille tuplamäärän terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, jotka auttavat työelämässä jaksamisessa. EMMAn ja Haltian yrityksille suunnattu palvelutuote sisältää ryhmäopastukset molemmissa kohteissa, bussikuljetukset kohteiden välillä sekä lounaan. Puolen päivän palvelun voi laajentaa kokouksiin ja laajempaan elämysohjelmaan Haltiassa. Palvelu on saatavilla vuoden 2015 alusta, mutta on jo nyt varattavissa. Opastuksilla ryhmävierailijat pääsevät pureutumaan syvällisesti ihmisyy- teen, joka on myös EMMAn uuden Kosketus-kokoelmanäyttelyn pääteema. Nykytaiteen keskeisiä ydinkysymyksiä ovat viime vuosikymmenien aikana olleet ihminen, identiteetti, kehollisuus ja vuorovaikutus ympäröivän maailman kanssa. Nämä teemat tulevat vahvasti esiin EMMAn kokoelmanäyttelyssä. Haltian päänäyttelyn opastuksessa pohditaan käsitystämme ihmisestä ja luonnosta. Kulttuurilla ja taiteella on suoria vaikutuksia henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kasvuun ja työssä jaksamiseen. Metsähallituksen tuoreen selvityksen mukaan esimerkiksi retki kansallispuistoon rauhoittaa mieltä, torjuu alakuloa ja stressiä sekä saa unohtamaan arjen murheet. emmastahaltiaan vieraile-haltiassa/opastukset/ MATKAILUlehti

20 Meijeribongauksesta uusi matkailuvillitys Ennen meijereitä oli miltei joka kylässä, nyt maidon muokkaus ja juuston kypsytys on keskitetty muutamiin suuriin laitoksiin. Mitä kuuluu vanhoille meijereille ny? Sitä voisi matkailijakin tutkia. Meijereitä rakennettiin Suomeen hurjalla vauhdilla 1900-luvun alkuvuosikymmenten aikana. Osuustoimintalaki oli juuri astunut voimaan ja karjatilalliset kykenivät perustamaan komeita kivirakennuksia yhteisvoimin. Taustalla oli uuden keksinnön, separaattorin yleistyminen Suomessa. Tämän ihmelaitteen avulla kerman sai erotettua maidosta nopeasti. Suomi oli tuolloin valtiona nuori ja sekin antoi puhtia maaseudun elinkeinojen kehittämiseen. 50-luvulle tultaessa meijereitä oli miltei jokaisessa elinvoimaisessa kylässä. Kaikkiaan niitä oli useita satoja, jopa tuhansia. 60-luvulta alkaen meijeritoimintaa keskitettiin voimakkaasti ja maidon jalostukseen varta vasten rakennetut talot kävivät tarpeettomiksi. Tästä alkoi meijereiden alamäki. Moni komea kivitalo alkoi rapistua keskel- lä kirkonkylää. Yksi talo valjastettiin varastoksi, toinen metallipajaksi, kolmas yksinkertaisesti unohdettiin. Moni murskattiin matalaksi, koska tontille keksittiin tuottavampaa käyttöä. Meijereiden arvo alkoi nousta viime vuosikymmenten aikana. Niille alettiin keksiä uusiokäyttöä ja niiden historialliselle tarinalle alettiin antaa arvoa. Paksut seinät, vahva sokkeli, pitävä katto 1900-luvun alkupuolella talot tehtiin kestämään ja tyylille annettiin arvoa. Meijereistä on aistittavissa kansallisromanttisia sekä jugendin ja funktionalismin piirteitä. Yhteistä tämän ajan meijereille oli kestävyys. Paksu betoniseinä kestää säätä, katto on huolella tehty ja koko talo makaa tukevasti kivisokkelin päällä. Ikkunoihinkin osattiin silloin valikoida kestävää puuta. Meijerit rakennettiin yleensä myös hyville paikoille. Moni saariston tai järviseudun meijeri tehtiin rannalle, jotta maito saatiin kulkemaan perille myös vesiteitse. Monesti meijerille järjestyi paikka keskellä kylää. Meijeri taipuu mainiosti matkailukohteeksi Meijereitten bongaus voisi olla uusi harrastus rakennushistoriasta ja maaseudun rakennemuutoksesta kiinnostuneille matkailijoille ja ryhmille. Kohteita on lukematon määrä ja Suomen kartalla voi kulkea, kuin Afrikan tähdessä konsanaan. Moni meijeri on valjastettu hotelli- tai ravintolatoimintaan. Valitettavasti aika moni näistä on joutunut lopettamaan. Säviän kylässä Pielavedellä sijaitsee Juhlaranta. Tämä Säviän vanha meijeri on valjastettu majoitustilaksi ja ravintolaksi. Kävelymatkan päässä on van- Kauniille paikalle rakennettu Keikyän meijeri on myös kaunis sisältä. Tekstiilit ovat Anneli Keinosen käsialaa. 20

21 ha kanava ja lähistöllä Urho Kekkosen syntymäkoti Lepikon torppa. - Meijerihenki elää vanhoissa tiilirakennuksissa ja ihmisten muistissa ja puheissa, sillä meijeri on ollut merkittävä työnantaja paikkakunnalla. Myös vanhat valokuvat ja kunniakirjat muistuttavat meijeristä, kerrotaan Juhlarannasta. Puumalan vierassatamassa vanhan meijerin suojissa valmistetaan koristelasia. Tässä Lasiruusun pajassa ja matkamuistomyymälässä käy varsinkin kesällä runsaasti väkeä. Samassa meijerissä seinän takana on Familyhotel Kuittiset, josta löytyy yösija ja aamiaistarjoilut monen kokoiselle perheelle. Puumalan meijeri rakennettiin 50-luvulla aivan Saimaan rannalle. - Meillä on historiamapissa vanhoja papereita ja tietoa meijeristä ja aina myös kerromme koko korttelin historiasta, sanoo Marja-Liisa Kuittinen. Someron keskustan vanhasta meijeristä löytyy hulppeita nahkakenkiä myyvä Leather Heaven. Someron Pitkäjärven meijeri on puolestaan yksi niistä monista meijereistä, joissa on kesäisin taidetta seinillä. Pitkäjärvellä oli kesällä esillä Ilkka-Juhani Takalo- Eskolan omintakeista taidetta. Kotikutoinen on nimeltään Liedon meijeriin muuttanut tyylikäs tekstiilimyymälä, esittelevät Marja-Leena Hämäläinen (vas) ja Suvi Pietilä. Kirjastoksi muuttunut meijeri on yksi Sauvon kirkonkylän komeimmista rakennuksista. Aurajuuston syntypaikassa kuhisee Liedon Vilkkimäen meijerin alkutaival oli vähän onneton, mutta nyt näyttää hyvältä. Kyläläisten perustama osuusmeijeri ehti toimia vain joitakin vuosia ennen konkurssia. Valio vuokrasi talon ja kehitti siellä maankuulun homejuuston, Aura-juuston. Tämän jälkeen talo toimi ammusvarastona ja mm. maantiekarhujen varikkona. Muutama vuosi sitten Risto Vilo ja Timo Hakkarainen ostivat rapistuneen talon. Nyt talossa toimii kahvila ja kahvimuseo sekä käsityöliikkeitä. Yläkerran asunnot vuokrattiin nopeasti. Yläkertaan tulee vielä iso juhlatila. Tyyliä Kokemäenjoen rannalla Ensi keväänä 100 vuotta täyttävä Keikyän meijeri Kokemäenjoen varrella on nyt suosittu ostosmatkailukohde. Anneli Keinosen suunnittelemia vaatteita, kankaita ja painokuvioita käy moni hypistelemässä ja ostamassa. - Meijeri on pyritty säilyttämään alkuperäisessä asussa. Parina kesänä on ollut joppijono-näytelmäkin, kertoo Anneli Keinonen. Paikan historialla ja ympäristöllä on Keinosen mukaan ollut iso merkitys matkailullisesti. Lehdet ovat tehneet tästä juttuja useasti. Meijeri täynnä kirjoja Sauvon keskustassa meijeristä tehtiin kunnan kirjasto. Tyylikkään remontin myötä talosta tuli toimiva palvelupiste. Yhden kirjahyllyn päässä seisoo maitotytöksi puettu vahanukke, joka muistuttaa talon alkuperäisestä historiasta. Laihian meijeri lienee Suomen kaunein meijeri. Sulavalinjainen valkoiseksi rapattu talo on nykyisin seurakunnan käytössä ja hyvässä kunnossa. Lassi Lähteenmäki MATKAILUlehti

22 Kävelykierros tuo kylän tarinat korville Matkailukohde avautuu mainiosti tarinoiden kautta. Kun mehevä juttu tuodaan korville elävän äänimaiseman kanssa, matkailija astuu aivan uuteen maailmaan. Kylän väki saapuu Sauvon torille hevoskyydillä. Torilla on väkeä ja kauppa käy. Nurkan takana on maitolaituri, jossa on tapana istuskella ja juoruilla. Kirkonkylän sikalan vieressä oleva oja löyhkää vahvasti. Vieressä on meijeri, jonka kellarissa meijerimestari asettelee juustoja vesisammioihin. Meijerin harjoittelijat asuvat Pakarituvassa ja sinne grammarin musiikki houkuttelee kylän tyttöjä öiseen aikaan. Huolella äänitetty tarina tarjoaa hevosenkopsetta, rehevää puhetta, mainiota vanhaa varsinaissuomalaista murretta ja paljon muuta. Sopivalla musiikilla tunnelma vielä syvenee. Turkulainen teatteriammattilainen Venla Luoma on useana vuonna ollut ohjaamassa näytelmiä kylien tarinoista Sauvossa. Sitten tarinat jalostuivat audiomatkoiksi. Tässä hankkeessa Venlan tiimissä ovat toimineet Juha Luoma ja Anttoni Alho. Äänitteessä näyttelevät sauvolaiset harrastajanäyttelijät. 3D-ääni on stereota aidompi Sauvon kirkonkylän audiomatkalle pääsee, kun käy lainaamassa kuulokkeet, mp3-soittimen ja opaslehtisen kirjastosta. Yli tunnin mittainen tarinamatka lähtee kirjaston takaa. Äänite opastaa, koska pitää siirtyä paikasta toiseen. Tarinat ja äänimaisema on äänitetty 3D-tekniikalla, kertoo Juha Luoma. Kun lyö kuulokkeet päähän, kuulee, mistä suunnasta hevonen tulee ja minne menee. Juoruilevat naiset on myös helppo paikantaa 3D-tekniikan ansiosta. Sauvon elämä avautuu monikerroksisesti, kun kuuntee vanhojen tarinoiden tallennetta ja katselee samaa näkymää. Kulkija kokee olevansa mukana keskellä kyläelämää ja muu maailma unohtuu. Kun otat kuulokkeet pois korvilta, alat tajuta, että kaikki paikat ovat täynnä tarinoita, Venla Luoma hehkuttaa. Tarinoiden kautta paikan historia tulee esille paremmin, kuin esimerkiksi Sauvon kirkonkylän tarina lähtee torilta ja päätyy nykyiseen kirjastoon, joka oli ennen meijeri. Äänimaisemien lumoissa Venla ja Juha Luoma. kylmien vuosilukujen ja hallinnon päätösten luettelossa. Monta vuotta sauvolaisia tarinoita kuunnellut Venla Luoma on vakuuttunut, että kylän omat tarinat ovat tärkeitä ja merkittäviä. Niitä ei saisi päästää katoamaan. Sauvon jälkeen Luoman tiimillä on tarkoitus rakentaa samanlainen audiomatka Seilin spitaalisairaalasaarelle Nauvoon. Uusi tekniikka tuo tarinat silmille ja korville Uusi tekniikka on tullut matkailijoiden avuksi monella tavalla. Esimerkiksi paikannukseen perustuva mobiiliopastus alkaa esitellä paikkaa äänin ja kuvin juuri oikeassa kohdassa. Näillä sovelluksilla voidaan opastaa ryhmiä hyvinkin monilla kielillä. Mobiiliopastusjärjestelmien ongelmana on se, että älypuhelinten tekniikka kehittyy hurjaa vauhtia ja uudet järjestelmät jättävät vanhat systeemit nopeasti historiaan. Tuorein mobiiliapplikaatio on Espoon modernin taiteen EMMA-museon rakentama taidesuunnistus. Turussa mobiilisovellus avaa tuomiokirkon haudat näkyville ja esittelee virtuaalisesti nyttemmin tuhoutuneen Pyhän Hengen kappelin alkuperäisessä asussa. Lassi Lähteenmäki 22

23 Salon Teatterin ohjelmistossa syksyllä vahvojen naisroolien juhlaa! Salon Teatterin syksyn ensimmäinen ensi-ilta Kuin ensimmäistä päivää kertoo hoitokodin värikkäästä arjesta. Anna Krogeruksen käsikirjoittaman esityksen tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Lepolan hoitokotiin tämän päivän Salossa. Hoitokoti ja sen työntekijät kamppailevat tehokkuuspaineiden, resurssipulan ja pätkätöiden tuoman epävarmuuden kanssa. Työvuorot venyvät pitkiksi, kahvia kuluu ja kiireen keskellä tilanteet saavat hulvattoman erikoisia piirteitä. Keskeisenä aiheena oleva työhyvinvointi kuvataan armottomasti mutta myös lämpimällä ja reippaalla huumorilla. Näytelmä on eräänlainen kuvaus ihmisestä ihmisten keskellä, kun kiltti ihminen ei osaa sanoa ei ja työtä riittää enemmän kuin tarpeeksi. Päähenkilö Ritva on keski-ikäinen yksinhuoltaja. Hän työskentelee perushoitajana Lepolassa, jossa muilla ei tunnu olevan aikaa asukkaille. Näytelmä on vahvasti kiinni tässä ajassa sen eri teemojen kautta. Hoitokotien ja terveydenhuollon tilasta käydään tälläkin hetkellä keskustelua. Asiakkaiden hyvinvointi, hoito ja päivien sisältö sekä työperäinen maahanmuutto ovat jatkuvasti tapetilla. Vahvojen naisroolien vuosi saa Salon Teatterissa arvoisensa lopetuksen, kun näyttämölle astelevat sen valovoimaiset näyttelijät kahden vuosikymmenen ajalta. Kuin ensimmäitä päivää esitykset jatkuvat saakka. sei hän ole entiseen tapaansa jo heittänyt lumipeitettä kaupungin ylle? Salon kansalaisopiston teatteritaiteen perusopetus, Salon Teatteri ja Salon Dance Center toteuttavat joulun alla Sinikka Nopolan lastenkirjan pohjalta dramatisoidun esityksen Anna Talven outo viivytys. Liikkuva ja visuaalinen esitys kertoo vuodenajoista ja siitä, miten koko kaupunki odottaa malttamattomana lunta. Nopolan alkuperäinen tarina on syntynyt kaipuusta vanhanaikaiseen talveen. Onko luminen vuodenaika pian menneisyyttä? Viileän Anna Talven ja keikaroivan Kimmo Kesän lisäksi näyttämöllä nähdään surumielinen Hortensia Syksy, räiskyvä rouva Kevät, herrat Kura ja Loska, taiteellinen Tenho Tuuli sekä suuri joukko kaupunkilaisia. Yhteensä esiintyjiä on mukana kolmisenkymmentä. Esitys kestää noin 60 minuuttia ja sopii koko perheelle ja kaikille niille jotka ikävöivät vuodenaikoja. Esityksen Lisätietoja esityksistä löytää Salon Teatterin nettisivuilta Meidät löydät myös facebookista ja twitteristä! Liput: 22/20/18 Toisena ensi-iltana syksyllä nähdään Sinikka Nopolan samannimiseen kirjaan perustuva Anna Talven outo viivytys. Anna Talvi on juuttunut pirtelöbaariin Kimmo Kesän kanssa. Koko kaupunki ihmettelee, missä neiti Talvi viipyy. Mik- Mariankatu 3, Salo Puh. (02) toimisto@salonteatteri.com MATKAILUlehti