KOULUN PYÖRITTÄMISESTÄ PÄÄTÖKSENTEKOON

Transkriptio

1 KOULUN PYÖRITTÄMISESTÄ PÄÄTÖKSENTEKOON Hallintopäätökset Kantelut ja muutoksenhaku Kurinpito Järjestyssäännöt 02/2016

2 OPETUS PÄÄTÖKSENTEKO Laki Opetussuunnitelman perusteet Opetussuunnitelma Opetuksen suunnittelu Hallintoa koskeva - Toimivallat ja organisaatio -Substanssi Oppilaan asema - Oikeudet ja velvollisuudet - Tasapuolisuus - Oikeus opetukseen - Pedagogiikka - Tunteet - Oikeudenmukaisuus - Pehmeät arvot - Eettisyys Opettajan ratkaisut Opiskelu TOIMINTA OPETUSTILANTEESSA - Opettajan ja opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet 02/2016 2

3 OPPILAITOS VERKOSSA A) Opetustoimen lainsäädäntö B) Muu lainsäädäntö Hallinto ja päätöksenteko oikeusturva, julkisuus / salassapito, muutoksenhaku, toimivallat, menettelysäännökset Turvallisuus Vastuu rikos, vahingonkorvaus, virkavastuu 02/2016 3

4 Hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, mitä koulumatkan pituutta mitattaessa tarkoitetaan kotiportilla, ja onko peruskoulua käyvän oppilaan koulumatkaan katsottava kuuluvan yleisessä käytössä olevalta tieltä kotipihalle johtava noin 400 metrin pituinen kotikuja. Sivistyslautakunnan vahvistamien koulukuljetusperusteiden mukaan koulumatkan pituus lasketaan kotiportilta kouluportille. Lautakunta ei ollut kuitenkaan tarkemmin määritellyt, mitä tarkoitetaan kotiportilla. Rehtori oli päätöksessään katsonut, että kotiportilla tarkoitetaan yleisesti käytössä olevan tien ja kotikujan liittymää, jota hän oli käyttänyt kodin päässä mittausten päätepisteenä. Näin mitattuna oppilaan koulumatka oli alle viisi kilometriä. Edellä mainitusta liittymästä oli kuitenkin matkaa oppilaan varsinaiselle kotipihalle noin 400 metriä. Näissä oloissa hallinto-oikeus katsoi, että myös kotikuja kuului oppilaan koulumatkaan ja se tuli ottaa huomioon koulumatkan pituutta mitattaessa. Kun koulumatka oli yli viisi kilometriä, hallintooikeus velvoitti kunnan järjestämään oppilaalle koulumatkan pituuden perusteella maksuttoman koulukuljetuksen. Perusopetuslaki 32 1 mom 02/2016 4

5 KOULUMATKAESIMERKKI Asiat määritellään yksiselitteisesti ja niin että ne voidaan perustella. Esim. käytettävä mittaustapa/-ohjelma ja reittien määrittely valittava ennakkoon. Tasapuolisuus, yhdenmukaisuus Onko muuta huomioon otettavaa Talvikunnossapito, turvallisuus, terveydentila Epäselvät tapaukset ratkaistaan usein asiakkaan eduksi Asiakas aina kiinnostunut eduista oikeuksista ja velvollisuuksista 02/2016 5

6 Äiti oli anonut yhteishuollossa oleville uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomille mutta koulunkäyntinsä aloittamisesta lähtien uskonnonopetukseen osallistuneille lapsilleen elämänkatsomustiedon opetusta. Isä oli kirjallisesti ilmoittanut haluavansa lastensa osallistuvan edelleen uskonnonopetukseen. Koulutuslautakunta, jonka päätöksen hallinto-oikeus oli pysyttänyt, oli päättänyt olla hyväksymättä äidin vaatimusta elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä. Kun otettiin huomioon uskonnonvapauslain 3 :n 2 momentti ja lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 5, toinen yhteishuollossa olleiden lasten huoltajista ei toisen huoltajan vastustaessa ollut voinut pätevästi tehdä perusopetuslain 13 :n 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattoman lapsen osallistumisesta uskonnonopetukseen. Korkein hallinto-oikeus kumosi tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja koulutuslautakunnan päätökset. Suomen perustuslaki 11 Uskonnonvapauslaki 1 1 mom., 3 2 mom., ja 6 Perusopetuslaki 13 1 mom. ja 5 mom. 02/2016 6

7 YHTEISHUOLTAJUUS Yhteishuoltajuus huoltajat päättävät yhdessä Voinko olettaa, että huoltajat ovat puhuneet keskenään? Lapsen oman käsityksen merkitys Toinen huoltaja voi päättää jos toisella este ellei merkittävä asia Pääsääntö = muutosta ei tehdä jos huoltajat erimieltä Ruotsia vai englantia Uskonnonvapaus merkittävä asia Elämänkatsomustietoa vai uskontoa USKONNON OPETUS EDELLYTTÄÄ YKSIMIELISYYTTÄ 02/2016 7

8 Rehtori oli antanut 8-vuotiaalle peruskoulun 2. luokan oppilaalle varoituksen järjestyssääntöjen rikkomisesta ja laiminlyönnistä. Oppilas oli käyttäytynyt väkivaltaisesti henkilökuntaa ja muita oppilaita kohtaan. Koulun selvityksen mukaan oppilas oli aiheuttanut koulussa yhteensä 27 vaara- ja uhkatilannetta. Koulu oli tehnyt oppilaasta 11 lastensuojeluilmoitusta. Koulun moniammatillisen oppilashuoltoryhmän mielestä oppilas tarvitsi pikaista apua psyykkisen tilansa selvittämiseksi, jonka jälkeen voitaisiin aloittaa koulunkäynnin tukitoimien suunnittelu. Oppilaan vanhemmat kieltäytyivät yhteistyöstä koulun kanssa eivätkä suostuneet oppilaalle tehtäviin psykologisiin tutkimuksiin, joita oppilaalle järjestettävät tukitoimet olisivat edellyttäneet. Hallinto-oikeus arvioi oppilaan nuoren iän ja hänen häiriökäyttäytymisestään saadun selvityksen perusteella, että hän ei kykene ymmärtämään varoituksen merkitystä ja tarkoitusta rangaistus- ja ojentamiskeinona. Asiakirjojen perusteella oli aivan ilmeistä, ettei varoituksen antamisella voida myöskään vaikuttaa oppilaan käyttäytymiseen. Koska varoituksen kohteena voi olla vain oppilas eikä sitä voida käyttää muussa tarkoituksessa kuin edellä kuvatussa oppilaan rankaisu- ja ojentamistarkoituksessa, oli varoituksen antaminen kuvatuissa olosuhteissa vastoin tarkoitussidonnaisuuden periaatetta. Rehtorin päätös kumottiin sanotun periaatteen vastaisena. Perusopetuslaki 36 Hallintolaki 6 02/2016 8

9 PÄÄTÖKSEN PERUSTEET Käyttäytyy epäasiallisesti voidaan antaa varoitus Kurinpito perustuu lakiin kirjallinen varoitus on kurinpitorangaistus Mikä on rangaistuksen merkitys? Ojentaminen, rankaiseminen käytös muuttuu, muuttuuko? Rangaistus kohdistuu asianosaiseen lapseen, ei huoltajaan Vertaa esim. varoitukseen palvelussuhteessa Hallinnon periaatteet 02/2016 9

10 Kaksi yläkoulun oppilasta A ja B nujakoivat koulun alueella, minkä seurauksena B sai veitsen terästä käteensä viiltohaavan. B ja tilanteessa läsnä ollut oppilas C olivat tapahtuman jälkeen selvittämässä asiaa koulun rehtorin luona. Nujakoinnin vuoksi paikalle tullut koulun opettaja antoi samana päivänä rehtorille oman selvityksensä, jonka mukaan opettaja oli välittömästi tapauksen jälkeen pyytänyt myös oppilas A:ta selvittämään asiaa rehtorin luokse, mutta A oli kieltäytynyt. Rehtori päätti antaa A:lle kirjallisen varoituksen teräaseella uhkaamisesta. Rehtori oli hallinto-oikeudelle antamansa lausunnon mukaan sopinut A:n huoltajan kanssa, että A tulee rehtorin kuultavaksi, mutta A ei noudattanut huoltajan välityksellä lähetettyä kehotusta. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että A:ta olisi myöhemmin koulussa edes yritetty kuulla. Hallinto-oikeus katsoi, että A:ta ei ollut kuultu perusopetuslain 36 a :ssä tarkoitetulla tavalla ennen kirjallisen varoituksen antamista. Näin ollen A:n näkemys tapahtuneesta jäi selvittämättä. Rehtori oli kuullut A:n huoltajaa kahdesti. Valituksessa esitettiin kuitenkin, että huoltaja ei ollut saanut B:n, C:n ja koulun opettajan kirjallisia kertomuksia tapahtumista. Rehtori ei ollut väittänytkään, että sanotut asiakirjat olisi toimitettu huoltajalle. Hallinto-oikeus katsoi, että A:n huoltajaa ei ollut kuultu hallintolain 34 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Rehtorin päätös kumottiin. Perusopetuslaki 36 1 mom Perusopetuslaki 36 a 1 mom Hallintolaki 34 1 mom Hallintolaki 36 02/

11 HALLINTOMENETTELY Oikeus tulla kuulluksi asiassaan Ei ole pakko käyttää oikeuttaan Olisikohan ollut rikosasia? Kuulemiskutsu huoltajan välityksellä? Ei huoltajan velvollisuus, alaikäisyys ei este olla yhteydessä asianosaiseen Huoltajalla ja asianosaisella oikeus kaikkeen asiaan liittyvään tietoon Ei voi edellyttää että asiakas osaa pyytää ja kysyä kaikkea tietoa Asiassa muutakin selvitystä kuin rehtorin tai oppilaan oma kertomus Selvitysvelvollisuus koululla Salassapito kuitenkin huomioitava 02/

12 Perusopetuksen luonne lukiokoulutus, ammatillinen Oppilaan oikeudet Yhteistyö kotien kanssa (/ 18 vuotta täyttäneet) Informaatio etukäteen Perustelu - jälkikäteen Hallinnon imago Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty Vastaukset valmiina Toimivallat (laki koulutuksen järjestäjä johtokunnat rehtori opettaja) Mihin päätökset voidaan perustaa? Vapaa ja sidottu harkinta 02/

13 OIKEUDELLINEN TOIMINNAN PERUSTA MIHIN PÄÄTÖKSIÄ PEILATAAN Ohjausjärjestelmä hallinnonalan sisäisten ja ulkoisten normien muodostama toimintaa ohjaava kokonaisuus yleinen ja erityinen lainsäädäntö organisaationormit toimivaltanormit menettelysäännökset työnjohto-oikeus (direktio-oikeus) esimiehen käskyt, kiellot, neuvot ja ohjeet 02/

14 HALLINTOASIAT Viranomaistoimintaa Sisältää päätöksen tai ratkaisun, joka perustuu säädökseen Voi olla muutoksenhaun kohteena ellei muutoksenhakua ole lailla kielletty Julkisen vallan käyttämistä oppilaaksi ottaminen oppilasarviointi kurinpito 02/

15 TOSIASIALLISET TOIMET Suorittavia tehtäviä, joita varten organisaatio on olemassa. Organisaation jatkuvaa toimintaa Esim. opetuksen antaminen - opettaminen oppilaitoksessa Ei sisälly päätöksentekoa tai erikseen säädettyjä hallintotoimia. Ei ratkaista etuihin, oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyviä seikkoja Voi olla kantelun tai rikosprosessin kohteena 02/

16 YKSITYISOIKEUDELLISET TOIMET Yksityisoikeudelliset oikeustoimet Sopimukset Kauppa, vuokra, palvelun hankinta Esim. leirikouluihin liittyvät sopimukset Eivät hallinnollisen muutoksenhaun piirissä erimielisyydet ratkaistaan esim. yleisessä alioikeudessa tai sopimalla 02/

17 JOTTA HALLINTO TOIMISI Käsitteistä ja menettelyistä säädetään lailla Käsitteistä Menettelystä Asianosainen Neuvonta Asiamies, avustaja Vireilletulo Vajaavaltaisuus Valmistelu Puhevalta, kuuleminen Esittely Yhdessä käsitteleminen Päätöksenteko Tulkkaaminen Päätöksen syntyminen Esteellisyys Tiedoksianto Menettelyn kirjallisuus Toimeenpano Jne Tiedottaminen Seuranta 02/

18 HYVÄ HALLINTOPÄÄTÖS Kirjallinen (Kiireellisissä tapauksissa voi olla aluksi suullinen) Päätösajankohta ja viranomainen Asianosaiset Yksilöinti ( mitä ratkaistu ja miten) Täydellinen (vastaus kaikkiin esille tulleisiin vaatimuksiin) Lisätietojen antaja Hyvät perustelut (virkavastuun kannalta erityisen merkittävät) Faktat ja oikeusnormit sekä niiden soveltaminen Valitusosoitus (-ohjeet tai maininta muutoksenhakukiellosta ja mihin se perustuu 02/

19 ASIANOSAISEN KÄSITE Oikeushenkilö, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa Asianosainen voi olla myös vajaavaltainen Perusopetuksessa pääsääntöisesti on!!! 02/

20 ASIAMIES - AVUSTAJA Käyttö hallintoasiassa sallittu Päämieheltä voidaan edellyttää henkilökohtaista paikallaoloa Edellyttää valtakirjaa tarkempi yksilöinti voidaan vaatia jos toimivallasta tai sen laajuudesta on epäselvyyttä Luottamuksellisen tiedon salassapitovelvollisuus koskee myös tulkkia ja kääntäjää 02/

21 PUHEVALTA Vajaavaltaisen puhevalta edunvalvoja, huoltaja, muu laillinen edustaja Lapsen etu, lapsen käsityksen selvittäminen Vajaavaltainen voi määrätä vallitsemastaan tulosta ja varallisuudesta 15 -vuotiaalla erikseen oikeus käyttää puhevaltaa edustajan ohella henkilöä tai etua/oikeutta koskevassa asiassa Yli 18 -vuotias vajaavaltainen käyttää puhevaltaa henkilöään koskevassa asiassa jos ymmärtää asian merkityksen 02/

22 TULKKAAMINEN JA KÄÄNTÄMINEN Viranomaisen aloitteesta vireille tulevissa asioissa Romani- tai viittomakieli Asianosaisen vammaisuus Kielelle jota riittävästi ymmärretään Alaikäisen rooli omassa asiassaan oppilas tulkkina? Voidaan käyttää laajemminkin (vapaa harkinta) Kielilaki (423/2003) Saamen kielen asemasta säädetty erikseen 02/

23 ESTEELLISYYS Useita eri säädöksiä Hallintolaki Kuntalaki Valtuutetun esteellisyys Poikkeukset hallintolain esteellisyyssäännöksiin Tuomarinjäävit Esteellinen henkilö ei osallistu asian käsittelyyn, eikä ole läsnä käsittelyssä 02/

24 ESTEELLISYYSPERUSTEET Virkamies tai läheinen on asianosainen Virkamies tai läheinen avustaa asianosaista tai hyötyjää/kärsijää Hyötyä/haittaa virkamiehelle tai läheiselle Palvelussuhde tai toimeksiantosuhde asianosaiseen tai hyödyn tai haitan kohteeseen Päättävä asema asianosaisessa tai hyödyn/haitan kohteessa Viraston tai laitoksen johtokunnan tai rinnastettavan jäsenyys ohjaus ja valvontatilanteessa Luottamus muutoin vaarantuu 02/

25 Virkamiehen läheisellä tarkoitetaan Puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muutoin läheinen henkilö sekä em. puolisot Virkamiehen puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi puolisoineen ja virkamiehen puolison sisarusten lapset Vanhempien sisarukset ja puolisot, sisarusten lapset ja virkamiehen entinen puoliso Myös vastaavat puolisukulaiset Puolisolla tarkoitetaan Avioliitto, avoliitto, rekisteröity parisuhde 02/

26 Esteellisyys ratkaistaan heti Virkamies tekee ratkaisun itse Toimielimen ja esittelijän esteellisyydestä päättää toimielin myös muun läsnäolijan esteellisyydestä Jäsen tai esittelijä ei pääsääntöisesti osallistu esteellisyydestä päättämiseen paitsi toimielin ei muutoin päätösvaltainen eikä sijaista saada ilman huomattavaa viivytystä Esteellisen tilalle toinen virkamies kiireellisen asian voi ratkaista 02/

27 KIRJALLINEN MENETTELY Hallintomenettely on aina kirjallista, ellei toisin ole säädetty tai sovittu 02/

28 HALLINTOASIAN KÄSITTELYN VAIHTEET Vireillepano Vireille tuleminen (vireilletulo) Valmistelu Esittely Päätöksenteko Tiedoksianto Muutoksenhakuohjeet 02/

29 VIREILLEPANO Asiakirjan sisältö Käytävä ilmi, mitä asia koskee Lähettäjän nimi Tarvittavat yhteystiedot Asiakirjan lähettäjän vastuu entinen Asian vireillepano kirjallisesti ja viranomaisen luvalla suullisesti Sähköinen vireillepano? 02/

30 VIREILLETULO Asia tulee vireille kun asiakirja on annettu tai saapunut toimivaltaiseen viranomaiseen, tai Esitetty ja tarvittavat tiedot on kirjattu Asiakirja tulee siirtää toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitus siirrosta asianosaiselle Määräaikavaatimus täyttyy jos toimivaltainen viranomainen saa sen määräajan kuluessa 02/

31 Asiakirjan täydentäminen Viranomaisen kehotuksesta - määräajassa, ellei tarpeetonta Viranomaisen ilmoitettava, miten täydennettävä Allekirjoituksen puuttuminen? Tiedot lähettäjästä, alkuperäisyys, eheys Oma-aloitteinen täydentäminen mahdollista 02/

32 VALMISTELU Asianosaisen kuuleminen Asian selvittäminen / selvittämisvelvollisuus Viranomaisen huolehdittava riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä Hankkii tarvittavat tiedot ja selvitykset Asianosaisen esitettävä selvitystä vaatimustensa perusteista Asianosaisen muutoinkin myötävaikutettava Lausunto- ja selvityspyynnöt yksilöitävä 02/

33 ESITTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO Asian käsittely Viivytyksettä Pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta Vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin Julkisesti? vrt L viranomaisen toiminnan julkisuudesta Asioiden yhdessä käsitteleminen 02/

34 PÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ Kirjallisesti Suullisesti jos kiireellinen Suullisesta myös kirjallinen päätös, jos muutoksenhakumahdollisuus Sisältö Päätöksen tehnyt viranomainen Asianosaiset, joihin päätös kohdistuu Perustelut ja yksilöinti siitä, mihin velvoitettu ja oikeutettu tai asia muutoin ratkaistu Lisätietoja antava viranomainen Milloin voi jättää perustelematta? (kiire, vaali ) 02/

35 MUUTOKSENHAKUOHJEET Ohjeet oikaisukeinojen käyttämisestä Valitusosoitus Ilmoitus valituskiellosta ja valituskelvottomuudesta Valitusosoituksen korjaaminen Tiedoksianto 02/

36 ERIÄVÄ MIELIPIDE Päätöksentekoon osallistunut ja esittelijä Edellyttää vastaehdotusta tai että päätös poikkeaa esittelystä Ilmoitus heti - perustelut pöytäkirjaan ennen sen tarkastamista. Vapauttaa vastuusta (edellyttää kuitenkin aina vastaan äänestämistä /eriävää mielipidettä) Esittelijän nimenomaisesti ilmoitettava pysyvänsä esityksensä takana 02/

37 TIEDOKSIANTO Asianosaiselle ja muille, joilla muutoksenhakumahdollisuus Tiedoksiantotavat Yleistiedoksianto Tavallinen Todisteellinen Sijaistiedoksianto 02/

38 OIKEUSTURVA JA MUUTOKSENHAKU Oikeusvaltion peruskäsitteitä Hallintolainkäyttölaki (585/1996) Hallintolainkäyttö yleisissä hallintotuomioistuimissa Laki on toissijainen Hallintolaki 7a luku Kuntalaki Valituskelpoinen päätös Toimenpide jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. 02/

39 Valittaja Päätöksen kohde tai se jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa Viranomaisella jos valvottavana julkinen etu tai niin erikseen säädetty. Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saa valittaa vain oikaisuvaatimuksen tekijä, ellei päätös ole muuttunut 02/

40 MUUTOKSENHAKU PERUSOPETUKSESSA LAINMUUTOKSET

41 Muutoksenhakukielto Hallintovalitus KHO HO Oikaisuvaa -timus Kunnallisvalitus KHO HO Oikaisuvaatimus Hallintolaki Hallintolain -käyttölaki Päätös Kuntalaki 02/

42 MUUTOSTEN YLEISET PERUSTEET Hallinnollinen muutoksenhaku ollut helppo ja halpa tapa hakea oikeutta / tehdä kiusaa Lyhennetään prosesseja muutoksenhakukiellot ja -luvat Moni katsoo loppuun saakka Lisätään yhdenmukaisuutta kunnallisvalituksen kanssa Valituskielto / oikaisuvaatimus suhteellisen kattavasti valitusoikeuden rajoittaminen 02/

43 ASIAMUUTOKSIA Uskontoa ja elämänkatsomustietoa koskevat päätökset oikaisuvaatimusmenettelyn piiriin Perusopetuksen poikkeavaan aloitusajankohtaan muutoksenhakumahdollisuus Opetuksen käytännön järjestämistä koskeviin HO:n päätöksiin muutoksenhakukielto Kurinpitoa ja (taloudellista)etua tai oikeutta koskeviin HO:n päätöksiin muutoksenhakulupamenettely KHO:een 02/

44 OIKAISUVAATIMUS Hallintolaki 7a luku (toissijainen) Käsiteltävä kiireellisenä Kuka voi tehdä Asianosainen (päätöksen kohde) tai se jonka etua tai oikeutta päätös koskee Tehdään sille, joka päätöksen on tehnyt ellei muuta säädetty (opetustoimessa AVI) Oikaisuvaatimusaika 30 pv (opetustoimessa 14 pv) 02/

45 Ryhmitellään asiat johdonmukaisesti Oppilaan (taloudellista)etua tai oikeutta koskevat asiat Opetuksen järjestäminen Kurinpito 02/

46 PL 36 Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen (muista 36 :n toimenpiteistä valituskielto) -jälki-istunto -poistaminen -opetuksen evääminen -tehtävien tekeminen Perusopetuksen muutoksenhaku Lupa KHO = Korkein hallintooikeus Lupa X VALITUSKIELTO Oppilaaksi ottaminen PL 17 Erityinen tuki PL 18 Erityiset opetusjärjestelyt PL 31 Opetuksen maksuttomuus 14 pv / valitus 30 pv / valitus HO = hallintooikeus 14 pv PL 27 Perusopetuksen aloittamisen poikkeava ajankohta (MUUT.) PL 13 Uskonto ja elämänkatsomustieto (MUUT.) PL 32 Koulumatkat PL 33 Majoitus PL 34.1 Tapaturman hoito AVI = aluehallintovirasto 14 pv / oikaisuvaatimus Ulkomailla järjestettävä opetus => Helsingin 02/2016 HO ja 46 Etelä- Suomen AVI

47 ARVIOINNIN OIKAISU Perusopetuslaki 42 c, oppilaan / Lukiolaki 34 d opiskelijan arviointi Valituskielto Huoltaja, laillinen edustaja, 15 vuotta täyttänyt oppilas / opiskelija voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista Vuosiluokalle jättäminen ei koske lukiota 2 kuukautta tiedoksi saannista Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan / opiskelijan opettajat yhdessä Jos huoltaja, laillinen edustaja, 15 vuotta täyttänyt oppilas / opiskelija on tyytymätön arviointiin tai pyynnön hylkäämiseen voi pyytää arvioinnin oikaisua AVI:lta (14 päivää tiedoksisaannista) AVI voi: Muuttaa päätöstä Kumota päätöksen Hylätä oikaisuvaatimuksen Palauttaa rehtorille uudelleen käsiteltäväksi 02/

48 SUHDETOIMINNASTA KANTELUIHIN 02/

49 ERILAISET PELIKENTÄT Viranhaltija Asiakas Salassapito Yhteistyövelvoite Toimintaa ohjaavia säädöksiä Hyvän hallinnon vaatimus Velvollisuus ottaa kantaa Asiallinen kielenkäyttö Viranomaisen tapa toimia Lehdistön tarkkailussa Ei salassapitoa Ei rankaista yhteistyön tekemättömyydestä Ei säädöksiä Ei laatumääräyksiä Ei velvollisuutta ottaa kantaa Voi puhua suunsa puhtaaksi Oma tapa toimia Julkisuudella kiristäminen 02/

50 ULKOPUOLISTEN ODOTUKSET KOULULLE JA OPETTAJALLE Opettaja on erehtymätön Opettajan on tiedettävä se, mitä ei voi tietää Opettajan on estettävä se, mistä hän ei tiedä Opettaja ei saa jättää syyllisiä rankaisematta eikä rankaista syyttömiä Opettaja on samanaikaisesti ammattinsa asiantuntija, oikeuskansleri, rikostutkija, syyttäjä, tuomari, ja rangaistuksen toteuttaja, psykologi sekä lääkäri Opettajan(kin) toiminnan arviointia leimaa jälkiviisaus 02/

51 NÄISTÄ KANNELLAAN / VALITETAAN Opettaja / koulu ylittänyt toimivaltansa Tiedonkulussa / tiedottamisessa ollut puutteita Oppilaitoksen toimintatavat ristiriidassa asiakkaan oikeuksien kanssa (yllättävän usein perusoikeuksien) Opettajan käyttäytyminen on ollut epäammattimaista tai asiatonta Reagoitu väärin tai oltu reagoimatta Fyysinen koskemattomuus Salassapito 02/

52 TILANNE VAATII TOIMENPITEITÄ RATKAISU / PÄÄTÖS Faktat ja kuinka asia koetaan -Säännökset -Faktat -Tarpeet Kantelu / Valitus ULKOPUOLINEN RATKAISIJA OHJAUSJÄRJES- TELMÄ 02/

53 KANTELUUN JA HAASTEESEEN VASTAAMINEN Prosessit käräjäoikeutta lukuun ottamatta yleensä puhtaasti kirjallisia Suulliseen todisteluun harvoin mahdollisuus Vastineeseen kirjattu muuttuu faktaksi Asiallinen kirjoittaminen Älä ole ylimielinen, ivallinen tai vähättele Vastaa kaikkiin väitteisiin, todista omat väitteet MIETI mihin haluat vedota ja mitä kantelija niistä johtaa Hanki asiantuntijan apua ajoissa - muista ammattiliitto ja esimies Varaa mahdollisuus tutustua vastineeseen 02/

54 OIKEUDELLISEN TILANTEEN SELVITTELY Mitä on tapahtunut välittömät osalliset Asian selvittäminen välittömät toimenpiteet todistajat, todisteet kuuleminen (huoltaja) Näytön kokoaminen aikaisempi historia ohjausjärjestelmä 02/

55 HANKALIIN TILANTEISIIN MENEMINEN Jos mahdollista, älä mene yksin Huomioi myös fyysinen turvallisuus Jos et tunne asiakasta tai tunnet ja osaat epäillä Sanotun ja tehdyn todistaminen Oppilaat silminnäkijöinä tai todistajina hyvässä ja pahassa Oppilaiden näkemysten kirjaaminen ennen kun ovat puhuneet tapahtuneesta yhdessä tai kotona Varo äänittävää asiakasta 02/

56 KOULUN ASEMA TILANTEEN OLLESSA PÄÄLLÄ Toimittava heti ja toimittava oikein Jollei toimi syytetään virkavirheestä (virkavelvollisuuksien laiminlyönti) Jos toimii väärin, syytetään virkavirheestä Tekee niin tai näin, usein se jälkikäteen arvioiden on väärä valinta VALINNAN PERUSTELU! PEDAGOGISET PERUSTELUT? 02/

57 YKSILÖN VAPAUTEEN PUUTTUMINEN Perussääntö Yksilön oikeuksia rajoitetaan vain niiltä osin ja siinä määrin kuin se on kussakin tilanteessa tarpeen Perusoikeudet (perustuslaki) Kokoontuminen, ilmaisuvapaus, uskonto, politiikka, syrjintäkiellot, yhdenvertaisuus, hyvä hallinto, jne. Rajoitukset perustuvat aina lakiin tai sen nojalla annettuun asetukseen Käytännössä oikeutta rajoittaa yksittäisessä tilanteessa yksilön toimintavapautta voi kuitenkin olla vaikeaa mieltää lakiin perustuvaksi Turvallinen opiskeluympäristö -> järjestyssääntö -> turvallisuusperuste -> yksittäinen kielto (joka ei esim. voisi yhteiskunnassa yleisesti olla mahdollinen) 02/

58 TOIMIVALLAT / OPPILAITOKSEN OSUUS Oppilaitos hoitaa opetuksen niillä eväillä, kun opetusta koskevat lait sallivat Lain tavoitteet, opetussuunnitelman perusteet, opetussuunnitelmat, opetuksen toteutus Oppilaiden oikeudet ja velvollisuudet ja vastaavasti kurinpitotoimet rajatut keinot Oppilaitokselle on säädetty kurinpitotoimivalta Poliisi hoitaa rikokset myös tutkinnan Terveydenhoito hoitaa lääkinnän Muutoksenhausta on säädetty erikseen 02/

59 KURINPIDON JA TURVALLISUUDEN SUHDE 02/

60 OJENTAMINEN KURINPITO => KÄSITTEISTÄ Ojentamista ( järjestyksenpitoa, kasvattamista laissa kurinpitoa ) Kasvatuskeskustelu Jälki-istunto Uusi säännös jälki-istunnon toteuttamisesta Laiminlyötyjen tehtävien tekeminen - valvonta Kurinpitorangaistus Kirjallinen varoitus Määräaikainen erottaminen Turvaamistoimenpide Poistaminen jäljellä olevan tunnin ajaksi Häirintä (turvallisuus) Evätään oikeus osallistua opetukseen enintään loppupäivän ajaksi Turvallisuus tai kohtuuton häirintä 02/

61 KOULUN / OPETTAJAN TYÖKALUT HUOLTAJAA KOHTAAN Ei ole säädetty perusopetuslaissa Vaikuttaminen keskustelulla? VAI Lastensuojeluilmoitus, rikosilmoitus, lähestymiskielto tarkoitussidonnaisuus 02/

62 Kurin- ja järjestyksenpito on paljon muutakin kuin sen pohtimista mitä saa ottaa pois, ja kuinka kovia keinoja saa käyttää. Kyse on usein yksittäisen ongelman ratkaisemisesta A) Ratkaisemisen tarpeellisuus Henki ja terveys Turvallisuus Häirintä Kasvatus / käyttäytyminen B) Seuraukset - Mihin asemaan opettaja itsensä asettaa kun käskyäni ei noudateta 02/

63 KUINKA SYNTYY VELVOLLISUUS PUUTTUA? Huomasitko ojentamisen ja kurinpidon tarpeen? Jos käänsit selkäsi, huomasiko joku muu sen? Jos et huomannut, olisiko(han) sinun pitänyt huomata? 02/

64 MITEN MÄÄRITTELET HÄIRINNÄN? Keneen kohdistuu Yksittäisiin oppilaisiin, ryhmään opettajaan Häirinnän kynnys Yksiselitteinen Tasa-arvoinen Millä tavoin häiritään 02/

65 KASVATUSKESKUSTELU Ensisijaisuus jälki-istuntoon nähden (voidaan ) Häiritsevä ja epäasiallinen käyttäytyminen yksilöidään Selvitetään syyt ja seuraukset ja keinot sen ehkäisemiseksi. Varhaista puuttumista, kasvatuksellinen keino Järjestämisestä säädetty Pian - myös kouluajan ulkopuolella - 2 tuntia /osissa Toimivalta rehtorilla ja opettajalla Osallisena voi olla huoltaja, opettajat, oppilashuollon henkilöstö (ainakin luvalla jälkeen) Kirjaaminen, ja ilmoitus huoltajalle. Huoltajan osallistuminen harkittava (syiden selvittäminen ja keinojen löytäminen) Onko ulkoistamisessa järkeä - KAKE -lomakkeet ja -opettajat? Suhde puhutteluun ja muuhun puuttumiseen? 02/

66 JÄLKIEN SIIVOAMINEN Siivoamista ja järjestämistä Perusopetuksessa - kasvatuksellinen lähtökohta Tekijän / tekijöiden henkilöllisyys tiedossa Turvallisesti, valvotusti, 2 tuntia Ei saa estää opetusta, koulupäivän jälkeen tekemisestä ilmoitettava huoltajalle. Vaikutus rangaistukseen (kurinpitoon) ja vahingonkorvauksen määrään 02/

67 KURINPITO JA RANGAISTUKSET Vain laissa säädetyt Muiden toimien ymmärtäminen kurinpidoksi Kollektiivirangaistukset, ruumiilliset rangaistukset, häpeärangaistukset (tahtomattaan, ajattelemattomuutta) Suhteellisuus, tasapuolisuus Oikea menettelyt Selvittäminen, kuuleminen, tiedottaminen Salassapito 02/

68 OIKEUS TURVALLISEEN OPISKELUYMPÄRISTÖÖN Kielletyt esineet ja aineet Hallussapito laissa kielletty Alkoholi, tupakka teräaseet, ampuma-aseet, aseen osat. Räjähdysaineet ym. Omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavat Voidaan avata järjestyssäännöissä (käyttö, säilytys, laatu) Omaisuuden vahingoittamiseen soveltuvat Tuominen ja hallussapito kielletty koulupäivän aikana Ellei hallussapitoon hyväksyttävä syytä Säilytyksestä voidaan määrätä järjestyssäännöissä Ei voi ylittää lain rajoja Koulupäivä = opetuksessa ja muussa koulun järjestämässä ja valvomassa toiminnassa 02/

69 KIELLETYT ESINEET JA AINEET MUUT Lailla kielletyt Vaaraa aiheuttavat Omaisuuden vahingoittaminen Häirintä (PO) Poisottaminen Tarkastaminen (turvallisuuden vaarantuminen) Oikeus käyttää voimaa Vastustaa Vastustaa Asia hoidettu ja kunnossa 02/

70 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 02/

71 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT OSAKSI KOULUN JOKAPÄIVÄISTÄ TOIMINTAA Määrittelee asiallisen käyttäytymisen Luonteva osa ja rooli toiminnassa Yhdessä laatiminen Tarkoituksen ymmärtäminen Hyväksyntä Sääntöjen oikeudenmukaisuus ja laillisuus Juridinen merkitys Kaikkien tiedossa Ei sidota omia käsiä liikaa valvonnan mahdottomuus 02/

72 ONGELMAKOHTIA Älylaitteet ja kiusaaminen Pukeutuminen Käyttäytyminen Omat tavarat koulussa Yleensäkin perusoikeuksien merkitys Oikeuksien rajoittaminen lailla 02/

73 MALLIPOHJASSA HUOMIOITAVAKSI TARKOITETTU Suora verkkolähetys ja muu vastaava lähettäminen oppitunnilla ilman muiden osallistujien ja opettajan lupaa on kielletty. Eduskunnan oikeuskansleri on päätöksessään Dnro OKV/1425/1/2014 ottanut kannan, joka mahdollistaa koko koulupäivää koskevan matkapuhelimien käyttökiellon oppilaan oikeuden asianmukaiseen opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön niin vaatiessa. Esityksessä kieltoa ei ulotettaisi välituntiin. Lausunnonantajat ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. Mallipohjassa suosituksia mm. Suositus voi koskea esimerkiksi, ettei kouluun tuotaisi arvoesineitä, makeisia ja energiajuomia. Ajallinen ja alueellinen ulottuvuus 02/

74 Mm. OAJ esittää mallipohjaa täydennettäväksi seuraavilla kirjauksilla: Järjestyssäännöt pidetään kaikkien nähtävillä ja saatavilla. Kouluun on pukeuduttava asiallisesti vaatteisiin, jotka eivät loukkaa toisten mielipiteitä, uskontoa tai hyviä tapoja. Yleisen viihtyvyyden johdosta koulupäivän aikana ulkovaatteita eikä - päähineitä pidetä päällä sisätiloissa. Koulu ei vastaa naulakoissa säilytettävistä vaatteista eikä niille ole valvontaa. Koululle ilmoitetuista oppilaiden koulualueen ulkopuolella aiheuttamista häiriöistä ilmoitetaan aina kotiin vanhemmille sekä tarpeen mukaan myös poliisille. Vaikka opetus on julkista, opetuksen järjestäjällä on oikeus lukita koulujen sekä luokkahuoneiden ovet, kunhan on sovittu kuinka ilmoitetaan, jos halutaan päästä sisälle. Koulualueella on/ei ole kameravalvontaa. Lisäksi OAJ pitää tarpeellisena täsmentää rinnastuuko mopoauto mopoon. 02/

75 Lisäksi OAJ ehdottaa esimerkkiluettelon muotoilemista täsmällisemmin mallijärjestyssäännön muotoon, jolloin jokaisen koulun ei tarvitse miettiä samoja lauseita erikseen Huomioitava huomioitava täysi-ikäisen opiskelijan oikeus päättää itse omista asioistaan sekä lainsäädännöissä olevat erot muun muassa opetusta häiritsevän esineen osalta. 02/