Otsikko. Otsikko. Koodiperusteisen laadullisen tutkimuksen kritiikkiä Pertti Töttö: Teoria ei kehity aineistoa seulomalla, se pitää keksiä

Transkriptio

1 Laadullisen tutkimuksen tapoja 8. huhtikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Koodiperusteisen laadullisen tutkimuksen kritiikkiä Pertti Töttö: Teoria ei kehity aineistoa seulomalla, se pitää keksiä Teorian syntytavalla ei ole mitään tekemistä sen pätevyyden kanssa aineistoja on aina olemassa enemmän kuin teorioita. (4, 42) 8. huhtikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 2

2 Töttö: Teoria, joka on saatu omasta päästä, parturilta, naprapaatilta, henkiparantajalta, selvänäkijältä tai Mattiesko Hytöseltä, on pätevä, jos sen sellaiseksi pystyy osoittamaan. Kaikki keinot keksimisen vaihesssa ovat sallittuja eikä yksikään takaa toista parempaa lopputulosta (henkilökohtaisesti pidän onni suosii rohkeaa asennetta parempana kuin toppuuttelevaa hiljaa mäessä -neuvoa). Sääntöjen noudattaminen alkaa vasta kun teoriaa koetellaan aineiston avulla. Silloin astuvat kuvaan tiukat validiteettia, reliabiliteettia, yleistettävyyttä jne. koskevat normit. (4, 43) eli tiukasti noudatettu Grounded Theory -malli johtaa ongelmiin. 8. huhtikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 3 Muita lähestymistapoja Kulttuurien tutkimus etnografia Elämänkertatutkimus 8. huhtikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 4

3 Kulttuurin tutkimus On erilaisia kulttuurisia todellisuuksia, jotka ovat jäsentyneet kunkin kulttuurin omien rajojen sisällä muodoiksi, merkityksiksi ja periaatteiksi, jotka ovat ymmärrettäviä jokaiselle natiiville, kulttuurin jäsenelle. Kun tutkija kuvaa natiivien omilla käsitteillä tätä kulttuuria, on kyse emisistisestä strategiasta. Jos hän taas pysyttelee kulttuurin ulkopuolella nähdäkseen sen tapahtumat ja käsitteet suhteessa toisten kulttuureihin, on kyse etisistisestä strategiasta. Emic-Etic erottelu on Kenneth Piken luoma (1954) Emic tutkimus on nk etnotiedettä, Etic kulttuurien välistä vertailua (cross-cultural, monikulttuurisuus tutkimus). (2, 21-23) 8. huhtikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 5 Etnografisen tutkimuksen etiikka vakoilun ongelma epäilty ja todellinen tutkimuskohteen hyväksikäyttö: tutkija kerää tietoa, mitä tutkimukseen osallistuvat saavat. Piittaamattomuus tutkittavien elämästä ja kohtalosta on (tietty) eettinen ongelma. Neutraali tarkkailija vai kantaaottava osallistuja? Kumpi on teistä parempi vaihtoehto. 8. huhtikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 6

4 Mitä tutkijan tulee kertoa tutkimuksensa tarkoituksesta? On kerrottava rehellisesti mitä aikoo tutkia, mutta tehtävä se tavalla joka ei vaikuta olennaisesti tutkimksen tuloksiin. (Yleisyys/erityisyys) Lupaukset tutkimukseen osallistuville. Myönnytykset ja lupaukset on ehdottomasti pidettävä. Ei saa luvata sellaista mitä ei voi pitää. Martti Grönfors kertoo että häneltä vaadiittin että hän ei julkaise tuloksiaan. Sitä ei voi luvata. Pidättäytyminen vahingollisista kannanotoista ja puolueellisuudesta on tärkeää. (Ihannekuva murtuu). Rosalie Wax kertoo, miten hän japanilaisia sotavankeja tutkiessaan joutui aluksi mukaan tutkittaviensa kiistoihin. 8. huhtikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 7 Elämänhistoriallinen tutkimustapa Perusajatus on, että jokainen yksilö on kulttuurinsa heijaste. Jokainen ihminen on ainutkertainen ja kaikilla on elämänkerta. Silti elämänhistorioissa on myös paljon yhteistä: yksilön erilaiset siirtymät (syntymä, koulun, seurustelun, ansiotyön aloittaminen) kriisit (esim vanhempien, puolison, lasten sairastumiset tai kuolemat) konfliktit (perintöriidat, erot) illustroivat tapaukset (elämänhistorian myöhempiä vaiheita ennustavat tapaukset jne) (1, 51-52). 8. huhtikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 8

5 Faktaa vai fiktiota? Elämänkerta on kronologinen kertomus yksilön elämän tärkeimmistä asioista. Haastattelun tuloksena voi syntyä elämäntarina eli autobiografia (tai life story), joka on hyvin persoonallinen dokumentti ihmisen kokemuksesta. Se on fiktio, kertojansa luomus. Keräämisen tuloksena voi syntyä myös suullista historiaa, jolla päästään kirjoitetun historian taakse. J-P Roos, Anni Vilkko ja Gustav Molander ovat käyttäneet elämänkerrallista metodia laadullisen aineiston keräämisessä. Meillä Marjut Stenholmin gradu nojautui elämäntarinoiden käyttöön. 8. huhtikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 9 Molander on gerontologian ja thanatologian tutkija. Yli 80-vuotiaiden terveiden ja syöpään sairastuneiden kuolevien haastatteluihin perustuva väitöskirja on taidokkaasti tehty laadullinen tutkimus. Sovellettu Grounded Theory on tekijän hallinnassa. Tutkimus on vaikuttavaa luettavaa, ja välittää runsaasti tietoa myös muista vanhuuteen ja kuolemiseen suuntaavista lääke- ja yhteiskuntatieteellisistä tutkimuksista. Molander on saanut kunniamaininnan vuonna 2000 Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tarkastetusta väitöskirjatyöstä. 8. huhtikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 10

6 Laadullisen aineiston analysointia kotikonstein HTML editorit Tekstinkäsittelyohjelman master document ja indeksointitoiminnat Tietokantaohjelmat UNIXin työkaluohjelmat (joista monet ovat saatavilla myös Mtuotteille) 8. huhtikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 11 Viitteet [1] Suojanen, Päivikki (1982) Elämänhistoriallinen tutkimustapa. Suojanen & Saressalo (3), sivut [2] Suojanen, Päivikki (1982) Tutkimusstrategia ja tutkijan ideologia. Suojanen & Saressalo (3), sivut [3] Suojanen, Päivikki & Saressalo, Lassi, (toim.) (1982) Kulttuurin kenttätutkimus. Kansanperinteen laitoksen julkaisu no 9. Tampere: Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos. [4] Töttö, Pertti (2000) Pirullisen positivismin paluu. Laadullisen ja määrälllisen tarkastelua. Tampere: Vastapaino.