Säilytyspaikka: DIAK/Alppikadun yksikön kirjasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säilytyspaikka: DIAK/Alppikadun yksikön kirjasto"

Transkriptio

1 1 TIIVISTELMÄ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kirstinkadun yksikkö Niina Sipilä Helmikuu 2000 Harmaan sävyjä- erään alkoholistimiehen tarina 43 s. 3 liitettä Päättötyössäni käsitellään alkoholismia ja siitä toipumista erään alkoholistimiehen elämäntarinaan peilaten. Tutkimustarkoituksena oli saada selville mitkä ovat alkoholistin elämän keskeisimpiä arkipäivän haasteita ja miten näistä haasteista selvitään sekä miten alkoholismista toipuminen on mahdollista. Tutkimuksen kohteena oli myös hengellisyyden merkitys. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla erästä alkoholistimiestä. Hänellä on yli kolmenkymmenen vuoden mittainen juomishistoria ja sitä seurannut kymmenen vuoden raittiuskausi. Haastatteluja oli yhteensä kahdeksan ja niissä käsiteltiin eri teemoja mm. lapsuutta, arkielämää ja tulevaisuutta. Kirjallisuuden avulla luotiin teoriakehys, johon haastatellun kokemuksia peilataan. Taustatietona olivat eri syyteoriat alkoholismista, eri näkemyksiä toipumisprosessista. Hengellisyyden osalta keskeisenä teoksena oli Jorma Niemelän (1999) tutkimus Usko, hoito ja toipuminen Haastatteluissa selvisi, että alkoholismi, sen syyt ja alkoholismista toipuminen ovat hyvin henkilökohtaisia kokemuksia. Jokainen kokee ja käsittelee ne eri tavoin. Myös tekijät, jotka käynnistävät toipumisprosessin ovat hyvin henkilökohtaisia. Joillakin toipuminen voi alkaa uskoontulemisella, kun taas toiset haluavat tietoisesti toipua esimerkiksi puhtaasti terveyssyistä. Alkoholismi on monisyinen ja moniulotteinen ilmiö. Se vaikuttaa alkoholistiin itseensä ja hänen lähiympäristöönsä hyvinkin haitallisesti. Usein alkoholisti ei itse tiedosta, että ongelma ei ole vain yksin hänen. Haastatellun kohdalla merkittäviä toipumista edistäviä kokemuksia olivat uskoontuleminen, ja myöhemmin AA eli Nimettömät Alkoholistit. Vertaistuki AA:n ryhmältä auttoi haastateltua pysymään raittiina ja selvittämään arkipäivän haasteet. Myös harrastuksilla ja ystävyyssuhteilla oli raittiutta edistävä vaikutus. Itse toipumisprosessi kesti haastatellun kohdalla vuosia. Tutkimuksessani keskityin vain yhteen tapaukseen ja hänen elämäntarinaansa. Tuloksia ei voi mielestäni yleistää, koska ne ovat yhden henkilön kokemuksia ja näkemyksiä aiheesta. Avainsanat: alkoholisti, alkoholismi, hengellisyys, toipuminen Säilytyspaikka: DIAK/Alppikadun yksikön kirjasto

2 2 ABSTRACT Diaconia Polytechnic Kirstinkatu Training Unit Niina Sipilä February 2000 Harmaan sävyjä erään alkoholistimiehen tarina. Shades of Grey a story of an alcoholic. 43 pages, 3 appendices I have done my final thesis about alcoholism. My main point was a guestion how a person can recover from alcoholism. Other guestions were which were the daily challenges strong enough to prevent an alcoholic from drinking and where the place for spirituality is. Only one person was interviewed. He has been drinking hard for over 30 years till ten years back. We have been discuccing together eight times and each time on a different theme. For example there have been discussions on his childhood and future and the reasons why he started to drink. In this work he is called Raimo. That was his own wish. The thesis includes a study of theories of alcoholism. What are the reasons why someone starts to drink and becomes an alcoholic? That is a very interesting guestion and also one reason why I chose alcoholism to my subject. There are over 20 theories of it. Scientists have divided them into three categories: medical-biological, psychological and sociological-environmental theories. One theory of each gatecory was chosen to give backgroud knowledge. Also theories of recovery and material on spiritual issues were studied. The interviews have revealed what a complex problem alcoholism is. Reasons for both drinking and recovering are very personal. For example recovering can take many years or a person can recover in few weeks.things that start the recovering process are personal, too. For someone it can be a touch of God, health reasons or just a necessity. For example a social worker can not force an alcoholic to recover. It is just up to him/herself! The interviews also revealed Raimo s personal interests which kept him from drinking: participating in the activities of Alcoholic Anonymous, his hobbies and friends. For me these interviews were a time of change. I have always thought that alcoholism is an alcoholic s own fault. Now I see alcoholism as a result of human, environmental and societal factors. Everything has an effect on everything. Now I also understand how hard it is to live as an alcoholic. Keywords: alcoholism, alcoholic, recovering, spirituality Deposited: Alppikatu Training Unit, library

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Tutkimustehtävä ja tutkimuksen tarkoitus Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä Tutkimusprosessi 5 3. VIISASTEN JUOMA Alkoholin liikakäyttö ja sen vaikutukset Suomalaiset juomatavat 8 4. MITÄ RIIPPUVUUS ON? Addiktinen käyttäytyminen Mitä tapahtuu, kun ihminen jää koukkuun? ALKOHOLIN LIIKAKÄYTTÖ Alkoholinkäytön tasot Alkoholin kohtuukäyttö Alkoholin suurkulutus Alkoholiriippuvuus Alkoholin liikakäytön tunnistaminen Kuka on alkoholisti? Alkoholismin syyteorioita Psykiatrinen malli Sosiaalinen malli Oppimismalli Geneettinen teoria Liikakäytön syyt haastatellun omalla kohdalla ALKOHOLISMISTA TOIPUMINEN Toipumisprosessi Miten lopettaminen tapahtui? Hengellisyyden merkitys toipumisessa Kääntymyksen tyypit 30

4 7. ALKOHOLISMIN HOITO A-klinikka Myllyhoito Nimettömät Alkoholistit Sinclair-menetelmä Kristillinen päihdehuolto POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET

5 3 1. JOHDANTO ALKOHOLI - YSTÄVÄ VAI VIHOLLINEN? Jotkut menee sekaisin rock and roll musiikista, jotkut menee sekaisin alkoholista ja mä meen sekaisin... (J. Karjainen) Tosiasia on, että me kaikki menemme sekaisin jostakin asiasta tai aineesta, ainakin silloin tällöin. Mutta se ei ole haitallista niin kauan kuin emme tule siitä riippuvaiseksi. Itse kiinnostuin päätämme sekoittavasta aineesta nimeltä alkoholi. Halusin tietoa siitä, miksi ihminen voi tulla riippuvaiseksi tästä nautintoaineesta ja miten siitä voi muodostua ongelma. Kiinnostavinta on kuitenkin se, miten tästä kiehtovasta aineesta pääsee eroon sen muodostuttua elämää hallitsevaksi tekijäksi. Se onkin tutkimukseni keskeinen kysymys. Pohdin myös hengellisyyden merkitystä toipumisprosessissa. Alkoholismi määritellään yleisesti riippuvuuden tilaksi, joka on elämää haittaava tekijä, sekä juovalle henkilölle itselleen, että hänen läheisilleen. Alkoholismiin liittyy olennaisesti sosiaalinen riippuvuus, fyysinen riippuvuus sekä psyykkinen riippuvuus aineesta. Kiinnostuin alkoholista, alkoholismista ja niistä seuraavista ongelmista koska olen nähnyt kuinka alkoholi ottaa yliotteen ihmisestä ja vähitellen vie tämän mukanaan. Alkoholi tuntuu suomalaisessa yhteiskunnassa olevan kuin joku näkymätön voima, jota ihmiset eivät voi vastustaa. Siitä ovat kiinnostuneet niin nuoret, keski-ikäiset kuin vanhatkin. Mikä on syynä siihen, että jotkut voivat olla alkoholin kanssa ystäviä, kun taas toisille siitä tulee elinikäinen vihollinen? Lähestyin aihetta kirjallisuuskatsauksen pohjalta ja käsittelin toipumisproblematiikkaa erään alkoholistin elämäntarinan kautta. Tutkimuksessani käyn keskustelua vuorovaikutuksessa teorioiden ja tämän henkilön elämäntapahtumien ja kokemuksien

6 4 kanssa. Hänen tuntemuksiaan esittelen tekstissä sana sanalta, hänen sanoinsa. Tekstissä sisennetyt lainaukset ovat hänen esittämiään ajatuksia. Alkoholismin syyteoriat olivat keskeisessä osassa tutkimuksessani. Lähteenä käytin mm. Ronald Wimanin (1986) tutkimuksessaan Alkoholismi elämänkaaren osana esittelemiä teorioita. Toipumisprosessin tutkimisessa nojauduin hengellisyyden osalta Jorma Niemelän (1999) teorioihin, joita hän esittelee teoksessaan Usko, hoito ja toipuminen. Muutoin siteerasin Annikka Taiton (1998) tutkimuksessa Kuka minä sitten olen? esille nousseita teorioita, sekä Hannu Ekholmin (1991) kirjassaan Act now and 2000 too esittelemää Gorskyn teoriaa toipumisesta. Myös riippuvuusproblematiikan esittelemisessä pohjana on Annikka Taiton teoria. Tämä tutkimus ei ole noussut työelämän tarpeista, vaan se on puhtaasti lähtöisin omasta kiinnostuksestani aihetta kohtaan. Tutkimuksesta muodostui kuitenkin haastateltavalle ns. puhdistava prosessi, jonka aikana hän kertoi saaneensa oman ajatusmaailmansa ja sisäiset tuntonsa järjestykseen. Itselleni tutkimuksen tekeminen oli henkisesti ja asenteellisesti kasvattava prosessi, jossa kävin myös omaa sisäistä taisteluani. Tutkimus on elämänkerrallinen tapaustutkimus. Sen hyötyä ei voi mielestäni mitata siinä miten se hyödyttäisi työelämää, vaan sen hyödyllisyys nousee lähinnä prosesssista, jonka haastateltava ja minä koimme. Haastattelemani henkilö tosin toivoi, että esittelisin omia näkemyksiäni ja hänen kokemuksiansa kotiseurakuntani diakoniatyöntekijöille ja sosiaalialan työntekijöille, mikäli siihen tarjoutuisi mahdollisuus. Hän halusi, että työntekijät todella saisivat tuntumaa siihen, mitä alkoholistin mielessä liikkuu. etteivät he vain kuvittelisi tietävänsä.

7 5 Kuka voivottaa, kuka vaikertaa? Kuka rettelöi, kuka haastaa riitaa? Kuka hankkii kolhuja syyttä suotta? Kuka katsoo harottavin silmin? Se, joka viipyy viinin ääressä, se joka etsii maustejuomaa. Älä katsele viinin hehkuvaa punaa, älä katso sen välkettä maljassa. Helposti se valahtaa kurkusta alas, mutta perästä päin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaillaan kuin kyy. Silmäsi näkevät outoja, puheesi ovat hullun houreita. Olet kuin aalloilla keskellä merta, kuin maston nenässä mainingeilla. `Minut piestiin, mutta en tuntenut mitään, minut hakattiin, mutta en tiennyt mitään. Milloin pääni selviää? Pitäisi päästä hakemaan lisää. Edellä oleva kirjoitus on laadittu noin 1000 ekr. Lainaus on Raamatusta, Sananlaskut 23: (Kojo 1998, 27-28)

8 6 2. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Tutkimustehtävä ja tutkimuksen tarkoitus Alkuidea päättötyötutkimukseeni syntyi keskustellessani alkoholismista erään ystäväni kanssa. Hän antoi minulle idean miten voisin aihetta lähestyä. Idea tuntui heti alusta asti hyvältä. Lähdin työstämään ideaa ajatuksen tasolla ja pohdin aiheen rajausta. Vähitellen syntyi tutkimusidea ja lähtöajatuksenani oli saada tietoa siitä, miten päihdeongelmainen henkilö itse kokee tilanteensa ja miten alkoholiongelmasta voi selvitä. Tarkoituksenani on tässä tutkimuksessa eritellä ja kuvata haastetullun omakohtaisia selviytymiskeinoja ja kokemuksia sekä saada tietoa siitä miten haastateltava kokee asemansa yhteiskunnassa ja minkälaisia ovat hänen arkipäivän haasteensa sekä kuinka hän selviää arjestaan. Tutkimukseni ei ole noussut työelämästä, vaan sitä voisi kutsua elämänkerralliseksi tapaustutkimukseksi. 2.2 Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä Päättötyöni noudattaa tapaustutkimuksen linjoja. Esimerkiksi voidaan ottaa Hirsjärven & Remeksen & Sajavaaran määritelmät tapaustutkimuksesta. He. näkevät, että siihen lukeutuu yksityiskohtaista, intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa suhteessa olevia tapauksia. Tapausta tutkitaan suhteessa ympäristöönsä. Aineistonkeruumenetelminä he mainitsevat mm. havainnoinnin, haastattelun ja dokumenttien tutkimisen. Näitä menetelmiä käytin myös työstäessäni omaa päättötyötäni. (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 1997, 130) Päättötyöni pääosuus koostuu erään miespuolisen alkoholistin haastattelusta. Haastattelemallani henkilöllä on lähes 30 vuoden mittainen juomishistoria ja sitä seurannut 10 vuoden mittainen raittiuskausi. Henkilön valitsin tutkimukseeni haastateltavaksi hänen pitkän juomishistoriansa tuntien ja luottaen hänen kykyynsä pohdiskella alkoholismiin liittyviä tekijöitä juuri hänen kohdallaan.

9 7 Ennen haastatteluihin ryhtymistä tutustuin kirjallisuuden avulla alustavasti siihen, mitä alkoholismi on ja mistä se johtuu. Perustietojen pohjalta laadin haastattelukysymykset. Kysymysten laadinnassa käytin apuna Mirja E. Solomonin tutkimusta Olin särkynyt sisältä ja hänen siinä käyttämäänsä kysymysten asettelua. (liite 1) Haastatteluja lähdin tekemään tammikuussa Haastattelukertoja kertyi yhteensä yhdeksän ja kestoltaan ne olivat noin kaksi tuntia kerrallaan. Nauhoitin keskusteluistamme seitsemän. Keskustelumme etenivät aihepiireittäin. Aiheita olivat lapsuus ja nuoruus, juomishistoria, perhe-elämä ja ihmissuhteet, vapaa-aika, työelämä, toimeentulo, raha, suhde omaan itseen, seurakunnan merkitys sekä nykyhetki ja tulevaisuus. Keskustelimme alkoholiongelmasta liikkuen suuremmasta kokonaisuudesta vähitellen häneen itseensä. Viimeinen haastattelu tapahtui heinäkuussa Haastattelujen jälkeen purin nauhat kirjoitettuun muotoon ja nostin esiin tutkimukseni kannalta tärkeimmät ja keskeisimmät kohdat. Kirjallisuuden avulla perehdyin tarkemmin alkoholismin syyteorioihin ja toipumisprosessiin. Kirjallisuuteen perehtymisen ja materiaalin rajaamisen jälkeen ryhdyin kirjoittamaan. Päättötyössäni ei ole varsinaista hypoteesia. Ennakko-oletuksena pidin sitä, että saisin haastateltavalta omakohtaista informaatiota alkoholistin maailmasta, arkipäivästä ja selviytymisestä. Ja niistä mahdollisesti nousevia hyödyllisiä näkökulmia sosiaalialan työntekijöille. Haastateltavani esitti myös toivomuksensa siitä, että esittelisin esille nousevia kysymyksiä alan työntekijöille. 2.3 Tutkimusprosessi Hirsjärven ja Hurmeen mukaan tutkimuksen suunnittelu on tapahtuma, joka muovautuu tutkimuksen edetessä. Alkuvaiheessa hahmotellaan tutkimuksen päälinjat ja keskeiset ratkaisut. Ajallisesti suunnittelutoiminta jaetaan kolmeen osaan; yleisluontoiseen suunnitteluun, tavoitteiden ja ongelmien hahmotteluun ja ongelmien ratkaisuun tarvittavan tiedonhankinnan suunnitteluun, toiseksi varsinaisen haastattelutilanteen

10 8 toteutuksen ja kulun suunnitteluun ja kolmanneksi haastattelun jälkeisen toiminnan suunnitteluun. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 40) Oma päättötyöni eteni Hirsjärven ja Hurmeen esittämän kaavan mukaisesti. Aluksi määrittelin hyvinkin laajalti päälinjat, joihin halusin lähemmin perehtyä. Varsinainen aiheen rajaus tapahtui kuitenkin vasta prosessin aikana vähitellen tutustuessani kirjallisuuteen ja erilaisiin järjestöjen julkaisemiin materiaaliin alkoholismista. Itse haastattelutilanne oli tarkkaan suunniteltu ja keskustelut rajattu aihepiireittäin. Haastattelujen jälkeiselle toiminnalle tein selkeän aikataulun. Jätin siihen myös joustonvaraa, koska kaikkea ei voi ennakoida. Omalta osaltani Hirsjärven ja Hurmeen luonnehdinta tutkimusprosessin suunnittelusta oli siis paikkansa pitävä. Uusista ideoista päättötyöprosessin aikana seurasi se, että työni oli jatkuvasti eräänlaisessa käymistilassa. Löysin aiheesta paljon uusia ja toinen toistaan mielenkiintoisempia näkökulmia, jotka ajoittain veivät minut mennessään. Aiheen rajaaminen tuntuikin hankalalta. Alasuutari kirjoittaa, että yllättävät havainnot saattavat vangita tutkijan mielenkiinnon (Hirsjärvi ym. 1997, 119). Pidin kuitenkin tärkeänä sitä, että mielenkiinto aihetta kohtaan säilyy. Hirsjärvi ym. ovat myös sitä mieltä, että tutkimustyö on kiinnostavaa mikäli se liittyy tutkijan jokapäiväiseen elämään ja ajatteluun. Arkitietoa voidaan pitää myös merkittävienkin ideoiden lähteenä (Hirsjärvi ym. 1997, 67). Suunnittelemani aikataulu ei pitänyt paikkaansa. Haastattelujen purkaminen kirjalliseen muotoon vei oletettamaani paljon enemmän aikaa. Tästä seurasi se, että kirjallisuuteen perehtymiselle ja kirjoittamiselle jäi vähemmän aikaa kuin olin suunnitellut. En saanut käsiteltyä kaikkea sitä materiaalia mitä olisin halunnut. Hyvänä puolena tässä kaikessa oli kuitenkin se, että aiheen rajaaminen helpottui. Ajan puute pakotti karsimaan pois liian materiaalin. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen prosessiin, jonka kävin läpi.

11 9 3. VIISASTEN JUOMA 3.1 Alkoholinkäyttö ja sen vaikutukset Alkoholi on orgaaninen yhdiste. Kaikki juomamme alkoholi sisältää etyylialkoholia eli etanolia. Etanoli koostuu maailman yksinkertaisimmista perusaineista kuin hiilestä, vedestä ja hapesta. Määritelmän mukaan alkoholi väkevänä liuoksena tuhoaa eläviä soluja sitomalla niistä veden ja saostamalla valkuaisaineet. Me emme sano nauttivamme etanolia. Viina sanakin on useasti julistettu pannaan. Sanaan alkoholi taas palvelee hyvin virallista kielenkäyttöä. Me pakenemme kuitenkin totuutta kauniiden nimien taakse kuten Finlandia, Lapin Kulta tai Liebfraumilch. Etanolin myrkyllisyyttä ei kuitenkaan poista mikään sadunomainen nimi, ei pullon väri tai taiteellinen etiketti. (Kojo 1998, 29.) Päihteet vaikuttavat ihmisen psyykkisiin ja fyysisiin toimintoihin ja tajunnan tasoon. Vaikutukset ovat osaltaan yksilöllisiä. Käyttöön liittyy käyttäytymisen muutoksia, jotka vaikuttavat monin tavoin käyttäjän elämään. Olosuhteilla ja tunnelmalla on myös vaikutusta päihtymystilaan. (Havio & Mattila & Sinnemäki & Syysmeri 1995, 83) Alkoholi muuttaa aivosolujen rakennetta ja niiden toiminta häiriintyy. Valppautta, huomiokykyä ja päätöksentekoa vaativista tehtävistä suoriutuminen vaikeutuu ja vastaavasti onnettomuus- ja tapaturmariski lisääntyy. Veren alkoholipitoisuuden lisääntyessä pikkuaivot reagoivat ja tämä johtaa liikkeiden koordinaation ja tasapainon vaikeutumiseen. Seuraavaksi elimistössä lamaantuvat hengitystä ja verenpainetta säätelevät keskukset. Alkoholi poistuu elimistöstä pääosin maksassa palamalla. Normaalipainoisilla ihmisillä alkoholi poistuu elimistöstä noin kahdeksan gramman tuntivauhtia. Palamista ei voi nopeuttaa millään poppakonsteilla kuten esimerkiksi saunomisella tai kahvinjuonnilla.(juntunen 1991, 5-6) Jatkuvan ja pitkäaikaisen käytön vaikutuksia ovat vakavat terveysongelmat ja sosiaaliset ongelmat. Terveydellisiä vaikutuksia runsaasta alkoholin käytöstä on aina. Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa mm. vaurioita aivoissa, maksasairauksia ja jopa syöpää. (Liite 2)

12 10 Alkoholi vaikuttaa välillisesti ja välittömästi. Välittömiksi haitoiksi voidaan sanoa alkoholin nauttimisen mukanaan tuomat terveysriskit ja humalan seurauksena kasvanut riski joutua sanaharkkaan, onnettomuuteen tai tapaturman uhriksi. Välillisiksi haitoiksi voitaneen katsoa mm. alkoholin liikakäytöstä valtiolle ja henkilöille itselleen aiheutuvat terveydenhoitokustannukset ja rikollisuus. Mainittakoon, että vuosittain sairaaloissa kirjataan runsaat hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus on joko pää- tai sivudiagnoosina ja vuonna 1997 poliisin selvittämissä rikoksissa syyllinen oli tekohetkellä humalassa mm. murhissa tai tapoissa 74% tapauksista (Päihdetilastollinen vuosikirja 1998). Sanotaan, että viina on viisasten juoma. Tämä tarkoittanee sitä, että alkoholia tulee käyttää viisaasti niin ettei viinasta olisi haittaa. Liiallinen käyttö lisää sairastumisen riskiä ja lyhentää elinikää. Viisaus viinan juonnissa merkitsee ensinnäkin sitä, että ainakin tietyissä tilanteissä osaa olla täysin raittiina, kuten esimerkiksi työssä, liikenteessä tai sairastaessa. Toinen viisaus on, ettei milloinkaan juo itseään humalaan ja kolmanneksi keskimääräisen päivittäisen kulutuksen on pysyttävä kohtuullisena. (Poikolainen 1998, 321) 3.2 Suomalaiset juomatavat Alkoholin kulttuurihistoria liittyy sen humalaa aiheuttavaan vaikutukseen. On helppo kuvitella kuinka kivikautinen ihminen unohti keräämänsä marjat päiväksi lämpimään. Löytäessään marjansa ne olivat aloittaneet käymisprosessin ja maistuivat oudoilta. Hän kuitenkin söi ne ja olo muuttui omituisen lennokkaaksi ja se tuntui kiehtovalta. Niinpä hän unohti marjansa toisenkin kerran. (Koistinen 1994, 20.) Suomalaisten kohdalla juomatapa on pysynyt samanlaisena niin kauan kuin siitä on luotettavia tietoja. Jo vuonna 1552 Mikael Agricola mainitsi suomalaisten jumalten luettelossaan Ukon vakat, jotka juotiin toukotöiden päättyessä luvulla K.A.Gottlund esitti nykypäiväänkin sopivia huomioita. Hän selitti, että suomalaiset halasivat viinaa juuaksensa, vaan ei nautitaksensa. Tästä johtuen suomalaisten

13 11 juomingeissa juotiin innolla ja kiivauksella ikään kuin joisivat uhalla. (Alho 1992, 41-42) Vanha perinne vuotuisten juhlien viettämisestä siirtyi vähitellen touonteon ja elonkorjuun päättymisestä jouluun ja juhannukseen, jopa talkoisiin sekä nimi- ja syntymäpäiviin. Uusien työntekijöiden tehtäväksi tuli tarjota sarviviinat ja häitäkin alettiin juhlistaa viinalla. Jopa hautajaisissa vainajalle laitettiin arkkuun viinapullo Pyhälle Pietarille tarjottavaksi. (Jääskeläinen & Voipio 1983, 29) Pakanalliset tavat viinanjuonnissa loppuivat kuitenkin 1900-luvun alkuun mennessä mm. erilaisten suurten kansanliikkeitten, raittiusliikkeen ja naisasialiikkeen nousun myötä. Mutta siitä huolimatta suomalaisessa kulttuurissa juhlajuopottelu ja sarviviinaperinne elävät sitkeästi. (Jääskeläinen ym. 1983, 30) Suomalaisten omalaatuinen juomatapa vakiintui keskeiseksi osaksi kansallisidentiteettiä, jota virallisissa ja julkisissa piireissä valitetaan ja hävetäänkin, mutta josta kansa itse on oppinut jonkin kieroutuneen logiikan kautta olemaan ylpeä: Jos sä kerran ryyppäät, niin ryyppää kunnolla. (Alho 1992, ) Me suomalaiset olemme aina halunneet juoda nopeammin, humaltua syvemmin ja päästä korkeammalle kuin muut. Amerikkalainen David Pittman on jo 1964 esittänyt neljä päätyyppiä joihin eri kulttuurit voidaan jakaa alkoholiin suhtautumisen perusteella: 1) pidättyvät kulttuurit, joissa kaikkinainen alkoholinkäyttö tuomitaan, 2) ambivalentit eli kaksijakoiset kulttuurit, joissa esiintyy rinnakkain sekä jyrkästi torjuvia, että juopumusta ihannoivia asenteita, 3) sallivat kulttuurit, joissa hyväksytään kohtuullinen alkoholinkäyttö, mutta suhtaudutaan torjuvasti juopumukseen ja 4) ylisallivat kulttuurit, joissa hyväksytään kohtuukäytön lisäksi myös riippuvuus alkoholista ja juopuneiden poikkeava käyttäytyminen. (Peltoniemi 1983, 13-14) Mielestäni jako on vieläkin osuva, vaikkakin maailma on huomattavasti muuttunut luvulta. Suomalainen juomakulttuuri kuuluu Pittmanin luokittelussa lähes kiistatta ambivalenttien kulttuurien joukkoon. Toisaalta Suomessa ihannoidaan humalaa

14 12 ja päihtymyspyrkimykset sallitaan esimerkiksi suurina juhlapäivinä. Toisaalta taas humalaisia ja etenkin alkoholisteja pidetään ns. yhteiskunnan vaivoina ja heidät koetaan yhteiskunnallisina haittatekijöinä. Suomalaisessa juomakulttuurissa vallitsee ns. kaksinaismoraali. Suomalainen kulttuurin kaksinaismoraalille tyypillistä on siis, että juominen sallitaan tietyissä tilanteissa ja toisinaan se on kiellettyä. Yhteiskunta määrittelee mikä on yleisesti soveliasta. Tämä kaksinaismoraali näkyy myös siinä, että suomenkielessä on noin tuhat humala-sanan synonyymiä (Virtanen 1982, 21). Humala ikään kuin naamioidaan erilaisten sanojen taakse Tosiasia on, että viina on suomalaisessa kulttuurissa se, mikä saa perusluonteeltaan hiljaisen ja vetäytyvän ihmisen innostumaan ja avautumaan ja joskus jopa riehaantumaan niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. 4. MITÄ RIIPPUVUUS ON? Ihminen voi kehittää riippuvuuden mihin tahansa aineeseen, asiaan tai toimintaan, jota kohtaan syntyy aluksi kiinnostus. Vähitellen henkilö omistautuu asialle yhä enemmän ja kiinnostuksesta voi muodostua vähitellen jopa pakkomielle. Ihminen ns. jää koukkuun. Riippuvuus voi kohdistua myös vähemmän haitallisiin toimintoihin, joita ei välttämättä edes havaita, mutta se voi näkyä myös hyvin vahingollisissa muodoissa, jotka herättävät lähiympäristössä voimakasta huomiota (Taitto 1998, 11). Mä en sillo koskaan aatellu olevani riippuvainen (huokaus) tai niin mä ainakin luulen. Mä vaan koin erilaisia tarvetiloja. (tauko) Piti vaan saada jotain. Joo, en mä tuntenu itteeni riippuvaiseks- noin ainakan aluks. Riippuvuuden ja addiktion käsiteittä käytetään usein rinnakkain, vaikka oikeastaan kaikki riippuvuus on addiktista. Esimerkiksi jokainen ihminen on joissain määrin riippuvainen toisista ihmisistä, mutta kyseessä ei silti ole addiktio. Taiton mukaan vain sellainen pakonomainen riippuvuus, joka tuottaa välitöntä tyydytystä mutta josta seuraa

15 13 enenevästi haittaa ihmiselle itselleen ja josta yrityksistä huolimatta on vaikea päästä eroon on addiktiota. (Taitto 1998, 11-14) Arkikielessä kuvaava vastine addiktiolle on esimerkiksi sanonta olla koukussa. Nykysuomen tietosanakirja vuodelta 1993 määrittelee addiktion riippuvuudeksi lääkkeen tai huumeen saannista, johon liittyy sekä psyykkistä että fyysistä riippuvuutta (Nykysuomen tietosanakirja 1993). Suomalainen tietosanakirja määrittelee riippuvuudeksi huumeiden ja nautintoaineiden käyttäjillä esiintyvän tilan, jossa henkilö on psyykkisesti ja fyysisesti niin tottunut aineen käyttöön, että käytettävää ainetta on jatkuvasti oltava elimistössä (Suomalainen tietosanakirja 1993) Määritelmät ovat lähellä toisiaan ja niillä tarkoitetaan samaa asiaa, riippuvuutta jostakin aineesta. Addiktio ja riippuvuus? Ne meinaa niin ku samaa? Jaa...voi se olla jos fiksut niin sanoo. -Musta kyä addiktio on sairasta ja hillitöntä haluumista, (huokaus) on niinku ihan pakko saada jotain. Riippuvuus sitten taas...se voi olla hyväkin juttu. Niin ku rakkaus- tiiät sä? (näyttää lompakostaan kahden koiransa kuvaa) Mä ainaki voin sanoo olevani näistä sillee riippuvainen, et jos näit ei olis niin oisin ihan helvetin yksinäinen. (huokauksia ja katseita valokuvaan) No joo...nyt mä taas väitän olevani riippuvainen ku just äsken sanoin etten oo. Enks sanonukki? 4.1 Addiktinen käyttäytyminen Addiktinen käyttäytyminen on usein toistuvaa, ja sen tahdonalainen säätely on lähes mahdotonta. Usein siihen liittyy aluksi mielihyvän tuntemuksia. Addiktiosta kasvaa ihmiselle puuttuvien asioiden korvike tai selviytymiskeino ongelmatilanteissa. Riippuvuuskäyttäytymiseen liittyy usein myös syyllisyyttä. Riippuvuuteen sisältyykin ristiriita. Yhtäältä se tuottaa tyydytystä, toisaalta siitä koituu haittaa niin itselle kuin usein myös muille. Niinpä riippuvuus pyritään salaamaan tai sitä ja sen kielteisiä seurauksia vähätellään. Torjumalla ikävät asiat ihminen antaa luvan jatkaa tuhoisaa intohimoaan. Mutta on kuitenkin huomattava, että on paljon alkoholisteja, jotka eivät tunne syyllisyyttä riippuvuudestaan. (Taitto 1998)

16 14 Kansainvälisissä tautiluokituksissa addiktiota ei ole määritelty yhdeksi sairaudeksi tai häiriöksi. Riippuvuuden piirteitä löytyy monesta eri tautiluokasta. Näiden kriteerien mukaan riippuvuus ilmenee vähintään kolmella seuraavista tavoista 12 kuukauden aikana: 1) sietokyvyn kasvuna, 2) käytön vähentyessä tai loppuessa vieroitustilana, 3) aiottujen käyttömäärien ja käyttöaikojen ylittymisenä, 4) jatkuvana haluna lopettaa tai epäonnistunein a lopettamisyrityksinä, 5) aineen hankintaan, käyttöön yms. omistetun ajan runsautena, 6) tärkeiden sosiaalisten ja ammatillisten suhteiden sekä virkistystoiminnan lopettamisena aineen käytön takia tai 7) käytön jatkamisena sen aiheuttamista selvistä fyysisistä ja psykologisista haitoista huolimatta. (Taitto 1998) Riippuvuus voi muodostua muihinkin kuin kemiallisiin aineisiin. Esimerkkinä mainittakoon uhkapelaaminen. Jos nyt sit lähetään miettiin mun suhretta alkoholiin, niin kyä mä myönnän, et se oli aika sairasta menoo. Aluksi se lähti opiskeluaikoina siitä, et kamujen kaa vähän pidettiin hauskaa. Mä kun oli vähän semmonen ujo, nii känni autto. Kai se sit vähitellen luiskahti käsistä, (pitkä tauko) et kouluunka en jaksanu mennä ilma kunnon aamuhuikkaa. Mä olin sillo 19 vuotta! Kaippa sitä sit vois sanoo tollaseks addiktiiviseksi menoks...en mä tiiä. 4.2 Mitä tapahtuu, kun ihminen jää koukkuun? Addiktioksi muodostuva asia tuottaa yleensä alun alkaen välitöntä mielihyvää, kuten jo aiemmin totesin. Käyttäytyminen, jota vahvistetaan välittömillä palkinnoilla, lisääntyy helposti ilman asianomaisen tietoista valintaakin (Taitto 1998, 51). Ihminen valitsee mieluummin välittömän pienemmän palkkion kuin myöhemmin luvassa olevan suuremman palkkion. Esimerkiksi alkoholisti valitsee mieluummin hyvän humalan tänään kuin krapulattoman aamun huomenna. Addiktion kannalta välineillä joilla mielihyvä saavutetaan on vain välineellistä arvoa. Riippuvuuden varsinainen kohde ei siis ole aine vaan se psyykkinen tila, jota näillä aineilla tavoitellaan ja saadaan aikaan. Eri aineet esimerkiksi lääkitsevät, korjaavat, rentouttavat tai vahvistavat käyttäjänsä persoonaa ja henkistä tilaa. Taiton mukaan riippuvuuden ydin ei ehkä olekaan siinä millaista tilaa aineilla kulloinkin tavoitellaan,

17 15 vaan siinä että addiktiivisella käyttäytymisellä päästään nopeasti toivottuun tilaan (Taitto 1998). Esimerkiksi huumeidenkäyttäjä ei olisikaan koukussa huumeisiin vaan siihen tilaan jonka hän kokee välittömästi aineen saatuaan. Se meni sen mu juaminen sit niin...et mä aluks join vaan sen takkii et oli kivaa. Olo helpottu ja silleen. Mut joskus 23 kesäsenä mä rupesin miettiin. Tosiaan ku kouluun ei voinu mennä ilman aamunaukkua. Ja jos meni niin viimisten ruakatauolla se oli pakko ottaa vaikkei ois itte miäli tehny. Mut ruumis huusi, kynä ei pysyny vapinan takii kädessä ja kaikkee hikoiluu. (huokaus) Sikko sen paukun nappas ni pian oli kaikki taas reelassa! Vähitellen ihmisillä, jotka ovat koukussa fyysistä riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin, elimistö mukautuu käytettyyn aineeseen. Olo tuntuu normaalilta vain aineen vaikutuksen alaisena. Aineen psyykkisen riippuvuuden ansaa Taiton mukaan ylläpitävät monet ansat kuten erilaiset psyykkiset tarpeet ja motiivit, heikko turhautumien sietokyky ja mm. toimintaa ja toimijan minuutta suojelevat uskomukset. Emmä päränny ollenka ilman...ku sitte tavallaan pelottiki et jos en ota niin miten, et saanks mä taas jonku tärinäkohtauksen. Päässä niin ku ajatukset oli sekasi ja tuntu et tartten siks et oon vähänkää normaali. Aika outoo. Addiktinen toiminta voi viedä valtaosan ihmisen ajasta ja useimmista riippuvuuksista seuraa terveydellisiä haittoja, ahdinkoa ja häpeääkin. Pakonomaisen riippuvuuden vaikein aste voi siten olla sekä fyysisesti, sosiaalisesti että henkisesti tuskallinen. Taiton mukaan riippuvuuksilla on myös voimakas taipumus uusiutua. Riskitilanteiksi voivat muodostua tietyt mielentilat tai halu kokeilla onnistuisiko hallinta tällä kertaa. Sen lisäksi, että riippuvuus saattaa uusiutua, se usein korvautuu toisella. Samaa asia ajetaan toisella toiminnolla eli kierre jatkuu uudessa muodossa. (Taitto 1998)

18 16 5. ALKOHOLIN LIIKAKÄYTTÖ Eri ihmisten välillä alkoholin käyttötapa vaihtelee huomattavasti. Eroja on eri sukupuolten, eri-ikäisten henkilöiden ja eri seuduilla asuvien välillä. Esimerkiksi Uudellamaalla asukkaat juovat lähes 11 litraa puhdasta alkoholia vuodessa henkeä kohti. Vastaava luku Vaasan läänissä on neljä litraa (Havio ym. 1995, 110). Myös asenteemme päihteiden käyttöä kohtaan ovat hyvin erilaisia. Asenteisiimme vaikuttavat mm. erilaiset ryhmät joihin kuulumme ja yhteisö, jossa elämme. Myös mainonnalla on voimakas vaikutus asenteisiimme. Kyl mä sen sanon, et opiskelijaelämä ja siihen liittyvät kulttuurijutut ja itte asiassa koko nyky-yhteiskunnan meno... ku nuoret alkaa jo ihan vaippahousuikäsinä vetään kunnon kännejä. Kyä se madaltaa sitä kynnystä, et tuleeks juoappo. Ja ku vanhemmat viä hakee muksuilleen ja aattelee ettei siitä mitään (muutama kirosana) - kyl mä oon sitä mieltä et noi kaikki vaikuttaa. 5.1 Alkoholinkäytön tasot Maailman terveysjärjestö (WHO) jaottelee päihteidenkäytön primääri-, sekundääri- ja tertiäärivaiheeseen. Tätä jaottelua on käytetty, kun työpaikkojen hoitoonohjausjärjestelmää on kehitetty työpaikkakohtaisen päihdeohjelman suuntaan. Hoitoonohjauksessa on perinteisesti ollut kysymys alkoholiongelmaisen hoidosta, kun taas työpaikkojen päihdeohjelman on tarkoitus vaikuttaa työyhteisön alkoholinkäyttöön liittyviin asenteihin ja antaa perustietoa kaikille alkoholinkäyttäjille. (Havio ym. 1995, 110) Uusi ajattelutapa kohdistaa huomion terveyskäyttäytymiseen alkoholistien sijasta. Tämän lähestymistavan mukaan ihmiset on pyritty jakamaan erilaisiin ryhmiin alkoholinkäyttötottumustensa mukaan: kohtuukäyttäjiin, suurkuluttajiin, varhaisvaiheen ongelmakäyttäjiin tai alkoholisteihin. Primäärivaiheeseen kuuluviksi henkilöiksi katsotaan kokeilijat ja kohtuukäyttäjät, sekundäärivaiheeseen suurkuluttajat ja tertiäärivaiheeseen riippuvuuskäyttäjät ja alkoholistit. (Havio ym. 1995, 111)

19 Alkoholin kokeilu ja kohtuukäyttö Kohtuukäytöllä tarkoitetaan satunnaista ja poikkeuksellista alkoholinkäyttöä. Alkoholia saatetaan käyttää mm. ruokailun yhteydessä tai muulloin kun halutaan korostaa tilannetta. Perinteistä suomalaista kertajuomista voidaan pitää kohtuullisena silloin, kun juodaan hyvin harvoin. Alkoholia kohtuullisesti käyttävän henkilön tavoitteena ei ole humaltuminen. Teoriassa määriteltynä alkoholinkäyttöä voidaan pitää kohtuullisena jos alkoholimäärää jää viikossa miehillä alle 15 ja naisilla alle 10 annosta (Havio ym.1995, 112) Alkoholin suurkulutus Alkoholin suurkulutus syntyy vähitellen. Käyttö muistuttaa kohtuukäyttöä siinä mielessä, että tavoitteena ei ole humaltuminen, kerralla ei juoda kovin paljoa ja juominen pysyy yleensä hallinnassa. Suurkulutuksen raja on miehillä 25 ja naisilla 16 annosta viikossa. (Havio ym. 1995, 113) Kun ihminen nauttii alkoholia säännöllisin väliajoin, hänen alkoholin sietokykyunsä eli toleranssinsa, kasvaa. Tällaisella henkilöllä kutsutaan usein olevan hyvä viinapää. Esimerkkinä mainittakoon, että tällöin ihminen voi jopa kahden promillen humalassa käyttäytyä kuin lähes selvä henkilö. Hänen humalatilaansa on vaikea havaita. Suurkulutus saattaa hyvinkin kehittyä liialliseksi. Tällöin voi olla kysymys varhaisvaiheen ongelmakäytöstä. Tämä haittaa jo joka päiväistä elämistä. Kysymys voi olla myös kriisijuomisesta, joilloin alkoholin tehtävä on lieventää jotakin sen hetkistä elämän kriisiä. Kriisijuominen alkaa nopeasti ja loppuu kun huolet ovat ohitse. Tuurijuoja saattaa pysytellä pitkäänkin raittiina, mutta saattaa retkahtaa juomaan rajusti ilman mitään syytä. Suurkuluttajia on kaikista alkoholinkäyttäjistä n. 10%. (Turvallisuuskeskuksen päihderyhmä 1990 ref. Havio ym. 1995, )

20 18 Mun ryyppäämisen vois sanoo ekaks olleen sillon pari kymppisenä tollasta kohtuukäyttöö. Mut sit se aika nopeesti meni...aina piti ottaa pikkusen enempi et tuli sama viilis. Kyl mä parhaina aikoina join kolmekin kirkasta pulloo viinaa! Varsinki sillon ku koulus oli rankka tenttikausi ni jutut meni paremmi päähän. (tauko) Mut sit toisaalta mä olin taas juomattaki ku oikeen pinnistelin ne parit ekaa päivää Alkoholiriippuvuus Alkoholiriippuvuutta kutsutaan alkoholismiksi. Alkoholisteja on alkoholinkäyttäjistä vain 1%. Tässä vaiheessa henkilöillä esiintyy fyysistä, psyykkistä, sosiaalista riippuvuutta ja alkoholin käytön lopettaminen on äärimmäisen vaikeaa. Alkoholi on niin keskeisessä asemassa elämässä, että arkielämästä on vaikea selviytyä ilman alkoholia. Kehitys on pitkä ja monimuotoinen prosessi. Jokainen alkoholisti on joskus ollut kokeilija, kohtuukäyttäjä ja suurkuluttaja. Käytettyjä annoksia on tässä vaiheessa miehillä yli 26 ja naisilla yli 18 viikossa. (Havio ym. 1995) Kai mä olin jotain 25, ku mun oli pakko sanoo ittelleni, et mä juon ihan liikaa. Mut enmä kyl siinäkä vaiheesa viä myöntäny ittelleni, et oon alkoholisti Alkoholin liikakäytön tunnistaminen Alkoholin suurkulutuksen ja alkoholiriippuvuuden tunnistaminen akuutissa juomistilanteessa on tavallisesti kohtalaisen selvää ja helppoa. Henkilöiden kohdalla joilla on kasvanut alkoholin sietokyky eli ja ulkopuolisesti asiat näyttävät olevan vielä kunnossa, tunnistaminen voi olla vaikeampaa. Marty Mann on luonut alkoholistien käyttäytymisen perusteella kaavion, jonka avulla voi alkoholin liikakäytön ja liikakäytön tason tunnistaa. Mann jakaa oireet kolmeen ryhmään: varhaisiin, keskimmäisiin ja myöhäisiin eli pitkälle kehittyneisiin oireisiin. (Mann 1984, 17) Mannin mukaan alkuasteella oleva alkoholisti antaa lupauksia juomisensa suhteen, mä otan tämän vaan tai seuraavalla kerralla olen varovaisempi. Myös juomisesta valehteleminen ja ryyppyjen ahnehtiminen ja niiden välttämättömyys esimerkiksi ennen

21 19 kutsuille menoa, voivat olla merkkejä orastavasti alkoholismista. (Mann 1984, 17-43) Tämänkaltaiset käyttäytymisoireet ovat varhaisoireista tavallisesti niitä, jotka myös maallikko voi huomata. Kyl se aluks oli sellasta, et ku mä 20 vuotiaana menin naimisiin, ni vaimolle koitin selitellä kännisenä kottiin tulon jälkeen. Ja aina lupasin lopettaa. (tauko) Mut enhän mä itte pitäny sitä vie ees minään ongelma tollon. Piti sitä vähä vaimon mieliks olla. (murahdus) Keskioireet ovat pitkälti samankaltaisia kuin varhaisoireet. Ne vain jatkuvat ja voimistuvat. Henkilö antaa lupauksia ja tosissaan pyrkii niihin tajuamatta ettei pysty lupauksiaan pitämään. Myös juomiseen liittyvästä valehtelemisesta on tullut olennainen osa elämää. Se, että henkilö on huomannut juomatapojensa poikkeavan yleisesti muista, aiheuttaa hänelle hämmennystä ja hän koittaa kaikin voimin pitää juomisensa kurissa. Valehteleminen johtuu siitä, että juova henkilö rakentaa ympärilleen maailmaa, ikään kuin hän olisi normaali. Tässä vaiheessa alkoholisti alkaa olla hermostunut eikä voi tyyntyä ilman ryyppyä. Myös elämä, huolet ja murheet tuntuvat sietämättömiltä kestää ilman alkoholia. Toistuvat juomistilanteet näkyvät yhä selvemmin. (Mann 1984, 29-44) Juuri ärtyneisyys ja toistuvat juomiset voivat tässä vaiheessa kiinnittää ulkopuolisten huomiota siihen, että jotakin on pielessä. Pitkälle kehittyneen alkoholistin elämästä voi Mannin mukaan todeta, että alkoholisti juo elääkseen ja elää juodakseen. Myös tässä vaiheessa varhais- ja keskioireet voimistuvat. Mukaan kuvaan astuvat aamuiset krapularyypyt. Alkoholisti saattaa vaikuttaa lähes selvältä ollessaan humalassa, sillä humala on hänen normaali olotilansa. Jotkut pystyvät jopa tässäkin vaiheessa vielä käymään normaalisti työssä. (Mann 1984, 44-60) Tässä vaiheessa myös terveysriskit kasvavat ja sosiaaliset ongelmat alkavat kasautua. Mä kävin ihan töissä ja koulussa normaalisti vaikka joinki. Kai se oli niin ku pikku pakko pystyä. Ku olin perustanu oman putiikinkin, ni piti sitä jotain tehä. Valittin silleen, et putiikki oli aina maanantait kii (tauko), oli sit niinku aina pitempi viikonloppu. Sai pitää hauskaa kauemmin. -- Vaimo alko pikku hiljaa motkottaa noista mun reissuista. Kai seki huomas, tai tottakai se jo huomas, et join. Mut mä olin koko ajan pikku pöhnässä ni se nalkutuska ei tuntunu miltään.

22 20 Havio ym. antavat mielestäni hyvät, selkeät ja etenkin käytännön läheisemmät ohjeet alkoholistin tunnistamiseksi kuin Mann. Heidän mukaansa akuuttitilanteessa objektiivisesti havaittavia löydöksiä voivat olla selkeä humalatila, sekavuus, alkoholin haju hajuvedellä tai pastillilla höystettynä sekä fyysistä oireista hikoilu ja silmien valkuaisten verestys. Seikkoja, jotka taasen voivat kertoa alkoholin suurkulutuksesta ovat heidän mukaansa muunmuassa unettomuus, maksan sairaudet, jatkuva yskä, painon lasku, poissaolot työstä etenkin vapaiden jälkeen ja lyhyet työsuhteet. (Havio ym. 1995, 95) Mielestäni Havion ym. erittelemistä oirekuvauksista on maallikon huomattavasti helpompi havainnoida alkoholin käyttöä. Mannin luokittelu edellyttää jo jonkin asteista tietämystä alkoholismista ja alkoholistin käyttäytymismalleista. Konkreettiset oireet jäävät Mannin kuvauksessa vähemmälle ja hän painottakin lähinnä käyttäytymisen havainnointia ja sen muutoksia. Havion ym. oirekuvauksen mukaan voi tehdä varovaisia johtopäätöksiä ilman pitempi aikaista käyttäytymisen seuraamista, kun taas Mannin luokittelun perusteella johtopäätöksiä ei mielestäni voi tehdä, ellei ole henkilöä tuntenut tai hänen käyttäytymistään seurannut pitempiaikaisesti. Muuten pidän Mannin luokittelua kattavana, mutta tämä on mielestäni hänen luokittelunsa heikkous Kuka on alkoholisti? Suomessa on noin neljännesmiljoona alkoholin suurkuluttajaa, jotka juovat paljon. Silti kaikki eivät ole ongelmaisia, alkoholisteja. Milloin suurkuluttajasta sitten tulee holisti? Raja alkoholistin ja muiden välillä on kaikkea muuta kuin selvä. Alkoholistina voidaan pitää henkilöä, joka käyttää viikossa 25 ravintola-annosta tai yli sen. Naisilla raja on 16 annosta. (Havio ym. 1995, 114) Jussi Simpuran juomatapatutkimuksessa raja asetettiin 25 litraan puhdasta alkoholia vuodessa. Se merkitsisi viittä keskiolut pullollista päivittäin tai noin kahta koskenkorvapullollista joka viikonloppu tai noin viittä viinipulloa joka viikko. (Virtanen 1983, 60) Rajan vetäminen jonnekin on ollut pakkoratkaisu puhtaasti teknisistä syistä.

23 21 Kyl musta alkoholismi on tunne- ja sielun elämän välinen sairaus. Sit siitä vaan niin ku tulee ruumiillisesti riippuvaiseks. Jos sitä vois sano vaikka et allergisoituu alkoholille. En mä osaa kunnolla selittää. (huokausten sarja) Alkoholisti sit taas on semmonen, joka juo kännit monta kertaa viikossa ja tunne-elämältään invalidi, tavallaan. Ei se osaa vetää loppua sille viinan juamiselle. Alkoholistin elämässä viina on kuitenkin hallitseva tekijä. Hän ei selviä arkipäivän askareista ilman alkoholia ja kontaktin ottaminen toiseen ihmiseen vaatii myös annoksen alkoholia. Alkoholisti tarvitsee aamulla ryypyn käynnistyäkseen, päivän mittaan ryyppyjä pystyäkseen toimimaan ja illalla ryypyn voidakseen nukahtaa. Alkoholi rytmittää päivän ja määrää elämän kulun. Viina oli mun paras kaveri. Se oli mun kans heti aamulla ekan ku nousin ja päivällä kättelin pulloo monta kertaa. (huokaus) Ja site illalla lähin taas kavereitten lua kapakkiin vetään viinaa. Teitty ehtoolla viä iltatömpsyt et uni tuli kunnolla. Ja yleensä se tosa vaiheesa jo tuli! (naurahdus) Kyä se viina sano mitä tehään ja mite tehään. 5.4 Alkoholismin syyteorioita Alkoholin käyttöön vaikuttavat voimakkaasti ihmisen elämäntilanne, ympäröivä kulttuuri sekä ihmisen elämäntapa. Sosiaaliset normit, tuotteen halpuus ja saatavuus sekä muoti-ilmiöt näkyvät päihteiden käytössä yleensä. Syyt käyttöön ovat moninaiset ja lisäksi usein kokonaan tai ainakin osaksi tiedostamattomia. Yleisimmät perustelut juomiselle ovat yleensä mielipahaa vähentävät vaikutukset, ahdistus ja tuskaisuus helpottuvat ainakin hetkellisesti mielialan kohotessa. Toisille alkoholinkäyttö voi puolestaan olla opittu tapa. Jotkin syyt ovat alunperin saaneet ihmisen omaksumaan alkoholinkäytön ja käyttö jatkuu, vaikkei alkuperäinen yllyke enää vaikutakaan. Lisäksi alkoholinkäyttöön liittyvät symboliset merkitykset saattavat vahvistaa juomatapaa. Tällaisia ovat esimerkiksi edustavuus, itsevarmuus, seksuaalinen viehättävyys ja elämänilo. Kaikki nämä oletukset nousevat ympärillämme olevasta

24 22 perimätiedosta, viihteestä ja mainonnasta. Pahimmillaan alkoholi voi muodostua ihmissuhteiden ja aitojen harrastusten korvikkeeksi. (Murto & Mäkelä & Poikolainen & Taipale 1985, 16.) Alkoholismin taustalla olevat selitykset voidaan jakaa virallisiin tutkimuksiin pohjautuviin syyteorioihin ja toisaalta suuren yleisön tunteenomaisiin teorioihin. Tunteenomaisesti puhuttaessa alkoholismi nähdään muunmuassa itsehankittuna tahallisena tapana, jolla alkoholisti haluaa kiusata perhettään tai sen koetaan olevan ihmisen heikkotahtoisuutta ja selkärangattomuutta (Heikkilä 1990, 40). Alkoholismin virallisissa syyteorioissa käytetään yleisesti jaottelua lääketieteellisbiologispainotteisiin, psykologispainotteisiin ja sosiologis-ympäristöpainotteisiin syyteorioihin (Heikkilä 1990, 41). Lääketieteellis-biologispainotteisissa syyteorioissa alkoholismia lähestytään ihmisessä osana olevana biokemiallisena häiriönä. Psykologispainotteiset syyteoriat pohjautuvat erityisesti alkoholistien lapsuudenaikaisiin kokemuksiin ja perheolosuhteisiin liittyviin häiriöihin ja ne korostavat myös yksilön kokemia pettymyksiä ja menetyksiä. Oman ryhmänsä psykologispainotteisissa teorioissa muodostaa oppimisteoreettinen lähestymistapa, jossa alkoholin käyttö nähdään opittuna ehdollisena reaktiona (Heikkilä 1990, 41-50). Sosiologis-ympäristöpainotteiset syyteoriat painottavat häiriöitä yksilön ja häntä ympäröivän sosiaalisen yhteisön välillä. Ronald Wiman esittelee kolme selitysmallia alkoholismille: psykiatrinen malli, sosiaalinen malli ja oppimismalli. (Wiman 1986, 26). Valitsin Wimanin jaottelun lähemmän tarkastelun kohteeksi, koska mielestäni siinä lähestytään alkoholismia kaikista edellä mainitsemistani näkökulmista. Wimanin jaottelu on myös ymmärrettävissä arkitiedonkin pohjalta. Geneettisen teorian haluan nostaa esille sen ajankohtaisuuden vuoksi.

25 Psykiatrinen malli Ajatusmalli tarjoaa onneton lapsuus- tyylisen selityksen alkoholismille. Wimanin mukaan lapsuudessa koettu turvattomuus häiritsee persoonan tasapainoista kehitystä ja synnyttää tietoisuuden tason ulkopuolelle jääviä sisäisiä konflikteja. Myöhemmin nämä konfliktit purkautuvat eräänlaisina henkisinä pakkoliikkeinä, epätarkoituksen mukaisina reaktioina. Liikakäyttö nähdään siis persoonallisuuden häiriönä. Päihteitä käytetään avustamaan egoa sietämään sisäisiä ristiriitoja. Tämän mallin mukaan katsottuna alkoholiongelman hoito edellyttää psykoterapeuttista otetta. Tämän perinteen oppi-isänä pidetään Sigmund Freudia. Mun kotona suhtauduttiin viinaan iha normaalisti. Se ei ollu tabu, mut ei sitä liikaaka käytetty. Mulla on siskoi ja veljiä, et aina oli leikkikaveri. Mun lapsuus oli rikas, ku meil oli kesämökki järvenrannalla, sielt on hyvät muistot. Kyä meitä rakastettiin...isät ny aina on sellasia hiljasempia, mut kyl me tehtiin yhes kaikkee. Ei mul mitään ongelmia koskaan lapsena ollu...en mä ainaka muista Sosiaalinen malli Sosiaalisen mallin perusteet juontuvat sosiologian klassikkoon Emile Durkheimiin ja lähempänä nykyaikaa Robert Mertoniin (Wiman 1986, 26). Alkoholiongelman taustana nähdään ristiriidat ihmisen ja hänen ulkoisen maailmansa välillä. Näitä ristiriitatilanteita synnyttävät ne tavat, joilla alkoholia markkinoidaan joten esimerkiksi lasten ja nuorten mielenkiinto ainetta kohtaan kasvaa mitä jyrkempi kielto tätä ainetta koskee. Ihmiset kokevat ristiriitaa yleisesti hyväksyttyjen ja tarjolla olevien saavutus keinojen välillä. Sopeutuminen tähän ristiriitaan johtaa poikkeavaan käytökseen. Alkoholismi on passiivista ja vetäytyvää poikkeavaa käyttäytymistä. Wiman painottaa, että kapina tai uusien keinojen keksiminen olisi vaihtoehto alkoholismille, mutta alkoholi vaikeuttaa aktiivisten vaihtoehtojen käyttämistä ja johtaa vain ongelman syvenemiseen, noidankehään. Henkilö putoaa helpolla yhteiskunnan ulkopuolelle. (Wiman 1986, 26)

26 Oppimismalli Oppimismalli on 50- ja 60-lukujen tuote ja oppi-isän nimeäminen ei käy niin luontevasti kuin kahden edellä esitetyn mallin osalta (Wiman 1986, 27). Alkoholismi nähdään opittuna elämäntapana, selviytymisstrategiana. Se on kehittynyt pitkän ajan kuluessa eräänlaiseksi ratkaisumalliksi sisäisiin ja ulkoisiin ristiriitoihin. Taustalla on käsitys ihmisestä aktiivisena olentona, joka tekee valintoja päästäkseen päämääräänsä. Ihmistä ympäröivä todellisuus vaikuttaa ihmiseen, mutta ihminen myös siivilöi sieltä saamiaan vaikutteita ja pyrkii tätä kautta muuttamaan sekä itseään että ympäristöään. Tämä ei toki tarkoita Wimanin mukaan sitä, että tehdyt valinnat olisivat oikeita tai hyviä, mutta ne ovat tilannekohtaisesti katsottuna järkeviä yrityksiä ratkaista ristiriidat. Alkoholiongelmanhoito edellyttää uusien korvaavien käyttäytymismallien ja ongelmanratkaisukeinojen opettelua. Kyl mä luulen, et mun alkoholismi lähti liikkeelle just tolleen, et vähitellen opin juomisesta, et se on kivaa. Ja kun kaikki kaverit joi, munki piti juada. Siitä se sit alko tuntuu ihan normaalilta tavalta kommunikoida. Sit pikkupöhnässä tentteihen meneminen takas hyvän tuloksen, naiset tykkäs mun tyylistä ja ku vitutti ni viina autto siihenki. Kai mä sen kanssa käsi kädes kuljin. Kaippa vois sen sanoo olleen mulle sellanen selviytymiskeino. Joo- o, ku tarkemmin aattelen Geneettinen teoria Geneettinen teoria alkoholismin syistä on herättänyt paljon keskustelua etenkin viimeaikoina. Alkoholismia on huomattu esiintyvän paljon suvuittan ja siitä on tehty päätelmiä alkoholismin perinnöllisyydestä. Ilmeisesti geneettiset tekijät muodostavat alkoholismin kehitykselle eräänlaisen kasvualustan, jossa sosiaalisilla ja kulttuurisilla tekijöillä on huomattava osuus. Alkoholismia ei siis voida selittää pelkältä perinnöllisbiologiselta pohjalta. (Heikkilä 1990, 43) Tämän teorian valossa ei ole myöskään pystytty selittämään periytymisen mekanismia. Mä uskon siihen et meis on joku kromosomi tai semmonen jos on niin ku alttius saada alkoholismi. Tai siis silleen, et ihmisen lähtee helpommin ryyppään. Mut ei se sitä yksinään tee, kyl siinä on itellä iso sana

27 25 sanottavana! Vaikka ne geenit meijät muodostaa, ni mul on semmote käsitys, et siihen vaikuttaa niin ku ympäristö ja tollaset jutut kans. Ei ne geenit mittään yksinvaltiaita oo. Sanansa on kaikilla sanottavana! 5.5 Liikakäytön syyt haastatellun omalla kohdalla Raimo aloitti juomisuransa jo 16- vuotiaana. Aloittelu ja kokeilu tapahtui koulutovereiden kanssa. Raimo koki vapautuvansa ja kykenevänsä eri tavoin vaikuttamaan ja osallistumaan keskusteluun ollessaan pienessä humalassa. Sosiaalisen estoisuuden helpottuminen alkoholin avulla oli tekijä, jonka seurauksena Raimon alkoholistin ura käynnistyi. Vähän yli parikymppisenä avioiduttuaan, Raimo perusti oman yrityksen. Sen mukanaan tuoma jännitys ja pelko voimistivat tarvetta rentoutua. Ja jo nuorempana hyväksi koettu ratkaisu oli viina. Sen avulla Raimo pystyi käsittelemään myös kotona kireät tilanteet. Vähitellen viinan merkitys elämässä kasvoi, siitä tuli osa elämää. Aluksi siitä ei ollut merkittävää haittaa työnteolle, koululle tai perhe-elämälle. Mutta vähitellen sosiaaliset vaikeudet alkoivat kasaantua sekä ystävä- että perhepiirissä. Alkoholin asema Raimon elämässä vahvistui ja kasvoi vähitellen. Raimon ollessa 29- vuotias hänen vaimonsa jätti hänet. Vaimo oli viimeisillään raskaana. Sekä vaimon että tulevan lapsen menetys tuntui rankalta. Kykenemättömyys käsitellä näitä tunteita sai Raimon tarttumaan pulloon yhä tihenevään tahtiin. Tästä alkoi tie alaspäin. Oma yritys meni konkurssiin puoli vuotta vaimon lähdön jälkeen. Raimo myös velkaantui ja muuttui yhä vetäytyvämmäksi. Tässä vaiheessa alkoholi hallitsi hänen elämäänsä jo täysin. Vanhat luotettavat ystävät vaihtuivat kantakapakan tovereihin ja kaiket päivät kuluivat ravintolassa istuen. Illat juhlittiin kavereiden kotona. Alunperin syy Raimon juomiseen oli sosiaalisen estottomuuden saavuttaminen. Hän koki persoonansa eheämmäksi ja varmemmaksi. Pohjimmainen syy tässä tapauksessa

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja 1 of 6 19.7.2011 8:46 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1257 Alkoholikysely 2002 FSD1280 Humalakokemukset 2002 FSD1281 Alkoholinkäyttö

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena

Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena Riippuvuuden monet muodot tutkimuksen ja hoidon kohteena Anja Koski-Jännes, prof. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos Tampereen yliopisto Anja.koski-jannes@uta.fi Masennusdiagnoosi työkyvyttömyyseläkkeen

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuorten kysely 2011 Lasten seurassa -yhteistyöohjelma selvitti kesällä 2011 12 18-vuotiailta nuorilta näkemyksiä aikuisten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Kippis asiaa alkoholista

Kippis asiaa alkoholista Kippis asiaa alkoholista Sininauhaliitto Sisältö Lukijalle...3 Alkoholia sisältävät juomat...4 Humala...5 Alkoholi ja terveys...7 Alkoholi ja lääkkeet...7 Käytätkö liikaa alkoholia?...8 Muutosta kohti...10

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Lippupisteen seminaari Korjaamo, Helsinki 27.5.2008 Timo Cantell Sibelius-Akatemia timo.cantell@siba.fi Suomalaisten konserteissa

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Tässä esitelmässä Tupakoitsijan näkökulma työpaikkatupakointiin

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot