CPC FINLAND OY Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 RAPORTTI 16USP CPC FINLAND OY Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava Varjostusselvitys

2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sisäinen tarkistussivu Asiakas Otsikko Projekti Vaihe Työnumero Piirustus/arkistointi/sarjanro. CPC Finland Oy Varjostusselvitys Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava 16USP USP SLU2 Tiedoston nimi Huso-Poyla_kaavaselostus_vilkunta_ docx Tiedoston sijainti Järjestelmä Microsoft Word 14.0 Ulkoinen jakelu Sisäinen jakelu Laatijat Vastaava yksikkö CPC Finland Oy / Erik Trast Pöyry Finland Oy / Kaisa Rantee, Minna Lehtonen, Arkisto Iida Sointu Pöyry Finland Oy / EBG Hydropower & Renewable Energy Raportti Alkuperäinen Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. Iida Sointu / Vilkunta-asiantuntija Dokumentin pvm Tarkistaja/asema/allekirj. Ilona Välimaa / Vilkunta-asiantuntija

4 Esipuhe Tämä raportti on Pöyryn laatima Huso-Pöylän tuulipuiston varjostusselvitys, jossa on selvitetty Huso-Pöylän tuulipuiston aiheuttaman varjon vilkunnan vaikutukset puiston lähiympäristöön. Selvityksen on tilannut CPC Finland Oy. Yhteystiedot Iida Sointu PL 4 (Jaakonkatu 3) Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Pöyry Finland Oy

5 Tiivistelmä CPC Finland Oy suunnittelee Saloon ja Paimioon 8 voimalan Huso-Pöylän tuulipuistoa. Tässä selvityksessä on arvioitu Huso-Pöylän tuulipuiston varjon vilkunnan vaikutuksia lähialueille. Lisäksi raportin loppuun on koottu aiemmista vilkuntamallinnuksista saadut tulokset. Huso-Pöylän tuulipuiston aiheuttamaa varjon vilkuntaa analysoitiin laskennallisin menetelmin. Tarkastelussa käytettiin Nordexin N117 voimalaa, jonka roottorin halkaisija on 116,8 m ja napakorkeutta 140,6 m (voimalan kokonaiskorkeus 199 metriä). Ensimmäinen mallinnus tehtiin niin sanotulla konservatiivisella laskentamenetelmällä, joka ei huomioi varjon vilkuntaa vähentäviä tekijöitä, kuten pilvisyyttä. Jotta saataisiin realistisempi kuva odotettavissa olevasta vilkunnan määrästä, mallinnus on suoritettu konservatiivisen laskentamenetelmän lisäksi myös huomioiden pitkän aikavälin auringonpaistetilastot. Varjon vilkunnan realistinen esiintyminen laskettiin vuositasolla koko hankealueen kattavana karttana. Lisäksi hankealueelta ja sen ympäristöstä määritettiin 27 reseptoripistettä, joille laskettiin yksityiskohtaisemmat tulokset. Selvityksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Huso-Pöylän hankealueen ympäristössä varjon vilkunta on paikoittain runsasta tarkastellulla Nordexin voimalatyypillä ja napakorkeudella. Realistisen mallinnuksen tulokset ylittävät Tanskassa ja Ruotsissa käytössä olevat maksimi vilkunnan määrän ohjearvot kahdessa asutuskohteessa. Näissä asutuskohteissa vilkunta aiheutuu lähes ainoastaan toiseksi pohjoisimmasta voimalasta kesäiltoina. Mallinnuksissa ei ole huomioitu kasvillisuuden vähentävää vaikutusta vilkunnan havaitsemiseen, jolloin etenkin kesäaikainen vilkunnan määrä yliarvioidaan. Varjon vilkuntaa voidaan tarvittaessa ehkäistä pysäyttämällä vilkuntaa aiheuttavat turbiinit kriittiseen aikaan.

6 Sivu 1 (13) Sisältö Yhteenveto 1 YLEISTÄ Varjon vilkkuminen Sovellettavat raja- ja ohjearvot 2 2 ARVIOINTIMENETELMÄT JA ARVIOINNIN EPÄVARMUUDET Arviointimenetelmät Arvioinnin epävarmuudet 4 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Huso-Pöylän tuulipuisto 5 4 EDELLISET VILKUNTAMALLINNUKSET 8 5 YHTEENVETO 13 KIRJALLISUUSVIITTEET 13

7 Sivu 2 (13) 1 YLEISTÄ Saloon ja Paimioon suunnitellaan Huso-Pöylän tuulipuistoa. Hankealueen kaavoituksen ehdotusvaiheessa hankkeen varjon vilkunta vaikutuksia on mallinnettu 9 voimalalle. Kaavan viimeistelyvaiheessa on päädytty sijoitussuunnitelmaan, joka sisältää 8 voimalaa (kolmanneksi pohjoisin voimala poistettu aiemmasta sijoitussuunnitelmasta). Pöyry on tässä työssä mallintanut vilkuntaa sijoitussuunnitelmalla, joka koostuu 8 tuulivoimalasta. Ohessa on esitetty tuulivoimapuiston voimaloiden sijaintikoordinaatit. Taulukko 1-1. Mallinnuksessa käytetyt voimaloiden sijainnit (ETRS-TM35FIN koordinaatistossa). Itäkoordinaatti (m) Pohjoiskoordinaatti (m) Alueen läheisyydessä sijaitsee asuin- ja lomarakennuksia, joihin tuulivoimalat mahdollisesti aiheuttavat varjon vilkuntaa. Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää Huso-Pöylän tuulipuiston varjonvilkuntavaikutus lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin. 1.1 Varjon vilkkuminen Tuulivoimala voi aiheuttaa lähiympäristöönsä varjon vilkuntaa, kun auringon valo paistaa tuulivoimalan takaa ja osuu käynnissä olevan tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Tällöin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon, joka voi ulottua jopa 1 2 kilometrin päähän. Vilkunnan kantama ja kesto riippuvat siitä, missä kulmassa auringon valo osuu lapoihin, lapojen pituudesta ja paksuudesta, tornin korkeudesta, maaston muodoista, ajankohdasta sekä näkyvyyttä vähentävistä tekijöistä kuten kasvillisuudesta ja pilvisyydestä. Tuulipuistojen lähiympäristöön leviävä varjon vilkunta ajoittuu usein juuri auringonnousun jälkeen tai auringonlaskua ennen, jolloin voimaloiden varjot ylettyvät pisimmälle. Muulloin varjot jäävät lyhyiksi voimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimalan aiheuttama varjon vilkunta saattaa aiheuttaa häiriötä esimerkiksi voimaloiden läheisyydessä asuville asukkaille. 1.2 Sovellettavat raja- ja ohjearvot Suomessa ei ole raja-arvoja koskien tuulivoimaloista aiheutuvaa vilkkumisvaikutusta tai olemassa olevia suosituksia sen mallintamisesta. Ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöministeriö 2012) mukaan Suomessa vilkunnan vaikutusten arvioinnissa on suositeltavaa käyttää apuna muiden maiden suosituksia. Vilkkumisvaikutusten arvioinnin taustaksi esitellään seuraavassa Saksassa ja Ruotsissa käytössä olevia rajaarvoja, ohjeita ja suosituksia.

8 Ohjeistus Saksassa 16USP Sivu 3 (13) Saksassa on annettu yksityiskohtaiset ohjeet vilkkumisvaikutuksen raja-arvoista ja mallinnuksesta (WEA-Shcattenwurf-Hinweise 2002). Saksan ohjeistuksessa annetaan kolme erilaista raja-arvoa suurimmalle sallitulle tuulipuistosta syntyvälle vilkuntavaikutukselle: korkeintaan 30 tuntia vuodessa niin sanotussa teoreettisessa maksimitilanteessa korkeintaan 30 minuuttia päivässä niin sanotussa teoreettisessa maksimitilanteessa mikäli voimalan automaattinen säätely on käytössä, niin sanottu realistinen vilkkumisvaikutus tulee rajoittaa korkeintaan kahdeksaan tuntiin vuodessa. Ohjeistus Ruotsissa Ruotsissa ei ole virallisia raja-arvoja vilkkumisvaikutukselle, vaan ainoastaan suositukset (Boverket 2009), jotka perustuvat Tanskassa olevaan ohjeistukseen. Näiden mukaan niin sanotussa teoreettisessa maksimitilanteessa vilkkumisvaikutusta saa syntyä korkeintaan 30 tuntia vuodessa. Niin sanottu realistinen vilkkumisvaikutus saa suositusten mukaan olla korkeintaan 8 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Ohjeistus Tanskassa Tanskassa on suositus (Danish Wind Industry Association), että niin sanotussa realistisessa tilanteessa vilkkumisvaikutusta saa syntyä korkeintaan 10 tuntia vuodessa. 2 ARVIOINTIMENETELMÄT JA ARVIOINNIN EPÄVARMUUDET 2.1 Arviointimenetelmät Tuulipuiston aiheuttaman varjon vilkunnan vaikutuksia arvioitiin laskennallisin menetelmin käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyä WindPRO-ohjelmiston SHADOWmallinnusmoduulia. Mallinnus on tehty Nordex N MW -tuuliturbiineilla, joiden napakorkeus on 140,6 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on tällöin 199 metriä. Mallinnuksessa käytettyjen turbiinien sijainnit on esitetty aiemmin (Taulukko 1-1). Laskentamalli huomioi hankealueen sijainnin (auringonpaistekulma ja päivittäinen valoisa aika), tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelman, voimaloiden aiheuttaman vilkunnan yhteisvaikutuksen, tuulivoimaloiden mittasuhteet (napakorkeus, roottorin halkaisija ja lapaprofiili), maaston korkeuskäyrät sekä valitut laskentaparametrit (Taulukko 2-1). Voimalan roottorin oletetaan pyörivän jatkuvasti ja olevan kohtisuorassa auringonsäteitä vastaan. Näillä oletuksilla ja laskentaparametreilla saadaan arvio aiheutuvasta teoreettisesta maksimivilkunnan määrästä.

9 Sivu 4 (13) Taulukko 2-1. WindPRO-ohjelmiston SHADOW-mallinnuksessa sovelletut laskentaparametrit. Laskennan aikaresoluutio Laskentasäde tuulivoimalan ympärillä Auringon korkeus merenpinnasta huomioitu minimikulma Maaston korkeusvaihteluiden vaikutus näkemiseen Havaintokorkeus 1 minuutti Etäisyys, jolla vähintään 20 prosenttia auringosta on tuulivoimalan lavan peittämä. Laskentasäde tarkasteltavilla Nordex N117 -voimaloilla on 1486 metriä. 3 astetta (Mikäli auringonpaistekulma on alle 3 astetta, auringon valon oletetaan siroavan ilmakehässä niin paljon, ettei se aiheuta havaittavia varjoja.) Huomioitu eli vilkuntaa voi aiheutua havaintopisteeseen ainoastaan, mikäli maaston korkeusvaihtelut eivät estä näköyhteyttä tuulivoimalaan. 1,5 metriä Laskentamenetelmä ei automaattisesti huomioi varjon vilkuntaan vaikuttavia ylimääräisiä tekijöitä, kuten pilvisyyttä. Jotta saataisiin parempi kuva odotettavissa olevasta vilkunnan todellisesta määrästä, on laskettu myös realistinen arvio vilkunnan määrästä. Realistinen arvio ottaa huomioon paikallisen tuulijakauman sekä auringonpaistehavainnot (verrannollinen alueen leveyspiiriin ja pilvisyyshavaintoihin). Tuulennopeusjakaumasta saadaan laskettua osuus ajasta, jolloin voimala ei pyöri, koska tuulennopeus on joko liian alhainen tai liian korkea suhteessa voimalatyypin käyntiväliin. Paikallinen tuulensuuntajakauma vaikuttaa roottorin suuntaukseen ja edelleen mallinnuksen laskentasäteeseen valittujen laskentaparametrien mukaisesti (Taulukko 2-1). Tuulensuuntajakauma on saatu Suomen Tuuliatlaksesta (Ilmatieteen laitos 2009). Mallinnuksessa käytetyt auringonpaistetilastot on saatu Turun lentoaseman sääaseman auringonpaistehavainnoista (kuukausitason keskiarvot) vuosilta (Pirinen ym. 2012). Tulosten havainnollistamista varten määritettiin niin kutsuttuja reseptoripisteitä (lähellä tuulivoimaloita sijaitsevia asutuskohteita), joille laskettiin yksityiskohtaisemmat tulokset. Reseptoripisteiden oletettiin olevan kasvihuonetyyppisiä, jolloin joka suunnasta tuleva vilkunta otetaan huomioon. Reseptoripisteiden leveys on 1 m, korkeus 1 m ja korkeus maanpinnasta 2 m. Reseptoripisteitä valittiin hankealueen ympäriltä 27 kappaletta. Vilkuntamallinnuksen tuloksena saadaan varjon vilkunnan esiintymisen määrä ja ajankohta tarkastellulle tuulipuiston toteutusvaihtoehdolle. Mallinnuksen tulokset esitetään numeerisesti teoreettiselle maksimivaikutukselle ja realistiselle vaikutukselle. Lisäksi realistisen vaikutuksen osalta tulokset esitetään myös karttakuvana. 2.2 Arvioinnin epävarmuudet Varjon vilkunnan teoreettista maksimimäärää mallinnettaessa lapojen oletetaan pyörivän jatkuvasti ja roottorin olevan kohtisuorassa aurinkoon nähden aiheuttaen maksimaalisen varjon. Todellisuudessa tuuliturbiineilla on tuulennopeudesta riippuvainen käyntiväli, jolloin liian alhaisilla tai korkeilla tuulennopeuksilla lavat eivät pyöri. Lisäksi todellisuudessa roottorin suuntaus määräytyy havaitun tuulensuunnan perusteella, eikä varjon muodostuminen ole näin ollen aina taattua (lavan on havaitsijasta nähden peitettävä auringosta yli 20 prosenttia, jotta havaittava varjo syntyy). Teoreettinen maksimimäärä edustaa siis selkeästi konservatiivista arviota tuulivoimaloiden aiheuttamasta vilkunnan määrästä.

10 Sivu 5 (13) Tuuliatlaksen mallinnustarkkuus aiheuttaa epävarmuutta realistiseen arvioon tuulennopeus- ja -suuntajakauman käytön kautta. Myös auringonpaistehavaintojen käyttö lisää hieman epävarmuutta, sillä hankealueen etäisyys Turun lentoasemalta on noin 34 kilometriä. Mallinnuksissa ei ole huomioitu kasvillisuuden vähentävää vaikutusta vilkunnan havaitsemiseen, jolloin etenkin kesäaikainen vilkunnan määrä yliarvioidaan. 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3.1 Huso-Pöylän tuulipuisto Mallinnuksen tuloksena saatu vilkunnan vuosittainen realistinen määrä tarkastellulle Huso-Pöylän tuulipuistolle on esitetty kuvassa (Kuva 3-1). Kuvasta nähdään, että varjon vilkunnan määrä on suurta tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä olevilla alueilla, mutta se vähenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa. Vyöhykkeellä, jossa varjon vilkunnan määrä on yli 8 tuntia vuodessa, sijaitsee yksi asuinrakennus ja yksi lomarakennus.

11 Sivu 6 (13) Kuva 3-1. Varjon vilkunnan realistinen määrä tunteina vuodessa, kun auringonpaistetilastot on huomioitu. Mallinnus on tehty Nordex N MW - tuuliturbiineilla, joiden napakorkeus on 140,6 metriä ja roottorin halkaisija 116,8 metriä. Reseptoripistekohtaiset tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 3-1). Taulukossa on esitetty varjon vilkunnan esiintymisen teoreettinen maksimikesto (vuodessa ja vuorokaudessa), sekä vilkunnan realistinen kokonaiskesto (vuodessa). Realistisessa kokonaiskestossa on huomioitu auringonpaistetilastot.

12 16USP Sivu 7 (13) Taulukko 3-1. Mallinnuksen tulokset reseptoripisteittäin tarkastellulle Huso-Pöylän tuulipuistolle. Reseptoripisteiden koordinaatit on esitetty ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmässä. Varjon vilkkumisvaikutus Itäkoordinaatti Pohjoiskoordinaatti Teoreettinen maksimitilanne Realistinen tilanne (m) (m) (h/a) (h/d) (h/a) A :00 0:00 0:00 B :00 0:00 0:00 C :56 0:21 1:15 D :09 0:21 2:29 E :16 0:19 1:25 F :51 0:27 7:04 G :54 0:21 2:57 H :46 0:26 7:05 I :40 0:21 2:53 J :42 0:22 3:09 K :42 0:20 1:18 L :00 0:00 0:00 M :00 0:00 0:00 N :01 0:11 0:55 O :00 0:00 0:00 P :00 0:00 0:00 Q :00 0:00 0:00 R :00 0:00 0:00 S :38 0:33 7:55 T :56 0:21 2:44 U :14 0:20 4:56 V :07 0:25 8:27 X :11 0:29 10:04 Y :00 0:00 0:00 Z :03 0:21 7:39 AA :46 0:25 5:38 AB :37 0:25 4:03 Varjon vilkkumismallinnuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että hankealueen läheisyydessä varjon vilkunta on paikoittain runsasta tutkitulla voimalatyypillä ja napakorkeudella. Vyöhykkeellä, jossa varjon vilkunnan määrä on yli 30 tuntia vuodessa (teoreettisessa maksimitilanteessa), sijaitsee 5 asutuskohdetta. Valituista reseptoripisteistä (lähimmistä asutuskohteista) yhdessä päivittäinen vilkunta ylittää 30 minuuttia. Auringonpaistetilastojen huomioon ottaminen kuitenkin vähentää vilkunnan teoreettisia maksimimääriä huomattavasti. Realistisessa arviossa Ruotsin 8 tunnin ja Tanskan 10 tunnin vuosittaisen vilkunnan raja ylittyy kahdessa asutuskohteessa. Realistisissa vilkuntamäärissä ei ole huomioitu muun muassa kasvillisuuden tuomaa katvetta, joka vähentää vilkunnan havaitsemista erityisesti kesällä. Oheisessa kuvassa on varjon vilkuntakalenterit reseptoripisteille V ja X, joissa vuosittainen vilkunnan määrä ylittää Ruotsin ja Tanskan ohjearvot (Kuva 3-2). Kuvista nähdään, että toiseksi pohjoisin voimala (keltaisella) aiheuttaa kesäiltaisin lähes kaiken reseptoripisteisiin kertyvän varjon vilkunnan.

13 Sivu 8 (13) Kuva 3-2. Varjon vilkuntakalenteri teoreettisessa maksimitilanteessa Nordex N MW -tuuliturbiineilla, joiden napakorkeus on 140,6 metriä ja roottorin halkaisija 116,8 metriä. Vilkuntamallinnuksen tuloksia on verrattu työssä sovellettaviin muiden maiden vilkunnan raja-arvoihin myös oheisessa taulukossa (Taulukko 3-2). Taulukko 3-2. Mallinnustulosten vertailu sovellettaviin muiden maiden raja-arvoihin (esitelty kappaleessa 1.2). Solun taustavärit suhteessa raja-arvoihin: vihreä ei ylitystä, punainen ylitys, harmaa ei vertailua. Solu on merkitty punaiseksi mikäli yhdessäkin asuin- tai lomarakennuksessa raja-arvo ylittyy. Saksa 1 Ruotsi 2 Tanska Maksimivilkunta 30 tuntia / vuosi 30 minuuttia / päivä 10 tuntia / päivä 8 tuntia / päivä teoreettinen teoreettinen 1 /realistinen 2 realistinen realistinen Hankkeesta voi syntyä paikoittain runsasta varjon vilkuntavaikutusta lähialueen asutuskohteisiin, mutta haittoja voidaan tarvittaessa lieventää pysäyttämällä vilkuntaa aiheuttavat turbiinit kriittiseen aikaan. 4 EDELLISET VILKUNTAMALLINNUKSET Kaavoituksen aikaisemmissa vaiheissa CPC Finland Oy:n emoyhtiö CPC Germania GmbH & Co. KG on tehnyt vilkuntamallinnuksia kahdella eri voimalatyypeillä. Mallinnukset on tehty eri sijoitussuunnitelmilla verrattuna Pöyryn mallinnukseen ja voimalatyypeillä Vestas V112 napakorkeudella 119 m (kokonaiskorkeus 175 m) ja Nordex N117 napakorkeudella 140,6 m (kokonaiskorkeus 199 m). Tämä tulosten yhteenveto perustuu CPC Germania GmbH & Co. KG:n WindPRO-raportteihin 1 eikä Pöyry ole suorittanut tarkistusmallinnuksia. Mallinnuksiin on käytetty WindPRO-ohjelmiston SHADOW-mallinnusmoduulia. Mallinnusparametrit ovat samat kuin Pöyryn käyttämät. Reseptoripisteet kuvastavat asutuskohteita sijainneiltaan. Reseptoripisteiden leveys on 1 m, korkeus 2 m ja korkeus maanpinnasta 1 m. Voimalatyyppien maksimivaikutussäteet ovat määräytyneet mallinnusehtojen mukaisesti: Vestas V112 voimalalle 1709 m ja Nordex N117 1 WindPRO - SHADOW_ 9 x N117, 141m NH.pdf ( ) ja WindPRO - SHADOW_ 9x Vestas V112, 119m NH.pdf ( )

14 Sivu 9 (13) voimalalle 1468 m. Tausta-aineistot eroavat Pöyryn käyttämistä seuraavilta osin: auringonpaisteaineisto, tuulisuusjakauma ja korkeuskäyrät. Seuraavassa kuvassa ja taulukossa on esitetty voimaloiden sijoitussuunnitelma ja vilkuntamallinnuksen tulokset Vestaksen V112 voimalalle napakorkeudella 119 m. Kuva 4-1. Kaavoituksen luonnosvaiheessa CPC Germania GmbH & Co. KG:n mallintama realistinen varjon vilkunta vuodessa voimalalla Vestas V112 napakorkeus 119 m (karttavärityksen yksikkö: tuntia vuodessa).

15 Taulukko 4-1. Kaavoituksen luonnosvaiheessa CPC Germania GmbH & Co. KG:n käyttämä voimaloiden sijoitussuunnitelma ja mallinnustulokset varjon vilkunnalle realistisessa tilanteessa voimalalla Vestas V112 napakorkeus 119 m (KKJ2 koordinaatistossa). Turbiini Varjon vilkunta 16USP Sivu 10 (13) Sijoitussuunnitelma Pohjoiskoordinaatti Itäkoordinaatti Reseptoripiste Pohjoiskoordinaatti Itäkoordinaatti V112 (m) (m) (h/a) A : B : C : D : E : F : G : H : I :26 J :59 K :47 L :00 M :51 N :44 O :33 P :36 Q :00 R :00 S :00 T :00 U :00 V :00 W :25 X :00 Y :00 Z :00 AA :50 AB :55 AC :48 Realistisessa arviossa Ruotsin 8 tunnin ja Tanskan 10 tunnin vuosittaisen vilkunnan raja ylittyy vähintään 4 asutuskohteessa (reseptoripisteissä A, B, C ja E). Seuraavassa kuvassa ja taulukossa on esitetty voimaloiden sijoitussuunnitelma ja vilkuntamallinnuksen tulokset Nordexin N117 voimalalle napakorkeudella 140,6 m.

16 Sivu 11 (13) Kuva 4-2. Kaavoituksen ehdotusvaiheessa CPC Germania GmbH & Co. KG:n mallintama realistinen varjon vilkunta vuodessa voimalalla Nordex N117 napakorkeus 140,6 m (karttavärityksen yksikkö: tuntia vuodessa).

17 Sivu 12 (13) Taulukko 4-2. Kaavoituksen ehdotusvaiheessa CPC Germania GmbH & Co. KG:n käyttämä voimaloiden sijoitussuunnitelma ja mallinnustulokset varjon vilkunnalle realistisessa tilanteessa voimalalla Nordex N117 napakorkeus 140,6 m (ETRS-TM35FIN koordinaatistossa). Turbiini Varjon vilkunta Sijoitussuunnitelma Pohjoiskoordinaatti Itäkoordinaatti Reseptoripiste Pohjoiskoordinaatti Itäkoordinaatti N117 (m) (m) (h/a) A : B : C : D : E : F : G : H : I :13 J :54 K :12 L :00 M :00 N :00 O :21 P :00 Q :00 R :00 S :00 T :00 U :00 V :00 W :00 X :00 Y :00 Z :40 AA :07 AB :05 AC :00 Realistisessa arviossa Ruotsin 8 tunnin ja Tanskan 10 tunnin vuosittaisen vilkunnan raja ylittyy vähintään yhdessä asutuskohteessa (reseptoripiste C). CPC Germania GmbH & Co. KG:n mallinnustuloksia on verrattu työssä sovellettaviin muiden maiden vilkunnan raja-arvoihin myös oheisessa taulukossa (Taulukko 4-3). Molemmilla mallinnetuilla toteutusvaihtoehdoilla sovellettavat ohjearvot ylittyvät vähintään yhdessä asutuskohteessa.

18 Sivu 13 (13) Taulukko 4-3. CPC Germania GmbH & Co. KG:n mallinnustulosten vertailu sovellettaviin muiden maiden raja-arvoihin (esitelty kappaleessa 1.2). Solun taustavärit suhteessa rajaarvoihin: vihreä ei ylitystä, punainen ylitys (tekstillä mikä voimalatyyppi kyseessä), harmaa ei vertailua. Solu on merkitty punaiseksi mikäli yhdessäkin asuin- tai lomarakennuksessa raja-arvo ylittyy. Saksa Ruotsi Tanska Maksimivilkunta 30 minuuttia / päivä 10 tuntia / päivä 8 tuntia / päivä realistinen realistinen realistinen V112, N117 V112, N117 V112, N117 5 YHTEENVETO CPC Finland Oy suunnittelee Saloon ja Paimioon 8 voimalan Huso-Pöylän tuulipuistoa. Tässä selvityksessä on arvioitu Huso-Pöylän tuulipuiston varjon vilkunnan vaikutuksia lähialueille. Pöyryn tekemässä arvioinnissa on sovellettu 140,6 metrin voimalan napakorkeutta ja 116,8 metrin roottorin halkaisijaa (voimalan kokonaiskorkeus 199 metriä). Pöyryn vilkuntamallinnuksen mukainen varjon vilkunta voidaan todeta paikoittain runsaaksi Huso-Pöylän hankealueen ympäristössä. Realistisessa tilanteessa Ruotsin vuosittainen 8 tunnin tai Tanskan 10 tunnin vilkuntaraja ylittyy kahdessa asutuskohteessa. Teoreettisessa maksimitilanteessa Saksan ja Ruotsin 30 tunnin vilkuntaraja ylittyy viidessä asutuskohteessa. Kaavoituksen aikaisemmissa vaiheissa CPC Finland Oy:n emoyhtiö CPC Germania GmbH & Co. KG on tehnyt vilkuntamallinnuksia Pöyryn soveltamasta sijoitussuunnitelmasta poikkeavalla sijoitussuunnitelmalla. Mallinnukset tehtiin käyttäen Vestaksen V112 voimalaa napakorkeudella 119 m ja Nordexin N117 voimalaa napakorkeudella 140,6 m. Vestaksen voimalalla sovellettavat ohjearvot ylittyvät vähintään vähintään neljässä asutuskohteessa ja Nordexin voimalalla vähintää yhdessä asutuskohteessa. KIRJALLISUUSVIITTEET Boverket Vindkraftshandboken, Planering och prövning av vindkraftverk på land och I kustnära vattenområden. Danish Wind Industry Association. Planning and regulation: shadow flicker. [ ( ). Ilmatieteen laitos Suomen Tuuliatlas. Pirinen ym Tilastoja Suomen ilmastosta , Raportteja No. 2012:1, Ilmatieteen laitos. Ympäristöministeriö Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöministeriön ohjeita 4/2012. WEA-Shcattenwurf-Hinweise Hinweise zur Ermittlung und Beurteilung der optischen Immissionen von Windnergianlagen.