Muistellaan uimahallia. Porin keskustan vanha uimahalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistellaan uimahallia. Porin keskustan vanha uimahalli 1971-2011"

Transkriptio

1 Muistellaan uimahallia Porin keskustan vanha uimahalli Kirsi Niukko 2013

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1.1. Hyvinvointiyhteiskunta kunnalliset uimahallit 2. Pori tarvitsee uimahallin 2.1. Ympäristö 2.2. Uimahallin suunnittelu- ja rakennushistoriaa 3. Komeata ja nykyaikaista tulee 3.1. Kellarikerros 3.2. Ensimmäinen kerros 3.3. Toinen kerros 3.4. Taide 3.5. Kävijämäärät 3.6. Puhdistautuminen ja hallin puhtaanapito 4. Vesipelosta vesipedoksi uimahallimuistoja 4.1. Avajaiset 4.2. Uimavalvonta 4.3. Säännöt ja käyttäytyminen 4.4. Uimaan oppiminen ja uimakoulu 4.5. Teemapäivät ja erikoisohjelma 4.6. Ihmissuhteita 5. Uimahalli uuteen käyttöön 5.1. Kunnostushistoriaa 5.2. Toiminnan kehittäminen 5.3. Uimahallin kunnostus- ja jatkokäyttösuunnitelmia 6. Lopuksi Kuvaliitteet Viitteet Aineistot, lähteet ja kirjallisuus

3 2 1. Johdanto Valtaosa Suomen liikuntapaikoista on rakennettu luvun aikana. Niin myös Porin keskustan uimahalli. Monien uimahallien peruskorjaus- ja muutostarpeet ovat tulleet ajankohtaisiksi 1990-luvulta lähtien. Useimmissa kunnissa myös Satakunnassa - on päädytty korjaamaan vanhaa uimahallia. Porissakin siitä keskusteltiin ja asiaa selviteltiin. Porin keskustan vanhaa uimahallia ei suunnitelmista huolimatta peruskorjattu, laajennettu eikä otettu uuteen käyttöön. Sen sijaan se päätyi purkulistalle ja tilalle rakennettiin uusi. Keskustan vanha uimahalli suljettiin ja uusi avattiin Porin päivänä samana vuonna. Uimahallia koskevasta dokumentoinnista sovittiin uuden uimahallin asemakaavan laatimisen yhteydessä. Työn rahoittivat Porin kaupunkisuunnittelu, Vapaa-aikavirasto sekä tekninen palvelukeskus/omistamisen yksikkö. Toteutuksesta vastasi Satakunnan Museo/FM Kirsi Niukko. Työ toteutettiin tarkoituksenaan dokumentoida rakennus ennen purkamista sekä selvittää rakennuksen historiaa ja muutosvaiheita. Selvityksen aineistoina käytettiin kaupungin liikuntalautakunnan nykyisen vapaa-aikalautakunnan - toimintakertomuksia, rakennuspiirustuksia, sanomalehtikirjoituksia, erilaista arkistomateriaalia sekä eri aikoina laadittuja haastatteluja. Aineistoista tärkein on Satakunnan museon tekemä uimahallin dokumentointi, joka toteutettiin sen viimeisellä aukioloviikolla valokuvaten sekä työntekijöitä ja kävijöitä haastatellen. Aineistot tallennettiin Satakunnan Museon arkistoon. Suurin osa tässä raportissa käytetyistä valokuvista on Satakunnan museon valokuvaajan Pentti Pereen ja amanuenssi Johanna Jakomaan tuolloin ottamia. Vasta avattu uimahalli talvella Kuva: Sven Raita, Satakunnan museo 1.1. Hyvinvointiyhteiskunta kunnalliset uimahallit Kunnallisten uimahallien rakentaminen Suomessa liittyy sotien jälkeisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämispyrkimyksiin sekä kansanurheilulle myönteisen ajattelun yleistymiseen. i Arkkitehdit joutuivat

4 lukujen aikana tekemisiin uudenlaisten rakentamiseen liittyvien haasteiden sekä uudistuvan rakennustekniikan kanssa. Tuolloin luotiin kokonaan uusia rakennustyyppejä erityisesti julkisten palvelujen, kuten neuvoloiden, koulujen, virastojen ja terveyskeskusten käyttöön. ii Myös kunnallisten uimahallien rakentaminen alkoi yleistyä 1950-luvulla, johon ajoittuvat muun muassa Suomen ensimmäinen kunnallinen uimahalli Turussa vuodelta Sen suunnitteli arkkitehti Erik Bryggman. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Jyväskylän uimahalli valmistui vuonna 1955 ja Harry w. Schreckin suunnittelema Pyynikin uimahalli Tampereella vuonna iii 1960-lukua kutsutaan kunnallisten uimahallien suunnittelun ja rakentamisen vuosikymmeneksi. Arkkitehti Jorma Järvi suunnitteli Kouvolaan vuonna 1962 Urheilupuiston uimahallin ja vuonna 1964 Kouvolan uimahallin ja maauimalan. Maan ensimmäinen 50 metrin uimahalli valmistui Vantaalle vuonna Vuonna 1966 valmistui Imatran uimahalli, vuonna 1967 Arne Ervin suunnittelema Kemin uimahalli sekä Kuopion 50 metrin uimahalli vuonna Vuonna 1977 Suomessa oli 114 julkista uimahallia. Suurin osa sijaitsi Länsi- ja Etelä-Suomen kaupungeissa. Vuonna 1977 Opetusministeriön alainen uimahallitoimikunta laati mietinnön, joka korosti uimahallien suunnittelussa sijaintia, mitoitusmallia sekä arkkitehtuurin esteettiseen laatuun liittyviä tekijöitä. Huomiota kiinnitettiin myös viihtyisyyteen sekä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoajatteluun. iv Esimerkiksi Porin vuonna 1971 avatussa uimahallissa oli miehille 207 pukukoppia ja kaksi saunaa, naisille vain 100 pukukoppia ja yksi sauna. Epätasa-arvoinen tilanne perustui oletukseen miesten aktiivisemmasta uimahallin käytöstä, mikä pohjautui Opetusministeriön tilastoihin. Oletus osoittautui vääräksi ainakin Porissa, sillä hallin naiskäyttäjiä oli jopa enemmän kuin miehiä. Jo vuonna perustettiin uimahalliin naisten omat vuorot, jolloin koko halli oli vain naisten käytössä yhtenä iltana viikossa. Vuonna 1989 naisille tehtiin toinen sauna ja pukuhuone. v Uimahallien yhteyteen rakennettiin alusta lähtien myös kuntosaleja ja palloilutiloja tai laajempiakin sisäliikuntamahdollisuuksia. Uimahallit myös usein sijoitettiin urheiluhallin tai muiden urheilumahdollisuuksien läheisyyteen. Satakunnan ensimmäinen kunnallinen uimahalli valmistui Harjavaltaan, Hiittenharjun hiihtokeskuksen yhteyteen vuonna Vuoden 2013 keväällä halli siirtyi urheiluseura Harjavallan Jymyn omistukseen. Uimatoiminta rakennuksessa päättyi ja tilat on tarkoitus muuttaa suksivarastoksi ja koneiden huoltotiloiksi. Harjavallan kaupunki rakensi lähemmäs keskustaa uuden uimahallin. vi Jo sitä ennen, vuonna 1966 valmistui Säkylän varuskunnan kuntotalo, jonka yhteyteen rakennettiin myös uimahalli. Sitä saivat varusmiesten lisäksi käyttää myös siviilit, kertoo vuoden 1970 Satakunnan Kansa. vii Vuonna 1970 Satakunnan neljässä kunnassa oli uimahalli: Säkylässä, Harjavallassa, Huittisissa ja Kankaanpäässä. Lisäksi uimahalli oli rakenteilla Poriin ja Kokemäelle sekä suunnitteilla viiteen kuntaan. Kankaanpäähän uimahallia alettiin suunnitella jo vuonna 1969 suunnittelijoina arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren, ja se valmistui vuonna viii Uimahalli peruskorjattiin vuonna 1995 Sirén Arkkitehdit Oy:n suunnittelemana. ix Euran uimahalli valmistui vuonna 1974 ja peruskorjattiin sekä laajennettiin vuosien aikana. x Kokemäen uimahalli rakennettiin vuosina Halli peruskorjattiin ja laajennettiin vuonna xi Nakkilan uimahalli kunnostettiin vuonna 1995 xii ja Ulvilan vuonna 2006.

5 4 Satakunnan Kansa esitteli levikkialueensa kuntien uimahallitilannetta. 2. Pori tarvitsee uimahallin - Uimahallin historiaa Ennen yleisten uimaloiden rakentamista uitiin luonnonrannoilla. Porissa yleisiä uimarantoja oli muun muassa Aittaluodossa, Reposaaressa, Preiviikissä ja Kirjurinluodossa. Niissä järjestettiin myös uimakouluja jo 1900-luvun alkupuolella. Maauimala valmistui vuonna Se on palvellut hyvin käyttäjiä. Se on auki joka päivä, yleensä kesäkuun alusta koulujen alkuun, jolloin vettä lämmitetään. Talviajan maauimala on auki avantouimareita varten kolmena iltana viikossa. Silloin vettä on vain lastenaltaassa ja sitä pidetään vain sen verran lämpimänä, ettei se jäädy. Talviaikaan järjestetään myös joulunajan ja

6 5 uudenvuodenaaton uinteja. Maauimala ei kuitenkaan korvannut sisäuimalaa ja omaa uimahallia alettiin Poriin suunnitella jo 1960-luvun alkuvuosina Ympäristö Liikuntatieteellisen seuran julkaisemassa, Teijo Pyykkösen toimittamassa Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä opas arviointiin - julkaisussa (2013) määritellään erityyppisiä liikunta-alueita. Niistä Porin uimahalli ympäristöineen voidaan sijoittaa liikunta- ja urheilupuistojen tai keskusten ympäristötyyppiin. Tyypillisesti tällainen alue on kaavoitettu, suunniteltu ja rakennettu liikunnan ja urheilun käyttöön kaupungin kasvun mukaan syntyneiden uusien asuinalueiden väliin, usein lähelle kouluja ja oppilaitoksia. Puistossa on tiiviisti erilaisia kenttiä, halleja sekä reittejä, joista on kevyen liikenteen ja lenkkeilyn/ hiihdon reittiyhteydet kunnan muihin liikuntaympäristöihin ja asuinalueille. Alue ja sen liikuntarakennukset ovat kunnan ja / tai elinkeinonharjoittajan rahoittamia ja rakentamia. xiii 1970-luvun taitteessa valmistuneisiin uima- ja urheiluhalleihin yhdistyy usein laajojen puistoalueiden tarjoamat ulkoilu- ja urheilumahdollisuudet, kuten pallokentät ja kevyenliikenteen reitit. Porissa Kuninkaanhaan alueen asuinkerrostalojen, koulujen ja liikuntapaikkojen muodostamasta väljästä, puistomaisesta kokonaisuudesta välittyy alueen kehittämistä ohjannut, kaupunkisuunnittelullisesti yhtenäinen ajattelutapa. Ennen 1950-lukua uimahallin seutu oli kaupungin reuna-aluetta ja peltoa. Kansatieteilijä Niilo Valosen vuonna 1939 ottamissa valokuvissa alueen tiet ovat vielä päällystämättömiä, puhelinpylväiden reunustamia hiekkateitä, joiden takaa avautuu tasainen viljelymaisema. Niilo Valonen kuvasi vuonna 1939 nykyisen uimahallin seutua, joka tuolloin oi vielä peltomaisemaa. Taustalla näkyy Uusikoivisto (SM)

7 1 Alueen rakentaminen kiihtyi luvulla. Kartta vuodelta 1959 Porin kaupungin karttaan vuodelta 1959 on jo hahmoteltu tulevia Herralahden ja Koivulan kerrostaloalueita, Tampereentien linjausta sekä uimahallin ympäristöä. Suunnitelmista osa toteutettiin eri tavoin kuin kaavakartta esittää. Vuoden 1965 Satakunnan Kansa kuvaa alueen kehittämissuunnitelmia: Lähivuosina tulee aivan Porin keskustan tuntumaan uusi rakennusryhmä, ns. kulttuurikeskus, johon alustavien suunnitelmien mukaan sijoittuvat Porin Teljän seurakunnan kirkko, uimahalli sekä uudet kansakoulut. Porilaiset ovat jo vuosikaudet odottaneet kaupungin siirtyvän suunnitelmista toteuttamisen asteelle ( ) Porin asemakaavaosasto ja arkkitehtiosasto ovat suunnitelleet näiden tarpeellisten rakennusten paikaksi kaupungin omistuksessa olevaa Kuninkaanhaan aluetta, joka sijaitsee Porin tyttölyseon ja Koivulan tornitalojen välissä. xiv

8 2 Kuninkaanhaan rakentaminen alkoi 1960-luvun taitteessa matalilla kerrostaloilla. Vuonna 1967 rakennettiin Herralahden asuinkerrostalot, pitsilinnat. Tyttölyseo muutettiin myöhemmin Kuninkaanhaan yläasteeksi ja lukioksi. Jo vuodesta 1963 suunnitteilla ollut uimahalli valmistui vuonna 1970 ja avattiin tammikuussa vuonna Urheiluhalli valmistui vuonna Satakunnan Kansa esitteli Kuninkaanhakaan suunnitteilla olevaa rakentamista Uimahallin suunnittelu- ja rakennushistoriaa Kaupunginhallituksen nimeämä uimahallivaltuuskunta istui vuodesta 1963 vuoteen 1967 tehtävänään selvittää uimahallin suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtajaksi nimettiin Porin urheilulautakunnan puheenjohtaja, kirjaltaja Viljam Rantanen. Valtuuskunnan seitsemästä muusta jäsenestä yksi oli kaupunginarkkitehti Olaf Küttner. Valtuuskunta perehtyi maan uimahallitoimintaan ja teki vierailuja Suomen lisäksi myös Pohjoismaihin. Vuoden 1964 liikuntalautakunnan toimintakertomukseen on merkitty uimahallitoimikunnan opintomatkat Tukholmaan ja Kouvolaan, jonne arkkitehti Jorma Järvi oli suunnitellut kaksi uimahallia vuonna 1964 xv Porin kaupunginarkkitehtina toimi 1960-luvun taitteessa Olaf Küttner, joka on myös signeerannut uimahallin piirustukset. Käytännön suunnittelutyön teki vuodesta 1963 rakennusviraston arkkitehtina toiminut Matti Salmivalli. Hän kertoo, että uimahallin suunnittelutyö oli hänen ensimmäisiä suuria suunnittelutehtäviään kaupungin palveluksessa. Uransa alkuaikoina Salmivalli toimi kaupunginarkkitehti Olaf Küttnerin alaisuudessa luvun taitteessa hän toimi muutaman vuoden omasta arkkitehtitoimistostaan käsin kunnes siirtyi takaisin kaupungin työntekijäksi. Vuodesta 1984 eläkkeelle jäämiseensä asti vuoteen 1993 hän oli Porin kaupunginarkkitehtina. Uimahallin suunnitteluprosessi kesti Salmivallin mukaan noin viisi vuotta. xvi Rakennussuunnitelma esiteltiin ensimmäisen kerran jo vuoden 1966 Satakunnan Kansassa sekä piirustuksena että pienoismallina. xvii Tiedossahan on, että halli rakennetaan Kuninkaanhaan ja Itsenäisyydenkadun päässä sijaitsevan alueen koillisnurkkaan itä-länsisuunnassa. Sen sijaan on edelleenkin hämärän peitossa, koska rakennustöihin ryhdytään. Ehkä jo ensi vuonna lupaili toimikunta. Olaf Küttner teki selkoa halliin liittyvistä lukuisista yksityiskohdista, joista erikoisin lienee hyppääjiä varten rakennettava erillinen allas. xviii

9 3 Uimahallin pienoismalli. Kuva Sven Raita, SM Hallin rahoituskysymys oli vielä tuossa vaiheessa epäselvä ja vuoden 1967 joulukuussa Satakunnan Kansassa käsitellään uimahallin viivästymistä sekä toivotaan uimahallia odottavilta kansankerroksilta pitkää vieteriä xix Hyväksytyt piirustukset on päivätty Täydennyksiä kellarikerrokseen tehtiin vielä syys- ja lokakuussa Suunnitteluohjelman mukaan hallitilat suunniteltiin kaupungin toimesta ja rakennustekniset laitteet teetettiin urakkana kilpailutuksen voittaneella helsinkiläisellä urakoitsijalla Otto Wuorio Oy:lla. Aiheesta uutisoi Satakunnan Kansa : Pääurakoitsijana on rakennusliike Otto Wuorio Oy, ja rakennusteknisten laitteiden urakkahinta on, niin kuin aikaisemmin on jo kerrottu, kaksi milj. markkaa. Uimahallirakennuksen tontti käsittää m2 ja rakennuksen tilavuus m3 sekä rakennusala 2192 m2. Kokonaiskerrosala on 3460 m2. Aliurakoitsijoina toimivat lämpö-, vesi- ja viemärijohtolaitteiden osalta Vesijohtoliike Huber, ilmastoinnin osalta Oy Aerator Ab, mittaus- ja säätötöiden osalta Oy Honeywall Ab, jäähdytyslaitteiden osalta Kesko Oy, vedenpuhdistuslaitteiden osalta G.W.Berg & Co, maalaustöiden osalta Pentti Fager Ky ja alumiinisten ovi- ja ikkunarakenteiden osalta Rauhalammin Konepaja. xx Ennen rakentamista sovittiin alustavista maanrakennustöistä ja pohjatutkimuksista, jotka suoritti helsinkiläinen Pohjatutkimus OY vuonna Uimahallin peruskiven muurasi Porin tekninen kaupunginjohtaja Ylermi säteri xxi Uimahallia rakennettiin työllisyystyönä ja työmaa oli keskeytyksissä kesäaikana.xxii Rakennustarvikkeet olivat pääosin suomalaisia, mutta joitakin erikoistarvikkeita, kuten hapon kestäviä putkia hankittiin ulkomailta.xxiii Arkkitehti Matti Salmivalli kertoo, että elementtirakentamisen alkuvaiheessa tekniikkaa hyödynnettiin lähinnä asuinkerrostaloja

10 4 rakennettaessa. Teräsbetonirunkoinen uimahalli tehtiin pääosin paikalla valamalla, osittain käytettiin kuitenkin esivalmisteisia elementtirakenteita. xxiv Julkisivutiiliksi valittiin Kupittaan Saven vaaleankeltaista tiiltä nimeltä Sahara. Vesikaton katteeksi asennettiin kolminkertainen liimattu huopakate. xxv Pääsisäänkäynnin ulkoportaat tehtiin teräsbetonista. Askelmat ja lepotasot päällystettiin harmailla graniittilaatoilla. Portaan alapuoli sekä portaan sisäkatto päällystettiin höylätyllä, painekyllästetyllä mäntylaudoituksella. Sekä pääsisäänkäynnin että pohjoissivun varaportaan lasiseinät tehtiin kaksinkertaisina lasielementti-ikkunoina. Rakennukseen tehtiin jonkin verran painekyllästettyjä, puurakenteisia ikkunoita, mutta suurin osa ikkunoista ja ikkunaseinät, lasiovet sekä tuulikaappien lasiovet kynnyksineen ja ikkunaosineen tehtiin kovaeloksoidusta alumiinista. Rakennuksessa on myös lasitiili-ikkunoita. Kantavat runkorakenteet, pilarit, palkit ja kantavat seinät valettiin teräsbetonista. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa kaikki katot laskettiin. Halliosan pääkannattajiksi valettiin kahdeksan jännebetonipalkkia, joiden varaan vesikatto sekä alas laskettu välikatto kiinnitettiin. Katto päällystettiin rakolaudoitetulla, painekyllästetyllä mäntylaudalla. Kattoon tehtyihin upotusaukkoihin asennettiin halogeenivalaistus. Valaisimet uudistettiin vuonna Niille tehtiin uudet, suuremmat upotusaukot, mutta myös alkuperäiset aukot jätettiin paikoilleen. xxvi

11 5 3. Komeata ja nykyaikaista tulee xxvii Porin kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen oli luvun taitteessa valtakunnallisestikin aktiivista. Esimerkiksi vuonna 1968 uimahallin ohella rakenteilla olivat muun muassa keskussairaala ja Satakunnan Museo. xxviii Uimahallin ensimmäiset työntekijät aloittivat ja lopputarkastus suoritettiin vähän ennen joulua vuonna xxix Lokakuussa 1970 ilmestyneen Satakunnan Kansan porilaisille lupaama joulukylpy uudessa uimahallissa siirtyi seuraavan vuoden alkuun, kun uimahalli aukesi yleisölle Julkisivu länteen pääsisäänkäynti Julkisivu itään Julkisivu etelään

12 6 Julkisivu pohjoiseen 3.1. Kellarikerros Alimpaan kerrokseen sijoitettiin puhdistuslaitteet ja muut tekniset tilat. Uimahallin pudistuslaitteena oli avohiekkasuodatusjärjestelmä. Suodatinaltaassa oli 240 m3 vettä, joka tuli altaiden reunakourujen kautta punaisten venttiilien kautta suodatusaltaan päätyyn. Hiekkasuodatusallas (vas.) ja puhdasvesikaivo (oik.) Kuvat Pentti Pere (SM) Ensin vedestä suodatettiin karkeat roskat hiekkasuodatuksen avulla. Hiekkasuodatuksen jälkeen vesi tuli puhdasvesikaivoon, jossa se lämmitettiin ja siihen lisättiin klooria. Lopuksi vesi kiersi vedenpumppaamon kautta takaisin altaaseen. Hiekat pestiin 3 kertaa viikossa. Kemikaalihuoneen automaattinen puhdistusjärjestelmä pumppasi puhdistusseosta koko ajan veteen. Järjestelmä automatisoitiin 1990-luvun puolessa välissä EU-säädösten mukaisiksi. xxx

13 7 Vasemmalla kemikaalihuoneen puhdistusjärjestelmää, oikealla ohjaus- ja hälytyskeskus. Kuvat Pentti Pere (SM) Uimahallin ohjaus- ja hälytyskeskus. Jos järjestelmään tuli jokin vika, huoneen keskellä olevaan keltaiseen pöytään tuli hälytys. Pöydän tekniikka oli herkkä kosteudelle, ja osia pöydästä oli jouduttu vuosien varrella uusimaan. Itse pöytä oli alkuperäinen. Valkoinen laite pöydän etupaneelissa oli tietokone, joka oli lisätty hallin automatisointivaiheessa 1990-luvulla. Tietokoneen avulla ohjattiin eri toimintoja, esim. säädeltiin altaiden veden lämpötilaa. Laite kertoi esim. veden meno- ja tulolämpötilan sekä hallin ilmankosteusprosentin. Pikakiertopumppu antoi allasvedelle virtausta ja mahdollisti suodatuskierron. Se otti vettä matalasta päästä ja toi sen takaisin syvään päähän. Pumppausteho oli 70 litraa sekunnissa. Putkessa virtasi tunnissa 240 m3 vettä. Lämmitysjärjestelmä. Tuloilmapuhallin lämmitti hallin. Se puhalsi m3 ilmaa tunnissa. Ilma meni suurten ikkunoiden välistä ylös, ikkunoiden yläpäässä on rako, josta ilma tuli sisälle ja lämmitti hallin. Ylhäällä vasemmalla pikakiertopumppu ja oikealla tuloilmapuhallin. Alakuvassa entinen kattilahuone, nykyinen kaukolämpöhuone. Uimahalli oli Porin ensimmäisiä kohteita, johon tuli kaukolämpö. Kuvat Pentti Pere (SM)

14 Ensimmäinen kerros Uimahallin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat pääsisäänkäynti, altaat, tilaussaunat, pesuhuoneet ja pukutilat, valvontakoppi ja välinevarastot. Suunnitteluvaiheessa keskusteltiin myös 50 metrin altaasta, mutta Opetusministeriö ei antanut siihen lupaa. Matti Salmivalli kertoo perusteluna olleen, että Suomessa oli jo ennestään kaksi pitkää Euroopan mestaruustason vaatimukset täyttävää uima-allasta, jotka sijaitsivat Vantaalla ja Kuopiossa, eikä kolmatta enää tarvittaisi. xxxi Pääaltaasta tehtiin mitoiltaan 12,5 x 25 metriä ja hyppyaltaasta 12,5 x 12 metriä. Opetusallas lapsia varten on 12 x 6 metriä ja karkaisuallas eli kylmävesiallas 2 x 3 metriä. Hallin kokonaistilavuudeksi tuli m3.

15 9 Lasten viihtyvyys otettiin hallin suunnittelussa huomioon rakentamalla oma allas ja lisäksi piha-alueelle kahluuallas liukuratoineen. xxxii Pihalle varattiin tilaa myös myöhemmin rakennettavaa ulkoallasta varten, mutta suunnitelmaa ei toteutettu, koska arveltiin maauimalan riittävän tähän tarkoitukseen. Kahluuallas pihaan kuitenkin rakennettiin xxxiii Kuva: Pentti Pere, SM Kylmäallas oli vielä 1970-luvun taitteessa harvinainen uimahalleissa. Ainakin kahdeksan kymmenestä kävijästä pulahti altaaseen. Hyvin harva käyttäjä hyppäsi sinne suoraan. Tavallisesti portaita asteltiin hiljakseen, kasteltiin ensin kädet ja kasvot ja vasta sitten pulahdettiin kylmään kylpyyn, kirjoitti Satakunnan Kansa Kuva: Pentti Pere, SM

16 Kahluuallas kesällä Kuva: Pentti Pere, SM 10

17 Toinen kerros Toiseen kerrokseen sijoitettiin katsomo ja kuuluttamo, kuntosali, miesten ja naisten pukukaapit ja wctilat, kahvio sekä ryhmä- ja kerhohuoneet. Lisäksi toiseen kerrokseen tehtiin vahtimestarin asunto, jossa asui laitosmestari Onni Pohjavirta vuoteen 1979, minkä jälkeen muutti uimahallin läheisyydessä sijaitsevaan uuteen asuntoon. Sen jälkeen asunnossa asui uimahallin vahtimestari. Hallin muutostöiden yhteydessä 1980-luvun alkupuolella vahtimestari muutti pois asunnosta ja aiemmin kuuluttamossa sijainnut toimisto siirrettiin vahtimestarin asuntoon. xxxiv Katsomo. Katsomon betonirakenteet tehtiin betonivaluna. Katsomon ja penkkien välinen jalkatila ja portaat päällystettiin sementtimosaiikkilaatoilla. Istumapenkki tehtiin painekyllästetyistä, höylätyistä mäntylaudoista. Katsomoon mahtuu 400 katsojaa. Katsomossa istui runsaasti väkeä erilaisissa tilaisuuksissa, muun muassa seuraamassa suosittuja pellehyppyjä. Katsomo oli myös täynnä useissa siellä järjestetyissä kilpailuissa, muun muassa Suomenmestaruuskisoissa vuonna Katsomo kuvattuna (vas.) Pentti Pere (SM). Jani ja Esa Sievinen vuonna 1991 Porin uimahallissa (oik.) Kuva: Satakunnan kansa

18 Taide Hallin pääsisäänkäynnin puoleista julkisivua on alusta lähtien koristanut Porin kaupunkivaakuna, kuparinen karhunpää, joka edelleen riippuu seinällä vaikka halli onkin ollut kokonaan suljettuna vuodesta Sisätiloissa paljastettiin helsinkiläisen kuvanveistäjän Heikki Häiväojan veistos. Sen lahjoitti uimahallille Satakunnan Messut ry, joka jo vuonna 1965 lupasi lahjoittaa tulevaan uimahalliin taideteoksen. xxxv Häiväojan teos saatiin halliin arkkitehti Matti Salmivallin myötävaikutuksella. Hän toimi yhdessä Häiväojan kanssa Rauma-Repolan ruokalarakennuksen muutos- ja korjausprojektissa Raumalla. Häiväojalla oli valmiina toiseen paikkaan suunniteltu teos, jota ei kuitenkaan lunastettu. Salmivallin ehdotuksesta Häiväoja suunnitteli Elämänpuu -nimisestä teoksesta uimahalliin soveltuvan työn nimellä Palanen merta. xxxvi Laitosmestari Jukka Salmi ja laitosmies Simo Suomi kertovat että taiteilija kiinnitti teoksen itse uimahallin ikkunaseinälle. Työ osoittautui liian isoksi ja se täytyi katkaista. Heikki Häiväoja teki korjauksen itse. Mahdollisesti korjauksen vuoksi teokseen syntyi syöpymä, joka piti korjata. Teos poistettiin 1990-luvun lopulla seinältä korjausta varten. Korjaaminen viipyi eikä työtä enää palautettu. Porin taidemuseon johtaja Esko Nummelin kertoo, että teoksen kunto todettiin sellaiseksi, että se jouduttiin poistamaan paikoiltaan ja siirtämään Porin taidemuseon taideteosvarastoon Otavankadulle. Uimahallin voimakkaasti klooripitoinen sisäilma ja kiillotettu, ruostumaton teräs ovat yhdistelmä, joka ei ole täysin ongelmaton. Teos suunniteltiin sijoitettavaksi nimenomaan uimahalliin. Teosta ei ollut tarkoituksenmukaista eikä taloudellisesti mielekästä palauttaa takaisin paikoilleen tilanteessa, jossa myös uimahalli oli teknisesti tulossa tiensä päähän. Korvaavaa tilaa teokselle ei ole löytynyt. Nummelin kuvaa teosta esteettisesti voimakkaasti oman aikakautensa taiteellisen ajattelun tulokseksi. xxxvii Palanen merta taideteoksen paljastustilaisuus vuonna Kuva: Satakunnan Kansa

19 Kävijämäärät Halli oli alun perin mitoitettu 800 kävijälle päivässä. Vuosittaiseksi kävijämääräksi arvioitiin oin kävijää. Avajaispäivän kävijämäärä kuitenkin ylitti 2000 henkeä ja ensimmäisten vuosien aikana odotettu kävijämäärä ylittyi jatkuvasti. Ensimmäisen vuoden kävijämääräksi kirjattiin uimaria. Myös naiset käyttivät hallia enemmän kuin oli odotettu ja naisille suunnitellut tilat osoittautuivat nopeasti liian pieniksi. Vuonna 1989 Porin kaikissa uimaloissa kävi yhteensä noin henkilöä, joista yli puolet eli keskustan uimahallissa. Vuodesta 1971 vuoteen 1997 kävijämäärät vaihtelivat melko vähän. Useimpina vuosina kävijöitä oli yli vuodessa luvun puolivälissä muutamana vuonna kävijöitä oli alle Hallin kävijäennätys kirjattiin 1976, jolloin uimareita kävi Pienin kävijämäärä kirjattiin 1993: käyntiä. Kaikkiaan Porin ensimmäisen hallin toiminta-aikana kävijöitä oli xxxviii Keskustan uimahallin kävijätilasto ja käyttökustannukset vuosina

20 Puhdistautuminen ja hallin puhtaanapito Uimahallin laitosmiehenä 30 vuotta toiminut Pasi Rönni kertoo vuonna 2011 tehdyssä haastattelussa, että uimahallin hygieniavaatimukset olivat tiukemmat kuin maauimalassa. Esimerkiksi uima-altaan reunalle ei saanut mennä jalkineet jalassa. xxxix Vaatimuksia myös tiukennettiin aikojen kuluessa niin käyttäjien ja puhdistuslaitteidenkin osalta. EU:hun liittyminen vuonna 1995 toi lisää säädöksiä. Aluksi peseytymisessä käytettiin palasaippuaa. Koska saippuan käyttö oli tuhlaavaista ja terveystarkastaja totesi sen epähygieeniseksi, siirryttiin nestemäiseen saippuaan. Uimahallikulttuuri oli 1970-luvun taitteessa uutta Porissa, eivätkä kaikki käyttäjät olleet tottuneet noudattamaan tiukkoja puhtaussääntöjä. Altaaseen meno edellytti suihkua, mutta aluksi kaikki eivät näin tehneet. Sen vuoksi pesutiloja alettiin valvoa. Myöskään saunaan ei saanut mennä uimapuku päällä. Tätäkin valvottiin alussa. xl Kävijöitä oli erityisesti naisten puolella enemmän kuin tiloihin olisi mahtunut. Sen vuoksi tilat likaantuivat helposti. Sauna pestiin joka ilta kuumana, jotta se oli seuraavana päivänä puhdas uusille tulijoille. Myös uima-altaiden reunoja pestiin ahkerasti, sillä veden pinta altaassa ylsi aluksi vain altaan reunassa olevaan kouruun asti. Aluksi siivoojat konttasivat harjojen ja soodaveden kanssa altaan kourut puhtaiksi. Koska yhdessä työvuorossa oli vain yksi siivooja kerrallaan, hän työskenteli koko ajan kiireessä, usein vaatteet märkinä. Alussa altaan vesi myös likaantui iltaan mennessä ja siitä tuli sameaa. Myöhemmin veden puhdistusainemääriä tarkistettiin ja veden pinta nostettiin niin, että vesi valui lattiakaivoon, eikä jäänyt makaamaan reunoja vasten. Uimahallin siivousohjeet olivat sosiaali- ja terveysministeriön laatimat. Porin uimahallia arvostettiin siisteyden takia ja se sai siitä positiivista palautetta. Hallin siivousohjelmaan kuului allastasanteen pesu kahdesti viikossa, pesuhuoneen lattiat joka toinen päivä, saunat ja istuimet pestiin aina käytön jälkeen, pukuhuoneet pestiin päivisin, kaikki yleisön aikana. Yövuoroja ei ollut. Vesinäytteet otettiin aamuisin. xli 4. Vesipelosta vesipedoksi uimahallimuistoja Keväällä 2011 Satakunnan Museon laatiman uimahallidokumentoinnin haastatteluja tehtiin sekä työntekijöiden että hallin käyttäjien parissa. Työntekijöiden haastatteluja on hyödynnetty läpi raportin. Tässä luvussa muistellaan uimahallia myös sen käyttäjien kertomana. Osa haastatteluvastauksista kerättiin uimahalliin jätettyyn keräyslaatikkoon, osan muisteluista kirjoitti museon henkilökunta itse muistiin. Satakunnan museon keräyslaatikkoon jätettyyn kyselyyn vastasi asiallisesti yhteensä 25/ 28 uimahallin käyttäjää. Heistä 14 oli naisia ja 6 miehiä. Alle 18-vuotiaita oli viisi, joista kaksi poikaa ja kolme tyttöä. Museohenkilökunnan tekemiin haastatteluihin ja sähköpostiin tulleisiin haastatteluihin vastasi yhteensä 8 henkilöä, joista miehiä ja naisia kumpiakin oli neljä. Lisäksi kirjattiin muistiin kaksi ryhmähaastattelua, vuotiasta koostuva ryhmä Iltaruskot sekä kolmen miehen ja yhden naisen uimaporukka ja kahden työntekijän muistelut. Haastateltujen Ikähaarukka oli lapsista yli 80-vuotiaisiin. Vanhimmat käyttäjät olivat käyttäneet uimahallia sen koko olemassaoloajan: Vuonna 1971 keskustan uimahalli avasi ovensa tammikuussa ja huhtikuussa syntyi toinen tyttäremme. Ei tarvinnut enää miettiä missä talvella uidaan. Uimassa kävimme alkuvuoden

21 Avajaiset lähes päivittäin heti alusta alkaen. Nuorin tytär oppi uimaan samassa tahdissa kuin kävelemään. Näin alkoi minun yli 40 vuotta kestänyt rakkaussuhteeni keskustan uimahalliin. Uimahalliin liittyy niin paljon elämääni vaikuttavia hetkiä. xlii Uimahallin työntekijöistä laitosmiehet Simo Suomi ja Jukka Salmi sekä konemies Matti Ilo aloittivat työnsä jo Kassat, siivoojat ja uimavalvojat aloittivat Uimahalli avattiin 7.1. aamulla kello kuusi ja ryntäys alkoi xliii. Suomen mukaan väenpaljous oli suuri ja yllätti työntekijät täysin. Satakunnan Kansa on dokumentoinut ensimmäisen päivän toimintaa hallissa ja valokuvasi myös ensimmäisen pääsylipun ostaneen asiakkaan aamulla kuuden aikaan. Hallin 20-vuotisjuhlavuonna muisteltiin avajaispäivän kävijöiden muodostaneen pisimmillään aina Itsenäisyydenkadulle asti ulottuneen jonon. Hallin saunavalvojat joutuivat varsinaisen tehtävänsä sijaan toimimaan ovimiehinä väentungoksen vuoksi. xliv Alkuvuoden suurin päivittäinen kävijämäärä hallin alkuaikoina oli noin 2000 henkeä, vaikka hallin tilat oli suunniteltu 800 käyttäjälle. Myös yksin vuorossa ollut siivooja oli kovilla. Halli ei myöskään vielä tuolloin ollut täysin valmis vaan remonttimiehet juoksivat vielä työssä ja osa seinistä oli korvattu pahviseinillä. Uimahallin avajaisjuhla pidettiin huhtikuussa 1971 Suomen hallimestaruuskisojen aikaan. xlv Uimavalvojana alusta lähtien toiminut Irma Helmejoki kertoo, että avajaisjuhlassa esiintyi Lenita Airiston muotishow. Ison altaan päälle rakennettiin ponttonit, joiden päälle näytöslava asennettiin. xlvi Satakunnan Kansa kirjoitti uimahallin ensimmäisestä päivästä. Toimittaja oli paikalla jo ennen aamukuutta

22 Uimavalvonta Uimavalvontaa hallissa suorittivat aluksi niin itse valvojat kuin laitosmiehetkin ehtiessään. Alkuvuosina töissä oli kaksi laitosmiestä kerrallaan, jolloin toinen toimi uimavalvojana. Myöhemmin valvontaa suorittivat pelkästään erilliset uimavalvojat. Porin vapaa-aikaviraston mukaan uinninvalvonnan tavoitteena oli, että valvojan katse seuraa herkeämättömänä niitä allastiloja, joissa uimahallien käyttäjille voi sattua tapaturma. Uimalaitoksiin myös asennettiin teknisiä laitteita, kuten TV-monitorit välittämään kuvaa myös kassalle kriittisimmistä hallin allasalueista. Vanhempia ohjeistettiin, että alle kouluikäisiä tai uimataidottomia lapsia ei pitänyt lähettää halliin ilman saattajaa. Isomman sisaruksen mukana tuleva pikkulapsi saattaisi taas joutua vaaratilanteeseen seuratessaan tätä isompien altaalle. Vanhempien ohjeita pidettiin erityisen tärkeinä siksi, että tarkasta valvonnasta huolimatta vahinkoja saattaa sattua, eikä kaikki aina oikeaoppisesta hengenpelastuksesta huolimatta pääty hyvin. Ammattitaidon lisäksi valvojilla oli myös hyvä onni, sillä kukaan ei koskaan hukkunut hallissa. Erilaisia vahinkoja ja onnettomuuksia sekä läheltä piti -tilanteita kuitenkin sattui. Valvonnalla ei kaikkeen voitu vaikuttaa. Moni onnettomuus johtui kävijän omasta syystä. Jos halliin oli tultu esimerkiksi päihtyneenä, saattoi altaasta pois pääseminen olla vaikeaa ja henkilökunta joutui auttamaan. Myös korkea ikä saattoi aiheuttaa ongelmia. Näin kävi muun muassa silloin, kun hallissa järjestettiin ilmainen veteraanipäivä ja jotkut vanhat uimarit saivat sydänkohtauksen. Myös alusta asti hallissa uimaopettajana toiminut Irma Helmejoki muistaa onnettomuuksia, jolloin tarvittiin elvyttämistä. Joidenkin onnettomuuksien jälkeen hallissa tehtiin parannuksia, jotta onnettomuudet eivät toistuisi. Esimerkiksi hyppytelineen kaide osoittautui liian lyhyeksi, kun se ei ulottunut telineen päähän asti ja aiheutti uimarin putoamisen ja loukkaantumisen. Kaidetta jatkettiin tapahtuman jälkeen. Onnettomuusherkäksi osoittautui myös ensimmäisen ja toisen kerroksen välinen kierreportaikko, jossa uimarit liukastelivat paljain jaloin kulkiessaan. Portaikko poistettiin isompien onnettomuuksien välttämiseksi. xlvii Tampereella vuonna 1988 tapahtunut uimahallitapaturma sai Opettajien ammattijärjestön (OAJ) suosittamaan, että kouluista ei mentäisi uimahalleihin. Tuolloin kaksi koululaista unohtui uimahalliin luokan lähdettyä ja hukkui. Porin kouluvirasto palkkasi tällöin kaksi uimavalvojaa uimahallin omien valvojien lisäksi ja koululaisuinnit jatkuivat. xlviii 4.3. Säännöt ja käyttäytyminen Uimahallin sääntöjä opetettiin hallin alkuaikoina kävijöille valvomalla ja kehottelemalla ahkerasti.. Sääntöjen noudattamisesta vastuussa oli hallin alkuaikoina laitosmestarina toiminut Onni Pohjanvirta. xlix Tärkeimpiä olivat puhtauteen liittyvät säännöt, joiden opettamisesta kertovat henkilökunnan lisäksi myös käyttäjät. Valvoja kävi muun muassa pesutiloissa huomauttamassa: Ala-asteikäisenä, kun käytiin uimahallissa, muistan siivoojan, joka valvoi pesuhuoneessa, ettei saunaan ja suihkuun menty uimapuku päällä. Myös uimarit valvoivat toisiaan ja lehtikirjoitukseksi asti päätyi nimimerkillä Vedenneito kirjoittaneen mielipide: Kovin monet tyytyvät vain virauttamaan itseään kevyesti suihkussa ennen uintia ja

23 17 peseytyvät kunnolla (vai peseytyvätkö ylipäänsä) vasta uinnin jälkeen, kun enin lika on jo liuennut altaan veteen. Useimmiten moiseen syyllistyvät keski-ikäiset ja sitä vanhemmat miehet (-) Täytyisikö uimahallien asiakkaiden peseytymistapoja alkaa tarkkailla l Tähän vastasi laitosmestari Jukka Salmi vastineessaan, että uimavalvojat valvovat allastilojen lisäksi peseytymis- ja pukutiloja, mutta uimahalliasiakkaiden peseytymisen taso on pääasiassa riippuvaista yhteisestä sivistyksestämme. Siihen tuoksuuko joku peseytymisen jälkeen partavedeltä tai parfyymilta on mahdoton puuttua li Uimapuvun tuli olla oikeanlainen ja uimareita sai toisinaan kehottaa käyttämään hallin sääntöjen mukaista uima-asua. Laitosmestari Jukka Salmi vastasi maaliskuussa 1993 ilmestyneeseen uima-asuja koskeneeseen mielipidekirjoitukseen Uima-asu on puhdas eikä sitä käytetä muuhun liikuntaan kuin uimiseen. Porin uimahalleilla on vaikeuksia täyttää kahta käyttäjien toivetta, joista ensimmäinen on täysi vapaus uimaasun valinnassa. Toinen on veden puhtaus. Keskustan uimahallin veden ärsytystä aiheuttavaa sitoutuneen kloorin määrän pitäminen ohjearvossa teettää töitä ja maksaa rahaa. Tämä johtuu paitsi korkeasta kävijämäärästä, myös siitä, että uimarien mukana kulkeutuu likaa altaaseen. Yksi lian lähde on urheilushortsit, jos niitä on käytetty muuhunkin liikuntaan kuin uintiin. lii Saunassa oli löylynheittokielto, sillä saunaan oli asennettu painehöyry, joka ei tarvinnut vettä. Altaan reunalle ei saanut mennä kengät jalassa. Niin sanottu vapaakortti aiheutti uimahallin käyttäjien keskuudessa epäilyksiä väärinkäytöksistä. Vapaakortti oli kaupungin myöntämä ilmaislippu kilpauimareille ja heidän valmentajilleen sekä lisäksi kaupungin johtajille kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajille, liikuntalautakunnalle, kaupunginsihteereille ja kaupunginarkkitehdille. Kaikki eivät kuitenkaan korttia halunneet. Kortin käyttö hämmästytti joskus muita uimareita, jotka eivät tienneet asian oikeaa laitaa. Nimimerkillä Ei siivellä eläjä eläkeläinen kirjoitti vuoden 1991 Satakunnan Kansassa aiheesta Luovutin juuri avainta, kun siihen tuli vissisti ruokatunnilla virkistäytymään Porin kaupungin ns. isokenkäinen. Hänelle tuotiin kiireen vilkkaa kallis iso pyyhe, laudeliina ja uimatossut. Mitään korttia ei tämä kyseinen herra esittänyt rahasta puhumattakaan. En ole koskaan elämässäni ollut herravihaaja, mutta kun omin silmin näkee tällaista sanoisinkin epäoikeudenmukaisuutta, niin ei voi välttyä kiukulta. liii Myös lastenaltaan säännöistä kirjoitettiin Satakunnan Kansassa. Aiheina olivat muun muassa lelut, ikäraja ja turvallisuus. Jukka Salmen kirjoittamassa vastineessa kerrotaan, että yläikärajaa ei ollut, mutta pääsääntöisesti oletettiin uimataitoisten uivan isossa- tai hyppyaltaassa. Turvallisuussyistä altaalle oli varattu omat lelunsa, mutta omaa uimarengasta sai silti käyttää Uimaan oppiminen ja uimakoulu Uimahallin ahkerimmat käyttäjät saattoivat käydä uimassa useita kertoja viikossa, kuten vuosikortin hankkinut 64-vuotias mies, jolle oli vuodesta 2010 kevääseen 2011 mennessä kertynyt 350 käyntikertaa. liv Uimahallissa muutama uimari kertoi myös kuntoutuneensa vakavasta leikkauksesta vesijuoksun ja jumpan avulla. lv Yksi haastatteluiden yleisimmistä aiheista oli uimaan oppiminen. Kertojat ovat kaikki oppineet uimaan jo lapsena, nuoremmat uimahallissa mutta vanhemmat jo ennen hallia muualla vuotiaiden ikäryhmään kuulunut naisuimari oli oppinut uimaan kuusivuotiaana Kirjurin uimalaitoksessa.

24 18 Haastattelussa hän kertoo, että lapset laskettiin ylhäältä veteen autonrenkaan avulla. Kyydissä oli kerralla 4-6lasta. Keskustan uimahallissa hän oli käynyt omien lastensa kanssa. Koulusta ei hänen aikanaan käyty uimassa. lvi Kirjurinluodossa kertoi oppineensa uimaan myös keskustan uimahallin aktiivinen käyttäjä hallin alkuajoista lähtien. Hänen isänsä oli mukana Porin urheilutoiminnassa ja hän itsekin toimi uimavalmentajana ja opettajana: Me olimme uimalaitoksella (Kirjurissa) aamusta iltamyöhään. Siellä me veljeni kanssa opimme uimaan ja luonnollista oli, että siitä tuli minulle elinikäinen harrastus. Vanhempani kertoivat (ja luulen muistavanikin sen); että putosin ns. lastenaltaan rappuset 3-4- vuotiaana veteen. Jalat eivät ylettyneet pohjaan ja isäni syöksyi pelastamaan minua, mutta huutelin mää ottaan jo telkäuintii. Ja siitä se uintiharrastus lähti. Vuonna 1971 keskustan uimahalli avasi ovensa tammikuussa. Ei tarvinnut enää miettiä missä talvella uidaan. Uimassa kävimme alkuvuoden lähes päivittäin heti alusta alkaen. Viimeisellä aukioloviikolla kävin joka aamu uimassa ja jättämässä tavallaan jäähyväisiä rakastamalleni hallille lvii Nuorempien haastateltavien uimataidot oli opittu pääosin keskustan uimahallissa joko itsenäisesti tai siellä pidetyissä uimakouluissa. Nimimerkki Isä -76 kertoo Irma Helmejoen opettaneen hänet uimaan ja nyt poikani saa myös uimaopetusta häneltä lviii Olen oppinut uimaan Porin uimahallissa 80-luvun puolivälissä. Koulusta ala-asteella teimme usein liikuntatunneilla uimahallireissuja. Forstenin linja-autolla tultiin. Kuljettajalla oli virkattu myssy päässä ja autossa oli kylmä. Uimahallissa vaihdoimme uimavaatteet ja odottelimme uimaopettajan tuloa. lix Opin keskustan uimahallissa uimaan Irman opastuksella. Pääsin isoon altaaseen uimatunneilla vasta 4-luokkalaisena, vuoden luokkakavereitani myöhemmin. Reilun vuoden kuluttua suoritin kuitenkin priimusmaisterin tutkinnon, eli opit menivät viimein perille. 25 vuotta myöhemmin tulin uimahallille aikuisten uimatekniikan kurssille. Ja kuinkas ollakaan, Irma oli jälleen opettajana. Porin uimahalli kuului elämääni yli 30 vuoden ajan ja haikein mielin heitän sille nyt hyvästit. lx Uimakoulua järjestettiin hallissa alusta lähtien myös aikuisille. Yleisin syy siihen, että uimataito on jäänyt hankkimatta, tuntuu olleen se, ettei kotiseudulla ole ollut sopivaa uintipaikkaa. Suomen lukuisat vesistöt jakautuvat epätasaisesti, eikä kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia uimaan oppimiseen. lxi Toinen yleinen syy on paha säikähtyminen. Uimakoululaisten keski-ikä oli kolmenkymmenenviiden paikkeilla. Miehiä uimakoulu kiinnosti vähemmän kuin naisia. lxii Hallissa toimivien uimaopettajien Irma Helmejoen ja Vladimir Zaporozetsin mukaan lapsia ei koskaan pakoteta uimaan, vaan vedenpelko poistuu vähitellen erilaisilla harjoituksilla kunkin omassa tahdissa.

25 19 Eräs uimari kertoo tulleensa ystävän kanssa uimaan useasti. Viimeinen muistoni on, kun uskalsin hypätä laudalta. lxiii Aloitin peruskoulun v Osasin tuolloin jo uida. Koulusta kävimme uimahallilla. Minulla oli kova vesipelko. Vähitellen vuosien varrella olen ottanut veden omakseni. Vesipelko on muutettu vesipedoksi lxiv Ensimmäiset muistot minulla on Porin uimahallista 70-luvun puolivälistä. Olimme kaverini kanssa jonossa rappusilla, odottelimme uimaopettajan nimenhuutoa. Kloorin haju on yksi ehkä voimakkaammista muistoista. Uimaopettaja Wladimir on jäänyt myös mieleeni uimakouluajoilta. lxv Uimahallissa kokoontui maanantaisin uimakerho, johon kaikki halukkaat saivat osallistua. Kerhossa sai suorittaa uimamerkkejä ja siellä käytiin harjoittelemassa muun muassa silloin, jos aikoi liikunta-alalle. Uimakouluja järjestettiin myös erityisryhmille, kuten vammaisille ja eläkeläisille Teemapäivät ja erikoisohjelma Opetusministeriön laatimien tilastojen mukaan naiset käyttivät vielä 1970-luvulle tultaessa uimahallia miehiä vähemmän. Myös Porin uimahalli suunniteltiin sen pohjalta, ja miehille rakennettiin naisia enemmän sauna - ja pukuhuonetiloja. Tämä aiheutti ruuhkaa naisten puolella, joita oli paljon oletettua enemmän. Jo vuonna 1972 tyttölyseon rehtori Irja Kärkkäinen ehdotti naisten omaa vuoroa uimahallissa. Vuoro sai suuren suosion. Se vakiintui keskiviikkoilloiksi. Miehillä ei aluksi ollut lupaa tullaa halliin ollenkaan, mutta myöhemmin he saivat tulla kahvilan puolelle. Liikuntatoimiston kirjoittamassa lehdistötiedotteessa kirjoitetaan, että myös Meri-Porin uimahalliin on pyydetty naisten iltaa. Lisäksi ilmoitetaan tulossa olevasta naisteniltoihin liittyvästä käyttäjätutkimuksesta. Iltojen luvattiin jatkuvan, ellei tutkimuksessa nouse myrskyä naisteniltaa vastaan lxvi Opetusministeriön mietinnössä vuodelta 1977 kehotettiinkin suunnittelun yhteydessä kiinnittämään huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Kun uimahallin toimistotilat siirrettiin vuonna 1984 valmistuneeseen urheiluhalliin vuonna 1989, alakerrassa sijainneista toimistotiloista tehtiin naisille toinen sauna. Myös pukukoppeja hankittiin lisää. Vaikka tasa-arvo tilojen puolesta olikin saavutettu, naisten illat säilytettiin. Uuteen halliin niitä ei enää siirretty. Erikoisohjelmista muistettiin erityisesti lasten ja naisten illat sekä tunnelmalliset pikkujoulu -uinnit. Lauantaisin järjestettiin eläkeläisille ja invalideille ohjattua vesivoimistelua. Mieleen olivat jääneet myös avajaisten Lenita Airiston muotishow, pellehyppykisat sekä erityiskoulujen uintikisat. Uimahallissa järjestettiin vuonna 1991 koululaisten vappu-uinti, jolloin kolmen porilaisen koulun opettajat ja oppilaat viettivät vappua Teljän ammattikoulun ja Terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa. Teemapäivänä jaettiin tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä. Uimahalli oli koristeltu ilmapalloin ja serpentiinein. lxvii

26 20 Vapputapahtuma uimahallissa (SK) 4.6. Ihmissuhteita Uimahalleja kuvattiin Satakunnan Kansassa vapaa-ajan tilaksi, jotka muodostavat yhdyskuntien sydämen. Pelkät ostoskeskukset eivät riitä. Sen sijaan inhimillinen kontaktien tarve on ja pysyy suurimpana toiminnan tarpeena lxviii Uimahallista muodostuikin monelle porilaiselle tärkeä vapaa-ajan viettopaikka, jossa muun muassa ystävät ja perheenjäsenet viettivät aikaa yhdessä. Meillä on kaksi poikaa. Kävimme usein täällä hallissa uimassa. Pienempi pojista kysyi usein: Äiti milloin sinulla on tilipäivä? Kysyin että mitä sitten tai kui niin? Hän sanoi: että päästäisiin uimahalliin. lxix Uimassa käytiin perheen tai ystävien kanssa ja joskus yksinkin. Hallissa myös syntyi uusia ihmissuhteita. Jotkut tulivat tutuiksi saunan lauteilla. Ihan jo kaipaa, jos itse on eri aikataululla liikkeellä kuin normaalisti lxx Kaksi haastateltua kertoi uimahallituttavuuden johtaneen seurusteluun: Harrastaessani uintia tapasin kerran kauniin, nuoren naisen uimahallilla. Yhteisen harrastuksen kautta tutustuimme ja rupesimme tapaamaan toisiamme myös uimahallin ulkopuolella lxxi Erilaisia harrastusryhmiäkin syntyi. Ryhmä nimeltä Iltaruskot muodostui viidestä vuotiaasta, jotka ovat käyneet yhdessä uimassa 22 vuotta, viimeisen 10 vuoden ajan kaksi kertaa viikossa. Uinnin jälkeen pidettiin yhteinen kahvihetki, jonka jokainen vuorollaan tarjosi. Viimeinen uinti- ja kahvittelukerta vietettiin toukokuussa 2011 hallin sulkemisviikolla. Kolmen miehen ja yhden naisen muodostama ryhmä on käynyt hallissa vuosikymmeniä. Ryhmän jäsenet ovat aamu-uimareita, jotka tulevat jo hallin avaamisaikaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, joskus myös lauantaisin. Alkuaikojen ohjelmaan kuului 1500 metrin uinti joka aamu. Porukka on vuosien myötä harventunut, kun osa asuu vanhainkodissa ja osa on jo kuollut. lxxii

27 21 Iltaruskot uivat keskustan uimahallissa yhdessä vuosikymmeniä. Kuva: Pentti Pere 2011 (SM) 5. Uimahalli uuteen käyttöön 5.1. Kunnostushistoriaa Rakennukseen ei sen 40-vuotisen historian aikana tehty suuria korjauksia. Vuonna 1983 hallin kunto todettiin hyväksi, ainoastaan hyppylautojen laudat jouduttiin uusimaan samana vuonna. Muuten hallin kunnostuksissa oli pärjätty pelkin vuosihuolloin. lxxiii 20-vuotisjuhlavuonna 1991 hallin kunto todettiin vielä hyväksi ja siistiksi. Sen tekniikka oli toiminut hyvin, eikä katkoksia toiminnassa ollut luvun aikana alettiin kuitenkin keskustella peruskorjauksesta ja laajentamisesta. Vuonna 1995 hallista laadittiin kuntoselvitys. Peruskorjausta ei kuitenkaan tehty vaan sen sijaan tyydyttiin vähäisempiin parannuksiin. Hallin kuntoa pohdittiin uudelleen 2000-luvulla. Vuonna 2004 siitä tehtiin tilakohtainen vauriokartoitus laajennus- ja peruskorjausmahdollisuuksien selvittämiseksi. Vuosikausien pohdintojen tuloksena päädyttiin siihen, että hallia ei voi peruskorjata eikä laajentaa. Sen korjaushistoria muodostuu siis erilaisten puutteiden, vaurioiden ja kulumien korjauksista vuosien varrella. Muutaman kerran rakennusta jouduttiin kunnostamaan häiriötilanteiden johdosta. Normaalia kauemmin kestänyt sähkökatko aiheutti ongelmia puhdistusjärjestelmässä. Kerran pakkassäällä patterit jäätyivät ja halli jäähtyi, mutta vesi pysyi lämpimänä. Teknisiä tiloja ja toimintoja kunnostettiin normaalien huoltojen lisäksi erityisesti säädösten muutosten yhteydessä. EU:hun liittymisen yhteydessä, veden laaduntarkkailun tehostumisen myötä, myös puhdistustekniikat kehittyivät ja automatisoituivat. lxxiv Itse rakennusta kunnostettiin tarpeen mukaan. Hyppylavojen takana ollut seinä jouduttiin uusimaan kosteusvaurioiden vuoksi. Jukka Salmi ja Simo Suomi kertovat, että uimareiden noustessa

28 22 hyppytasanteelle märät uimapuvut kastelivat painekyllästetyn mäntyseinän. Uusittu osa maalattiin tummanharmaaksi. Suunnitelman laati kaupungin värisuunnittelija Jouko Nurmi. Hyppytornin kaide oli alun perin lyhyempi, eikä ulottunut aivan päähän sakka. Eräs uimari yritti nojata kaiteeseen, mutta putosikin altaaseen. Kaidetta jatkettiin tapaturman seurauksena. Myös välikaiteita lisättiin. Allashallista kahvilaan johtanut kierreporras osoittautui vaaralliseksi, sillä uimapuvuissa paljain jaloin liikkuvat ihmiset kaatuilivat siinä. Portaan eteen laitettiin aluksi naru, mutta myöhemmin käytöstä poistettu portaikko purettiin kokonaan pois ja lattia valettiin umpeen. Uimahallissa oli alun perin halogeenivalot pienissä upotuksissa katossa. Ne kuluttivat paljon sähköä ja valaisimet päätettiin vaihtaa 1980-luvulla. Uudet suuremmat valaisinupotukset tehtiin vanhojen viereen. Vuonna 1989 toimistotilat siirrettiin vuonna 1984 valmistuneeseen urheiluhalliin ja alakerran toimisto muutettiin naisten saunaksi. Laitosmestari Jukka Salmi kertoo, että uusien tilojen pukukopin kaapit ostettiin Kauppatorin apteekista. Kovaääniset uusittiin 1990-luvulla. Kunnostuksen yhteydessä myös betonitolppien alaosat kaakeloitiin. Katsomon ensimmäinen penkkirivi uusittiin 1990-luvulla ruostumisen vuoksi. Katsomo vuonna Kuva: Pentti Pere, SM Vuonna 2004 tilattiin Ramboll Finland Oy:lta rakennuksen tilakohtainen vauriokartoitus, jonka yhteydessä käytiin läpi hallin kaikki tilat ja määriteltiin korjaustarpeet. Kartoitus paljasti kosteusvaurioita, ruostetta sekä betonin rapautumista ja erilaisia halkeamia useissa tiloissa luvulla rakennus oli myös työntekijöiden kertoman mukaan jo niin huonokuntoinen, että se aiheutti ylimääräistä huoltotyötä.

29 23 Kuvat: Pentti Pere 2011 (SM) 5.2. Toiminnan kehittäminen Kun uimahallidokumentointia laadittiin vuonna 2011, suurin osa vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen halliin. Vastaajista moni olikin aktiiviuimari, joka ei kaivannut uintiharrastuksensa oheen muuta erikoistoimintaa. Lisäksi ilmassa oli hallin sulkemisen aiheuttamaa haikeutta, jonka ansiosta vastaajat keskittyivät muistelemaan hallissa viettämiään hetkiä. Kritiikkiä hallia kohtaan esitettiin käyttäjien keskuudessa aika ajoin, minkä pohjalta toimintaa kehitettiin. Vuonna 1990 laitosmestari Jukka Salmi kirjoitti lehdistötiedotteeseen, että Porin uimahalleilta odotetaan uusiutuvia palveluja jo käynnistyneiden lasten iltojen ja vesijumppien oheen. Erityisesti vauvauinteja oli kyselty useaan otteeseen. Haasteena olivat kuitenkin korkeatasoinen veden puhdistaminen ja lämpötilan nostaminen +32 asteiseksi. Vauvauinnin edellyttämien teknisten muutostöiden hinnaksi arvioitiin markkaa. Kaupungin vapaa-aikaviraston johtajan Kimmo Rinteen mukaan muutoksia ei kuitenkaan tarvinnut tehdä, sillä vauvauinti päätettiin järjestää toisella tavalla. Kustannussyistä oman vesikierron rakentamisen sijaan vauvauinnin vaatima hygieniataso saavutettiin niin, että vauvauinti järjestettiin yhtenä päivänä viikossa aamulla. Tuolloin allasvesi oli pyörinyt koko yön puhdistusjärjestelmässä, eikä siihen vielä aamulla ollut ehtinyt tulla epäpuhtauksia lxxv Uimahallin toimintaa pyrittiin kehittämään myös kaupungin laatiman yleisökyselyn avulla vuonna Muutoksia haluttiin veden lämpötilaan, hallin huoneilmaan ja kloorin hajuun. Uimavalvontaa pidettiin vastaajasta riippuen sopivana tai liian tiukkana. Halliin haluttiin jo tuolloin myös lisää toimintoja, kuten turkkilainen sauna, liukumäki sekä kuntotestejä ja uintimerkin suoritusmahdollisuuksia. Parannuksia ryhdyttiin toteuttamaan yleisön toteamien puutteiden pohjalta. Tosin arvioitiin että esimerkiksi kuntosalivarustuksen uusimiseen kuluisi noin mk ja liukurataan noin puoli miljoonaa markkaa. Uimahallin peruskorjausta pohdittiin samoihin aikoihin. Parannusehdotuksia ilmaantui myös yleisönosastokirjoituksiin. Ulkoportaiden liukkauden, parkkiongelmien ja pukukoppivarkauksien lisäksi kirjoitettiin myös isommista muutostoiveista. Vapaaaikavirasto tiedusteli erään kirjoituksen pohjalta kaupungilta kustannuksista, joita aiheutuisi puku- ja pesutilojen kunnostamisesta samaan tasoon altaiden kanssa. Vastineessa todettiin, että ensin on hallin kohdalla tehtävä päätös kuinka laajasti se tulisi korjata. Kustannukset olisivat olleet puku- ja pesutilojen osalta noin viisi miljoonaa ja toisen kerroksen kunnostuksen osalta kaksi miljoonaa markkaa. lxxvi

Kärkölän uimahallin asiakastyytyväisyyskysely

Kärkölän uimahallin asiakastyytyväisyyskysely KÄRKÖLÄ Kärkölän uimahallin asiakastyytyväisyyskysely 22.3.-30.4.2016 YHTEENVETO KÄRKÖLÄ KÄRKÖLÄ www.karkola.fi Kärkölän kunta Virkatie 1, 16600 Järvelä 044 770 2200 Perustiedot Kysely toteutettiin lomakekyselynä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

sen merkitys hallin käyttöön

sen merkitys hallin käyttöön Hallin puhtaanapito ja sen merkitys hallin käyttöön Janne Jylkkä Hallimestari Kemin kaupunki KEMIN UIMAHALLI KEMIN UIMAHALLI KEMIN UIMAHALLI KEMIN UIMAHALLI KEMIN UIMAHALLI Rakennettu 1967, arkkitehti

Lisätiedot

Tapiolan koulu ja lukio peruskorjaus

Tapiolan koulu ja lukio peruskorjaus sijaitsee Tapiolassa osoitteessa Opintie 1 Sijaintikartta Arkkitehti Jorma Järven suunnittelema koulurakennus toteutettiin vuosina 1958-1960 Arkkitehti Heikki Koskela laajensi koulua vuosina 1967-1968

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/01 Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan johdon ja valvonnan alaisena työskennellyt vuokrattu

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE!

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! 8.2.2016 Kuntosali sijaitsee Monitoimitalolla, os. Kristiinantie 17 A, 64900 Isojoki Kuntosalille päästäksesi tarvitset oman poletin Kuntosalin käyttövuorot ovat luettavissa

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN 16.600 m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Humppilantie 43, Humppila, sijaitseva entinen talotehdas. Tontti muodostuu useasta tilasta ja on

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Varaus- ja yhteystiedot Sisä- ja ulkoliikuntapaikat. Uimahalli. Soveltava liikunta. Nuoriso- ja liikuntatoimisto

Sisällysluettelo. Varaus- ja yhteystiedot Sisä- ja ulkoliikuntapaikat. Uimahalli. Soveltava liikunta. Nuoriso- ja liikuntatoimisto Sisällysluettelo Varaus- ja yhteystiedot Sisä- ja ulkoliikuntapaikat Liikuntasihteeri Ilkka Kotala 050 427 6460 ilkka.kotala@kemi.fi Toimistosihteeri Eija Juntunen 040 728 6507 eija.juntunen@kemi.fi Yhteystiedot

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs-

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs- M PORI Leppäkorpi Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs- 1 1 Pori Leppäkorpi Kunta: Pori Kylä tms: Leppäkorpi Tila: Kortteli 47, tontti 3, Saniaistentie,

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportin liite

Kuntotutkimusraportin liite Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Työpaja I : Toiveet Vehmaisten koulun ja kentän toiminnallisuudesta ja yhteiskäytöstä

Työpaja I : Toiveet Vehmaisten koulun ja kentän toiminnallisuudesta ja yhteiskäytöstä Prosessin aikataulu Työpaja I 24.4.2014: Toiveet Vehmaisten koulun ja kentän toiminnallisuudesta ja yhteiskäytöstä Hankesuunnitelman jatkotyöstäminen Työpaja II 26.5.2014: Hankesuunnitelman esittely ja

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2014 1 (5) 398 Sj / Valtuutettu Henrik Nyholmin aloite uimarantojen toiminnallisten mahdollisuuksien parantamisesta Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Korjaustyöt Syksy 2011 Talvi 2012 Tuija Väli-Torala Mirva Kleemola Katariina Sommarberg 1 JOHDANTO Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivujen korjauksia

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

TARTTO NUMEROIN 2014/2015

TARTTO NUMEROIN 2014/2015 TARTTO NUMEROIN 2014/2015 Tunnukset Ilmasto 2014 Kaupungin vaakuna Lippu Tarton liikemerkki Tarton kaupungin päivä 29. kesäkuuta Ilman lämpötila absoluuttinen minimi - tammikuu -24,2 C absoluuttinen maksimi

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Maanrakennus TOT 20/05. Kuljettaja jäi kaivinkoneen alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. pysäyttääkseen koneen. Maanrakennus Kaivinkoneenkuljettaja

Maanrakennus TOT 20/05. Kuljettaja jäi kaivinkoneen alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. pysäyttääkseen koneen. Maanrakennus Kaivinkoneenkuljettaja TOT-RAPORTTI 20/05 Kuljettaja jäi kaivinkoneen alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan kaivinkoneenkuljettaja jäi valtatien parannustyömaalla liikkeelle lähteneen kaivinkoneen alle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO

LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO KENTÄT Urpolan lämmitettävä tekonurmi, talvikausi TALVIKAUSI (lämmitettävä aika) Harjoitukset, Ottelut, kilpailut, Mikkeliläiset rekisteröidyt urheiluseurat Aikuiset 20,00 30,00 A-juniorit ja nuoremmat

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA KUSTANNUSSELVITYS LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA 28.11.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Laskentaperusteet 4 Erillishinnat

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI 16.3.2016, HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN TAUSTAA JA TAVOITTEET Kosteusteknisen toimivuuden ja kosteudenhallinnan kannalta

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN LÄNSINUMMEN KOULUN SISÄILMAONGELMIEN KORJAUKSEEN. Stpj , 32. Liite A: Hankesuunnitelma

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN LÄNSINUMMEN KOULUN SISÄILMAONGELMIEN KORJAUKSEEN. Stpj , 32. Liite A: Hankesuunnitelma MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN LÄNSINUMMEN KOULUN SISÄILMAONGELMIEN KORJAUKSEEN Stpj 28.11.2012, 32 Liite A: Hankesuunnitelma Valmistelu: Talonrakennuspäällikkö Rune Hagström, puh. 044 7851463 Länsinummen koulun

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia

Rakentaminen YTOT 1/01. YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia TOT-RAPORTTI YTOT 1/01 YTOT-sarjassa raportoidaan muille kuin työsuhteisille sattuneita työkuolemia Eläkeläinen jäi puisen seinäelementin ja sokkelin väliin TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Omakotityömaalla

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot