VÄRI. Kunnan mainos. Rauhallista Joulunaikaa, Onnea vuodelle 2011! Joutsan Joutopäivät 40 v Tavataan Talomuseolla!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄRI. Kunnan mainos. Rauhallista Joulunaikaa, Onnea vuodelle 2011! Joutsan Joutopäivät 40 v. 8.-10.7.2011 Tavataan Talomuseolla!"

Transkriptio

1 1

2 VÄRI Kunnan mainos Rauhallista Joulunaikaa, Onnea vuodelle 2011! Joutsan Joutopäivät 40 v Tavataan Talomuseolla! JOUTSAN KUNTA 2

3 Joutsan Joulu 2010 Sisällysluettelo Puheenjohtajan tervehdys...4 Antero Kuitunen Tervehdyssanat Joutsan kunnan 150-vuotisjuhlassa...5 Terttu Hentinen Piispan tervehdyspuhe Joutsan 150-vuotisjuhlassa...8 Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen Kirkkoherra Tuula Leppämäki tuli järviseurakuntalaisten pitäjään...9 Mervi Ruokola-Parkkonen Joutsan kirkkoherran virkaanasettajaispuhe Piispa Seppo Häkkinen Joutsan seurakunnan kirkkoherrat Simo Avikainen Talomuseo kotiseutumuseo Antero Kuitunen Joutsan yhteiskoulusta lukioon Seppo Degerman Tempauksilla rahaa uuteen kouluun Heimo Latva Puhe Leivonmäen itsenäisen seurakunnan päätösjuhlassa Niilo Kukkanen Röllin kaksi vuosikymmentä Ritva Lahtinen Tulpaha sanottuva Simo Avikainen Joutopäivät onko niitä enää Veli Töyrylä Joutsan pikkupelimannit mestarien jalanjäljillä Risto Saarikettu Wanhaa Jousaa Joutsan naiskuoro 35 vuotta Terttu Hentinen Viherin silta Terttu Hentinen Anna-Maria Holmstedt Leivonmäen kansallispuiston muinaisjäännökset Lea-Elina Nikkilä Hellettä, hyttysiä ja mimmejä intissä Mervi Ruokola-Parkkonen Kylätoiminnan historiaa Joutsassa Riitta Savitie Pärekatto vanhaan vilja-aittaan Niilo Nieminen Joutsan Joulu 2010 Julkaisija: Joutsan Kotiseutuyhdistys Vastaava toimittaja: Terttu Hentinen Ilmoitusmyynti: Antero Kuitunen, Veikko Laastola, Terttu Hentinen, Leena Riitaoja ja Niilo Nieminen Ilmoitusvalmistus ja taitto: Joutsan Seutu Oy Oikoluku: Mervi Ruokola-Parkkonen Paino: Jyvässeudun paino, Vaajakoski 2010 Kansi: Jarmo Laakso 3

4 Puheenjohtajan tervehdys Kotiseutuyhdistys on joutsalaista perinnettä ja elämänmenoa vaaliva yhdistys, jonka ilmentymä on paikallinen talomuseo. Olemme monien jo vietettyjen ja pian edessä olevien, meille joutsalaisille tärkeiden, juhlapäivien innoittamana tuottaneet tämän jouluisen lukupaketin, joka toivottavasti säilyy perheiden käytössä kauan ja ainakin seuraavaan lehteen saakka. Elokuun lopussa Joutsan kunta ja seurakunta juhlivat 150-vuotisuuttaan. Juhlajumalanpalveluksen väki täytti kirkon. Piispan vierailu ja uuden kirkkoherran virkaan asettaminen tekivät tilaisuudesta erityisen juhlavan. Kunnan osalta päivä jatkui liikuntahallilla 500 osallistujan voimin. Juhla oli joutsalaisen yhteisöllisyyden voimannäyttö. Haluamme sanoin ja kuvin tuoda juhlat myös niiden ulottuville, joille osallistuminen ei syystä tai toisesta onnistunut. Tulevana vuonna Joutsan yhteiskoulun alkamisesta tulee 65 vuotta ja lukio täyttää 50 vuotta. Joutsan Joutopäivät saavuttaa 40 vuoden iän ensi kesänä. Näitä Joutsalle tärkeitä kehitysaskeleita kannattaa muistella ja juhlia. Kotiseutuyhdistys on pystyttänyt, omistaa ja ylläpitää Joutsan talomuseota Koiravuoren tilalla. Alue on joutsalaisille rakas, mutta yhdistykselle taloudellisesti raskas. Lehden tuotto tullaan kokonaisuudessaan käyttämään museon vaatimiin korjaustoimiin. Yhdistyksen puolesta kiitän lehden tuottamiseen ja ilmoitushankintaan eri tavoin osal listuneita hyvästä yhteistyöstä. Lehden lukijoille, kaikille nykyisille ja entisille joutsalaisille ja heidän jouluvierailleen, haluan toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle Joutsan kotiseutuyhdistys Antero Kuitunen 4

5 Joutsan kunnan 150-vuotisjuhlan tervehdyssanat liikuntahallilla Lämpimästi tervetuloa viettämään kuntamme 150-vuotisjuhlaa tänne liikuntahallille, juhlaa, josta olemme halunneet tehdä omaleimaisen ja kotikutoisen. Syntymäpäivämme perustuu senaatin päätökseen, jolla Joutsan seurakunta perustettiin ja kappelisuhde Hartolaan päättyi. Senaatti näki hyväksi määrätä Joutsasta ja Leivonmäestä muodostettavaksi konsistoraalinen kirkkoherrakunta, jossa Joutsa on emäseurakunta ja Leivonmäki sen alainen kappeli. Päätös lähetettiin Mikkelin ja Hämeenlinnan läänien maaherroille ja Porvoon tuomiokapitulille. Vaikka täytäntöönpano vei aikaa, senaatin päätöspäivää on pidettävä itsehallinnollisen kauden alkuna. Kunnallinen itsehallinto sen sijaan käynnistyi vasta v voimaan tulleen asetuksen myötä. Kun ensimmäinen kuntakokous pidettiin 1866, valittiin valtuusmiehet ja kunnallislautakunta aloitti työnsä. Joutsa, silloin Jousa, oli vielä 1800-luvun alkupuolella pitkästi tiettömien taipaleiden takaista erämaata, jonne viranomaiset vain henkensä kaupalla uskaltautuivat ja vielä vuosisadan puolivälissä Joutsan silloiset tiet olivat vain metsien ja soiden läpi kulkevia polkuja. Itsenäistymisen jälkeisinä aikoina kunnassa rakennettiin uusia teitä parantamaan sen sisäisiä liikenneyhteyksiä. Vesistöjen halkoma kuntamme on kärsinyt pitkään heikoista tieoloista; saatiinhan Oravakiveen lossin kor vaava silta vasta v ja Suonteen taakse Ollinsalmen silta vasta v Pitkä ja monivaiheinen taival on kuljettu tähän päivään ja valtakunnan selkärankatien äärelle. Vene ja reki kulkuvälineinä ovat vaihtuneet pyörällisiin ajoneuvoihin. Tänään tänne on helppoa ja turvallista tulla ja jatkossa matkaaika etelään ja pohjoiseen vain lyhenee. Joulukuussa 1869 tehtiin päätös tien rakentamisesta Hirvensalmen rajaan. Työt alkoivat seuraavana syksynä. Joulukuussa 1880 oli esillä maantien laittaminen Joutsan kirkolta Ruorasmäen kautta Ahvenniemeen. Vastustuksesta huolimatta tie päätettiin tehdä. Päätöksen takana oli yhteyden saaminen Mäntyharjun rautatieasemalle ja siitä edelleen muuhun maahan. Vuonna 1887 rakennettu ja tämän juhlan tunnuksena käytetty Viherin silta paransi olennaisesti tien käyttökelpoisuutta. Kunnallinen päätäntä tarvitsi myös omat tilansa. Vuonna 1893 valmistui kunnantupa, talo, joka nykyisin tunnetaan Kuntalana. Se toimi kuntakokousten ja kunnallishallitusten pitopaikkana. Talossa oli myös 5 Kunnallisneuvos Terttu Hentinen pitämässä juhlan tervehdyssanoja. Alla pääjuhlan ohjelma.

6 Suurkuoro ja juhlaorkesteri esiintymässä. Juhlapuheen piti sosiaalija terveysministeri Juha Rehula. alkuaikoina posti. Nykyisin siinä toimii ryhmäpäivähoitoyksiköt. Kirkonkylän kansakoulun rakentamisesta päätettiin v samaan aikaan Leivonmäen koulun kanssa ja 1878 päätettiin kansakoululle perustetun kirjaston ylläpitämiseksi periä avioliittoon meneviltä miehiltä säätynsä mukainen maksu: vallassäätyiset 5mk, talonpojat 1mk, torpan- ja lampuotin pojat ja kaikkien käsityöläisten pojat 50 penniä, muonapojat ja muut mäkitupalaiset, rengit ja irtonaisen kansan pojat 25 penniä. Maksun peri kirkkoherra kuulutuksiin pannessa ja ulkoseurakunnassa kuulutettavilta kuulutuslupakirjaa annettaessa. Rahat heltisivät varmasti tällä elämän tärkeällä hetkellä. Kirjastolaitos on siis palvellut joutsalaisia vuodesta 1878 alkaen. Vuonna 1879 mainitaan ensi kerran Joutsan kunnallisen ja taloudellisen elämän nostajan Kaarlo Kartion nimi. Tirehtööri Kartio laittoi yhdessä opettaja Kustaa Rekolaisen kanssa vauhtia kunnanasioiden hoidon ohella myös yritysten perustamiseen onnistuen tehtävässä hyvin. Huomattavimmat laitokset, joiden johtohenkilö Kartio oli, olivat Jousan Säästöpankki ja Jousan Osuusmeijeri. Meijeri mm. kehittyi kymmenessä vuodessa Mikkelin läänin suurimmaksi. Kirkonkylän kansakoulu sai lähes 30 vuoden ajan olla joutsalaisten ainona opinahjona, seurakunnan ylläpitämiä kiertokouluja lukuun ottamatta. Vuonna 1891 Ruorasmäen ja Pärnämäen halukkuus koulujen perustamiseen kaatui ankaraan vastustukseen. Neljässä vuodessa ajatukset kypsyivät niin perinpohjaisesti, että helmikuussa 1895 pidetty kuntakokous päätti yksimielisesti perustaa kuntaan kolme 6 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Huikko, kunnanjohtaja Harri Nissinen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sari Järvinen laskivat seppeleen sankarihaudoilla. uutta koulua, nimittäin Pärnämäkeen, Hankaaseen ja Pappisiin. Pärnämäki valmistui v. 1897, Hankaa 1898 ja Pappinen Sitten seurasivat järjestyksessä Mieskonmäki 1902, Ruorasmäki 1912, Marjotaipale 1914, Ruhalahti 1922, Angesselkä 1927 ja Pynnölä Näiden lisäksi tuli vielä joukko naapurikuntien kanssa yhteisiä kouluja. Elinkeinojen ja asumisen painopisteen muuttumisen ja lasten vähenemisen myötä Joutsan alueella on tällä hetkellä kirkonkylän lisäksi toiminnassa yksi kyläkoulu Mieskonmäessä ja koulut Leivonmäellä ja Rutalahdessa. Ennen kunnallista itsehallintoa kappeliseurakunnassa oli ollut ainoastaan köyhäinhoitoasioita koskeva toimikunta, jonka puheenjohtajana toimi pappi. Vaivaiskoti päätettiin perustaa kunnankokouksessa marraskuussa Pian tämän jälkeen ostettiin Koiravuoren talo kunnalliskodiksi. Siellä toimi parhaimmillaan sairasosasto, mielisairasosasto ja asuntola, joiden tukena oli kokonainen maatila karjoineen, peltoineen ja metsineen. Tilan työt olivat parasta terapiaa asukkaille. Joutsa on aina ollut vilkas kauppapaikka. Tästä todistaa Suomalaiseen Viralliseen lehteen vuonna 1871 kirjoittanut kateellinen hartolalainen seuraavasti: Niin kutsuttu Joutsan kylä viime kymmenen vuoden kuluessa muuttunut kuin pikku kaupungiksi. Siellä on näet neljä vakinaista kauppa puotia, siihen vapriikin kangas- ja lankakauppa, apoteekki, wärjäri, karvari, wieläpä leipurikin, joka tarjoaa naisille jos jonkinmoisia makeita. Ja jos lukijani joudut siellä käymään, niin et suinkaan mahda päästä, ettei penni tipahda: siellä panee lasit kilin kalin ystäwitten wälillä. Tämä pitää paikkansa tänäkin päivänä. Olemme merkittävästi omaa kuntaamme laajemman alueen vireä palvelukeskus. Vuonna 1912 valittiin ensimmäinen valtuusto, joka aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Kunnanvaltuuston työ tulee lähivuosina 100-vuotiaaksi ja ansaitsee varmasti silloin erillisen tarkastelun histori-

7 Juhlaan osallistuivat muiden muassa kansanedustajat Anne Kalmari (eturivissä oik.), Lauri Oinonen sekä opetusministeri Henna Virkkunen. Kunnanjohtaja Harri Nissinen otti opettaja Susanne Roosilta vastaan lasten terveiset juhlivalle kunnalle. Juhlan historialliseen näytelmään osallistui suuri joukko eri-ikäisiä joutsalaisia teatteriharrastajia. ankirjoituksineen. Valtuuston tehtäväkenttä oli laaja vaihdellen hyvistä tavoista ja raittiudesta ilmaisiin koulukirjoihin ja viljan varmuusvarastoinnista työnvälitykseen sekä siitosoriin sijoituspaikan kautta hevosjalostukseen vaikuttamiseen, äärilaitoja mainitakseni. Jokaisen kuun ensimmäisenä päivänä järjestetyt Joutsan markkinat puhuttivat paljon. Eläinmarkkinat valtuusto lopetti v ja muut markkinat kuukauden ensimmäisinä päivinä pyrittiin laittomina ehkäisemään. Kaikesta tästä huolimatta markkinat jatkuivat lähes entiseen malliin aina 1960-luvulle saakka. Metsä ja maito ovat kautta aikain olleet joutsalaisten toimeentulon kivijalkoja. Tästä johtuen kuukauden 25. päivä, jolloin maitotilit meijeriltä maksettiin, muodostui lähes markkinapäivän veroiseksi kaupanteossa. Puunkorjuu, -ajo ja uitot tarjosivat merkittävän lisän toimeentuloon. Keskushallinnon ensimmäiseksi virkamieheksi valittiin kunnankamreeri Esteri Koponen v Ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi v valittiin Kauko Säynätjoki, jonka aikana Joutsan teollistaminen alkoi. Sairaanhoidon osalta valtuusto päätti elokuussa 1936 perustaa kuntaan kulkutautisairaalan, joka samana syksynä aloitti toimintansa Haarala-kiinteistössä, jossa sairaala myöhemmin lasaretti-sairaalaksi muuttuneena toimi aina vuoteen 1958 saakka. Uuden sairaalan rakennushanketta käsiteltiin joutsalaiseen tapaan toistakymmentä vuotta. Joutsa sai ensimmäisen kunnanlääkärin v Virka hoidettiin aluksi Joutsan, Luhangan ja Leivonmäen käsittävänä kunnanlääkäripiirinä. Sodat koettelivat myös Joutsaa kovalla kädellä. Menetimme rintamalla yhteensä 202 miestä. Sodan jälkeen kuntaan tuli vajaa 500 siirtokarjalaista, jotka monella tavalla toivat mukanaan uutta kehitystä ja elinvoimaa. Elämä kylissä oli tuolloin vilkkaimmillaan. Joutsaan saatiin keskikoulu v Joutsan yhteiskoulun kannatusyhdistyksen toimesta. Hankkeelle myönnetyistä pienistä avustuksista huolimatta kunta päätti olla anomatta koulua. Rehtori Antti Hossolalle, eversti Iivari Kauraselle ja pankinjohtaja Armas Pekkoselle olemme edelleen suuresti kiitollisia koulutusväylän avaamisesta seudun nuorille. Uusi koulutalo valmistui v.1961 ja samalla alkoi lukiokoulutus Joutsassa. Peruskouluun siirryttiin samaan tahtiin muun maan kanssa. Ammatillisen koulutuksen saralla täällä toimi 30 vuotta Joutsan mieskotiteollisuuskoulu johtajanaan Paavo Ottela. Koulu sulautettiin v osaksi Petäjäveden kotiteollisuuskoulua. Terttu Hentisen johdolla toiminut maatalousoppilaitoksen sivutoimipiste vastasi laajasti maaseutuelinkeinojen koulutustarpeisiin seudulla vv Erittäin suuri merkityksellinen asia seudulle on ollut 4-tien siirtyminen Päijänteen itäpuolelle. Sen myötä logistinen asemamme on parantunut ja valmistuvan remontin kautta edelleen paranee. Joutsa on vireä kunta, joka tarjoaa toimintaa ja tapahtumia ympäri vuoden. Ansio tästä kuuluu hyvin toimiville seuroille ja järjestöille. Leivonmäkiset ovat tuoneet tähän merkittävän lisän tarttumalla yhteistyön 7

8 käteen. Sijaitsemme sopivalla etäisyydellä kaupunkien välissä luonnonkauniilla alueella. Olemme 2008 tapahtuneen Leivonmäen kanssa yhdistymisen jälkeen ihmisen kokoinen kunta, jolla on tasokas palveluva- Juhlassa palkittiin mittava joukko kunnan työntekijöitä sekä luottamushenkilöitä kuntaliiton kultaisilla ansiomerkeillä. rustus ja paikka ja oikeutus itsenäisenä säilymiseen vaikka tuossa kuuluisassa sadan kunnan kartassa. Kaunis kuntamme on muovautunut nykyiseen asuun sa yksityisten kuntalaisten, yritysten ja kunnan toimesta. Pontimena on ollut parempi huomen työn ja toimeentulon muodossa. Valtaosan aikajaksosta luottamushenkilövetoisena tapahtunut kehitystyö on ollut epäitsekästä puurtamista asukkaiden elämisenedellytysten ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Se on kaukana nykyisin päätään nostavasta populismista. Virkakunnan, luottamushenkilöiden ja yrittäjien yhteistyö niin taajamassa kuin maaseudulla on tuottanut hyvää jälkeä, jota voimme tänään ilolla juhlia. Tervetuloa juhlimaan 150-vuotiasta, meille niin rakasta koti-joutsaa Terttu Hentinen Kunnallisneuvos 150-vuotisjuhlatoimikunnan puheenjohtaja Piispan tervehdys Joutsan kunnan 150-vuotisjuhlassa Seurakunnalla ja kunnalla on Suomessa yhteiset juuret. Näin on täällä Joutsassakin. Senaatin päätöksellä perustettiin Joutsan seurakunta. Siitä voidaan laskea myös kunnan synty, sillä seurakunta hoiti sekä kirkolliset että maalliset asiat. Kunnallisten asioiden hoitaminen erotettiin kirkollisista asioista tässä pitäjässä vuonna 1866, ensimmäisten joukossa silloisessa Mikkelin läänissä. Kunta ja seurakunta ovat yhdessä rakentaneet tämän paikkakunnan tulevaisuutta 150 vuoden ajan. Tänään juhlapäivänä on syytä katsoa taaksepäin historiaan ja osoittaa kiitollisuutta menneitä sukupolvia kohtaan. Ilman heidän työtään ja vaivannäköään ei Joutsa olisi tällainen kuin se nyt on. Täällä on juurrutettu ihmisten mieliin elämän perusarvot. Tämän pyhäpäivän Vanhan testamentin raamatunkohdassa ne ilmais taan tiivistetysti näin: Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen. (Miika 6:8) Siinä ovat kestävät elämänohjeet myös nykyhetkeen. Tänään on syytä katsoa myös tulevaisuuteen. Jaksaakseen suunnitella ja asennoitua tulevaisuuteen, ihmisellä on oltava tieto elämän jatkuvuudesta, elämän merkityksestä ja tulevaisuuden toivosta. Aikamme uhkakuvat kohdistuvat juuri näihin asioihin. Elämän ja toimeentulon jatkuvuus on monin paikoin uhattuna erityisesti maaseudulla. Moni kokee itsensä tarpeettomaksi tai riittämättömäksi yhteiskunnan jatkuvan muutoksen ja kasvavien vaatimusten edessä. Silloin on vaarana, että tulevaisuuden toivo katoaa. Itsenäisen kunnan ja seurakunnan taival alkoi Joutsassa yhteisenä 150 vuotta sitten. Tulevaisuuden edessä tarvitaan jälleen yhteistyötä, kaikkien Joutsassa toimien yhteisiä ponnisteluja paikkakunnan hyvinvoinnin eteen. Yhteistyössä puhutaan paljon kumppaneista ja kumppanuudesta. Sana kumppani tulee latinan kielen sanoista con, joka merkitsee kanssa, yhdessä, ja panis, joka merkitsee leipää. Kumppani siis merkitsee henkilöä, jonka kanssa leipä jaetaan. Yhteistyössä on aina kyse kumppanuudesta, siitä että rajalliset voimavarat käytetään kaikkien joutsalaisten ja koko yhteisön yhteiseksi hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Silloin leivästä riittää kaikille. Silloin on tieto elämän jatkuvuudesta ja merkityksestä. Silloin on toivo tulevaisuudesta. Hyvä Jumala teitä joutsalaisia, Joutsan kuntaa ja seurakuntaa siunatkoon. Seppo Häkkinen Mikkelin hiippakunnan piispa 8

9 Kirkkoherra Tuula Leppämäki tuli järviseurakuntalaisten pitäjään Joutsan Joulu kysyi Joutsan uudelta kirkkoherralta tunnelmia uuteen kotipaikkaansa ja jouluun liittyen: Millaiselta paikkakunnalta Joutsa mielestäsi vaikuttaa? Hakeuduin lähemmäksi kotiseutuani Ähtäriä, että olisi vettä niin kuin Ähtärissä. Tuula Leppämäki Kesän aikana huomasin saapuneeni tosi vetiselle seudulle. Täällä on upeita puhtaita järviä vaikka millä mitalla! Ihan lumoavaa on katsoa järven rantoja, kun vesi on läpinäkyvää. Joka tien päässä näyttää olevan järven ranta ja jos ei järvenranta niin ainakin lampi. Ja kuinka paljon kesäaseurakuntalaisia meillä onkaan. Suuri rikkaus esim. jumalanpalveluksissa. Joutsassa ei taida olla henkilöseurakuntalaisia mutta kylläkin järviseurakuntalaisia. Riparilla kyselin joiltakin nuorilta: asutko lähellä järveä? Ensimmäinen vastasi: On aika pitkä matka. Luulin, että tarkentavassa vastauksessa puhuttaisiin sentään kilometreistä, mutta kysymys oli kuitenkin vain sadoista metreistä. Ajattelin, että hän ehkä on vielä nuori eikä osaa arvioida matkojen suuruusluokkia. Kun kaksi seuraavaakin nuorta luonnehtivat satojen metrien uintimatkaa pitkäksi, huomasin, että ongelma onkin omassa ajattelussani. Ja sittenpä eräs aikuinenkin puhui pitkästä uintimatkasta, kun kysymys oli vain sadoista metreistä. Olen monta kertaa nauranut ja ajatellut, että tulen todella erilaisesta järvikulttuurista Suurkiitos järville: jaksoin pitkän hellejakson olla töissä! Olen miettinyt: ymmärtävätköhän joutsalaiset arvostaa, mitä rikkauksia heillä on noissa järvissä En ole vielä asunut Joutsassa kauan aikaa, mutta kuitenkin monet Joutsan alueella asuvat tarkoitan myös Luhangan ja Leivonmäen kappeliseurakuntien ihmisiä ovat tehneet minuun syvän vaikutuksen rehellisyydellään ja nöyryydellään. Myös ihmisten yritteliäisyys täälläpäin herättää suurta kunnioitusta. Ja selvästi on paljon ihmisiä myös miehiä ja nuoria, jotka kunnioittavat kristinuskoa ja Jumalaa. Kodeissa pidetään seurakunnan tilaisuuksia. Se on minulle uutta ja arvokasta aktiivisuutta. Nyt ennen joulua mietin: laulavatkohan kaikki joutsalaiset kauneimpia joululauluja, kun niitä laulutilaisuuksia on niin paljon. Olisi ihan mahdollista, että kauneimpiin joululauluihin osallistuisi 100 % seurakuntalaisista. Mielenkiintoista nähdä. Mikä on paras joulumuistosi Parasta joulumuistoani on vaikea sanoa. Minulla on ollut hyvin erilaisia jouluja eri elämänvaiheissa. Joulunvieton huippukokemuksia lienee kuitenkin eräs joulu niiltä ajoilta, kun kaksi vanhinta lastamme olivat pieniä koululaisia ja nuorin varmaan viisi vuotta. Meille oli perheenä syntynyt omat joulutraditiomme, joita noudatimme niin kauan kuin olin päätoiminen kotiäiti. Jouluaattona menimme perheenä mukaan Siuntion seurakunnan kaksikielisen aattohartauden joulukuvaelmaan. Eläkkeellä olevat naapurimme tulivat aina katsomaan lastemme esitystä. Sen jälkeen kotipihalla annoimme toisillemme pienet joululahjat. Sitten menimme sisälle kattamaan jouluruokapöytää, koristamaan joulukuusta ja tekemään kaikkea perinteistä. Jouluevankeliumi luettiin ja laulettiinkin. Hengellinen puoli oli sellainen, joka oli puuttunut lapsuuteni joulusta ja siksi se oli minulle ratkaisevan tärkeä. Paras joulumuisto on noilta ajoilta siksi, että vanhimmat lapset kilpailivat, kumpi saisi tehdä oikein kirjallisen ohjelman joulun vietostamme. Mitä haluan sanoa joutsalaisille ennen joulua? Kun Joutsan kirkkoneuvosto oli toivottanut minut tervetulleeksi ja Mikkelin tuomiokapituli antanut valtakirjan ja olin pakannut kiireellä tavarani muuttolaatikoihin, aloin jännittää: mitenkähän ne joutsalaiset ottavat minut vastaan, kuinkahan se yhteys syntyy, puhummekohan edes samaa kieltä jne. Muutaman työpäivän jälkeen jännitys kuitenkin alkoi helpottaa. Sitä mukaan kun tapasin uusia ihmisiä, yhä uudelleen sain kuulla lämpimän sanan tervetuloa. Kiitos kai kista tervetulotoivotuksista, ne tuntuivat oikein hyviltä uudessa elämänvaiheessani! Auttoivat alkuun. Tuota sanaa kuunnellessani nousi mieleeni myös jouluinen muisto edellisestä seurakunnastani, Kirkkonummelta. Koululaisten joulukirkon jälkeen minun oli tapana seistä oven suussa toivottamassa koululaisille ja mahdollisesti heidän perheilleen Hyvää joulua! Koululaiset olivat aitoja ja spontaaneja ehtiessään usein ensin sanomaan papille Hyvää joulua! Tuo oli 9

10 varmaan joulutöitteni parhaita hetkiä. Tuli oikeasti joulumieli, kun sai kuulla kymmeniä kertoja lämpimän joulutoivotuksen, vaikka alkuperäinen tarkoitukseni oli vain toivottaa muille jouluiloa. Joutsan seurakunnassa on toivotettu 150 vuoden ajan Hyvää joulua varmaan eri yhteyksissä ja eri tavoin. Tosiasiassa 2010 vuotta vanha sanoma on kantanut yhä uusia sukupolvia ja eri kansoja ja mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa. Ensimmäinen hyvän joulun toivotus oli enkelten laulama: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Laulamme tuota samaa enkelten laulua joka jumalanpalveluksessa paitsi paastonaikana. Sanallisesti erilaisissa joulutoivotuksissamme liitymme tuohon enkelikuoroon. Onhan joulunviettomme syy edelleenkin iloinen sanoma Jeesuksen syntymästä maan päälle ja näin ilmenevästä Jumalan rakkaudesta. Hyvää joulua jokaiselle tämän lehden lukijalle! Sinullekin, joka tunnet itsesi yksinäiseksi. Jouluevankeliumi (Luuk.2: 10-12) lupaa sinulle: Jeesus on kanssasi jouluna ja aina. Kysymykset: Mervi Ruokola-Parkkonen Kirkkoherra Tuula Leppämäen virkaanasettajaispuhe Joutsassa on tänään moninkertainen juhlapäivä. Tänään vietetään kunnan 150-vuotisjuhlaa. Itsenäinen Joutsan seurakunta ja siten myös kunta perustettiin vuonna Siitä lähtien kahdeksan kirkkoherraa on palvellut seurakuntaa. Yhdeksäs kirkkoherra, Tuula Leppämäki asetetaan tänään virkaan. Kirkkoherra johtaa seurakunnan hengellistä elämää ja toimintaa. Hän vastaa seurakunnassaan myös siitä, että Jumalan sanaa julistetaan ja opetetaan puhtaasti ja että sakramentit hoidetaan oikein. Vastuun ja johtajuuden kokonaisuuteen kuuluvat seurakunnan diakonia, lähetystehtävä, sielunhoitotyö ja kristillinen kasvatus. Kirkkoherran on pidettävä seurakunnan muiden työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden kanssa huolta siitä, että kaikki tapahtuu hyvässä järjestyksessä ja Jumalan tahdon mukaan. Hyvä Tuula. Joutsan seurakunnan kirkkoherrojen ketjuun tulee uusi lenkki, kun sinut asetetaan virkaan. Se merkitsee sitä, että sinä jatkat toisten työtä. Se ei tarkoita kaiken aikaisemman toistamista sellaisenaan, vaan perinnön myönteisten elementtien tunnistamista. Saat rakentaa täällä aiemmin tehdyn työn pohjalle. Jokaisen ketjun lenkin, jokaisen kirkkoherran tehtävä on ollut ja on, tunnistaa paitsi perintö, myös se, mitä tapahtuu nyt ja mitkä ovat niitä muuttuvan elämän seikkoja, joihin nyt on reagoitava. Kirkkoherrojen ketju merkitsee myös sitä, että siihen mahtuu monia erilaisia persoonia. Jokainen on ollut omanlaisensa. Sinunkaan ei tarvitse muuta kuin olla omalla paikallasi oman näköisenäsi. Monenlaiset odotukset kohtaavat sinut. Kun kirkkoherra asettuu ihmisten mielissä suhteessa edeltäjiin, odotukset saattavat sisältää toiveita, että olisit joko samanlainen tai 10 erilainen kuin edeltäjäsi. Tällaisten odotusten keskellä etsi oma tiesi. Anna siihen aikaa. Tietoisuus historiasta merkitsee myös tietoisuutta siitä, että seurakunta ei ole vain kirkkoherransa kaltainen. Vaikka kirkkoherra monessa suhteessa antaa seurakunnalle näkyvät kasvot, seurakunnan elämässä kirkkoherran vaihdos on vain värähdys pinnalla. Seurakunta elää jäsenissään, näissä ihmisissä täällä Joutsassa, Leivonmäellä ja Luhangassa. Heidän papikseen sinut asetetaan. Seurakunnan elämää on se, mitä heille tapahtuu, miten he voivat, millaiset asiat heille ovat tärkeitä. Sitä kuuntele, sille ole herkkä, erityisesti niiden ihmisten tunnoille, jotka eivät seurakunnan jäsenyyttään tuo mitenkään esille. Sinulta kysytään tänään neljästi tahdotko. Vastaavaa sinulta kysyttiin, kun annoit pappislupauksesi. Nyt kysymykset liittyvät kirkkoherran johtamistehtävään. Vastaukset ovat sinulle ja seurakunnalle tärkeitä. Vielä tärkeämpiä ovat silti ensimmäiseen kysymykseen sisältyvät sanat Jumalan avulla ja lupausten antamista seuraava rohkaiseva kehotus Jumala auttakoon sinua. Elämässäsi, pappisvirassasi ja kirkkoherran tehtävässäsi olet lopulta Jumalan avun varassa. Se kantakoon sinua nyt ja kaikkina elämäsi päivinä. Hyvä seurakunta. Tänään Tuula Leppämäki asetetaan Joutsan seurakunnan kirkkoherran virkaan. Se tapahtuu kättenpäällepanemisella ja rukouksella. Seurakunta on kutsunut hänet, ja tuomiokapituli on antanut hänelle valtakirjan tätä virkaa varten. Seppo Häkkinen Mikkelin hiippakunnan piispa

11 Joutsan seurakunnan kirkkoherrat 11 Joutsan itsenäinen seurakunta perustettiin senaatin päätöksellä 150 vuotta sitten Ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin v Robert Wilhelm Brummer. Hän aloitti kirkkoherran virassa Hänen kerrotaan olleen voimakkaan saarnamiehen, joka sai vuosisadan alkukymmenillä täällä eläneen herännäisyyden uudelleen viriämään. Hän toimi myös kuntakokousten puheenjohtajana ja samalla sihteerinä. Pöytäkirjat on kirjoitettu selvällä ja täsmällisellä käsialalla. Jotkut pöytäkirjat ovat ruotsinkielisiä. Hän kuoli vuoden ja 11 kuukauden ikäisenä. Lesken etuuksiin kuuluneen kahden armovuoden jälkeen valittiin kirkkoherraksi edellisen poika Fredrik Alexander Brummer. Hän toimi kirkkoherrana noin 22 vuotta. Hänkään ei ehtinyt eläkeikään vaan kuoli 56-vuotiaana. Seurakuntalaiset oppivat tuntemaan hänet täsmällisenä ja oikeudenmukaisena miehenä. Kuitenkin hän oli herkästi kiivastuva ja arvonsa tunteva herra. Kirkkoherrat asuivat Rauhalan pappilassa ja kirkkomatkat kuljettiin hevosella. Kyytipojalla oli joskus ongelmia kun kirkkoherra vaati että hänen on ohitettava kapealla tiella hevosjono ja ajettava ensimmäiseksi. Voimallisen sananjulistuksen ohella saarnatuolista kuultiin myös hyvin maallisia ohjeita. Joskus hän oli arvostellut papinveroina tuotuja makkaroita laihoiksi ja surkeiksi. Seuraavana vuotena sama isäntä toi makkarat hevosen paksusuoleen tehtyinä. Tästä seurasi, että saarnatuolista ojennettiin: Kohtuus, kohtuus hyvä seurakunta makkarallakin. Kuitenkin hän oli hyvin pidetty seurakunnan paimen. Keväisenä sunnuntaina, jolloin hänet haudattiin, oli kirkko aivan täynnä, joten suuri osa saattoväestä jäi ulkopuolelle. Pastori Toivo Brummer toimitti isänsä siunauksen. Puheessaan hän totesi: Kiitän teitä rakkaat seurakuntalaiset, kun olette saapuneet suorittamaan viimeistä palvelusta vainajallemme. Hän on nyt tekemässä tiliä siitä, miten on teitä opettanut, mutta muistakaa, te olette kerran astuva tilille siitä, miten olette tuon opetksen vastaanottaneet. Vuonna 1907 aloitti kirkkoherran virassa Joel Siikanen. Hän ehti toimia kirkkoherrana vain n. 9 vuotta, sillä hän kuoli v. 1916, 53-vuotiaana. Hänen aikanaan heinäkuun 21. päivänä vuonna 1912 paloi Rauhalan pappila. Ketään kirkkoherran perheeseen kuuluvaa ei ollut kotona. Koko heidän omaisuutensa tuhoutui. Samalla paloi suuri osa seurakunnan arkistoa. Kirkonkokouksessa hän oli esittänyt, että Rauhalan pappilaan rakennettaisiin tulenkestävä arkistohuone, jota varten hän oli omalla kustannuksellaan hankkinut piirustukset. Kuitenkin luottamushenkilöt olivat lykänneet asian tuonnemmaksi. Suuri osa seurakuntalaisten henkilötietoja ja seurakunnan historiaa tuhoutui. Uuteen pappilaan rakennettiin tulenkestävä arkistohuone. Vapunpäivänä vuonna 1918 aloitti kirkkoherrana Yrjö Hovikoski. Hän oli viimeinen kirkkoherra, joka perheineen asui Rauhalassa ja hyödynsi virkaetuihin kuuluvan maatilan viljelemisen. Rakennuksesta puuttuivat sähköstä alkaen kaikki mukavuudet. Eläkkeele lääninrovasti Yrjö Hovikoski jäi vuonna Yrjö Hovikoski 1950 palveltuaan joutsalaisia n. 32 vuotta. Hän kuoli Helsingissä jo seuraavana vuonna. Sodan jälkeen sijoitettiin suuri osa luovutetun Vuoksenrannan seurakuntalaisista Joutsaan. Samoin seurakunnan arkisto ja kirkkoherra Arvi Pulli sijoitettiin tänne. Seurakunta yhdistettiin Joutsaan vuonna Arvi Pulli siirrettiin Hovikosken jälkeen Joutsan kirkkoherraksi. Arvi Pulli Ennen sitä hän toimi toisena pappina sekä Joutsan Yhteiskoulun uskonnon ja kemian opettajana. Viimeksi mainittuun tehtävään hän oli pätevöitynyt käytyään Viipurin maanviljelyslyseon. Kirkkoherrana hän toimi täällä n. 20 vuotta. Tästä ajasta hän hoiti lääninrovastin tehtäviä n. kymmenen vuoden ajan. Eläkkeelle hän jäi v ja muutti Helsinkiin. Samana vuonna toimitettiin Joutsassa kirkkoherran vaali. Edellisestä Yrjö Hovikosken vaalista oli ehtinyt kulua 52 vuotta. Vaalin tuloksena virkaan tuli Juho Kiiski Lääninrovasti Kiiski jäi eläkkeelle Hänen virkakautensa kesti reilut 19 vuotta. Eläkepäiviään hän jäi viettämään Joutsaan. Marraskuun 1. päivänä vuonna 1989 aloitti kirkkoherrana joutsalaisille hyvin tuttu mies Heikki Salminen. Hän on syntynyt Hartolassa ja toimi täällä toisena pappina. Eläkkeelle hän jäi ja viettää eläkepäiviään täällä. Seuraavana päivänä aloitti kirkkoherrana Timo Pietilä, joka myös oli toiminut täällä toisena pappina. Hän siirtyi Jämsän seurakuntaan Yhdeksänneksi kirkkoherraksi kirkkovaltuusto valitsi yksimielisesti Tuula Leppämäen Kirkkonummelta. Joutsan ensimmäinen naiskirkkoherra aloitti tehtävässä Toivotetaan hänelle onnea ja Jumalan siunausta vastuullisessa tehtävässä! Simo Avikainen Osa tiedoista on koottu Joutsan kirjasta ja Antti Vuorisen toimittamasta Itä-Hämeen kirjasta.

12 Talomuseo kotiseutumuseo Joutsan museo on yhdistysrekisteriin ilmoitettu kotiseutumuseoksi. Sitä kuulee paljon nimitettävän myös luonteensa mukaisesti talomuseoksi ja joskus erämaatalomuseoksi. Nämä nimitykset ovat kaikki kukin tavallaan oikeita. Talomuseo määritellään alkuperäisellä paikallaan sijaitsevaksi rakennukseksi tai rakennusryhmäksi. Kotiseutumuseo puolestaan on kotiseudulta tai muualta siirretty rakennus tai rakennusten kokoelma. Joutsassa voidaan perustellusti käyttää kum paakin nimitystä, sillä nykyisellä paikalla on aikoinaan sijainnut, välillä jo hävinnyt Ylä-Koiravuoren tila. Nykyinen museon rakennuskanta on sensijaan paikkakunnalta koottujen rakennusten kokoelma, rakennettu vuoden 1965 jälkeen. Rakennukset on kuljetettu ja koottu eri puolilta Joutsan pitäjää. Edellämainitun kansanomaisen tyypillisen talonpoikaistalon päärakennuksen lisäksi museolle on siirretty Säterin tilan tuulimylly, vanhan kunnalliskodin riihi ja kaksi latoa. Museon aitoista 3-osainen on tuotu Ruhalahden Harjulasta ja 2-osainen Pärnämäen Ala-Mällösestä. Pajumäen Keron tilalta kuljetettiin museolle paja ja Joutsan kirkonkylältä Suonlaidan tilalta saatiin pieni riihi, josta tehtiin savusauna. Alkuperäinen riihi tuhoutui tulipalossa vuonna Sen tilalle rakennettiin seuraavana vuonna uusi, joka saatiin silloisen joutsalaisen jääkärieverstin Iivari Kaurasen syntymäkodin Satulakiven riihestä. Pynnölän alueelta Ala-Taipaleen talosta saatiin museolle aikansa kone, hevoskierto. Joutopäivä-tapahtuman ja Joutsan kunnan yhteistyönä alueelle rakennettiin arkkitehti Risto Vuolle-Apialan suunnittelema ohjelmalava. Erämaatalomuseo puolustaa paikkaansa Mesiäisen talon alkuperäisen sijaintinsa mukaan Marjotaipaleen muinaisella erämaa-alueella. Ns. ulkomuseoiden perustamisajatus tuli meille Suomeen naapurimaastamme Ruotsista jonne v perustettiin Skansenin toiminnallinen ulkomuseo. Esikuvansa mukainen ensimmäinen suomalainen museo avattiin Seurasaareen silloisen Helsingin edustalle v Joutsaan museoajatuksen toi silloinen Kotiseutu- ja matkailulautakunnan (perustettu 1963) puheenjohtaja puutarhuri Lauri Mäkelä. Kun sopiva nykyinen paikka oli löydetty alkoi alueen rakentaminen tuulimyllyn parissa v Päärakennuksen, kahden ladon ja riihen valmis tumisen jälkeen saattettiin museo vihkiä käyttöönsä v Rakentamista on vuosien mittaan jatkettu niin, että vuosituhannen vaihteessa valmistuneen veteraanipirtin valmistuttua alueella on kaikkiaan 17 rakennusta tai rakennelmaa luvun maalaistaloa kuvaavan rakennuskokoelman valikoimasta vielä puuttuu siihen tuolloin olennaisesti kuuluva navettarakennus. Taloudellisista syistä johtuen sen rakentaminen on kuitenkin antanut odottaa vuoroaan. Museon kehittelyn alkuvaiheessa todettiin, että sitä edelleen kehittämään ja hoitamaan tarvitaan oma yhdistys jonka kautta vapaaehtoistyötä ja muuta toimintaa olisi helpompi hoitaa. Niin Joutsaan perustettiin Joutsan Kotiseutuyhdistys ry. rekisteripäivämäärällä Hankkeen puuhamiehestä Lauri Mäkelästä tuli yhdistykselle puheenjohtaja ja muiksi hallituksen jäseniksi tulivat Lauri Anttila, Helga Hännikäinen, Martta Ikonen, Raimo Ikonen, Erkki Laitinen, Tapio Ruohtula, Yrjö Salonen ja Helmi Sankari. Varajäseniksi tulivat Sulo Haapala, Pentti Kokko ja Hilkka Peltola. Yhdistystä edeltäneeseen Kotiseutu- ja matkailulautakuntaan kuuluivat tuolloin pj. Lauri Mäkelä ja jäseninä Martta Ikonen, Pentti Rahkila, Sulo Haapala, Pentti Mäkinen, Huugo Nurminen ja Sylvia Häyrinen. Museon hoito jätettiin tuolloin perustetun yhdistyksen vastuulle ja kunta osoitti toimintaan oman erillisen määrärahan. Museon rakennus-ja esinekokoelman lisääntymisen myötä myös niihin kohdistuvat huolto- ja korjauskustannukset ovat nousseet. Vuosittaisia menoja ovat mm. alueen hoito- ja opastoiminta, sähkö- ja vesimaksut ja vakuutukset. Tällä hetkellä koemme kiireellisenä hankkeena useamman rakennuksen kattojen korjauksen. Yhdistyksemme toivoo, että onnistuisimme säilyttämään tähänastisen jo vuosikymmenten työn ja sen tulokset tulevillekin sukupolville kertomaan sen menneisyydestä. Joku viisas on joskus todennut että meidän on tunnettava menneisyytemme jotta ymmärtäisimme nykyisyyttä ja osaisimme oikein rakentaa tulevaisuutta. Antero Kuitunen 12

13 Joutsan lukio on tasokas yliopisto- ja korkeakouluopintoihin johtava oppilaitos. Joutsan yhteiskoulusta lukioon Oppikouluopetuksen vaiheita Joutsassa 1900-luvun alusta vuoteen 2010 asti Kansanopetus oli maassamme vielä 1800-luvun puolivälissä ennen kunnallisen itsehallinnon syntymistä seurakunnan järjestämän kiertokoulun ja joidenkin valveutuneiden vanhempien varassa. Joutsassa sa moin kuin muualla, varsinainen kansakouluopetus alkoi syksyllä 1869 monien vaikeuksien jälkeen. Vuosisadan vaihteeseen tultaessa Joutsassakin oli koko kunnan alueella kattava kouluverkko. Vuonna 1910 Joutsassa oli kouluiässä olevia lapsia luvun alussa alettiin Joutsassakin viritellä ajatusta oppikoulun saamisesta paikkakunnalle luvun alkuvuosina perustettiinkin Joutsassa yhteiskoulurahasto, jota erityisesti kartutettiin viikoittaisten ompeluseurojen toimesta. Oppikouluasian herättäjinä ja alulle panijoina olivat silloinen seurakunnan kanttori Kaarlo Kartio, maanviljelijä Aksel Lehtinen sekä kunnallislautakunnan esimies Antti Pura, vain muutamia mainitakseni. Oppikoulua ei tuolloin vielä saatu perustettua, mutta hanke jäi itämään. Aitohämäläiseen tapaan tarvittiin vielä yli kolme vuosikymmentä, ennen kuin oppikouluasia virisi uudelleen Joutsassa. Sysmässä ja Kangasniemellä 1920-luvulla perustetut oppikoulut helpottivat onneksi joutsalaisten mahdollisuuksia saada lapsensa oppikouluun. Oppikouluasia nousi uudelleen esille sodan jälkeen syksyllä Kunnallislautakunnan puheenjohtaja Frans Temisevä ja lehtori Antti Hossola ryhtyivät ajamaan tätä asiaa perustettiin Jukolassa Joutsan yhteiskoulun kannatusyhdistys. Tähän yhdistykseen liittyi välittömästi 37 jäsentä ja kannattajajäseniä saatiin saman verran. Puheenjohtajaksi valittiin Frans Temisevä ja rahastonhoitajaksi kamreeri pankinjohtaja 13 Armas Pekkonen. Antti Hossola kirjoitti 25-vuotishistoriikissaan seuraavasti: Armas Pekkosen panosta koulun hyväksi on vaikea kyllin korkealle arvostaa. Hänen ansiostaan koulun talous on pysynyt aina vakaana. Kun miljoonan markan peruspääoma vihdoin saatiin kasaan, mahdollisti se perustamisluvan saannin ja koulu aloittikin sitten toimintansa rukoushuoneen salissa ja Riuttalan talon tyhjäksi jääneen päärakennuksen kahdessa huoneessa. Voimistelusalina oli kunnan omistukseen tullut Jukolan sali. Kannatusyhdistys esitti, että kunta anoisi oppikoulun perustamisluvan. Kunta ei kuitenkaan ollut halukas hoitamaan asiaa. Näin ollen kannatusyhdistys vastasi yhteiskoulun toiminnasta aina 1970-luvun peruskoulujärjestelmään siirtymiseen asti. Opettajakunta muodostui siten, että rehtorina toimi fil.maisteri Antti Hossola ja muita opettajia olivat mm. kamreeri Armas Pekkonen, kirkkoherra Arvi Pulli, opettaja Helvi Romppanen sekä veistonopettaja Paavo Ottela. Oppilaita oli ensimmäisenä lukuvuonna 89. Alkuaika oli tosin aineellisilta edellytyksiltään todella puutteellista. Oppilaskirjastossa oli vain 42 nidettä, karttoja oli vain 4 ja voimisteluvälineitäkin vain muutamia. Esim. vuosikertomuksessa vuodelta todetaan seuraavaa: Koulun hyväksi on toiminut ompeluseura, jossa naiset ovat valmistaneet erilaisia käsitöitä arpajaisvoitoiksi ja miehet ovat tehneet opettajien huoneeseen pöydän, kirjakaapin ja karttatelineen sekä kokoelmahuoneeseen kuvatauluorren. Lukuvuoden aikana miesopettajat valmistivat vielä juhlasalin penkit. Joutsan yhteiskoulun ensimmäiset keskikoulun op-

14 pimäärän suorittaneet oppilaat saivat päättötodistuksensa keväällä Heti alusta lähtien lähdettiin siitä, että tuleva oppikoulu tarvitsee oman koulutalon. Ensimmäisen oman koulun rakennustyöt aloitettiin toukokuussa 1947 seurakunnan vuokraamalle tontille Myllytien varteen. Koulun piirustukset laati eversti Iivari Kauranen. Työt tehtiin suurelta osin talkoilla ja hirsikeräysten avulla. Vihkiäisjuhla pidettiin Vähitellen koulun toiminta vakiintui, mutta oppilasmäärä kasvoi vuosi vuodelta ja koulutalo alkoi käydä ahtaaksi. Kannatusyhdistyksen vuosikokouksessa 1958 otettiin ensimmäisen kerran esille koulutalon laajentaminen, jopa uuden koulutalon rakentaminen. Tarkan pohdinnan jälkeen päätettiin rakentaa kokonaan uusi nykyaikainen koulurakennus. Sijainniltaan parhaaksi tontiksi johtokunta valitsi nykyisen koulumäen alueen. Modernin yhä edelleen hienosti toimivan koulun piirustukset laati arkkitehti Aarne Ehojoki. Rakennustyöt aloitettiin heinäkuussa 1960 ja koulu valmistui vuoden 1961 heinäkuussa. Koulun kustannukset saatiin keräysten ja yleisötilaisuuksien tuottoina. Vuosikertomuksesta on luettavissa mm. Talven kuluessa suoritettiin jälleen puutavaran keräys, joka edellisen talven keräyksen lisäksi tuotti huomattavan määrän puutavaraa ja on ennen kaikkea osoituksena siitä, että koko seutukunta tuntee asian omakseen. Opettajat ja oppilaat yhdessä panivat pystyyn tempauskiertueen, joka saavutti erinomaisen menestyksen ja tuotti runsaasti rahaa. Samanaikaisesti uuden koulutalon rakentamisen kanssa anottiin koululle lukiota syksystä 1960 alkaen. Lukiolupa saatiin kuitenkin vasta 1961 ja koulu, joka oli toiminut puolitoista vuosikymmentä keskikouluna, laajeni kahdeksanluokkaiseksi yhteiskouluksi. Uuden koulutalon vihkiäiset pidettiin Tilanahtaus oli toistaiseksi poissa, mutta koulurakennus kävi kuitenkin pian liian pieneksi suurten ikäluokkien rynnistäessä oppikouluun. Koulun oppilasmäärä yli kaksinkertaistui välisenä aikana. Koulun perustaja ja pitkäaikainen rehtori Antti Hossola jäi keväällä 1967 eläkkeelle ja uudeksi rehtoriksi valittiin Rauno Kivistö. Tuolloin koulun tilanahtaus haittasi jo opiskelua. Rehtori Kivistö kirjoitti vuosikertomuksessa koulun ahtaudesta seuraavaa: Masentava, vuodesta toiseen jatkunut opetuksen hajakeskitys lisääntyi edelleen. Koulua on jouduttu pitämään kaikkiaan seitsemässä eri pisteessä, mikä ei mielestäni suinkaan johdu koulun nykyisen ylläpitäjän saamattomuudesta, vaan on kirjattava koulualalla huimasti lisääntyneen byrokratisoitumisen tiliin. Tilanahtaus helpottui lukuvuoden aikana, kun saatiin käyttöön peruskoulun yläasteen uudet opetustilat. Kannatusyhdistyksen ylläpitämä yhteiskoulu liitet tiin osaksi kunnan koululaitosta ja siitä ja kansakoulusta muodostettiin peruskoulu. Lukioluokista perustettiin Joutsan lukio, joka tässä talossa jatkaa yhteiskoulun kunniakkaita perinteitä edelleen. Käsittelen tässä historiallisessa katsauksessani tästä syystä lähinnä vuoden 1974 jälkeisiä tapahtumia Joutsan lukion näkökulmasta. Ensimmäiset 8 ylioppilasta valmistuivat keväällä Joutsan lukio on tuottanut ylioppilaita vuoteen 2008 mennessä pitkälti yli Heistä melkein 40 on väitellyt tähän mennessä tohtoriksi. Ylioppilaskirjoitukset ovat huomattavasti muuttuneet aikojen kuluessa, mutta ylioppilaslakin arvostus näyttää yhä edelleen säilyvän. Joutsan yhteiskoulussa ja myöhemmin Joutsan lukiossa oli vilkasta harrastustoimintaa alusta alkaen. Erityisesti urheilu- ja liikuntaharrastus oli oppilaiden keskuudessa vilkasta. Koulun liikuntakerho toimi aina 2000-luvun alkupuolelle aktiivisten vetäjien ansiosta (Paavo Valkonen ja Esko Immonen). Urheilun lisäksi Joutsan yhteiskoulussa oli virinnyt vilkas kuoro- ja orkesteriharrastus jo 1960-luvun alussa luvulla koulussa toimi aktiivinen teinikunta, jonka kuraattorina toimi historian lehtori Paavo Valkonen. Vuoden 1973 alusta Joutsan lukiossa aloitti toimintansa kouluneuvosto, jonka toiminta aluksi oli erittäin vilkasta, mutta jonka innostus näytti pikku hiljaa laantuvan. Kouluneuvoston tilalle tulikin uudistuneen koululainsäädännön myötä lukuvuonna oppilaskunta. Vuoden 1998 aikana oppilaskunta alkoi julkaista omaa lehteä Pro Patriaa. Lehti ilmestyikin usean vuoden aikana innokkaiden lukiolaisten iloksi. Koulun toimintaa on ohjannut lukusuunnitelma ja myöhemmin opetussuunnitelma ja 1995 opetussuunnitelma painotti paikallisuutta ja omaleimaisuutta, kun taas 2005 opetussuunnitelma painotti enemmän valtakunnallisia tavoitteita. Joutsan lukiossakin otettiin opetussuunnitelmaan uusia kursseja kuten liikennekasvatuskurssi, sanomalehtikurssi, maastokurssi jne. Tietotekniset valmiudet mahdollistivat myös erilaiset verkkokurssit osana opiskelijan opetusohjelmaa. Ehkä suurin muutos lukiolaisten kannalta oli kurssimuotoisen lukion jaksotuksen toteutuminen 1980-luvun alussa luvun alussa alkoi julkisuudessa esiintyä yhä hälyttävämpiä tietoja valtion ja kuntien taloustilanteesta. Rehtori Rauno Kivistö kirjoitti vuosikertomuksessa seuraavaa: Valitettavasti näyttää siltä, että säästötoimet tulevat lukiossa iskemään arimpaan mahdolliseen paikkaan, tuntikehykseen. Koulutyön suunnittelun kannalta tämä on varsin kiusallista. Näin tulikin sitten käymään seuraavien lukuvuosien aikana luvun puolivälin jälkeen valtion ja kuntien tilanne alkoi helpottaa ja uuden opetussuunnitelman 14

15 käyttöönoton myötä alettiin pohtia luokattomaan lukioon siirtymistä koko valtakunnassa, samoin myös Joutsassa. Vuosikertomuksessa todetaan, että luokaton lukio ei ole valmis vuodessa tai kahdessa, jos koskaan. Tärkeintä on, että sitä kehitellään ja hiotaan. Rehtori Rauno Kivistö jäi eläkkeelle Hän oli kunniakkaasti johtanut Joutsan yhtenäiskoulua vuodesta 1967 lähtien. Hänen aikanaan yksityisestä kannatusyhdistyksen ylläpitämästä koulusta oli tullut osa Joutsan kunnan koululaitosta. Lukion rehtorin tehtäviä hoiti 1998 lähtien Paavo Valkonen vuoteen Joutsan lukiossa arviointia korostettiin koulun jokapäiväisessä toiminnassa ja lisättiin yhteydenpitoa ympäröivään yhteiskuntaan. Koulu on osallistunut erilaisiin tapahtumiin ja ollut järjestämässä niitä. Nykyään Joutsan lukio on mukana erilaisissa hankkeissa ja projekteissa, esim. lukion ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä toteutettiin 2000-luvun alussa Pekkasen soramontun maisemointihanke, joka tavallaan jatkuu yhä. Lisäksi kansainvälisyys on ollut olennainen osa koulun toimintaa jo pitkään mm. Comenius- ja Sokrates projektien myötä. Tällä hetkellä lukuvuoden aikana lukio on italialaisen yhteistyökumppanin kanssa toteuttamassa musiikin alalla yhteistä projektia ja lisäksi Joutsan lukio on aktiivisesti toimimassa Keski Suomen lukiohankkeessa. Joutsan lukiossa on opiskeltu automaattista tietojen käsittelyä vuodesta 1973 lähtien lehtori Veli Töyrylän toimesta. Ensimmäinen tietokone hankittiin vuonna Sen jälkeen tietokonekantaa on pidetty jatkuvasti ajan tasalla. Joutsan kunta on tukenut voimakkaasti tietotekniikan hyödyntämistä Joutsan koululaitoksessa. Esim. kunta on antanut opiskelijoiden käyttöön kannettavat tietokoneet vuodesta 2006 lähtien. Lehtori Keijo Kurki on erityisesti paneutunut Joutsan lukion monipuolisten ja palkittujen kotisivujen ylläpitoon ja kehittämiseen. Vuonna 2007 lukiorakennus peruskorjattiin nykyajan lukio-opiskelun vaatimuksia vastaavaksi. Lukion kannalta tilanne näytti tulevaisuutta ajatellen hyvältä. Vuoden 2008 aikana yhtenäiskoulun 7 9 luokkien oppilaat siirrettiin lukiorakennukseen kunnanhallituksen linjauksen mukaan. Syntyneestä tilanahtaudesta johtuen lukio on joutunut luopumaan toimintansa kannalta tarpeellisista tiloista kuten esim. kirjastotilasta/ oppilaskunnan tilasta ja kielistudiosta. Toivottavasti lukion vetovoimaisuus ei ole saanut peruuttamattomia kolhuja ja perusopetuksen tilojen peruskorjauksen jälkeen tilanne normalisoituu. Valveutuneet kuntalaiset, Joutsan kunta, opettajat ja koulun henkilökunta on mahdollistanut Joutsan yhteiskoulun, myöhemmin Joutsan lukion, menestyksellisen toiminnan kautta vuosikymmenien. Lukiotoimintojen keskittäminen suuriin yksiköihin näyttää tällä hetkellä olevan vallitseva suunta, joten todennäköisesti Joutsan kuntakin joutuu lähiaikoina miettimään lukion tulevaisuutta, joko itsenäisenä tai osana suurempaa kokonaisuutta. Seppo Degerman Joutsan lukion rehtori Yhteiskoulun ensimmäinen oma rakennus Myllytien varressa vihittiin käyttöönsä Nykyään rakennus on purettu, mutta muistona talosta tontilla kasvaa koulun kanssa samanikäinen vanha tammi. Tempauksilla rahaa uuteen kouluun Joutsan yhteiskoulussa elettiin lukuvuotta Viimeinen lukuvuosi vanhassa koulurakennuksessa, johon kaikki oppilaat eivät enää mahtuneet. Sopimuksen mukaan silloinen 3A kävi syyslukukauden Annan kamarissa ja 3B kevätlukukauden. Syksyllä 1960 silloisten nuorten opettajien joukos sa heräsi ajatus kartuttaa kannatusyhdistyksen rahavaroja, jotta uusi rakenteilla oleva koulurakennus saataisiin asianmukaisesti kalustettua. Nuorten opettajien joukkoon kuuluivat Jaakko Ahonen, Kirsikka Meinander, Vappu Mäenpää, Touko Perko, Anna Salokoski, Eija Syvänen ja tämän kirjoituksen tekijä Heimo Latva. Uuden koulurakennuksen oli määrä valmistua syksyksi , jolloin kannatusyhdistys sai luvan aloittaa lukiokoulutuksen. Pidimme palavereja ja kutsuimme mukaan myös aktiivisia oppilaita suunnittelemaan ohjelmallista kiertuetta pitäjän huvipaikoissa sekä myös naapurikunnissa. Oppilaista aktiivisesti mukana olivat Pekka Anttila, Irja Heinonen (Porras), Leena Hietanen (Halonen), Vuokko Himanen (Häkämies), Pekka Hietanen, Markku Onttonen, Antti Paasto, Seppo Pänkäläinen, Heikki Poikolainen, Terttu Salonen (Hentinen), Kaija Talja, jatkuu seuraavalla sivulla...

16 Anneli Tuovinen (Sihvonen), Yrjö Vanhanen ja Tuula Virtanen (Becker). Jaakko Ahonen toimi eräänlaisena käsikirjoittajana ja ohjaajana, Anna Salokoski puolestaan harjoitutti lauluesitykset, Vappu Mäenpään vastuulla oli koreografia ja Heimo Latva kokosi orkesterin, joka vastasi musiikista. Orkesterissa alkuun soittivat Leena Hietanen piano, Seppo Pänkäläinen nokkahuilu, Antti Paasto B-kornetti, Yrjö Vanhanen, Jouko Utriainen ja Pekka Hietanen kitara, Kari Tossavainen virvelirumpu, Pekka Anttila tuuba ja Juha Maunula kontrabasso. Varsinaiseksi hitiksi muodostui opettajien esittämä Charleston-tanssi. Parit olivat Ahonen/Syvänen, Perko/ Meinander ja Latva/Mäenpää. Vaatetus oli 1930-luvun mallin mukaan sekä naisilla että miehillä mukaan lukien naisten pitkät kaulahelmet ja miesten olkihatut. Esitys keräsi valtavat suosionosoitukset ja esitys vaadittiin uusiksi useamman kerran. Näissä ohjelmallisissa tilaisuuksissa, joita tempauksiksi kutsuttu, oli myös tarjolla listat, joihin yleisö saattoi ilmaista halukkuutensa lahjoittaa koululle rahaa pulpetteihin tai pianorahastoon. Lahjoitukset tuottivat todella hyvin. Pulpetteja koulu sai pitkälti yli 100 kappaletta ja koulu sai myös pianon, joka virallisesti oli käytössä koulun vihkiäisissä. Tempaukset päättyivät vanhempien lahjoittamien tuotteiden huutokauppaan. Iltamien pitopäivä oli yleisesti sunnuntai, sillä lauantai-illat olivat silloin pyhitetty saunomiselle. Joskus iltamien jälkeen oli vielä opettajilla jatkot, joissa tarkasteltiin illan tulosta ja keskusteltiin miten hommasta suoriuduttiin. Väsymys saattoi maanantaina aamupäivällä vielä näkyä. Muistissa on eräs maanantaiaamu, jolloin Vapulla oli ensimmäinen tunti Annan kamarilla ja minulla oli seuraava tunti. Mennessäni sisään luokkatilaan eräs kolmannen luokan oppilaista totesi minulle Ota sinäkin pellin naruista kiinni, niistä Vappukin piti koko tunnin. Lukio-opetuksen aloitusta oli anottu jo syksyyn 1960 mutta anomusta ei hyväksytty. Asiasta liikkui Joutsassa huhu, jonka mukaan kangasniemeläinen ministeri Viljami Sarjala olisi käynyt opetusministeriössä toteamassa Joutsan anomuksen olleen pinossa päällimmäisenä ja Kangasniemen anomuksen syvällä muiden joukossa. Huhu kertoi Sarjalan nostaneen Joutsan pinon alimmaiseksi ja Kangasniemen anomuksen päällimmäiseksi. Kirjoittajalla oli tilaisuus ottaa asia esille 1980-luvulla Matemaattisten aineiden koulutuspäivillä, kun avajaisissa istuin Sarjalan pojan Jukka Sarjalan, myöhemmin Opetushallituksen pääjohtajan vieressä. Kysyin huhun paikkansapitävyyttä ja sain siihen myöntävän vastauksen. Totesin Sarjalalle, ettemme Joutsassa pahoillamme ole olleet lukio-oikeuden siirtymisestä vuodella eteenpäin. Heimo Latva Opettajana Puhe itsenäisen Leivonmäen seurakunnan päätösjuhlassa Kerron mistä olemme lähteneet ja nyt palaamme juurillemme Joutsan kappeliseurakunnaksi. Vaikka Leivonmäen alueella oli kiinteää asutusta jo 1500-luvulta, kirkollinen toiminta alkoi vasta 1600-luvun puolivälin paikkeilla, jolloin Hartolasta tuli Sysmän kappeliseurakunta: tähän seurakunnalliseen alueeseen tulivat kuulumaan myös Joutsa ja Leivonmäki. Sysmän ja Hartolan pappien piti käydä myös seurakunnan pohjoislaidalla kastamassa ja vihkimässä, mutta hankaliin kulkuyhteyksiin vedoten he usein laiminlöivät nämä velvoitteet. Lähin hautausmaa oli Hartolassa, jonne vainajat vietiin talvisaikana. Kesällä Leivonmäellä käytettiin saaria väliaikaisina hautapaikkoina luvulla Hartolan kappalainen kävi Leivonmäellä pitämässä kirkollisia toimituksia ja ylöspanemaan ja seurakuntaansa sitomaan nämä metsien asukkaat. Näissä metsien ihmisissä, jotka asuivat 7 talossa, heräsi halu saada oma kirkko. Mönkölän lahjoittamalle maalle valmistui saarnahuone v Se rakennettiin hirsistä talkootyöllä rukousten saattelemana luvun lopulla väkiluku kasvoi voimakkaasti ollen henkeä. Kasvu perustui siihen, että vuonna 1861 metsäasetus kumosi sahausrajoituksen. Tarvittiin suurempi kirkko valmistui arkkitehti Deckerin suunnittelema ja Kuorikosken veljesten rakentama uusgoottilainen pitkänomainen tornillinen ristikirkko. Me muistamme vielä tämän kirkon, joka paloi remontoinnin aikana Sen tulipalossa heleän soinnin saaneet kellot kutsuivat meidät kokoon tänäkin aamuna. Tämä arkkitehti Erkko Virkkusen suunnittelema ja 1960 valmistunut kirkko on Herran huone, jossa Jumala palvelee meitä. Tämä on nimetty Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi. Kolmion keskellä risti muistuttaa pelastuksemme perustuksesta ja Jumalan pohjattomasta rakkaudesta, josta olemme osalliset tänäänkin. 16

17 Leivonmäen nykyinen kirkko valmistui vuonna 1960 ja sen viisikymmentävuotisuutta juhlittiin viime kesänä. Itsenäisen seurakuntamme palatessa juurilleen Joutsan kappeliseurakunnaksi, meillä on erityinen syy kiittää Jumalan johdatuksesta seurakuntamme vaiheissa ja uskossa katsoa tulevaisuuteen. Kerran vuosisadassa olemme rakentaneet uuden kirkon. Meitä on johdettu Porvoon, Savonlinnan, Tampereen, ja Mikkelin tuomiokapitulista. Piispojen käynti on aina ollut suuri juhla. Minun aikanani piispoina ovat olleet Alaja, Toiviainen ja Huotari. Piispat voisivat käydä useimmin, silloin saisimme itsekin kuulla tasokkaampaa kuorolaulua, kuten tänään olemme kuulleet. Luther-opistossa tapasin piispat Simojoen ja Elis Gulinin. Gulin tunsi arvovaltansa. Oppilaskunnan edustajana toivotin hänet tervetulleeksi. Nuoren pojan polvet meinasivat pettää hänen edessään. Tarkastusmatkallaan Kalevi Toiviainen silloisen asessori Niskasen kanssa yöpyivät kodissani. Keskustelimme puoleen yöhön. Koin, miten viisaita ja lämminhenkisiä piispat voivat olla. Kiitollisena muistan seurakuntamme paimenia ja muita työntekijöitä, joita Pyhä Henki on ohjannut. Kirkkoherroina ovat toimineet minun aikanani: Erkki Kaikkonen, joka oli tiedemies, ja kulki omissa ajatuksissaan ihmisten läpi huomaamatta heitä. Arvi Pärssinen kalasti ja ahkerasti kävi kuntolenkeillä. Hän ei halunnut luopua nuoruudestaan. Nuori pastori Jarkko Kyhäräinen väliaikaisena pappina valmisti kaikki puheensa tunnontarkasti, jopa seuroissa hän luki puheensa pienistä paperilappusista. Reino Honkanen oli meidän Martti Luther puhdasoppisten saarnojensa vuoksi. Hän oli innokas uimari. Nykyinen lääninrovasti Matti Kallioinen on toiminut täällä 32 vuotta. Hän on saanut jo Leivonmäen kansalaisuuden. Matti on ollut hyvä paimen ja samalla kansanmies, jota on ollut helppo lähestyä Kokonaisen historian voisi kirjoittaa Vuorimaan ajasta. Hän oli Leivonmäen ensimmäinen kirkkoherra vv edesmennyt vaimoni on kirjoittanut hänestä koko lehtiaukeaman pituisen artikkelin. Sen voi lukea Simolassa. Hyvät kanttorit puolisoineen kirkkokuoron johdossa jäävät pysyvästi mieleemme, Heitä ovat Ilmari ja Irja Rautio ja Paavo ja Tarja Tiainen. Samoin Niemisten suku neljässä polvessa seurakuntamestareina. Aili Laitinen on toiminut kauan lähetystyön sihteerinä ja edelleen. Minulla on taustaa kiittääkseni seurakuntamme työntekijöitä ja yksituumaisuutta. Olen osallistunut 33 vuoden ajan Leivonmäen seurakunnan hallintoon, josta ajasta hoitanut 16 vuotta valtuuston puheenjohtajuutta ja toiminut 12 vuotta kirkkoneuvoston sihteerinä. Vuodesta 1962 olen laulanut kirkkokuorossa ja ollut 25 vuotta kuoron puheenjohtajana. Kokemuksesta voin vakuuttaa: meillä on aina ollut hyvä yhteishenki seurakunnassa. Erilaiset näkemykset on soviteltu yhteen keskustellen, ilman riitoja ja valituksia. Muistini aikana on rakennettu kirkko, seurakuntakeskus, pappila ja leiriranta. On korjattu kirkon ympäristö ja tänä vuonna ehostettu seurakuntakeskus. Myyty on perinteestä rikas vanha pappila ja Sointula. Rutajärven kivikkoiset saaret on vaihdettu kasvaviin metsiin Metsähallituksen kanssa. Seurakunnan taloutta on hoidettu Pirjo Korhosen toimesta taitavasti pian 30 vuotta. Hän on asiantuntevasti laatinut talousarviot ja tehnyt tilinpäätökset ja kirjoittanut pöytäkirjat ja muut tallenteet. Yli 500 ha metsämaata ja kunnossa oleva rakennuskanta vahvistaa yhdistyvän seurakunnan taloutta. Toivon, että myös leivonmäkeläisten sovinnollinen yhteishenki jatkuu uudessa yhteisössä. Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidät, Jumalan kunniaksi. Niilo Kukkanen 17

18 Röllin kaksi vuosikymmentä 1970-luvulla Keski- Suomen lääninhallitus hyväksyi Joutsaan suunnitellun ensimmäisen päiväkodin piirustukset. Kuntalaan oli tarkoitus saneerata tilat 20 lapselle, toisin kuitenkin kävi. Käsityökeskus sai toimintaansa varten Kuntalasta sopivat tilat ja arkistossa olevat piirustukset kertovat omaa tarinaansa Joutsan päivähoidon historiasta. Myöhemminkin päiväkodin toiminnan aloittamisella oli vahvat kannattajansa ja vastustajansa. Kaikesta huolimatta vuonna 1991 päiväkoti Rölli avasi ovensa. Tilat rakennettiin yhtä 21 lapsen kokopäiväryhmää ja yhtä 15 lapsen osapäiväryhmää varten. Jyväskylään oli suunniteltu ja rakennettu päivähoidon toimintakeskuksia, missä oli monenlaista toimintaa. Joutsa otti mallia uusimmista virtauksista, vaikka toiminnan monimuotoisuutta ei oltu otettu suunnittelussa huomioon. Muutama lähialueen vanhus kävi syömässä Röllissä. Lapset tottuivat vanhuksiin, esittivät heille ohjelmaa ja saivat kuulla siitä, miten ennen elettiin. Molemmat olivat saavia osapuolia luvulla kunnalla ei ollut velvollisuutta järjestää esiopetusta. Osa 6-vuotiaiden vanhemmista haki kuitenkin lapsilleen osapäiväistä hoitopaikkaa. Näille lapsille järjestettiin esiopetusta tiistaista perjantaihin aamupäivisin. Iltapäivisin tilan täyttivät pienet koululaiset. Nykymuotoista iltapäivätoimintaa ei vielä tunnettu. Päiväkodin johtajan ohjauksessa työskennelleet perhepäivähoitajat osallistuivat vuoroviikoin maanantaisin lapsiryhmineen Röllin toimintaan ja syötyään lähtivät päiväunille omaan hoitopaikkaansa. Perhepäivähoidon varahoito oli järjestetty Röllissä edellä mainitun ryhmän osalta. Sekä vanhemmat että lapset kokivat sen turvallisena, koska talo ja siellä työskennelleet aikuiset tulivat tutuiksi maanan- 18 taisilla vierailuilla. Tämä aika oli erittäin merkityksellinen päivähoidon kannalta, koska eri hoitomuotojen työntekijät tutustuivat toisiinsa ja toistensa työhön. Molemminpuolinen arvostus lisääntyi. Vastuu päivähoidon kokonaisuudesta koettiin yhteiseksi asiaksi. Vuosien myötä vanhusten ateriapalvelu Röllissä on loppunut, ainakin toistaiseksi. Päiväkodin molemmat ryhmät on muutettu kokopäiväryhmiksi hoitopaikkojen kysynnän kasvettua. Pohvinrinteen ja nyttemmin yhtenäiskoulun alueen kaikki esioppilaat osallistuvat Röllissä annettavaan perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Suurin osa heistä tarvitsee myös päivähoitoa, mikä järjestyy luontevasti samoissa tiloissa. Perhepäivähoitajien osallistumisesta lapsiryhmineen Röllin toimintaan on jouduttu luopumaan tilan ahtauden vuoksi edellä mainituista syistä, kuten myös sijaishoitojärjestelyistä. Usein koulun loma-aikoina yhden ryhmäperhepäivähoitoryhmän toiminta on siirretty Rölliin taloudellisista ja toiminnallisista syistä, joten tilat ovat tehokkaassa käytössä ja henkilökunnan työpanos voidaan käyttää järkevästi. Tuttu sanonta vierivät kivet eivät sammaloidu pitänee Röllinkin osalta paikkansa. Muutokset ovat haasteita, mutta myös mahdollisuuksia ja tekevät työn mielenkiintoiseksi. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, jää myös Röllin osalta nähtäväksi. Ritva Lahtinen päivähoidon johtaja

19 Tulpaha sanottuva Jousan tytöllä ja Suontien muikkulla kummalla ikii o siniset silemät ja tiukka maha. Voe tätä muata mualimata, vae om pitää vielä Kangasniemen takana ikii, ihmettel tyttö Suontie takana. Siinä virressä on neljä Villeä: katuville, anoville, kaipaaville ja sureville, sanoi Tieran Ville kun lempivirttään veisattavaksi esitti. Kolomen konnan kuja: Rantatie siihen aikaan kun sen varrella asuivat lääninrovasti, nimismies ja ylikonstaapeli. Aati Tullan kellari: Pakkanen käv kellarissa mutta erehty ku sool tyhjä. Hämeltyy ku Selma Salomaan kamppeet. Jauhua silemääsä ku Puasose Akselin mylly. Jänniä ku sonna ajo ileman perälautua. Onks näkynä akkua ja perälautua? Pitiä kestiä ei sua valittua. Antua satua paremmi itiä. Toenen kylök sano Venatahonen ku koerua nylök. Ei kae myö tuota elo-omaks oteta, kysy Eerolan Lyyli äijeltää ku parkuvaa Väinö-vauvaan kyllästy. Kuvuutakuapas ihtenne ikii. Älä kurillaskua kyöriä koerua. Sanokuapas kumpane on konump köpsä vai kopsa. Iänestä piätelle sitä pitiä pölätä. Eijo rahua markkuakua eikä o ies akkua joka tienaeskua mutta eijo kyllä näläkäkiä. Uottakuapas siinä tiehuarassa. No, eikös kukua änähäkiä? Niäppäs,rupejua käymää tappaestem piälle. ( Sisäelimet maksa, munuaiset yms. sairastuvat.) Ku taetamato panee haluttoman tekemää tarpeetonta ni tuntuu iha siltä, että tyhjä työ mänis hukkaa. Ei milliä on nin hyvä maksua velekuasa ku rahalla. Koonnut Simo Avikainen 19

20 Joutopäivät ja onko niitä enää? Maassamme alettiin järjestää kesäjuhlia 1870-luvulla. Myös Joutsassa Nuorisoseura alkoi järjestää niitä vähän myöhemmin, joskus viime vuosisadan alussa. Vuonna 1955 ja muutamana vuotena sen jälkeen järjestettiin Joutsassa suuret Kotiseutujuhlat, joiden pääohjelmana oli näyttävä ja monipuolinen historiallinen kulkue. Television tulon myötä ihmiset alkoivat halveksia omaa tuohivirsukulttuuria ja ama töörimäisiä ohjelmia. Seuraavina vuosina järjestettiin silti joitakin kesäjuhlia. Ennen talomuseon valmis tumista juhlapai kkoina olivat mm. Yhteiskoulun kenttä, Marjotaipaleen Maapirtti ja Tervaniemi. Vuonna 1968 järjestettin talomuseolla Joutsan talomuseon vih kiäisjuhla ja kolmena seuraavana kesänä juhannuksen tienoilla Pitäjänjuhlat. Miten kaikki alkoi Ajat muuttuivat, kulkuyhteydet paranivat ja maailma avartui. Television hienot valmisohjelmat oli nähty. Omaehtoinen kulttuuri alkoi kiinnostaa uudelleen ja entistä enemmän. Aaltoliikkeessä tuli nyt vuoroon tavallista isompi aallonharja. Haluttiin suurempi juhla laajemmille joukoille. Ensin Joutsan kotiseututyön mainio merkkihenkilö Lauri Mäkelä ja kirkkoherra Juho Kiiski neuvottelivat suuren juhlan järjestämi sestä keskenään ja pian sen jälkeen muiden paikallisten aktiivien kanssa. Hanke tuntui saavan laajaa kannatusta. Niin sitten seuraavana kesänä v järjettettiin ensimmäiset Joutopäivät. Juhlan teema Millainen juhla järjestettäisiin. Markkinatko niin kuin Suonenjoella vaiko kansanmusiikkitapahtuma niin kuin Kaustisilla. Ei kumpaakaan. Ei oikein tiedetty mitä tehtäisiin. Eri henkilöillä oli erilaisia näkemyksiä. Joku ehdotti, että on turhaa nähdä suurta vaivaa juhlan järjestelyissä: Kutsutaan vain Leo Lastumäki tänne, annetaan sille mikrofoni, ja kaikilla on hauskaa. Ei sekään sytyttänyt. Joku ehdotti sahtijuhlaa, mutta epäilimme sen mahdollisesti aiheuttamaa juopotteluimagoa. Monet puhuivat kotiseutujuhlasta. Katsoin sen olevan sävyltään liian sisäänpäin lämpiävä. Halusimme juhlasta avoimen, jossa kukaan ei tuntisi itseään ulkopuoliseksi. Lauri Mäkelällä aktiivisena kotiseutuihmisenä ja minulla myöskin maaseudun perinteiden ja juhlien tuntijana oli keskeisin vaikutus siihen milainen juhlasta tuli. Käynnistämässäni juhlan nimikyselyssä pankinjohtaja Olavi Sihvo esitti juhlan nimeksi Joutoviikkoa. Muutin sen muotoon Joutopäivät. Nimellä osoittautui olevan myös paikallista perinnetaustaa. 20 Miten jouduin mukaan Kevättalvella 1972 sain kutsun ensimmäiseen Joutsa-päivä -kokoukseen. En mennyt. Jo Pitäjänjuhliin oli ollut vaikeuksia koota mieskuorolaisia esiintymään. Kesä on lyhyt ja lomaohjelmat menevät ris tiin. On vaikeaa ryhtyä mihinkään suureen operaatioon kesällä. Poissaolostani huolimatta minut valittiin kokouksessa juhlan ohjelmatoimikuntaan. Se kokoontui hotellinjohtaja Mauno Ahosen johdolla Joutsenlammen takkahuoneessa. Menin kokoukseen vastahakoisesti ja vähän myöhässä. Sain tultuani kuulla, että minut oli valittu toimikunnan sihteeriksi. Pian Mauno Ahosen, Lauri Mäkelän, Matti Tossavaisen ja muiden juhla-aktiivien innostus tarttui minuunkin. Entäpä jos tehtäisiin niin hyvä juhla, että se kannattaisi huomioida kesäsuunnitelmissa. Tehtäväkseni annettiin tehdä jonkinlainen ohjelmaluonnos. En osannut tehdä sitä ylimalkaisesti. Niin sitten kävi, että heti ensimmäisen vuoden jälkeen minut valittiin Joutopäivien toiminnanjohtajaksi. En arvannut seurauksia: Tulin menettämään valtaosan vapaa-ajastani, viikonlopuista ja lomistani 25 vuodeksi eteenpäin. Tosin kaksi kertaa jäin jo pois toiminnanjohtajan tehtävästäni, mutta se onnistui vain pariksi vuodeksi kerrallaan. Ensimmäisellä kerralla Kauko Säynätjoki ja toisella Hannu Loipponen saivat houkuteltua minut takaisin festivaalin vetäjäksi. Kuvaavaa oli myöhemmin Huttulan Raimo Ikosen esittämä määritelmä: Kesä jakautuu Joutsassa kahteen osaan, aikaan ennen Joutopäiviä ja aikaan Joutopäivien jälkeen. Lomat ovat jommassa kummassa osassa, mutta ei yli Joutopäivien. Oma taustani Omat varhaisimmat kokemukseni kesäjuhlista ovat luvuilta Sippolan eri kylien kesäjuhlista sekä Valkealan Tirvan tukkilaiskisoista. Niiden ohjelmarunko oli perinteiseksi vakiintunut. Niihin mentiin aina joukolla ja niissä viihdyttiin. Perinteiset työtavat tulivat minulle tutuiksi sodan aikana, kun jo hylätyt menetelmät otettiin uudelleen käyttöön. Silloin lapsetkin joutuivat pitkiksi päiviksi raskaisiin töihin. Jou duin esimerkiksi laittamaan pellavia likoon, kutomaan ryijyä, tekemään perunajauhoja ja valmistamaan maltaita. Osallistuin turpeen nostoon suolla, paimensin lehmiä metsässä sekä keritsin lampaita. Kävin helluntai- ja juhannuskokoilla, joihin kaikki kylän nuoret kokoontuivat. Yhdessäolon lisäksi aattoiltojen kokoilla oli pääohjelmana perinteiset piirileikit. Sain kokea myös paljon muuta rikasta menneisyyttä. Näin opin suomalaisen perinnetietouden luonnollisesti ja aidosti. Ajan mittaan jouduin mukaan myös

K U U L U T U S. Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla.

K U U L U T U S. Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla. K U U L U T U S Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kirkkoherranvirastossa 18.08.2014-17.09.2014 viraston aukioloaikana.

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kirkkoherranvirastossa 18.08.2014-17.09.2014 viraston aukioloaikana. K U U L U T U S Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 13 päivänä elokuuta 2014 klo 18.00 Tammijärven kyläkirkossa. Tutustuminen kyläkirkkoon klo 17.30. Kokouksessa käsiteltävät asiat: 1.

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011

KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011. KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 30.3.2011 29 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 3/2011 KOKOUSAIKA keskiviikkona 30. päivänä maaliskuuta 2011 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Huttunen Erkki Huuskonen Tuula Kaitila-Juntunen

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015 JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 3/2015 Kokousaika 29.10.2015 klo 18.00 Kokouspaikka Joutsan seurakuntakoti Käsiteltävät asiat 28 Kokouksen avaus 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 30 Pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016. Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016. Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone. LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2016 SIVU 20/2016 AIKA Torstai 19.5.2016 kello 9 11.50 PAIKKA Oriveden seurakuntakeskus, kokoushuone LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja Aakula Kari jäsen Hjerppe Ilkka Juntumaa

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Perustettavan Salon seurakunnan järjestelytoimikunta Aika: 15.10.2008 klo 18.00-19.10 Paikka: Seurakuntatalo, Keskisali, Kirkkokatu 6, Salo Osallistujat: 45 Kokouksen avaus Pöytäkirja Esityslista 5/2008

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2

Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2 Kangasalan seurakunta Esityslista 1/2015 1/2 Aika 07.01.2015 klo 19:00 Paikka Suoraman seurakuntakeskus Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvallan toteaminen

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 19 Kirkkovaltuusto 29.10.2012

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 19 Kirkkovaltuusto 29.10.2012 19 17 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 17 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta

Lisätiedot

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 LISTA N:o Kirkkovaltuusto Pvm 13.01.2015 1/2015 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 13.01.2015 1 Aika 13.01.2015 klo 18.00 OSALLISTUJAT Jäsenet Buska Matti jäsen Rundgren Marjatta jäsen Gammelin Pertti jäsen Salminen

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali Huhtala, Kaisa Haanpää, Liisa Halonen, Erkki Harju, Aulikki Ihalainen,

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho PÖYTÄKIRJA Vanhus- ja vammaisneuvosto Aika 26.6.2015 klo: 13.00 14.40 Paikka Palvelukeskus Jousi, Myllytie 14 19650 Joutsa Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Tapio Lankia Taisto

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Teknisen toimen osalta on valmistelutyössä ollut mukana Antero Korhonen ja Matti Pälvimäki.

Teknisen toimen osalta on valmistelutyössä ollut mukana Antero Korhonen ja Matti Pälvimäki. Kunnanhallitus 183 25.07.2005 Kunnanhallitus 40 20.02.2006 Kunnanhallitus 88 24.04.2006 KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUS 98/68/681/2005 (Asian valmistelija sivistystoimenjohtaja Jorma Mäkinen, puh. 0207 618

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 9.11.2015 klo 18.00 Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone, Koivistonpuistikko 53

Seurakuntaneuvosto Maanantai 9.11.2015 klo 18.00 Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone, Koivistonpuistikko 53 Porin Teljän SN 9.11.2015 1 / 6 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 9/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 9.11.2015 klo 18.00 Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone, Koivistonpuistikko 53 Huhtala,

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Puronvarsi-Syrjälä Tuula. Poissa: Lahtinen Helena, Luoma Riitta, Nyrhilä Jaakko, Panula Aaro, Rajala Lasse, Ylitalo Teppo

Puronvarsi-Syrjälä Tuula. Poissa: Lahtinen Helena, Luoma Riitta, Nyrhilä Jaakko, Panula Aaro, Rajala Lasse, Ylitalo Teppo 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 29.1.2013 klo 19.00 19.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, alasali Läsnä: Äystö Leena, pj Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Joutsiniemi Juha Kangasluoma Pentti Kontola

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

RUSKON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Kirkkoneuvosto 33-47 26.05.2015 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS

RUSKON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Kirkkoneuvosto 33-47 26.05.2015 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Kirkkeuvosto 33-47 26.05.2015 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Tiistai 26.05.2015 kello 19.00 20.40 Paikka: Rusk seurakuntakeskus, kokoustila (Vanhatie 7 21290 Rusko) Kirkkeuvost jäsenet Pasi Salminen, kirkkoherra,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 /2015 1 (9) KIRKKONEUVOSTO 28.1.2015

ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 /2015 1 (9) KIRKKONEUVOSTO 28.1.2015 ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 /2015 1 (9) KOKOUSAIKA 28.1.2015 klo 17 18.50 KOKOUSPAIKKA Seurakuntatalon alasali JÄSENET Tolonen Mikko kirkkoherra, puheenjohtaja Puhakka Ulla Maija, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 17.47 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet, läsnä Gärdström Keijo pj. 31, poistui

Lisätiedot

LOPEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013. Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien)

LOPEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013. Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien) KOKOUSKUTSU Sivu 1 ( 7 ) 1 Kirkkovaltuusto 1 / 2013 KOKOUSAIKA Maanantai 14.1.2013 klo 18.30 (kahvit klo 18.00 lähtien) KOKOUSPAIKKA Asialuettelo: Kirkon seurakuntasali, Pilpalantie 1, Loppi 1 Kokouksen

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 11/2009 Kirkkoneuvosto 12.8.2009 114 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 11/2009

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 11/2009 Kirkkoneuvosto 12.8.2009 114 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 11/2009 12.8.2009 114 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 11/2009 KOKOUSAIKA Keskiviikkona 12. päivänä elokuuta 2009 kello 10.00 KOKOUSPAIKKA JÄSENET Seurakuntatalo Sari Heiskanen Markku Huttunen Maija Jakkula Tuula Kauppinen,

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet Gärdström Keijo pj. Aaltonen Pirjo jäsen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Nro 6/2011 Kirkkoneuvosto. Kokousaika 22.08.2011 Hautausmaakatselmus klo 17.00, kirkkoneuvosto klo 18.00.

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Nro 6/2011 Kirkkoneuvosto. Kokousaika 22.08.2011 Hautausmaakatselmus klo 17.00, kirkkoneuvosto klo 18.00. JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU Nro 6/2011 Kokousaika 22.08.2011 Hautausmaakatselmus klo 17.00, kirkkoneuvosto klo 18.00 Kokouspaikka Luhangan talvikirkko Käsiteltävät asiat 56 Nuorisonohjaajan viransijaisuus

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO 11.11.2015 KUULUTUS

KIRKKONEUVOSTO 11.11.2015 KUULUTUS 1 KUULUTUS Rautalammin seurakunnan kirkkoneuvoston 11.11.2015 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 16.11.2015-17.12.2015 Rautalammin seurakunnan kirkkoherranvirastossa

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 4/2012 28.5.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 4/2012 28.5.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) KOKOUSTIEDOT Aika 28.5.2012 klo 17 19.10 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen Jukka

Lisätiedot

Irja Kivistö, sihteeri

Irja Kivistö, sihteeri Seurakuntaneuvosto 15.3.2010 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä päättäminen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2015 1(16) YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 15.1.2015 ASIALISTA 1/2015

NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2015 1(16) YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 15.1.2015 ASIALISTA 1/2015 NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2015 1(16) ASIALISTA 1/2015 Sivu 1 Kokouksen avaus 4 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 3 Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen sihteerin

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa)

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 Aika Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) Paikka Läsnä Kirkko ja Maria Timo Määttä, puheenjohtaja Juhani Alaranta, poissa tilalla

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2014 Aika ja paikka Maanantai 22.9.2014 klo 18.00 Teljän kirkolla Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Harju, Aulikki poissa Honkasalo, Timo Korkeaoja, Aila

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2010-07 1 / 5 18.11.2010

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2010-07 1 / 5 18.11.2010 1 / 5 Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina klo 18.00 20.45 Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuoneessa Osanottajat Ylikangas Kimmo, pj. Rikala Tuula, varapj., kokouksen pj. Huuskonen

Lisätiedot

-nimenhuuto -poissaolojen hyväksyminen -hyväksytyt varajäsenet 121 Todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

-nimenhuuto -poissaolojen hyväksyminen -hyväksytyt varajäsenet 121 Todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. NIVALAN SEURAKUNTA Kokouspöytäkirja 11/2012 Kirkkoneuvosto 1 (15) KOKOUSAIKA Maanantaina 15.10.2012 klo 18.00-20.30 (Kahvitus klo 17:45 alkaen) KOKOUSPAIKKA Seurakuntakoti, viraston kokoushuone SAAPUVILLA

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Kappelineuvosto 18.5.2011

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Kappelineuvosto 18.5.2011 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA keskiviikko 18.5.2011 klo 19.00 21.05 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja ( x ) Joenpolvi, Tuula kappelineuvoston

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

EURAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA NRO 2/ 2012. Kirkkovaltuusto 13.2.2012 Sivu 1. AIKA 13.2.2012 Keskiviikko klo 19.48 20.23

EURAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA NRO 2/ 2012. Kirkkovaltuusto 13.2.2012 Sivu 1. AIKA 13.2.2012 Keskiviikko klo 19.48 20.23 NRO 2/ 2012 Kirkkovaltuusto 13.2.2012 Sivu 1 KOKOUSTIEDOT AIKA 13.2.2012 Keskiviikko klo 19.48 20.23 PAIKKA Euran seurakuntakeskus, iso sali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Sulonen Ritva, puheenjohtaja Koivunen

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 2/2011 23.2.2011

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 2/2011 23.2.2011 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) Aika Keskiviikko 23.2.2011 klo 18.30 19.45 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä puheenjohtaja Jarmo Heinonen Hannu Hyttinen Riitta Jutila

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävillä kirkkoherranvirastossa neljätoista päivää to. 22.9.2011alkaen.

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävillä kirkkoherranvirastossa neljätoista päivää to. 22.9.2011alkaen. Seurakuntaneuvosto 20.9. klo 18.00- Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen sihteerin valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 5. Pöytäkirjan

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Valtuutetut vastaavat

Valtuutetut vastaavat Valtuutetut vastaavat osa 4 Kirkkovaltuusto on seurakunnan korkein päättävä elin. Kysyimme nykyisiltä valtuutetuilta asiaan liittyviä asioita. Jutut ovat luettavissa marraskuisiin vaaleihin asti. Tuulikki

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 5/2014 SIVU 19/2014. AIKA Keskiviikko 26.11.2014 klo 17.00 17.45

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 5/2014 SIVU 19/2014. AIKA Keskiviikko 26.11.2014 klo 17.00 17.45 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 5/2014 SIVU 19/2014 AIKA Keskiviikko 26.11.2014 klo 17.00 17.45 PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5 Aakula Kari Haikka Juha Hjerppe Ilkka Jaakkola Riitta Jokinen Kaarina

Lisätiedot

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå 1 Pernajan Agricola-seura ry, Agricolasällskapet I Pernå 2013 Kertomus toiminnasta vuosina 2009- YHDISTYKSEN HALLITUS Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå rekisteröitiin 08.12.2005.

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

RUSKON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kirkkoneuvosto 49-64 11.06.2014 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS

RUSKON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kirkkoneuvosto 49-64 11.06.2014 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Kirkkeuvosto 49-64 11.06.2014 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko 11.6.2014 kello 18.00 19.35 Paikka: Rusk seurakuntakeskuksen (Vanhatie 7, 21290 Rusko) Leipomo-kokoustilassa Kirkkeuvost jäsenet Pasi

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot