Vapputanssit Tori Torpalla 1.5. klo Soittaa Lankiset piletti 5,00 euroa Simaa ja munkkeja Järj. Varkauden eläkeläiset ry.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapputanssit Tori Torpalla 1.5. klo 13.00 16.00 Soittaa Lankiset piletti 5,00 euroa Simaa ja munkkeja Järj. Varkauden eläkeläiset ry."

Transkriptio

1 Julkaisija: Vasemmistoliiton Varkauden Kunnallisjärjestö LINJAN- VETO 1/2008 Vapputanssit Tori Torpalla 1.5. klo Soittaa Lankiset piletti 5,00 euroa Simaa ja munkkeja Järj. Varkauden eläkeläiset ry. Avaus Juhlapuhe Esiintyjinä Järjestävät Työväen yhteinen VAPPUJUHLA PÄIVIÖNSAAREN TORILLA torstaina 1.5. klo 11:00 Matti Semi Kari Rajamäki Petri Hervanto SAK:n Varkauden Paikallisjärjestö Vasemmistoliiton ja SDP:n kunnallisjärjestöt Makkaraa! Kahvia! Mehua yms.! SEPPELEENLASKU Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla YLÄ-KANKUN HAUTAUSMAALLA TO klo TERVETULOA!

2 2 Asumisen oikea valinta Varkauden Vuokratalot Varkauden Talonhoito Antinpuisto 8, Varkaus Puh. (017) , fax (017) LAATU TOIMIVUUS OIKEA HINNOITTELU LINJANVETO Katastrofipolitiikkaa Suomessa on todettu köyhien köyhtyvän ja rikkaiden rikastuvan. Tämän suuntainen kehitys on jatkunut jo pitkään. Voimmeko vielä puhua hyvinvointivaltiosta? Kansalaisten huomio kiinnitetään kerta toisensa jälkeen epäolennaisiin asioihin. Jonkun tekstiviesteihin tai muihin henkilökohtaisiin asioihin, kun samaan aikaan tehdään suuria rakenteellisia muutoksia. Lama oli suuri katastrofi ja sen varjolla tehtiin useita poliittisia päätöksiä, mitkä hyödyttivät hyväosaisia ja varakkaita. Nyt kunnassamme on budjettikatastrofi, alijäämää 15M. Tehdäänkö sen nimissä nyt meillä sellaisia ratkaisuja, jotka kohdentuvat vain pääsääntöisesti matalapalkkaisiin ja heikompiosaisiin väestönosiin? Leikataanko kustannuksia vääristä kohteista? Tosiasia on, että palkka-alennusmyynti on puhuttanut kunnallisella puolella juuri näitä matalapalkkaisia ryhmiä, ei niinkään missään vaiheessa johtoporrasta, joka kuitenkin on viimekädessä vastuussa kunnallisten palvelujen kehittämisestä ja linjauksista. Heidän palkkansa nousevat, mitä huonoimmin kunnalla menee. Mallia on varmaankin otettu yritysmaailmasta. Varkaudessa on aloitettu raju taloudentasapainottaminen. Se jatkuu koko seuraavan valtuustokauden ajan. Uudet valtuutetut eivät tule pääsemään helpolla, sillä uskallan veikata, että nyt tehdyt ratkaisut ovat vain alkusoittoa tulevien vuosien vaateille talouden tasapainottamisessa. Viidentoista miljoonan euron kattaminen käyttötaloudesta ei ole mikään pikku juttu. Jo nyt puolueet etsivät kunnallisvaaliehdokkaita työnhakuilmoituksella. Vasemmistoliiton ei moista ilmoitusta tarvitse tehdä, koska meillä kaikki ovat työtätekeviä ihmisiä työstä tai toimesta riippumatta ja olemme valmiit pitämään huolta kaikista väestönosista jatkossakin, myös niistä heikompiosaisista. Leena Salo Vasemmistoliiton Varkauden kunnallisjärjestön pj Osaamiskeskittymä PL 1, Varkaus Lehti on myös luettavissa Internetissä K iinteistöhuolto- Savon Jäteajo- ja kiinteistöpalvelut siivouspalvelu oy Kiinteistöhuolto - talonmies/siivouspalvelut Umpi/viemärikaivojen tyhjennys Vaihtolavapalvelut - tyhjennys/vuokraus Paperinkeräys - Varkaus/talousaluekunnat Jäteajot - kuntajärjestelmän ulkopuoliset Jäteastiat edullisesti JOKIMÄKI-YHTIÖT Kauppakatu 34, VARKAUS, puh. (017)

3 LINJANVETO 3 Vireyttä vanhuuteen Meillä Varkaudessa on menossa rakennemuutoksen aikakausi. Mitä se sitten loppujen lopuksi tarkoittaneekaan. Kaupungin palvelustrategioiden mukaan kaupungin talous on saatava ja saatavissa terveelle pohjalle. Ymmärrän strategiat niin, että ei vain kaupungin talous parane, vaan kuntalaisten saamat palvelut kohdistuvat edelleenkin tasavertaisesti koko väestöryhmälle. Tämän on tarkoitettava myös sitä, että palveluja todella saadaan - ja että palvelujen saatavuus kohdistuu kaikkiin ikäryhmiin. Yhtä hyvin lapsiin, perheisiin kuin ikäihmisiinkin.! Kuka tai mikä taho palvelut tuottaakin, niin yhteiskunnan velvollisuus on järjestää nämä palvelut. Yhteistyö hoiva-alan yrittäjien kanssa on välttämätöntä. Jos valitun strategian toimeenpanon yhteydessä todetaan, ettei se olekaan edullisin tapa järjestää palvelua, niin vaihtoehtoisia linjauksia tarkastellaan uudelleen. Näin on kirjoitettu kaupungin strategiassa. Siksi olen ollut mukana tässä prosessissa. Vaikka kaupunki turvaa peruspalvelut jatkossakin, niin kuntalaisten oma vastuu palveluiden hankinnassa lisääntyy. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että meillä on vastuu itsestämme jo ennen kuin tarvitsemme palveluja - toisin sanoen siirrämme sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta entistä myöhemmäksi. Jossain vaiheessa näitä palveluja tarvitaan. Luotammeko ennusteisiin! Uuden väestöennusteen mukaan kasvavat resurssitarpeet kohdistuvat vanhustenhuoltoon. Hoidon porrastuksen onnistumisen edellytys on laitoshoidon vähentäminen ja resurssien lisääminen vanhusten avohoitoon. Muistan, kun yli kymmenen vuotta sitten puhuttiin laitoshoidon vähentämisestä ja satsaamisesta avohoitoon, niin Vasemmistoliitto esitti, että yhtä laitospaikan vähenemää kohti tulee lisätä puolitoistakertainen henkilöstölisäys avohoitoon. Ei tapahtunut näin. Nyt kuitenkin tiedämme, että avohoito on huomattavasti edullisempaa kuin laitoshoito. Varkaudessa kotona asuvien, palvelujen piirissä olevien ikäihmisten kunto vastaa liian monessa tapauksessa laitoshoidon tarvetta. Suuri haaste lähitulevaisuudessa, arvelen. Kaikki kiitos omaishoitajille ja kotihoidon henkilöstölle jaksamisesta. Väestöennusteen mukaan Varkaudessa väki vähenee ja ikäihmisten, yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa lähes sadalla vuoteen 2011 mennessä. Siihen on aikaa vain nelisen vuotta. Nyt on meillä, jotka vielä pystymme, aika huolehtia omasta fyysisestä kunnostamme. Miten jaksamme vastaisuudessa? Sanomani näin kesän kynnyksellä liittyykin omaan jaksamiseemme ja siihen miten kunta kumppaneineen voi siinä olla avuksi. Voimaa vanhuuteen -ohjelma ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ovat laatineet julkilausuman, joka on lähetetty peruspalveluministeri Paula Risikolle. Lausuma koskee iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämistä. Kun tiedämme, että Suomen väestöstä reilut on jo nyt yli 75 vuotiaita ja määrä kasvaa koko ajan, niin ymmärrämme lausuman esittämän huolen. Miltä Sinusta tuntuisi olla kotona tai laitoksessa aina sisällä? Eikä se ole vapaaehtoinen valinta. Varkaus upeine luontoi neen suorastaan houkuttelee ulos. Ulkona olemisen merkitys liikkumiskyvylle, muistille ja mielialalle on korvaamaton. Siksi yhteiskunnan tuleekin panostaa iäkkäiden ulkoiluun ja muuhun liikkumiseen. Ulkona liikkumisen olosuhteisiin ja palveluihin panostamalla edistetään iäkkäiden toimintakykyä ja vaikutetaan välillisesti kuntien terveydenhuollon- ja sosiaalimenojen pienentymiseen. Lähiympäristössä liikkuminen parantaa myös laitoksissa asuvien ikäihmisten toimintakykyä. Säännöllisen liikunnan on todet tu muun muassa vä hen tävän iäkkäiden kaatumisia jopa 60 prosenttia. Tiedän, et tä Var kaudella ei ole ta loudellisia resur s seja palkata ulkoiluttajia, mutta tiedän myös, että kaupungis sam me on erittäin aktiivisia eläkeläisjärjestöjä ja muita jär jestöjä joiden kanssa yhteistyössä voimme tehdä paljon liikunnan lisää miseksi. Suunnitteluun tarvitsemme poikkihallinnollisen työryhmän, jossa mukana on kolmas sektori sekä yksityiset palvelujen tuottajat. Lisäksi ikäihmisten toiveita on kuultava. Kumppanuudesta voimaa Voimaa Vanhuuteen on iäkkäiden terveysliikuntaohjelma. Meillä Varkaudessa on toteutettu menestyksellisesti Voimaa ja Tasapainoa ohjelmaa. Kaupungin erityisliikuntatoimi on kouluttanut kymmeniä vertaisohjaajia eri järjestöihin ja esim. Eläkeläiset ry on kouluttanut omia ohjaajia valtakunnalliseen ohjelmaan liittyvän Tasapainosta Elämää - projektin puitteissa. Joko Sinulla on ikäihminen ystävänä, jonka kanssa ulkoilet? Vauhti ei ole pääasia - matkan mitta ei ole pääasia - aika, jonka vietät ystäväsi kanssa on pääasia. On muistettava neljän P:n kultainen sääntö - pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. ja iloinen sekä positiivinen asenne jatkavat elämänkaarta, jokaisesta päivästä löytyy varmasti ilon aihe, vaikka pienikin, varsinkin nyt kun jokainen päivä tuo uusia merkkejä tulevasta kesästä. ( Liitteenä oleva kuva on alkukeväästä, vaan ystävän kanssa ulkoilu on aina ihme.) Oikein reipasta kesää kaikille ja soitellaan Raija Puumalainen, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Terve sielu terveessä ruumiissa On olemassa ihmisiä, jotka tarvitsevat sekä mielen että kehon kulttuuria. Osalle riittää, kun saa osallistua toiseen näistä. Jos tarkasti mietitään, niin todennäköisesti 90 % ihmisistä harrastaa jotain, väliltä airsoft ja valokuvaus. Harrastus voi muuttua työksi, kun siitä saadaan palkkaa ja silloin puhutaan ammattilaisesta. Harrastaminen on amatöörien (lat.amator = rakastaja) hommaa eli tehdään jotain, kun se on niin KIVAA. Kuntatasolla harrastus olosuhteiden luominen on edelleen kunnan tehtävä. Näin tulee ollakin jo pelkästään tasapuolisuuden takaamiseksi. Kaikilla pitää olla mahdollisuus harrastaa jotakin. Oman harrastuksen löytäminen jää jo sitten yksilön itsensä vastuulle. Kun Matti tai Maija Meikäläinen löytää sitten oman harrastuksensa ja kertoo siitä kaverille, joka tietenkin innostuu samasta aiheesta kun hullu puurosta ja kertoo kaverilleen jne.. Tullaan tilanteeseen, jossa todennäköisesti syntyy jokin yhdistys, missä tätä hyvää jaetaan sitten kaikille halukkaille. Puhutaan kolmannen sektorin toimijoista eli joku keksi harrastuksen ja alkoi ohjata tätä toimintaa. Tässä vaiheessa kunnalla on tärkeä rooli mahdollistaa harrastuksen jatkuminen mm. järjestämällä tiloja, kun Meikäläisten kerrostalon autotallissa ei enää mahdu sitä järjestämään. Lapset harrastavat ja aikuisten tulisi osallistua lapsen harrastukseen tukemalla lasta silloin, kun into meinaa laantua. Silloin on mahdollisuus seurata lapsensa kehittymistä ja huomata, jos se lapsi ei nyt ollutkaan kiinnostunut juuri tästä jutusta. Tuolloin lasta voi ohjata uusille urille tai kokonaan uuden harrastuksen pariin. Lapsille tulisi myös järjestää ohjattua iltapäivätoimintaa koulujen jälkeen. Tuolloin, kotona yksin oltu aika, jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Myös aikuiset harrastavat ja aikuisten harrastajien määrä tulisi saada sataan prosenttiin. Liikunta ja kaikki harrastaminen on parasta mahdollista ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, joka maksaa itsensä takaisin työnantajille ja kunnalle vähentyneinä sairastumisina ja hoitokuluina. Työnantajat ovat varmasti hyvillään, kun työntekijät ovat motivoituneempia ja terveempiä hoitamaan leiviskänsä työssään. Kun ihmiset ja yritykset maksavat veroja, monesti suurien maksujen voivottelun yhteydessä unohtuu, että harrastusolosuhteidenkin luomiseen kohdistetaan verovaroja, jotka sitten maksavat itsensä takaisin edellä mainitulla tavalla. Tämän asian mittaaminen on vaikeaa, koska se on sitä aineetonta hyvää. Mika Ojala Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen

4 4 LINJANVETO Tasa-arvosta Periaatteessa tasa-arvoisia Suomi on ollut tunnettu tasa-arvon mallimaana. Nyt kuitenkin viimeisimmissä tutkimuksissa olemme tippuneet sijalle 19 maailmanlaajuisessa vertailussa. Syitä, mistä tämä johtuu, löytyy lukuisia. Olemme lainsäädännön tasolla periaatteessa tasa-arvoisia, kuitenkin yhteiskunnastamme löytyy sellaisia rakenteita, jotka ei edistä tasa- arvon toteutumista. Sukupuoliero on koko väestöä koskettava rakenteellinen tekijä ja useilla yhteiskunnan lohkoilla kuten politiikassa, työelämässä, koulutuksessa, perhe- ja yksityiselämässä on sukupuoleen liittyviä tekijöitä, joiden johdosta näennäisesti neutraalit toimenpiteet kohdistuvat naisiin ja miehiin eri tavoin. Räikeimpiä sukupuoleen liittyviä tasa-arvo-ongelmia ovat palkkaerot, vanhemmuuden kustannusten jakaminen sekä naisiin kohdistuva väkivalta. Vastakkaisesti taas isän asema erotilanteissa asettaa miehet eriarvoiseen asemaan suhteessa naisiin. Haasteena onkin samanlaisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille sukupuolesta riippumatta. Lisää naisia mukaan päätöksentekoon Tarvitsemme lisää naisia päätöksentekoon. Päätöksenteossa käsitellyt asiat koskettavat usein erityisesti naisia ja heidän elinpiiriin tiivisti liittyviä asioita. Naisten osuus kuntapäättäjinä kasvaa sitä mukaa, kun heidän osuutensa ehdokkaista lisääntyy. Ehdokasasettelulla on mahdollista vaikuttaa tasa-arvon parantamiseen. Naisille on annettava mahdollisuus näkyä ja kuulua vaalityössä. Heitä on kannustettava osallistumaan koulutuksiin ja erilaisiin vaalitilaisuuksiin, jotta he saavat kokemusta osallistumisesta politiikkaan. Suvaus on tärkeää! Sukupuolivaikutukset tulisi aina selvittää tarkkaa, erityisesti kunnallisessa päätöksenteossa, jossa ne usein sivuutetaan täysin. On erittäin merkittävää, että kunnan eri sektoreilla selvitetään päätöksenteon sukupuolivaikutukset eli ne suvataan. Tämä tulisi olla osana kaikkea päätöksentekoa ja sen tulisi olla yksi kriteeri päätöksiä tehdessä. Esimerkiksi avustuksien ja erilaisen toimenpiteiden vaikutukset sukupuoliin on jokaisen päättäjän huomioida. Esimerkiksi liikunnan tukemisen suhteen voisi olla hyvä selvittää, miten avustukset kohdistuvat poika- tai tyttövaltaisille liikuntamuodoille. On tärkeää, että myös tyttöjen liikuntaa tuetaan yhtälailla poikien liikuntamuotojen kanssa. Tasa-arvoa on edistettävä Vanhempainkustannusten jakautumisella on merkittävä vaikutus naisten työmarkkina-asemaan. Vanhem- muudesta aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset kasaantuvat nykyisin naisvaltaisten alojen työnantajille. Naisilla tulee olla mahdollisuuksia työllistyä vakituisiin työsuhteisiin ja perustaa perhe turvallisin mielin. Myös äkillisesti sairastuneen lapsen hoitokulut on tasattava kaikkien työnantajien kesken, koska niistä maksavat nyt pääasiassa naisvaltaiset alat. Myös yrityskulttuuria on tuettava niin, että työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen mahdollistuu joustavasti. Se, että yritysten ilmapiiriä kehitetään suunnitelmallisesti perheystävälliseksi, luo parhaat edellytykset työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Kunnan työnantajana tulisi edistää tasa-arvoa kaikin tavoin. Tasa-arvosuunnitelmilla voidaan kehittää pelisäännöt, jotka ottavat huomioon työntekijöiden tarpeet joustavat tarvittaessa perheen vaatiman hoidon mukaan ja edistävät vanhempien yhdenvertaista osallistumista perheen hoivaan. Samoin kotihoidon kuntalisä tulee ottaa käyttöön, jotta se tulisi edes osittain kannattavaksi muodoksi hoitaa lapsia. Näin saamme kevennettyä kuormitusta kunnan järjestämästä päivähoidosta. Hoiva tulisi mahdollistaa myös vanhusväestöön niin, että perheet voivat huolehtia joustavasti isovanhemmista.. Meillä tulee olla mahdollisuus hoitaa omia vanhempiamme niin tahtoessamme ja korvauksen tehdystä työstä. Unohdetut miehet Miesten asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa vaietaan usein. Meidän tulee huomata myös miesten erilaistuneet tarpeet. Erityisesti erotilanteissa miehet jäävät yksin ja menettävät tärkeät suhteet lapsiinsa. Tässä tilanteessa myös lapset häviävät. Jos mies joutuu kokemaan elämässään vastoin käymisiä, myös hänelle tulee tarjota mahdollisuus hoitaa asioitansa ja ongelmiansa. Erityisesti päihdeongelman ollessa kyseessä, hoitaminen on ensisijaisen tärkeää. Alkoholismi on yksi merkittävimmistä kansanterveydellisistä ongelmista. Hoito tulee kehittää niin, että varhainen puuttuminen ja mini-interventiot ovat mahdollisia. Miesten tulee saada psyko- sosiaalista tukea ja apua ongelmiinsa. Vielä kerran tasa-arvosta Tasa-arvo tulee ulottaa kaikkiin palveluihin. Ei saa olla kukkaron paksuudesta kiinni, minkälaista palvelua tai palveluja kunnassa on ihmisille tarjolla. Esimerkiksi hyvät peruspalvelut ja toimiva palvelujärjestelmä ennaltaehkäisevästä työstä korjaavaan työhön tuo aina säästöjä. Se, että kaikilla ihmisille tarjotaan mahdollisuus hoitaa itseään, erityisesti varallisuuteen katsomatta, merkki hyvästä ja toimivasta kunnasta. Se, että pidämme huolta kaikista niistä, jotka eivät siihen itse kykene, tulee olla kunnia-asia ja siitä meidän tulee pitää kiinni. Niin lapset ja vanhukset, unohtamatta yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolelle joutuneita, tulee saada erinomaista palvelua kunnan taholta. Siinä me päättäjät olemme ensisijaisessa asemassa ja meidät kannattaakin valita huolella, jotta voimme taata sen, että kuntalaiset saavat ansaitsemiansa hyviä poliittisia päätöksiä. Suvi Suutarinen Vapaa-aikalautakunnan jäsen Tavoitteena mielekäs elämä! He, joilla ei ole voimia puolustaa itseään, tarvitsevat toimivat palvelut. Meidän tulee toimia niiden puolesta, jotka eivät siihen itse kykene. Vasemmistoliitto tekee tasa-arvoista politiikkaa yhteiseksi hyväksi. Lapsen, vanhukset ja kaikki, jotka eivät saa ääntään kuuluviin tarvitsevat juuri sinun panostasi yhteiskunnassa. Tule mukaan toimimaan paremman kunnan puolesta! Varkauden Vasemmistoliitto Leena Salo, , Matti Semi, , Raija Puumalainen, , Mika Ojala, , Suvi Suutarinen, , nautiskellen, hyvällä maulla Kauppatori 4, Varkaus, Finland , fax Keskellä Savoa sijaitseva Scandic Oscar on uudistunut monilta osin. Tilavissa huoneissa on säädettävä ilmastointi/jäähdytys, internet yhteys sekä runsas perusvarustus. Rentoutumaan pääsee saunassa sekä kuntoiluhuoneessa. Uudistuneissa, ajanmukaisissa ravintoloissa viettää aikaa mielellään pitempääkin, nauttien uuden ruokalistan makuelämyksistä. Ja uusi päivä aloitetaan luonnollisesti runsaalla aamiaisella. Tervetuloa nauttimaan hyvästä palvelusta ja seurasta.

5 PALVELUT VARKAUDESSA LINJANVETO 5 NYKYAJAN AIKAPOMMI Matti Semin elämässä luonto antaa voimaa Varkauden palvelustrategiat valmistuivat viime vuoden lopulla. Niiden lähtökohtana on saattaa kaupungin talous kuntoon ja saada kumulatiivinen alijäämä kurottua kiinni. Viime vuoden tilinpäätös on valmistunut. Nyt on hyvä katsoa taaksepäin ja miettiä tehtyjä strategiavalintoja ja samalla pohtia kuinka ne käyttäytyvät talouden hallinnan ja palveluiden tarjoamisen suhteen. Ensinnäkin ulkoistettavista toiminnoista, ruokahuolto ja kunnallistekniikan rakentaminen ovat pysyneet hyvin alkuperäisessä budjetissa, samoin tilapalvelun eri toimintamuodot. Esim. ruokahuolto alitti oman budjettinsa yli eurolla. Tilinpäätöstä tarkastellessa on myös huomioitava, että talouden tasapainottaminen on edennyt ja toiminnan tehostaminen on alkanut tuottaa tulosta. Varkauden talouden hoidossa ei kuitenkaan ole varaa lepsuiluun. Alijäämää on kurottava vielä kiinni yli 15 miljoonaa euroa, mikä vastaa lähes viiden prosentin korotusta verotukseen. HOIDONPORRASTUS AVAIN ASEMASSA Talouden tasapainottamisessa suurin ongelma on terveyden- ja sosiaalihuollon kasvavat menot. Näillä sektorilla oikein valittu hoidonporrastus on keino, millä yritetään saada kulut pidettyä aisoissa. Miten siinä onnistutaan, on kiinni siitä, kuinka oikea ja toimiva palveluketju saadaan rakennettua. On tärkeää, että ihmiset saavat oikeaa hoitoa ja ajoissa, läheltä täältä Varkaudesta. Tähän liittyy se, että saadaan riittävästi perusterveyden huoltoon lääkäreitä. Se on terveyden huollon osalta tärkein osa-alue. Näihin kuntien terveydenhuollon ongelmiin ja menojen kasvuun on myös maan hallitus kiinnittänyt huomioita. Tähän lääkkeeksi se tulee tarjoamaan jo tänä vuonna perusterveydenhoidon taksojen korotuksia. Sitä Varkauden valtuusto joutuu myös pohtimaan tulevien vuosien budjetteja rakentaessaan ja strategioita valitessaan. Taksojen korotuksilla on ikävä kyllä sellainen vaikutus, että vähävaraisilla kynnys hakeutua perusterveyden hoitoon heikkenee. Tämän seurauksena heidän hyvinvointinsa laskee edelleen. Jälkisairauksien hoidoista saattaa muodostua asiakkaalle ja yhteiskunnalle kalliita hoitoketjuja. TILINPÄÄTÖSTÄ ON PEILATTAVA STRATEGIOIHIN Mielestäni näiden perusasioiden taksojen noston sijaan pitää pohtia veroprosentin korotuksen aikaistamista jo vuodelle Strategia-asiakirjassa korotuksen ajankohta on määritelty vuodelle Strategia-asiakirjan avaaminen tilannearviota varten on hyvä tehdä siinä vaiheessa kun edellisen vuoden tilinpäätös valmistuu. Se osoittaa selkeästi sen suunnan mihin ollaan menossa ja mitä korjausliikkeitä palveluiden tuottamisessa ja talouden hallinnassa pitää tehdä. Esim. nyt ulkoistettavien listalla ole- vien palveluiden osalta kannattaa jatkaa oman toiminnan kehittämistä mieluummin kuin yksityistää ne. Viime vuoden tilinpäätös osoittaa selkeästi, että ne ovat pystyneet viemään omaa toimintaansa taloudellisesti tehokkaampaan suuntaan. Miksi sitoa näitä palveluita vuosiksi eteenpäin kiinteään ostosopimushintaan, kun voisimme jatkaa omana toimintana hakien kokoajan uusia tehokkaampia toimintamalleja? Matti Semi Valtuustoryhmän puheenjohtaja Nykyisin olemme tottuneet jättämään yhteiskunnan vastuulle asioita, jotka ennen kuuluivat perheen sisällä hoidettaviksi. Pidämme itsestään selvänä, että joku muu kantaa vastuun lapsistamme ja vanhuksistamme. Vaikka yhteiskunnan tuen on tarkoitus olla vain auttavaa tukitoimintaa, odotamme sen monesti kantavan puolestamme yhä suuremman vastuun. Ja sitten marisemme, kun asiat eivät menekään kuvitelmiemme mukaan. Missä kulkee raja yhteiskunnan ja yksilön velvollisuuksien välillä? Meillä on olemassa subjektiivinen oikeus pienten lasten hoitopaikkaan kunnallisessa hoitopaikassa. Sinänsä kai tämä ajatus oli ihan hyvä. Jossain vain mättää, kun lapsi viedään hoitoon, vaikka siihen ei olisi todellista tarvettakaan. Monesti vanhemmat myös ostavat mielenrauhaa itselleen rahalla, kun ei jostain syystä ole aikaa kuunnella omaa lasta ja hänen tarpeitaan. Näin ongelmia vain sysätään hamaan tulevaisuuteen. Tässä piileekin varsinainen aikapommi. Kunnes kuplat sitten puhkeavat usein rajuillakin tavoilla. Näistä meillä on valitettavan paljon surullisia esimerkkejä. Suuri osa nykyisin rajusti lisääntyneestä lasten ja nuorten pahoinvoinnista juontaa juurensa huomion ja hellyyden puutteesta. Kun lasta ei huomioida tarpeeksi, eikä hänen todellisia tarpeitaan kuunnella. Vanhemmilla voi olla liian kiire luoda omaa uraansa. Tai taustalla voi olla pitkäänkin jatkunut päihde- tai perheväkivaltaongelma. Näillä ongelmilla ei myöskään ole mitään tekemistä yhteiskunnallisen aseman kanssa. Vaikka joskus näkee ihmeteltävän katastrofin jälkeen, että kuinka se voi olla mahdollista, kun tekijä oli niin hyvästä perheestä. Olisikin tärkeää tavoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ne perheet, joilla ongelmat alkavat kasaantua. Näin voitaisiin ajoissa puuttua perheen ongelmiin, ennen kuin niistä paisuu ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Näin voitaisiin jopa ehkäistä huostaanottoja. Tai ainakin estää perheen lapsia syrjäytymästä. Useinhan huostaanotto voi olla myös lapsen pelastus. Olisi myös oltava nykyistä tehokkaampia konsteja suojata syntymätöntä lasta silloin kun omat vanhemmat eivät siihen kykene. Mutta nykyisin syntymätöntä lasta voi kohdella miten haluaa. Laki antaa mahdollisuuden puuttua asiaan vasta lapsen tultua maailmaan. Valitettavasti silloin voi olla jo myöhäistä. Vahinko on jo ehtinyt tapahtua, eikä lapsi saa hyviä eväitä elämänsä alkuun. Ongelma on vain siinä, miten nuo perheet tavoitetaan? Kaikki eivät käy neuvolassa, eivätkä kaikki lapset ole päivähoidon piirissä. Olisiko esim. sosiaalitoimen kautta mahdollista saada joku yhteyshenkilö, joka toimisi näiden perheiden apuna? Juuri ennaltaehkäisevä työ olisi tällä saralla tuiki tarpeellista. Näin voitaisiin myös säästää yhteiskunnan varoja tulevaisuudessa, kun yhä useampi välttyisi syrjäytymiseltä ja saavuttaisi oman paikkansa tässä yhteiskunnassa sen täysivaltaisena jäsenenä. Lasten kasvatus ei todellakaan ole mikään helppo tehtävä. Eikä siinä tehtävässä ole lohduksemme kukaan vielä täydellisesti onnistunutkaan. Riittää, että yritämme parhaamme ja olemme mukana lastemme elämässä. Yhteiskunnan tehtävä on sitten tukea vanhempia tässä tehtävässä. Vastuu on kuitenkin viime kädessä aina vanhempien! Elina Vepsäläinen Koulutuslautakunnan jäsen A-ryhmän sähköurakoitsija INSIINÖÖRITOIMISTO YKKÖSSÄHKÖ OY LEIJUKUJA 1, VARKAUS P

6 6 LINJANVETO Varkauden Teatteri: KOVINA AIKOINA, LAULETAANKO SILLOINKIN? 95- vuotias Varkauden Teatteri yrittää suurista vaikeuksista huolimatta pysyä siivillään. Meiltä kysytään jatkuvasti, että mitenkä teatteri tulee toimeen kaupunginavustuksen leikkauksen jälkeen? Vastaus on yksinkertainen. Teatteri ei tule toimeen kaupungin leikatulla avustuksella. Tähän asti olemme pärjänneet pankkilainan, pääsylipputulojen, valtionavustuksen korotuksen ja yhteistyökumppaneiden avun turvin. (henkilötyövuosien vähenemisestä johtuen valtionapu laskee vuonna 2009 dramaattisesti). Tässä yhteydessä onkin tarpeen kiittää kaikkia niitä tahoja jotka ovat osallistuneet Varkauden Teatterin pelastusoperaatioon. Seurakunta, kaupunki, kunnat, yhdistykset, ammattiosastot, liikelaitokset, yritykset ja yksityiset. Suur kiitos kaikille! Valtion näyttämötaidetoimikunta julkisti teatteripoliittisen ohjelmansa vuoden 2006 joulukuussa. Selvityksen mukaan kunnat ovat suomalaisen teatteritoiminnan suurimpia rahoittajia. Samalla todettiin myös, että kunnat odottavat teattereiden tulevaisuudessa hankkivan entistä suuremman osan tuloistaan itse. Kunnat myös toivovat, että teatterit laajentavat yhteistyötään eri taiteenalojen, eri hallintokuntien ja koulutoimen kanssa, unohtamatta ikääntyvää väestön tarpeita. Varkauden teatteri on pystynyt vastaamaan näihin haasteisiin. Oma varainhankinta on koko ajan lisääntynyt, yhteistyöhankkeita on toteutettu ja uusia viritetty. VARKAUDEN TEATTERIN (LUE TALOUDELLINEN) MERKITYS. Vuonna 2007 Varkauden teatterissa kävi katsojaa, siis enemmän kuin mitä Varkaudessa on asukkaita. Katsojista noin kolmannes tuli kaupungin ulkopuolelta. Vuodessa nämä ulkopaikkakunnalta teatteriin tulevat jättivät elinkeinoelämään noin euroa. Tulos saavutettiin varsin pienellä henkilökunnalla ja pienemmällä asukaspohjalla muihin vastaavankokoisiin ammattiteattereihin verrattuna. Varkauden Teatteri työllistää 19 kuukausipalkkaista työntekijää, lisäksi teatteri työllistää alueella runsaasti freelancer-työntekijöitä. Teatteri on hyvin työvoimavaltainen VERTAILUTAULUKKO: (n.vastaavankokoiset teatterit) Kaupunginavustus myytyä pääsylippua kohti Kaupunginavustus Omarahoitteisuusosuus Kajaanin Kaupunginteatteri ,82 n. 8 % Mikkelin Teatteri ,10 n. 28 % Kokkolan Kaupunginteatteri ,49 n. 17 % Kemin Kaupunginteatteri ,75 n. 17 % Rauman Kaupunginteatteri ,57 n. 36 % Teatteri Imatra ,57 n. 23 % Riihimäen Teatteri ,78 n. 25 % Savonlinnan Kaupunginteatteri ,58 n. 24 % Varkauden Teatteri v ,98 n. 38 % v ,85 Näytelmästä Tunteen Palo Kulkurin valssin kuvaukset SF:n studiolla. Kuvassa etualalla Petri Hervanto ja Mirja Ryytty. ala, jossa henkilöstömenot ovat keskimäärin 71 % menoista. Kaupungin ainoana ammattiteatterina Varkauden teatterin merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja alueen vetovoimaisuuden lisääjänä on kiistaton. Se edustaa mittavaa ja luovaa panosta paikkakunnan toiminnassa. Teatterin palveluilla on huomattava merkitys myös elinkeinoelämälle. Uskon, että jonakin päivänä myös Varkauden päättäjät huomaavat, että Teatterin, ja kulttuurin yleisemminkin, olisi oltava mukana kaikissa strategioissa, joilla tähdätään hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun lisääntymiseen. Valtion taholla tämä on jo huomattu. Valtiovallan puolella taide- ja kulttuuripalveluiden arvostuksen nousu näkyy siinä, että opetusministeriö sai vuoden 2006 alussa läpi suuren valtionosuusuudistuksen. Tämä uudistus korjaa taide- ja kulttuurilaitosten rahoituksen jälkeenjääneisyyttä ja lisää vuosien aikana teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksia yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esim. teatteritoiminnan ylläpitämiseen on valtiolta tulossa vuoteen 2010 lisää noin 15 miljoonaa euroa. Teatterin saama valtionapu on välillisesti suoraan Varkauden kaupunkia hyödyttävä tulonsiirto. Vuonna 2008 Varkauden teatteri saa valtionapua euroa ja vuonna 2009 noin euroa vähemmän. Valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja perustuu teh tyyn työhön ja mak set tuihin palkkoihin. Tästä laskennallisuudesta johtuen on mahdollista tehdä karkea arvio siitä, mitä kaupungin avustuksen euron leikkaus vähintään tarkoittaa valtionosuuksien kannalta. Vuodelle 2007 tehty leikkaus näkyy ensimmäisen kerran, kun vuoden 2009 valtionosuuksista päätetään, ja se vain kertautuu vuodelle Vuosien aikana Varkauden Teatteri tulee saamaan noin euroa vähemmän valtionosuuksia, kuin ilman kaupungin tekemään leikkausta. Tätä taustaa vasten on vaikea uskoa, että Kaupunginvaltuuston äänestyksen jälkeisellä leikkauspäätöksellä oli mitään tekemistä säästöjen kanssa, vaikka euron leikkaus sellaisena julkisuuteen esitettiinkin. Tämä laskelma perustuu vähimmäisarvioon, eikä se ota huomioon saamatta jääviä lipputuloja, mikä vielä lisää miinusmerkistä vaikutusta. Nähtäväksi jää, mitä tällainen summa, yhteensä euroa valtionosuuksia ja kaupungin tukea, tulee vaikuttamaan teatterin toimintaan. Nämä Teatterin Tiedotuskeskuksen teatteritilastoista 2006 kerätyt tiedot näyttävät sen totuuden millä tavalla eri kaupungeissa omaa teatteria arvostetaan. Huomio kiintyy myös Varkauden teatterin korkeaan omarahoitteisuusosuuteen. TERVEYS ON TASAPAINOA Tohtori Hyyppä keräsi kolme vuotta sitten kovaa faktaa, hän totesi, että taidetta harrastavat elävät ja pysyvät työkykyisinä pidempään kuin taiteita harrastamattomat. Pitkä elämä syntyy hyvästä elämästä yhteisössä. Terveys on tasapainoa ihmisten elämän henkilökohtaisten päämäärien ja sosiaalisen ympäristön välillä. Se on arvo, joka on muutettavissa euroiksi. Tämä tiedoksi niille jotka ajattelevat ainoastaan talouskasvua. Teatteri vaalii kansan henkistä terveyttä. Monille teatteri ja taide yleisemminkin ovat hyvän elämän arvokas ja korvaamaton osa. Se ei ole erityisen lahjakkaan vähemmistön etuoikeus vaan se kuuluu kaikille. Tämä on huomioitava tulevaisuudessa yhä enemmän siksi, että samalla kun väestörakenne vanhenee, väestö pysyy yhä pidempään yhteiskunnallisesti aktiivisina taiteen tekijöinä ja kokijoina. TULOSSA MIELENKIINTOINEN TEATTERISYKSY. Agapetuksen komedia ASESSORIN NAISHUOLET saa ensi-iltansa heti syyskuun alussa la Komedian on dramatisoinut ohjaaja ja dramaturgi Jorma Kairimo. Tampereella asuva Kairimo on Suomen johtavia näytelmäkirjailijoita. Helsingin Sanomien ( ) mukaan Kairimo oli luvulla ensi-iltojen määrällä mitattuna kuudenneksi suosituin Maria Jotunin, Bengt Ahlforssin, Sakari Topeliuksen, Hella Wuolijoen ja Maiju Lassilan jälkeen. Komedian ohjaaja Jaakko Väisänen tulee myös Tampereelta, jossa hän on Tampereen yliopisto-opintojen ohessa toiminut mm. Improvisaatioteatteri Snorkkelissa ja Teatteri-ilmaisun Nämä Teatterin Tiedotuskeskuksen teatteritilastoista 2006 kerätyt tiedot näyttävät sen totuuden millä tavalla eri kaupungeissa omaa teatteria arvostetaan. Huomio kiintyy myös Varkauden teatterin korkeaan omarahoitteisuusosuuteen. Lämmintä huumoria kirkon sakastissa näytelmästä Pääsiäinen on peruutettu. Kuvassa Kalle Juurela, Leena Liimatainen ja Olli Tynkkynen.

7 LINJANVETO 7 6 PROSENTTIA opettajana Suomen Teatteriopistossa. Asessorin naishuolet on hupaisa komedia naisväen suhteen avuttoman vanhapoika-asessorin karkumatkasta! Kantaesitys, PELASTAJAN POI KA on vuorossa Uuden kotimaisen lasten ja koko perheen näytelmän on kirjoittanut Pauli Kallio. Näytelmä vie katsojan Joona pojan matkassa pelastamaan äitiä tulikoiran luolasta. Sankarien seikkailuissa ovat mukana myös Herkules- ja palomiesnukke. Uusi lastennäytelmä on Itä-Suomen läänin taidetoimikuntien kirjallisuustyöryhmän käsikirjoittajakoulutuksen ja kilpailun parhaimmistoa. Näytelmän lavastaa ja nuket valmistaa Jukka Horsmanheimo Kuopiosta. Ohjauksesta vastaa Poh jois-savon taidetoimikunnan esittävien alojen läänintaiteilija, ohjaaja Johanna Sorjonen. Näytelmä on yhteistyöproduktio Pohjois-Savon taidetoimikunnan kanssa. Lokakuun 25 päivä MUSTALAIS- LEIRI MUUTTAA TAIVAASEEN. Tämä suurmusikaali toteutetaan Warkaus-Saliin. Vapautta rakastavan mustalaistytön ja omistushaluisen sulhon huikea ja kahlitsematon lemmenballadi Moldovan aroilta. Huikea mustalaiselämää peilaava tarina hehkuu runollista kauneutta, visuaalista voimaa ja jumalaista mustalaismusiikkia. Musikaalin tähtinä loistavat Ossi Ahlapuro, Petri Hervanto ja Marianne Kettunen. Emil Lotianun ja Maksim Gorkin mukaan näytelmäksi kirjoittanut Matti Pulakka. Musiikki Jevgeni Doga ja Jyrki Heikkilän. Ohjaus ja lavastus on Jukka Tyrväisen, koreografia Kaarina Tuunasen ja musiikin sovitus ja toteutukset Erkki Ertaman. ELI MIELUMMIN LAULETAAN KUIN LAMAANNUTAAN..! Sen sijaan, että lamaannutaan ja pohditaan teatteria ainoastaan kulueränä, tulee pohtia teatterin merkitystä koko seudulle ja liittää teatteri osaksi elinkeinostrategiaa. Toimiva ja kaupungin taholta edes kohtuullisesti rahoitettu ammattiteatteri on Varkauden kaupungille tärkeä voimavara. Se tarjoaa ammattitaidolla iloa ja elämyksiä, tuo luovaa panosta kaupungin ja koko seutukunnan ilmapiiriin, sekä aikaansaa melkoista taloudellista energiaa teatterimatkailun ja vetovoiman kasvun kautta. Tavataan Teatterissa Jukka Tyrväinen Teatterinjohtaja Varkauden Teatteri Vasemmistoliiton Varkauden kunnallisjärjestö on ostanut teatterituolin riviltä 5 paikka no 85. Jos sinulla on ideoita tuolin käytöstä ota yhteyttä! Raija Puumalainen puh Leena Salo puh Reilu 20 vuotta on kulunut siitä, kun saarnasin ensimmäisen kerran Kirkkonummen kirkossa A:D: Kaikki oli silloin kohdallani toisin. Uskoin tuolloin vahvasti saarnan voimaan ja sen vaikuttavuuteen. En tiennyt silloin mitään viestinnän ongelmista, mm. siitä, että vain n. 6% sanomastamme tavoittaa keskivertokuulijan. Sekin 6% saattaa olla jotain sellaista merkityksetöntä, jota itse ei olisi halunnut painottaa. Pikkuhiljaa, vuosien varrella aloin huomata itsekin, etteivät ne minulle tärkeät asiat kolahtaneet kuulijaan. Ehkäpä juuri edellä mainituista syistä puheissani ja saarnoissani olen yrittänyt lisätä huumoria, jotta jollain tavalla kuulijan mielenkiin- 100 %:sta rakkautta to pysyisi vireillä. Ei vitsiä vitsin vuoksi vaan kytkemään se suoraan johonkin tärkeään viestiin, joka näin saisi mahdollisuuksia pamahtaa vastaanottajan tajuntaan, vähän niin kuin ujuttaen. Palavasti kuitenkin haikailen uusia mahdollisuuksia olla eteenpäin viemässä Kolmiyhteisen Jumalamme perustotuuksia ja tahtoa meidän suhteemme. Haikailuuni löytyi yksi vastaus keväällä 2007, kun teatterinjohtaja Tyrväinen kysyi, alkaisinko Mikoksi näytelmään Pääsiäinen on peruttu. Oli helppo vastata myöntävästi. Olinhan kahteen kertaan nähnyt näytelmän, ensiksi Jyväskylässä ja sitten Mikkelissä. En tosin vastatessani vielä koko laajuudessa tajunnut, miten paljon lisäarvoa itse näytelmä tulisi luomaan papin työhöni. Sen olen nyt tammikuulta lähtien saanut kokea. 83 repliikin ulkoa oppiminen, tämänikäiselle pattipäälle, oli sinänsä mahdoton urakka. Mutta sitten, muutama päivä ennen ensi-iltaa, replet olivat paikoillaan. Ja voi ihmettä: Se intensiivinen lähes käsin kosketeltava yhteys, minkä näytelmästä käsin yleisöönsä saa. Sama juttu itse meidän roolin suorittajien kesken. Se lämpö ja rakkaus, mitä sitä alkaa kokea kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat yhdessä näytelmää toteuttamassa. Vähän niin kuin samaa perhettä koko popula. Onhan toki kirkossa ollut hyvä tehdä työtä. Tämä teatterijuttu on jotain vähän muuta. Että vanhalla iällä saa vielä tällaisen kokemuksen. Ja sen kautta vihdoinkin, ihan aikuisten oikeesti, tuta siitä, mitä Eino Leino riimillään tarkoitti: Missä ihmiset liikkuvat tuntehin, siell lähellä on Jumalakin Se on Varkauden Teatterin ansiota se. Meikäläiselle tosi suuri juttu. Vihdoinkin saada kokea, että viestini paino-arvo ei jää tylyyn kuuteen prosenttiin. Olli Tynkkynen pappi/näyttelijä YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ KAUKOLÄMPÖENERGIAA VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY Pl 206, VARKAUS Käyntiosoite: Hasintie 24 Päivystys KYSY LIITTYMISTARJOUSTA

8 8 LINJANVETO Kerava vastaan Varkaus Pihapiiriimme keväästä ilmoittamaan on saapunut keravalainen kiljutintti. Se näyttää tavalliselta pikkulinnulta, mutta huutaa lujaa kuin palosireeni. Pähkinöitä syövä parvekelemmikkimme on pikkuorava nimeltään Maija. Pupu, jolla ei vielä ole nimeä, loikkii joskus parvekkeen alla. Valkosipulin tuoksuinen sirkuskaupunki Kerava on pinta-alaltaan pieni, mutta asukasluvultaan suurempi kuin Varkaus. Kaupunki on kävelykatuineen ja kauppoineen aivan kuten muutkin pikkukaupungit; suurempia valikoimia haluavan on matkustettava muualle ostoksille. Lähin verovirasto ja elokuvateatteri löytyvät Järvenpäästä, samoin kuin paremmat tuuletuspaikat. Kerava on pienuutensa ansiosta kuitenkin melko kotoisa ja rauhallinenkin paikka. Keskustassa ei voi eksyä, eikä se mielenkiintoisuudellaan lumoa harhailemaan sivuteille. Mielestäni Keravan kaunistuksia ovat pari vanhempaa rakennusta, kuten asemarakennus, sekä monien ulkotapahtumien keskuspaikka Aurinkomäki pienine puistoineen. Liikennekulttuuri kiinnittää sen verran huomiota, että autoilijat kunnioittavat poikkeuksellisesti jalankulkijoita ja tienylittäjiä enemmän kuin muualla. Tosin keravalaiset mummot polkupyörineen ovat oikeita pirulaisia, niitä on syytä pelätä. Jos kävelet vahingossa pyörätien puolella, niin huutia tulee. Yksi, mitä usein ihmettelen, on keravalaisen postiljoonin hitaus. Täällä on ihan tavallista, että aamuvuorolainen ei saa kahvipöytäänsä lehteä. Päiväposti tulee monesti joskus iltapäivällä, jos tulee ylipäätään ollenkaan. Ei vettä rantaa rakkaampaa Ei ole kaikki asiat Keravalla yhtä hyvin kuin Varkaudessa. Voitteko kuvitella, kuinka ihmisen sielu kärsii, kun ympärillä ei näe vettä muualla kuin aikansa elänneessä uimahallissa tai likaisena sateena ikkunassa? Kerava on hieman kuiva paikka, koska sieltä puuttuu järvi, jossa uida ja jonka rannalla kävellä. Siksi olen käynyt lainaamassa teidän kauniita rantojanne ja ylpeänä kehunut niitä muillekin. Ympäristöllä on merkitystä viihtyvyyteen, joten Varkaus voittaa Keravan mennen tullen kauneudessa. Kyllä ihminen voi toisaalta tulla hyvin toimeen muuallakin kuin synnyinsijoillaan, mutta onhan se oma maa jotenkin mansikka. Asuinpaikkaa vaihtaneena ne hyvät asiat korostuvat entisestään, ja hyvä niin. Esimerkiksi Varkauden Teatteri on ollut minulle lapsesta lähtien tuttu ja tärkeä paikka, eikä sen hohto ole kärsinyt inflaatiota missään vaiheessa. Olen tasaisin väliajoin Varkaudessa käydessäni vieraillut myös teatterissa, viimeksi Pääsiäinen on peruutettu esitystä katsomassa, ja edelleen uskallan sanoa, että Varkauden Teatteri on loistava paikka. Se ei ole esityksillään koskaan tuottanut pettymystä. Joskus jopa perheemme matka-ajankohta on valittu teatteriesitysten mukaan ja kimppaan on otettu mummit ja vaarit nautiskelemaan kulttuurista. Oman varkautelaisen tuulahduksen näille kulmille ovat tuoneet Eaglesin pelit, joita olemme saaneet seurata naapurissa Tuusulan jäähallissa. Ilonmylvähdykset olivat kovia, kun Eagles teki kummallakin kerralla avausmaalin ensimmäisen erän lopussa. Vaati vähän rohkeutta, kahteen tai kolmeen pekkaan, huutaa varkautelaisia jääkiekkoilijoita maailman kartalle tuusulalaisten tuppukyläläisten seassa. Sen verran kuumana jokunen keski-ikäinen TuusKi fani istui katsomossa, että meikäläiselläkin mielessä heilahti nyrkki. Tuusulassa nimittäin kasvaa suustaan niin ruokotonta porukkaa, että on ilo olla Varkaudesta kotoisin. Ja vertailun vuoksi vielä mainittakoon, että Varkaudessa on monta kertaa hienompi ja isompi jäähalli kuin Tuusulassa tai Keravalla. Makeeta. Keravalainen viisastenkivi Kauniiden rantojen puutteesta huolimatta Kerava on kasvava ja taloudellisesti hyvinvoiva kunta, jolla ei kohta ole mahdollisuutta laajentua kuin ylöspäin. Keskustaa yritetään jo tiivistää purkamalla vanhaa ja rakentamalla uutta. Uutta rakennetaan muutenkin sinne minne vain mahtuu. Ilmeisesti juuri tilan puutteen takia muun muassa päihdeongelmaisten asuntola aiotaan rakentaa Koffin tehtaan läheisyyteen. Kiistaa täällä käydään rakennushankkeista, taidemuseon sijainnista, koulujen remonteista ja terveydenhuollosta aivan kuten Varkaudessakin. Kerava on vain lukujen valossa oppinut tuottamaan palveluja kuntalaisille edullisemmin kuin monet muut. Tästä oli juuri mehukas vitsikin lehdessä, kuinka kansalaiset tulevat runsain joukoin Keravalle etsimään viisasten kiveä. Itse olen ollut läheltä näkemässä ja karvaasti kokemassa tämän viisasten kiven painon, joka muun muassa terveydenhuoltohenkilökunnan niskaan on heitetty. Aloitin työni Keravalla osaston vastaavana sairaanhoitajana vanhusten parissa reilu vuosi sitten. 17-paikkainen osasto toimi suhteellisen hyvin, vaikka työtä siinäkin oli kaikilla omiksi tarpeikseen. Osasto siirrettiin terveyskeskuksen suuriin tiloihin ja siihen integroitiin lyhythoidon (intervalli) asiakkaat. Samalla intervallipaikkoja vähennettiin neljään. Talouspohjan kuntoon saattamiseksi loput hoitopaikat myytiin muille kunnille. Toiminnan alkuvaiheessa oli varsin mielenkiintoista työskennellä ainoana sairaanhoitajana tuolla osastolla. Omien töiden lisäksi sai tehdä sihteerin -, osastonhoitajan -, perushoitajan ja automaattisen puhelinvastaajan hommia, eikä takuulla kahdeksan tuntia päivässä riittänyt. Ylitöistä ei saanut korvausta; ne tuli pitää vapaana kuluvan työlistan aikana, tai muuten tunnit jäivät talon hyväksi. Oma lääkärikin puuttui, eikä terveyskeskuksen lääkäreistä kukaan ollut halukas hoitamaan vanhusten asioita. Osastolle tungettiin koko ajan lisää potilaita, jotka eivät kuuluneet oikein minnekään. Heidät yritettiin heivata sinne vain, koska muuta paikkaa ei ollut ja seinät antoivat osastolla myöten, vaikka sänkyjä ei kaikille riittänytkään. Henkilökuntaa ei alkuun lisätty, ja ainoa lyhythoitoasiakkaiden asiat tunteva hoitaja viisaasti alkoi tehdä vain yövuoroja. Oli todella raskasta vastata kysymyksiin ja tarjota ei-oota, kun ikääntyneet omaishoitajat soittivat väsyneinä ja kiukkuisina kysellen lyhythoitopaikkaa läheiselleen pitääkseen itse muutaman päivän vapaata. Kyseinen osasto muuttui minun silmissäni ihmisten kaatopaikaksi, vaik- ka Keravan päättäjät antoivatkin kiittäviä lausuntoja siitä, kuinka hienosti uuden osaston toiminta oli lähtenyt käyntiin. Kukaan ei muistanut kysyä potilailta/ asukkailta ja rivityöntekijöiltä, kuinka osastolla oikeasti voidaan. Johtajat ja osastonhoitajat eivät tietenkään ole hanakoita tuomaan esille epäkohtia; heidän kuuluu pitää työnantajan, kaupungin puolta. Että näin meillä; Keravalla. Mutta älkää kadehtiko, älkääkä toisaalta pöyhkeilkö. Olkaa kuitenkin jossain määrin iloisia siitä, mitä hyvää on, ja tehkää itse kukin työtä sen eteen, mikä korjausta huutaa. Ja rinta rottingilla, varkautelaiset! Olkaa nöyrän ylpeitä maisemistanne, kulttuuristanne ja murteestanne. Vaikka kuka mitä sanoo, niin savoksi on hyvä vaikka vähän komennella. Se kuulostaa paitsi hauskalta, niin on myös uskottavaa. Teksti Kikka Nevalainen (e. Räty) Juuri sinä, joka mietit mitä voisit tehdä, jotta asioihin tulee muutos. Sinä tarvitset Rohkeaa mieltä Mielipiteitä / parannusehdotuksia Aikaa sen verran, kun olet valmis antamaan Me tarjoamme Vaikuttamisen paikan Mahdollisuuden muuttaa asioita Täyden tuen Tule mukaan puolustamaan hyvinvointikuntaa ja sen palveluita! Joukossamme riittää tilaa kaikille! Tule sellaisena kuin olet! Leena Salo, , Matti Semi, , Raija Puumalainen, , Mika Ojala, , Suvi Suutarinen, ,

9 LINJANVETO 9 TERVEYDENHUOLTO NYT JA TULEVAISUUDESSA Terveys on ihmiselle tärkeä asia ja terveydenhuollon tehtävänä on edistää terveyttä ja hoitaa sairauksia. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä on viime vuosikymmeninä onnistunut tässä tehtävässä varsin hyvin. Siitä kertovat alhainen lapsikuolleisuus ja eliniän piteneminen. Uudet hoitomenetelmät ja lääkkeet ovat parantaneet aikaisemmin monien, vakavien sairauksien ennustetta ja vähentäneet niiden aiheuttamaa kärsimystä. Tästä huolimatta haasteita terveydenhuollolle riittää. Sairaanhoidon ja terveyspalvelujen tarve näyttää koko ajan kasvavan. Väestö ja sen myötä myös työvoima ikääntyy. Koko ajan kehitetään uusia hoitomenetelmiä ja entistä kalliimpia sekä tehokkaampia lääkkeitä ja ihmiset haluavat myös saada näitä hoitoja. Pohjois-Savossa lähetteiden määrä Kuopion yliopistolliseen sairaalaan on kasvanut vuodesta toiseen ja viime vuonna lähetemäärän kasvu oli 2,9 prosenttia. Viime vuosina terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti muita sektoreita nopeammin ja sama kasvu näyttää jatkuvan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuluvan vuoden talousarvio oli tosin alimitoitettu, mutta siihen peilattuna ensi vuonna tarvittaisiin keskimäärin 9,6 prosenttia enemmän rahaa erikoissairaanhoidon järjestämiseen alueellamme kuin tänä vuonna. Terveyserot kasvaneet Todella suuren haasteen terveydenhuollolle Suomessa muodostavat väestöryhmien väliset terveyserot. Elinajan odote on kasvanut kaikissa Kari Haring oli puhumassa Vasemmistoliiton Varkauden kunnallisjärjestön tilaisuudessa sairaanhoitopiirin linjauksista ja tulevaisuudesta väestöryhmissä Suomessa, mutta alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvien elinajan odote on kasvanut hitaammin kuin korkeimmissa sosiaaliryhmissä. Tämä tarkoittaa sitä, että huolimatta sinällään myönteisestä kehityksestä elinajan odotteessa, ovat terveyserot itse asiassa vain kasvaneet. Elinajan odotetta selvemmin ero sosioekonomisten ryhmien välillä tulee näkyviin terveen elinajan pituudessa. Korkeasti koulutetuilla 25-vuotiailla miehillä ja naisilla on luvassa keskimäärin 13 tervettä elinvuotta enemmän kuin pelkän perusasteen käyneillä. Ihmisten väliset terveyserot ovat kasvaneet tuloerojen kasvun myötä eikä terveyspalvelujen käyttö myöskään jakaannu tarpeen vaan tulojen mukaisesti. Kaikilla ei ole varaa ostaa lääkkeitä eikä käydä lääkärillä, vaikka tämä näyttää Suomen hallitukselta unohtuneen. Ei kai muuten voi selittää päätöstä terveydenhuollon maksujen korotuksista. Palkkaus ja työolot kuntoon Terveydenhuollon haasteisiin kuuluu myös osaavan henkilöstön saannin turvaaminen jatkossa. Suomessa on enemmän lääkäreitä kuin koskaan, mutta siitä huolimatta on julkisella puolella pula niin lääkäreistä kuin hoitajistakin. Mikäli henkilöstön palkkauksesta ja työoloista ei pidetä jatkossa huolta, tilanne pahenee entisestään. Samanaikaisesti yksityiset lääkäriasemaketjut ja keikkafirmat kahmivat itselleen hoidettavaksi kunnille kuuluvia terveyspalveluja. Kunnat yksityistävät tai kuten hienommin sanotaan ulkoistavat terveydenhuoltoaan. Lopputulos ei välttämättä ole potilaan eikä kunnankaan kannalta paras mahdollinen. Parempaan tulokseen päästäisiin, jos kunnallista terveydenhuoltoa aidosti kehitettäisiin vastaamaan potilaiden tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltavana uusi terveydenhuoltolaki, jolla korvataan entiset kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki. Siinä on tarkoitus vahvistaa perusterveydenhuollon, siis terveyskeskusten asemaa. Toivottavaa olisi, että lain myötä voitaisiin parantaa hoitoketjujen toimivuutta. Miten käy lähiterveyskeskuksille? Aiemmin annetun PARAS-puitelain perusteella on tarkoitus yhdistää pieniä terveyskeskuksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja myös terveydenhuoltoon kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen palvelut yhdistetään samoihin kokonaisuuksiin. Sen seurauksena syntyy myös Pohjois-Savossa uusia toimintakokonaisuuksia. Tämä näyttää johtavan siihen, että osa kuntalaisten käyttämistä terveydenhuollon palveluista keskitetään ja palveluja ei enää saa omasta lä hi ter veys kes kuksesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuntalaisia ja potilaita kuullaan, kun tehdään päätöksiä uusista terveydenhuollon järjestelmistä. Hoitotakuu toimii sittenkin Vuonna 2005 voimaan tullut hoitotakuu on ollut vuosikausiin suurin uudistus terveydenhuollossa. Hoitojonot ovat merkittävästi lyhentyneet, mutta aivan lain edellyttämään tilanteeseen ei vielä ole Kuopiossakaan päästy. Maaliskuun lopussa yli 6 kuukautta jonottaneita potilaita oli 245 henkilöä KYS:ssa. Näyttää kuitenkin siltä, että lain edellyttämään tilanteeseen päästään kesäkuun loppuun mennessä. Voi tuntua hankalalta puhua terveydenhuollon tehokkuudesta, mutta sairaaloiden välisiä tehokkuusvertailuja kuitenkin tehdään. Niiden mukaan KYS on ollut viime vuodet tehokkain ja tuottavin yliopistollinen sairaala Suomessa. Siihen voimme varmasti olla tyytyväisiä. Kuitenkin rehellisyyden nimissä on todettava, että terveydenhuollosta voi löytyä monella tasolla mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen. Olemassa olevien käytäntöjen muuttaminen valtakunnallisten käypä hoito suositusten mukaiseksi voi merkittävästi tehostaa toimintaa. On kuitenkin muistettava, että toiminnan tehostamisen pitäisi merkitä myös lisääntynyttä vaikuttavuutta ja tavoitteena voi pitää terveyserojen merkittävää kaventumista. Suomalainen terveydenhuolto on kuntien järjestämää. Millaisena terveydenhuolto jatkossa toteutuu, riippuu paitsi valtiovallan toimenpiteistä, vielä enemmän kunnallisten luottamuselimien tekemistä päätöksistä. Kun ensi syksynä käydään kuntavaalit, kannattaa kysyä ehdokkailta, millaista terveydenhuoltoa he haluavat jatkossa. Valinta kannattaa tehdä vastausten perusteella. Kari Haring Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuuston pj, asiantuntijalääkäri, SAK ry Jos ajatuksesi voivat tehdä sinusta sairaan - ja ne todella voivat - muista, että se toimii myös päinvastoin. ETUSI -60 ETUSI -110 Miksi lähtisit mihinkään, ellet tiedä missä mieluummin olisit? Rahalla ei voi ostaa onnea, mutta sillä voi maksaa onnen puuttumisen ongelmaa pohtivan työryhmän palkan.

10 10 LINJANVETO Metaani - mahdollisuus vai uhka? Maan- ja merenalainen energiavarasto Metaani on kasvihuone kaasu, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus on kaksikymmentä kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin. Metaani on syntynyt maaperään ja merenpohjiin vanhojen kasvinosien ja muiden eliöiden maatuessa. Sitä on varastoituneena eri puolilla maapalloa valtavia määriä. Pohjoisella pallonpuoliskolla arvellaan olevan ainakin kertaa enemmän metaanikaasua kuin kaikissa tunnetuissa maakaasuesiintymissä yhteensä. Neliökilometrin laajuinen kaasuesiintymä voisi tyydyttää koko EU:n alueen metaanikaasutarpeen useiksi sadoiksi vuosiksi. Suuri osa metaanista on varastoitunut merenpohjiin ja ikiroutaan metaanijääkasautumiksi eli metaaniklatraatiksi. Eri puolilla maailmaa on meneillään monia tutkimusprojekteja metaaniklatraatin hyödyntämiseksi energianlähteenä. Vielä ei ole keksitty, miten metaanijään voisi sulattaa ja kerätä talteen. Ratkaisematta on myös se, miten meren pohjan klatraatin voisi koota turvallisesti niin, ettei ilmakehään pääsisi kontrolloimattomia metaanivuotoja. Metaani ja ilmaston lämpeneminen Metaaniklatraatti on suuri uhka ihmiskunnalle, mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu. Merenalaiset metaanijääkerrostumat kaasuuntuvat sulaessaan ja kuplivat pintaan lisäten ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää erittäin voimakkaasti. Tämä prosessi saattaa kiihdyttää ilmaston lämpenemistä hallitsemattomasti. Maa pallon historiassa on todennäköisesti tapahtunut metaanijään sulamiseen liittyvä ilmastokatastrofi aiemminkin. Noin 55 miljoonaa vuotta sitten se aiheutti suuren tuhon merien eläimistölle. Ihmiskunnan toimien aiheuttama ilmaston lämpeneminen saattaa johtaa siihen uudelleen. Merenalaisen metaaniklatraatin sulamiseen liittyy muitakin uhkakuvia. Jos suuri määrä metaanijäätä sulaa ja purkautuu merenpintaan, se voi aihe- Pohjoisen talvi muovaa jäätä - vielä toistaiseksi. Toivottavasti myös tulevaisuudessa jäätä löytyy muualtakin kuin pakastimesta. Rengas-Nyyssönen Ay Relanderinkatu 72, Varkaus Puh , uttaa meren pohjassa maanvyöryn. Tiedetään, että merenalaiset maanvyörymät aiheuttavat suuria hyökyaaltoja. On mahdollista, että jopa satoja kuutiokilometrejä maa-ainesta lähtee liikkeelle sulavan metaaniklatraatin vuoksi. Siitä syntyvä tsunami voisi olla kymmenien metrien korkuinen. Pyyhkäistessään rannikoita se aiheuttaisi mittaamattomat tuhot. Suuri osa maapallon ydinvoimaloista sijaitsee rannikoilla. Niiden suunnittelussa ja rakentamisessa ei ole otettu huomioon tsunamin mahdollisuutta. Moni ydinvoimala sijaitsee alueella, joka on joskus kokenut hyökyaallon aiheuttamia tuhoja. Eräskin voimala ottaa lauhdevetensä tsunamin aiheuttamasta laguunista. Oma valintamme? Kadonneen hyvinvoinnin metsästys Ilmansaasteet lämmittävät ilmaa ja ruostuttavat metallia. Näyttävätköhän tämän päivän ajokit tältä muutaman vuoden kuluttua. On mahdollista suojata ydinvoimaloiden jäähdytysjärjestelmät ja niiden voimanlähteet niin, että rakenteet kestävät hetkellisen veden alle jäämisen tai voimakkaan törmäyksen. Hyökyaallot kuljettavat mukanaan suuria esineitä, jopa valtamerialuksia, jotka saattavat osua voimalan rakenteisiin. Mutta voidaanko ydinvoimalat ja niiden jätteiden jäl leen käsittelylaitokset suojata niin, et tä ne ovat turvallisia silloinkin, jos ne jäävät pysyvästi veden alle? Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa joka tapauksessa meren pinnan nousua napajäätiköiden sulaessa. Mittavan metaanipäästön sattuessa muutos voi olla raju ja äkillinen. Näemmekö me tämän muutoksen, vai näkevätkö sen lapsemme? Vai Oletko sinäkin saanut tarpeeksi ainaisesta palvelujen heikentämisestä ja maksujen korotuksista? Tule mukaan tekemään tasa-arvoista kunnallispolitiikkaa Varkaudessa! Palvelujen laatu ei saa olla lompakon paksuudesta kiinni. Ota reilusti yhteyttä ja tule mukaan tekemään järkipolitiikkaa. Varkauden Vasemmistoliitto Leena Salo, , Matti Semi, , Raija Puumalainen, , Mika Ojala, , Suvi Suutarinen, , osaammeko toimia niin, että uhkakuvat jäävät vain uhkakuviksi ja ilmastonmuutos saadaan aisoihin ennen kuin aisat katkeavat? P.R. Lähteet: Tieteen Kuvalehti, numero 01/2004 s Wikipedia - Neuvoisitko minulle mitä tietä minun tulisi mennä? - Se riippuu aikatavalla siitä, mihin olet menossa. - Ei sillä ole väliä. - Silloin ei ole väliä, mitä tietä menet. sonera Luotettavaa ja laadukasta palvelua vuodesta 1932 Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Lahti Oy Pirnankatu 4, Forum, Varkaus Koskentie 4, Joroinen Puh Puh Palvelemme: ma-pe 9-17 Palvelemme: ma-pe 9-17 la 8-14, su la 8-15, su 9-15 Kiinteistö Oy VARKAUDEN KONGRESSI- JA KULTTUURIKESKUS P i S T E Sonera Piste Varkaus Kauppakatu 14 Puh ma-pe 9-17, la

11 LINJANVETO 11 KULTAVANNASSA HYIKKI KAVIN! Lyhyestä virsi kaunis. Me varkautelaiset olemme tunnettuja siitä, ettemme osaa muuta kuin purista, joten jatkan tässä samalla teemalla. Toisin pidän itseäni edelleen kangaslampilaisena, enkä varkautelaisena. Meillä oli asiat itse asiassa hyvin ennen kuntaliitosta, näin maalaisjärjellä ajateltuna. Mitä muutoksia tässä on tullut eteen vuosien saatossa? Se ei sydäntä pahemmin lämmitä, eihän tunteilla saisi pelata vaan EUROILLA. Puhutaan syrjäytymisen vaaroista, mutta meiltähän on lyhyempi matka Varkauteen kuin Varkaudesta Kangaslammille. Toimintojen keskittämistä, sitähän se taitaapi olla Puhutaan myös ikääntyvien tukemisesta omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, mutta torpasta on lähdettävä kylälle, jos apua tarvitsee kotona asumisen tukemiseen. Teoria ja käytäntö eivät oikein kohtaa toinperrään. Sosiaali- ja terveyspuolella toitotetaan toimivista tiimeistä. Voin olla ylpeä, että terveyspuolella on toimiva ja ammattitaitoinen tiimi Kangaslammilla. Mutta miten pitkään, se on taasen eri juttu. Hammashuollon palvelut keskitettiin Kommilaan vanhukset sekä lapsiperheet ja autottomat kärsivät. Taksi vie ja taksi tuo, omaan piikkiin. Ohjattu nuorisotoiminta on ajettu alas, onhan täällä raittia muuten rallatella. Onneksi seurakunta pyörittää nuorille erilaista toimintaa omalta osaltaan. Tilapalvelu taitaa sanella toimintoja. Vedotaan supistuksin/ lakkautuksin vuokrakuluissa saataviin säästöihin. Entäs meidän kallispalkkaiset siistijät? Miten heidän käy? Harjanvartta pitemmäksi vai? Ei pidä tulevaisuudessa kuulua marinaa laadusta, mikä kärsii, kun siistijät vedetään tiukoille ääriä myöten. Kukapa tappiolla toimintoja pyörittäsi? Lomautuksista sen verran: potilasturvallisuutta ei saa vaarantaa. Miten palvelukeskusta, vanhainkotia ja kotipalvelua vajavaisella henkilökunnalla pyöritetään? Se johtaa työntekijöiden uupumiseen, mikä taasen heijastuu asiakkaisiin/asukkaisiin sekä työilmapiiriin. Mikä mättää Varkaudessa, kun itse asianomaiset, joita asia koskettaa, saavat tietää viimeisenä esim. muutoksista? Kaikille ei tule Warkauden Lehteä, josta voisi lukea päätöksistä ja muutoksista. Se saa työntekijöissä aikaan epävarmuutta ja jopa vihan tunteita. Itse työntekijät ovat omissa pisteissään asiantuntijoita, joka useasti jää huomioimatta muutoksia tehtäessä. Kangaslammin kirjaston kohtaloa on riepoteltu puoleen ja toiseen, Riikinnevalla taitaapi olla seuraava osoite. Tosin huhu kulkee kirjaston siirtämisestä kirkonkylän koululle. Onko koululle siunautunut lisätilaa sormia napsauttamalla? Ja mitä muuta toimintaa sinne ollaan survomassa, lukekaamme se Warkauden Lehdestä tulevaisuudessakin! Kaupungin sivuilla komeilemme kirkolla ja rantaviivalla. En ole katkera, mutta kuitenkin elämme tätä aikaa. Yli puoluerajojen yhteinen periaate Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Varkauden Kangaslammin kaupungin osan asioista päätettäessä unohtui. Eihän täällä vetten äärellä mattolaituriakaan tarvita, oletetaan, että jokaisella on omansa! Valtakunnassako kaikki hyvin? Heli Pesonen Lähihoitaja opiskelija Terveyslautakunnan jäsen Vastaukset voit palauttaa mennessä osoitteella: Linjanveto, Petroskoinkatu 1, VARKAUS Vastanneiden kesken arvomme kaksi 10 :n lahjakorttia. Lehti on myös luettavissa Internetissä Hyvinvointikunta ja sen palvelut takaisin! Julkaisija: Jakelu: Ilmoitukset: Toimitus: Taitto: Paino: Jakelu: LINJAN VETO Vasemmistoliiton Varkauden kunnallisjärjestö kpl Matti Semi Leena Salo Jan Rikberg Savon Paino Oy Suora Lähetys Oy Kunnassa palvelut pitää olla kaikille saatavilla. Meillä tulee olla mahdollisuus valita, millaisia palveluja kunnassamme on saatavilla. Kunnassa pitää olla toimivat turvaverkot, koska kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa tarvitsee yhteiskunnan tukea. Kunta järjestää ne palvelut, joten niiden tulee olla kaikkien saatavilla. Kaikkea toimintaa ei saa ulkoistaa tai yksityistää. Hyvinvointivaltion ja kunnan tunnusmerkkejä on kaikille tasa- arvoiset palvelut! Tule mukaan tekemään hyvää ja järkevää kunnallispolitiikkaa yhteiseksi hyväksi! Varkauden Vasemmistoliitto Leena Salo, , Matti Semi , Raija Puumalainen, , Mika Ojala, , Suvi Suutarinen, ,

12 12 LINJANVETO VARKAUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ORGANISAATIOMUUTOS Varkauden kaupunginval tuusto käsitteli viime vuo den huhtikuun kokouksessaan terveystoimen kehittämisen linjauksia vuoteen Samassa yhteydessä päätettiin, että terveystoimi ja perusturva yhdistetään saman hallinnon alaisuuteen vuoden 2009 alusta. Hallintokuntien yhdistäminen siihen liittyvine toimenpiteineen nähdään yhtenä keinona vakauttaa kaupungin taloutta. Palvelujärjestelmät asiakaslähtöiseksi Sosiaali- ja terveystoimen hallintokuntia yhdistettäessä on mahdollisuus muuttaa toimintatapoja, käytänteitä, yhdistellä palvelukokonaisuuksia uudella tavalla ja arvioida mitä varten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olemassa. Vaikka yhtenä tavoitteena ovat euromääräiset säästöt, on palveluprosessien myötä mahdollisuus rakentaa palvelujärjestelmää asiakaslähtöisesti. Peruslähtökohta on, että jatkossa keskitytään ydinosaamisen palveluihin. Nykyinen sosiaalija terveystoimen resurssi tulee kohdistaa parhaalla mahdollisella tavalla palvelujen tuottamiseksi. Muutoksen kulmakivet Muutoksen hallinnan kolme tärkeää kulmakiveä ovat osallisuus, tiedottaminen ja koulutus. Sosiaali- ja terveystoimialan mallin valmistelua varten perustettiin sekä esimiestyöryhmä ja henkilöstötyöryhmä, joiden valmistelun lopputuloksena esitettiin yhteinen organisaatiomalli. Kaupunginvaltuusto hy väk syi mallin jatkovalmistelun pohjaksi. Organisaatiomallia lähdettiin rakentamaan palveluista ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta käsin. Henkilöstö mukaan Tähän mennessä koko sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstölle on järjestetty kaksi laaja-alaista tiedostustilaisuutta, yhdistymisen organisaatiomalli on käsitelty yhteistyötoimikunnissa ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. Vuoden 2008 aikana valmistellaan varsinainen vastuualakohtainen muutostyön suunnittelu ja toteutus. Henkilöstön valmentava koulutus on ehdoton edellytys yhdistymisen tukemiseksi. Monesti kuulee mainittavan, ettei pelkkä hallintomalli tuota palveluja. Toki palvelujen tuottamiseen tarvitaan resursseja. Oleellista kuntalaisen kannalta on palvelujen saatavuus, eikä niinkään se miten ne tuotetaan tai mikä taho ne tuottaa. Uuden hallintomallin avulla voidaan kuitenkin luoda uusia yhteistyömahdollisuuksia tai poistaa hallintokuntien välisiä rajoja. Tiukasti hallintokuntarajoista kiinni pitäminen voi näkyä esimerkiksi asiakkaan pompotteluna ja kokonaisnäkemys unohtuu. Vastuualueet uudistetaan Uudessa organisaatiomallissa sosiaali- ja terveyspalvelut jaetaan vastuualueisiin, jotka ovat koti- ja laitoshoito, vastaanottopalvelut, psyko sosiaaliset palvelut, hallinto- ja tukipalvelut, erikoissairaanhoidon ja päivähoidon vastuualueet. Koti- ja laitoshoitoon kuuluvat kotiin annettavat palvelut ja vuodeosaston toiminta Varkauden sairaalassa muutoksen tuulet jatkuvat Vastaanottopalvelut sisältävät lääkäreiden vastaanottokäynnit ja suun terveydenhuollon. Psykososiaaliset palvelut sisältävät mielenterveys- ja päihdetoiminnan, sosiaali- ja perhetoiminnan sekä vammaispalvelut. Mikä sitten oikein muuttuu aikaisempaan nähden? Keskeinen uudistus on perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon integroiminen kiinteästi toisiinsa. Asiakaslähtöinen palveluprosessirakenne ja budjettivastuulliset tulosyksiköt ovat keino kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Koti- ja laitoshoidon vastuualueeseen on sijoitettu kaikki hoidon porrastuksen yksiköt. Tulevaisuudessa asiakkaan palvelutarve voidaan ottaa paremmin huomioon kokonaisuutena. Esimerkiksi vanhustenhuollon osalta ovat tällä hetkellä eri organisaatioiden alaisuudessa pitkäaikaishoito, vuodeosastot, asumispalvelut, kotisairaanhoito, kotipalvelu sekä omaishoidontuki. Uudessa vastuualueessa kaikki vanhusten tarvitsemat palvelut kuuluvat saman hallinnon alaisuuteen ja vanhus voi käyttää joustavasti palveluja kuntoisuuden muutoksen mukaan kotihoidosta pitkäaikaishoitoon. Palvelun myöntäminen perustuu ammattimaiseen palvelutarpeen arviointiin. Tässä arviointityössä käytetään apuna erilaisia toimintakykyä mittaa- via menetelmiä ja lautakunnan hyväksymät asiakkaaksi ottamisen kriteerit takaavat kuntalaisille yhdenvertaisen kohtelun. Palveluvalikoiman määrittelyn kautta turvataan taas yhdenvertaiset palvelut. Vastaanottopalveluissa toteutetaan lyhytkestoisia palveluja kuten lääkärien ja hoitajien vastaanottotoimintaa. Oman ammattitaidon kehittäminen ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa, jotta palveluja voitaisiin antaa enenevässä määrin perusterveydenhuollossa. Osaamisen kohdentaminen Tällä hetkellä psykososiaaliset palvelut ovat pirstaleisia ja palveluita tuotetaan yksittäisissä osaamisen yksiköissä. Tulevaisuudessa suuntaudutaan laaja-alaisempiin kokonaisuuksiin, jotta osaaminen voidaan kohdentaa paremmin. Esimerkiksi olisi mahdollisuus suunnitella vaikkapa mielenterveyskeskus. Ammattiryhmien ja työyksiköiden yhdistäminen parantaa rajat ylittävää yhteistyötä ja yhdistyminen luo yhteisöllisille työmuodoille paremmat mahdollisuudet. Itsejohtoiset tiimit ovat asiakasvastuullisen työn perusta muun muassa kotihoidossa. Tiimit edistävät ihmisten yksilöllisten ja paikallisten tarpeiden huomioon ottamista paremmin kuin yksintyöskentely. Tiimityöskentelyn kautta työntekijät saavat myös mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä ja työn hallintaan. Jokaisen tiimiläisen asiantuntemus käytetään hyödyksi asiakastyössä. Tätä kautta työhön tulee myös mielekkyyttä. Kaupunginvaltuusto on päättänyt perusturvan ja terveystoimen palvelustrategioista ja näiden kahden hallintokunnan yhdistämisestä. Strategioiden toimeenpano vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Niiden tulokset ovat nähtävillä vasta muutaman vuoden kuluttua. Nyt toivotaan kuntalaisilta, luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta malttia ja henkilökohtaisen energian suuntaamista sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelujen rakentamiseen eikä menneisyyden pohtimiseen. Pirjo Vainio sosiaali- ja terveysjohtaja

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi JULKILAUSUMA Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi Peruspalveluministeri Paula Risikolle Ulkoilu on myös ikäihmisen oikeus Iäkkäiden ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot