Eino Ritaranta Team Zlin, Ljungby Sverige

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eino Ritaranta Team Zlin, Ljungby Sverige"

Transkriptio

1

2 Toteutus: Kuvat: Suuret kiitoksemme: Antti Laukkanen Jukka Rissanen Jari Öhman Kerhon ja kerholaisten arkistot Urho Ketvel Tina Kunnas Antti Laukkanen Eino Ritaranta Team Zlin, Ljungby Sverige Tukijamme Jarmo Vilenius/Finnairin Tekniikka Leila Meriluoto, kopiointi Rainer Nordlund Eino Ritaranta, konekuvaston täydennys Lukuisat kerholaiset, joiden kuva-arkistot ja tarinat mahdollistivat tämän historiikin valmistumisen

3 FINNAIRIN LENTOKERHO RY THE FLYING CLUB OF FINNAIR Sisältö Sisältö...3 Esipuhe...4 Kerhomestarin terveiset...6 Kerhon perustaminen...7 Ensimmäinen oma kone luku luku luku luku luku...15 Vuonna Lentokielto Nokkaraudan heittoennätys...16 Konjakkiralli...17 Please say again...19 Finnairin Lentokerhon kunniajäsenet aakkosjärjestyksessä...21 Lentokerhon kalustoa vuosien varrelta...22 Yhteystiedot...30

4 Esipuhe Hyvät Finnairin Lentokerhon jäsenet, Finnairin Lentokerhon nykyisessä viirissä on kuvattuna logo, joka on voittanut ehdotus 30-vuotisjuhlien yhteydessä järjestetyssä logon uudistuskilpailussa. Minkä vuoksi juuri tämä ehdotus valittiin kymmenen vuotta sitten parhaaksi? Ehkä siksi, että siinä yhdistyvät ne elementit, mitkä tekevät tästä ilmailuharrastuksesta niin hienoa ja ehkä se, että siinä yhdistyvät myös ne elementit, mitkä tekevät Lentokerhosta juuri Finnairin Lentokerhon. Logoon on kuvattu pilvet, aurinko ja lentokone lennossa. Sää on elementti, jonka kanssa lentäjä joutuu tekemisiin jokaisen lennon yhteydessä, myös lennon, joka ei koskaan toteutunut sään vuoksi. Joskus kiertelemme pilviä: Hei, tuolla näyttää paremmalta! Joskus eteneminen on mahdotonta, kun pilvet purjehtivat lähes maan pinnassa. Tuolloin käännymme takaisin ja laskeudumme uusille kentille. Parhaassa tapauksessa keli on maadoittanut myös muita pilvenveikkoja ja saamme uusia ystäviä kelin kehitystä seuraillessa. Saavumme määränpäähän hieman myöhässä, ehkä jopa vasta seuraavana päivänä. Lentäenkin olisit jo perillä, kuten eräskin arvostettu kerholainen on useinkin joutunut lausumaan. Aurinkoinen sää ja pilvetön taivas - näkyy Helsingistä Rovaniemelle - voisiko lentäjä parempaa kuvitellakaan. Tuuli piirtää alhaalla näkyvälle järvenselälle omia taiteellisia kuvioitaan ja maisema avautuu eteenpäin kaikessa väriloistossaan - kauniimpaa en koskaan nähdä saata (vrt. T. Rautavaara: Kulkuri ja Joutsen). Tällaiset näkymät aurinkoisina päivinä piirtyvät mieleen koko elämän ajaksi ja eittämättä saavat lentäjät nousemaan siivilleen joka kevät yhä uudelleen. Lentokone lennossa, oikeassa elementissään - ilmassa vahva, maassa heikko. Viirissä on kuvattu "lippulaivamme" Debonair, joka kuvatussa asussa, telineet sisällä, on usein nähty myös maassa kiitoradalla. Eräs kokenut pilvenveikko sanoikin jo vuosia sitten, että on vain kahden sorttisia lentäjiä: niitä, jotka ovat laskeneet telineet sisällä ja niitä, jotka eivät vielä ole laskeneet telineet sisällä. Tähän jälkimmäiseen kastiin toivoisimme tietenkin myös itse kuuluvamme, ehkä jopa niin kauan kuin lennämme. Ehkäpä tuohon sanontaan sisältyy myös opetus - lentäminen vaatii nöyrää asennetta, valmiutta oppia joka lennolla jotain uutta. Kun luulemme olevamme täysoppineita, valmistautuvat nämä elementit; pilvet, sumu, aurinko, pimeys, ilmavirtaukset, jopa lentokone, kouluttamaan meitä aivan uudella tavalla. 4

5 Myös kerhoelämässä - kuten muussakin elämässä - sää vaihtelee. Joskus pilvet valtaavat taivaan, joskus aurinko porottaa, mutta lentokone jatkaa lentoaan kuten menneinä neljänäkymmenenä vuotena. Ilman jatkuvaa ja kovaa uurastusta useiden vapaaehtoisten henkilöiden toimesta, ei lentäminen kerhossamme olisi ollut mahdollista näinä menneinä vuosina. Haluankin tässä muistaa ja kiittää niitä lukuisia ahkeria ihmisiä, jotka ovat toimineet kerhon hallituksissa tai muuten osallistuneet kerhon toimintaan kaluston kunnossapidon tehtävissä tai kerhon muissa toiminnoissa. Valmistautuessamme nyt viettämään juhlavuotta Finnairin Lentokerhon 40 vuotisen taipaleen kunniaksi, olemme valinneet teemaksi kerhon historian keräämisen. Tämän olemme nähneet tarpeelliseksi jo senkin vuoksi, että viimeisten vuosien aikana tapahtuneiden useiden muuttojen yhteydessä olemme pelänneet noiden arvokkaiden alkuajoista kertovien mappien katoamista. Esitänkin tässä erityiset kiitokset tämän "historiikki"-kirjasen koonneelle työryhmälle, joka on jaksanut kerätä historiaa kokoon vastustaen kevään hienojen lentokelien tuomaa kiusausta. Hyvää kesää ja aurinkoisia lentokelejä Pertti Heikkinen Puheenjohtaja 5

6 Kerhomestarin terveiset Tervehdys ystävät ja kerholaiset, Itse reilun vuosikymmenen kerhon toiminnassa mukana olleena on ilo huomata, että lentokerhomme on edelleen täysillä mukana menossa. Vuosikymmenen alun talouslama, kiristyvät viranomaismääräykset, polttoaineen kallistuminen, kaluston vanheneminen sekä monet muut ulkoiset uhkakuvat prässäävät kerhoamme yllin kyllin, mutta onneksi jäsenistön yhteishenki on ollut toistaiseksi hyvä. Tätä hyvää yhteishenkeä hyödyntäen ja talkootöitä tehden olemme jo 40 vuotta onnistuneet pitämään koneet ilmassa ja saaneet lentää luotettavalla lentokalustolla nauttien tästä rakkaasta ilmailuharrastuksestamme. Toivokaamme että jatkossakin kerhohenki jäsenistön keskuudessa pysyy hyvänä ja olemme yhdessä valmiit ponnistelemaan pyyteettömästi kerhomme edun nimissä. Mikäli tähän pystymme, tulevat vuosikymmenen kuluttua seuraavat 50v-kerhojuhlallisuudet olemaan varmasti mieliinpainuvat. Kalustossamme on todennäköisesti siihen mennessä tapahtunut suuria uudistuksia, samoin ilmatilassa, jossa operoimme. Se onko tukikohtamme EFHK:lla vuonna 2011 ja onko EFHF rakennettu täyteen asuntoja siihen mennessä, ovat niin ikään kysymyksiä, jotka suuresti tulevat vaikuttamaan kerhomme olemassaoloon. Tulevaisuuden suurin tiedossa oleva uhkatekijä tällä hetkellä on vuonna 2006 lentobensiinin hintaan lisättävä polttoainevero. Tämä tulee nostamaan polttoaineen hinnat aivan uusille lukemille, mikä tietää kyllä nykykalustoa käytettäessä kuoliniskua omalla kustannuksella tapahtuvalle lentämiselle. Ainoa millä pystymme pitämään lentotuntihinnat siedettävällä tasolla tulevaisuudessa on tehdä raju muutos kerhon laivastossa. Tämä tietää mittavia taloudellisia panostuksia muutamien vuosien kuluttua. Mistä aiomme tämän vaadittavan EURO-tukun ottaa laivastouudistukseen on todellinen haaste, jossa kaikkien kerholaisten apua tullaan tarvitsemaan. Kaikesta huolimatta itse uskon, että upeat elämykset taivaan sinessä kerhon koneita käyttäen tulevat jatkumaan 2000-luvullakin. Itse esitän tässä kiitokseni niille edesmenneille sekä kaikille nykyisille kerhon aktiivisille jäsenille, jotka olette omalta osaltanne olleet tekemässä kerhostamme sen mitä se on tällä hetkellä. Olen ylpeä saadessani olla jäsen tässä valtakunnan ykköslentokerhossa. KIITOS TEILLE KAIKILLE! Jari Öhman Kerhomestari 6

7 Kerhon perustaminen Ajatus oman lentokerhon perustamisesta oli jo pitemmän ajan elänyt Aero O/Y:n henkilökunnan keskuudessa osoittaen, että ilmailun piirissä työskenteleminen ei ole pelkästään leipätyö, vaan se on myös harrastus. Jo vuonna 1949 tehtiin vakava yritys lentokerhon perustamiseksi, mutta lisenssivaikeuksien tehtyä suunnitellun konehankinnan mahdottomaksi yhtiön jo myöntämin varoin, ei kerhoajatus päässyt toteutumaan. AERO:ssa työssä olevia ilmailijoita kokoontui Malmin lentokentälle He anoivat tuontilupaa lentokoneelle, jonka viranomaiset kuitenkin hylkäsivät. He halusivat ostaa kevyen lentokoneen kerhokäyttöön. Viranomaisten mielestä moista laitetta ei tässä maassa tarvittu. Niinpä kerhoa ei koskaan rekisteröity ja se hajosi. Vuoden 1959 lopulla suoritettiin yhtiön henkilökunnan keskuudessa kysely, jonka tuloksena 119 henkilöä ilmoitti olevansa kiinnostunut omasta lentokerhosta. Erikoisen vilkkaaksi osoittautui harrastus yhtiön teknillisellä osastoilla, joiden työntekijät päivittäin työskentelevät lentokoneiden parissa pääsemättä kuitenkaan itse lentämään. Lento-osaston henkilökunta oli myös sangen innostunutta lentokerhon tarjoamasta urheiluilmailusta. Näiden lisäksi ilmoittautui halukkaita muiltakin osastoilta. Koska kysely osoitti, että lentokerhon perustamiselle Aero O/Y:n henkilökunnan keskuuteen oli riittävän laaja kannatus, katsottiin tarpeelliseksi muodostaa toimikunta, jonka tehtävänä oli kehittää kerhon perustamisajatusta ja tutkia mahdollisuuksia sopivan koneen hankkimiseksi. Lukuisten kokousten, tiedustelujen ja tutustumislentojen jälkeen toimikunta päätyi tulokseen, että edullisin kone kerhon tarpeisiin olisi joko ranskalainen MORANE MS 880 RALLYE, amerikkalainen CESSNA 150 tai tšekkiläinen ZLIN 226 TRENER. Näistä edelliset ovat automaisia kaikilla mukavuuksilla, mm. nokkatelineellä varustettuja lähinnä matkailuun tarkoitettuja koneita. Viimeksi mainittu taas on erikoisesti taitolentoon, mutta myös purjekoneiden hinaukseen sovelias koulukone. Koska em. koneet edustivat täysin vastakkaisia urheiluilmailun suuntauksia, suoritti toimikunta kerhon perustamisesta kiinnostuneiden keskuudessa mielipidetutkimuksen, johon vastasi 44 tulevaa jäsentä. Tutkimus selvästi osoitti kiinnostuksen liikehtimiskelpoiseen koneeseen olevan huomattavasti suuremman. Samanaikaisesti oli toimikunta ottanut yhteyttä AERO O/Y:n johtoon, joka suhtautui erittäin myötämielisesti hankkeeseen lupautuen takaamaan koneen hankkimiseen tarvittavan lainan sekä tukemaan kerhon toimintaa mahdollisuuksien mukaan. Maaperän alkaessa tuntua riittävän tukevalta kerhon perustamiselle ja toiminnan aloittamiselle toimikunta pyysi asiasta kiinnostuneita saapumaan Kuparitalon ravintolaan Lentokerhon perustavaan kokoukseen. Kokouksen sattuessa loma-aikaan toimikunta toivoi yhtiön viikoittaisessa tiedotuslehdessä kokoukselle runsasta osanottoa. 7

8 Kerhon toivottiin lähentävän yhtiön eri osastoilla ja tehtävissä toimivia henkilöitä ilmailuharrastuksen parissa ja sitä kautta helpottavan päivittäistä työskentelyä yhtiössä. Omakohtainen ilmailuharrastus myös lisäisi henkilökunnan ilmailutietoutta, josta olisi hyötyä jokapäiväisessä työssä lentoyhtiön palveluksessa. Katsottiin, että perustettava kerho toiminnallaan tarjoaisi jäsenilleen mahdollisuuden varsinaisen työnsä ulkopuolella virkistävään ja kehittävään harrastukseen. Kerhon omistamaa konetta voitaisiin myös käyttää yhtiön tarpeisiin, esim. kuriiri- ja koulutustoiminnassa. Viranomaisten suhtautuminen tuntui nyt suosivan "hyödytöntä melua ja saastuttamista". Oikeusministeriö hyväksyi Aeron Lentokerho ry:n merkitsemisen yhdistysrekisteriin Puheenjohtajana toimi Jussi Rinta, sihteerinä Jouko Kurikka, taloudenhoitajana Jouko Ylhä, kalustonhoitajana Matti Rinta, koulutuspäällikkönä Jaakko Ranta, kerhomestarina Esko Huovio ja päämekaanikkona Vilho Svahn. Ensimmäinen oma kone Zulu-Delta, eli Zlin Z226 Trener6, OH-TZD, tilattiin uutena tehtaalta Prahasta Kone oli peräkkäisistuttava, kangaspäällysteinen taitolentokelpoinen, kiinteällä laskutelineellä, kannuspyörällä ja laskulaipoilla varustettu harjoituskone. Moottorina oli n. 160 hv Walter Minor 6-III rivimoottori, jonka kulutus oli 32 l/t. Moottori oli varustettu imuilman lämmityksellä, sähköstartilla ja generaattorilla. Ohjaamovarustuksena oli molemmilla ohjaajilla ilmanopeus-, pystynopeus-, korkeus- sekä kaarto- ja kallistusmittarit. Suunnistusta varten oli kompassi. Moottorinvalvontaan oli kierroslukumittari, öljynpaineen sekä öljyn lämmön mittarit ja polttoaineen lämmön mittari. Laippojen asennon ilmaisin kuului myös varustukseen. Pääohjaajalla oli lisäksi sylinterin pään lämpömittari 8

9 sekä latausvirran mittari. Pitot-putki oli lämmitettävä ja koneessa oli hinauskoukku. Kone oli väriltään harmaa ja siihen maalatut koristeet ja merkinnät olivat siniset. Rehellisyyden nimissä kone muistutti enemmän ensimmäisen maailmansodan taistelukonetta kuin kaunotarta (joskin asiasta voidaan olla monta mieltä, toim. huom.). Kerhon kone saatiin lentokuntoon luku 1960-luvun alussa kerhon talous oli kireä, joten päätettiin kaikin keinoin hankkia varoja. Keinoina ajateltiin käyttää moottorilennon alkeis- ja taitolentokursseja. Yhteistyössä muiden kerhojen kanssa suunniteltiin myös purjelentokursseja, kilpailuja ja lentonäytöksiä Oulussa samantyyppinen kone joutui lento-onnettomuuteen ja sen seurauksena kerhonkin kone joutui taitolento- ja purjekoneiden hinauskieltoon syksyyn saakka kunnes moottoriin saatiin uudentyyppiset sylinterinkannet. Tämä rajoitti luonnollisesti osallistumista lentonäytöksiin ja sitä kautta vaikutti kerhon talouteen. Kerholaisten alkuinnostuksen todettiin laskeutuneen korkeuksista tavalliselle matkalentopinnalle. Poikkeuksellisen kylmien säiden vuoksi alkuvuoden lentotoiminta oli ollut poikkeuksellisen vähäistä. Heinäkuussa kone oli vuokrattuna Suomen Ilmailuliitolle, joka käytti sitä lennonopettajien jatkokoulutukseen. Ilmailuliiton ja Punaisen Ristin yhteistyössä aloiteltiin myös etsintä- ja pelastuspalvelua jonka tarkoituksiin Lentokerho tarjosi konetta ohjaajineen. Kone lensi 126 h 45 min. Kerhon taloudellinen tilanne oli vuoden aikana heikentynyt osittain sen vuoksi, että Aero O/Y oli laiminlyönyt lupauksensa lentää kerhon koneella huomattava tuntimäärä. Sovittu tuntimäärä oli ollut noin 75 h kuukaudessa ja toteutunut 2 h 40 min koko vuonna. Koneeseen hankittiin sukset ja Ilmavoimilta ostettiin ADF hintaan 100 mk. Vuonna 1964 koneesta räjähti oikean päätelineen rengas läpilaskussa Malmilla. Tämä aiheutti poikkeustilan Helsingin lentoasemalla, mutta ohjaajana toimineen Savolan mestarillinen lasku yhdelle pyörälle pelasti koneen ja lentäjän eikä vaurioita koitunut. Radio, televisio ja lehdistö kertoivat tapauksesta laajalti. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä tilattiin Tšekkoslovakiasta uusi päälaskutelineen pyörä joka tulikin sitten syksyllä, mutta ei ollut Zlin 226:n pyörä. Oikea pyörä saatiin muutamaa päivää ennen joulua. Uuden moottorin tilaamiseksi saatiin epävirallinen lupa 20.10, mutta maahantuoja ilmoitti, että voi toimittaa moottorin aikaisintaan kesäkuun lopussa Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö vaati pääohjaajan nimittämistä, joten Seppo Saario nimitettiin tehtävään. BP-Petko Oy oli lahjoittanut kerhon syyskokoukseen pari hyvää elokuvaa kerhon syyskokouksessa tarjottiin kahvia, virvokkeita ja tanssia. Tšekkoslovakiasta saatiin koneeseen uusi peruskorjattu moottori. Vanhaa moottoria ei voitu peruskorjata varojen puutteen vuoksi. Osallistuttiin lentonäytöksiin. Avustuksia ei anomuksista huolimatta saatu mistään. SAAB lentokonetehtaan koelentäjä harjoitteli kerhon koneella vaikeita liikkeitä Seppo Saarion opastuksella. Harkittiin osallistumista taitolennon MM-kisoihin Moskovassa lentotunnin hinta oli 40 mk ja niitä kertyi 218 h 18 min. Jäsenten lentoja jouduttiin loppuvuodesta rajoittamaan, koska perämieskurssille oli varattu 100 tuntia ja koneen rungon tunnit ennen peruskorjausta alkoivat täyttyä. Harkittiin 9

10 naisjaoston perustamista ja päädyttiin syyskokouksessa ottaa esille hallituksen täydentämistä yhdellä naisjäsenellä tulevaisuuden näkymät olivat mitä synkimmät. Kerhon koneen sekä moottorin peruskorjaus oli edessä. Rahaa ei ollut ja puhuttiin jopa kerhon lopettamisesta ja koneen myymisestä. Yhtiö kieltäytyi uuden koneen hankintaan tarvittavan pankkilainan takuusta. Mutta todellinen aarteemme oli kerhon taloudenhoitaja, Paavo Marjola, joka sanoi, että se on mahdollista! Hallituksen jäsenet marssivat pankinjohtajan puheille. Jokainen otti henkilökohtaisen vastuun kolmen kuukauden vekselistä! Uusi kone, CESSNA F 172, OH-CEB, hankittiin toukokuussa ja kone lensikin vuoden loppuun mennessä 397 tuntia. Kaksi hallituksen jäsentä Altti Levo ja Ossi Pitkänen, joilla oli ansiolentäjän lupakirja, viettivät jokaisen viikonlopun myyden lennätyksiä Helsingin yläpuolelle ja satunnaisia lennätysretkiä ilmailunäyttelyihin ja muihin yleisötapahtumiin. Naisjäsenet myivät lippuja ja houkuttelivat sunnuntaikävelijöitä lentämään. Seppo Saario esiintyi lentonäytöksissä 16 kertaa. Zlin Trener 226 myytiin peruskorjaamattomana Tanskaan, minkä jälkeen se on nähnyt maailmaa mm. länsisaksalaiseen, norjalaiseen ja ruotsalaiseen ilmaalusrekisteriin merkittynä. Kerhon uuteen koneeseen asennettiin jo aiemmin hankittu ADF ja hankittiin VOR omnigator laite. Neste Oy oli tukenut kerhoa uskollisesti ja tästä osoituksena koneen sivuvakaajaan maalattiin Neste Oy:n liikemerkki. Tuore kuva osoittaa, että naapurimme ovat pitäneet esikoisestamme hyvää huolta kerhoretkikohteina olivat olleet Kiiruna, Oslo, Puola ja Tukholma. Kerhon kustannuksella alettiin lennättää vuosittain SOS-lapsikylän lapsia sekä lennettiin pelastus-, jää- ja kulontorjuntalentoja vilkkaasti. Uuden moottorikoneen hankintaa suunniteltiin. Sitä odoteltaessa hankittiin kuitenkin purjelentokone 10

11 helsinkiläiseltä M. Niittuselta. Schleicher Ka-6CR Rhönsegler OH-RST sijoitettiin Nummelan lentokeskukseen. Keväällä 1969 hankittiin Englannista kaksipaikkainen Beagle Pup, joka sai rekisteritunnuksen OH-BGC. Kerholla käytössä ollut Cessna 310 N oli vaihdettu Aero Commander 500 S koneeseen. Tähän koneeseen mahtui ohjaajan lisäksi kuusi matkustajaa. Kuluvana vuonna kerho suoritti 200 yleisölennätystä ja 10 jääntutkimuslentoa. Kaksi oppilasta koulutettiin Beaglella. Yhtiön vikalennot aloitettiin. Kerhon nimi muutettiin muotoon Finnairin Lentokerho ry. Koneet lensivät kaikkiaan 772 h 39 min luku Vuosikymmenen alussa tilanne näytti kerhon kannalta valoisalta. Koneet lensivät ja taloudellisista vaikeuksistakin oli päästy yli Lentotunteja kertyi 933, pääasiassa moottorikoneilla. Cessna 172 myytiin ja tilalle hankittiin Piper PA Cherokee D rekisteriltään OH-PCG. Kerho osallistui Ilmailumuseon perustamiseen lahjoittamalla kaksi Poinsard-lentokonemoottoria ja yhden potkurin. Vuoden 1972 aikana havaittiin lopullisesti, että jostakin syystä purjelentämisen jalon taidon hankkiminen ei tuntunut houkuttelevan kerholaisia, joten kutonen myytiin tarpeettomana palvelemaan myöhemmin Turun lentokerholaisia OH- 324:nä nimellä Jovial Jill! Kerho aloitti Finnairin Ilmailuopiston oppilaskunnan kanssa kaksipaikkaisen Pazmany PL-2 tyyppisen kokometallikoneen rakentamisen. Rakennustyön arveltiin kestävän kolme vuotta kerhon Beagle Pup tuhoutui metsään syöksyssä Hämeenkyrössä. Pilotti selviytyi kuitenkin rysäyksestä säikähdyksellä. Tilalle hankittiin heti Cessna F150H, OH-CCT, viides oma kone kerhon historian aikana. Koneita oli käytössä kaksi kaksi oli peruskorjauksessa ja Pup lepikossa. Erottiin Helsingin Ilmailuyhdistyksestä. Jäseniä kerholla oli 196. Vuosi 1973 oli tähän mennessä kerhon historian toimeliain. Lentopolttoaineen saantia säännösteltiin ja vallitsi kustannuskriisi, mutta siitä huolimatta kerhon koneilla lennettiin enemmän kuin koskaan aiemmin. Ostettiin kolmas moottori 11

12 kone Piper PA Cherokee B, OH-PJZ. Pazmany PL-2 projekti pysähtyi vetäjän asevelvollisuuden takia lentotunteja kertyi Koulutusta harjoitettiin huomattavassa määrin. Oltiin eroamassa Suomen Ilmailuliitosta. Ylimääräinen jäsenkokous kuitenkin päätti pysyä SIL:n jäsenenä. Maailmanlaajuinen energiakriisi toi polttoainepulan ja harrasteilmailun rajoitukset vallitsivat. Kerhon hallitus velvoitettiin hankkimaan koneisiin yhdenmukainen maalaus. Kerholle valittiin oma logo. Vuonna 1975 lentotunteja kertyi laman ja kriisin vaikutuksista huolimatta Vuoden 1976 lopussa kerhon kalusto käsitti kolme Piper Cherokee-konetta sekä yhden Cessna 150:n. Oli näet hankittu PA Cherokee E-tyypin kone, jolloin Cessnalle alettiin etsiä uutta omistajaa. Lentotoiminta oli kuitenkin taantunutta. 11 hengen ryhmä suunnitteli hankkivansa omatoimisesti Piper J-3 koneen, jos kerho takaisi lainan. Kone tulisi kerhon käyttöön. Vuonna 1977 Cessna 150, OH-CCT myytiin Keski-Suomeen, jossa se vaurioitui pahoin. Kone kuitenkin kunnostettiin ja se lentää nykyisin mielenkiintoisena kannuspyörämodifikaationa Pohjois-Pohjanmaalla tunnuksella OH-XLS. Kerhon isolle Cherokeelle, OH- PCG:lle sattui vahinko. Myös vanhempi Cherokee 140:stä, OH- PJZ myytiin pois. Se jatkoi taivaltaan ensin Helsingissä ja hetken Keski-Suomessa ennen tuhoutumistaan. Vuonna 1978 OH-PDP varustettiin tehokkaammalla voimanlähteellä saaden tyyppimerkinnäkseen PA luku Vuonna 1980 kerholle vuokrattiin Beechraft B.19 Sport kerholle hankittiin hieno matkakone Piper PA-28R-Cherokee Arrow, OH- PJX, joka yhä, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, edustaa kerhon parempaa kalustoa sisään vedettävine laskutelineineen ja vakiokierrospotkureineen. Kone on myös IFR-varustuksessa. Samana keväänä hankittiin myös Socata M.S.892E Rallye 150 Tourisme-tyyppinen ilma-alus rekisteriltään OH-SEG. Koska Zlin oli aikoinaan syrjäyttänyt sekä Morane MS 880 Rallyen että Cessna 150:n ensimmäistä konetta hankittaessa, päästiin lopulta tavallaan tilanteeseen, jossa kaikkia alkuperäisiä vaihtoehtoja oli kokeiltu. Vuonna 1982 kerholle hankittiin kaksipaikkainen Piper PA Tomahawk, josta piti suuressa maailmassa tulla Cessna 150:n korvaaja peruskoulukoneena. Suomessa yksilömme, OH-PTA, on kuitenkin edelleen ainoa tyyppinsä edustaja. Kerhoamme se on palvellut hyvin ja on tällä hetkellä ainoa kaksipaikkaisemme ja siten peruskoulutuksessa käytettävä lentokone. 12

13 1983 Julkisen vallan ja nk. yleisen mielipiteen hylkivä suhtautuminen harrastusilmailuun, kustannustason nousu ansiokehitystä nopeammin lisättynä dollarin kurssin näköjään pysyvällä asettumisella kohtuuttoman korkealle on johtanut urheiluilmailun tässä maassa tilanteeseen, joka ellei merkittävää kohentumista tapahdu päätyy ainakin moottorilennon kohdalla sakkaustilaan. OH-PTA:lle ja OH-PDP:lle aiheutui toiminnassa vaurioita. Rallye myytiin pois lakaisukoneen kuljettaja menetti koneensa hallinnan törmäten OH- PJX:ään rikkoen sen RH-puolen moottorin alasuojalevyn. Hienoisen tauon jälkeen Pazmany-projekti lähti jälleen etenemään. Kerhoon kaavailtiin omaan experimental-jaostoa PIK tiedusteli kerhon halukkuutta Varttimarkka-projektin hankkimiseen. Kerho ei konetta projektia hankkinut, mutta nykyään se on aktiivisen kerholaisemme Jarmo Hakalan osaavissa käsissä ja etenee tasaisen varmasti. Yleisölennätyksiä järjestettiin Vantaan kaupungille osana kaupunkikiertoajelua. Lennätykset saivat suurta suosiota osakseen Nousevat kustannukset jarruttivat jälleen harrasteilmailun kehitystä. Kerhon konekalusto oli muotoutunut kovin Piper-painotteiseksi; Tomahawk OH- PTA, Cherokee OH-PDP ja Arrow OH-PJX lensivät yhteensä 1391 tuntia. OH- PJX:llä osallistuttiin Airbus-lentoralliin Ilmailukerhojen peruskouluttamien lentäjien määrä oli huomattavasti vähentynyt. Tästä mm. Finnair oli huolissaan, koska vaatimukset täyttäviä hakijoita ei löytynyt kursseille riittävästi. Keväällä yhtiön kuorma-auto peruutti OH- PDP:n pyrstöön vahingoittaen sitä. Joulukuussa OH-PDP:n nokkatelineen haarukka vääntyi laskussa auraamattomalle radalle Vesivehmaalla. Vuosi 1988 oli merkittävää kasvun aikaa yleisilmailulle. Liikevaihtoveron poistuminen ja dollarin alhainen kurssi aiheuttivat Suomessa yleisilmailukonekannan hypähdyksenomaisen kasvun. Koko Suomessa yksityislentäjän oppilaskortteja kirjoitettiin 507 kpl. Transponderi tuli pakolliseksi Helsinki-Vantaalla. Marraskuussa alkoi teoriakurssi, jonka aloitti 60 oppilasta. Konekantaan liittyi jälleen 17 vuoden tauon jälkeen Cessna 172, tällä kertaa 172P Skyhawk II, OH-CAY Kaliforniasta. Toinenkin ylätasokone, Reims/Cessna F150J hankittiin riveihin. Näiden lisäksi Finnairin Ilmailuopisto lahjoitti vielä uljaan Beechcraft 55-B33 Debonairin, OH- BDA:n, kerholle. Konetta käytettiin edelleen DC-10-secondien lupakirjojen uusimislentoihin. OH-CAY ja OH-BDA ovat edelleen ruodussa. Debonairin lentopäiväkirjaan oli tätä kirjoitettaessa kuitattu kunnioitettavat lentotuntia! 1989 Ilmailu oli vilkasta ja se näkyi asenteissa ja onnettomuustilastoissa. Mm. viidessä maassamme sattuneessa pienkoneonnettomuudessa oli syynä polttoaineen loppuminen lennolla. OH-CAY oli useita kertoja poissa liikenteestä laskuvaurioiden takia. Konekalustona oli komeasti kuusi konetta: OH-BDA, OH-PJX, OH-CAY, OH-PDP, OH-PTA ja OH-CVO. Pazmany-projektia yritettiin myydä, mutta ostajaa ei löytynyt. OH-CVO myytiin ja luovutettiin Teoriakurssille ilmoittautui 57 ja sinne valittiin 44 oppilasta. 13

14 1990-luku 1990 vuosi oli yleisilmailun kannalta vielä kasvun vuotta, mutta loppuvuodesta oli jo selvästi havaittavissa kasvun taittuminen. PA- 28 OH-PDP myytiin ja tilalle ostettiin Cessna 150L OH-CTV. Kerholle oli tilattu Piper Cadet (rekisteriksi oli varattu OH-PFI), mutta tilaus jouduttiin perumaan valmistajatehtaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Niinpä vuokrattiin OH-BAB kuudeksi kuukaudeksi. Lentotunteja kertyi 2577,24. Vuoden 1991 alussa ostettiin Piper Cherokee PA OH-PDB. OH-BDA laski mahalleen Vantaalla OH-PDB:lle sattui vuorostaan laskuvaurio Malmilla. Potkuri vääntyi ja nokkateline vaurioitui. Kerholle valittiin kilpailulla toinen, rinnakkainen logo. Persianlahden sota nosti polttoaineen hintoja. Baltian maiden itsenäistyminen on lisännyt lentokerhojen välistä vuorovaikutusta. Kerhon 30-v juhlia vietettiin railakkaasti OH-PJX osallistui Toulousessa Ranskassa Airbusin järjestämään fly-inniin Jarmo Hakalan ja Rainer Nordlundin toimesta. Syvä maailmanlaajuinen lama vallitsi. Kerholla oli kuitenkin edelleen kuusi konetta, joilla lennettiin kunnioitettavat 2436:53 tuntia. Porissa annettiin 40 h taitolentokoulutusta OH-CTV kärsi vaurioita kovassa laskussa OH-PTA kärsi simuloidussa moottorihäiriöharjoituksessa vaurioita vasempaan laskutelineeseen. Tuuli työnsi LD-11 kontin OH-BDA:n peräsimeen vaurioittaen sitä. Opettajakokous kutsuttiin koolle lukuisten kovien laskujen aiheuttamien vaurioiden takia. Yleisilmailu kärsi lamasta. JAR toi uusia tuulia huoltotoimintaan. Pazmany-projektia elvytettiin antamalla se Tikkurilan Ammattioppilaitokselle rakennettavaksi. Jarmo Hakala ja Rainer Nordlund osallistuivat Ranskassa Konjakkiralliin menestyksekkäästi voittaen koko kisan JAR astui voimaan OH-PDB:hen hankittiin Trimble TNL-1000 DC-1 GPS. OH-BDA oli vuokralla Tartossa Ergon Ltd:llä OH-CTV myytiin Ruotsiin. Tehokaksikko Hakala-Nordlund osallistui Maltaralliin. Nukkuvaa Pazmany-projektia heräteltiin henkiin. Kerholle etsittiin uutta konetta ja asiasta järjestettiin jäsenkysely. Konetta ei kuitenkaan hankittu. Kerhon konekalusto väheni näin viiteen. Verotus vaati kaikkien koulutettavien olevan kerhon jäseniä OH-BDA oli poissa käytöstä 4kk kesäaikana laskuvaurion takia. Surullisenkuuluisaksi muodostunut Pazmany-projekti myytiin toivottavasti inokkaisiin käsiin. Koulutus ja sen mukana OH-PTA siirrettiin Malmille kesäkaudeksi. Jukka Rissanen, Pertti Teräväinen ja Jari Öhman osallistuivat vuorostaan Konjakkiralliin. Kerholle nimitettiin laatupäällikkö. Helsinki-Vantaalla astui voimaan korotettu laskeutumismaksu. 14

15 2000-luku Kolmannelle vuosituhannelle lähdettäessä polttoaineen hinta kasvoi rajusti ja korotti lentohintoja kahdesti vuoden aikana. Koulukoneen vuokraamista tutkittiin, mutta hankkeesta luovuttiin. OH-BDA:ta väläytettiin myytäväksi, mutta hanke ei saanut myötätuulta. Kerholle hankittiin tietokonepohjainen varausjärjestelmä PIKRES PIK:ltä, ja se sai nimen Ressu. Vuonna 2000 lentotunteja kertyi neljällä koneella Vuonna 2001 Nyt vuonna vuotias kerho jatkaa toimintaansa neljällä koneella. Jäsenmäärä on 825. Lentotoiminnan ja koulutuksen lisäksi pyrimme järjestämään yhteisiä kerhoretkiä maailmalle ilmailuhenkisiin tapahtumiin sekä pidämme kiinteätä yhteistyötä mm. lennonjohtajiin järjestämällä säännöllisesti yhteisiä kerhoiltoja. Kerhon toiminta Helsinki-Vantaalla on joutunut yhä ahtaammalle yhtiön tarvitessa hallitiloja omiin tarpeisiinsa. Myös polttoainekustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet viime vuosina ja uusi lentopolttoainevero on ilmeisesti tulossa lähivuosina nostaakseen kustannuksia radikaalilla tavalla. Lisäksi Helsinki-Vantaan liikenne on rajusti kasvanut, joten kerhon pienkonetoimintaa on rajoitettu ylimääräisillä laskeutumismaksuilla ruuhka-aikoina. Lisäksi koululennot Helsinki-Vantaalta kiellettiin kokonaan, joten kerhon pääasiallinen koulukone OH- PTA onkin ollut sijoitettuna Helsinki-Malmilla kesäkauden vuodesta 1999 lähtien. Myös C172 OH-CAY sijoitetaan Malmille ainakin kuluvaksi kesäksi. Peruskoulutusta yksityislentäjän lupakirjaa varten on annettu säännöllisesti vuosittain. Lisäksi yölentokursseja on järjestetty säännöllisesti. JAR-määräykset ovat hankaloittaneet mittarilentokelpuutuksen vaatimuksia siten, että koulutuksesta on toistaiseksi luovuttu. PPL-kursseilla on viime vuosina ollut henkeä kerrallaan, joista osa jää lentämään kerhon uusina jäseninä. Parhaillaan on menossa ensimmäinen JAR-säännösten nojalla myönnetyn koulutusluvan alla toimiva kurssi. Omalta osaltaan Malmin lentokentän mahdollinen lakkauttaminen polttoaineen hinnannousun myötä ei luo kovin ruusuista tulevaisuudenkuvaa, mutta toisaalta tällä hetkellä voimme vielä nauttia olotilastamme täysin siemauksin. Voimme maamme ainoana kerhona pitää kotikenttänämme maan suurinta kansainvälistä lentokenttää ja toimia joustaen yhä vilkastuvan kansainvälisen liikenteen kanssa rinnakkain. Neljäkymmentä vuotta Zulu Deltan jälkeen voi kokea nostalgisia väristyksiä havaitessaan kentän laidalla aamuauringossa kiiltelevän yhtiömme kaunottaren, OH-LZD:n, jota monet kerhomme jäsenet työkseen ohjaavat. Zulu Deltan henki - ja halu nauttia kiireettömistä hetkistä sinitaivaalla vitivalkoisten cumulusten alla elävät edelleen yhtä voimakkaina kuin silloin ennen. 15

16 Lentokielto 1966 Kerhon jäsen otti kerhon koneen OH-TZD ulos hallista ja jätti päivätarkastuksen suorittamatta. Jäsen aikoi käynnistää koneen hallin avoimien ovien edessä pyrstö halliin päin, mutta vuoromestari esti tämän. Paikalla olleet asiantuntijat olivat varmoja siitä, että jäsen suoritti lentoonlähdön ennen kuin moottorin öljyn lämpötila oli saavuttanut säädetyn minimin. Lentoonlähtö suoritettiin tavalla, jonka silminnäkijät katsoivat vaarantavan koneen ja matkustajien turvallisuutta. Koneen suorittaessa matkalentoa Malmille ja ollessa noin puolimatkassa eräs kerhon hallituksen jäsen arvioi äänen perusteella moottorin kierrosluvun olleen vähintään 2300 r/min, mikä on ohjeiden vastaista. Em. syistä johtuen Aeron Lentokerhon hallitus on tapausta harkittuaan päättänyt asettaa ko. jäsenen lentokieltoon kerhon koneella OH-TZD ajalle Nokkaraudan heittoennätys Aamulla n. klo 10 hinasin OH-PDB:n kavereiden avustaessa ulos 4-hallista tankkauspaikalle. Syystä, jota en käsitä itsekään, hinausaisan jätin nokkapyörän hinauskorvakkeisiin kiinni. Tankkauksen jälkeen en enää kiertänyt konetta, koska olin sen tarkastanut hallissa jo aikaisemmin. Tankkauksen jälkeen istuimme koneeseen. Käynnistys sujui normaaliin tapaan, eikä rauta vielä silloin osunut potkuriin, vaan muutaman sekunnin kuluttua rullaukseen lähdöstä. Koneeseen kuului voimakkaan iskun ääni ja ensin luulin ajaneeni jonkun päälle. Käänsin koneen 180º ja maassa ei näkynyt mitään muistin unohtaneeni aisan nokkapyörään kiinni. Pysäytin moottorin ja tulimme koneesta ulos. Ensimmäiseksi katsoin potkuriin ja siinä olevasta jäljestä tiesin siihen osuneen hinausaisan. Muut vauriot: lommo spinnerissä ja vääntynyt toinen hinauskorvake nokkapyörässä. Noin 10 cm pitkä aisan pätkä oli lentänyt MAKE:n 1. liukuoven pleksilasi-ikkunasta sisään ja sen kaverit MAKE:sta pian toivat ulos. Toinen osa, eli aisan loppu osa tuotiin 4-halliin vasta kun OH-PDB oli jo hallin sisällä, noin 15 minuutin kuluttua tapahtuneesta. Aisan tuoneet miehet kertoivat sen löytyneen Cateringin vierestä ja sanoivat sen lentäneen Cateringin katon yli. 16

17 Konjakkiralli Vuosien saatossa lentokerhossa on harrastettu monenlaista toimintaa. Perinteeksi ovat muodostuneet syyskuiset maaliinlaskukilpailut Jukolan Pilotteja vastaan Hyvinkäällä. Harrasteilmailun perusajatuksiin kuuluu sekä matkanteko, että itsensä kehittäminen lentäjänä. Niinpä näiden yhdistäminen voi tuottaa suurta riemua ilmailijalle. Seuraavassa Jarmo Hakalan raportti eräästä mielenkiintoisesta matkasta maailmalle. Lentokerho sai kevättalvella kutsun Cognacin kansainväliseen lentoralliin. Halukkaita kerhosta ilmaantui minun lisäkseni Rainer Nordlund ja Juhani Lindqvist. Viikkoa ennen rallin alkua saimme järjestäjiltä tarvittavan kilpailukartan ja ohjeet sekä tarkan saapumisajan. Matkaan lähdettiin kerhon Piper Arrowilla torstaiaamuna 16. kesäkuuta. Ensimmäinen etappi oli Maarianhamina, jossa suoritimme kolme harjoituslaskua tulevaa kilpailua varten. Sadepilvien saapuessa Maarianhaminaan jatkoimme matkaa sateisen Tukholman ylitse ja Jönköpingin itäpuolelta. Roskildeen Tanskassa laskeuduimme kolmen tunnin ja 20 minuutin lennon jälkeen. Varsinainen kilpailu alkoi perjantaina klo 7.00 Pariisin aikaa. Roskildesta on matkaa Cognacin lentokentälle n.1400 km, josta saisimme täydet matkapisteet. Yksitoista minuuttia jälkeen seitsemän olimme ilmassa ja suuntana oli Pohjois-Ranskassa sijaitseva Reims. Lentoreittimme kulki Hampurin länsipuolitse Dortmundin, Düsseldorfin ja Liegen kautta. Pyörät koskettivat Reimsin AFIS-kentän pintaa klo Nyt meillä oli kaksi tuntia aikaa tehdä lentosuunnitelma, tankata kone ja miehistö. Muuten kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, mutta ranskalaisten pitkä lounas oli alkanut ja täten emme saaneet polttoainetta. Sekuntiaikataulu oli valmis saapumiskilpailun loppuosaa varten. Sääennuste loppureitille oli upea. Vihdoin saimme paikallisen bensaministerin paikalle. Lähtö tapahtui 10 minuuttia aikataulusta myöhässä. Ei hätää, sillä jäljellä oleva lento-osa oli lyhyt - vain 3h 25min. Jätimme polttoaine-ilmaseosvivun rikkaalle ja lensimme alkumatkan 85% tehoilla (norm. 65%). Viimeiset 80 km lennettiin minuuttiviivoitusta apuna käyttäen. Näin maalipisteen ylitys tapahtuisi mahdollisimman tarkasti klo Saapumislentokilpailun maali sijaitsi Cognacin maakunnassa pienen nurmilentokentän Chalais n merkinantopaikan päällä. Maalipisteen ylitimme viisi sekuntia etuajassa. Tästä jatkoimme suoraan seuraavalle tehtäväreitille. Reitin varrelle oli maastoon sijoitettu kolme lakanamerkkiä, jotka oli löydettävä ja paikat merkittävä karttaan. Kun reitti oli lennetty lävitse, meidän karttaamme oli tullut myös kolme kirjainmerkkiä. Viimeisenä tehtävänä oli löytää pieni lentokenttä Pons-Avy, jonka kautta lähestyttiin Cognacin kenttää. Lasku kentälle tehtiin moottorimaaliinlaskuna. Pyörien kosketus tapahtui riittävän lähelle nollaviivaa, joten laskusta saimme maksimipisteet. 17

18 Tuloillan ohjelmaan kuului kaupungintalolla järjestetty illallinen tyypilliseen ranskalaiseen tapaan. Ruokailun lisäksi suoritettiin myös rallin viimeinen osatehtävä: konjakin eri laatujen erottelu toisistaan hajun ja maun perusteella. Tämä miellyttävä tehtävä osoittautui vaikeaksi useimmille osallistujille, niin myös meille. Lauantain päiväohjelmaa olivat mm. konjakin valmistuksen esittely Martellin tehtaalla, jokilaivaristeily ja kaupunkiin tutustuminen. Rallin päätösjuhla järjestettiin Martellin vanhassa tehdashallissa, jonne oli katettu pöydät rallin n. 70 osallistujalle ( 18 konekuntaa kymmenestä maasta) ja paikallisen lentokerhon edustajille. Elävän musiikin kuuntelun, seurustelun ja ruokailun lisäksi ohjelmassa oli tulosten julkaisu ja palkintojen jako. Tilaisuuden juontajana toimi Martellin johtaja, joka on myös paikallisen lentokerhon puheenjohtaja. Palkintojen jako alkoi sijasta 10. Odotukset olivat korkealla ja jännitys laukesi vasta juontajan julistettua voittajaksi Mr. Hakala from Finland. Palkintoina jaettiin konjakkia, kuinkas muuten, sijoituksesta riippuen pullollisesta lentäjän painoon asti. Konjakin määrä ratkaistiin siten että allekirjoittanut istui upeasti koristellun vaa an toiseen vaakakuppiin ja toiseen ladottiin konjakkikoreja. Vaaka oli tasapainossa kuuden korin ja muutaman irtopullon jälkeen. Paluumatkalle lähdimme sunnuntaina. Ennalta tehtyyn suunnitelmaan tuli muutoksia reitin ja aikataulun suhteen lähinnä sääolosuhteista johtuen. Välilaskupaikkoina olivat Friedrichshafen, Nürnberg, Varsova ja Ronne. Helsinki-Vantaalle saavuimme torstaina. Lentotunteja kertyi 32 ja lentokilometrejä n Matkan aikana kävimme 11 maan ilmatilassa. Tällaiseen tapahtumaan osallistuminen olisi ollut mahdotonta ilman ilmailuhenkisyyttä ja taloudellista tukea, jota saimme seuraavilta yrityksiltä: Eläkevarma, Esso, Finnair Cargo, Mobil, Nova ja Yrittäjäin Fennia. Sunnuntaiaamu, lentokerhon miehistö ja kaksi kottikärrykuormaa konjakkia. Tällä hetkellä he kummastelevat Suomen alkoholiverotusta ja miettivät mistä rahat palkinnon kotiin saamiseksi. 18

19 Please say again Talvella 1992 Eestin ilmatila alkoi näyttää siltä, että pieni yleisilmailukone saattaisi sinne mahtua ilman vakavia selkkauksia Äiti Venäjän kanssa. Kiinnostus pienen sukulaiskansan lentokenttiä kohtaan alkoi kasvaa siinä määrin, että Tallinnaan ( ULTT ) piti plaani tehdä. Itse aloin selvittää juttua perinpohjin. Tiedustellessani asiaa Briefingistä, havaittiin yleisilmailijalle olevan tietoa varsin niukasti, mutta sain tiedon, että Malmin kentältä oli joku lentänyt muutaman taksilennon Tallinnaan. Otin selville pilotin ja menin Malmin kentälle odottelemaan häntä, kun hän oli tulossa Tallinnasta. Kaveri kertoi koukerot lupamenettelyyn ja kuvaili kynällä piirtämällä, miten kenttä löytyy. Saatavilla oli vain erittäin huono Venäjän AIP:n mittarilähestymiskartta. Lisäksi hän antoi voimassaolevat radiojaksot. Lupa Eestin ilmatilaan lentämiseksi oli tehtävä vähintään kaksi vuorokautta ennen lentoa. Keväällä 92 kelit olivat sen verran huonot, että lupalappua raapusteltiin useampaan kertaan, ilman mainittavaa menestystä. Kerran piti kelin parantua ihan justiinsa ja sitä odoteltiin kerhon kopilla Oravan Martin kanssa 8½ h kunnes oli pakko luopua ilmailuajatuksesta. Sitten tuli lauantaiaamu , kiikun kaakun -kelit ja kaverina Teräväisen Pertti. Ilmaan päästiin 08:09. Koneena oli Piper Tomahawk OH-PTA. Keli oli aika harmaa ja Baltilta mentiin headingilla ja odoteltiin, että maisemat alkavat näyttää samalta kuin piirroslappusessa. Mitään hätää ei ollut, koska mukana oli kyllä AIP:n mustavalkoinen mittarikartta ja autoilijan tieopas. Radioliikenne toimi erittäin hyvin, paitsi mitään ei meinannut ymmärtää. Yhteyttä olisi voinut verrata laivan putkipuhelimeen. Koska itselläni venäjän kielitaito on erittäin suppea ei venäjällä täydennetty ilmailuenglanti tahtonut heti aueta. Kun kohteliaasti sanoi say again, tuli sama venäjänsekainen mongerrus kovempaa huudettuna, ajattelivat varmaan meidän kuulossamme olevan vikaa. Radioliikenne kyllä parani tämän alun jälkeen nopeasti siellä Eestin päässä. 19

20 Sitten ranta alkoi häämöttää piirroksen mukaisesti. Pranglin saari, TV-masto ja voimalan piippu olivat samoissa asemissa toisiinsa nähden kuin piirroksessa ja kenttä olikin siinä missä piti. Finaalissa katselimme, että kenttää on juuri korjailtu ja mustia pikipaikkoja oli pitkin kiitotietä sekä rullausteitä. Juuri ennen pyörien kiitotiehen koskettamista nämä pikipaikat muuttuivat n. 10cm syviksi painumiksi ja kraatereiksi, joihin ei koneen pyörää pitänyt päästää. Pienen pinnassa lilluttelun jälkeen sopiva kohta löytyi ja ajaksi rekisteröitiin 08:56. Tallinnassa oltiin ja ihana byrokratia kotiin pääsemiseksi saattoi alkaa. Ostin pari parempaa vedosta AIP:n kartoista ja lähdimme kotiin 09:24. Helsingissä olimme jälleen klo 10:07. Poliisi ajeli perässämme, kun rullasimme 4- hallille ja katsoi passimme. Tullin jälkeen homma oli selvä. Ensimmäinen Tallinnan keikka oli takana, mutta aavistusta siitä, montako tällä kerholla olisi vielä edessään ei ollut lainkaan. Itse annoin ns. reittikoulutusta tähän seikkailuun n. 20:lle kaverille ja nämä taas tekivät itse lähetystyötä eteenpäin ja näin tietotaito levisi kerhon piirissä. Laman aikana tämä ilmailumuoto, jossa ollaan maalla ja merellä, kotona ja ulkomailla, on ollut kerholle ja piloteille edullinen tapa pitää koneita ilmassa ja taitoja yllä. Tässä n. 10 vuodessa on Eestistä tullut Finnairin lentokerholaisille toinen ilmailun kotimaa ja eestiläisen ilmailun kehitys on ollut mukavaa seurattavaa. Nykyään Eesti toimivana ilmatilana tempaa uusia pilotteja helposti mukaansa. Reijo Stenman Yli 250 Suomenlahden ylitystä

21 Finnairin Lentokerhon kunniajäsenet aakkosjärjestyksessä Nimi Jäsen nro 1 Aaltio, Viljo Anttonen, Esa Anttonen, Ossi Haltiala, Jorma Ilaskivi, Raimo Ketvel, Urho Kumlin, Torger Laine, Pertti Levo, Altti Lundström, Leif Marjola, Paavo Meriluoto, Leila Pitkänen, Ossi Ranta, Jaakko Rinta, Jussi Räisänen, Risto Räty, Veikko Saarto, Jouko Stude, Carl Tervo, Tuomo 20 Turtiainen, Paavo Turtiainen, Seppo Viestivirta, Heimo

22 Lentokerhon kalustoa vuosien varrelta OH-TZD Zlin Z226 Trener OH-CEB Reims/Cessna F172F

23 OH-RST Schleicher Ka-6CR Rhönsegler OH-BGC Beagle B-121 Pup Srs

24 OH-PCG Piper PA Cherokee D OH-CCT Reims/Cessna F150H

25 OH-PJZ Piper PA Cherokee B OH-PDP Piper PA Cherokee E/PA

26 OH-PJX Piper PA-28R-200 Cherokee Arrrow 1981 OH-SEG Socata M.S.892E Rallye 150 Tourisme

27 OH-PTA Piper PA Tomahawk 1982 OH-CAY Cessna 172P Skyhawk II

28 OH-CVO Reims/Cessna F150J 1989 OH-BDA Beechcraft 35-B33 Debonair

29 OH-CTV Cessna 150L

30 Yhteystiedot Finnairin Lentokerho ry PL VANTAA Hallitus Puheenjohtaja Sihteeri Kalustonhoitaja/varapuheenjohtaja Päämekaanikko Taloudenhoitaja Lentotoiminnan valvoja ja lentokoulutuksen johtaja Kerhomestari Pertti Heikkinen Jukka Rissanen Heimo Viestivirta Eino Savolainen Minna Vaaranen Tuomo Tuominen Jari Öhman Toimihenkilöt Laatupäällikkö Laskuttaja Marko Tähtivaara Pertti Teräväinen Kerhotilan puhelin/fax: Pankkiyhteys Merita

31 31

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA Yleistä Vuosi oli kerhon 47. toimintavuosi. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kerhon hallitus vuonna 2009: Teemu Mykkänen,

Lisätiedot

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA. Yleistä Vuosi oli kerhon 49. toimintavuosi.

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA. Yleistä Vuosi oli kerhon 49. toimintavuosi. ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2011 TOIMINNASTA Yleistä Vuosi oli kerhon 49. toimintavuosi. Hallitus kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Kerhon hallitus vuonna 2011: Lasse Virtanen,

Lisätiedot

Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014. 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään?

Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014. 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään? 1/5 Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään? 2. Lentokenttien infrastruktuurin ja palveluiden kehittäminen? 3. Kuntien

Lisätiedot

Ähtärin Ilmailijat ry - konekaluston säännöt (logo?)

Ähtärin Ilmailijat ry - konekaluston säännöt (logo?) Ähtärin Ilmailijat ry - konekaluston säännöt (logo?) 0. Sisällysluettelo 0. Sisällysluettelo... 2 1. Versiohistoria... 3 2. Yleistä... 3 3. Etuoikeusjärjestys... 3 4. Tyyppikoulutus... 3 5. Päällikkönä

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa

Lisätiedot

Moottoroidun Varjoliidon Koulutusohjelma

Moottoroidun Varjoliidon Koulutusohjelma Tämä koulutusohjelma on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä koulutusohjelma, joka korvaa 7.12.2010 päivätyn koulutusohjeen. SIL on hyväksynyt koulutusohjelman 24.11.2010 ja se

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen

Lisätiedot

Pyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma

Pyöräalustaisten liitimien koulutusohjelma Tämä on Suomen ilmailuliitto (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä. SIL on hyväksynyt n 30.11.2012 ja se astuu voimaan. Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Yleistä... 2 2. Koulutuksen aloittamisvaatimukset...

Lisätiedot

Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013. Jorma Laine

Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013. Jorma Laine Harrasteilmailun turvallisuuden analysointi, lentokaudet 2012 2013 Jorma Laine Oma tausta Purjelentoa vuodesta 1974, noin 2000 h Purjelennon opettaja Moottoripurjelentäjä noin 350 h Moottoripurjelennon

Lisätiedot

Ähtärin Ilmailijat ry:n ultrajaoksen kerhotoimintakäsikirja. versio 1.3

Ähtärin Ilmailijat ry:n ultrajaoksen kerhotoimintakäsikirja. versio 1.3 Ähtärin Ilmailijat ry:n ultrajaoksen kerhotoimintakäsikirja versio 1.3 0. Sisällysluettelo 0. Sisällysluettelo... 2 1. Versiohistoria... 3 2. Yleistä... 3 3. Etuoikeusjärjestys... 3 4. Tyyppikoulutus...

Lisätiedot

SCANFLYERS.COM. Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers.

SCANFLYERS.COM. Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers. SCANFLYERS.COM Maahantuoja: Scandinavian Flyers PL 10, 01651 Vantaa Puh. 09-849 27 00 Fax. 09-853 14 98 Email: info@fm-iap.fi www.scanflyers.com MD-3 Rider: Hyvät ominaisuudet, mukava ohjaamo, tyylikästä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista

Lisätiedot

Tapahtumat 2013 TOUKOKUU 2013

Tapahtumat 2013 TOUKOKUU 2013 Tapahtumat 2013 40 V. juhlavuosi tuo mukanaan ennätysmäärän tapahtumia ja toimintaa, joista varmasti löytyy jokaiselle jotakin! Alla kooste kauden tapahtumista. Ilmailuaiheisiin retkiin liittyvät yksityiskohdat

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Finnairin Lentokerho ry. 50 vuotta

Finnairin Lentokerho ry. 50 vuotta Finnairin Lentokerho ry 50 vuotta 1961 2011 Haastattelut Urho Ketvel: Paavo Turtiainen Leila Meriluoto: Pertti Heikkinen Altti Levo: Pertti Teräväinen Heimo Viestivirta: Pertti Heikkinen Risto Räisänen:

Lisätiedot

Harrastuslennonopettajien kertauskoulutus EFRY 12.-13.12.

Harrastuslennonopettajien kertauskoulutus EFRY 12.-13.12. Tarkastuslennoilla havaittua Jorma Laine Ensimmäinen lento tarkastuslentäjänä 23.9.1979 K-7, OH-253 Lentokoe Lupakirjan myöntämiseksi Vesilento-oikeuden saamiseksi ultralla Hinauslentäjäoikeuden saamiseksi

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009

Ilmailuinsinöörien kerho perjantai, 12. kesäkuuta 2009. Jäsenkirje 1/2009 Jäsenkirje 1/2009 Vuosi 2009 on ehtinyt jo kesän kynnykselle. Ilmailuinsinöörien kerho lähestyy teitä nyt toimikauden ensimmäisellä jäsenkirjeellä, jossa esitellään tämän vuoden johtokunta, kartoitetaan

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Liikennelentäjä on lentokoneen ohjaaja, joka työskentelee lentoyhtiön palveluksessa. Lentäjän vastuullinen työ edellyttää hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa, paineensietokykyä,

Lisätiedot

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 Tummalla,toteutunut

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 Tummalla,toteutunut Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 sihteeri Tummalla,toteutunut PYÖRÄILY HARRASTUKSENA Pyöräilyn harrastaminen on löytänyt paikkansa Lapinlahdella työpaikkojen,yhdistysten ja koulujen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku

Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi olivat saksalaisia 3 6-paikkaisia kuljetus- ja meritoimintakoneita. Kone oli kehitetty Junkers

Lisätiedot

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2011 1/4 Tummalla,toteutunut

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2011 1/4 Tummalla,toteutunut Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2011 1/4 sihteeri Tummalla,toteutunut PYÖRÄILY HARRASTUKSENA Pyöräilyn harrastaminen on löytänyt paikkansa Lapinlahdella työpaikkojen,yhdistysten ja koulujen

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa

Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseon lukiossa Ikkuna ilmailun maailmaan Ilmailun yleissivistystä osana lukio-opintoja Lukion ilmailulinja Jyväskylän Lyseossa

Lisätiedot

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle. Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS ULTRAKEVYTLENTÄJÄN LUPAKIRJA

ILMAILUMÄÄRÄYS ULTRAKEVYTLENTÄJÄN LUPAKIRJA .... ILMAILUHALLINTO luftffiatsforva _ TNtNGCN finn!sh CML AVIW!ON flutiioility ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-70 5.5. 2009 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi

Lisätiedot

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Malmin lentoasema Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Sisältö Malmin lentotoiminta Jakauma eri toimijoiden kesken Valtion ja Patrian

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Lappeenranta, lentokenttä 27.6-29.6.2014

Lappeenranta, lentokenttä 27.6-29.6.2014 Lappeenranta, lentokenttä 27.6-29.6.2014 Saapuminen 27.6.2014 klo 10:00-14:00 toivottu saapuminen Lappeenrannan lentokentälle. Paddock alueena toimii rahtiplatta, johon käynti Lentokentäntien kautta. Sisääntulo

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Hymer Club Finland 23-25.5.2014

Hymer Club Finland 23-25.5.2014 Hymer Club Finland 23-25.5.2014 25-vuotisjuhla ja kevätkokous iloisessa Itä-Suomessa, Muuruvedellä! Loistava valinta juhlapaikaksi, Hymer Clubin perustamispaikkakunta, Muuruvesi. Aurinkoisena perjantaina

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013 Aika 18.2.2013, 17.18 19.15 Paikka Läsnä DC- yhdistyksen toimisto, Harkkoraudantie 10, Hki Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46 .... ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-46 ILMAILUHALLINTO LUFHilRTS rörvrl.tni NGCN FINr

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Visbyn risteily Helsingistä

Visbyn risteily Helsingistä Visbyn risteily Helsingistä Reitti: Karstula-Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä (menoon mahdollista saada liityntäkuljetukset myös Keuruulta ja Petäjävedeltä -> kysy lisää toimistoistamme!) Lähdöt: 3.7 ja 24.7

Lisätiedot

Suomalaista siviili-ilma-alusten rakentamista vuodesta 1949

Suomalaista siviili-ilma-alusten rakentamista vuodesta 1949 Suomalaista siviili-ilma-alusten rakentamista vuodesta 1949 Markku Hiedanpää 1960 Hämeenlinna Ilmailukerho ry 1963 PIK-16 Vasama, KK Lehtovaara Oy 1965-67 KK-1 Utu, Oy Fibera Ab 1970-1973 PIK-19 Muhinu,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUARA 2/2013 Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi PIKKUJOULUT Kuopion Urheiluautoilijoiden pikkujoulut vietetään lauantaina 23.11.2013 Hotelli Savoniassa,

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA

KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA 1 (6) KERTOMUS VUODEN 2005 TOIMINNASTA 1 KERHON TOIMIHENKILÖT 1.1 Hallitus Kari Kotirinta Jukka Saarinen Tapio Hautaluoma Pentti Kaukoranta Antti Salmi Antti Virtanen Kristiina Lanki puheenjohtaja sihteeri

Lisätiedot

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä Leirilehti 11.06.2015 NUMERO 2 Leirin avajaiset Pelastusjohtaja Harri Setälä Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA TAKU 1 ILOISIA LEIRIKASVOJA AKU 2 Sää huomenna 14 RUOAKSI HUOMENNA: 7.30 aamupala: kaurapuuro,

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Kun vesillelasku alkaa lähestyä

Kun vesillelasku alkaa lähestyä Kun vesillelasku alkaa lähestyä Nosturin tilaus Tilaa tai sovi vesillelasku kerhon ohjeiden mukaisella tavalla. Muista, että kerhossa on monta jäsentä ja venettä joten toimi yhteisesti sovitulla tavalla.

Lisätiedot

EFRA / Rautavaara säätiö. Kuopion Ilmailuyhdistys ry (kentän pääkäyttäjä) Kari Ylihärsilä: KIY:n PJ ja Rautavaara säätiön VPJ

EFRA / Rautavaara säätiö. Kuopion Ilmailuyhdistys ry (kentän pääkäyttäjä) Kari Ylihärsilä: KIY:n PJ ja Rautavaara säätiön VPJ EFRA / Rautavaara säätiö Kuopion Ilmailuyhdistys ry (kentän pääkäyttäjä) Kari Ylihärsilä: KIY:n PJ ja Rautavaara säätiön VPJ SUIO Talousseminaarissa 2008 Torsten Hoffmann kertoi ALV:n hyödyntämisestä harrasteilmailussa

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Kalle Brusi, Onnettomuustutkintakeskus

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

LENTOTURVALLISUUSSEMINAARI - avaus ja ilmailujohtaja Pekka Hentun terveiset Harrasteilmailun turvallisuusprojekti / Heli Koivu

LENTOTURVALLISUUSSEMINAARI - avaus ja ilmailujohtaja Pekka Hentun terveiset Harrasteilmailun turvallisuusprojekti / Heli Koivu LENTOTURVALLISUUSSEMINAARI - avaus ja ilmailujohtaja Pekka Hentun terveiset Harrasteilmailun turvallisuusprojekti / Heli Koivu Ilmailumuseo, 31.1.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Päivän kulku

Lisätiedot

ULTRAKEVYTLENNONOPETTAJAN KELPUUTUS

ULTRAKEVYTLENNONOPETTAJAN KELPUUTUS LUO Määräys 1 (5) Asianumero Antopäivä: 10.10.2014 Säädösperusta: Ilmailulaki (1194/2009) 45 Voimaantulopäivä: 14.10.2014 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: - Muutostiedot: Tällä

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

OH-CVZ Tanskassa toukokuussa 2013

OH-CVZ Tanskassa toukokuussa 2013 OH-CVZ Tanskassa toukokuussa 2013 Taustaa Saatuani lokakuussa 2012 uusitun lupakirjan taskuuni käytin muitten lähisukulaisteni muassa myös äitini ilmassa. Lentoasemalta kotiin palatessamme hän kysyi voisinko

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä Tutkintaselostus C 26/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä OH-HLT, Hughes 296C OH-CFQ, Cessna 172M OH-773, SZD-51-1 Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

LUETTELO KOULUTUSLUVAN HALTIJOISTA

LUETTELO KOULUTUSLUVAN HALTIJOISTA 29.10.2013 LUETTELO KOULUTUSLUVAN HALTIJOISTA Tämä luettelo sisältää tiedot koulutusluvan haltijoista, joilla on oikeus antaa koulutusta kansallisten ilmailumääräysten ja JAR- FCL:n vaatimusten mukaisesti.

Lisätiedot

Lentosuunnistus ja ilmatilan jako. Harrasteilmailun lennonopettajien kertauskoulutus 2009 MH2009

Lentosuunnistus ja ilmatilan jako. Harrasteilmailun lennonopettajien kertauskoulutus 2009 MH2009 Lentosuunnistus ja ilmatilan jako Harrasteilmailun lennonopettajien kertauskoulutus 2009 MH2009 Taustalla Eksymisiä Valvottuun ilmatilaan lentäminen ilman Lentosuunnitelmaa Lennonjohtoselvitystä Tötöily

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet Taina Saarinen (Bokseri 4/2005) Suomen Bokseriyhdistys toimi ensimmäiset pari vuosikymmentään pääyhdistyksen kautta,

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-70

ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-70 ILMAILUMÄÄRÄYS PEL M2-70 muutos 3 20.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LU 3300 01/06 ULTRAKEVYTLENTÄJÄN LUPAKIRJA Tämä ilmailumääräys

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Varavoima maatiloilla

Varavoima maatiloilla Varavoima maatiloilla Poista tarpeettomat logot Pihtauspäivä 15.3.2013 Jarmo Viitala Sähkökatkon aiheuttajat Lähde: energiateollisuus 2 Sähkökatkon aiheuttajat maaseudulla ja taajamissa Lähde: energiateollisuus

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET 12.11.2015 BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET Hakemuksen täytyy sisältää seuraavat asiat ja tiedot: 1. Esitelkää itsenne. Kertokaa nimenne, ikänne ja missä päin Helsinkiä asutte. Joukkueessa täytyy

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Ehdotettiin, että Roivainen tiedottaa hakijakerholle em. seikat ja erityisesti määräysmuutosten vaikutuksen asiaan.

Ehdotettiin, että Roivainen tiedottaa hakijakerholle em. seikat ja erityisesti määräysmuutosten vaikutuksen asiaan. Suomen ilmailuliitto ry Pöytäkirja Aika: 20.2.2008 klo 18.39-21.50 Paikka: Skype-kokous Läsnä: Virpi Nieminen, pj Mauri Keinänen, vpj (Myöhässä 19.00) Kalle Norri Janne Heikkinen, sihteeri Aarno Isomäki

Lisätiedot

PAKKASPARLAMENTTI 2013

PAKKASPARLAMENTTI 2013 PAKKASPARLAMENTTI 2013 OH-1000, 2.10.2011 JACA Kone SUIO:n DuoDiscus, OH-1000 Pilot 2100h, co-pilot 670h Molemmilla aiempaa kokemusta Jacassa lentämisessä, kyseisen leirin aikana 18-19 tuntia. Noin kahden

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Kansallisen ilma-aluksen miehitys

Kansallisen ilma-aluksen miehitys luonno Ilmailumääräys 1 (9) Antopäivä: 11.4.2013 Voimaantulopäivä: 12.4.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Ilmailulain (1194/2009) 60 Muutostiedot: Tällä Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

10. VUOSIKOKOUS 6. 2. 1975. oil koonnut paikalle Nuorisctalolle 22 jasenta,kokonaisjasenmaarun

10. VUOSIKOKOUS 6. 2. 1975. oil koonnut paikalle Nuorisctalolle 22 jasenta,kokonaisjasenmaarun 10. VUOSIKOKOUS 6. 2. 1975 oil koonnut paikalle Nuorisctalolle 22 jasenta,kokonaisjasenmaarun ollessa 54.Kerhon uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tapani 2BMV,varapuheenjohtajana jatkaa Onni 2ET, sihteerina

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

OH3AC BULLETIINI NUMERO: LUKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1/2015 Pekka, OH3JMJ Su 18.1.2015

OH3AC BULLETIINI NUMERO: LUKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1/2015 Pekka, OH3JMJ Su 18.1.2015 OH3AC BULLETIINI NUMERO: LUKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1/2015 Pekka, OH3JMJ Su 18.1.2015 Tervetuloa kuuntelemaan Lahden Radioamatöörikerho ry:n, OH3AC; vuoden ensimmäistä bulletiiniä. Tänään 18.1. viettää nimipäiväänsä

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV).

Puheenjohtaja kertoi LT:n kokouksesta. Pöytäkirja on toimitettu myös Koulutus- ja turvallisuuskomitean jäsenille (illalla 29.8.2001, huom. RV). SUOMEN ILMAILULIITTO RY PÖYTÄKIRJA Laskuvarjotoimikunta Koulutus- ja turvallisuuskomitea Kokous 4-2001 AIKA: PAIKKA: Ke 29.8.2001 klo 18.00 alkaen SIL ry, Malmi LÄSNÄ: Ilkka Keinänen puheenjohtaja Timo

Lisätiedot