Kyllä kai se työstä käy Naantalin perhepäivähoidon kolmekymmenvuotista historiaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyllä kai se työstä käy Naantalin perhepäivähoidon kolmekymmenvuotista historiaa"

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI Sosiaalikeskus Perhepäivähoito Kyllä kai se työstä käy Naantalin perhepäivähoidon kolmekymmenvuotista historiaa Leena Grönlund

2 2 Perhepäivähoitajan tehtävänä on 1 Huolehtia siitä, että päivähoidossa oleva lapsi 3 saa ikäänsä ja erityistarpeitaan vastaavan hoidon ja kasvatuksen 2 Ilmoittaa välittömästi lapsen huoltajalle ja 4 perhepäivähoidon ohjaajalle lasta kohdanneesta sairaudesta tai tapaturmasta 3 Pitää luetteloa hoidossa olevista lapsista ja 4 hoitopäivien lukumäärästä 4 Osallistua perhepäivähoitajille järjestettäviin 8 koulutustilaisuuksiin 5 Noudattaa muita perhepäivähoidosta annettuja 9 määräyksiä ja ohjeita

3 3 Miten kaikki alkoi Suomeen hyväksyttiin uusi päivähoitolaki, joka takasi lapsille aikaisempaa kattavammin päivähoitopaikan. Päiväkotien määrä ei kuitenkaan ollut riittävä ja niiden rakentamiseen nopealla tahdilla ei kunnilla ollut varoja. Niinpä kehitettiin päiväkotien rinnalle uusi, vanha hoitomuoto, lasten hoitaminen hoitajan omassa kodissa. Naantalissa perustettiin työryhmä miettimään miten naantalilainen päivähoito toteuttaa lain määräämää päivähoidon ohjesääntöä. Työryhmään nimettiin päiväkotien johtajat Maikki Pensamo ja Raija Viitala, sosiaalitarkkaaja Pirkko Lindström ja sosiaalisihteeri Terttu Salminen. Työryhmä toimi ripeästi, sillä jo 30. päivä lokakuuta 1973 kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjesäännön ja Turun ja Porin lääninhallitus vahvisti sen tammikuun 4 päivänä Ohjesäännössä oli huomioitu myös perhepäivähoito. Niin perhepäivähoidonohjaajat kuin hoitajat saivat omat ohjeistuksensa. Mutta hitaasti lähdettiin liikkeelle. Vasta seuraavana vuonna saatiin budjetista määrärahat palkkakustannuksiin ja voitiin valita perhepäivähoidon puolipäiväinen ohjaaja. Ohjaajaksi valittiin Pirkko Urpo. Sosiaalihoitaja Pirkko Urpo otti toimen vastaan Perhepäivähoitajien palkkoihin tarvittava määräraha vuoden 1975 budjetissa oli mk ja hoitokuluihin ja vakuutuksiin varattiin rahaa mk. Tällä rahalla oli tarkoitus palkata kymmenen hoitajaa työsopimussuhteeseen. Tänä päivänä perhepäivähoidossa työskentelee 33 hoitajaa omassa kodissa, 5 vuorohoitokodissa ja 3 ryhmäperhepäiväkodissa eli ryhmiksessä. Palkkakulutkin ovat hiukan toista luokkaa. Perhepäivähoidon palkkakulut kuluvana vuonna ovat euroa ja kustannuskorvaukset euroa. PERHEPÄIVÄHOITAJAN TEHTÄVÄNÄ ON 1 Huolehtia siitä, että päivähoidossa oleva lapsi saa ikäänsä ja erityistarpeitaan vastaavan hoidon ja kasvatuksen Näin alkaa päivähoito-ohjesääntö perhepäivähoidon osalta Naantalissa. Tästä alkoi myös pitkä tie monelle kotiäidille päivähoidon hyväksytyksi työntekijäksi. Syksyllä 1975 aloittivat ensimmäiset hoitajat työskentelynsä. Ensimmäisiä hoitajiksi valittuja olivat Kaisu Ojala, Margit Virtanen, Sinikka Laine, Pirjo Hautala ja Marita Kontturi. Vuoden loppuun mennessä hoitajia kaupungissa oli jo kymmenen. Naantalin työväenopistossa oli jo syksyllä 1974 alkanut perhepäivähoitajakurssi, jossa opetus keskittyi kolmeen osa-alueeseen: 1. Perhepäivähoito päivähoidon palvelutuottajana 15 h 2. Lapsen kehitys, hoito ja kasvatus 115 h 3. Perhepäiväkoti lapsen hoitoympäristönä 20 h eli yhteensä kurssilaiset opiskelivat iltaisin työpäivän jälkeen ammattiinsa 150 h. Kurssien myötä lisääntyi ammatillinen osaaminen ja ammattiylpeys omasta työstä. Lasten kanssa puuhattiin monenmoista heti alkuvuosista lähtien. Tehtiin retkiä lähiympäristöön, järjestettiin joulujuhlia alkuun kaikki yhdessä, mutta joukon kasvaessa eri alueet järjestivät omat juhlansa, laskiaista laskettiin myös useassa eri paikassa, Taimon rannassa Betten pihalla, Nuhjalan puistossa ja Karvetin rannassa. Osallistuttiin myös päivähoidolle järjestettyihin kevät- ja joulukirkkoihin. Perhepäivähoidonohjaajan johdolla hoitajat kokoontuivat kerran kuussa illalla yhteiseen palaveriin pohtimaan yhteisiä asioita. Ohjaajilta saatiin myös kerran kuussa vihjepaketti tai ohjelmarunko kunkin kuukauden ohjelmasta. Paketista löytyi laulunsanoja, keskusteluaiheita ja askarteluvinkkejä. Paketin suunnittelivat Turun ympäristökuntien ohjaajat yhdessä. Ohjaajat tekivät myös alkuvuosina jonkin verran kotikäyntejä muutenkin kuin hoitosopimusten teon yhteydessä.

4 4 PERHEPÄIVÄHOITAJAN TEHTÄVÄNÄ ON 2 Ilmoittaa välittömästi lapsen huoltajalle ja perhepäivähoidonohjaajalle lasta kohdanneesta sairaudesta tai tapaturmasta. Tämä on toinen osio ohjeista perhepäivähoitajille, ja tietysti myös itsestäänselvyys, että vanhemmille ilmoitetaan aina jos lapsi sairastuu. Perhepäivähoito on ollut myös monelle herkästi sairastuvalle lapselle se hoitomuoto, jossa pienessä ryhmässä on saatu nuhakierteet ja korvakierteet loppumaan. 3 Pitää luetteloa hoidossa olevista lapsista ja hoitopäivien lukumäärästä Perhepäivähoitajan palkan peruste on lasten läsnäolo hoitokodissa. Vielä tänäkin päivänä on joukko kunnallisia työntekijöitä, jotka eivät koskaan kuukauden alussa ihan varmasti tiedä palkkansa suuruutta ja kesäloman jälkeen palkka voi kulukorvauksineen olla alle yhdeksänsataa euroa. Tämä on asia, johon varmasti toivotaan muutosta. Mutta tilastot eivät kerro kaikkea Ne ovat vain nimiä listassa, joka kerran kuussa lähetetään palkanlaskijalle. Ne eivät kerro pienistä ihmisenaluista, jotka tulevat hoitokotiin kymmenkuisina tai vähän vanhempina omaa äitiä kaivaten ja itkeskellen, mutta jotka vähitellen kotiutuvat hoitajan kotiin, oppivat monia uusia asioita. Joku ottaa ensiaskeleensa, joku sanoo ensimmäiset sanansa, opitaan syömään itse, opitaan kuivaksi. Itselläni oli joskus olo, että vein äidiltä ja isältä asioita jotka olisivat kuuluneet vain heille. Hoitopäivän jälkeen kun vanhemmat tulevat hakemaan lapsiaan nämä asiat sitten jaetaan heidän kanssaan. Perhepäivähoitajan työ on, niinkuin Marja-Liisa Pörri Lehto totesi historiikkitoimikunnassa, elämäntapa. Joka aamu omaan kotiin tupsahtaa neljä pientä ihmistä olemaan mukana hoitajan perheen arjessa. Omat lapset saavat näin monia uusia sisaruksia, mutta myös hoitolapsiryhmästä tulee keskenään sisarusryhmä, jossa ovat tärkeät kaverit ja ystävät.

5 5 Kaisu Ojalan poika Marko on muistellut omaa lapsuuttaan näin: Perhepäivähoito on ollut aina osa minun 33-vuotista elämääni, äiti Kaisu aloitti yksityisesti perhepäivähoitajana minun ollessani 2,5 kk, näin minulle on kerrottu. Vuonna 75 äidistä tuli kunnallinen pph, olin silloin 2,5 v. Muistikuvat, jotka minulla on lapsuudestani ovat haaleita, tosin hauskoja. Leikkikavereita oli ja joskus nahisteltiinkin, mutta yleisesti ottaen sovussa leikittiin. Äidin huomio, koti ja lelut piti jakaa. Se harmitti välillä, olinhan ainoa lapsi. Synttärit ja joululahjat, lelut, joita en halunnut jakaa pistettiin päiväksi pois. Sain ne iltaisin ja viikonloppuna, mutta niillä oli yhdessä hauskempi leikkiä. Kouluun lähtiessäni oli hyvä ja turvallinen olo, kun äiti oli kotona. Kotitehtävien teko ja läksyjen luku sujui hyvin, lähtihän äiti iltapäivisin ulos. Myöhemmin, kun muutettiin uuteen isompaan kotiin, sain oman huoneen. Oli sovittu, että huone on minun. Hoitolapsilla oli oma leikkitilansa ja koko koti käytössä. Kyllä äiti päästi isompia lapsia minun huoneeseeni, kun hän nukutti pieniä. Asia paljastui kun Hopeanuoli-lehteni eivät olleetkaan numerojärjestyksessä. Osa äidin hoidokeista on jäänyt hyvin minun mieleeni, hauskoja, mukavia muksuja. Mukava on ollut heitä moikata, kun ovat joskus myöhemmin äitiä käyneet tervehtimässä. Joistain tuli kyllä rehellisesti sanottuna vähän niin kuin suosikkejakin. Kaiken kaikkiaan muistot ovat mukavia ja positiivisia. Päälimmäisenä turvallisuuden tunne. Nytkin perhepäivähoito kuuluu läheisesti minun elämääni. Olen kahden lapsen, kohta kolmen, isä. Lapset ovat aina olleet perhepäivähoidossa saman tädin hellässä huomassa. Peetu, jonka kummitäti on yksi äidin hoidokeista, lähtee nyt kouluun. Enni jatkaa vielä tutulla tädillä täällä Merimaskussa ja muuten vaimoni Tarjan löysin äidin työpaikalta Isotalontien ryhmiksesta. Hän oli siellä silloin sijaisena Marko Ojala Hyvin samantapaisia kertomuksia voisimme varmasti kuulla melkein kaikilta hoitajien lapsilta: sisaruutta ja ystäviä. Itse tiedän vieläkin seuraavani lasteni kohtaloita kyselemällä vanhemmilta mitä lapsille tai jo tänä päivänä nuorille aikuisille kuuluu. Myös toisenlaisiakin tarinoita on. Tarinoita, joita ovat kertoneet entiset hoitolapset rakkaista hoitajistaan.

6 6 Muistoja ajoista Kaisulla Tulin päivähoidon asiakkaaksi heinäkuussa Olin ensin eräällä perhepäivähoitajalla ja noin kahden vuoden ikäisenä siirryin Ruonan päiväkotiin (seimeen). Arki ei ottanut siellä kuitenkaan sujuakseen jonkin verran vilkkaan luoteeni vuoksi ja pääsin Kaisun luokse hoitoon reilun kahden vuoden iässä, keväällä Kaisun luona oli hyvä olla ja muistot hoitoajoista ovat hyvin lämpimät. Kaisu on äitini tavoin kotoisin Alajärveltä, joka helpotti äidin ja Kaisun yhteistyötä huomattavasti. Tästäkin johtuen murre on hyvin vahva edelleen Naantalissa varttumisesta huolimatta. Meitä oli Kaisulla hoidossa kolme saman ikäistä tyttöä (taisi olla alkuun yksi poikakin, mutta muisti ei riitä niin pitkälle) Carita, Johanna (Juhku) ja allekirjoittanut. Saimme myöhemmin joukkoomme pikku-antin, jota kilvan hoidimme. Itse koin pienten lasten hoitamisen mukavaksi puuhaksi ja halusin toimia Kaisun apuna. Kaisu muutti 1982 Ruonasta, Kurkelankadulta Peräniittyyn, joka oli lähempänä kotiani. Tyttötrio hajosi olosuhteiden pakosta, kun Carita ja Juhku vaihtoivat hoitopaikkaa esikoulun vuoksi. Itse jatkoin eskarivuoden Kaisun luona puolipäiväisenä Antin, Matin, pikku-annen ja Tomin kanssa, kunnes oli haikein mielin jätettävä hoitopaikka ja siirryttävä kouluelämään. Kaisu oli hyvin järjestelmällinen ja ajoi lasten etua loppuun saakka. Kaisu löysi meistä kaikista aina hyvät puolet ja vahvuudet, joka on kantanut hedelmää tähän päivään saakka. Ryhtini olisi tuskin näin suora ilman Kaisua ja äitiä. Lisäksi Kaisu osasi tehdä maailman parasta kaalilaatikkoa. Äitini pääsee nykyään jo lähelle samaa tulosta. Perjantaisin oli karkkipäivä ja hoitotäti opetti meidät salmiakin saloihin. Olin hyvin vilkas ja touhukas nuori neiti, aina valmis toimintaan. Kaisu keksi minulle hyvän lääkkeen tähän levottomuuteen. Pystyin viettämään pitkiä aikoja tyytyväisenä, kun sain kasan piirustuspaperia ja värejä eteeni. Kaisulla riitti kuvia mm. kukkasista moniksi vuosiksi. Seuraukset olivat kauaskantoiset ja intoa riitti kuvataidekouluun saakka, jota kävin yhteensä 7 vuotta koulun aloitettuani. Rankinta Kaisulle minun hoidossani taisi olla herkkä loukkaantumisalttiuteni. Onnettomuuksiin liittyi harvemmin ketään muita, mutta sitäkin useammin minä itse. Muistan Kaisun pelästyneen pahemman kerran yhtenä aurinkoisena iltapäivänä, kun taas kolahti. Kaisu oli aina käskenyt pitämään keinussa kunnolla köysistä kiinni, mutta keskittyminen herpaantui tuona iltapäivänä ja löysin itseni mitenkäs muuten kuin maasta rähmältäni. Olin kertoman mukaan pudonnut korkealta ja kovaa. Taisi Kaisu pelästyä enemmän kuin minä ja ääni korottui hieman. Äitiä odotettiin kiltisti Kaisun vieressä, kun jalat eivät tahtoneet kantaa kovan tärähdyksen jälkeen ja Kaisu pelästyi aika tavalla. Olemme Caritan ja Juhkun kanssa edelleen ystäviä. Leikimme ja riitelimme kuin sisarukset ja olemme edelleen paljon tekemisissä. Olen mm. Caritan toisen pojan kummitäti. Näin jälkikäteen ajateltuna on ihme, miten kolme n. 2-vuotiasta ovat päätyneet samalle hoitajalle, mutta meillä ei ollut valittamista, päinvastoin. Synttäreitä vietetty yhdessä siitä lähtien joskin viime vuosina on siirrytty juhlimaan lasten syntymäpäiviä. Carita muistaa aina erään kiistan, joka johti lopulta jonkin sortin tappeluksi saakka. Riita päättyi siihen, että istuin Caritan naaman päälle, koska pureminen oli minusta raukkamaista. Tarina kertoo, ettei Carita purrut enää toistamiseen. Kaisun pojasta, Markosta tuli väistämättä holhoava isoveli ja toimii edelleen vara-veljenä. Muistoihin on jäänyt mm. kesäinen uimaretki Taimon rannalla. Kotini sijaitsi Taimon rannan lähellä ja ranta oli minulle entuudestaan hyvin tuttu. Olin oppinut hyvin aikaisessa vaiheessa uimaan ja olin pitkä ikäisekseni. Joten uimaan olisin voinut mennä vaikeuksitta ja laskea alas Taimon rannan hienosta vihreästä liukumäestä. Marko kuitenkin otti hoitotädin pojan roolin vakavasti eikä päästänyt minua laskemaan liukumäestä veteen, koska hukkumisvaara oli reilun metrin syvyisessä vedessä liian suuri. Onneksi Kaisu tuli hätiin ja pääsin laskemaan mereen. Koitti kuitenkin se vaikea päivä, kun täytyi lähteä Kaisun luota pois. Kaisu oli itkenyt niin Caritan kuin Juhkun lähtiessä, mutta minun kohdallani tilanne oli eri, joka silloin tuntui hassulta. Kaisu myöhemmin kertoi, että oli päättänyt, ettei itke enää lasten nähden. Ja toisaalta minun onnekseni puolittaisen alajärveläisveren vuoksi Kaisu on edelleen lähelläni. Hoitotäti on aina hoitotäti. Sanna Talvio

7 Mirjalla Aloittaessani Mirjalla olin 4-vuotias. En muista yhtäkään aamua, ettenkö olisi halunnut lähteä hoitoon. Säännöllinen päivärytmi, leikkitoverit, kaikenlainen puuhastelu ja turvallinen hoitaja tekivät hoitopaikasta mieluisan. Mirjalla askarreltiin usein. Äitienpäiväksi oli aina kortti kotiin viemiseksi ja pääsiäisenä kaikilla omat rairuohot. Erityisen hyvin mieleeni on jäänyt se ihmeellinen taikataikina mistä muovailimme erilaisia koristeita ja ukkeleita. Nyt kun olen itse työskennellyt lasten kanssa ja muun muassa lukenut heille satuja, muistuu mieleeni aina tarinatuokiot Mirjan sohvalla. Me lapset istuimme tiivisti Mirjan ympärillä kilpaillen siitä, kuka pääsi ihan kylkeen istumaan Mirjan lukiessa satuja. Itse olisin aina halunnut luettavan pelkästään koirakirjoja, mutta tasapuolisuuden nimissä luimme tietysti muutakin. Mirja vei meidät lapset usein retkelle lähimetsään, missä tutustuttiin luontoon ja etsittiin keväisin ensimmäisiä leskenlehtiä ja valkovuokkoja. Talvisin rakensimme lumilinnoja ja ukkoja ja laskimme liukureilla mäkeä. Kaisa Järvinen 7 Kaija - perhepäivähoitajani Muistellessani tuota minulle niin tuttua ja rakasta nimeä, mieleni täyttyy pienen lapsen tunteilla. Voimakas turvan, rauhan, ilon ja puuhailun ilmapiiri valloittaa minut ja haluan heti alkaa askarrella, piirtää, neuloa ja maalata taas pitkästä aikaa vesiväreillä. Kaijan nimi soi mielessäni yhtäaikaa pirteänä ja tasapainoisena; sana on toisaalta rytmikäs, mutta kuitenkin soiva. Kova ja pehmeä konsonantti, vokaalien a:n ja i:n erilaisuus sopivat nimen kantajan luonteeseen. Hän oli monipuolinen, luova ja lämmin ihminen. A nimen alussa ja lopussa on kuin vaaka, jonka samanpainoisissa kupeissa on erilaisia leluja. Kaijan nimi sopii lapsen kielelle! Siirryttyäni kokopäivähoidosta kouluun muistan pitäneeni itsestään selvänä, että kaikilla muillakin lapsilla on Karvetin punaisissa kerrostaloissa oma Kaija, jonka luona voi aina halutessaan käydä iltapäiväteellä. Luulin, että muutkin saavat jutella kaikista asioista maan ja taivaan välillä, juoda käsinmaalatuista kupeista joka päivä eri teetä tai halutessaan aina Tiikerin päiväunta tai Sinistä hetkeä ja kuunnella Eino Leinon Nocturnea. Kaija opetti minut neulomaan, rypyttämään karjalanpiirakoita, hakkaamaan rosollia ja kerran sain kuurata myös lattioita. Jouluisin Kaijan kodin ovessa oli kranssi ulkopuolella ja sisällä kutsuvasti kilisevä kotitekoinen joulukalenteri: 12 puupalloa ja 12 pikkuista kelloa. Viitenä aamuna viikossa sain siirtää yhden pallon tai kellon oven toiselle laidalle ja tuntea joulun lähestyvän. Kaija leipoi aina myös piparitalon, jonka koristelin sulalla- ja pölysokerilla. Suurin osa muistoistani ajoittuu luonnollisesti varhaislapsuuteeni. Ystävyyteni Kaijan kanssa jatkui kuitenkin pidempään, ja tunnen, että tuo välittäminen ja arjen yhteisten joskus vaikeidenkin hetkien jakaminen ei ollut yksipuolista. Kaija antoi tiukan lämpimällä äänellään maalaisjärkeviä ohjeita nuoruuteni myllerryksessä ja sanoi aina suoraan miten asioiden laita on. Kaikenlainen peli ei Karvetissa vedellyt! Opin Kaijalta paljon elämän tiedostamattomia pelisääntöjä. Hän oli rehellisyydessään minulle esikuvallinen, lämmin ja vahva nainen. Suhteeni Kaijaan elää aina mielessäni, mutta konkreettisesti se päättyi joulupäivänä 2000 Naantalin terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kaija oli ollut jo pitkään vakavasti sairas. Muistelen Kaijaa kotona käydessäni Hakapellon kauniissa metsämaisemassa. Ohittaessani pieneläinten hautausmaan muistan hänen sanoneen, että kissat Nipa, Paavo, Elmeri, Milli ja Viljo heiluttavat meille iloisesti häntää siellä. Ja kun olen taas kotona, ruokapöydän äärellä, kuulen mielessäni lempeän käskyn: Kyyneleet pois pöydältä! Paula Valpola

8 8 4 OSALLISTUA PERHEPÄIVÄHOITAJILLE JÄRJESTETTÄVIIN KOULUTUSTILAISUUKSIIN Alkuvuosina suunniteltiin työväen- ja kansalaisopistoihin opintokokonaisuus perhepäivähoitajille, jonka tuntimäärä oli jo edellä mainittu 150 h luvun lopulla koulutus oli jo laajentunut 250 tuntiin ja koulutus tapahtui aikuiskoulutuskeskuksissa päiväkoulutuksena. Muistan itsekin käyneeni vierailijana Raision kurssilla kertomassa perhepäivähoitajan arjesta kurssilaisille. Alkuvuosina edellytettiin osallistumista joka viides vuosi koulutukseen, jonka kesto oli usein viisi työpäivää. Ensimmäinen kurssi, johon minä osallistuin järjestettiin Raision ammatillisessa aikuiskurssikeskuksessa. Kun nyt luin kurssin sisältöä totesin, että kaikki siivousluennot olivat tyystin unohtuneet, mutta muistissa on Raision perhepäivähoidonohjaajan luennolta keskustelu ohjelmalehtisistä, joita tämän alueen ohjaajat tekivät hoitajien avuksi ja ohjaukseksi. Niissä käsiteltiin kuukausittain ohjelmavaihtoehtoja, oli lauluja, keskusteluaiheita, kasvatusosio ja askarteluvinkkejä. Vielä nytkin näin isoäidin näkökulmasta mukavaa tietoa. Kurssilla keskusteltiin niiden käytöstä hoitajan työssä ja joku raisiolainen hoitaja oli todennut, että paperi on kyllä pöydällä. Se oli ollut pannunalustana. Kursseille päästiin myös Turun kesäyliopistoon, jossa MLL järjesti lasten kasvatusta käsitteleviä kursseja. Lamavuodet lopettivat tämän kurssituksen, mutta Naantalissa luovittiin laman yli erittäin koulutusystävällisesti. Vähät koulutusmäärärahat käytettiin hyödyntämään koko päivähoitoa. Uusi hoitokausi alkaa aina koulutuspäivillä, joilla on saatu monenlaisia tietoja ja taitoja käytettäväksi seuraavan talven aikana. Usein on myös huollettu henkilökuntaa erilaisilla liikuntapainotteisilla päivillä. Säännöllisesti on järjestetty luentoja pitkin vuotta joko iltaisin tai lauantaipäivinä. 80-luvun lopulla Marja-Terttu Paju oli KTV:n opintosihteeri ja hänen toimestaan perhepäivähoitajat kouluttautuivat opintopiireissä oman ammattinsa kysymyksiin. Kolmena vuonna peräkkäin kaupungissa pyöri yhteensä yli kolmekymmentä opintopiiriä aiheina TSL:n opintomateriaalit Ammattini perhepäivähoitaja ja Työpaikkana koti - perhepäivähoitajan arki. Opintopiireissä keskusteltiin paljon ammatti-identiteetistä ja perhepäivähoitajan työn arvostuksesta. Marja-Liisa Valpolan tultua päivähoidon ohjaajaksi alkoi myös työnohjauksellinen pienryhmätoiminta. Aluksi ryhmät kokoontuivat Karvetin puistotätipuiston tiloissa. Ryhmät oli koottu sekaisin hoitajista eripuolilta kaupunkia. Toinen ryhmä oli sisätiloissa keskustelemassa n tunnin kerrallaan ja toinen ryhmä hoitajia kaitsi lapsia puistossa. Pienryhmätoiminta muuttui vähitellen kaupunginosakohtaiseksi ja lapset saatiin jättää päiväkotien pihaan leikkimaan. Tänä päivänä on palattu iltakokoontumisiin, jolloin suurin osa lapsista on jo kotona. Tänä päivänä on perhepäivähoitajan koulutus, niin kuin kaikki muukin ammatillinen koulutus, muuttunut vaativammaksi. Tutkinto suoritetaan näyttökokeilla ja sen kesto on noin 40 opintoviikkoa. Kurssin sisältö on Yhteistyö ja ammatillinen vuorovaikutus 10 ov Hoito ja huolenpito 10 ov Varhaiskasvatus 10 ov Valinnaisesti Erityiskasvatus 5 ov Allergisen ja erityisruokavaliota tarvitsevan lapsen hoito 5 ov Monikulttuurisuus 5 ov Näiden osioiden lisäksi oli tietotekniikan koulutusta ja näytönvastaanottajakoulutus. Melkoisen monipuolinen koulutusrupeama. Naantalista perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittivat viime vuonna Mari Leppänen, Niina Virtanen ja Tiia Laivo.

9 9 5 NOUDATTAA MUITA PERHEPÄIVÄ- HOIDOSTA ANNETTUJA MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA Muita ohjeita ja määräyksiä hoitajille välittivät tietysti perhepäivähoidonohjaajat. Pirkko Urpo aloitti puolipäiväisenä ohjaajana vuonna Kun hoitajien määrä lisääntyi muutettiin hänen virkansa kokopäiväiseksi. Pirkon aikana kokoonnuttiin kerran kuussa illalla kokoukseen, jossa hoitajat kuulivat, mitä kaupungilla tapahtuu ja suunniteltiin kuukauden ohjalmaa. Pirkko Urpon sijaiseksi vuonna 1979 tuli Marja-Liisa Valpola, josta tuli vakituinen ohjaaja Pirkon muutettua Turkuun Illalla pidettävät kuukausitapaamiset jatkuivat vielä Lissunkin aikana, mutta vähitellen alettiin pitää myös työnohjauksellisia pienryhmiä työaikana. Niistä olen jo kertonut aiemminkin Marja-Liisa Valpolan äitiyslomasijaisena toimi Eija Mettälä. Hoitajien määrä lähenteli tähän aikaan jo viittäkymmentä, joka oli yhdelle ohjaajalle jo hieman liikaa. Vuonna 1984 toiseksi ohjaajaksi valittiin työtaakkaa jakamaan Eija Lehtonen, joka siirtyi hyvin pian opetustoimen puolelle toisena ohjaajana aloitti Anne Järvinen. Silloin hoitajat jaettiin eteläiseen ja pohjoiseen alueeseen ja toiminnat eriytyivät entisestään luku oli päivähoidon vakiintumisen aikaa. Oli tarvetta esitellä toimintaa myös kaupunkilaisille. Päiväkodit ja perhepäivähoito järjestivät töiden ja toiminnan esittelyä mm. kaupungin Taidehuoneella. Ensimmäinen perhepäivähoidon taidenäyttely oli toukokuussa Näyttelyn pystytti silloin Satu Melander. Kutsukortin vaaleanpunaisia possuja värittivät kaikki hoitajat. Perhepäivähoitajat järjestivät näyttelyn yhteydessä myös arpajaisia. Kaupungin rahatoimistosta tuli ohje, että henkilökunta ei saa kerätä rahaa oman toimialan toimintaa varten. Rahat kuuluisivat kaupungin pohjattomaan kassaan. Perhepäivähoitajat perustivat marraskuun 22. päivänä 1983 Naantalin Perhepäivähoitajien Taidenäyttely-yhdistyksen, jonka tarkoituksena oli järjestää taidenäyttelyitä ja edistää perhepäivähoitolasten kulttuuri- ja virkistystoimintaa. Toiminnan tukemiseksi yhdistys sai taidenäyttelyitten yhteydessä järjestää pienimuotoisia arpajaisia. Parhaina vuosina myimme yli tuhat arpaa ja järjestimme mm liikuntahallissa tilaisuuden, jossa taikurina esiintyi Joel Hallikainen. Tosin silloin hän ei vielä ollut koko kansan tuntema Kuurankukan laulaja. Lamavuodet koettelivat myös yhdistyksen toimintaa. Arpajaisvoittoja oli vaikea saada ja yhdistyksen toiminta pantiin jäihin muutamaksi vuodeksi. Tänä keväänä se taas heräteltiin kolmekymmentävuotisjuhlan kunniaksi. Ensimmäisessä yhdistyksen hallituksessa ja perustamiskirjan allekirjoittajina olivat Marja-Terttu Paju, Marjut Signell, Babette Lohikoski, Ksenia Vuoti, Marja-Liisa Valpola ja Leena Grönlund, joista viimeksi mainittu toimi puheenjohtajana. Kahdeksankymmentäluvun loppupuolella oli eletty hiukan yli kymmenen vuotta uutta päivähoitolakia. Oli tarve alkaa kokeilla jotain uutta. Ensimmäiset uutuudet olivat ryhmäperhepäiväkodit, tuttavallisemmin ryhmikset. Naantalissa ensimmäinen ryhmis perustettiin Nuhjalaan. Sen hoitajina aloittivat Kaisu Ojala ja Heini Leppämäki. Ryhmis aloitti 1989 ja seuraavana vuonna aloitti keskustassa vanhassa kunnanlääkärin talossa toinen ryhmis. Muitakin uusia tuulia haluttiin päivähoitoon. Karvetin alueella aloitti päivähoidon itsehallintokokeilu, jonka vetäjänä toimi Anne Järvinen. Tarkoituksena oli lähentää päiväkotien ja perhepäivähoidon ja kodin yhteistyötä. Kokeiluun osallistuivat Karvetin ja Tammiston päiväkodin sekä Karvetin alueen perhepäivähoitajat, joita kokeilun alkaessa oli 12: Tiina Raunio, Birgitta Riikonen, Leena Virtanen, Eija Saviranta, Marja-Terttu Paju, Marjut Signell, Päivi Valtonen, Päivi Helomaa, Jaana Sajo ja Marja-Liisa Perälä. Karvetin hoitajien ryhmä oli iso ja aktiivinen. Heillä oli paljon yhteisiä lauluhetkiä, retkiä ym. Kokeilu kesti kaksi vuotta ja sen päättyessä Karvetissa oli jäljellä 2 hoitajaa. Näkyviä tuloksia kokeilusta oli lasten varahoitopaikkojen tulo myös päiväkoteihin ja yhteiset lauluhetket päiväkodeissa. Vuosi 1992 oli musta vuosi Naantalin kunnallistaloudessa ja sen seurauksena myös perhepäivähoidossa Lama iski kyntensä Naantaliin oikein kunnolla. Koko kaupungin henkilökunta oli pakkolomalla ja perhepäivähoidon tarve väheni. Toistakymmentä hoitajaa siirtyi kaupungilla muihin tehtäviin, kotipalveluun, vanhainkotiin, nuorisotoimeen ja päiväkoteihin. Näistä hoitajista useimmat hakeutuivat myöhemmin koulutuksiin ja ovat varmaankin tyytyväisiä tänä päivänä muutokseen. Mikä sitten on muuttunut perhepäivähoidossa näiden kolmenkymmenen vuoden aikana? Aina hoitajat ovat olleet lapsia rakastavia ja työlleen omistautuneita, mutta tänään työhön on tullut aina vain enemmän ammatillisuus mukaan. Hoitajat tekevät yhdessä vanhempien kanssa hoito- ja kasvatussuunnitelman ja näin yhdessä vanhempien kanssa keskustellaan lapsen asioista. Perhepäivähoito sai myös asiakaskyselyssä erittäin korkean keskiarvon eli sen arvostus on vähitellen ansaittu hoitajien omalla työllä ja osaamisella. Monia hienoja voimanponnisteluja on vuosien varrella tehty. On ollut lasten konsertteja liikuntahallissa ja Kristoffersalissa. Lasten töiden näyttelyitä on pidetty ja järjestetty ikimuistoisia joulu- ja kevätjuhlia ja retkiä. Mutta mielestäni tärkeintä on ollut kuitenkin syli, joka on löytynyt jokaisessa perhepäiväkodissa.

10 PERHEPÄIVÄHOITAJAT Irma Aalto Anna-Maija Abitbol Marja-Liisa Aurasuo Anne-Marie Björs-Kokkonen Anu-Minna Blomqvist Erja Hellsten Leena Hernelahti Raija Hiivola Miia Ijäs Nina Järvinen Kaarina Karilainen Hillevi Keskitalo Marika Kivelä Mariitta Kontturi Anneli Kulma Päivi Kurki Sinikka Kuusisto Mira Laine Irmeli Laineenoja Tiia Laivo Marja-Liisa Lehto Heini Leppämäki Mari-Pauliina Leppänen Sirpa-Liisa Linkoala Sirpa Niinikorpi Marja-Riitta Nurmi Paula Nyholm Kaisu Ojala Maija Paju Meeri Pohjankukka Maarit Rahikkala-Virtanen Tiina Raunio Satu Sarenko Marja Liisa Suominen Niina Tarkiainen Liisa Valtonen Päivi Valtonen Maija Virtanen Nina Virtanen Kristiina Vuorensola VUOSIEN VARRELLA PERHEPÄIVÄHOITAJANA TOIMINEET Irma Aalto Marja-Leena Aaltonen Pirjo Ahola Anja Alkio Jaana Backman Riitta Björs Liisa Blomqvist Saila Grönberg Leena Grönlund Pirkko Grönroos Kirsti Haavisto Raija Hanttu Pirjo Hautala Kaija Heinämäki Leila Heljander Eira Helomaa Margit Helomaa Päivi Helomaa Leena Himberg Tuula Honkanen Tiina Hurme Terttu Hurula Erja Hyle Saila Isomaa Mervi Junno Mervi Kaatiala Aulikki Kalliokoski Tarja Karppinen Sirpa Kartano Tuija Kauhanen Marja Kettunen Hanna Knuutila Marja-Leena Koskimäki Pirjo Koskinen Aino Kurki Ulla Kuusela Marjo Kuutti Mirja Kytönen Helmi Kärkkäinen Kirsti Laiho Sinikka Laine Pirjo Lehtinen Hilkka Lehtonen Sirpa Leskinen Kristiina Liikkanen Eija Lindström Babette Lohikoski Teija Lundberg Benita Luoma Pirkko Marku Satu Melander Kaarina Mäkinen Marika Niemelä Anneli Nieminen Marja-Leena Niskala Mari Nurmi Riitta Nurmi Helga Nurmiranta Carina Nylund Saila Nyman Eeva-Liisa Oinonen Marja-Terttu Paju Leena Pakarinen Pirjo Pentti Maija-Liisa Perälä Tuula Pietilä Riitta Pikkarainen Hanna Puumala Pirjo Puustinen Eeva Rahikkala Virpi Rainio Marja-Leena Raittala Anu Rannikko Birgitta Riikonen Riitta Roos Marjut Rostedt Päivi Ruokokoski Tarja Saikkonen Jaana Sajo Aili Salminen Kristiina Salminen Reija Salo Pia Sarlin Eija Saviranta Marjut Signell Tiina Sihvonen Sari Simonen Päivi Siniranta Seija Sorvari Kielo Suikkanen Riitta Suojanen Margit Suomela Milla Tahvonen Liisa Tankka Pirjo Tarkiainen Kaarina Tenhunen Lea Tirkkonen Minna Tommila Tuula Tulivuori Anne Tuomi Katriina Tuominen Marja Tuominen Merja Tuominen Saara Turpeinen Raija Uusi-Pietilä Lena Vahtera Irmeli Valtonen Maija Verha Päivi Vesterbacka Leena Virtanen Margit Virtanen Marja Vuorenmaa-Viianen Ksenia Vuoti Eira von Weissenberg Satu Åkerroos Elina Ylhäisi-Kuusisto PÄIVÄHOIDONOHJAAJAT Anne Järvinen Marja-Liisa Valpola PÄIVÄHOIDONOHJAAJINA VUOSIEN VARRELLA TOIMINEET Anneli Boucht Antero Eroma Mariitta Laasonen Eija Lehtonen Eija Mettälä Viveka Raitanen Pirkko Urpo Oili Värri 10

11 11 LÄHDELUETTELO Naantalin kaupunginvaltuuston pöytäkirjat vuosilta 1973 ja 1974 Sosiaalilautakunnan ja sosiaalilautakunnan yleisen jaoston pöytäkirjat vuosilta 1973, 1974 ja 1975 Naantalin perhepäivähoito , Ksenia Vuoti Ohjaajien kirjeet Perhepäivähoidon ammattitutkinnon materiaali HISTORIATYÖRYHMÄ Mariitta Kontturi Anneli Kulma Marja-Liisa Lehto Kaisu Ojala Tiina Raunio Marja-Liisa Valpola Taitto: Atte Grönlund 040_530_2729

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Osastosihteeri Kirsi Köönikkä puh. 044 7475911 kirsi.koonikka@nakkila.fi

Osastosihteeri Kirsi Köönikkä puh. 044 7475911 kirsi.koonikka@nakkila.fi 16.8.2012 Nakkilan kunnan järjestämä varhaiskasvatus siirtyi 1.8.2009 alkaen osaksi Nakkilan kunnan kasvatus- ja opetustointa. Varhaiskasvatuksen hallinnollinen ohjaus, seuranta ja valvonta on sivistyslautakunnalla

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Ryhmäperhepäivähoitokodissa hoidetaan samanaikaisesti 12 alle kouluikäistä kokopäiväistä lasta ja siellä työskentelee 3 ryhmäperhepäivähoitajaa.

Ryhmäperhepäivähoitokodissa hoidetaan samanaikaisesti 12 alle kouluikäistä kokopäiväistä lasta ja siellä työskentelee 3 ryhmäperhepäivähoitajaa. HYVÄT PERHEPÄIVÄHOITOLASTEN VANHEMMAT Lapsenne on saanut perhepäivähoitopaikan. Perhepäivähoito tarjoaa pienelle lapsiryhmälle kodinomaisen hoitomuodon. Perhepäiväkodin tarkoituksena on antaa turvallista

Lisätiedot

VESIJUMPPA MAANANTAI 17.00 17.45 (45min.)

VESIJUMPPA MAANANTAI 17.00 17.45 (45min.) VESIJUMPPA MAANANTAI 14.30 15.00 1. Charpentier Riitta 2. Haapanen Helena 3. Isokoski Anja 4. Järvi Eila 5. Keskinen Sirkka 6. Kilpi Leila 7. Kiviranta Sirpa 8. Kojo Tuula 9. Lamminen Tarja 10. Mansikkamäki

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, enintään neljän kokopäiväisen ja yhden osapäiväisen hoitolapsen turvallisessa pienryhmässä.

Lisätiedot

Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016)

Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016) Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016) 1 Kiviharju Jani Helsingin normaalilyseo 2 Hyvönen Olli Helsingin normaalilyseo 3 van den Berg Marko Helsingin normaalilyseo

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5

VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5 VUODEN 2013 VIRALLISTEN KISOJEN TALKOOVUOROT Päivitetty 31.5.2013 Sivu 1/5 TYÖNTEKIJÄLISTA MAALISKUU LAUANTAI 02.03.2013 3 LK Anne Laine Jenni Sokura Satu Tolonen Anni Rämä Linda Laurikainen Sonja Meuronen

Lisätiedot

Juankosken kaupunki (päiv. 26.4.2012)

Juankosken kaupunki (päiv. 26.4.2012) Juankosken kaupunki (päiv. 26.4.2012) Hallinto-osasto Kaupunginjohtaja Petri Kangasperko 0400-678080 Hallintojohtaja Kaisu Matinniemi 040-5409813 Hallituksen puheenjohtaja Jouko Lösönen 050-5414928 Markkinointisihteeri

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012 Etelä-Suomen vakuutusalue Kirsi Koljonen, kuntoutusylilääkäri, vastuuhenkilö, Espoo kirsi.koljonen@espoo.fi Terttu Linna-Kantor, kuntoutussuunnittelija,

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 19.4.2015 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 19.4.2015 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 24 050-3137549 meri_loyttyniemi@hotmail.com MERI LÖYTTYNIEMI 3310 040-5900 557 * SELENE MARCKW ORT 3169 044-0111326 * ANNIKA SAJALINNA 3134 0 0 050-3858154

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP LOHKO 1 LOHKO 1 VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 25.10.2015 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP LOHKO 1 LOHKO 1 VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 25.10.2015 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP LOHKO 1 LOHKO 1 0500-425200 * ANNA MAIJA MÄKELÄ 3240 040-5274547 SAIJA SUNDE N 3138 050-4129867 * JANE HEPWORTH 3133 0 0 050-5292599 / maria.itkonen@pihavisio.fi * MARIA ITKONEN 2960

Lisätiedot

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa

Lisätiedot

Artur Erik LINDELL. s. 26.12.1922 Porvoo k. 2.10.2010 Porvoo. Porvoon siunauskappeli, 19.10.2010

Artur Erik LINDELL. s. 26.12.1922 Porvoo k. 2.10.2010 Porvoo. Porvoon siunauskappeli, 19.10.2010 Artur Erik LINDELL s. 26.12.1922 Porvoo k. 2.10.2010 Porvoo Porvoon siunauskappeli, 19.10.2010 Antero, Äiti, Aulikki Oliver, Antero, Helena Aulikki, Lefa Anna-Maija, Jorma Arja, Jorma Ilkka, Kaisa,

Lisätiedot

YHTEENVETO KAIKISTA JAKSOISTA

YHTEENVETO KAIKISTA JAKSOISTA YHTEENVETO KAIKISTA JAKSOISTA nimi kort la aamu la ilta su aamu su ilta Akseli Heino ÅSK - erävoittopalkinnot erävoittajapalkinnot lähetti lähetti Anders Nordquist Aui II #PUUTTUU! käännöstark #PUUTTUU!

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Numero löytyy myös omalta hoitajalta ja eteisen ilmoitustaululta.

Numero löytyy myös omalta hoitajalta ja eteisen ilmoitustaululta. VARAHOIDON YHTEYSTIEDOT: puhelin: 050-5627822 osoite: Ketomaantie 19 Numero löytyy myös omalta hoitajalta ja eteisen ilmoitustaululta. Kun oma hoitaja on poissa töistä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 2.4.2013 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON Perhepäivähoito tarjoaa kodinomaista, joustavaa ja yksilöllistä päivähoitoa hoitajan kotona. Selänteen alueella työskentelee noin 40 perhepäivähoitajaa. Hoitoryhmään voidaan

Lisätiedot

Syksyn 2015 vesijumppien osallistujat

Syksyn 2015 vesijumppien osallistujat Syksyn vesijumppien osallistujat Alta löydät listattuna kaikki syksyn ohjatut vesijumpat ja niihin valitut henkilöt. Ensin kaikki eläkeläisten ryhmät ja lopuksi työikäisten ryhmät. Mikäli olet ilmoittanut,

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät vuodelle 2015. Asian on valmistellut sivistysjohtaja.

Sivistyslautakunnan laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät vuodelle 2015. Asian on valmistellut sivistysjohtaja. Sivistyslautakunta 140 10.12.2014 Sivistyslautakunta 13 18.02.2015 Sivistyslautakunta 78 19.08.2015 Sivistyslautakunnan laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät vuodelle 2015 361/04.042/2012 Sivistyslautakunta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 06.03.2012 Sivu 1 / 1 1106/00.01.02/2012 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Valtonen, puh. (09) 816 45536 Anna-Liisa

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9.

Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9. Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9.2005 Jyväskylässä Osallistujalista seminaarin työryhmien mukaan (12.9.2005) Nimi Organisaatio

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Kauden parhaat kotimaa 2006-07 Naiset 100 m

Kauden parhaat kotimaa 2006-07 Naiset 100 m Kauden parhaat kotimaa 2006-07 Naiset 100 m Kauden paras Sukunimi Etunimi Seura Synt.aika Paikkakunta 1 Risku Elina SU 070392 11,62 Seinäjoki 17.3.07 2 Puolakka Mariel HLK 191191 11,90 Helsinki 19.12.06

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

7 KIRKKONEUVOSTON TYÖRYHMIEN JÄSENTEN VALITSEMINEN VUOSIKSI 2015-2016

7 KIRKKONEUVOSTON TYÖRYHMIEN JÄSENTEN VALITSEMINEN VUOSIKSI 2015-2016 Kirkkoneuvosto Kokousaika Tiistai 3.2.2015 kello 17.30-19.00 Kokouspaikka Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 1 KOKOUKSEN AVAUS 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

Suomalainen perhepäivähoito 50 vuotta A N N A - L E E N A V Ä L I M Ä K I K T, Y T M, T I E T O K I R J A I L I J A 2 4. 9.

Suomalainen perhepäivähoito 50 vuotta A N N A - L E E N A V Ä L I M Ä K I K T, Y T M, T I E T O K I R J A I L I J A 2 4. 9. Suomalainen perhepäivähoito 50 vuotta A N N A - L E E N A V Ä L I M Ä K I K T, Y T M, T I E T O K I R J A I L I J A 2 4. 9. 2 0 1 4 Juurensa on hyvä tuntea Historia on kiinnostava itsessään On mielenkiintoista

Lisätiedot

PERHO hanke 2004-2006

PERHO hanke 2004-2006 PERHO hanke 2004-2006 Matka kohti yhteistä päivähoitoa Merja Sillanpää ja Virpi Mikkonen, Kiiminki Matka alkaa Kiimingissä 50 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa päivähoidossa siirryttiin

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP LOHKO 1 LOHKO 1 VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 24.4.2016 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP LOHKO 1 LOHKO 1 VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 24.4.2016 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP LOHKO 1 LOHKO 1 050-3030280 / mari.kimanen@gmail.com * MARI KIMANEN 3159 050-3552550 / heidi.johansson@patrol.fi HEIDI JOHANSSON 3230 040-5900 557 * SELENE MARCKWORT 3199 0 0 0500-425200

Lisätiedot

2016-01-16 Salo - B19 - Kulo Lopputulos 14 pöytää, 28 paria. Jakomäärä: 36. Keski: 468.

2016-01-16 Salo - B19 - Kulo Lopputulos 14 pöytää, 28 paria. Jakomäärä: 36. Keski: 468. Sija Pari Pisteet % Nimi J-ID Kerho 1 28 559 59,7 Kari Koivisto - Paavo Isotalo 1428 1628 B-19 2 32 539 57,6 Marjatta Nordlund - Salme Amberla 1351 1872 Turun Bk 3 25 536 57,3 Kati Sandström - Timo Mäkelä

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 8/20

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 8/20 SYYSKOKOKOUS Tiistai 24. marraskuuta 2015 klo 18.00 Valtuustotalon kahvio, Espoon keskus KOKOUSILLAN AVAUS, Puheenjohtaja Anna-Maija Kukkonen avasi kokousillan. VIERAILIJAN PUHEENVUORO Juhana Harju, viestintäpäällikkö

Lisätiedot

LUUMÄEN PERUSKOULUJEN JA LUKION HENKILÖSTÖ 2014 2015

LUUMÄEN PERUSKOULUJEN JA LUKION HENKILÖSTÖ 2014 2015 LUUMÄEN PERUSKOULUJEN JA LUKION HENKILÖSTÖ 2014 2015 KANGASVARREN KOULU Rehtori Timo Piesanen Opettajat Luokat Maija Parkkari-Räty Maaret Liikkanen Kaisa Jääskeläinen Tarja Käyhty Simo Jääskeläinen Timo

Lisätiedot

työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Raivio Tuula 050 396 2966 johdon sihteeri, henkilöstöasiat

työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Raivio Tuula 050 396 2966 johdon sihteeri, henkilöstöasiat KESKI-PIRKANMAAN TE- TOIMISTO Asiakaspalvelu klo 9-15.45 poikkeuksena Ikaalisten yhteispalvelupiste, asiakaspalvelu klo 10-12 ja 13-15. HUOM! ks. lounastuntien sulkuajat toimipaikoittain! Virkailijoiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Päivitetty 20.8.2012. Organisaatio 1.1.2011

Päivitetty 20.8.2012. Organisaatio 1.1.2011 Päivitetty 20.8.2012 Organisaatio 1.1.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatio Yksilöhuoltojaosto Ympäristöterveysjaosto Terveydenhuollon jaosto PERUSTURVALAUTAKUNTA Päivähoito ja varhaiskasvatusjaosto

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Sivistyslautakunta 16.6.2016 70, oheismateriaali Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Ohjaajat Anne Laukkanen Mirja Malinen (tiistaisin) Merja Miettinen Annika Niskanen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 14.2.2016 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 14.2.2016 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 25 0500-425200 * ANNA MAIJA MÄKELÄ 3310 050-3552550 / heidi.johansson@patrol.fi HEIDI JOHANSSON 3199 040-5900 557 * SELENE MARCKW ORT 3193 0 0 050-4129867

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

JOULUAJAN KYSYMYKSET. Käyttöideoita

JOULUAJAN KYSYMYKSET. Käyttöideoita JOULUAJAN KYSYMYKSET Kortit juhlatunnelman herättelyä ja juhlan suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. Alussa on helppoja ja lopussa vaikeita kysymyksiä.

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011

Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011 Osallistujat, enorssi seminaari 28. 29.04.2011, Helsinki ver. 21.4.2011 1. Ilpo Ollikainen Jyväskylän normaalikoulu TVT kehittäminen ja verkko opetus 2. Minna Myrsky Nyberg Turun normaalikoulu Ohjaajakoulutus

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset Sakun Kesäkisat Vierumäki 8/31/2041 yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset TULOKSET M 100 m Tuuli: -0,1 1. Ilari Teerikangas Ammattiopisto Luovi 12,55 2. Teemu Lehmusto Suomen Urheiluopisto 13,13 3. Matti

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) Pvm

ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) Pvm ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) PÄIVÄKODIN NIMI: Merituulen päiväkoti ESIOPETUSRYHMÄN NIMI: Heinähatut ja Meritähdet KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Sivistyslautakunnan

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 29.11.2015 LOHKO 2 LOHKO 2

ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 * VOIN PELATA PÄIVISIN VIIMEINEN PELIPÄIVÄ 29.11.2015 LOHKO 2 LOHKO 2 ESPORT WOMEN'S CUP NETISSÄ SIVU 1 LOHKO 1 LOHKO 1 25 0500-425200 * ANNA MAIJA MÄKELÄ 3280 050-4129867 * JANE HEPW ORTH 3187 050-3858154 / niina.salminen@metsagroup.com NIINA SALMINEN 3139 0 0 040-5900

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 26.1.2016 4 No Kustannuspaikka Asiatarkistus/varatarkastaja Tiliöijät/varatilijöijä Hyväksyjä/varahyväksyjä

Perusturvalautakunta 26.1.2016 4 No Kustannuspaikka Asiatarkistus/varatarkastaja Tiliöijät/varatilijöijä Hyväksyjä/varahyväksyjä 5000 Lautakunta 5010 Hallinto 5020 Lakkautettu sosiaalitoimi 5030 Lakkautettu terveystoimi 5040 Hellin purkusopimus 5050 Potilas- ja sosiaaliasiamies 5060 Ympäristöterveydenhuolto 5070 Rääkkylä lask (jako

Lisätiedot

TOT-hankkeen 28.1.2014 pidetyn AC-kokouksen muistio

TOT-hankkeen 28.1.2014 pidetyn AC-kokouksen muistio Muistio 1 (5) TOT-hankkeen pidetyn AC-kokouksen muistio Läsnä: Oulun seudun ammattiopisto: Sari Veijola (Oulun seudun ammattiopisto, Kontinkankaan yksikkö), puheenjohtaja Seija Rannikko (Oulun seudun ammattiopisto,

Lisätiedot

Kansaneläkelaitos Etelä-Suomen vakuutusalue Espoon vakuutuspiiri 31.1.2011 Dnro 9/331/2010

Kansaneläkelaitos Etelä-Suomen vakuutusalue Espoon vakuutuspiiri 31.1.2011 Dnro 9/331/2010 Kansaneläkelaitos Etelä-Suomen vakuutusalue Espoon vakuutuspiiri 31.1.2011 Dnro 9/331/2010 VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT Kelan vaikeavammaisten avoterapiapalveluiden palveluntuottajat Espoon vakuutuspiirissä

Lisätiedot

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC Meri-Halikon päiväkoti Ryhmis Merituuli Tuupikkalantie 5 Tuupikkalantie 5 as 1 25210 Vartsala 25210 Vartsala p. 044 778 3486 Simpukat p. 044 778 3488 p. 044 778 3487 Meritähdet

Lisätiedot

Terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen palvelut vs. vastuualuejohtaja Jarmo J Koski apulaisjohtaja Paula Käyhkö

Terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen palvelut vs. vastuualuejohtaja Jarmo J Koski apulaisjohtaja Paula Käyhkö Terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen palvelut vs. vastuualuejohtaja Jarmo J Koski apulaisjohtaja Paula Käyhkö Avosairaanhoito Sakari Ritala Mari Muhonen Anu Mutka Keskitetyt palvelut Mauri Paajanen Riitta-Maija

Lisätiedot