Miltä arki tuntuu ja miltä pyhä Tiina Palmun päiväkirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miltä arki tuntuu ja miltä pyhä Tiina Palmun päiväkirja"

Transkriptio

1 Miltä arki tuntuu ja miltä pyhä Tiina Palmun päiväkirja 1. ADVENTTISUNNUNTAI Istun kotona keittiönpöydän ääressä kello Muu perhe nukkuu. Juhlallinen päivä on takana. Olen ollut innoissani tästä hienosta tehtävästä saada pitää kirkkovuosipäiväkirjaa. Rakastan kirkkovuotta, sen sykliä, vihreitä, punaisia, valkoisia ja violetteja pyhiä, myös sitä mustaa. Ja niitä lukuisia arkipäiviä pyhien välissä. Mietin, toivonko jotain nyt alkavalta kirkkovuodelta. Toivon, että vielä syvemmin voisin elää arkea ja pyhää. Että muistaisin kuulostella ja tunnustella, miltä arki tuntuu ja miltä pyhä ja mitä Jumala minulle niiden vaihtelujen kautta puhuu. Noin kello 8.40 pyhäaamuna imuroin hiki hatussa ja mietin samalla, kuinka kiellettyä tämä on ja kuka vahtii ja rankaisee ja miten, kun pyhänä töitä tekee. Vaikka teenhän minä lähes aina pyhänä työtä. Onko olemassa hyvää työtä ja pahaa työtä? Työtä, joka on enemmän sallittua pyhänä kuin joku toinen? Kun tuntia myöhemmin tunnustin syntini Kaisa kanttorille matkatessamme messuun, Kaisa lohdutti: Ei se varmaan siitä ole kiinni,

2 imuroiko pyhänä vai ei. Messu Hakunilan kirkossa kello 11. Kirkkokuoro aloitti messun virrellä 2. Minua puhutteli tänään erityisesti toisen säkeistön viimeinen säe: Nyt olkoon kiitos Jeesuksen, hän saapuu luokse syntisen. Ymmärsin siitä tänään sen, ettei minun tarvitse mennä minnekään. Jeesus etsii minut ja tulee minun luokseni. Puhuin tästä ymmärryksestäni johdattaessani seurakunnan synnintunnustukseen. Messu päättyi kirkkokuoron juhlavaan tulkintaan Händelin Messias oratorion Hallelujasta. Mieli oli hyvä ja siunattu. Messun jälkeen kello seisoin bussipysäkillä Hakunilan ostarilla. 25 minuuttia seuraavaan bussiin. Edellinen oli mennyt 5 minuuttia sitten. Menin tapaamaan työkaveriani Helsinkiin. Olisimme päässeet aloittamaan aikaisemmin, jos olisin ehtinyt edelliseen bussiin. Satoi vettä ja tuuli. Hieno fiilis oli tipotiessään. Olin ärtynyt ja harmissani myöhästymisestä ja tekemättömistä töistä. Lähinnä kotitöistä. Olisin halunnut valmistautua paremmin adventin juhlaan, valmistaa paremmin kotia juhlaan, puhtaaksi ja järjestykseen. En ole tyytyväinen siihen, mitä ehdin ja jaksoin. Perhe oli pari päivää mummolassa. Yritin suorittaa työtä, ystävien tapaamista, kodin siivousta. Jaksamisella ja ehtimisellä on rajansa. Bussi saapui ajallaan. Sen lämmössä rauhoituin. Istuin ja tein matkaa. Adventin juhla oli siinä. Illalla vietimme perheen kesken adventin juhlaa kotona adventtikynttelikön äärellä. Söimme herkkuiltapalaa kynttilän valossa. Toivon lasten muistavan, että kotona vietettiin juhlia. Ymmärrän nyt, ettei juhlaan paljoa tarvita. Asenne ja läsnäolo on tärkeintä. Valmistelimme vielä esikoisen kanssa joulukalenteritossuja huomiseksi. Hän haluaa yllättää pikkuveljensä. Heleällä äänellään 6 vuotias lauloi valmistelujen lomassa: Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Tässä vaiheessa hän osaa laulusta tämän verran. Näitä sanoja hän toistaa, toistaa ja toistaa, loputtomiin Tänään alkaa paasto, arki juhlan jälkeen. Vajaat neljä viikkoa matkantekoa, jouluun valmistautumista. Haluaisin sen tuntuvan elämässä. Päätän: kilvoittelen herkuttelun minimoinnissa sekä rukouksen ja hengellisen lukemisen maksimoinnissa. Rukous viitoittaa matkantekoani: Herra, uuden kirkkovuoden kynnyksellä kyselen: Mitä tahdot, että tekisin? Miten toivot, että palvelisin sinua ja lähimmäisiäni? Herra, annan alkavan kirkkovuoden jokaisen päivän sinulle. Tee minulle niin kuin tahdot. Sinä tunnet heikkouteni. Muokkaa ja muovaa minua, niin että voisin olla sinun seuraajasi. (Kirjasta Sanan aika.) ANNANPÄIVÄ Adventin hämärä uuvuttaa, mutta myös rauhoittaa. Kynttilän valo lämmittää ja valmistaa jouluun. Tämä viikko on adventtiviikoista pahin. Olen menossa, työssä ja työhön liittyvässä, tällä viikolla joka päivä ja ilta. Otin tänään omat lapseni mukaan Pyhän Annan lastenkirkolle. Työtä ja perhettä voi jossain kohdin, sopivassa määrin ja hoitajan avustuksella onneksi myös yhdistää. Kerroimme lapsityönohjaaja Liisan kanssa joulukertomuksen. Kuulijoina oli perheitä, lapsia ja aikuisia. Aluksi avasimme joulukalenterin luukun. Jännitys oli käsinkosketeltavaa, pyhää ja harrasta, kun seisoimme hämärässä eteisessä ja seurasimme luukun avautumista. Liisa puhui kuiskaten, tunnelma oli tiivis ja tiheä. Ajattelin, että tässä se odotus nyt on, adventti,

3 valmistautuminen. Lastenkirkon eteisessä, puolimatkassa jouluun. Luukusta paljastui enkeli. Ja soittorasia soitti: Enkeli taivaan lausui näin Joulun odotukseen kuuluu konsertti, joka hoitaa, hellii, ruokkii ja lähettää jatkamaan valmisteluita. Minun ja monen muun konsertti oli tänä adventtia HowManyMothers lauluyhtyeen tunnelmallinen ilta lastenkirkolla. Lauluja ja runoja seimen äärellä ja flyygelin ympärillä. Sai nauraa ja itkeä, laulaa mukanakin. Tuntui ylelliseltä saada ottaa vastaan jotain, jota toiset ovat suunnitelleet ja valmistaneet meitä kuulijoita varten Matkalla töihin. Adventin matkalla tuntuu usein levolliselta: kuljen johdatuksessa. Vähintään yhtä usein tunnistan huolen: entäs jouluvalmistelut? Ehdinkö tehdä ja hankkia kaiken? Kesken huolehtimisen muistan: kannan mukanani jouluvalmistelukokemusta, monen joulun ajalta kertynyttä. Tiedän jo jotakin siitä, mikä on tarpeen ja mikä turhaa. Tiedän jo, ettei minun tarvitse ryhtyä tekemään piparitaikinaa itse. Niin maukas Paraisten piparit ohjeella tehty taikina murenee helposti ja on vaikea leipoa. Kaupan taikina maistuu tarpeeksi hyvältä ja toimii leipomisessa hyvin. Tiedän monta muutakin asiaa, joilla helpotan joulustressiä. Mutta ajoittain epäilen tietojani. Siivosin taas eilen kotona. Roskaton lattia ja puhtaat lakanat toivat hyvän olon tunteen: tein tämän meidän perheen joulujuhlaa varten. Illalla mietin hiljaisessa asunnossa, että minä en vaadi jouluun paljoa. Enää. En ainakaan niin paljoa kuin ennen. Olen oppinut, että joitakin valmisteluja on hyvä tehdä. Sillä tavalla virittyy jouluun. Liiallinen hössötys ja stressaaminen vie kauemmaksi joulusta. Kulunut fraasi, mutta nyt, tässä tänään, ainakin hetken, se on minulle totta Minulla ei ole tänään töitä. Lähden lasten kanssa joulutunnelman hakuun. Tapaamme ystäväni ja 2 vuotiaan kummipoikani kanssa kaupungilla. Menemme yhdessä katsomaan seiminäyttelyä Tuomiokirkon kryptaan. Näyttely on hieno ja seimet erilaisuudessaan puhuttelevia. Hämmennystä aiheuttavat seimiä suojaavat muoviset sermit, jotka huojuvat uhkaavasti, kun pienimmät lapset nojaavat niihin päästäkseen katsomaan seimiä mahdollisimman läheltä. Näyttelyn oppaat tulevat huomauttamaan minulle asiasta. Ymmärrän kyllä, ettei sermeihin saa koskea, mutta silti ihmettelen ääneen, pitäisikö sermien olla tukevampia. Ei tarvitse. Niihin ei vaan saa koskea, sanoo nainen napakasti. Mietin, olenko hänen silmissään äiti, joka ei osaa asettaa lapsilleen rajoja. Lievä harmitus jää kytemään mieleeni näyttelyä kiertäessäni. Joudun huomauttamaan pojille usein, etteivät menisi liian lähelle muovisermiä. Haluan kovasti, että näyttelystä jäisi hyvä mieli kaikille. Kun on sentään jo melkein joulu. JOULUAATTO Jouluaattona toimitan kaksi aattohartautta lastenkirkossa. On mukavaa viettää tuttujen perheiden kanssa joulujuhlaa silloin, kun se oikeasti on, eikä aina viikkoja etukäteen. Tuntuu tärkeältä sanoa ja vastaanottaa

4 jouluntoivotus: hyvää joulua! Ihan kuin sillä olisi suuri merkitys, tutulla toivotuksella. Kiire ei tunnu ainakaan kirkossa. Iltapäivän hämärässä saa kirkkoväki hetken levähtää. Kotiin jäivät omat pojat malttamattomina odottamaan joulupukkia. Olisi ollut mukavaa ottaa heidät mukaan kirkkoon, mutta jännitys tekee heidät levottomiksi. Pelkään sekasortoa ja riitoja. En haluaisi huomata huutavani omille lapsilleni kirkossa jouluaattona. Ehkä ensi vuonna, kun kasvavat vuoden. Mieheni on muusikkona kirkossa. Mummo ja pappa viettävät lasten kanssa leppoisaa jouluaaton iltapäivää meillä kotona. Aattohartauksien jälkeen viemme Kaisakanttorin kotiin. Illan hämäryydessä näemme joulupukin saapastelevan tiellä. Hän ei näytä kiireiseltä. Askel kulkee sopivan hitaasti kohti uutta ovea. Kotona nautimme jouluaterian häthätää. Aikaa siitä, kun saavuimme kotiin, siihen, kun joulupukki saapuisi, on tasan tunti. Pukilla on tarkat aikataulut. Niiden sovittaminen meidän työn ja perheen ohjelmaan on haastavaa. Pahoitan mieleni hätäisestä ruokailusta. Mieli mustana mietin, että me aikuiset olemme pilanneet kaikki menneet ja tulevat joulut. Me olemme syypäät siihen, että lasten joulun kohokohta ovat lahjat. Eivät he itse olisi keksineet, että joulu tarkoittaa lahjavuorta, jota suunnitellaan ja toivotaan jo hyvissä ajoin ennen juhlaa. Kateellisena ajattelen kummipoikani perhettä, joka nyt istuu pitkällä jouluaterialla isovanhempien luona. Muutamat tarkkaan harkitut lahjat annetaan vasta ruokailun päätyttyä eikä joulupukista puhuta mitään. Jotkut vanhemmat osaavat hoitaa vanhemmuuden niin hyvin ja harkitusti. Minä en tunne ainakaan juuri nyt kuuluvani heihin. Vilkaisen haikeana seimeä lipaston päällä. Kuka tuotakaan enää muistaa? Olemme vielä pöydässä, ainakin osa meistä aikuisista, kun joulupukki ilmoittaa tulostaan. Ryntään putsaamaan pöytää. Evankeliumi saa odottaa huomista ateriaa ja joulurauhakin tuntuu ehkä vasta huomenna. Onneksi huomenna vasta on oikea joulu. Ovikello soi ja lapset juoksevat avaamaan. 6 vuotias ottaa joulupukin vastaan. Rappukäytävässä kaikuu pukin kysymys: Onko täällä kilttejä lapsia? Lapsi vastaa: On ollut riitoja, mutta ne on selvitetty. Tunnen ylpeyttä. Poika muistuttaa vielä joulupukkia ja samalla meitä kaikkia siitä, että joulu on Jeesus lapsen syntymäpäivä. Ja siksi mekin saamme lahjoja. JOULUPÄIVÄ Joulupäivänä jatkan unelmoimistani lahjattomasta joulusta. Jos me vanhemmat olisimme ymmärtäneet silloin heti alussa, kun esikoinen vielä oli pieni, olisimmeko voineet luoda joulusta iltama tyyppisen juhlan: ruokaa, juomaa, laulua, soittoa, esityksiä, leikkejä. Ilman lahjoja. Eipä ole sellaista perinnettä ollut minun tai mieheni lapsuudessakaan. Muistan lapsuuden joulut kotoisina ja mukavina. Lahjoja oli kyllä jo silloin luvuilla paljon. Ennen ateriaa kerron joulun kertomuksen yhdessä lasten kanssa. Tilanne ei ole pelkästään rauhallinen. Siinä on keskittymistä ja kuuntelua mutta myös herpaantumista, söhellystä, tiukkoja äänensävyjä ja itkua. Päätän olla välittämättä. Meidän jouluumme mahtuu myös itkua ja pettymyksiä. Saan puhelimeeni jouluntoivotus viestin, jota hieman muokkaan ja lähetän niille, joille ei tullut joulukorttia laitettua. Joulun taikaa on aika nauttia kiireettömistä hetkistä ja hauskoista retkistä. Mukavaa joulunaikaa! Viestin sisältö ei ole avoimen hengellinen, mutta sisältää tärkeitä arvoja ja hyvää asennetta. Saan eräästä toisesta

5 kolmen pojan perheestä vastauksen: Rauha on suhteellista, mutta mielenrauhaa voi tavoitella :). Tunnen oloni siunatuksi. Jonkun toisenkin perheen joulujuhlaan taitavat sisältyä samat elementit kuin meidän Välipäivät kuluvat perheen kanssa. Minäkin saan olla vapaalla. Lapsista näkee, kuinka hyvää heille tekee olla rauhassa, yhdessä. Tässä on jotain siitä rakkauden juhlasta. Mietin, mitä se tarkoittaa, että Jeesus syntyy, ei vain 2000 vuotta sitten, vaan myös tänään. Ja mitä on sydämen valmistaminen jouluun? Ainakin sitä, että yrittää kääntää huomion kaiken materian ja itsekkyyden keskellä materiasta henkiseen ja itsestä toiseen. Voisiko joulukortissa kiittää toisesta, siitä, mitä on yhdessä eletty ja koettu? Ehkä ensi jouluna joku saa minulta sellaisen kortin. UUDENVUODENAATTO Otin 3 vuotiaat pojat mukaan ja menin kirkolle tekemään tilastoja. Koko vuosi on käytävä läpi. Merkittävä numeroina muistiin, mitä on tehnyt ja miten paljon. Onneksi sähköinen kalenteri helpottaa työtä. Numeroita kirjoittaessani kuluneena vuonna työssä tapaamani ihmiset kulkivat mielessä nauhana. Joidenkin kasvot tulivat heti mieleen, toisen nimien kohdalla täytyi muistella. Tuntuu hyvältä, kun saa muistosta kiinni ja pystyy muistamaan. Kohtaamiset ovat tämän työn hyvä ja erityinen puoli. Mukavaa, kun saa kirkollisten toimitusten äärellä pohtia lasten ja aikuisten kanssa elämää, kuolemaa, ihmistä, Jumalaa, maailmaa, mitä milloinkin. Pojat leikkivät seurakunnan kerhohuoneessa pitkään rauhassa. Lopulta kärsivällisyys loppui kaikilta. Tilinpäätös tehty tältä erää, aika lähteä valmistautumaan juhlaan. Illalla menimme Espooseen tuttavaperheeseen uutta vuotta vastaanottamaan ja vanhaa hyvästelemään. Puhuimme menneestä syksystä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tuntuu arvokkaalta, kun on ystäviä, joiden kanssa saa jakaa elämän riemua ja raskautta. Aikuisia nauratti ajatus, että minä olen tehnyt tänään töissä inventaariota. Mielikuva papista laskemassa vuoden saldoa kuolleita ja kastettuja, liikevaihtoa yms. on kieltämättä huvittava, ihmisistä kun on kyse. Onneksi en tehnyt ihan sitä. Valoimme tinoja. Lapset odottivat rahaa. Kaikki saivat lohikäärmeitä tai muita satuhahmoja. Lähdimme kotiin vasta yömyöhään. Pienemmät olivat jo aikaa sitten nukahtaneet. 6 vuotias piirsi vielä sädetikulla valokaaria yötaivaalle. Uusi vuosi on alkanut.

6 LOPPIAINEN Olen ollut taas vapaalla. Silloin eivät raamatuntekstit, liturgiset värit ja virret niin määritä kirkollisia juhlia. Loppiaisena luistelimme ja ulkoilimme. Muistin, että seimiasetelma olisi hyvä tänään käydä purkamassa kirkosta. Sunnuntaina siellä on konsertti ja kanttorin läksiäiset ja jo loppiaisen jälkeinen aika. Menimme lasten kanssa illansuussa tyhjään ja pimeään Hakunilan kirkkoon. Keräsimme kassiin lampaat, paimenet ja kedon sekä enkelten kuoron taivaineen. Seimi on niin painava, että se sai vielä jäädä. Hetkessä oli haikeutta, mutta myös uuteen katsomista. Sain idean, että mitä jos ensi loppiaisen jälkeen järjestettäisiin kirkossa juhla, jossa yhdessä lasten kanssa vietäisiin seimi pois kirkosta. Siinä voisi samalla puhua kirkkovuoden kierrosta ja Jumalan johdatuksesta. Hänen kanssaan me kuljemme arjessa ja juhlassa, rakennamme juhlan ja puramme sen pois Alkuvuosi lähtee liikkeelle kasteen muistamisesta. Perhekerhojen kirkkohetkissä ja rippikoulujen aloituksissa

7 tuo teema elää vahvasti. Vesi on tehokas havainnointiväline. Äänien ja kuvien runsauden keskellä tuntuu hyvältä tehdä jotain pientä ja yksinkertaista, valella vettä lasiastiassa. Se riittää. Eletään alkujen aikaa. Kerhot alkavat loman jälkeen, jokunen uusi ryhmä alkaa, rippikoulut alkavat. Kirkkovuosi tuntuu turvalliselta tukirangalta, johon saa nojata ja josta saa ammentaa raamatunsanoja ja rukouksia. Aina voi lähteä liikkeelle siitä, mitä edellisen pyhän tekstit puhuvat ja kertoa siitä, mitä ne itsessä herättävät. Eletään vielä myös tilinpäätösten aikaa. Meidän työpaikalla ei vietetä pikkujouluja. Jotenkin se ei tunnu tarpeelliselta perinteeltä. Ja aikakin on kortilla ennen joulua. Sen sijaan nautimme yhdessä jostain taideelämyksestä tammikuussa. Käymme teatterissa. On mukavaa mennä yhdessä ja vaihtaa mielipiteitä. Hyvä, etteivät kaikki ole samaa mieltä. Kokoonnumme myös pappien kesken katsomaan mennyttä ja tulevaa. Tuntuu tärkeältä, että on näitä yhteen kokoontumisen perinteitä. Pappien työ tahtoo hajota yksinäiseksi puurtamiseksi oman koneen äärellä ja seurakuntalaisten kanssa omilla tahoillaan. On hyvä välillä kokoontua ja kysyä yhdessä kirkon työn tarkoitusta ja päämäärää. LASKIAISSUNNUNTAI Olen aina pitänyt laskiaissunnuntaista. Jumalan rakkauden uhritie on mielestäni kaunis otsikko. Sain valmistaa messun mieliaiheestani. Intouduin saarnassa puhumaan paastoon laskeutumisesta. Ehkä vähän liikaakin. Ortodoksisessa perinteessä on erikseen paastoa edeltävä paastoon valmistautumisen, laskeutumisen aika. Minäkin olisin tarvinnut sellaista. Nyt paasto on alkamassa vähän kuin varkain. Messun jälkeen menen suoraan pulkkamäkeen Annalan kartanon pihamaalle. Nyt on onneksi lunta ja talvi. Kun ehdin mäkeen, ovat muut jo nälkäisiä ja valmiit siirtymään sisälle hernekeittolautasen ääreen. Olen aina tykännyt talvitapahtumista. Me emme seurakunnassa järjestäneet laskiaistapahtumaa, kun sattui olemaan hiihtolomaviikon loppu ja joku muu taho mainosti alueella tapahtumaa. Hyvä, kun löytyy aktiivisia ihmisiä ja järjestöjä, jotka pitävät perinteitä yllä. Hernekeiton ja kermapullien jälkeen oli hyvä ja kylläinen olo. Ajatus tulevasta kevyemmästä ajasta tuntuu ihan hyvältä ja tervetulleelta. Laskemme vielä lähtiessä muutaman mäen. Pulkkamäessä aikuisetkin saavat heittäytyä leikkiin. TUHKAKESKIVIIKKO Tuhkakeskiviikon messuun en pääse tällä kertaa osallistumaan. On rippikoulun ensimmäinen tapaaminen. Koko päivää leimaa jännitys ja kutkuttava tunne. Keitähän sinne tulee? Valmistaudun puhumaan paastonajasta. Paastonmatka ja elämänmatka kietoutuvat mielessäni yhteen. Rakennan Vaaralan kirkon lattialle tien kankaasta. Kastemalja, kastepuku, kastekynttilä, raamattu, risti, ruukun sirpaleet kuvaavat etsimistä elämän matkalla. Ihminen etsii Jumalaa ja Jumala etsii ihmistä. Ennen hartautta leikitään ja puhutaan rippikoulusta. Tapaamisesta jää hyvä mieli. Kaikkia jännittää aina ensin, mutta oli nauruakin, iloista innostusta Kerron taas paastonmatkasta Vaaralan kirkon lattialle rakentamani tien ääressä. Perhekerhossa on

8 poikkeuksellisesti paikalla minun ja ohjaajien lisäksi vain yksi äiti ja lapsi. Lapset sairastelevat paljon tähän aikaan vuodesta ja viikon kohokohta, kerho, on jätettävä sairauden sattuessa väliin. Eläydyn mielessäni sairaan lapsen hoitamiseen. Paaston matka voi tuntua kilvoittelulta ihan ilman mistään luopumistakin. Mielessä on elävänä vielä viime paasto, pieni paasto ennen joulua. Hengellinen lukeminen taisi jäädä vähiin. Ainakaan se ei ollut kovin säännöllistä. Suklaasta pysyin jotakuinkin erossa ennen joulua. Nyt on taas aika keventää raskasta kuormaa ja lisätä sitä, mikä ravitsee. Päätän lukea joka päivä ja paastota karkeista ja päätän olla ostamatta raskaita ja lihottavia herkkuja. Vieraanvaraisuutta arvostan enkä tarjotuista herkuista kieltäydy, vaan kohtuudella otan, kun tarjotaan. Tuntuu kovin ohuelta ja pinnalliselta tällainen karkkipaasto. Enkö kykene enempään? Ehkä en. NAISTENPÄIVÄ 8.3. Naistenpäivänä järjestämme pappi Anna Kaisan ja kanttori Riikan kanssa naistenillan Pyhän Annan lastenkirkolla. Naistenpäivä ei ole kirkollinen juhla, mutta sattuu tänä vuonna sunnuntaille. Marianpäivänä olen vapaalla ja silloin on kirkossa lasten musiikkinäytelmä. Päätämme siis kutsua naiset koolle nyt. Minna Tuominen kirkkohallituksesta johdattaa meidät parisuhteen kysymyksiin. Iltapalan jälkeen luemme kirkon naisten kirjoittamia tekstejä naisen elämästä. Riikka laulaa ja yhdessä veisataan. Moni tunnistaa sanan, tunteen, kokemuksen. Tuntuu mukavalta olla koolla kirkossa naisen elämän kysymysten äärellä. Ja pyytää siunausta sille, mikä on meille totta ja minkä kanssa elämme Tämän viikon aamupäivät kuljen päivähoitoväen, lasten ja aikuisten kanssa paaston matkan pääsiäiseen. Pyhän Annan lastenkirkkoon nukeilla rakennetut pääsiäisen tapahtumat kutsuvat meitä mukaan odotukseen, suruun, iloon. Tuntuu hyvältä katsoa lapsen odotusta. Moni on innoissaan tulevasta virpomispäivästä. Innostus tarttuu ja saa hymyn leviämään kasvoille. Viikko on kiireinen ja täysi niin kuin aina suurien juhlien, joulun ja pääsiäisen, alla. Tiistai iltana kokosin tyhjässä kirkossa pääsiäiskirjettä kerholaisten koteihin. Lyhyesti oli sanottava pääsiäisen tapojen sisältö. Miksi kylvämme rairuohon ja syömme mämmiä? Suuresta, kiinnostavasta tietomäärästä oli karsittavasta olennainen. Tähän työhön kuuluu olennaisesti lyhentäminen ja tiivistäminen. Välillä on kilvoiteltava luottamisessa, että tämä riittää tällä kertaa. HILJAINEN VIIKKO Flunssakausi on pahimmillaan. Meidän perheessä kaikki ovat vuorollaan kipeitä. Tiistain ahtisaarna ja kiirastorstain ehtoolliskirkko puhuttelivat hiljaisuudellaan ja vakavuudellaan. Alttarin riisuminen kiirastorstai iltana tuntuu konkreettiselta kirkkovuoden toteuttamiselta. Värit poistetaan ja kirkko on hetken kirkkovuoden jatkumon ulkopuolella. Musta kangas antaa surulle tilan ja ajan. Pyhän Annan lastenkirkossa on alttarikaappi, jonka ovet suljetaan. Jeesuksen elämän tapahtumat piilotetaan. Näkyviin jää Golgatan kolme ristiä, Jeesuksen kärsimys ristillä, verta vuotavat haavat. Minä sairastin pitkäperjantaina, kun oli vapaapäiväni. Oma väsymys esti Jeesuksen kohtaloon eläytymisen

9 tuona päivänä. Kotialttarilla oli punaisia ruusuja ja kivellä suljettu hauta. Vähän puhuin siitä lapsillekin. Jotenkin epävirallisesti ja ohimennen. Lauantai iltana kuljin vanhimman lapseni kanssa Via Crucista pitkin Helsingin keskustassa. Kulkeminen tuntui hyvältä. Liitymme muihin ristintiellä kulkeviin, olemme osa Jeesusta seuraavaa kansaa. Lapsi kiipesi kiviaidan päälle, hyppi suojatiellä valkoiselta viivalta toiselle, kulki kuin milloin tahansa. Minä yritin kävellä hartaammin kuin normaalisti. Tasaisen hitaasti. Ympärillä ihmiset puhuivat siitä, mitä tässä kulkueessa nyt tapahtuu. Joku puhui puhelimessa, tuki vaikeuksissa olevaa ystäväänsä. Kulkivat kuin milloin tahansa. Tuntui mukavan turvalliselta. Ristin tie ei ole näytelmän katsomista. Ei tarvitse olla hiljaa ja paikallaan, niin kuin teatterissa. Siinä eletään omaa ja yhteistä elämää ja kuljetaan Jeesuksen askelissa tässä ajassa, vaikka se onkin ohjattu ja näytelty esitys. PÄÄSIÄINEN Vietämme Pyhän Annan mukulamessua perinteisesti pääsiäisenä. Lapsiperheitä tulee kauempaakin kirkkoon pääsiäisen juhlaa viettämään. Minä menin messuun kahden lapsen kanssa. Kolmas jäi miehen kanssa kotiin sairastamaan. Ohjeistin 7 vuotiaan poikani kantamaan ristiä kulkueessa. Poika otti tehtävän ja ohjeistukseni olla

10 rauhassa niin vakavasti, että pääsiäisen riemukulkueesta tuli hidas ja vakavamielinen. Toisaalta, kirkko oli vielä sinne saapuessamme mustiin puettu ja hiljainen. Tietty hartaus kuuluikin asiaan. Tulimme kirkkoon kuin naiset haudalle, suru sydämessä. Valo ja valkoinen juhlan väri saivat kirkon hehkumaan. Saimme taas tehdä sen tärkeän liikkeen: kääntää uuden kirkkovuoden ajan näkyviin. Alttarikaappi avautui taas julistamaan Jeesuksen elämän ihmeitä. Oli mukava taas kohdata tuttuja perheitä keskellä juhlaa. Kotona on väsähtänyt ja sairasteleva tunnelma. Kirkossa oli juhla. Kirkossa on usein juhla, vaikka muualla ei olisikaan. Kotona ihan kuin paasto jatkuisi. 2. PÄÄSIÄISPÄIVÄ Suuri viikko alkaa perheessämme kärsimystunnelmissa. Mies on sairastunut keuhkokuumeeseen. Hän lähtee rauhaan toipumaan. Minä vien lapsia Lastenklinikalle. Yhden kuume ei meinaa laskea. Odotamme vuoroamme pari tuntia kymmenien lasten ja vanhempien kanssa. Meidän lapset touhuavat odotushuoneen lelujen parissa. Eivät ole niin kipeitä enää, ei se kuumeinenkaan. Joku toinen lapsi itkee isänsä kainalossa tukalaa oloaan. Minä muistan ne ihanat pääsiäisherkut jotka odottavat jääkaapissa juhlaa. On arkinen olo. Ei yhtään tunnu pääsiäiseltä Pääsiäisen aurinko paistaa kirkkaasti ja korkealta. Mies toipuu jo kotona, lapset menevät hoitoon. Tuttu ja turvallinen arki on alkanut. Saamme Pyhän Annan lastenkirkkoon vieraiksi ryhmän evakkolapsia. Kotoa lähteminen on kirkkaana mielessä, vaikka sodasta on aikaa yli 60 vuotta. Kuulemme kertomuksen siitä, miten oma rakas nukke hävisi, mutta löytyi sitten. Kertoja pystyy tavoittamaan tapahtuneen tunnelman elävästi, kuin tuo olisi tapahtunut eilen. Paljon tärkeää jää tänään kertomatta. Tunnelmassa on jotain yhtä haurasta kiitollisuutta kuin ylösnousseen kohtaamisissa, joita pääsiäisen jälkeen raamatusta luetaan. Laulamme Anna Mari Kaskisen sanoittamaa evakkolasten virttä. Sävel on tuttu Ystävä sä lapsien Pyhän Annan lastenkirkossa vietetään virsimessua. Messu on kirkkomusiikin juhlaa. Seurakuntamme kaksi viimeksi vakinaisen viran saanutta kanttoria, Juha ja Riikka, asetetaan virkaan. Juha on säveltänyt liturgisia osioita messuun. Jouset ja cembalo soivat. Tuntuu juhlavalta olla mukana toteuttamassa jotain näin hienoa. Pääsiäisen ilo tuntuu ja tarttuu. HELATORSTAI Senaatintorilla vietetään Helsingin hiippakunnan 50 vuotisjuhlaa. Minä osallistun juhlamessuun ehtoollisenjakajana. Messu alkaa kello 12, mutta tuomiokirkossa on oltava valmistautumassa jo klo Ehtoollista jakaa yli 80 jakoparia. Ehtoollisenjako käydään huolellisesti läpi. Istumme tuomiokirkossa albat päällä, papit ja muut seurakunnan työntekijät. Piispa Eero Huovinen tulee tervehtimään meitä ja sanoo, että näytämme ihan konfirmoitavilta rippikoululaisilta. Siltä minusta tuntuukin. Messu on hieno ja piispan saarna puhutteleva. Kesken saarnan näen tuttua väkeä kirkkokansan seassa: omat pojat ja mies ovat tulleet messuun. 7

11 vuotias näkee minut. Vilkuttelemme ja hän puikkelehtii luokseni. Piispa puhuu äidin ja lapsen välisestä katseesta. Tuntuu hyvältä, kun työn keskellä on aikaa myös lapsille. Messun jälkeen kahvittelemme ja tapaamme tuttuja torilla. Jakaranda kuoron ja Exit yhtyeen konsertti päättää hienon juhlan. Päivän mahtuu sadetta ja aurinkoa. Mies kertoo, kuinka yksi pojista katosi häneltä hetkeksi messun aikana. Pelästyneenä hän pyysi lastenteltan työntekijöitä apuun etsimään. Poika ei ollut kadoksissa, vaan aivan tietoinen liikkeistään. Meidän perhe ei ole käynyt minkään herätysliikkeen kesäjuhlilla, mutta taitavat kadonneiden ja jälleen löytyneiden lasten tarinat olla niissä juhlissa tuttuja. JUHANNUSAATTO Toivoin saavani olla juhannuksena töissä. Juhannuksen jälkeen alkaa neljän viikon kesäloma. Juhannuksessa on jotain hyvin juurevaa ja suomalaiskansallista. Puhun pojille Johannes Kastajasta, joka pukeutui kamelinkarvaviittaan ja söi heinäsirkkoja. Ja raivasi tietä Jeesukselle. Täytyyhän heidän tietää, miksi juhannusta MYÖS vietetään. Aattoiltana pyöräilemme sadetta uhmaten läheiselle siirtolapuutarha alueelle juhannusjuhliin. Juhlissa on perinteisiä pelejä kuten saappaan ja renkaanheittoa, lavatanssit, buffetti, onnenpyörä, hevosajelua ja tietysti kokko. Pojat juoksevat pihalla ja innostuvat leikkimään piilosta isojen puiden siimeksessä. Olemme kotona vasta myöhään yöttömänä yönä. JUHANNUSPÄIVÄ Aamulla lähden Länsimäen kirkolle sanajumalanpalvelusta toimittamaan. On pakko ottaa auto, kun julkinen liikenne käynnistyy vasta yhdentoista aikaan. Muuten kuljen mieluummin bussilla. Paluumatkalla Heli kanttorin kanssa poliisit pysäyttävät ja puhalluttavat. Hyvä, kun ovat liikkeellä ja valvovat. Keskikesän kirkkaudella on kääntöpuolensa. Illalla pääsen juhannushäihin vihkimään jo aikaisemmin tutuksi tullutta paria. Vihkiminen on nuorisoseurantalolla koivujen katveessa. Ilo ja onni rakkaasta näyttää ja tuntuu yksinkertaiselta RIPPILEIRILLÄ RAUTALAMMILLA Rippileirillä eletään kirkkovuoden suuret juhlat ja paastonajat viikossa. On vaikea valita, mitkä kirkkovuoden päivät valitaan riparilaisten pitämiin leirijumiksiin. Valitsemme kaikkia kirkkovuoden värejä. Kirkkovuosi antaa merkityksen ajankululle. Aika on syntyä, aika on kuolla. Rippikoulumme hartauselämä saa väriä ja ilmettä rukouskivistä ja rukoushelminauhasta, erilaisista lauluista, hiljaisuudesta. Rukous ja hiljentyminen muodostuu tärkeäksi yhteiseksi tavaksi päivän alussa, lopussa ja keskellä päivää. Hartauden viettäminen yhdessä tuntuu leirillä yhtä tärkeältä kuin säännölliset ruoka ajat, lepo, opiskelu ja leikki. Pyhien yhteys tuntuu leirillä: on tilaa myös kysymyksille ja epäilylle ja sille, että tuntuu pahalta tai että ei tunnu millekään. Oivallan, että kirkkovuosi ei tarvitse pappia tai kanttoria johtamaan ja kertomaan, mitä valkoinen tarkoittaa ja mitä violetti. Eikä Jumalaa tarvitse puhki selittää. Yhdessä saamme viipyä Pyhän edessä. Kirkkovuosi valottaa kristitylle eri puolia Jumalasta ja luomakunnasta Koulun alkua edeltävänä iltana menemme omaan kirkkoomme. Kouluun lähtevät siunataan koulutielle. Ihmisiä

12 on suuressa kirkossa vain kourallinen. Mieleni valtaa harmi. Olisi ollut mukavaa, että siunattavia olisi ollut paljon ja meidän lapsi osa suurta joukkoa. Nyt siunattavia on alle kymmenen. Minulle kouluun lähtevien siunaus on tärkeä ja osallistuminen siihen itsestään selvää. Pyhien yhteys on välillä haurasta ja joukko pienempi. Poikaa selvästi jännittää. Niin minuakin. Haluaisin mennä mukaan siunaamaan, mutta vanhempia ei kutsuta alttarin ääreen, vain lapset. Ehkä hyvä niin. Puistossa kirkon tornin juurella syömme jätskit juhlan kunniaksi. Tuntuu hyvältä, että lähdimme Palaan junalla kotiin Kirkkopäiviltä Jyväskylästä. Viikonlopun aikana kuulin paljon puhetta. Osa siitä on jäänyt elämään itsessä, osa ei tarttunut. Paluumatkalla luonnostelen tulevan konfirmaation saarnaa ja mietin, mitä sain viemisiksi. Uskottava ja koskettava puhe on elämänmakuista ja kokoista. Iltapäivällä olemme mieheni kanssa kastejuhlassa kummeina. Tuntuu hyvältä seistä kummien rintamassa. Kokenut kirkkoherra Pohjanmaalta, kastettavan vaari, kastaa. Juhla on lämmin ja kotoisa. Meidän poikien villiintyminen juhlan lopussa harmittaa. Nieleskelen kiukkua ja kyyneleitä: Kirkossa pitäisi istua nätisti. Miksi te ette niin tehneet? Monien mutkien ja huonojen ehdotusten jälkeen päädymme sopimukseen, että pojat saavat harjoitella istumista ja keskittymistä. Se on hyvä taito elämässä, mutta eivät repsahdukset maailmaa kaada. Jaksamattomuus on inhimillistä. Kasteen sakramentti on yhtä ihmeellinen, kuin aina. Kasteessa minä rukoilen: Auta meitä kummeja hoitamaan tehtäväämme niin, että ystävyys tähän lapseen kasvaisi ja lujittuisi. Opeta meitä olemaan perheen tukena kristillisessä kasvatuksessa ja etsimään yhdessä sinun apuasi. Kasteen jälkeen nieleskelen: Auta minua vanhemmuuden haastavassa tehtävässä Konfirmaatiossa Rekolan kirkossa on nuoren elämän haurautta ja voimaa. On hienoa siunata tämä erityisiksi tulleet nuoret ja lähettää heidät jatkamaan matkaansa. Siunaamme nuoret upean laulun siivittämänä. Kaksi ammattilaulajaa laulavat Cesar Franckin juhlavan Panis Angelicuksen. Leivästä enkelten sai osan ihminen. Taivainen voima sen halk` auttaa aikojen. Hartaana polvistun eessäsi, Herra, sun, aina, aina, armohos luotan sun Perheemme 4 vuotiaat on kutsuttu tenavakirkkoon. Kiiruhdan kirkkoon suoraan kastejuhlasta papinpaidassa. Mies on tullut kirkkoon lasten kanssa kotoa. Ehdin puoleen väliin mukaan. Lapset kutsutaan kirkon kuoriin kauniin ja koskettavan syntymäpäivälaulun avulla. Jokainen tulee oman syntymäkuukautensa säkeistön aikana. Lasten syntymän muistamisesta tulee kiitollinen mieli. Juhlassa iloitaan lapsista. MIKKELINPÄIVÄ Haluan viedä pojat oman seurakuntamme perhemessuun. Ekaluokkalainen vastustaa kirkkoon menoa. Hän kertoo, että hänen kaverinsa ei pidä kirkoista, kun niissä on niin tylsää. Hän antoi ymmärtää, että on itsekin samoilla linjoilla. Kommentti kirpaisee, olenhan lapsi ja perhetyön pappi. Sanon vaan, että meidän perheessä

13 käydään välillä kirkossa, oli tylsää tai ei. Menemme siis. Messun toimittajat tulevat kirkkoon juhlavana kulkueena. Lapset johdattavat meidät etupenkkiin. Rippi koskettaa minua taas, niin kuin usein ennenkin. Erityisesti lapset kainalossa on synnintunnusta lausuessa itku herkässä. Armo koskettaa minua äitinä riittämättömyyden tunteiden keskellä. Lapsille tutut nuket puhuvat enkeleistä. Tylsästä ei puhuta enää. Iltapäivällä vietämme mukulamessua Pyhässä Annassa. Valkoisen värin päivä tulee vietettyä hyvin. PYHÄINPÄIVÄN AATTO Istun pojan koulun iltapäiväkerhon Halloween juhlassa. Lapset ovat tehneet juhlaan näytelmän ja suunnitelleet lavastuksen, koristelun ja menun. Näytelmässä välähtää suomalaisten perinteisten kummitusjuttujen tyyli. Minusta näytelmä ja sen toteutus on hyvä. Lapset ovat innoissaan pelottelujutuista. Koska he ovat itse tehneet näytelmän, se ei ole liian hurja. Kummitukset ja haamut liihottelevat näyttämöllä hihitellen ja hymy huulilla. Näytelmän jälkeen pöydässä toisten vanhempien kanssa virittelen varovasti keskustelun Halloween ilmiöstä. Syntyy hyvä keskustelu. Ihmettelen, miten nopeasti amerikkalainen juhla on vallannut Suomen koulut ja päiväkodit. Mies kotona paasasi, että miksei vietetä kekriä, perinteistä suomalaista pimeän syksyn karnevaalia. Minua harmittaa, että pyhäinpäivä jää Halloweenin alle. Mikä mahdollisuus puhua kuolemasta lasten kanssa! Seurakunnan kerhoissa se mahdollisuus käytetäänkin. Naamiaisille ja kummitusjutuillekin on paikkansa. Ehkä pitkä ja pimeä syksy on oiva aika tällaiselle ohjelmalle. Mutta täytyykö sen syödä jo olemassa oleva juhla? PYHÄINPÄIVÄ Minulla ei ole toimituksia eikä messuja tänä viikonloppuna. Teen rästissä olleita kirjoitustöitä. Vanhempani ovat meillä hoitamassa lapsia. Nipistän aikaa myös ulkoiluun. Kaunis auringonpaiste valaisee pyhäinpäivän. En käy tänään kirkossa, mutta muistan läheisensä menettäneitä ja heitä, jotka tänään surevat. Kuljen kukkakaupan ohi. Kaupan edessä on myynnissä havuja ja hautakynttilöitä, ikkunassa kulman takana irvistelee luurankopatsas. Samassa kaupassa sulassa sovussa. Lienee parasta hyväksyä Halloweenin rantautuminen maahamme ja pitää yllä myös pyhäinpäivän perinteitä. Kuolleiden muistamiseen se Halloweenkin taitaa pohjimmiltaan liittyä. Olen ajatellut rakentaa pianon päälle pyhäinpäivän alttarin. Aamulla etsin kuolleiden sukulaisten kuvia, mutta en löydä niitä. Jää rakentamatta. Illalla elokuvista tullessa kohtaamme monta naamiaisasuista Halloweenin viettäjää. Vampyyrit ja merirosvot näyttävät vaisuilta hoiperrellessaan humalassa kaupungilla.

14 1.11. Päivä pyhäinpäivän jälkeen tulee kuolleiden muistopäivä luontevasi poikien kanssa puheeksi, kun he uhittelevat kuolemalla toisiaan ruokapöydässä. Kuoleminen ja tappaminen kuuluvat lasten sanavarastoon taisteluleikkien yhteydessä. Sanat vahvistavat leikin sankarin voimaa ja voittamattomuutta. Aikuinen kuulee sanat oman elämänkokemuksensa läpi ja kauhistuu. Minä olen jo oppinut. Saan loistavan tilaisuuden viitata pyhäinpäivään, kun kerran itse ottivat asian puheeksi. Viivymme pyhäinpäivän aiheen äärellä ohikiitävän hetken. Kirkkovuosi kulkee kulkuaan. Pyhäinpäivä on jo ohi ja punainen väri kirkossa vaihtunut vihreäksi. Pyhästä en vielä ehtinyt puhua. On tässä vielä monta vuotta aikaa. Leikittelen ajatuksella, että lasten aikuistuttua kokoonnumme kirkkovuoden kierron eri vaiheissa yhteen puhumaan ja muistelemaan. Saatan muistaa eri tavalla kuin mitä koen nyt. Onneksi on tämä päiväkirja Töiden määrä kirkossa lisääntyy kirkkovuoden vaihdetta lähestyttäessä. Ensi vuoden kalenteri täyttyy jo hurjaa vauhtia ja joulun suunnittelu on täydessä käynnissä. Kaamos väsyttää. Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi vietetään perhekerhoissa juhlaa koko viikon ajan. Perjantaina, itse juhlapäivänä, on vapaapäiväni. Ajattelen silti työn paljoutta. 4 vuotiaani saavat lapsen oikeuksien päivänä olla

15 äidin kanssa kotona. Ehkä se juhlaa on, vaikka juuri tänään olo äitinä tuntuu vajavaiselta. Roikun tietokoneella sanon pojille yhä uudestaan: Odottakaa, kohta. Ihan kohta. Eilisiltana sanoin 7 vuotiaalle, että huomenna mennään jonnekin lapsen oikeuksien julistuksen vuosipäivän kunniaksi. Monessa kirkossa järjestetään lapsille messuja ja kirkkohetkiä. Luin lehdestä vaihtoehtoja. Lapsi kysyi: Onks pakko mennä kirkkoon? Mentäis mieluummin ostoskeskukseen ostamaan leluja. Sanoin, että lasten oikeus on, että aikuiset varjelevat heitä liialta lelumäärältä. Aina täytyy perustella kirkkoon menoa. Ehkä se kuitenkin kannattaa. Illalla istumme jälleen omassa kirkossamme. Tai minä istun, pojat istuvat, välillä ryömivät penkkien alla ja viilettävät pitkin käytävää. Nolottaa, mutta tunnelma näissä lasten kirkoissa on salliva. Kirkon jälkeen jatkuu seurakuntasalissa lasten juhla: herkkuja ja puuhaa. Täällä lapset saavat olla lapsia. Onneksi, onhan sentään Lapsenpäivä. TUOMIOSUNNUNTAI Kirkkovuosi on päättymässä. Olen jälleen Hakunilan kirkossa messua toimittamassa, niin kuin vuosi sitten tämän kirkkovuoden alkaessa. Sakastissa raamatuntekstin lukemiseen valmistautuva Jari muistaa, että vielä valitaan teksti kolmannesta vuosikerrasta. Viikon päästä aloitetaan kolmen vuosikerran kierto alusta. Tuomiosunnuntain tekstit jylisevät. Uusi pappimme Vesa kertoo saarnassa tosikertomuksia lasten kovasta elämästä. Minä mietin evankeliumin valossa omaa elämääni. Olisiko lapsen oikeuksien julistuksen päivää pitänyt viettää jollain ihan muulla tavalla? Sana sattuu, sekä lain että armon sana. Oma riittämättömyys turhauttaa. Toisaalta oma pieni paikka maailmassa tuntuu helpottavalta. MAANANTAI Vapaapäivä. Kulkiessani kodin ja pyykkituvan väliä ajattelen vuotta, joka on kulunut. En tiedä, olenko kirkkovuoden viettämisessä viisaampi. Muistan yhtäkkiä, että pojat löysivät jossain vaiheessa syksyä pääsiäiskoristelaatikon ja alkoivat valmistella pääsiäisjuhlaa. Tyhjä hauta pyöri viikkoja pöydillä ja ikkunalaudoilla ja keltaiset munat roikkuivat ovenkahvoissa, kunnes siivosin ne taas pois ja piilotin syvemmälle kaappiin. Toivon, että tulevana kirkkovuonna juhla saisi tulla ja arki olla ilman että minä niin kovasti yritän niitä tehdä ja saada aikaan. Pojat kirjoittavat jo ahkerasti lahjatoivelistoja. Tontut kuulemma kurkkivat ikkunasta. Minä kerään voimia kestää taas sen odotusten ja täyttymysten ristiriidan, minkä adventti ja joulu todennäköisesti taas aiheuttavat. Kirkkovuoden vaihtuessa tuntuu taas hyvältä aloittaa evankeliumikirja alusta. Miltähän arki ensi kirkkovuonna tuntuu ja miltä pyhä? Tiina Palmu Hakunilan seurakunnan lapsi ja perhetyön pappi kuvitus Ami Lindholm

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit KIRKKOVUOSI Opettajalle TAVOITE Oppilas saa käsityksen, mitä kirkkovuosi tarkoittaa ja miten se eroaa kalenterivuodesta.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Perhejumalanpalvelukset

Perhejumalanpalvelukset Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

Nina Åström MINUN AARTEENI LAULUJA HILJA AALTOSEN SYDÄMELTÄ

Nina Åström MINUN AARTEENI LAULUJA HILJA AALTOSEN SYDÄMELTÄ Nina Åström MINUN AARTEENI LAULUJA HILJA AALTOSEN SYDÄMELTÄ Jumalan kädet kantaa Sydämen itku vaikenee ainoastaan taivainen sade kun armolla koskettaa saa Golgatan sanoma yksin ja ainoastaan särkyneen

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Pyhien isiemme esirukouksien tähden Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Aamen. Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat RUKOUHETKI EURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖTÄ POITETTAEA 1. Alkuvirsi Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 38: 1-3, 176: 1-3, 181: 1-3, 194, 317. Virren sijasta voi olla muuta musiikkia. 2. Johdanto Alkusiunaus

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen.

Tässä on innokas nuorimmainen kitkemässä rikkaruohoja pois. Hän on se joka menestyy parhaiten koulussa ja rakastaa tehdä asioita itsekseen. Rakkaat ystävät, On ilo kirjoittaa teille kaikille taas. Haluan käyttää tämän tilaisuuden jakaakseni kanssanne iloni siitä että lapset ovat viimeinkin päässet vierailulle. (Niin kuin yllä olevasta kuvasta

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Maahan kätkeminen. Rukoushetken johtaja laatii johdantosanat itse tai käyttää seuraavia vaihtoehtoja:

Maahan kätkeminen. Rukoushetken johtaja laatii johdantosanat itse tai käyttää seuraavia vaihtoehtoja: Maahan kätkeminen Kaavaa voidaan käyttää uurnaa tai tuhkaa maahan kätkettäessä tai kun vainaja lasketaan hautaan toisella paikkakunnalla varsinaisen hautaan siunaamisen jo tapahduttua. Rukoushetken johtaa

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Lattiakuvat lapsille ja varhaisnuorille. Joona ja Jumalan antama tehtävä Samuel rakastettu ja kutsuttu

Lattiakuvat lapsille ja varhaisnuorille. Joona ja Jumalan antama tehtävä Samuel rakastettu ja kutsuttu Lattiakuvat lapsille ja varhaisnuorille Joona ja Jumalan antama tehtävä Samuel rakastettu ja kutsuttu Joona ja Jumalan antama tehtävä - - - Joonan kirja Työryhmä: Satu Reinikainen, Annamari Tuomela ja

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Läheisen kuoltua. Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 249, 383, 384 tai 397.

Läheisen kuoltua. Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 249, 383, 384 tai 397. Läheisen kuoltua Rukoushetki läheisen kuoltua (saattohartaus) vietetään omaisten pyynnöstä. Se pidetään potilashuoneessa, sairaalan kappelissa tai kodissa. Rukoushetken johtaa pappi, muu seurakunnan työntekijä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Katekismus rukouksen apuvälineenä

Katekismus rukouksen apuvälineenä Katekismus rukouksen apuvälineenä On sanottu, että kaikista maailman katekismuksista Lutherin Vähä Katekismus on ainoa, jota voi rukoilla. Rukouksen näkökulma on katekismuksessa aivan keskeinen. Keskiajalla

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS Maarit Tamminen-Sutac KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS runoja Kasvamisen kipeä kauneus Maarit Tamminen-Sutac Kuvat: Maarit Tamminen-sutac, Mari Mäkelä, Teuvo Littunen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta,

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot